Vuokraatko vai ostat tanssilavan – Jormuan lava Kajaanissa mahdollisesti vuokrattavana – Arvo Toivainen luopuu Jormuan Tarmon lavan vastuusta – kannattavuuslaskelmia tanssilavojen tuloksesta – Napis on Sotkamossa ollut monta kertaa Suomen paras tanssipaikka

KAINUUN SANOMAT kirjoittaa artikkelissaan otsikolla: Jormuan lavatanssien jatko auki, Arvo Toivainen luopuu vetovastuusta

Viimeiset tanssit olisi siis nyt ollut menossa Jormualla 13.9. perjantaina Arpan vastuulla, jossa esiintymässä Suomen huiput Matti ja Teppo ja Pekka Niskanpojat.

Ilmeisesti Jormuan lava on nyt vuokrattavana ulkopuoliselle tai lavan omistajan urheiluseuran Jormuan Tarmon lavan pyörittäminen siityy jonkun muun seuran henkilön vastuulle.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20190706_122840.jpg
Mahnalan lava Hämeenkyrössä, joka on vielä voimissaan kesäisin. Kuva ERKKI äimistelee kuva-albumi

***

Jormualla monet tanssit kesässä ja tunnettuja artisteja sekä yhtyeitä paikalla

JORMUAN LAVAN tanssikansan määrä voi illassa olla minun arvioni mukaan 300 – 700 kävijää tanssi-illassa. Lipun lunastaneitten määrään vaikuttaa orkesterin ja solistin tunnettavuus ja tietenkin tanssien ajankohta keväästä syksyn sateista kesälomineen.

ARVIONI mukaan keskimäärin Jormualla on voinut olla tanssijoita kesän 2019 aikana  keskimäärin noin 500 illassa. Tansseja on järjestetty 15 kertaa ja lavan ohjelmiston kopio löytyy tämän kirjoituksen myöhemmästä linkistä. Nimekkäitä orkestereita solisteneineen on kuitenkin Jormualla ollut paikalla kesän aikana.

Tietojen mukaan tunnetuimmat orkesterit solisteineen ottavat lähellä 5000 euroa palkkiota ja ylikin lauantain iltoina, mutta muuten arkisin voi keikkapalkka olla edullisempi, onko perjantain arki-ilta tai muuten viikolla järjestäjille halvempi. Monet tannssipaikat pitävät tansseja jopa tiistaisin kesän aikana ja vetovoima voi olla naisten haku tai ilman…

KYLLIKIN RANTA  Iisalmessa järjestää tansseja vain sunnuntaisin kesän aikana, ja kai heillä on siihen markkinarakoa, kun muilla ei ole silloin lähiseudulla tansseja.

KAUKANA varmaan nykyisin ovat ne ajat, jolloin Jari Sillanpää, Kari Tapio, Katri Helena,  Reijo Taipale, Joel Hallikainen, Yölintu ja muut souvarit maksoivat järjestäjille maltaita, mutta yleisöä tuli paikalle ja sen vuoksi tanssipaikka tunnetuksi. Varmaan näiden palkkiot olivat aikoinaan 10 000 euroa illasta.

Tanssipaikat nousivat uuteen kukoistukseen joskus 90-luvulla, mutta nyt on taas tullut laskua, mitä olen asiantuntijoilta kuullut. Jormuan lavalla Reijo Taipale on parhaillaan vetänyt 1300 kävijää paikalle tanssi-illassa.

***

Kannattavuuslaskelmia omastä päästä tanssilavojen taloudessa

HINTA-LAATUSUHDE on varmaan hyvä mittari, että kannattaako kalliskin esiintyjä maksaa paikalle lavoille ja mitä on järjeställä viivan alla tuottona tanssi-illan jälkeen.

Tunnettu artisti on kallis, mutta tuntemattomani voi edullisemmin saada väkeä enemmän paikalle, kun se soittaa yleisön mielestä tannastelvaa musiikkia. Yleisö ja kansa haistaa sen…

JOS Jormualla on tanssi-iltana nykyään keskimäärin 500 ihmistä paikalla ja lipun hinta 20 euroa, joka on muuten liian kallis. Joku 15 euroa on sopiva, vaikka vain muutama euro eroa lipussa, mutta tämä jo vaikuttaa paikalle saapuvien määriin henkisellä tasolla.

”Yksi orkesteri solisteineen riittä lavoille tanssi-iltana ja välillä soitetaan hyviä levyjä!, näin kommentoi minulle eräs entinen tanssilavojen sisäpiirissä ollut henkilö. Ei lisää tanssipaikalla kävijöitä, vaan lisää vain järjestäjien kuluja.

Tällä laskuopilla Tarmo saa 7500 euroa lipputuloja ja jos kahden esiintyjät palkat olisivat yhteensä tasosta riippuen noin 6000 euroa, niin jotain jäisi näistä vielä lavan pyörittäjälle keskimäärin 1500 euroa.

LISÄKSI voi vielä arvioida, että puolet 500:sta ostaa kymmenen euron edestä kahvia ja pullaa kaljoineen, niin se tieää 2500 euron liikevaihtoa ja jos voitto% olisi puolet siitä, niin järjestäjälle tulisi 1250 euroa voittoa kahvilan pullineen ja oluitten myynnistä.

***

Ilmeisesti tuotosta piää jotain tilittää valtiolle veroina – Naapurinvaaran Huvikeskus on Sotkamon Nuorisoseuran omistama

HUVIVERO on poistettu tanssien jäjestäjien osalta vuonna 1981.

Urheiluseuran ja jonkun järjestön toiminta katsotaan yleishyödylliseksi toiminnaksi, mutta jos se on tuloverollinen saatamastaan elinkeinon tulosta, niin ilmeiseti maksaa tästä veronsa.

NAAPURINVAARAN HUVIKESKUS (NAPIS) järjestää tansseja Sotkamossa aikaisin kevvästä syksyyn. Napiksen tanssien järjestäjä ja lavan omistaja on Sotkamon Nuorisoseura ry.

Ilmeisesti on toinen verotus, jos tanssipaikan lavan omistaa yksityinen yrittäjä tai osakeyhtiö. Napis on Suomessa suurista lavoista harvinaista, sillä nämä lavat yleensä omistaa ykstyinen taho, eikä mikään urheiluseura tai kyläyhdistys ry.

Napis on valittu monta kertaa Suomen parhaaksi tanssipaikaksi, tason ja esiintyjien näkökulmasta.

Allekirjoittaneen @äimistelijän ensimmäinen tanssipaikan kokemus oli juuri Napiksella, sillä olen syntynyt vaaran alla Sotkamon Pikkukylällä.

***

Vuokraatko tanssipaikan jos siitä jää illasta käteistä rahaa 2500 euroa ja  maksat siitä päälle vielä omat kulunsa veroineen vuokrineen

TULOS rahana tarkoittaa vain lipun myynnin ja muun oheismyynnin erotusta esiintyjien palkkioihin verrattaessa, vain minun arviona ilman veroja ja muita kuluja.

Jos omistat kiinteistön, niin siitä tulee erilaisia kuluja ympäri vuoden ja samoin vuokralaisena. Kuka maksaa nämä viulut, vuokraaja vai kiinteistön omistaja?

Jormuan lavan vuokraaminen saa maksaa näillä näkymin korkeintaan noin 1000 euroa kuukaudessa ympräri vuoden yrittäjälle, joka haluaa sen vuokrata?

Jormuan lavalla tanssit, näin mainostetiin paikallis-radiossa

Linkit Jormuan lavan ohjelmistoon 2019 ja oma aikaisempi kirjoitus tanssilavojen kannattavuudesta. Kuva myös Naapurinvaaran Huvikeskuksesta.

***

EDIT  nämä ovat vain minun laskelmia ja todellisuus voi olla karumpi tai parempi. Lisäksi en tunne näitä verotuksia yhdistysten, urheiluseurojen ja yksityisten omistajien eroista

Riittääkö tanssilavoille kävijöi

Jormuan lavan ohjelmisto

71177821_1655586931240438_339259466711040000_o

ERKKI äimistelee.fi  puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

 

Mainokset

Onko tänään Kajaanin Hakalla 13. perjantaina syyskuuta edessään kotonaan ”kuolemanottelu” kauden ennätysyleisön edessä Iisalmen PK-37 vastaan derbyssä ja muiltakin kainuulaisilta seuroilta tärkeitä pelejä edessään lähiaikoina

KAJAANIN HAKALLA KUOLEMAN PELI SARJASSA SÄILYMISEN KANNALTA JA SAMOIN EHKÄ AC KAJAANILLA TULEVANA VIIKONLOPPUNA, JOENSUULLA JOPA VARA HÄVITÄ TAHALLAAN SUNNUNTAINA SOTKAMOLLE JA HOKISTA EI OTA VIELÄ SELVÄÄ ERKKIKÄÄN

KAINUUN SEUROILLA pitää kiirettä eri sarjatasoilla ja vieläpä eri lajeissa joukkuelajien puitteissa viikonlopun 13. – 15. 2019 aikana.

SEURAAN todella mielenkiinnolla tätä viikonloppua Tampereen Hämeenkyröstä asti, entisenä Kajaanin ja Sotkamon asukkaana, että miten käy kainuulaisille urheiluseuroille tulevana viikonloppuna tärkeissä peleissä.

VIELÄ enemmän tosin seuraan vain sitä, että miten Hämeenkyrön Räpsä jaksaa Muhoksella Pallo-Salamia vastaan lauantaina 14.91.2019 tyttöjen Superpesiksen toisessa pronssiottelussa.

KAJAANIN HAKA  pelaa siis lähes veitsi kurkulla Iisalmea vastaan todellisessa derbyssä, sillä ottelun tulos voi olla seurojen jatkon kannalta rataiseva jalkapallon kakkosen sarjassa säilymisen kannalta.

Paikalla tässä paikallispelissä on varmaan Hakan kauden ennnätysyleisö, yli 500 katsojaa – savolaisisiakin runsaasti paikalla

***

Kajaanin Hakalla tekee tiukkkaa pysyä kakkosen tasolla, joka on viimeinen se oikea taso jalkapallossa ja muut harrastussarjan vain pelailua

PERINTEIKÄS Kajaanin Haka pelaa tänään 13.perjantaina syyskuuta kotonaan paikallisen derbyn naapuriaan Iisalmen PK-37 vastaan kotonaan Kajaanissa.

Hakalla on jalkapallon kakkosen pohjoisen C-lohkossa 13  pistettä ja sijoitus sarjassa on  sijalla 10.

PK-37 sijoitus on yksi sija matalampi ja seuralla pisteitä kolme vähemmän 10. VPS J Akatemia on viimeisenä kuudella pisteellä ja on jo varma tippuja kolmoseen. Kakkosen kolmesta eri lohkosta tippuu suoraan kaksi viimeiseksi jäänyttä seuraa, ja lisäksi lohkojen huonoin joukkue pisteillä.

Hakaa edellä ovat A- ja B-lohkoissa seurat EPS ja FC Kiffen. EPS:n pisteet B-lohkossa on 17 pistettä ja Kiffenin pisteet A-lohkossa 20 pistettä. Haka on siis tällä hetkellä huonoin näistä seuroista ja putoajan paikalla huonoimmin sijoittuneena eri lohkoista.

KAJAANIN HAKALLA on kysymys kuolemanottelusta kakkosessa säilymisen kannalta tänään kotonaan Iisalmen PK-37 vastaan.

Hakalla on vielä edessään kakkosessa ottelut kauden aikana PK-37:n pelin lisäksi : Haka kohtaa RoPs/2 kotonaan ja vieraissa VPS J Akatemian, sekä OLS:n Oulusta.

***

AC Kajaani säilyy Ykkösessä, jos voittaa lauantaina KTP:n kotonaan

AC KAJAANI kohtaa maineikkaan Kotkan KTP:n Kajaanissa lauantaiana 14.9. kello 15:00 alkavassa Ykkösen ottelussa. Se on yhtä tärkeä ottelu sarjassa säilymisen, kuin Hakan ottelu edellisenä päivänä samassa paikassa.

YKKÖSESSÄ on vielä pelaamatta viisi kierrosta ja jakamatta voitoilla 15 pistettä. Vain yksi joukkue tänä vuonna tipahtaa Ykkösestä kakkoseen.

Sarjatilanne Ykkösessä näyttää nyt putoamisen uhkana olevilla joukkueilla: 6. EIF 23 pistettä, 7. AC Kajaani  21 p, 8. AC Oulu 20 p, 9. TPV 18 p ja viimeisenä MyPa 15 pistettä. KTP on sijalla viisi 32 pisteellä ja seura säilyy sarjassa. Oikeastaan Kotkalle aivan sama, että miten seura pelaa Kajaanissa tulevan ottelunsa.

Viimeisenä olevan Mypan ja AC Kajaanin välinen piste-ero on tosin vain 6 pistettä, mutta jos nyt lauantaina AC Kajaani voitttaa KTP:n, niin sarjapaikkka näyttäisi  seuralle turvatulta.

AC KAJAANIN  viimeiset ottelut Ykkösessä: KTP nyt kotonaan 14.9.2019 alkaen ja myös 21.9. lauantaina EIF Tammisaaresta kotonaan Kajaanissa.

Vieraissa täällä Tampereella kohtaa AC Kajaani TPV:n lauantaina 28.9. ja tosin silläkin ottelulla saattaa vielä olla merkitystä.  Kotonaan AC Kajaani pelaa lauantaina 5.10. Valkeakosken Hakaa vastaan. Haka on jo sinetöinyt nousunsa Liigaan. Onnea ”tehtaan kentälle” ja Kajaanista lähtöisin olevalle Olli Huttuselle!

Viimeisellä Ykkösen kierroksella AC Kajaani vielä kohtaa Pietarsaaressa 19.10. lauantaina Jaron ja siihen mennessä on AC Kajaani jo varmistanut sarjapaikkansa.

***

Hopea ei ole häppee Sotkamon Jymylle, mutta millä tavalla se voitetaan

SOTKAMON JYMY ei tuottanut hymyä huuleen kannattajilleen, kun SoJy hävisi ensimmäisen loppuottelun miesten Superpesiksessä Joensuuta vastaan että hävetti katsoa.

Ottelun tasossa eroa seurojen kesken niin paljon, että sama kuin Kajaanin Pallokerhon veteraanit olisivat pelanneen superpesijoukkue Vimpelin Vetoa vastaan.

HOPEHAN ei ole häppeee kuten sanotaan, mutta millä tavalla se voitetaan..

SOTKAMO ottelee lauantaina Joensuussa ja ainakin vielä sunnuntaina 15.9. pelataan Sotkamossa, kävipä siinä lauantain ottelussa miten tahansa.

JOS tasoero on seurojen kesken miltä se näytti ensimmäisessä ottelussa: niin Joensuuun Mailalla on vara hävitä tahallaan sunnuntain peli Sotkamossa kissaa ja hiirtä leikkien Jymyn kustannuksella ja tuoda ratkaisu kotiinsa Joensuuhun 5000 katsojan eteen ja nauttia siitä suurella karjalaisella sydämellä kotikonnuilla.

Tietenkin pitää Joensuun voittaa ensin huominen peli Joensuussa.

***

Hokin tasosta Mestiksessä ei ota vielä selvää

KAJAANIN HOKKI  lähti kabinetti-päätöksellä ja omasta halustaaan jääkiekon Mestikseen, kun Lempäälä ei täältä Tampereen läheltä saanut lisenssiä.

Oliko se oikea ratkaisu? Sitä ei vielä tiedä !

HOKKI aloittaa Mestiksen vieraissa Rovanniemellä perjantaina 27.9. 2019  RoKia vastaan ja heti seuraavana päivänä kohtaa Rokin kotonaan lauantaina Kajaanissa.

Hokki on pelannut jo harjoitusotteluja eri tason joukkueita vastaan ja suurimman osan niistä voittaut. Hokki on hankkinut pelaajia vahvistukseksi pitkin kesää ja toivottavasti se poikii tulosta.

IMG_20190505_133417.jpg
Viitekuva. ERKKI äimistelee.fi

ERKKI äimistelee.fi  puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

 

 

 

 

 

Nikkelin hinta rakettimaisessa nousussa [18 330,00 US-dollaria] – Terrafame kiittää ja kumartaa

NIKKELIN hinta on ollut rakettimaisessa nousussa, sillä tätä kirjoittaessani sen hinta on pörssissä 18 330,00 US-dollaria tonnilta. Korkeimmillaan nikkelin hinta on käynyt viime aikoina peräti 18 625,00 US-dollaria /tonni.

TERRAFAMEN Sotkamon kaivokselle täämä tietää hyvää seuraavaan osavuosikatsaukseen Q3 [heinä – syyskuu], jonka kaivos julkaisee mahdollisesti lokakuun lopulla.

Edellisessä puolivuosikatsauksessa  Terrafe ilmoitti nikkelin keskihinnan olleen vuoden 2019 ensimmäisen puolivuoden aikana vain 12 315,00 US-dollaria tonnilta.

Nikkelin hinnan nousu on ollut todella hurjaa, mutta taas vastaavasti Terrafamen toisen tuottaman metallin Sinkin hinta on ollut laskussa. Sinkin hinta on nyt 2297,00 US-dollaria/tonni. Terrafamen tiedotteen mukaan sinkin keskihinta on ollut ensimmäisellä vuoden puoliskolla 2732 US-dollaria/tonni.

INDONESIAN suunnitteleman vientirajoituksen aikaistamista, pidetään yhtenä syynä nikkelin nousuun.

Nikkeli on kuitenkin Terrafamen päätuote. Kaivoksen tavoitteena on tuottaa 30 000 tonnia nikkeliä ja sinkkiä 60 000 tonnia vuodessa. Kaivos on tuotantonsa määrissä lähellä tavoitteitaan.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190504_161001.jpg
Viitekuva. Terrafamen myyntituotot lisääntyvät loppuvuodesta kymmeniä miljoonia euroja, jos sinkin hinta pysyy nykyisellä korkealla tasolla

***

Kaivoksen myyntituotot lisääntyvät näillä sinkin hinnoilla loppuvuodesta  kymmeniä miljoonia

TERRAFAMEN myyntituotot olisivat sinkin nykyisellä korkealla hinnalla nousussa kymmeniä miljoonia euroja loppuvuoden osalta.

Arvio voi olla jotain 50 – 60 miljoonaa liikevaihdon lisäystä, joskin taas toisaalta sinkin hinnan halpeneminen voi vähän pudottaa myyntituloja.

Sotkamon Terrafamen kaivoksen tappio oli ensimmäiseltä vuoden puoliskolta – 16 miljoonaa euroa.

AKKUKEMIKALITEHDAS tulossa Terrafamen kuvioon ja uraani myös.

***

EDIT artikkelia muokattu 12.9.2019; nikkelin hinta nostettu entisestä pörssihinnasta 18 035,00 US-dollarista  vuorokauden  aikana nousuun 18 330,00 US-dollaria.

LÄHDE JA LEHTI  TALOUSSANOMAT Nikkelin ja Sinkin hinta

IMG_20190713_135646-1.jpg
Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämenkyrö

IS-tutkimus: Veikkaus on vähentämässä roimasti rahapeliautomaattejaan varsinkin köyhimmiltä haja-asutusalueilta – Kainuussa on myös paljon peliautomaatteja ja maakunta on tunnettu paljosta veikkaamisestaan – Kajaanilla korkea indeksiluku suhteessa peiautomaattien määrään täysi-ikäistä ihmistä kohti – katso Kainuun rahapeliautomaatit alueittain

VALTION OMISTAMA (MONOPOLI) VEIKKAUS OY ON ALKANUT HOITAA KANSANTAOUDELLISESTI PELIRIIPPUVUUTTA UUDEN HALLITUKSEN TOIMESTA RASKAALLA KÄDELLÄ. PITÄISI TULLA TALOUDELLISTA TULOSTA, MUTTA SAMALLA HOITAA MYÖS KANSANTERVEYTTÄ KUTEN ALKONKIN. MONET ELÄKELÄISET SYTTÄVÄT VÄHÄT RAHANSA YKSIKÄTISTEN ROSVOJEN KITOIHIN. POLITIKOT OVAT JO SAANEET LÄHTEÄ VEIKKAUKSEN HALLITUKSESTA.

KAINUU – VEIKKAUKSEN RAHAPELIAUTOMAATIT. Ilta-Sanomat on teettänyt tutkimuksen ja tilaston Veikkauksen rahapeliautomaattien sijoittumisesta Suomen eri kunnissa ja alueilla.

AAMULEHTI kirjoittaa 5.9.2019 artikkelin otsikossaan: Veikkaus vähentää merkittävästi  peliautomaatteja ja lisää tunnistautumista niihin – Markkinoinnista pois  yli 20 miljardia euroa

Omistusoikeusministeri Sirpa Paatero (sd) ja Veikkauksen  hallituksen puheenjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo kertoivat yhtiön tekemästä päätöksestä jotka koskevat  Veikauksen strategiaa ja vastuullisuutta.

VEIKKAUS OY vähentää varsinkin roimasti haja-asutusaluittein peliautomaatteja ja lisää niihin tunnistautumista. Siis tietenkin niihin jotka jäävät vielä peliautomaateista jäljelle. Tunnistautuminen koskenee alaikäisten ehkäisyä pelaamiseen, mutta taas myös eläkeläisillä ilmenee peliriippuvuutta.

Veikkaus on suomalainen valtion omistama rahapeliyhtiö, joka syntyi vuonna 2017, kun Fintoto, RAY ja sen aikainen Veikkaus yhdistyivät.

***

Kainuuseen on myös paljon sijoitettu Veikkauksen peliautomaatteja – Kajaanissa korkea indeksi luku 13 – Kainuu on tunettu veikkaamisestaan

KAINUU JA VARSINKIN SOTKAMO ovat tunnettuja siitä, että maakunnassa harrastetaan paljon vakioveikkausta. Sotkamo on muistini mukaan aikoinaan ollut aivan Suomen kärkikuntia, jossa veikataan paljon Vakiota kunnan asukasmäärään nähden. Lisäksi koko Kainuussa lototaan, Monivetoa ja Kenoa pelataan suhteessa Suomen keskiarvoa enemmän.

KAJAANISSA on korkea indeksiluku, kun sitä verrataan Kajaanissa asuvien täysi-ikäisten määrään 1000:tta asukasta kohti ja peliautomaattien määriin verrattaessa.

Kajaanin keskuksessa on rahapeliautomaatteja IS:n tekmeän selvityksen mukaan peräti 77 ja indeksiluku on todella korkea 13,0.

Kajaanin Purolassa on näitä pelikoneita 6 ja indeksiluku vain 2,6. Kajaanin Teppanassa on myös kuusi peliautomaattia ja alueen indeksi pieni 0,3. Kättö-Kätönlahdessa pelihärveleitä 8 ja indeksi 1,8.

Kajaanin Palokankaan alueella peräti 13 pelikonetta ja indeksi 2,2. Lohtaja-ketun alueelle on sijoitettu peräti  16 peliautomaattia ja alueen indeksi on 3,9.

JORMUALLA Kajaanissa jököttää tilaston mukaan vain yksi pelikone, mutta indeksi on 2,1. Otanmäki- Kytökosken alueella on tilaston mukaan 8 peliautomaattia ja alueen indeksi on korkea 8,4. Vuolijoen taajamassa sen sijaan on vain yksi kone ja indeksi 1,2.

***

Muiden Kainuun kuntien Veikkauksen sijoittamat rahapeliautomaatit alueittain

PALTAMON keskustassa on 9 rahapeliautomaattia ja alueen indeksi 4,0. Paltamon tunnetussa taajamassa Kontiomäessä pitäisi tilaston mukaan olla peräti 6 peliautomaattia ja indeksi luku on todella korkea 11,1.

SOTKAMON keskuksessa on 25 peliautomaattia, mutta indeksi kohtalaisen matala 3,9 ja Vuokattiin turisteille ja vuokattilaisille niitä on sijoitettu eri kohtiin 13 kappaletta ja indeksin ollessa 5,0.

KUHMON keskustaan on Veikkaus sijoittanut paljon näitä peliautomaatteja, peräti 25 konetta ja indeksi Kuhmolla on 3,2. Kuhmon Lentiira-Kuumu alueella nököttää yksi automaatti ja indeksi 3,5.

PUOLANGAN pessimisti-pitäjään keskustan alueelle on Veikkaus ripotellut 11 peliautomaattia ja indeksi luku 4,9.

RISTIJÄRVEN-HIISIJÄRVEN  on tilastojen mukaan 4 peliautomaattia ja indeksi 3,3.

HYRYNSALMELLA keskustassa 11 konetta ja indeksi 5,4. Hyrynsalmen Ukkohallan alueelta en ainakaan minä huomannut olevan yhtään rahapeliautomaattia!

SUOMUSSALMEN-ÄMMÄNSAAREN taajamassa pitäisi olla 24 yksikätistä rosvoa ja indeksi 4,7.  Suomussalamen kirkolla on 2 peliautomaattia ja indeksi 1,4.

MAINITTAKOON vielä Vaalan Manamansalon huikea indeksiluku 11,2 ja pelikoneita saaressa vain  yksi ainoa.

Muualla Kainuun taajamissa ja sivukylillä ei pitäisi olla yhtään rahapeliautomaattia Veikkauksen sijoittamana.

****

Kaupoille ja muille Veikkaus maksaa hyvää vuokraa pelikoneista neliöiltä

ERÄS TAVARATALONJOHTAJA Kajaanissa sanoi minulle aikoinaan, että nuo tavaratalon tuloaulaan sijoitetut rahapelikoneet tuovat vuokrassa parasta tuottoa tavaratalolle, kun niiden pientä neliömäärää ja vuokratuloja verrataan toisiinsa.

MITEN pienenee tulevaisuudessa edellä Kainuun alueellta lueteltujen Veikkauksen rahapeliautomaattien määrä, kun niitä aletaan purkaa ja paraneeko sillä kansanterveys kansantalouden näkökulmasta?

INDEKSILUKU tarkoittaa sitä, kun verrataan rahapeliautomaattien määrää, alueella asiviin täysi-ikäisiin ihmisiin 1000:tta asiukasta kohti.  Indeksi ei siis koske kaikkia asukkaita, vaan täysi-ikäisiä. Suuri vanhusten ja nuorten määrä aluella siis pienentää indeksiä. Mitä suurempi indeksiluku, niin sitä enemmän pelikoneita suhteessa täysi-ikäisiin alueella.

***

LÄHDE JA LAHTI Ilta-Sanomat ja AAMULEHTI

EDIT   ERKKI äimistelee.fi  ei ota kantaa Veikkauksen rahapeliautomaattien määriin tulevaisuudessa Kainuussa, eikä yllytä tällä kirjoituksella mainoksena ketään liikaa sijoittamaan näihin pelikoneisiin ja muihin veikkauksiin

Ohessa linkki Ilta-Sanomien artikkeliin, jossa näkyy Veikkauksen sijoittamat rahapeliautomaatit koko Suomessa kunnittain ja alueittain.

Veikkauksen rahapeliautomaatit alueittain Suomessa

IMG_20190905_141205.jpg
Kuva Hämeenkyrön S-marketin aulasta, jossa on kolme Veikkauksen rahapelikonetta. Kuva Timin Sanomien.fi arkistosta Hämeenkyrösstä

ERKKI äimistelee.fi   puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö – entinen kainuulainen

 

 

 

 

 

 

Paltaniemen Vihurin historiikkia vuodesta 1946 vuoteen 1960 – samanlaisia ongelmia urheiluseuroilla on ollut silloin, kuin nykyisin – Jurtikasta Vihuriin – vihurin toivottiin puhaltavan jatkossakin Paltaniemellä – lentokentän tulo virittänyt Vihurin toimintaa

Sain kahdeksan sivua käsittävän vihkosen käsiini kesällä 2019 Kajaanissa Paltaniemi-päivien yhteydessä, jonka on kirjoittanut Kurt Rosberg-Graaf vuonna 1960. Kopioutu lehtinen kertoo voimistelu- ja urheiluseura Paltaniemen Vihurin perustamisesta 1946 ja seuran toiminnasta aina vuoteen 1960.

Ohessa tarinasta kopio, muutama pilkku on lisätty, mutta muuten teksti on lähes kirjoittajan käsialaa. Tuntuisi nyt vaikealta kirjoittaa vanhalla kirjoituskoneella ja aika vaikeata olisi muokata tekstiä heti jälkikäteen. Naputtelin tämän tekstin alta kahdessa tunnissa lehtisestä tietokoneella blogiini.

Teksti on jaettu sivuihin melkein alkuperäisen mukaan ja muutama sana tummennettu kirjoituksen selventämiseksi ja helpommin luettavaksi.

Paltaniemen Vihurilla oli vielä aktiivista toimintaa ainakin 80 -luvulla: seura osallistui Kainuun maakuntaviestiin ja järjesti keväisin Paltaniemen kolmenkympin (30 km) hiihtokilpailun.

Paltaniemellä on vaikuttanut myös muita seuroja: Paltanimen Sarastus (TUL), Paltaniemen Jurtikkka ja Paltaniemen Puhti, jalkapallon erkoisseura. Lähde Kainuun Liikunnan ja Urheilun historia I.

Paltaniemi kuului Paltamon kuntaan aina vuoteen 1954 asti, jolloin se liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan ja Kajaanin mlk liitettiin Kajaaniin 1977.

Lopussa Paltaniemi-aiheisia kuvia omasta arkistosta kesältä 2019.

Prologi

Sivu 1: Paltaniemen Vihurin perustaminen

PALTANIEMEN VIHURIN urheilutoiminta on osoittanut ilahduttavaa nousua ja etenkin nuorten parissa on havaittu innostusta niin urheiluun kuin kerhotoimintaan, jota on seuran nuorisojaosto mahdollisuuksiensa puitteissa yrittänyt järjestää. Urheilutoiminnan nousuun on suuresti vaikuttanut Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Kainuun piirin taholta järjestetyt neuvonta ja koulutustilaisuudet, sekä erilaisilla kursseilla käynnit. Tämän lisäksi on viime vuosina aikaansaatu yhteistolimintaa S.V.U.L:n alaisten; Kajaanin maalaiskunnan alueella toimivien urheiluseurojen kanssa, joka on elvyttänyt seuran kilpailutoimintaa.

Seuran toiminnan voimistuessa ja laajentuessa on myös organisaatio ollut pakko laajentaa m.m. nuoriso- ja paikallisjaostoilla. Näiden kahden jaoston lisäksi on toiminta keskitetty erityisesti yleisurheiluun ja uintiin kesällä, sekä hiihtoon talvella. Tätä kirjoittaessa voi todeta sen, että uinnissa lukeutuu Paltaniemen Vihurin kärkipään seuraksi Kainuussa, ja tämä urheilulajijan on tärkeä, jo laatunsa takia tuhatjärvisessä maassamme. Yleisurheilussa seuran saavutukset eivät ole niin huomiota herättäviä,  mutta jo seikka; että seuran nuoret keskimatkanpinkojat v.59 juoksivat piirin parhaimpia aikoja ja että seura nyt, monen vuoden uursastuksen jälken, voi lähettää kilpailukekelpoisia nuoria piirin kilapailuihin, antaa toiveita vielä parempaan tulevaisuudessa.

VUOTEEN 1958 saakka on seuran edustus ulospäin ollut heikko. Suurin syy tähän on ollut varojen puute. Mainitusta syystä ovat ainoastaan Vihurin uimarit päässeet pitemmille matkoille  piirikilpailuihin ja pienoismaaotteluun Pohjois-Ruotsia vastaan. Lajaajempi kilpailukosketus muitten seurojen kanssa kanssa aloitettiin v.-58, jolloin pitäjän alueella toimivat urheiluseurat perustivat yhteiselimen ”seuraneuvoston” asioita hoitamaan. Tästä uraauurtavasta työstä syntyi  marraskuulla 1959 Kajaanin Maaliskunnan urheilijat (KAMU), minkä seuran alaosastona Vihurikin on, Tämänhetkiset toimintasuunnitelmat tähtäävät  vankan perustuksen luomiseen seuratoiminnassa, ja sitä silmälläpitäen on hankitava varoja-, kilpailu- ja leiritoimintaa varten. Seuratoimitsijoita ja valmentajia on saatava omasta takaa.

////

Jurtikka

SIVU 2:  SUURESTA MERKITYKSESTÄ seuroille on tullut vanhempien myötämielinen suhtutuminen urheiluseuraan ja sen toimintaan. Vihuri katsoo nykyisin toiverikkain mielin tulevaisuudeen ja toivoo, että rehti urheiluhenki, reippaus ja ryhdikkyys täyttäisivät seuran jäsenten mielen ja innostaisi jokaista yksikseen ja kaikkia yhdessä ponnistelemaan toiminnan hyväksi.

_ _ _ _ _ _ _

Erilaisten urheiluharrasuksen alkua Paltaniemellä, voidaan katsoa alkaneeksi jo vuomma 1907, jolloin Paltaniemen Nuorisoseura aloitti  toimintansa. Silti tämä toiminta ei ollut vielä tiivisti järjetettyä ennenkuin vuonna 1911, jolloin Nuorisoseura perusti oman urheiluosaston, jonka nimeksi Urheiluseura Jurtikka. Jurtikka järjesti seuran jäsenille monipuolista urheilutoimintaa johon Koutaniemeläisetkin ottivat osaa. Jurtikan saavutuksista on mainittava sen osallistuminen Kajaanissa pidettyihin yleisiin kilpailuihin, joissa erikoisesti Jurtikan tytöt kunnostautuivat erilaisissa pallopeleissä.

Itsenäisyystahdon pohjalta syntynyt suojeluskuntaliike kutsui myös paikkakunnan nuoret omaan toimintaansa jossa urheilu oli saanut suuren sijan

– – – – – – – – –

VUOSI 1946 oli ratkaiseva Paltaniemen elämässä mitä urheilun osalle tulee. Nuorisoseuran toiminta oli vähäistä, suojeluskunta lakkautettu ja nuorison harrastukset summittaisia ilman mitään järjestötoimintaa. Aajatus erillisen urheiluseuran perustamisesta heräsi, joskin aatteellinen pohja jakautui kahteen leiriin. Ensimmäisessä yleisessä kokouksessa oli erimielisyydet niin voimakkaat, että seuraa ei voitu perustaa, vaan kutsuttiin toinen yleinen kokous kokoon Nuorisoeuran talolle toukokuun 17 p.nä, jossa piiriä edusti opettaja Toivo Komulainen toimien myös kokouksen puheenjohtajana. Kokouksen sihteerinä toimi maanviljelijä Olavi Määttä. Uuteen seuraan jonka nimeksi tuli voimistelu- ja urheiluseura Paltanimen Vihuri, liittyi perustavassa tilaisuudessa 8 naista, 6 tyttöä, 16 miestä ja 15 poikaa. Urheiluhenki innoitti kaikkia jäseniä rakentamaan  ”oman” seuran toimintaa eteenpäin.

////

SIVU 3: Toimintansa aikana on seuralla ollut kuusi puheenjohtajaa ja lentokentta virittänyt Vihurin toimintaa:

1946 maanviljelijä Kalevi Tuhkanen

1947 autonkuljettaja Eero Hämäläinen

1948 maanviljelijä Eero Määttä

1951-1957 maanviljelijä Pentti Määttä

1958 seminaarilainen Heikki Rimpiläinen

1959 työjohtaja Arvi Valtanen

KESÄKUUN 10 p.nä 1946 lähetettiin sopimuskirja Oikeusministeriön Yhdistysrekisteritoimistolle ja sen allekirjoittajat Eero Hämäläinen, Kerttu Torvinen ja Veikko Olavi Määttä, sihteeri ja rahastonhoitaja Kerttu Torvinen sekä varsinaiset jäsenet: Matti Romppainen, Eero Hämäläinen, Elsa Sivonen, varajäsenet: Eero Siipola, Valtteri Lei nonen ja Lauri Moilanen.

Alusta alkaen seura sai osakseen kannatusta paikkakuntalaisista useiden liittyessä Vihuriin joko aktiivi- tai kannatusjäseniksi niin, että se jo vuoden vaihteessa käsitti kokonaisuudessaan 74 jäsentä. Vuosina -47 ja -48 lisääntyi vastaavasti jäsenluku 83:een ja 94:jään, minkä jälkeen oli kahden vuoden laskusuunta, pysähtyen lasku 85 jäseneen. Vuonna -51 tapahtui pieni muutos parempaan päin, mutta tavoite, 100 jäsentä jäi  silti saavuttamatta.

SEURAAVINA vuosina tuli uusi pieni laskusuunta niin, että vuonna 1953 – 1956, jolloin seuran toiminta oli melkein lamassa. Jäsenluku pysyi 85 vaiheilla. Keväällä 1957 seura elpyi voimakkaasti. Nuoriso kaipasi toimintaa pitkän tauon jälkeen ja olivat vastaanottavaisempia, kun heille nyt järjestettiin erilaisia urheilutilaisuuksia.

Eerikoisesti kilpailujen jälkeen oli virtaus seuran piiriin huomattava ja vuoden lopussa voitiin todeta, että haamuluku 100 jäsentä oli reippaasti ylitetty. Tilastoon voitiin merkitä 116 jäsentä.

Tämän jälkeenn on nousu ollut voimakas vuosina 1958 ja 1959, ollen jäsenluvut 153 ja 182. Tavoite mitä kymmenen vuotta aikaisemmin katsottiin olevan melkein mahdoton saavuttaa on ylitetty tuntuvsti. Että näin on tapahtunut, voidaan osittain laskea lentokentän ansioksi, sillä suurin osa sen henkilökunnasta on liittynyt urheiluseuraan.Edellä mainitusta huomaa miten lamakaudet ovat vaikuttaneet seuran jäsenlukukuun. Jos on toimintaa, nuoret liittyvät seuraan ellei ole, on vaara että entisetkin eroavat.

////

SIVU 4: SEURAN vapaaehtoisesta työntekijävoimasta voidaan antaa sekä myönteiset että kielteiset lausunnot. Myönteiset siinä mielessä, että halun ja hyvän urheiluhengen elävöittämää tahtoa monella olisi, mutta ei ole riittävästi aikaa ja taitoa. Toimeentulon hankiminen maaseudulla, jossa ei oe varsinaisia palkallisia työpaikkoja saatavissa, aiheuttaa sen, että ei ole mahdollisuuksia käydä kilpailu – ja harjoitustilaisuuksissa iltaisin. Kielteistä siinä mielessä, että ei tarpeeksi ajoissa olla kiinnitetty huomiota seuratoimitsiain koulutukseen. Tähän on kyllä suuri syy laskettava pienten seurojen taloudellisiin vaikeuksiin, sillä millä lähettää halukkaita kursseille kun seuran pussi on tyhjä.

VIHURISSA, niinkuin monessa muussakin surassa luotetaan siihen, että onhan meillä ” Jokapaikan-Ville”, joka sen tekee. Tällainen ajattelutapa on vahingollinen kaikissa seuroissa, sillä vastuu seuratoiminnasta pitäisi rakentua rakentavaan yhteisvastuuseen. Edellä mainitusta syystä lamautui myös Paltanimen Vihurin toiminta kolmeksi vuodeksi. vanhat toimitsijaurhot olivat ”palaneet loppuun”, eikä uusia voimia löydetty kädenkäänteessä.

IKÄISEKSEEN on Paltaniemen Vihuri on ollut monipuolinen seura. Viisivuotiaana se oli  mukana piirimestaruusuinneissa. pohjan tälle urheilulajille laski seurassa opettaja Niilo Siljola, joka vuosina  1948 – 1955 toimi seuran sihteerinä januorisoohjaajana. Toinen urheilulaji , joka myös oli lähellä Niilon sydäntä, oli nyrkkeily, minkä  urheilumuodon hän mysö innostavasti ohjasi. Joskaan seuralla ei ole ollut monta vastaavanlaista ohjaajaa, on sillä silti ollut innokaita uurastajia järjestötoiminnassa.  Miehiä ja naisia jotka vuosi vuodelta ovat olleet tiiviisti mukana toimitsijoina kentällä, milloin omat työt suinkin ovat sen myöntäneet. Toisia unohtamatta ja asettamatta ketään etusijalle, on seuran aina muistettava sellaisia miehiä kuin Pentti Määttä, Arvi Valtanen, Eero Määttä, Eero Siipola, Heikki Rimpiläinen y.m. Naisten toiminta ei ole  ollut ulospäin näkyvää, mutta silti monta kertaa ratkaisevaa laatua – taloudellisesti – seuran juhlissa ja muissa tilaisuuksissa missä naisvoimaa on tavittu.

////

SIVU 5: TÄMÄN KIRJOITUKSEN  yhteydessä tulii jo aikaisemmin mainittua, että ainoastaan unnissa on seuran panos Kainuun urheilussa ollut korkeampaa laatua. Tämän asian paikkansapitävyyttä todistaa parhaiden seuran ennätykset eri aloilla, joskin syy ei ole yksinomaan urheilijoitten, vaan mitä suuremmassa määrin urheilupaikkojen puute. Maastossa vedetyt  radat ovat epätarkkoja ja kimmoisuudeltaan erilaisia. Tämä koskee myös hyppypaikkoja. Urjeilukentän saaminen paikkakunnalle olisi välttämätöntä ja tämän asian on myös seuran johtokunta vuosina 1958 -59 yrittänyt ajaa, pääsemättä silti asiassa eteenpäin.

Tätä kirjoittaessa on kunnan urheilulautakunnalla kyllä jonkunlaiset suunnitelmat asiassa.

SEURAN PARHAIMMAT TULOKSET yleisurheilussa: Pituushyppy v.1957 Heikki Rimpiläinen 534,  korkeus v.1946 Mikko Kaikkonen 158, kuula v.1952 Jouko Rimpiläinen 12,45, keihäs v.1946 Eero Siipola 44,00, kiekko v.1954 Sulo Kananen 31,60, kolmiloikka v.1956 Yrjö Mustonen 11,56 juoksu 100m v.1958 Heikki Rimpiläinen 12,0 ( juoksi samana vuonna 11,5 kunnan kilpailuissa, mutta tulosta ei voitu hyväksyä puuttuvan kilpailuluvan takia), 400 m v.1946 Aarne Rytivaara 1.05,0, 1500 m v.1959 Yrjö Paulin 4.24,7 ja 3000 m v.1959 Yrjö Paulin 9.56,6.

PAINONNOSTOSSA: Sarja a. 56 kg. 30+35+47.5 = 11,2,5 kg v.1958 Erkki Rimpiläinen A.67,5 KG.55+57, 5+75 = 187,5 KG v.1958 Heikki Rimpiläinen v.1958, a.75 kg. 70+72+5+90 = 232,5 kg v.1958 Martti Reponen

UINTI  100 m vapaaunti 1,08,7 piiriennätys v.1957 Martti Reponen

100 m selkäuinti 1.32,8 v. 1958 Martti Reponen

200m rintauinti 3,17,6 v.1957 Heikki Rimpiläinen

400 m vapaauinti alle 18 v. pojat 6,07,7 v.1954 Martti Reponen

50 m vapaauinti 33,3 piiriennätys v.1957 Leo Reponen

VIESTIUINNISSA 3 x 50 m sekaviestissä saavutti seuran joukkue (Martti Reponen, Heikki Rimpiläinen ja Osmo Reponen ) v.1957 tähän mennessä piirin parhaan ajan 1,43,2

PIENILLÄ SEUROILLA , joissa on vain muutamaan kymmeneen henkeen nouseva aktiiviurheilijaryhmä, on vaikeaa ottaa osaa n.s. joukkuekilpailuihin. Tätä silmälläpitäen on ymmärrettävää, että paltanimen Vihuri ei ole pystynyt osallistumaan muihin kuin toiminta kilpailuihin, joissa se on antanut voimakkaan panoksen. SPTL:n toimintakilpailussa v.1957 se sijoittui C-ryhmässä 7 sijalla Kainuun piirin ja 24 sijalla koko maata käsittävässä kilpailussa. Tämän jälkeen on hiljainen mutta varma nousu ollut havaittavissa. Vuonna 1958 kaikki seurat piirin alueella huomioonottaen on 9 sija ja vuonna 1959 viides sija laskettava hyviksi saavutuksiksi, erityisesti sen johdosta, että seuralta puuttuu monet sellaiset edut (esim. oma talo, jota monella suurseuralla on.

////

SIVU 6: PITÄJÄN URHEILUELÄMÄSSÄ on seuran panos ollut myös yleisurheilussa voimakkaimpia. Seura oli lyömätön vuosina -57, 58 ja 59, voittaen seurojen väliset kilpailut ylivoimaisesti. Yhteistoiminta muitten maalaiskunnan SVUL:n seurojen kanssa sai vauhtia v.1958. Sitä ennen oli kyllä käyty seuraotteluja hiihdossa v.-52 Jormuan Kirin kanssa ja yleisurheilussa. Kaj.mlk:n Vesan kanssa jo perustamisvuosista lähtien. Monet, etupäässä piirin, Osuuskassan, Kelloseppien E. Kokkosen, P. Kainulaisen ja Kaakisen lahjoittamat ovat vielä lopullista omistajaa vailla.

KAJAANIN MAALAISKUNNAN  URHEILIJAIN aloitettua toimintansa 1960, ulottui sen vaikutus myös Paltanimen Vihurin toimintaan. mahdollisuudet lähettää kilpailijoita piirin mestaruus- ja kansallisiin kilpailuihin paranivat. Seuran edustajat olivat  enimmäkseen kerran mukana maakuntaviestissä loppiaisena, talvikisoissa, kansallisissa ja aluemestaruuskilpailuissa,  kertyen kilpailuja kaikiaan hiihtäjien osalta kahteentoista kilpailukauden aikana. Samaten on odotettavissa voimakasta nousua yleisurheilussa, uinnissa ja lentopallossa.

JOSKAAN seuran nimi ei enää tule niin näkyvästi esille kilpailuluetteloisa ja tilastoissa, mutta voimme olla varmoja että missä KAMU kilpailee, niin siellä ovat Paltanimen Vihurin tytöt ja pojat liikkeellä, sen todistaa jo se että piirin maastojuoksukilpailuissa Paltamossa 1960 Anna-Maija Kouvonen ja Erkki Rimpiläinen toivat hopean ja pronssin kotiin.

Monella urheilijalla olisi mahdollisuuksia lyödä itsensä läpi Paltanimellä, mikäli kenttäolot ja sisätilat parantuisivat. Talkoohenkeä, samanlaista kuin uimalaiturin rakentamisen ja vuosittaisissa kokonrakennustlkoissa, jotka monasti takaavat edes jonkun verran tuloja seuralle. Olisi tarpeen vanha sanontatapa – hiljaa hyvä tulee – on myös yritetty noudataa Paltaniemen Vihurissa, mutta pieni tönäisy eteenpäin silloin tällöin ei olisi pahitteeksi toiminnalle.

URHEILUHARRASTUS seurassa on nyt keskitetty talvella hiihtoon. olisi toivottavaa että löytyis joku innokas seuran jäsen joka ottaisi ohjattavakseen voimistelun, joka kaluston puutteen vuoksi olisi pidettävä permantoliikkeiden puitteissa. Innokas tyttöohjaaja puutuu seuralta myös. Tytöillekin sopisi mainiosti voimistelu ja tanhuaminen syys- ja talvi-iltoina.

Kesäurheilu, joka tähän saakka on ollut keskitetty yleisurheiluun, uintiin ja jalkapalloon näyttää ilahduttavasti laajentuvan lentopalloilun osalta. Innostusta pesäpalloonkin olisi, kunhan vain löytyisi sopiva ratkaisu kenttäkysymykseen.

////

SIVU 7: KAIKILLA URHEILUSEUROILLA on menestys- ja laskukautensa, kaikilla omat ilonsa ja murheensa, eikä Paltanimen Vihurikaan ole poikkeus tästä säännöstä. Pienessä seurassa pienikin menestys tuntuu suurelta, niin myös pieni vastoinkäyminen. Olisi silti väärin seuraa kohtaan, ellei tässä yhteydessä otettaisi esimerkkiä kummastakin.

Vuonna 1959 olivat Vihurin nuoret yleisurheilijat esittäneet niin hyvää kuntoa, että päätettiin osallistua joukkueella piirin viesti-mestaruuskilpailuihin Otanmäessä. Joukkueen valinta ei tuottanut mitään vaikeuksia, sillä seuralla oli vain 4 juoksijaa, jotka joukkueena oli edustuskykyinen ja pystynyt antamaan kovaa kovaa vastaan. Tämä neliapila oli Yrjö Paulin, Juhani Kouvonen, Martti Sivonen ja Erkki Rimpiläinen. Jo seuraava mies olisi heti pudottanut joukkueen sijoistusmahdollisuudet ja aika olisi heihentynyt yli puolella minuutilla 1000 metrillä.

PERJANTAI-ILTANA saatiin kuulla, että  Juhani solmittaisiin kultaisin sitein avioon, joten hänellä oli laillinen este poisjäämiseen. Valittiin varamies, ja kilpailupäivänä lhdettiin 3 kilpailijaa ja huoltaja liikkeelle. Neljäs mies suoritti asevelvollisuuttaan Kajaanissa ja piti yhtyä joukkueeseen sielllä. Kajaanin linja autoasemalla toimitettiin sana, että hän saapauisi Ärjyn autossa Otanmäkeen, joten muu joukkue hyppäsi linjuriin ja lähti. Matkalla tietenkin rakennettiin pieniä pilvilinnoja ja toivottiin että pronssia saataisiin kotiinvietäväksi. Mutta niin vain kävi, että neljäs mies oli sairastunut ja sai kilpailukiellon lääkäriltä. Kilpailun aikana istuivat PaVin pojat katsomon puolella. Se sapetti kaikkia aika lailla, mutta mitä sitä voi sairaudelle ja yhteensattumille.

SAMANA VUONNA oli mitä suurin yllätys ja ilonaihe kun poikia lähetettiin piirin maasto- ja yleisurheilukilpailuihin. Mitään toiveita ei asetettu  heille, pääasia että saivat olla mukana, ja mitä tulikaan? Maastojuoksussa hopeata ja neljäs sija, 1500 m hopeata ja pronssia ja 3000 m kultaa ja hopeata. Kiitos pojat. Saavutus oli erinomainen vaikka teitä ei ollut kuin kaksi. Toivotaan että jälkiänne seurataan. Edellämainitusta huomaa, että ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa, jää silloin parempi maku suuhun.

////

SIVU 8: ”SITÄ KUUSTA KUULEMINEN JONKA JUURELLA ASUNTO.” Tämä sanonta vie meidät ajatuksissamme kotiseudulle, kotiin. Näemme aivankuin sielun silmillä kotiseutumme tutut kasvot maisemineen, järvineen ja metsikköineen. Vuosien kuluessa lapsuusajan maisemat muuttuvat maaseudullakin, mutta kaikesta huolimatta aina säilyy jotain. Niin tulee myöskin tapahtumaan Paltanimellä. Sen läheisyys kaupunkiin tulee ajanmittaan vaikuttamaan muutoksiin, se tulee lähentämään myös urheilun harrastajat, siitä on jo tuntuva esimerkki se, että Kipinän nuoret jo kolmasti ovat mitelleet voimiaan maastojuoksussa maalaiskunnan seuroja vastaa, ja on tämä kilpa kahdesti ratkottu Paltaniemellä.

////

TÄMÄ HISTORIIKKI  Paltaniemen Vihurin toiminnasta on hyvin suppea. Sen tarkoituksena on silti osaltaan valaista urheiluharrastusta paikkakunnalla, vaikka sen on ollut pakko rajoittaa vain muutamiin kysymyksiin, joihin tiedot on saatu arkistotutkimuksista  ja haastatteluista.

PALTANIEMEN VIHURI  on kantanut lippunsa kunnialla ja osaltaan vaikuttanut S.V.U.L.:n Kainuun piirin urheilutoimintaan kohta viistoista vuotta.  Toivoen, että se voimakas nousukausi mitä seura on viime vuosina elänyt, jatkuisi vielä pitkään . Uskallamme sanoa, että Vihuri puhaltaa Paltaniemellä vielä tulevaisudessakin.

Paltaniemen Vihuri ei ole piirin vanhimpia seuroja, joskaan ei nuorinkaan. Piirin täyttäessä 50 vuotta, voidaan sanoa että Vihuri on osaltaan kuluttanut loppuun  lapsenkenkänsä, liittyen aikuisten joukkoon ja sen johdosta sopisi tämänkin kirjoituksen loppuponneksi muutama rivi Konrad Harjasen runosta Paltaniemi vuodelta 1927.

– –  Nyt miehuus aikaa, lapsuus jää,

kainous kaikenlainen.

ei pelota työ, ei säikytä sää,

on rientosi riemukkainen. ”

 

Paltaniemellä kesäkuun 2 p:nä 1960

Kurt Rosberg-Graaf

****

Paltaniemi-aiheisia kuvia ( 8 ) omasta kuva-arkistosta kesältä 2019

IMG_20190714_145546.jpg
Koulun kentällä pelattiin kesällä 2019 jalkapallo-ottelu, jossa vastakkain olivat Vihurin vasat ja vanhat
IMG_20190711_085722.jpg
Kuva Paltaniemen rannalta
IMG_20190710_223315~3.jpg
Paltanimen kirkon silhuetti illan hämyssä
IMG_20190712_230723.jpg
Auringon laskun sinfonia Paltaniemellä
IMG_20190714_203839.jpg
Paltaniemen rannasta
IMG_20190714_205220~2.jpg
Kirkon portilla
IMG_20190714_205035.jpg
Paltaniemen koulurakennus
IMG_20190713_100659.jpg
Paltaniemen Vihurin legendaarinen pipo. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi  puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

Kajaanin Hakalla on suurempi mahdollisuus tippua kolmoseen, kuin AC Kajaanin kakkoseen – ”perjantain syyskuun 13.päivän” pelistä Kajaanissa Haka vastaan PK-37, voi tulla todellinen jännitysnäytelmä ja trilleri kakkosen sarjassa säilymiseltä

KAJAANIN JALKAPALLOSEUROJEN tilanne tällä hetkellä sarjoissa säilymisen ja putoamisen näkökulmasta jalkapallon Ykkösessä ja kakkosessa.

KAJAANIN  HAKALLA jalkapallon kakkosen C-lohkossa on vielä pelaamatta neljä ottelua. Haka kohtaa kotonaan vielä Iisalmen Pallokerho-37:n ja Rovanniemen Palloseuran kakkosjoukkueen. Vieraissa Haka pelaa syksyn aikana  VPS /Akatemiaa ja OLS:siä vastaan.

Kakkosen kolmen lohkon vähiten pisteitä kymmenenneksi sijoittunut joukkue putoaa kolmoseen ja lohkoista kaksi alinta joukkuetta suoraan.

Tarjolla on joukkueille vielä voitoista 12 pistettä.

Haka on huonoin tällä hetkellä näistä A, B ja C- lohkojen kymmeneksi sijoittunutta: Haka C-lohkossa 13 pistettä,  Kiffen A-lohkossa 20 pistettä ja EPS B-lohkossa 17 pistettä. Lisäksi näillä kaikilla kolmella joukkueella on tätä kirjoittaessa sama määrä 18 ottelua pelattuna lohkoissaan.

IISALMEN PK-37 on hävinnyt tänään 1.syyskuuta KuFulle kotonaan 1 – 2, ja yhtään pistettä lisää ei ole tullut seuralle; iisalmelaisten pistesaldo on tällä hetkellä edelleen tasan 10 pistettä.

Ainakin tuntuisi siltä, että Haka vieraissa ottaa täydet pisteen jo putoamaan tuomitusta VPS J Akatemiasta….

***

HAKAN ja PK-37:n derbyn kohtaamisessa Kajaanissa voi tulla todellinen jännitysnäytelmä sarjapaikan säilyttämisen kannalta – kauden ennätysyleisö paikalla

SUNNUNTAINA 1.9.2019  pelattujen ottelujen tulokset C-lohkossa Hercules – VIFK  1 – 1 ja  PK-37 – Kufu 98 1 -1.

Sarjataulukko neljän viimeisen osalta nyt kaskkosen C-lohkossa:  9. VIFK 17 pistettä,  10. KajHa 13 p, 11. PK-37 10p ja 12. VPS-j 6 pistettä.

Näyttäisi siltä, että Kajaanissa tulee jonkinlainen kulmakivi ainakin Hakan ja PK-37 keskinäisessä kohtaamisessa puotoamisesta kolmoseen perjantaina 13.9.2019 kello 18:30 alkavassa ottelussa.

Ennätysyleisö paikalla, koska Iisalmesta naapurista saapuu faneja kannustamaan omiaan. Odotettavissa on otteluun ainakin 500 katsojaa!

***

AC Kajaanin säilyminen Ykkösessä näyttää käytännössä varmalta

JALKAPALLON YKKÖSESSÄ on pelaamatta vielä 6 kierrosta ja vain yksi joukke tippuu tällä kaudella kakkoseen.

AC Kajaanin tilanne näyttää käytännössä sarjapaikan säilyttämisen kannalta turvalliselta, sillä tällä hetkellä putoamisviivan alapuolella olevaan Myllykosken Palloon on eroa 9 pistettä.

Tosin vielä on joukkuille tarjolla kaikista voitoista 18 pistettä. Tuskin kuitenkaan AC- Kajaani kaikile joukkuille häviää ja MyPa voittaa kaikki. Kaikki on tosin vielä mahdollista ja putoamisen uhkana on myös vielä Tampereen TPV.

YKKÖSEN SARJATILANNE: 1. Haka 59 pistettä, 2. TPS 45, 3. FFJaro 36, 4. MuSa 34, 5 .KTP 26, 6. Ekenäs IF 23, 7. AC Kajaani 21, 8. AC Oulu 20, 9. TPV 21, 15./ MyPa 12  pistettä

***

Näkökulma ja kommentti: AC Kajaani voisi auttaa Hakaa, jos se vain on mahdollista

AC Kajaani  näyttäisi jo olevan kuivilla jalkapallon Ykkösessä sarjapaikan turvaamisen kannalta.

AC Kajaani voisi nyt auttaa paikallista seuraa Kajaanin Hakaa pelaajien siirrolla puolin ja toisin, että Haka säilyisi kakkosessa.

Seurasiirtojen takaraja loppuu muistini mukaan syyskuun 2.päivä seurojen kesken Suomessa, ja tarkempaa tietoja näiden sännöistä en tiedä.

***

EDIT Kajaanin Hakan ja AC Kajaanin säilyminen nykyisissä sarjoissaan olisi Kajaanin jalkapallon koko kuvasta hyvä asia.

Vai onko molempien kajaanilaisten seurojen parempi pelata samassa sarjassa, jopa kakkosessa derbynä..tai yhdistyä….

IMG_20190505_133417.jpg
Viitek-kuvituskuva. ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi  puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

Kuhmon kaupunginjohtajalla Tytti Määtällä riittää virtaa moneen: Määttä aloittaa puolen vuoden pestin TEM:n uudelleen organisoimisessa – on MT:n kolumnisti ja kirjoittanut Uuden Suomeen blogeja – tästä on tullut myös arvostelua Kuhmon johtamisen näkökulmasta – valittu koko Suomen Maaseutukasvoksi

KUHMON KAUPUNGINHALLITUS antaa tiedotteen avoimilla sivuillaan kokouksen esityslistalla, että tiistaina 03.09.2019 on 226 pykälässä asialistalla on hallituksen käsiteltävänä kaupunginjohtajan Tytti Määtän määräaikainen sivutoimilupaa puoleksi vuodeksi.

Kaupunginhallituksen pöytäkirjoista ote: ” Kaupunginjohtaja Tytti Määttä on hakenut määräaikaista sivutoimilupaa 28.2.2020 saakka, toimiakseen Työ-ja elinkeinomisteriön selvityshankeeseen selvityshenkilönä. Määttä on ilmoittanut saavansa tehtävästä palkkion. Matkapäivät, jota tehtävästä tulee, hän tekee palkattomana vapaana”

KUHMON kaupunginhallituksen puheenjohtaja on pöytäkirjassa ehdottanut: Kaupungin hallitus päättää hyväksyä kaupunginjohtajan sivutoimiluvan.

KAINUUN SANOMAT paikallisena Kainuun maakunnan mediana kirjoittaa 30.8.2019 asiasta otsikolla: Tytti Määttä toimii selvityshenkilönä työnsä ohessa – ministeriö selvittää 3700 työpaikan udelleeen organisoimisesta

Määtän tehtävänä on ilmeisesti arvioida ja ratkaista; onko elinkeinoministeriön alaisuudessa toimivien sidosryhmien mahdollista tehdä ja lisätä samalla etä- ja joustotöitä. Onko tässä sitten mahdollisista kustannuksen säästöistä kyse!

TEM kutsunut itse oma-aloitteisesti Tytti Määtän tähän tehtävään asiantuntijan roolissa ja luottaa häneen vahvasti.

***

Tytti Määtällä on monta rautaa tulessa ja siitä arvostelua on myös satanut

MAASEUDUN TULEVAISUUS kirjoittaa 25.7.2019 uutisessaan, että Tytti Määttä on innoissaan, kun hän saa aloittaa lehden kolumnistina.

Lisäksi Määttä on ollut ahkera kirjoittaja Uuden Suomen puheenvuoron blogissa.

Tytti Määttä arvosteli keväällä juuri tässä lehden [US] puheenvuorossa 13.5.2019, demareitten Antti Rinteen vaalilupauksia, mutta nyt ovat demarit ja keskusta hallituksessa samassa veneessä.

Tytti Määttä myös mietiskeli keskustapuolueen puheenjohtajakisaan lähtemistä, mutta lopulta siitä kieltäytyi. Eduskunta kansanedustajana voi olla Määtän seuraavassa kuvassa?

***

Näkökulma ja kommentti

TYTTI MÄÄTÄN näistä MT:n, Uuden Suomen ja tästä viimeisestä kiireistä on riittänyt arvostelua somessa ja mediassa, että ehtiikö hän kunnolla Kuhmon kaupunginjohtajan virkaa hoitaa, näiden oto-työttensä lisänä.

Siitä ei ole tietoa, että saako hän korvausta ja palkkioita näistä MT:n kirjoituksista.

Kuhmon kyläpäällikön kannattaa näissä sivuhommissa olla mukana kaikesta arvostelusta huolimatta, sillä se tuo hyvää mainetta häneltä ja samalla julkisuutta Kuhmoon ja koko Kainuun maakuntaan.

***

Vuoden Maaseutukasvo

SUOMEN KYLÄT RY ilmoittaa tiedotteessaan, että Tytti Määttä on valittu Suomen Maaseutukasvoksi 2019 Kauhavalla. Tiedotteen mukaa Määtän panos harvaan asutun maaseudun puolustamiseksi on sen arvoinen.

***

EDIT Kuhmossa on tunnettu perinteikäs urheiluseura Kiva ja varmsti Tytti Määttä haluaa, että kamarimusiikistaan tunnetussa Kuhmossa  ja koko Kainuusssa on edelleen kivaa asua.

Tytti Määttä on syntynyt Kainuun rajamailla Vaalassa, ja hänet valittiin Kuhmon kaupunginjohtajaksi vuonna 2017. Sitä ennen hän toimi Vaalan kunnanjohtajana.

Tytti Määttä on paras lähettiliäs Suomen harvaan asuttujen maaseutujen puolustamiseksi.

Kuvakaappaus Kuhmon vaakunnasta ja lisäksi luvallinen linkki siitä, koska kuvakaappaus voi poistua tekijänoikeuden vuoksi

IMG_20190830_191800-1.jpg

Kuhmon vaakuna

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen/ entinen Kainuu – nyt Pirkanmaa Hämeenkyrö