Kovalaisen formulapatsas meni Suomusalmella vähän yli kolmen tonnin hinnalla huutokaupassa – halvalla meni, mutta menköön vaan – kauppahinta kuitenkin maksettava ennen luovuttamista

SUOMUSSALMEN KUNNAN PÄÄTÖKSET. Suomussalmen kunnanhallitus julkaisee kokouksen päätöksissään 11.8.2020, että formulakuski Heikki Kovalaisen formulapatsas on myytynä netin huutokaupassa annetun korkeimman tarjouksen tehneelle.

Korkein hinta ollut vaivaiset 3327,00 €uroa ja sillä se lähtee.

Hinta kuitenkin tarjouksen tehneeltä pitää maksaa ennakkoon, ennen tuotteen luovuttamista.

Kunta siirtänyt patsaan jo aikaisemmin piiloon yleiseltä paikalta varastonsa varikolle ja sitä on katsottu jopa vaaraksi ympäristölle.

LÄHDE Suomussalmen kunnanhallituksen julkinen tiedote 11.8.2020

Viite-kuvituskuva kuntien päätöksistä nuijan lyönnillä. ARKISTO

Erkki äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen

Kuhmon Lentiirassa suomalaisen luvaton rajanylitys Venäjän puolelle – onko mustikat olleet runsaampia toisella puolen – ”oma maa mansikka, muu maa mustikka” – motiiviahan ei tarkkaan tiedä – voinut olla pelkkä erehdys

KAINUUN RAVARTIOSTO kertoo tiedotteessaan lauantaina 8.8.2020, että Kaakkois-Suomesta kotoisin oleva 30-vuotias mies on otettuna kiinni luvattomasta rajanylityksestä Suomesta Venäjän puolelle.

Tapaus sattunu Kuhmon Lentiiran itäpuolella.

Miestä epäillään luvattomasti valtakunnan rajan ylittämisestä Venäjälle ja takaisin.

Tapausta tutkii Kainuun rajavartiosto.

Kaakkois-Suomi on Lappeenrannan ja Imatran seutua, sielläkin on Venäjän raja lähellä Suomea.

LÄHDE Kainuun rajavartioston tiedote

Rajavartioston logo. Kuvakaappaus

ERKKI äimistelee.fi riippumaton verkkomedia

@erkki kovalainen

Kaikki 98 000 kainuulaista osallistunut marjojen poimintaan maakunnassa 1977, ilman thaipoimijoita – Kainuussa 90 kyläkauppaa vielä ollut toiminnassa – yhteishenki tärkein työväline maakuntaa kehitettäessä – väki vähentynyt syrjäkyliltä jo tuolloin kovasti

PIRKKA-LEHDESSÄ VUONNAN 1977 ARTIKKELI KAINUUSTA. Kainuulaiset keränneet luonnonmarjoja edellisenä vuonna 4 miljoonaa kiloa. Tämä on tiennyt kainuulaisille marjastajille lähinnä mustikoista ja puolukoista 30 miljoonan markan edestä verotonta tuloa. Kainuun haja-asutusalueilla ollut tuolloin vielä noin 90 kyläkauppaa jäljellä. Yleensä suurimmissa kylissä oli Kainuun Osula, Maakunnan puoti ja K-kauppa, ja pienemmissä yksi tai kaksi näistä. Ongelmana Kainuussa ollut tuolloin jo eläkeläisten suuri määrä ja terveydenhoitopalvelujen riittämättömyys pienissä kunnissa, kuten Ristijärvellä ja Puolangalla. Siihen aikaan on myös ollut Kainuussa kaikenlaisia liittoja pelastamassa maakuntaa. Kainuussa ollut 1977 noin 98 000 asukasta ja nyt 2020 niitä on 70 000.

Väki kaekonnut haja-alueilta kovasti muutamassa vuodessa

” Kainuun haja-asutusalueilla (alle 1000 asukkaan taajamissa) on tällä hetkellä vajaat 90 kiinteää myymälää, joista puolet on K-kauppoja. Vuonna 1980 myymälöitten määräksi arvioideean puolet nykyisestä. Haja-asutusalueitten väestö on vähentynyt vuosina 1971 – 1975 noin 16 000 hengellä. Kainuun ulkopuolelle on siirtynyt 6000 henkeä ja oman maakunnan taajamiin 10 000 ihmistä. – Kostamus-henkilökunnan varalta etupainotettu asunnontuotanto-ohjelma on merkinnyt vain sitä, että täällä oleva väistö on saanut asunnon helpommin kuin muuten. Asuntopulaa se ei ole Kajaanista läheskään poistanut”, sanonut suunnittelupäällikkö Heino Hiltunen Kainuun Seutukaavaliitosta

KAINUUN JULKISEN LIIKENTEEN palveluista Heino Hiltunen sanonut lehdessä: ”Pääteillä kuntakeskuksista Kajaaniin , linja-autoliikenne on pysynyt ennallaan tai jopa lisääntynyt. Kyläkeskuksista kirkonkyliin se on pysynyt ennallaan tai vähentynyt. Suurin ongelma on matka asunnolta kyläkeskukseen, jossa , jossa juuri ovat jokapäiväiset palvelut, kauppa ja posti. Suunnitelmia laaditaan, mutta taitaa käydä, että liikenne häviää kokonaan asukkaitten mukana, ennen kuin apu tulee”

Kyläkauppaa ei korvaa mikään – onko nyt ainoa kyläkauppa Kainuussa Ahon kauppa Vuottolahdessa?

Väinö Tolosen K-kaupan pihassa Kajaanin Lehtovaaran kylässä on käynyt kuhina lauantaisin 70-luvulla. Kaupan piha on voinut olla lauantaisin täynnä autoja kuin automarketin parkkipaikalla. Ihmiset tulleet läheltä ja kaukaa tekmään ostoksensa, hakemaan postinsa sekä vaihtamaan kuulumisia. Kyläkauppa on edelleen keskeinen kohtaamispaikka ja sitä ei korvaa mikään.

Kajaanin Murtomäen kauppa lopetettu 1976 ja enää ollut Lehtovaaran kauppa palvelemassa eteläisen Kajaanin kylien asukkaita. Lehtovaaran kyläkauppa sinnitteli vielä pitkään oli Kajaanin pitkään toiminnassa olleita viimeisiä kyläkauppoja.

Kuhmon Lentiiran kyläkauppa suljettiin 2015 viisi vuotta sitten. Ristijärven Hiisijärvellä oli pieni kyläkauppa toiminnassa ainakin kesäisin 20 vuotta sitten. Onko Kajaanin Vuottolahdessa toimiva Ahon kyläkauppa, enää ainut kyläkauppa Kainuussa? Sotkamon Vuokattia ei siihen lasketa.

Myymäläautotkaan eivät enää ajele kylien raittia..

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen

Kaikki 98 000 kainuulaista on osallistunut marjan poimuun 70-luvulla. Kuva ARKISTO

Marjat kerättävä pois Kainuun metsistä

MARJOISTA KAINUULLE LÄHES 30 MILJOONAA MARKKAA – Sotkamon kunnan elinkeinoasiamies Veikko Mantila luonnehtinut lehdessä marjojen merkityksestä Kainuulle, että se tuo paljon ostovoimaa Kainuuseen, työpaikkoja Sotkamoon, elinkeinoelämän vilkastumista, vähinen kyläkauppojen säilymistä.

Lisää touhua, kunhan marjoja aletaan jalostaa omalla paikakunnalla. Kainuun maakunnan suurimmalla marjojen ostajalla, sotkamolaisella kauppias Jansalla on rakenteilla tilavuudeltaan 600 000 – 700 000 marjakilon pakastamo, joitten valmistus voitaneen aloittaa vuonna 1978. Marjojen jalostus tuo Sotkamoon noin 25 ympärivuotista työpaikkaa. Kokoamisaikana työvoimaa tarvitaan noin 50 henkeä.

Poimimiseen osallistuvat Veikko Mantilan mukaan kaikki 98 000 kainuulaista

Kajaanin Keskon johtaja Matti Flinkkilä: Kainuulainen yhteishenki on tärkein työväline maakuntaa kehitettäessä

Kajaanin Keskon johtaja Matti Flikkilä pitää kainuulaista yhteishenkeä tärkeimpänä työvälineenä maakuntaa kehitettäessä: Kaupan tulee tällaisissä oloissa osallistua ihmisten elämänmenoon paljon enemmän kuin esimerkiksiHelsingissä. Siksi Kainuun K-ryhmä on laatinut itselleen yhteiskunnallisen toimintaohjelman . Pääkaupunkiin se ei sopisi, mutta tänne Kainuuseen se näyttäisi sopivan oikein hyvin.

Kainuun K-ryhmä tukee kainulaisten tuotteiden kehittelyä ja markkinoi niitä aktiivisesti vastavuoroisuusperiaatetta noudattaen.

Tämä tarkoittaa Flinkkilän mielestä yhtenä esimerkkinä marjakaupan ja kauppias Jansan marjapakastamon hanketta. Lisäksi pari vuotta sitten huomattiin, että Kainuussa oli 100 000 kiloa kirjolohta myymättä. Kauppias Kemppainen Hyrynsalmelta ryhtyi purkamaan sitä, ja koko erä myytiin hetkessä muualle Suomeen. Nyt kirjolohta ei ole ollut saatavissa. Myös K-kauppiaitten viljelysopimukset ovat ohjelman hengan mukaisia.

Kaupan ja kuntien yhteistyöstä on saatu hyviä tuloksia Kainuun elinkeinoelämälle ja palvelutasolle, on johtaja Matti Flinkkilä vakuuttanut Pirkka-lehdelle vuonna 1977.

Kajaanin Keskon konttori ja varasto loppui noin 30 vuotta sitten. Keskon noutotukku jatkoi eri paikassa toimintaansa.

Hallintopäällikkö Ismo Heikkinen: Tekemätöntä työtä löytyy

Kainuun Seutukaavaliiton hallintopäällikkö Ismo Heikkinen sanonut tekemätöntä työtä Kainuussa löytyvän: Kainuun keskimääräinen työttömyysprosentti ollut maaliskuussa yli 10 prosenttia ja kipuamassa ylöspäin. Kaikkien huonoin tilanne nuorten kohdalla. On laskettu, että nuorissa ikäluokissa työttömyysprosentti on kaksin tai kolminkertainen koko työvoimaan verrattuna. Seurauksena tästä on alkoholi- ja milenterveysongelmia, kun koulutuksen jälkeen ollaan vuosia työttömänä.

Kemppaisen mukaan pitkäaikainen työttömyys on vastuutonta voimavarojen käyttöä. Se saattaa pilata kokonaisia ikäluokkia synnyttäessään suuuria turhautumia ja lopulta työn vieroksuntaa.

”Tekemätöntä työtä kyllä löytyy ja järkevää tekemätöntä työtä”, on hallintopäällikkö Ismo Heikkinen vakuuttanut lehdelle

TYÖTTÖMYYDEN rinnalla ongelmana on terveydenhoitopalveluitten riittämättömyys ja suuri työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrä. Erityisen huonossa asemassa ovat esimerkiksi Puolanka ja Ristijärvi. Puolangan työttömyysprosentti on noin 20, ja eläkeläisiä on kaikkiaan 25 %, koko kunnan väestöstä. Ongelmat kasautuvat, on Heikkinen todennut.

LAMAKESKUSTELUN keskelle kainuulaiset toivovat kuitenkin tervettä optimismia ja todellisuuden tajua.

”Kaikista työttömistä huolehditaan, väestörakenne on hyvä ja väki hyvin koulutettua. Edellytyksiä taloudelliseen nousuun on kunhan väkeä ei päästetä karkaamaan pois Kainuusta. Yksimielisesti , realisesti tavoitteista sopien eletään pärjätään”, on Ismo Heikkinen kiteyttänyt Pirkan artikkelin lopussa.

LÄHDE K-ryhmän julkaisema Pirkka-lehti 4/1977

Erkki äimistelee.vi KUVA-ARKISTO

Erkki äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen

Terrafamen kaivoksen laskevassa valumavedessä kohti Iso-Savonjärveä jonkinlaista kuormitusta liikaa nikkeliä ja alumiinia – Ruunakorven vanha pitamaiden läjitysalue otetaan vesienhallinnan piiriin – rehellisesti kaivos itse tästä tiedottanut

TERRAFAMEN KAIVOS SOTKAMOSSA TIEDOTTAA 5.8.2020 SIVUILLAAN OMIEN TUTKIMUKSIEN OSALTA, ETTÄ LOUHOKSEN LÄNSI-ITÄPUOLELLA SIJAITSEVAN RUUNAKORVEN VANHALTA PINTAMAIDEN LÄJITYSALUEELTA KOHTI ISOA – SAVONJÄRVEÄ LÄHTEVÄSSÄ VALUMAVEDESSÄ ON NÄHTY LIIKAA NIKKELIÄ JA ALUMIINIA. KAIVOS KÄYNNISTÄNYT NÄIDEN VALUMAVESIEN KERÄÄMISEN KAIVOSALUEELLE.

Oheisena Terrafamen kaivoksen tiedotus asiasta

TERRFAME on havainnut osana omia tarkkailuprosessejaan, että louhoksen länsi-lounaispuolella sijaitsevalta Ruunakorven vanhalta pintamaiden läjitysalueelta kohti Iso-Savonjärveä lähtevässä valumavedessä on luparajat ylittäviä pitoisuuksia alumiinia ja nikkeliä. Läjitysalueelle on läjitetty kaivosta perustettaessa louhoksen päältä poistettua moreenia ja turvetta, jotka voivat sisältää metalleja mustaliuskeen vaikutuksesta.

Terrafame on viime vuosina selvittänyt teollisuusalueella olevien vanhojen maanläjitysalueiden valumavesien laatua. Heinäkuussa otettujen vesinäytteiden perusteella Ruunakorven läjitysalueelta lähtevä vesi on hapanta ja metallipitoista, mutta ennen Iso-Savojärveä Ruunakorven purosta otetuissa näytteissä pitoisuudet ovat jo laskeneet siten, että nikkeli on selvästi alle luparajan ja alumiini on luparajan tuntumassa.

VUOSIEN kuluessa läjitysalueen valumavesistä on aiheutunut jonkinasteista kuormitusta Iso-Savonjärveen. Valumavesien vaikutus Iso-Savojärvessä on nähtävissä lähinnä hieman kohonneina nikkeli- ja alumiinipitoisuuksina. Iso-Savonjärvi on pieni järvi, jonka läheisyydessä sijaitsee yksi metsästysmaja. Iso-Savonjärvi kuuluu Vuoksen vesistöön ja sen vedet laskevat Sopenjärven kautta edelleen Laakajärveen.

Iso-Savonjärvi on mukana Terrafamen velvoitetarkkailuissa. Tarkkailuraportit ovat saatavilla Terrafamen verkkosivuilla Ympäristö > Ympäristövaikutukset ja -tarkkailu > Ympäristötarkkailuraportit.

Terrafame on käynnistänyt työt Ruunakorven läjitysalueen valumavesien keräämiseksi teollisuusalueen vesienkäsittelyn piiriin. Töiden arvioidaan kestävän noin kaksi kuukautta.

***

EDIT on hyvä, että Terrafame julkaisee näitä uutisia itse omaloitteisesti, eikä niitä tarvitse varsinaisesti lukea ensin muun median sivuilta

LÄHDE Terrafamen julkaisut

Kuvituskuva. Ei liity Terrafamen julkaisuun – ARKISTO

ERKKI äimistelee.fi sitoutumaton verkkomedia

@erkki kovalainen

Sotkamo Silver hopekaivos julkaissut talouslukuja Q2 ja puolelta vuodelta: Nyt 6,5 miljoonan euron liikevaihdolla huhti-kesäkuulta saatu tappiota aikaan -2,1 miljoonaa euroa – tuotanto kaksinkertaistunut – johtajia vaihtunut tiheään

SOTKAMO SILVER AB hopeakaivos on julkaissut 5.8.2020 taloustietoja vuoden 2020 puolivuosiskolta [tammi- kesäkuu] ja toiselta neljännekseltä Q2 [huhti-kesäkuu]. Hopeakaivos tuottanut tappiota toisella neljänneksellä 6,5 miljoonan euron liikevaihdolla – 2,14 miljoonaa euroa. Kaivos aloittanut toimintansa vuosi sitten 2019, juuri tämän toisen neljänneksen tuloskatsauksen alussa, joten aikaisempia katsauksia [Q1) tasapuolisesti ei voi vertailla keskenään. Kaivos työllistää tällä hetkellä 51 henkilöä.

Avainlukuja toiselta neljännekseltä:

Liikevaihto ollut 6,51 miljoonaa euroa ja liiketappio – 2,14 miljoonaa euroa. Vuosi sitten tullut vastaavalla jaksolla 2,9 miljoonan liikevaihdolla tappioksi – 3,1 miljoonaa euroa.

KASSAVARAT olleet kesäkuun 2020 lopussa 1,36 miljoonaa euroa. Kuuden miljoonan euron merkintäoikeusanti kuitenkin parantanut yhtiön rahoitusasemaa. Mitkä kassavarat olisivat olleet ilman tätä merkintäoikeusantia?

Lisäksi kaivos kertoo, että rahoituksen uudelleen järjestely joukkovelkairjalainaan, paransi merkintäoikeusannin lisäksi kaivoksen rahoitusasemaa ja kassavarojen tilannetta.

Investointeihin kaivos käyttänyt toisella neljänneksellä 1,17 miljoonaa euroa.

KÄYTTÖKATE on ollut toisella jaksolla tasan 0 euroa, ja edellisen vuoden vastaavan kauden tulos – 1,9 miljoonaa euroa tappiolla. Parannusta on siinä suhteessa tullut kaivoksen tulokseen.

”Metallihintojen laskeminen maaliskuussa ja sitä seurannut matala hintataso vaikuttivat sekä toisen vuosineljänneksen laskutushintoihimme että aiempien rikastetoimitusten lopullisiin laskutushintoihin. Tämä aiheutti kaksoisvaikutuksen sekä myyntiimme että tulokseemme”, toimitusjohtaja Erkki Kuronen sanoo.

Myynti Q2 kaudella oli 67 MSEK (30). Liiketoiminnan muut tuotot 6 MSEK (0) koostuvat arvioidusta lopullisesta myynnin lisäyksestä kaudelle metallien hinnan nousun vuoksi. Lopullinen myyntihinta hopealle ja kullalle on kuukauden markkinakeskihinta 2 kuukautta toimituksen jälkeen vähennettynä asiakkaan sopimuksen mukaisilla sulattomaksuilla, sanoo kaivoksen johto.

Tutotanto kuitenkin kaksinkertaistunut:

Tutantoa ollut Q2: hopeaa 406 000 unssia, kultaa 1076 oz, 321 tonnia lyijyä ja 722 tonnia sinkkiä rikasten. Edellisen vuoden vastaava huhti-kesäkuu tuotanto ollut: hopeaa 220 000 oz, kultaa 600 0z, 150 tonnia lyijyä ja 290 tonnia sinkkiä rikastein.

Tällä hetkellä hopean hinta on 22,72 euroa /oz unssi. Kullan hinta 1 719,87 0z. Osakkeen arvo on 0,32 EUROA. Kruunun kurssi 1 SEK = 0.0972 €uroa. [1 unssi oz = 28,35 grammaa]

Hopean hinta ollut laskussa ja nousussa, nyt pitäisi olla taas nousussa.

Sotkamo Silverin johtoporras vaihtunut useasti

Sotkamo Silverin konsernijohtaja Paul Johnsson jättäyt tehtävänsä 29.6.2020 ja Erkki Kuronen nimitetty tilalle..

Joulukuussa 2019 konsernijohtaja Timo Lindborg jäänyt eläkkeelle ja uudeksi johtajaksi nimetty Paul Johnsson.

Toukokuussa 24.päivänä 2019 kaivos ilmoittanut, että toimitusjohtaja Arto Suokas jätttää tehtävänsä . Hän eroaa välittömästi ja tytäryhtiön toimarina jatkaa Erkki Kuronen.

SOTKAMO SILVERIN pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja Mauri Visuri on päättänyt yllättäen erota halituksesta 23.3.2020, ja hänen tilalleen nimitetty Eeva-Liisa Virkkunen.

***

LÄHDE Sotkamo Silverin tiedote ja kruunut muutettu taloustiedoissa euroiksi päivän kurssin mukaan

Hopoea- ja kultasormuksista pitäisi olla nyt kysyntää. Viite-kuvituskuva ARKISTO
Viite-kuvituskuva. Sotkamon hopeakaivos tuottaa hopeaa ja kultaa. Kuva ARKISTO

ERKKI äimistelee.fi sitoutumaton verkkojulkaisu

@erkki kovalainen /TALOUS

Suomussalmen kunta kaupannut netin huutokaupassa ”vaarallista”, Kainuun tunnetuimman urheilijan Heikki Kovalaisen formulapatsasta – korkein tarjous ollut vähän yli 3000 euroa – halvalla menee, jos on mennäkseen alle Ämmänsaaren torihintojen

SUOMUSSALMEN KUNTA ON KAUPANNUT NETTIHUUTOKAUPASSA HUUTOKAUPPA.COMISSA, KAINUUN MAAILMALLA KAIKKIEN AIKOJEN TUNNETUIMMAN URHEILIJAN, HEIKKI KOVALAISEN FORMULAPATSASTA. HUUTOKAUPPA ON PÄÄTTYNYT LAUANTAINA 1.8.2020 KELLO 20.30 JA KORKEIN TARJOUS ON OLLUT VAIVAISET 3327 EUROA. HILJAISEN KANSAN SURUNSALMEN KUNTA PÄÄTTÄÄ, ETTÄ HYVÄKSYYKÖ SE ANNETUN TARJOUKSEN. HEIKIN MUISTOMERKKI ON OLLUT KUNTALAISTEN JA TURISTIEN ÄIMISTELVÄNÄ ÄMMÄNSAAREN KESKUSTASSA JO VUODESTA 2008 ASTI ALKAEN.

Heikin muistomerkki on siirretty jo aikaisemmin syrjään johonkin Suomussalmen kunnan romu-varikolle Ämmänsaaren torilta. Formulapatsas on todettu erittäin vaaralliseksi näytillä, sillä Kainuun korkeat lumikuormat voivat rikkoa patsasta, ympäristöä ja paikalle äimistelemään tullutta yleisöä.

HEIKKI KOVALAINEN on varmasti kaikkien aikojen Kainuun tunnetuin urheilija maailmalla ja on varmasti Kainuun Suomussalmella patsaansa edelleen ansainnut.

Tampereen Hervannassa asuessani kaikki kysyivät: oletko sukua Heikille? Kaikki Kovalaisethan ovat sukua toisilleen. Sotkamon pesäpallon pelaajista ja Kainuun maastohiihtäjistä ei kukaan kysellyt mitään ..

Muutamat muistivat kylläkin korpikirjailija Ilmari ”Iki” Kiannon, mutta hänhän ei ollut minkään lajin urheilija.

Heikin olen vain kerran nähnyt livenä lentokoneessa Kajaanista Helsinki- Vantaalle, ja puhui englantia puhelimeen. Heikin isälle olen kyllä myynyt aikoinani hiihtotarvikkeita Kajaanissa Ampalla.

Heikki Kovalaisen aktiivivuodet olivat Fomula-ykkösessä vuosina 2007 – 2013. Yksi voitto tuli Heikille 2008 Unkarin GP:ssä ja neljä palkintosijaa. Lisäksi Heikki voitti Japanin Super GT-sarjan mestaruuden 2010.

Heikin tallit formuloissa: Renault, McLaren, Team Lotus, Caterham ja Lotus. Missä liene Heikki nyt!

***

Suomussalmen kunnnan huutokaupan ilmoitus

Oheisena kopio Suomussalmen kunnan julkaisemasta Heikin formulapatsaan kaupittelusta:

Myydään

Suomussalmen kunta myy Heikki Kovalaisen kunniaksi tehdyn formulapatsaan.

Patsas on aikoinaan pysytetty Heikki Kovalaisen Formula 1-uran huippuhetkinä vuonna 2008. Auto on kelta-vihreä (Lotuksen värinen).

Patsas myydään siinä kunnossa kuin se on tällä hetkellä. Auton maalipinta on hieman rapistunut ja muutoinkin on ostajan tarpeen tarkastaa eri osien kiinnitykset ennen esille asettamista. Kauppaan sisältyy alkuperäinen teräspilari, jonka maalipinta on myös huollon tarpeessa. 

Havaitut viat

Myytävässä kohteessa on normaalia kulumista (maalipinta sekä osa rakenteista vaatii huoltoa)

Myyntiehdot

Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä korkein tarjous.

Tämän kohteen myyjä on Huutokaupat.com. Suomussalmen kunta antaa Huutokaupat.comin puolesta kohteesta lisätietoja ja vastaa kohteen luovutuksesta. Kohde tulee aina maksaa Huutokaupat.com-sivustolla olevien verkkomaksupainikkeiden kautta tai Huutokaupat.comin laskulla. Jos kohdetta ei makseta Huutokaupat.comille, Huutokaupat.com ei hyväksy mitään vastuuta kaupasta.

Tutustuthan tähän huutokauppaan sovellettaviin Huutokaupat.com-kauppojen huutokauppaehtoihin, sekä myyntiehtoihinennen tarjouksen tekemistä.

Ja huomaathan, että

  • tutustu kohteeseen ja siitä annettuihin tietoihin ennen tarjoamista
  • tarjoukset ovat sitovia
  • kohteeseen ei liity vaihto- tai palautusoikeutta
  • kohde myydään sellaisena kuin se on -ehdoin, mutta Huutokaupat.com vastaa siitä, että ilmoituksessa annetut tiedot ovat oikein
  • mikäli haluat osallistua huutokauppatilaisuuteen henkilökohtaisesti paikan päällä, sinun tulee ilmoittautua etukäteen, tarkempaa tietoa ilmoittautumisesta löydät täältä
  • mikäli Huutokaupat.com ei ilmoita korkeimman tarjouksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä kahden (2) arkipäivän kuluessa huutokaupan päättymisestä, ei tarjous enää sido ostajaa
  • kohde on maksettava kahden (2) arkipäivän kuluessa tarjouksen hyväksymisestä.

Tarkempia tietoja kohteesta ja sen myyntiin liittyvistä asioista voit tarvittaessa kysyä ilmoittajalta. Muissa asioissa voit olla yhteydessä Huutokaupat.comin asiakaspalveluun joka päivä 24/7.

Ilmoittaja: Suomussalmen kunta

***

EDIT: toivottavasti ei Heikin muistomerkki Suomussalmella mene alle torihintojen. Kunta resturoi patsaan uuteen uskoon ja se palaa takaisin kaikkien muistelemiseksi sekä ihailtavaksi kunnan keskustaan

LÄHDE: Suomussalmen kunta, wikipedia ja huutokauppa.com


Suomussalmen kunnan vaakunna. Kuvakaappaus julkisilta vapailta julkaistavilta sivuilta

ERKKI äimistelee.fi sitoutumaton ja puolueeton verkkomedia

@erkki KOVALAINEN /URHEILU

Ulkopaikkakuntalainen autoilija jäänyt kiinni verekseltään epäilyltynä Kajaanin Paltaniemellä vääristä rekkareista ja myös ilman ajo-oikeutta ajosta – Sotkamossa murtoyritystä ja Suomussalmella liikenneonnettomuus

Oulun poliislaitos kertoo Kainuun yksikön osalta seuraavista rikosnimikkeistä.

02.08.2020Oulu

SOTKAMON keskustassa olevaan liiketilaan oli yritetty murtautua 28. – 30.7.020. Tapahtumaa tutkitaan varkauden yrityksenä. Poliisi pyytää ilmoittamaan mahdolliset tiedot tekijöistä ja havainnot tapahtumaan liittyen Kajaanin poliisin asiakaspalvelupäivystykseen p. 0295 416 520 (ma, ti, to ja pe 8-16) tai sähköpostitse osoitteella tutkinta.kainuu@poliisi.fi.

Suomussalmella Viitostiellä Hiljaisen kansan luona tapahtui perjantaina 31.7.2020 päivällä liikenneonnettomuus, jossa edellä olevia autoja ohittamaan lähtenyt naiskuljettaja törmäsi autollaan vasemmalle kääntyvään, samoin naisen kuljettamaan, henkilöautoon. Tapahtumasta selvittiin lievillä henkilövahingoilla. Autot vaurioituivat törmäyskohdistaan.

Ulkopaikkakuntalaisen miehen epäillään irrottaneen rekisterikilvet Kajaanin Paltaniemellä pysäköitynä olleesta autosta ja kiinnittäneen ne käyttämäänsä autoon lauantai-iltana 1.8.2020. Poliisi pysäytti miehen matkan havaittuaan autossa väärät kilvet. Miehellä ei ollut myöskään ajo-oikeutta kuljettamaansa henkilöautoon.

Kuvat [2] ERKKI äimistelee.fi kuva-ARKISTO

Lähde Oulun Poliisilaitos

Erkki äimistelee.fi sitoutumaton verkkomedia

@erkko kovalainen

Seinäjoella seppelin saivat Virin Camilla ja Evartti – Sotkamon tallin Vixus viksusti pronssille kuninkuuskilpailussa ja mukaviin tienesteihin käsiksi – Suomen hevoset ovat parasta urheilua kansallispelin pesäpallon kanssa

KUNINKUUSRAVIT 2020 SEINÄJOKI. KUNINKUUSRAVIT SAATIIN PÄÄTÖKSEEN POHJANMAAN LAKEUDELLA JA SEPPELEN SAIVAT RAVIKUNINGATAR VIRIN CAMILA JA KUNINGAS EVARTTI.

Kuningatarkilpailussa kahden matkan jälkeen [2100 ja 1609] metriä pidettiin jo ravipiireissä varmana voittajana Antti Tupamäen ohjastamaa Hetviinaa. Päätösmatkalla 3100 m, kuitenkin Virin Camilla Hannu Torvisen rattailla juoksi harja hulmuten ja päätti toisin voittajasta.

Camilla oli tatkikoinut ja heittänyt kengät pois aivan turhina kavioistaan.

Hetviina jätettiin sunnuntain viimeisessä lähdössä kaviouran jälkipään valvojaksi.

Kuningatarkilpailun tammat kolme parasta:

  1. Virin Camilla – Hannu Torvinen
  2. Liisan Tulilintu – Harri Kotilainen
  3. Aurotar – Tuomo Ojanperä

Virin Camilla on juuret Siilinjärvellä Savossa. Lyytiän Vilma [Vilma Lyydiä] oli myös kilpailussa mukana Yä-Savosta Kiuruveeltä.

Kuninkuuskipailussa piti Evartti pintansa, mutta Tähen Toivomus ahdisti

Kuninkuuskilapailussa oriiden puolella kahden matkan jälkeen pidettiin Santtu Raitalan ajamaa Evarttia varmana voittajana ja se pitikin pintansa. Evartilla ei kuitenkaan ollut ennen tätä ravia, edes kokemusta näin pitkästä matkasta kaviouralla…

Henri Bollström kuitenkin Tähen Toivomuksen kanssa teki kilpailusta Hankasalmen hevosen kanssa hankalan ja voitti viimeisen kisan.

Henkka ajoi koko pitkänmatkan kaasu pohjassa, kuin Kimi Räikkönen formuloissa parhaina vuoisinaan ja yritti kuroa eroa Evarttiiin, mutta se ei aivan riittänyt. Tähen Toivomus puolusti kuningas-titteliä viime vuodelta Lahden Jokimaalta.

Lapin tallin Talli Pajatson Eevartti kuitenkin tyhjensi pajatson.

KAINUUN SOTKAMOSSA kirjoilla oleva nuori VIXUS pääsi kolmannella sijallaan myös hyvin rahoihin käsiksi, sillä voittosumma oli Kuninkuusraveista 20 200 euroa. Vixusta ohjasi itse Jorma Kontio.

Hevosen omistaa Sotkamossa rekisteröity Talli Tosivixsut Lumijoki linjalla.

Vixus hävisi yhteisajassa voittajalle Evartille 7.5 sekuntia ja neljäs kokonaiskilpailussa ollut Sheikki + 8.3 sekuntia.

Toisella mailin matkalla oli jopa jotain sählinkiä; Joriini tavoitteli jotain samaa paikkaa kesken ajon, mutta se katsottiin Tähen Toivomuksen hyväksi. Ilmeisesti oli kyse kolmannesta sijasta. Hannu ajannut liian tiukasti Joriinilla toisen kupeelle. Tässä ei oikein pysynyt ”kärryillä” edes TOTO-TV:n asiantuntijat suorassa lähetyksessä. Hämeenkyrön Mika Forss oli lähettänyt viestiä Totolle, että näin se meni ja näin piti olla. Mikalla ei ollut nyt hevosta kunkkareissa.

Kuninkuuskilpailun kolme parasta:

  1. Evartti – Santtu Raitala
  2. Tähen Toivomus – Henri Bollström
  3. VIXUS – Jorma Kontio

Seuraavat Kuninkuiusravit kilpaillaan taas ensi suvena Seinäjolle koronan takia, ja sitten onkin vuorossa Vorssan Pilvenmäki.

***

EDIT ravit on yhtä parasta Suomessa urheilun osalta, kuin pesäpallo kansallispelinä. Taktikointia on, että ajetaanko perinteisillä kärryillä vai jenkkirattailla. Onko hevosilla kengät riisuttu etu- tai takakavioista. Väärät pois!

LÄHDE: TOTO TV, RUUTU plus urheilu ja Maaseudun Tulevaisuuden (MT) televisiolähetys

Hevosurheilu on parasta pesäpallon kanssa. Viitekuva hevosen harjoittelusta kylätiellä Hämeenkyrösssä. Kuva Timin Sanomien ARKISTO

ERKKI äimistelee.fi sitoutumaton verkkomedia

@erkki kovalainen Hämeenkyrö / KAVIOURALLA

Sotkamolaisen hevostallin hevonen Vixus yrittää ravata viksusti ilman laukkaa ja tavoitella kruunua Seinäjoella Kuninkuusraveissa – Kajaanin piti myös aikoinaan saada kunkkarit, mutta yksi ääni ratkaisi Joensuun hyväksi

KUNINKUUSRAVIT 2020 SEINÄJOKI. SEINÄJOELLA POHJANMAAN LAKEUKSILLA RAVATAAN VIIKONLOPPUNA 1.8. – 2.8.2020 PERINTEISET KUNINKUUSRAVIT. KUNINKUUSRAVIT ENSIN PERUTTIIN KORONAN VUOKSI. MYÖS SEURAAVANA VUONNA 2021 SEINÄJOELLLA RAVATAAN KUNINKUUSRAVIEN MERKEISSÄ. ENSIMMÄISENÄ PÄIVÄNÄ KILPAILLAAN 2100 METRIN MATKALLA JA TOISENA PÄIVÄNÄ ON MAILI 1609 METRIÄ JA PITKÄMATKA 3100 METRIÄ. YHTEISAIKA RATKAISEE VOITTAJAT. SEINÄJOKIEN JÄLKEEN ON VUOROSSA FORSSAN PILVENMÄKI.

SOTKAMOLAISEN tallin Tosivixsun ori kilpailee kuninkuuskilpailussa. Sotkamolaisista hevosen osaomistajina ovat Tuomo ja Minna Korhonen. Vixuksen rattailla ja hyppysissä on itse kuuluisa Jorma Kontio, joka ei enempää esittelyjä kaipaa.

Vixus pääsi jopa keväällä edustamaan Suomea, maailman kovimpiin lukeutuvassa ravitapahtumassa Elitkampenissa Tukholman Solvallan raviradalla Elitloppenissa.

Kainuulaisista hevosista oli tyrkyllä Seinäjolle myös Sivolan tallin I.P.Riimi tammojen kuningatarlähtöön, sekä Kainuun ammattiopiston ja kajaanilaisen tallin Juonikkaan hevonen Elias Juonitar.

Näitä hevosia Kainuusta, ei kuitenkaan hyväksytty nyt mukaan.

Kajaanin Kuluntahden Sivolan tallin Heikki Parviaisen kasvattamat hevoset I.P. Sukkula ja I.P. Vipotiina ovat aikaisemmin näissä Kuninkuusaveissa niittäneet mainetta sekä kunniaa Kainuuseen saakka.

Sotkamon Korvanniemen kylän Pikkukahvelista ei ole aikoihin kuulunut mitään.

Viskerin Virva ei nyt puolusta kuningatar-voittoaan viime vuodelta Lahden Jokimaalta. Hämeenkyröläinen Mika Forss ohjasti vuosi sitten Virvan kuningatteriksi, mutta nyt Forss ei ole edes mukana näissä varsinaisissa suuremmissa lähdöissä ohjastajana.

Sen sijaan Tähen Toivomus puolustaa kuninkuutta, ja ohjastajana on edelleen Henri ”Henkka” Bollström.

***

Seinäjoen kuninkuus- ja kuningatarkilpailuun valitut hevoset ohjastajineen

Kuningatarkilpailu:

Lakan Leija – Santtu Raitala

Vilma Lyydiä – Tuomas Pakkanen

Hetviina – Antti Tupamäki

Ryti-Tyttö – Juha Länsimäki

Virin Camilla – Hannu Torvinen

Taksvenla – Hannu Hietanen

Aurotar – Tuomo Ohanperä

Akaasia – Markku Hietanen

Sävel-Taika – Olavi Oja-Nisula

Piskon Pouta – Kimmo Määttänen

Liisan Tulilintu – Harri Kotilainen

Tähtituula – Antti Teivainen

Kuninkuuskilpailu:

A.T. Veeti – Juha Länsimäki

Caijus – Antti Teivainen

Camri – Terho Rautiainen

Evartti – Santtu Raitala

Joriini – Hannu Hietanen

Liisun Eerikki – Ari Moilanen

Pauhis – Olavi Nisonen

Rokin Maxi – Teemu Okkolin

Sheikki – Arto Hammar

Tähen Toivomus – Henri Bollström

Vixen – Ilkka Nurmonen

VIXUS – Jorma Kontio

Kuninkuusravit piti olla myös Kajaanissa, mutta yksi ääni ratkaisi

SUOMEN HIPPOKSEN yleiskokokous esitti, että vuoden 2015 Kunikuusravit ravataan Kajaanin Kuluntalahden kaviouralla.

Myöhemmin kuitenkin Suomen Hippoksen valtuuskunta äänesti kokouksessaan ja epäili, että Kajaani ei pienenä paikkakunta pysty Kuninkuusraveja 2015 järjestämään.

Kokouksessa menivät äänet tasan 20 – 20. Yksi äänesti tyhjää ja puheenjohtajan ääni ratkaisi Joensuun hyväksi.

Tietääkseni on Kajaanin ravirata uhannut hakea ja ei luovuttanut tästä Kuninkusravejen järjestämistä edelleen Kajaaniin, mutta se voi olla pitkässä hevosen laukassa..

LÄHDE:

TOTO, Suomen Hippos, Yle, MT, Hevosurheilu ja Yle.

EDIT: Kuninkuusraveja voi seurata ilmaiseksi Ylen TV 2 Kavionjäljiltä ja TOTO-teeveestä

Harjoitellaan. Viitekuva ARKISTO
Viitekuva. Mika Forss Kajaanin raviradalla lämmittelemässä hevostaan. Kuva-arkisto Erkki äimistelee.fi. Lukijan J. Hannus kuva.

ERKKI äimistelee.fi riippumaton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hevosurheilu

Poliisin tavoitteet kymmmenen vuotta sitten: Poliisi 2020 – Pitkän aikavälin henkilöstötarpeiden suunnitelma – Rikosylikomisario Jari Kinnunen huolissaan sisäisestä turvallisuudesta ja resussipulasta

SISÄASIANMINISTERIÖ ON JULKAISSUT TIEDOTTEEN NOIN KYMMENEN VUOTTA SITTEN 10/2009 POLIISIN RESUSSITILANTEEN SELVITTÄMISEKSI VUOTEEN 2020 SAAKKA. ASIA ON NYT AJANKOHTAINEN – OVATKO TAVOITTEET TOTEUTUNUT? TYÖRYHMÄN TAVOITTEENA ON OLLUT VUODELLE 2020, ETTÄ POLIISITOIMEN KOKONAISMÄÄRÄKSI MUODOSTUU 10 891 HENKILÖTYÖVUOTTA. VARSINAISTEN POLIISIEN MÄÄRÄN PITÄISI OLLA TAVOITTEEN MUKAAN NYT 2020 KYMMENEN VUOTTA MYÖHEMMIN 8 439 HENKILÖTYÖVUOTTA.

Sisä-Suomen poliisin Tampereen yksikön rikosylikomisario Jari Kinnunen kirjoittaa facebook-julkaisussaan 29.7.2020 seuraavasti: ”En malta olla kiinnittämättä huomiota sisäisen turvallisuuden resussointiin. Tämän kuun lopussa poliisista lähtee määräaikaisia kilometritehtaalle. Hallitus ei ole rahoittanut tärkeintä sisäisen turvallisuuden organisaatiota riittävästi. On yksiköitä, joiden henkilöstön määrä on 40 – 45 % vähäisempi kuin tavoitevahvuus”

Rikosylikomisario Jari Kinnunen ilmeisesti tietää jo ammattinsa vuoksi, mistä kirjoittaa.

Suomessa on tällä hetkellä virassaan noin 7000 poliisia eri tehtävissä talousrikoksista järjestyksen pitoon kentällä. Hallitus on luvannut nyt poliisien määrän kasvattamiseksi 500 poliisia vuoteen 2022 mennessä, elikkä poliisien määrä tulevaisuudessa olisi noin 7500 henkilöä.

Riittääkö poliisien määrä nyt nykyisiin rikosten tutkinnan tarpeisiin?

Vuonna 2019 tilastojen mukaan Suomen poliisien määrä on ollut Euroopan pienin asukaslukuun verrattaessa.

POLIISIEN tehvänkuvaan on ehdotettu muutoksia, erilaiset käräjien vartioinnit ja vankien kuljetukset siirrettäisiin resurssipulan vuoksi muille, kuten ilmeisesti vartiointiliikkeille. On jopa erilaisia ”kyläpoliiseja” vapaaehtoisena työvoimana ehdotettu naapurien tarkkailuun.

Poliisiasemia on lakkautettu ja niitä yhdistetty muihin kuntiin.

Lisäksi poliisin työryhmä on nyt laatinut tavoitteita poliisin paikalle saapumisesta hälytyksen kirjaamisesta: lyhimmillään pitäisi poliisin saapua paikalle suurimmissa kaupungeissa 11 minuutissa ja pienimmillään maaseudun syrjäkunnissa 55 minuutissa.

Ilmeisesti pienimpien rikosten tutkintaan ei riitä enää resusseja, ja ne laitetaan suoraan Öö-mappiin. Rikosilmoitus kirjattu, mutta ei aiheuta tutkintaa. Poliisin ilmoitus ilmoittajalle.

Huumeongelma on ilmeisesti karannut jo poliisien käsistä ja erilaiset vihapuheet netissä lisääntyneet, niitäkin pitäisi ehtiä tutkia.

Poliisien määräksi on arvioitu ja toivottu ainakin 10 000 poliisia virkatehtäviin nyt vuodessa eri tahoilta.

Ohessa kopio tästä sisäasianministeriön valtion julkaisusta vuonna 2009

Valtio: Poliisi 2020 – Poliisin pitkän aikavälin henkilötötarpeiden suunnitelma

TYÖRYHMÄN tavoitteena on ollut, että nyt 2020 olisi poliisien tarve olisi 10 891 työvuotta.

Työryhmän tavoitteena oli perusteiden selvittäminen päätöksenteolle poliisin resurssitilanteen vakiinnuttamiseksi. Tulevaisuutta hahmotettiin vuoteen 2020 saakka, minkä pohjalta on tehty arvio siitä, minkälaista resurssimäärää eri tehtävät vaativat määritellyllä palvelutasolla. 

Poliisin henkilöstötarpeet ovat sekä laadullisia että määrällisiä. Poliisin toiminnassa on tullut välttämättömäksi yhä syvempi erikoistuminen ammattitaidon varmistamiseksi erityistoiminnoissa sekä erityisosaamista vaativissa rikosasioissa. 

Työryhmä on arvioinut, että poliisitoimen lisäresurssien tarve vuoteen 2020 mennessä on 500 henkilötyövuotta eli 5 % vuoden 2007 henkilöstömäärään verrattuna. Henkilöstön kokonaismääräksi (ilman opiskelijoita) muodostuu tällöin 10 891 henkilötyövuotta. Vuotuiset henkilöstökustannukset kasvavat vuodesta 2009 asteittain vuoteen 2020 siten, että vuonna 2020 lisäys olisi 30 miljoonaa euroa. 

POLIISIHENKILÖSTÖN osalta lisäystarve on 820 henkilötyövuotta, jolloin poliisien kokonaismääräksi tulee 8 439 henkilötyövuotta. Järjestelmiä ja työmenetelmiä kehittämällä voidaan poliisitoimen muuta henkilöstöä vähentää 320 henkilötyövuodella 2 452 henkilötyövuoteen. 

Poliisin on seuraavalla kymmenvuotiskaudella lisättävä panostusta erityisesti ennalta estävään toimintaan. Siinä onnistuminen vähentää vielä pidemmällä aikavälillä piilorikollisuutta ja resurssitarvetta jälkikäteiseen toimintaan. Ennalta estävään ja paljastavaan toimintaan tulisi resursseja lisätä vuoteen 2020 mennessä 730 henkilötyövuotta sekä jälkikäteiseen ja asiakasaloitteiseen toimintaan 270 henkilötyövuotta. Toimintaedellytysten turvaamiseen tarvittavan henkilöstön määrää voidaan puolestaan vähentää 500 henkilötyövuodella. 

POLIISIKOULUTUKSEN aloittaneiden määrän väheneminen vuosina 2007−2008 johtaa poliisien kokonaismäärän alenemiseen vuoteen 2011 saakka. Poliisien koulutusmäärää tulisi lisätä vuosittain tasaisesti vuoteen 2014 asti, josta alkaen tulisi koulutuksesta vuosittain valmistua ja poliisihallintoon rekrytoitua 430 uutta poliisia. Näin poliisien määrä alkaa kasvaa vuonna 2013, mutta poliisin henkilöstön kokonaismäärä saavuttaa vuoden 2007 tason vasta vuonna 2014. 

Työryhmän esittämä poliisin henkilöstötarve edellyttää, että myös työryhmän esittämät henkilöstötarvetta vähentävät toimenpiteet toteutetaan. Poliisin toimintaa voidaan edelleen tehostaa lainsäädäntöä ja viranomaisyhteistyötä kehittämällä sekä tekniikkaa 
hyödyntämällä. 

KOSKA työryhmän arviot poliisien määrällisistä tarpeista tulevaisuudessa perustuvat yhteiskunnalliseen tulevaisuusarvioon poliisin toimintaympäristöstä ja tehtävistä vuonna 2020, ei valtion tuottavuusohjelmassa sisäasiainministeriölle päätettyjä tuottavuusvähennyksiä ole otettu huomioon poliisitoimen henkilöstön määrää koskevissa arvioissa. Työryhmän arvion mukaan poliisitoimen henkilömäärä vähenee vuoden 2005 tasosta vuoteen 2011 noin 290 henkilötyövuodella. Vähennys toteuttaa osaltaan valtion tuottavuusohjelmassa sisäasiainministeriölle päätettyjä tavoitteita. Poliisitoimen henkilömäärää koskevien esitysten toteuttaminen merkitsisi poliisille asetettujen määrällisten tuottavuustavoitteiden poistamista vuodesta 2012 alkaen. 
Päätökset mahdollisista henkilöstömäärämuutoksista tehdään valtiontalouden kehysten ja valtion talousarvion puitteissa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Poliisiammattikorkeakoulu Tampereen Hervannassa. Kuva-arkisto

Poliisiksi koulutettavien määrä pitäisi olla nyt 500 poliisia vuodessa

Tampereen Hervannassa koulutetaan poliiseja vuosittain tarpeisiin nähden eri määrissä. Tilastojen mukaan koulutettavien poliisien määrä on vaihdellut vuosittain. Riittäkö koulutettavien määrät nykyisiin tarpeisiin ja kovin erilaisten rikosten tutkintaan.

Poliisien koulutusmäärät 2010-luvulta lähtien:

2010 – 384 koulutettavaa poliisia

2011 – 240

2012 – 100 [pieni]

2013 – 168

2014 – 180

2015 – 320

2016 – 300

2017 – 400

2018 – 400

2019 – 400

2020 – 500 poliisia

Ikaalisissa toimii vielä kyläpoliisi, mutta monelta paikkakunnalta se on lakkautettu. Kuva ARKISTO

Erkki äimistelee.fi sitoutumaton verkkomedia

@erkki kovalainen /Hämeenkyrö