Yle ei halunnut jatkaa hiihdon maailmancupien näyttämistä: miten käy SM-hiihtojen ja Suomen cupin, sekä ampumahiihdon ja Ski Classicsen osalta? -monimutkaisia häkkyröitä nuo sopimukset

YLE ostaa ja myy omiaan kuin helppoheikki ja ei ostakaan.

YLEN silloinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanonut sopimuksesta, kun talvilajeja siirtyi MTV:ltä YLelle: ”Suomalaiset ovat talviurheilukansaa ja yleisö on toivonut Yleltä lisää panostusta hiihtoon ja talvilajeihin. Haluamme että kiinnostavimmat suuret urheilutapahtumat oavat kaikkien vapaasti katsottavissa”

POHJOISMAINEN mediajätti NENT Group on ostanut pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupien lähetysoikeudet itselleen ja ne siirtyvät sille viideksi vuodeksi syksystä 2021 alkaen. Siis saamme vielä nauttia näistä Ylen kanavilla kaksi kautta. Sopimukseen myös kuuluvat hiihdon MM-kilpailut vuosina 2023 ja 2025.

Samoin kävi myös Norjan ja Ruotsin kanssa.

Suomessa NENT Group omistaa kaupallisen kanavan Viasatin ja millä taajudella sekä kanavalla ne sitten Suomessa näytetään. Osa lähetyksistä tulee ilmaiseksi jo säännösten mukaan ja ostaako Yle taas jotenkin osan lähtyksistä itselleen. Näyttäisi kuitenkin  siltä, että Viasat näytttää ne itse kokonaisuudessaan. Kuvaako NENT ne itse vai alihankkijana joku kuvaukseen osallistunut toinen kanava tai yritys?

MEDIAOIKEUKSIEN  kauppa näyttää vähän monimutkaiselta häkkyrältä ja siitä kaaviokuva tämän äimistelyn lopussa.

Ilta-Sanomat on artikkelissaan 11.4.2019 kertonut näistä sopimuksista ja niiden kaupoista.

Tämä NENT siis osti oikeudet kansainväliseltä urheilun markkinointiyhtiöltä Infrontilta, joka puolestaan on ostanut mediaoikeudet eri maiden lajiliitoilta, kuten Suomen Hiiihtoliitto SHL ja kansainväliseltä hiihtolitolta FIS. Näillä SHL:llä ja FIS:llä ei ole ollut mitään tekmistä ja puuttumista tähän kauppaan.Mediaoikeuksien kauppa on ollut vain Infrontin ja Nentin välinen asia.

Sopimuspakettiin kuuluvista tapahtumista MM-kisat on aikoinaan myynyt FIS. Samoin taas SHL on kaupannut Infrontille maailmancupien ja kansallisten kilpailujen oikeuksia.

Infront on taas myynyt sitten osatmiaan oikeuksia ”takaisin” eteenpäin eri TV-yhtiöille kuten Ylelle.

Ilta-Sanomien artikkelin mukaan SHL on myynyt hallussaan olevat mediaoikeudet Infrontille vuoteen 2026. Niihin kuuluvat myös hiihtolajien maailmancupit Suomessa Rukalla ja Lahdessa, sekä Suomen Cupin osakilpailut. Suomen Cupin osakilpailuja järjestetään myös SM-hiihtojen yhteydessä ja erillään omina kilpailuinaan.

HIIHTOLIITTO sanoo, että SHL:n ja Infrontin välisen sopimuksen sisältävän ehtoa ilmaiseksi näytettäväksi vapailla kanavilla, kuten Ruka ja Lahti. Siis tällä perusteella Viasatin pitäisi välittää ainakin nämä maailman cupien kilpailut ilmaiseksi suomalaisiin koteihin.

EU-lainsäädäntö myös velvoittaa näyttämäänkansalliset merkittävät tapahtumat, kuten MM-kisat näytettäväksi ilmaiseksi.

Nämä talvilajit palasivat MTV:ltä Ylelle syksyllä 2018 hetkeksi kolmeksi vuodeksi. Yle osti tällöin nämä hiihtolajien mediaoikeudet Infrontilta vuoteen 2021.

***

Miten käy jatkossa SM-hiihtojen, Suomen Cupin, Ski Cassichen ja ampumahiihdon kohtalo jatkossa

Ei saa oikein selvää miten jatkossa menee näiden SM-hiihtojen ja kansallisen maastohiihdon kohtalo Suome Cupin.

Lähteekö Viasat vai kuka onkin kuvaamaan ja näyttämään näitä paikan päälle esimerkiksi Keuruulle tai Jämille. Suomen Cup tuossa mainitaan, mutta käykö SM-hiihtojen kohtalo samoin kuin kävi viime keväänä Salon SM-maastohiihtojen kohtalo, että niitä ei näytetty televisossa  enää ollenkaan suorana lähetyksenä.

Siis Yle haluaisi tai voisi ilmeisesti näyttää itse SM-hiihdot, mutta kuka niistä kuluista on maksajana – Yle vai järjestäjät?

Tuleeko vielä mukaan ylimääräisenä oma suomalainen yksityinen nettikanava näitä näyttämään ja onko silläkään näihin mitään oikeuksia ja lupia näiden sopimusten pohjalta.

Yle on näyttänyt vielä maratonhiihtojen Ski Calassicsen osakilpailuja ja nämä eivät sisältyne mitenkään näihin NENTIN ja Infrontin sopimuksiin sekä kauppoihin.

Yle on tehnyt sopimuksen kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n kanssa sopimuksen, että ampumahiihdon MM-kilpailut ja maailmancupit näytetään Ylellä aina vuoteen 2022 asti. Kaisa Mäkäräisen lopettaessa ja jos muita suomalaisia ei nouse maailman huipulle, niin kannattaako Ylen niitä yleensä enää lähettää..

Yle näyttää kuitenkin suunnistuksen Jukolan viestin, mailmancupien kilpailuja, MM-suunnistuksia ja Huippuliigaa?

Suunnistuksen Viestiliiga kuitenkin näytetään Ilta-Sanomien ISTV-kanavalta livenä. Viestiliiga sisältää tänä kesänä 7 osakilpailua aina 14.4. Kevätyön viestistä 6.10. päättyvään Viestiliigan finaaliin.

Hiihtosuunnistuksen MM-kisoja ei ole Yle näyttänyt, mutta niitä sai katsella kansainvälisen yhteyden kautta.

Olympialaisten tulevista oikeuksista ei ole varmaa tietoa, mutta ne pitäisi jo lakien mukaan tulla ilmaiseksi, näyttipä ne kuka tahansa.

Eurosportilla on myös Suomessa oma näkyvä kanavansa ja sieltä myös tulee näitä talvilajeja.

***

EDIT: Yle on hoitanut nyt nämä hiihtojen lähetykset kaikesta huolimatta mallikkaasti. Miten käy hiihdon suosion tämän jälkeen ja varmaan tämä Yleltä pois lähteminen voi vaikuttaa Hiihtoliiton ja hiihtäjein sponsorointiin taloudellisesti. Ketä tulee selostajiksi  Viasatin maksukanavalle ja mikä kanava ne sen kautta Suomessa lopullisesti näyttääkin.

Ylen veronmaksajista en nyt sano erikseen juuri mitään.

LÄHDE JA LEHTI Ilta-Sanomat, Yle, Hiihtoliitto

Kuvia aiheeseen liittyen, jossa myös itse piirrettynä selvennyksenä nuo monimutkaiset sopimukset kaaviokuvana, mutta lienekö nekään oikein.

IMG_20190123_181726.jpg
Onko maastohiihto Ylellä enää parin vuoden päästä hämärtyvä varjo vain. Viite-kuvituskuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto
IMG_20190412_104028.jpg
Jotenkin näin nuo sopimukset ja kaupat menevät kaaviopiirroksen mukaan. Oma piirros ja kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

 

Mainokset

Terrafamen vuosi 2018: Kaivoksen kassavarat olisivat aikaisemman laskelmani mukaan vähissä vain 25 miljoonaa euroa, jos valtio ja Trafigura ei olisi antanut osakeantia akkkukemikaalitehtaaseen lisärahoituksen muodossa – akkukemikaalitehdas ja myös uraani ovat tarpeellinen kaivoksen pelastamiseksi

SOTKAMO. Terrafamen kaivos on julkaissut vuoden 2018 vuosikatsauksensa 28.3.2019 tarkempina tietoina kaivoksen toiminnasta ja tilinpäädöstiedoista taseineen sekä tuloslaskelmista tilikauden vuoden ajalta.

Terrafame ilmoittaa vuosikatsauksessaan 2018 [lukuja pyöristetty lähimpään]:

Liikevaihto 326 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 2017 ollut liikevaihto 220 miljoonaa. Tilikauden tulos ollut erien jälkeen tappiolla – 6,1 miljoonaa. Kaivos työllistänyt keskimäärin 669 henkilöä ja palkkoihin on mennyt 31 miljoonaa.

Vuoden lopussa 31.12.2018 on ollut Terrafamen rahat ja pankkisaamiset 96 miljoonaa euroa. Tilikaudella liiketoiminnan kassavirta ollut 5 miljoonaa.

Kassavarat ja saamiset ovat olleet 31.12.2017 edellisen kauden lopussa 106 miljoonaa, siis kymmenellä miljoonalla olisi kassa vähentynyt vuodessa.

Vuoden 2018 aikana on Terrafame investoinut yhteensä 81,5 miljoonaa ja käyttökate  KET ollut ilman keskeneräisten varastojen arvonmuutosta  0,2 miljoonaa.

Käyttökate tarkoittaa: liikevaihto – kiinteät ja muuttuvat kulut.

Näin laskettuna Terrafamen kassavarat olisivat pienentyneet vuoden 2018 aikana [81,5 – 0,2] = 81,3 miljoonaa euroa.

Vuoden alussa 2018 kassa ollut 106 miljoonaa ja siitä vähennetään tämä 81 miljoonaa [106 – 81], joten kassarahat saamisineen pitäisi olla tällä laskennalla nyt 2018 vuoden lopussa Terrafamella noin 25 miljoonaa.

***

Terrafame ilmoittaa kuitenkin vuoden 2018 tiedoissaan kassavaroiksi  96 miljoonaa – mistä tullut kassaan lisää rahaa?

Terrafame ilmoittaa sivuillaan 20.12.2018, että Terrafamen emoyhtiö valtion omistama Suomen Malmijalostus on kohdentanut 20 miljoonaa euroa oman pääoman ehdoista rahoitusta valtiolta.

Lisäksi kaivos on saanut 50 miljoonaa dollaria  Galenan myöntämää omanpääoman ehdoista rahoitusta. Dollarin sen aikaisen kurssin mukaan tämä tekee 43,8 miljoonaa euroa. Yhteensä siis kaivos olisi saanut tukea maksullisena osakeantina tileilleen  [20 + 43,8] = noin 63 – 65 miljoonaa euroa.

Nämä rahat kai olisi pitänyt olla suunnattu  ainakin osaksi uuden 240 miljoonaa maksavan akkukemikallitehtaan tukemiseen, mutta onko niillä vain tuettu kaivoksen jatkumista tällä hetkellä.

Kaivoksen ilmoittaman likviditeetin 96,6 miljonaa vuoden 2018 vuoden lopussa ja minun aikaisemman arvion kassavarojen suhteen 25 miljoonaa erotukseksi [96,6 – 25] tulee 71,6 miljoonaa euroa.

Kaivos ilmoittaa rahoituksen lisänä rahavirtaan tämän 63,8 miljoonaa  osakenatina valtiolta ja osaomistajaltaan Trafiguralta.

Jossain heittää minun laskelmissani vielä joku 5 miljoonaa euroa tästä osakeannin ja kassan määrästä [71,6 – 65,2 ] = 4,4 miljoonaa. Kaivos ilmoittaa vuoden 2018 kassavirran 5,1 miljoonaaksi euroksi.

Siis aika lähelle menee nämä aikaisemmat laskelmani, että mitä pitäisi olla Terrafamen kaivoksen kassassa rahaa 25 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa liiketaloudellisesti, ilman tätä valtion ja Galenan tukia. Galena kuuluu tähän Trafigura-konserniin. 

Suomen valtio omistaa Terrafamesta noin 71 prosenttia valtion omistaman Suomen Malminjalostuksen kautta, Galena-Trafigura alta 30 % ja Sampo hiukkasen.

Terafamen kaivoksella on ollut vuoden 2018 lopussa pitkä- ja lyhytaikaisia velkoja vieraine pääomineen  157,5 miljoonaa. Niitäkin pitäisi lyhentää ja vaikuttavat kaivoksen kassaan.

***

Näitä kaikkia lukuja en ymmärrä – yrityksen kassavirta on kuitenkin pitkässä juoksussa ratkaisevaa liiketaloudellisesti

Vuonna 2018 on keskeneräisten tuotannon arvo kasvanut arvoa 2018 edellisen vuoden 138 miljoonasta 170 miljoonaan euroon, vaikka malmeja tuotettu ennätysmäärä, mutta louhinnat kokonaisuudessaan pysyneet entisellä tasolla.

Nikkelin ja sinkin tuotanto kasvaa jopa 30 %, mutta samaan aikaan KET kasvaa malmien ei kovin nousevilla hinnoilla.

Samalla kertaa kaivoksen liikevaihto on kasvanut edelliseltä vuodelta 220 miljoonasta seuraavan vuoden 2018 peräti 325 miljoonaan, mutta samalla keskeneräisten tuotantojen arvo noussut kovasti.

Hyvä jos näin menee, vaikka jotkut yhtälöt sotii tosiaan vastaan.

Varmaan kuitenkin tämä KET keskeneräinen tuotanto on oikein laskettu ja kirjattu, eikä vai kynällä korotettu arvioitu rahamäärä mitä näistä tulevaisuudessa saataisiin. Malmien pörssihinnat ovat avainkysymys Terrafamen menestymiseen tulevaisuudessa.

Yriyksiä voidaan tukea erilaisilla osakennailla ulkopuolisilta ja omistajiltaan kassan parantamiseksi, mutta kuitenkin yrityksen kassavirta ja rahaa kassassa maksujen sekä velkojen mkaksamiseen on se oikea mittari pitkässä juoksussa.

***

Akkukemikaalitehdas ja uraani tarvitaan Terrafamen saatavaksi  kunolla voitolle

Näillä näkymin näyttää siltä, että Terrafamen kaivos on herkkä kanattavuudeltaan muun muassa malmien pörssihinnoista ja kaivos tarvitsee akkukemikalitehtaan sähköautojen suosion noustessa sekä uranille myös lupaa jatkosssa.

Kaivos työllistää  paljon  ja tuo verotuloja Kainuuseen ja koko Suomeen kansantaloudellisesti.

Näistä ympäristönhaitoista en lukuineen paljon ymmärrä, vaikka Sotkamon Nuasjärven kaivoksen purkuputken juoksuilla Sotkamon Pikkukylällä olen aikoinaan syntynyt.

***

EDIT varmaan lähiviikkoina vappuun mennessä Terrafame julkaisee vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen Q 1 osavuosikatsauksen ja toivottavasti sieltä on hyvää kuultavaa. Terrafamen kassavirta pitää saada parannettua liiketoiminnallaan. Kuvituskuva euroista, jota kaivos, sen työntekijät kaikki sidosryhmineen tarvitsevat.

IMG_20170602_044220.jpg

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

Antti Rinne: ”Nytpä pääseen tähän nappaamaan” – parantaako oikeesti yhteisöveron alennus ja pienyrittäjien arvonlisäverotuksen ylärajan nosto työllisyyttä ja verotuloja – hölyn pölyä toisaalta

KOTIMAAN POLITIIKKA. Demareitten puheenjohtaja Antti Rinne on antanut lausuntoja lihaverosta, metsien hakkuista ilmastonmuutoksessa, autojen päästöistä, Tampereen ja Helsingin välisestä nopean junayhteyden vähemmän tärkeydestä.

Niitä Rinteen lausuntoja on korjailtu oman puolueensa tahoilta ja itsekkin hän on muuttanut lausuntojaan. Mitä tuli väärin sanottua ja ei hän sitä tarkoittanut. Media ymmärtää tahallaan ajojahtina kaiken hänen sanomisensa väärin.

Vielä on viimeisenä tämä yhteisöveron alentaminen, että mitä mieltä hän yleensä oli asiasta.

Antti Rinne sanoi Ylen puolueitten puheenjohtajien vaalitentissä suorassa lähetyksessä 25.3.2019 selvällä suomen kielellä seuraavasti:

”Nytpä mä pääsen tähän hyvin nappaamaan, vastustin aikoinaan yhteisöveron korotusta eikun laskemista ja nyt jälkeenpäin on näyttätynyt että olin väärässä, se yhteisöveron laskeminen tuotti enemmän”

Videokaappaus siitä ja teksti jatkuu kuvan jälkeen. Nytpä mä pääsen nappaaman siihen veron nousemista ja laskemista. Video kääntyy oikein päin klikkamalla kuvaa.

Antti Rinne vastusti aikoinaan ”oppositiosta” omaa puoluettaan Jutta Urpilaisen kaudella hallituksessa, kun yhteisövero alennettiin 20:neen prosenttiin. Rinne myönsi Ylen tentissä, että yhteisöveron alennus oli hyvä asia, vaikka silloin hän oli vastustaessaan väärässä.

Suomen Kuvalehti [SK] kirjoittaa artikkelissaan 5.4.2019 otsikolla: ”Naiset riviin”

SK:n haastatelussa Rinne peruuttelee puheitaan ja sanoo: ”Olen edelleen sitä mieltä, että sitä ei [yhteisöveron alennus] ei olisi pitänyt tehdä. Se missä olen ollut väärässä on ollut se, mitä tuotolle tapahtuu, kun yhteiöveroa lasketaan. Olin siis väärässä, kun oletin, että verotuotto vähenee. Fakta on, että verotuotto lisääntyi, vaikka yhteisöverokanta alennettiin.

Tästä ei muuten ota selvää itse erkkikään..

Kuvakaappaus Antti Rinteen haastattetulsta Suomen Kuvalehdestä. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190405_175752.jpg
Kuvakaappaus Suomen Kuvalehdestä. Erkki äimistelee.fi

***

Yhteisöveron alennus ja pienyrittäjien arvonlisäverotuksen alarajan nosto – yrityksien päätarkoitus on tuottaa vain voittoa, eikä työllistää verokikkailuilla

Antti Rinne on myös kaikkien muitten puolueitten politikkojen lailla hehkuttanut samaa pienyrittäjien arvonlisäveron ylärajan nostamista 10 000 eurosta 30 000 euroon.

Tämä ei 30 000 euroa edes riitä ja pitää enemmän tasa-arvon vuoksi tukeutua veroprosentin alentamiseen tai nostaa alaraja suoraan 50 000:n euroon.

Täyttä potaskaa.

Jos yksittäinen pienyritys kilpailee ilman alvia, niin 1 – 2 työllistävää ihmistä suurempi  oleva yritys siinä rajoilla joutuu epäedulliseenpaan asemaan ja se tuottaa häiriöitä yritysten näkökulmasta.

***

Yhteisöveron alennus tuskin parantaa työllisyyttä ja vielä vähemmän verotuloja

 

Politikot silmät kirkkaina väittivät yhteisöveron alennuksen parantavan työllisyyttä. Arviot olivat jopa kymmenien tuhansien työllistämiseen yhteisöveron alentamisella. Ei ole siltä näyttänyt. Yhteisövero on osakeyhtiöstä tai muusta vastaavasta yrityksestä lopullisen tuloksen jälkeen maksettava vero valtiolle. Veroa laskettiin 24,5 prosentista 20:neen. Jos yritys 5 miljoonan euron liikevaihdollaan tekee tulosta 20 %:n katteella miljoonan. Silloin yritykselle laskenut vero antaa enemmän rahaa; 245 000 – 200 000 = 45 000 euroa. Tällä rahalla yritys palkkaisi yhden keskipalkkaisen työntekijän sivukuluineen. Tekeekö se sen. Ei! Sitä ei tosiaan usko äimistelemättä vanha erkkikään.

Yritykset ei ole tarkoitettu työllistämään, vaan tuottamaan omistajilleen voittoa. Kukaan ei palkkaa työntekijää työllistämisen vuoksi, vaan ainoastaan yritykselle voittoa tuottamaan. En tiedä mikä on keskimäärin 5 miljoonan liikevaihdon yritysten keskimääräinen tulos. Kaupan alalla paljon huonompi, jos yleensä jää mitään tulosta käteen ja joillakin tietotekniikan palveluja tuottavalla se voi olla parempikin. Tuo oli vain rautakanki-esimerkki asian ymmärtämiselle. Siitä voi mielessään suhteuttaa tähän suuremmat ja pienemmät yritykset.

Ilman yhteisöveron alennusta tilanne työttömyyden kannalta voisi olla tosin huonompikin. Hyvä jos yritys sen avulla kitkuttelee pahimman yli ja yritykset eivät siirrä toimintojaan ulkomaille. Se vaan ärsyttää, että kaikki poliittiset päätökset ”muka” tehdään työllistämisen kustannuksella! Olisi pitänyt vaatia hallitukselta allekirjoitetut ”paperit”, että yhtään irtisanomista ei tule ainakaan vuoden aikana. Veroa ehkä laskettiin pahimoiltaan. Olisi pudottaneet suoraan 10 % :n tai kokonaan nollaan tai yritys maksaisi veroa vain yrityksen tuloksesta ulos yrityksestä nostetusta rahasta. Sitten voisi alkaa vaatimaan politikoilta vastuuta.

Vielä video, jossa Antti Rinne sanoo lihojen verotuksesta, kyllä hän niitä soveltaa jälestä päin, mutta mahdoton on niitä on eritellä ja säänöstellä. Kirjoitus jatkuu vielä videon jälkeen.

***

EDIT  tämä ei ole minkään puolueen erikoistesti huono esimerkki, mutta esimerkki kuitenkin Suomen nykyisestä politiikasta. Oho’ JA kaskummaa..

Teksti jatkuu vielä viedon jäljiltä

 

 

EDIT: alkaa oikeesti säälittämään puoluettoman toimittajan näkökulmasta tämä Rinteen sooloilu monen hyvän  demari-kansanedustajan vuoksi eri maakunnista. Tosin tätä samaa hepreaa lyövät muutkin puolueet. Kuvakappaus Ylen videolta. Klikkaa.

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen @päätoimittaja

 

Työväen Urheiluliiton puheenjohtaja Kimmo Suomi suomii omaa johtamaansa liittoaan: – ”haamuseuroja, liikaa organisaatiota ja politiikkaa vielä mukana” – onko tämä vielä sisäistä taistelua demareitten ja vasemmiston välillä – Kainuussa ainakin on muutama näitä TUL:n haamuseuroja

TYÖVÄENURHEILULIITON puheenjohtaja Kimmo Suomi ei ole suostunut allekirjoittamaan johtamansa liittonsa (TUL ) valtiontukihakemusta, eikä hän aio myöskään hyväksyä jatkossa sen tilinpäätöstä.

Sen sijaan TUL:n varapuheenjohtaja Riku Ahola (vasemmisto) ja pääsihteeri Risto Korpela (sitoutumaton) olisivat hyväksyneet valtiontukihakemuksen sekä tilinpäätöksen.

KESKISUOMALAINEN lehti kirjoittaa 23.03.2019 otsikossaan: ”TUL hakee valtiolta avustuksia haamuseuroilla”

Lehdestä lainaukset osittaisilla sitaateilla ja siitä linkki artikkelin lopussa.

Keskisuomalaisessa TUL:n puheenkohtaja Kimmo Suomi arvostelee jyrkästi johtamaansa liittoa. Suomi on yrittänyt laittaa liittoa nykyaikaan, mutta hänen mielestään sen organisaatio on raskas, tehoton ja puoluepolitiikan leimaama.

Äimistelen sitä kummaa, että TUL:n verkkomedia TUL Aviisi ei julkaise mitään uutista tästä Kimmo Suomen jutusta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tälle vuodelle avustusta TUL:lle 1,4 miljoonaa euroa, mutta sitä ei nyt Suomi ilmeisesti halua! Onko ne näitä meidän veronmaksajien rahoja, vai vain Veikkauksen jakamia tukia..

”Raha pitäisi mennä ruohonjuuritasolle alueiden piireille ja paikalliseen toimintaan, mutta nyt se menee organisaatiolle ja Helisingin toimiston pyörittämiseen”, kiteyttää Kimmo Suomi Keskisuomalaisen haastattelussa.

KIMMO SUOMI on jäänyt eläkkeelle Jyväskylän yliopiston liikuntatieteen professorin virasta ja toiminut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa demareitten listoilta 1993 -2015, mutta eronnut itse siitä luottamustehtävästä maaliskuussa 2015.

Suomi valittiin TUL:n johtoon 2016 ja hänen edeltäjänsä oli Sirpa Paatero (SDP).

TUL:lia tarvitaan yhä enemmän”, on Kimmo Suomi  sanonut Demokraatti-lehdelle 21.6.2016 valintansa jälkeen.

***

Arvostaa pitää kuitenkin TUL:n puheenjohtajaa oman liittonsa ”lokaamisesta” – TUL:ssa kuitenkin vielä aktiivisia seuroja

Hattua pitää toisaalta nostaa Kimmo Suomelle jopa rohkeudesta, että on uskaltanut tällaisen asian nostaa pöydälle. Toisaalta mikä on hänen motiivinsa; onko se vain polittista valtapeliä Työväen Urheiluliiton sisällä soliaalidemokraattien ja vasemmiston välillä. Onko Kimmo Suomella aito tarkoistus puhdistaa liittoa ja valitaanko tällä tempulla enää jatkolle liiton johtotehtävissä.

Laskelmien mukaan TUL:n jäsenseuroja on luetteloitu liiton taholta 886 seuraa – vuonna 2017, mutta jäsenmaksunsa olisivat maksanut vuosittain noin 600 seuraa ja vain 300 seuraa toimii enää aktiivisesti.

TUL:liin kuuluva seura Äänekosken Huima muun muuassa järjestää maaliskuussa 2019 maastohiihdon SM kilpailut ja on hyvin monipuolinen sekä aktiivinen seura toiminnaltaan.

Samoin tulee mieleen maineikkaita ja vielä näkyvästi toimivia tullilaisia seuroja: Helsingin Jyry, Nokian Pyry, Turun Weikot, TPV  ja Ylöjärven Ryhti

***

Onko Kainussa vielä näitä toimimattovia haamuseuroja – itse en nähnyt niissä politiikkaa mukana

Osallistuin aikoinaan Kajaanissa asuessani aktiivisesti tullilaisten seurojen Kajaanin Kuohun ja Kajaanin Hiihtäjien toimintaan kilpailuissa ja seurojen järjestötoiminnassa. Polittista toimintaa en niissä huomannut ja seuroissa oli mukava toimia. Kajaanin Hiihtäjät perusti aikoinaan 80-luvun puolessa välissä maastohiihdon erikoisseuran ja erotti hiihdon emoseurastaan Kajaanin Kuohusta.

Tosin Kainuun Hiihtoseuran kasvatti maailmanmestari Matti Heikkinen on sanonut, että kajaanilaisten hiihtoseurojen KHS:n ja Hiihtäjien pitäisi yhdistäytyä.

Nykyisen maakuntani Pirkanmaan urheiluseuroja en tunne niin hyvin, että mitkä niistä TUL:n seuroista ovat vielä aktiivisia toiminnassaan, mutta Kainuun seurat muistan vielä paremmin.

TUL:n seurojen jäsenluetttelossa on ainakin vielä seuraavia kainuulaisia seuroja mukana (23): Kajaanin Hiihtäjät, Mainuan Voima, Kajaanin Peli-Pojat, Kajaanin Tennis, Sotkamon Visa, SPARTAK Kajaani, Otanmäen Työväen Urheilijat, Paltamon Jyry, Paltanimen Sarastus, FC Tarmo, Kontion Tapio, Kuhmon Veto, Laakajärven Teräs, Lehtovaaran Viri, Jormuan Tarmokkaat, Kajaanin Kuhat, Suomussalmen Vastus, Kajaanin Kuohu, Vuoreslahden Veto, Heinisuon Nousu, Uudenkylän Isku, Kuluntahden Yritys ja Kajaanin Haka.

Kuhmon Veto ja Sotkamon Visa pelasivat aikoinaan Kainuussa jopa pesäpalloa alemmilla sarjatasoilla.

Siitä ei ole tietoa, että mitkä näistä seuroista vielä maksavat liittoon jäsenmaksunsa, mutta osalla seuroista ei näytä enää olevan päivitettyjä sivuja ja ei juuri julkista toimintaa.

Nähdäkseni näistä jäsenluettelon 23:sta seuroista toimii enää aktiivisesti 8 seuraa: Kajaanin Hiihtäjät, Sotkamon Visa, Paltamon Jyry, Jormuan Tarmokkaat uutena seurana, Suomussalmen Vastus, Kajaanin Kuohu ja jalkapalloseura Kajaanin Haka.

Seuroja on kyllä poistettu liiton rekisteristä, sillä esimerksiksi Kajaanin Murtomäen kylällä on ollut aikoinaan peräti neljä TUL:n seuraa: Muromäen Kiva, Urheilijat, Viima ja Yritys. Kajaanin maalaiskunnassa Koutanimellä toimi aikoinaan myös tullilaiset Tuisku ja Voima.

Kajaanin Työväen Shakkikerhoa ja Kajaanin Jousta ei enää näy TUL:n seurojen jäsenluettelossa. Muutama shakkikerho on kuitenkin vielä TUL:in jäsenluettelossa, mutta onko niillä oikeesti enää toimintaa.

Kotikylälläni Sotkamon Pikkukylällä oli aikoinaan epävirallinen aktiivinen seura Pikkukylän Pisama (TUL) ja sillä ei ole ollut toimintaa 60-luvun jälkeen edes  pesäpallossa ja takapihojen lentopallossa.

Monien urheiluseurojen hiipumisen ymmärtää jäsenten vähentyessä sekä ikääntyessä, kylien hiljentyessä ja peruslajit kuten hiihto ja yleisurheilu ei enää niin kiinnosta. Nämä seurojen hiljentymiset ja loppumiset eivät toki koske ainoastaan TUL:n urheiluseuroja.

Nyt on kysymys kuitenkin siitä, että TUL pitää jäsenissään kirjoilla urheiluseuroja, joissa ei ole enää toimintaa ja niiden varjolla ollaan vailla lisää julkisia tukia liitolle. Tähän varmaan syyllistyy kaikki kultturia myöten, joilla on vähänkin mahdollista saada avustuksia eri tahoilta.

Seurojen sekä yhdistysten omissa jäsenluetteloissa voi olla mukana jo pois nukkuneita ja jotka eivät ole kymmeniin vuosiin maksaneet jäsenmaksujaan ja olleet mitenkään mukana toiminnassa.

Ennen oli vielä demareitten työvenliitto Työväen Urheiluseurojen Keskusliittoo TUK, mutta se lopppui vuonna 1979, liitttyen TUL:liin.

Porvareitten SVUL lakkautettiin vuonna 1993 ja tuli yhteinen liitto Suomen Liikunta ja Urheilu. Se muutettiin Valoksi ja Valo liitettiin yhteiseksi Suomen Olympiakomiteaan 1.1.2017.

TUL toimii nykyään lähinnä nuorisourheilun, kuntoliikunnan ja seuratoiminnan kehittämisen osalta, mutta sillä on edelleen aktiivisesti urheilun parissakin toimivia seuroja.

Linkit alla aikaisempaan äimistelyyni TUL:n seuroista vuodelta 2015, Keskisuomalaisen lehden uutisesta ja TUL:n nykyisestä seuraluettelossta sen jäsenseuroista.

https://erkkiaimistelee.wordpress.com/2015/06/24/tarvitaanko-enaa-tyovaen-urheiluliittoa-tul/TUL:n Kainuun seuroista

https://www.ksml.fi/kotimaa/Keskisuomalainen-TUL-hakee-valtiolta-avustuksia-haamuseuroilla/1345367?fbclid

https://tul.fi/seurahaku/TUL:n seuraluettelo

 

received_10208925041018482.jpeg

Sotkamon Pikkukylällä omalla kotikylälläni toimi vielä 60-luvulla aikoinaan aktiivisesti epävirallinen rekisteröimätön kyläseura Pikkukylän Pisama (TUL). Kuva ERKKI äimistelee.fi arkisto. Seura toimi välillä jopa porvareitten SVUL:n seuran Nuaskylän Kihon alaisuudessa ja seuran lajeja olivat yleisurheilu, pesäpallo, hiihto, suunistus, lentopallo, shakki ja nyrkkeily.

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

Hiihtosuunnistuksen MM-kisoista kaksi mitalia Suomelle – laji ei kuitenkaan kiinnosta mediaa, vaikka kilpailuolosuhteet nykyään hiihtokeskuksissa ja jopa golf-kentillä -kohukahvalla aikoinaan kuuluisuutta

Hiihtosuunnistajia ja ampumahiihtäjiä osallistuu kärjen osalta Äänekosken SM-hiihtoihin. Mukavaa verrata heidän vauhtiaan sileän erikois-maastohiihtäjiin. Siitä juttua tämän artikkelin lopussa.

Hiihtosuunnistuksen MM-kilpailut päättyivät Ruotsin Piteåssa. Suomen saavutuksena sieltä oli Hämmenkyröläisen seuran Kyrös-Rastin Tero Linainmaan pronssi pitkällä matkalla ja naiset myös saavuttivat pronssia viestissä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190322_084132.jpg
Viitekuva. Hiihtosuunnistuksessa ennen rasti saattoi olla vaikka ladon nurkilla maaseudulla. Nyt kilpaillaan enemmän hiihtokeskuksien liepeillä. Kuva ERKKI äimistelee.fi arkisto

Hiihtosuunnistuksessa kilpaillaan nykyään pitkällä matkalla, sprintissä. keskimatkalla yhteislähdössä ja viesteissä vapaalla tyylillä.

Hyviä sijoituksia kympin sakissa olivat myös naisissa Salla Koskela, Mirka Suutari, Milka Reponen ja Marjut Turunen, sekä miehissä Tuomas Kotro ja Jyri Uusitalo. Miesten viestissä Suomi sijoittui neljänneksi.

Samassa yhteydessä kilpailtiin myös nuorten EM- ja kilpailuissa ja niissä Suomi menestyi hyvin.

Hiihtosuunnistuksen MM-kisoja on järjestetty virallisesti vuodesta 1975 alkaen, jolloin kilpailut järjestettiin Suomessa Hyvinkäällä. Sen jälkeen hiihtosuunnistuksen MM-kisoja on järjestetty pääosin kahden vuoden välein ja vielä kaksi kertaa Suomessa. Kuopio oli kisaisäntänä vuonna 1988 ja Kittilä 2005.

Hyvinkäällä tuli kolmoisvoitto Suomeen miehissä Olavi Svanbergin johdolla ja viisi miestä oli kympin joukossa. Samoin Sinikka Kukkonen voitti maailmanmestaruuden, sekä neljä naista oli kymmenen parhaan joukossa.

Kaikiaan 16 suomalaista hiihtosuunnistajaa on voittanut vähintään yhden henkilökohtaisen maailmanmestaruuden hiihtosuunistuksessa kisojen historian aikana.

Hiihtosuunnistuksessa EM-mestaruuksista kilpaillaan vuosittain. Nyt Euroopan mestaruuskilpailut olivat Turkisssa samana vuonna MM-kisojen kanssa 2019. Hiihtosuunistuksen pohjoismaisten mestaruskisat lopetettiin vuonna 2012, mutta maailman cupeja järjestetään edelleen hiihtosuunnistuksessa.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190322_084811.jpg
Hiihtosuunnistuksen karttatelineitä ja karttoja. Kuva ERKKI äimistelee verkkomedian kuva-arkisto

Hiihtosuunnistus ei ole mediaseksikäs laji, vaikka se on kansainvälistä urheilua

HIIHTOSUUNNISTAJAT saavuttivat enemmän mitaleja tänä vuonna MM-kisoissa, kuin vastaavasti maastohiihtäjät ja ampumahiihtäjät omissa vastaavissa kisoissaan. Hiihtosuunnistajien maailman kärki harjoittelee varmaan lähes yhtä kovaa ja ammattimaisesti ympäri vuoden, kuten maasto- ja ampumahiihtäjät.

Osanottajia oli ainakin maista:  Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Bulgaria, Sveitsi, Viro, Liettua, Italia, Itävalta, Tsekki, Romania, Japani, Puola, Ukraina ja Turkki. Puhutaan siis kansainvälisestä lajista.

MEDIAA ei kutenkaan hiihtosuunnistus juuri kiinnosta, vaikka laji menestyi paremmin MM-kisoissa kuin ampumahiihtäjät ja maastohiihtäjät omissa kilpailuissaan.

ILTA-SANOMAT  teki poikkeuksen ja kirjoitti uutisia ja suomalaisten sijoituksia Ruotsin MM-kisosta digilehteen. Vastaavasti Iltalehdestä en niistä uutisia löytänyt, kuten samoin Helsingin Sanomien verkkolehdestä, toki paperisessa on voinut olla ainakin tulokset.

AAMULEHDEN verkkoehdestä ei löytynyt mitään uutisa hiihtosuunnistuksen MM-kisoista., vaikka Tero Linnainmaan seura Kyrös-Rasti on Tamperetta lähellä. Vastaavasti lehti kirjoittaa kesäsuunnistuksesta välillä jopa hyvin.

FORSSAN LEHTI ainakin teki poikkeuksen maakuntalehdistä ja on julkaissut uutisen Tero Linainmaan spronssista sekä jo marraskuussa 2018 artikkelin  Lounais-Hämeen Rastin Salla Koskelan valmistautumisesta Ruotsin MM-kilpailuihin.

YLE Urheilu  on myös julkaissut uutisia hiihtosuunnistuksen MM-kilpailuista, vaikka se ei juuri ole näyttänyt hiihtosuunnistusta muiden hiihtolajien lailla ohjelmistossaan. Kansainvälinen suunnistuliitto IOF lähetti kuvaa kisoista suorana Wep-televison kautta.

Parhaiten hiihtosuunnistuksen MM-kisoista ja tuloksista on uutisoinut Tampereella julkaistava KESTÄVYYSURHEILUfi.

Hämeenkyrössä ilmestyvä paikallinen UutisOiva kirjoitti Tero Linnainmaan spronssimitalista.

Ampumahiihdon ja maastohiihdon MM-kisojen tuloksien lisäksi mediat kirjoittivat kaiken mahdollisen, mitä siellä kulisseissa voiteluineen kaikkea on tapahtunut. Hiihtosuunnistuksesta ei mitään.

Kirjoitus jatkuu kuvien jälkeeen.

IMG_20190322_084403-1.jpg
Viite-kuvituskuva. Nykyään rastit voivat olla hiihtosuunnistuksessa vaikka avonaisissa paikoissa asutuskeskuksissa metsän sijasta. Kuva ERKKI äimistelee arkisto

 

Kuva Sotkamon Vuokatista hiihtosuunnistuskartasta, jossa kilpailtiin SM-kisoissa 2018 peräti avonaisella golf-kentän maastoissa

received_427313004708551-1.jpeg

Hiihtosuunnistus on siirtynyt syrjäkylien kouluilta asutuskeskuksiin ja jopa golf-kentille – Exelin suksisauvan kohukahvalla laji sai julkisuutta

HIITOSUUNNISTUSKISOJA järjestettiin ennen hirvenhiihtojen tapaan syrjäisillä kyläkoulilla, kuten Kajaanissa Murtomäen ja Halla-ahon kouluilla.

Tyyli oli vain perinteistä kapeilla kelkkaurilla. Myöhemmin hiihtosuunnistajat siirtyivät muodikkaasti pukkamaan niissä ilman pitoa tasatyönnöllä. Hiihtosuunnistus taisi olla uranuurtajia juuri tässä hiiihtäjien tasatyönnössä.

Kuopion hiihtosuunnistuksen MM-kisoissa vuonna 1988 maailmanmestari  Kaavin Hannu Koponen sai julkisuutta lajille. Koponen tavallaan lanseerasi käyttöön sen aikaisen hitin kotimaisen Exelin kehittämän sauvan kahvan juuri näissä MM-hiihtosuunnistuksissa Kuopiossa

Sauva ja laji sai siinä julkisuutta ja mentiin tasatyönnöllä. Oikeestaan oli alussa kysymys vain pelkästä kahvasta ja sitä liimattiin normaalaihein sauvan putkiin. Aluksi kohukahva taisi olla jopa kielletty maastohiihdon puolella.

Myöhemmin hiihtosuunnistuksissa tuli osaksi käytöön luistelubaanoja ja nyt mennään jo melkein kokonaan luistelemalla lajin vaatimusten osalta. Osaksi on kuitenkin vielä mukana kapeita uria, mutta niissä on tasatyönnön tyyli erilaista kuin maastohiihdossa.

Hiihtosuunnistus on siirtynyt kokonaan syrjäkyliltä hiihtokeskuksiin, ja jopa kisoja on järjestetty vuoden SM-kisoissa Sotkamon Vuokatissa Katinkullan golf-kentällä. (kuva kartasta)

Hiihtokeskuksien valmiit urat ovat pohjina järjestäjiä helpottamassa ja niitä täytennetään järjestäjien uusilla urilla.

Vähälumiset talvet etelässä ja kilpailujen vähyys Suomessa on tosin ollut haittana hiihtosuunnistajile ja sen lajiin siirtyvissä urheilijoissa.

Lisäksi lajiin on varmasti vaikuttanut, kun media siitä vähemmän kirjoittaa suomalaisten menestymisestä huolimatta.

Pyöräsuunnistus on vähän samantapainen laji kuin hiihtosuunnistus. Lisäksi on olemassa vielä tarkkuus-latusuunnistus, jossa pitää merkitylle reitille paikantaa oikein rastien sijoitus.

Kirjoitus vielä jatkuu kuvien jälkeen maastohiihdon SM-kisojen osalta Äänekoskella, jossa hiihtosuunnistajia ja ampumahiihtäjiä on mukavasti härnäämässä maastohiihtäjiä.

Kuvissa erään hiihtosuunnistajan itse rakentama sompa suuremmaksi pehmeille alustoille ja kuva tästä Exelin hiihtosauvan kohukahvasta hiihtosuunnistajan kuva-arkistosta. P.S kuinka moni vielä hiihtää tällä kohukahvalla!

received_285791635671368.jpeg

received_2348070228809662.jpeg

***

Hiihtosuunnistajia ja ampumahiihtäjiä mukavasti mukana Äänekosken SM -hiihdoissa Tero Linnainmaan ja Kaisa Mäkäräisen johdolla

ÄÄNEKOSKELLA kilpaillaan tulevana viikonloppuna Huiman järjestämissä maastohiihdon SM-kisoissa, joka ovat samalla Suomen Cupin osakilpailu. SM-kisojen kannalta mielenkiinnon tuo, että kovia nimiä osallistuu maastohiihtoon hiihtosuunnistuksen ja ampumahiiihdon urheilijoista.

Mukaan ovat ainakin ilmoittautuneet hiihtosuunnistajista Tuomas Kotro, Tero Linnainmaa, Janne Häkkinen ja Salla Koskela.

Ampumahiihtäjistä ilmoittautuneet: Kaisa Mäkäräinen, Venla Lehtonen jaTero Seppälä.

Mukavaa nähdä mikä on heidän vauhti maastohiihtäjiin verrattaessa!

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen/hiihtourheilu

 

 

 

Kuka hiihtää vielä Jalaksen monoilla – ”parempi jalas kuin käres”, sanoi Juha Mieto aikoinaan 70 -luvulla – kaikkea ei saanut myydä kaikille – kartellin takia oli pakko myydä vain Jalasta

KUKA muistaa ja vielä vielä yleensä enää hiihtää Suomessa Jalasjärven entisen kunnan Jokipiin kylässä valmistetetuilla Jalaksen hiihtomonoilla.

Jalasjärvi liitettiin Juha Miedon pitäjään Kurikkaan vuoden 2016 alussa.

Juha Mieto sanoi aikoinaan Jalaksen mainoksessa 70 -luvulla: ”Parempi jalas kuin käres”

Samoin tulee mieleen, että Mika Myllylä kilpaili vielä 90-luvn taitteessa Salomonista poiketen punaisilla Jalaksen kilpamonoilla. Jukka Hartonen käytti niitä myös ja muistikuvana on, että hänen skating-jalaksensa sojottivat kohti taivasta, kun miestä vietiin paareilla jossain 50 km:n kisan jälkeen, kun hän oli kaikkensa antanut kuten Matti Heikkinen.

Tosiaan Jalaksen hiihtokengät olivat hyvin suosittuja hiihtäjien keskuudessa 70-luvulta aina 90-luvulle.

Vielä 70-luvulla olivat aluksi Jalaksen monoissa muoviläppä, joka sopi Fingripin 50 millin siteeseen ja sen jälkeen Jalas käytti mallistossaan ulkonevaa rautakärkeä ja myöhemmin pohjissa SNS-systeemiä.

Jalas joutui maksamaan näistä SNS-systeemin pohjista ja osuudesta tietyn osan valmistajalle.

Sen jälkeen kilpailijoiksi tulivat vahvasti Salomonin hiihtomonot SNS-systeemillä ja myöhemmin Rottefellan NNN-järjestelmä. Alussa taisi Jalaksella olla aidot nahkamonot ja niissä oli se 79- ja 75 millin kärki tavalliseen siteseen, mutta nyt ovat valmistajat sirtyneet nahkasta luontoystävälliseen muoviin, hiilimuoviin ja kuttaperkkaan.

Jalas lopetti kilpamallien  kenkien valmistuksen hiihtokenkien osalta, mutta jatkoi vielä edullisempien monojen valmistusta ja merkillä maahantuontia aina vuoteen 2007 asti.

Jalas luopui kokonaan urheilujalkineitten valmistuksen osalta juuri 2007 vuonna.

MAASEUDUN TULEVAISUUS [MT] kirjoittaa artikkelissaan 13.11.2016 Jalaksen tehtaan historiasta. Kenttämyyntipäällikkö Esa Hakanen sanoo MT:n kirjoituksessa: ” Jalaksen jalkineilla on voitettu yli 100 arvokisamitalia hiihdossa, mäkihypyssä, suunistuksessa ja juoksussa”

”Sitten kilpailu koveni ja tuli pakettiajattelu. Kun meillä oli vain hiihtojalkineet, eikä suksia,sauvoja ja siteitä, urheilujalkineista luovuttiin vuonna 2007″, jatkaa Hakanen lehdessä.

Jalaksella on yli 100 vuotta vanha historia Suomessa.

Jalas osti vuonna 1984 kotimaisen kenkätehtaan Aaltosen urheilu- ja suojajalkinevalmistuksen. TALOUSSANOMAT kirjoittaa siitä artikkelissaan 9.2.2006 Jalaksen historiasta ja viittaa otiskossaan mäkihyppääjä Janne Ahoseen, joka on hypännyt mäkeä Jalaksen mäkihyppyjalkineilla.

Myös Karhun hiihtojalkineitten ja lenkkitossujen valmistus lopetettiin Suomesta jo aikaisemmin, mutta nykyäään on vielä markkinoilla Karhun ja Yokon hiihtokenkiä aina kilpamalleista harrastelijoihin Karhun ja Yokon tuoteperheessä [Karhu KSF Sport Oy]. Suomessa tuskin enää valmistetaan missään yhtään paria hiihtokenkiä ja lenkkitossuja.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

IMG_20190321_122745.jpg
Muistona löytyi vielä Jalaksen kenkälaatikko myöhemmiltä 2000-luvun ajoilta. Kuva ERKKI äimistelee.fi arkisto
IMG_20190321_123320.jpg
Vanhempi laatikko jopa 80-luvulta. Urho Viljanmaa Oy on valmistanut perinteisen hiihtomonoja. Kuva Erkki Kovalaisen kotialbumi

***

Hiitomonoissa on nyt merkeissä tarjontaa ja kaikkea ei myyty kaikille

NNN-systeemi tuli markinoille joskus 90-luvun taiteessa ja sillä ainoana maajoukkuehiihtäjänä Suomessa kilpaili vain Puolangan Ryhdin Tuulikki Pyykkönen (nyk. Kemppainen). Tuulikki Pyykkönen kävi niitä esittelemässä Kajaanin EKA-marketissa aikoinaan ja monet asiakkaat äimistelivät tällaista merkkiä ja NNN-sidesysteemiä..

Dysonin merkillä myytiin harrastajille monoja ja niihin kävi nämä NNN-Rottefella siteet. Myöhemmin on tämä NNN-systeemi jopa ohittanut Salomonin suosion ainakin huippu-urheilijoitten osalta. Alpina on nyt suosittu merkki huippu-urheilussa niin maastohiihdossa kuin ampumahiihdossakin.

Nyt kai jotenkin nämä SNS ja NNN monot ja siteet sopivat jotenkin toisiinsa, siitä en ole täysin varma.

Hiihtojalkineitten merkkejä löytyy nyt jokaiseen lähtöön molemmilla side-tyypeillä: Salomon, Fischer, Rossignol, Madshus, Yoko, Karhu, Alpina ja One Waykin oli. Nyt on näiden osalta niitä pakettiperheitä suksille, monoille ja sauvoille.

Siinä on Jalas tosiaan jo jäänyt suurten tuoteperheitten jalkoihin.

Urho Viljanmaa Oy  (Jalas ) on myyty vuonna 2008 osaksi ruotsalaiselle konsernille. Nyt tehtaan nimenä on vuodesta 2011 alkaen Ejendols Oy.  Tehdas valmistaa nyt pääasiassa työ- ja turvajalkineita.

***

Kilpailu oli kovaa markkinoilla vielä – 90 luvulla – kaikkea ei myyty kaikille

Joutuin ”pakosta” myymään kajaanilaisessa EKA-marketin tavaratalossa vain Jalaksia, koska Salomon ei antanut kilpailullista syistä merkkiään myyntiin muka halpatavarataloihin ja marketteihin.

Tosin myin niitä paljon vuodessa, mutta SNS-siteet kuitenkin Salomon antoi myyntiin ja myin niitä noin 1500 paria vuodessa, ne piti myydä näihin Jalaksen monoihin erilaisena tuoteperheenä ja pakettina.

Hyvä kuitenkin oli niin!

Samoin osittain siitä syystä olin varmaan ensimmäisiä NNN-järjestelmän myyjiä Suomessa Dysonin  hiihtokenkien ja Rottefellan siteiden osalta, kun Jalaskaan ei aina pysytynyt toimittamaan tarpeeksi monoja myyntiin, puhumattakaan Salomonin siteistä.

Fischerin maahantuoja ei myöskään antanut myyntiin minulle suksiaan ja piti myydä vain Rossignoleja, Madshuseja, Atomiceja ja Peltosia…

Nämä Fischerin ja Salomonin maahantuojat vetosivat siihen, että Kesko konsenri on kieltänyt myymästä tuotteitaan minulle, koska sillä olivat ne vahvat Intersport ja Kesport vahvat ketjunsa.

Tämähän oli jo kartellia ja kilpailun rajoittamista.

Myöhemmin yksityisen kauppiaan alaisuudessa sain myydä näitä Salomoneja ja Fischereitä ja siinä samalla Jalas unohtui, kun silloin enää ei myyty Jalasta muodikaan Salomonin sijasta.

P.S samoin Karhu ei antanut kilpasuksiaan marketteihin, mutta antoi kuitenkin monoja.

***

EDIT  kotimaisesta tehtaasta oli aikoinaan hyötyä. Eräälle aktiivi-kuntoilijalle piti toisen jalan vammautumisen johdosta teettää mittatilaustyönä parhaan mallin monot ja ne valmistettiin Jalaksella. Asiakas kiitti ja oli tyytyväinen sen johdosta, vaikka ne maksoivat tavallista enemmän. Nyt se ei taida enää onnistua mitenkään Suomessa.

IMG_20190321_123831.jpg
Tämän ansioristin Jalaksen pienoismallin sain aikoinaan hyvästä myynnistä. Kuva ERKKI äimistelee.fi. p.s jossain on tallessa vielä yhdet aidot Jalaksen hiihtomonot, mutta mistään enää en nyt niitä muuton jälkeen löytänyt

@ERKKI äimistelee.fi

@talosusuutiset ja hiihtourheilu

@erkki kovalainen

 

 

 

Kainuun kuntien koulujen väliset hiihdot Puolangalla, mutta Kajaani järjestänyt omat koulujen kisansa väärin päin seuraavana päivänä! – hyvin osanottajia kuitenkin mukana Honkavaaran laduilla

ÄIMISTELIJÄLLE  tuli pari viestiä, että äimistele vielä Kainuun koululaisten kuntien välisistä mestaruushiihdoista, jotka pidettiin Puolangan Honkavaarassa hyvissä olosuhteissa keskiviikkona 13.3.2019. Asun syrjässä Kainuusta, mutta tietoa löytyy toki netin kautta.

Kainuun koululaisten kisoissa oli kaikkiaan 16 sarjaa aina 1-luokasta vanhempiin 8-9 luokkalaisiin asti tytöille ja pojille.  Matkat olivat nuorimmaista 0,7 km ja vanhemmat hiihtivät 2 km. Tyyli vapaa kaikissa sarjoissa ja matkoilla.

Osanottajia oli kaikkiaan ilmoittautunut Puolangalle Kainuun kahdeksasta kunnasta 236 kilpailijaa, mutta 18 niistä oli jäänyt pois jostain syistä. Joten 211:n koululaisen voimalla kilpailtiin Puolangan Honkavaaralla.

Osanottajein määrä on parantunut ainakin vuodesta 2017, sillä silloin äimistelin kahden vuoden takaisista vastaavista kilpailuista Vuokatissa, jossa oli vain 108 osanottajaa. Silloin ainakin vielä oli osanottorajoitus kuudella kilpailijalla sarjaa kohti: kaikkiaan osalistujien määrä olisi voinut olla tällä rajoituksella peräti 432 Kainuun koululaista.

Osanottajien rajoittamisesta ei ole nyt tietoa, mutta laskujeni mukaan eniten yhdestä kunnasta Sotkamosta oli 6 edustajaa Puolangalla poikien 4:n luokan sarjassa.

Vuosi sitten 2018 koululaisten Kainuun kisoissa on ollut 190 osallistujaa, mutta eskarisarjakin ollut mukana. Osanottajia ollut paljon pienestä Paltamon kunnasta mukana.

***

Kajaanin kouluissa hiihdetään vastavirtaan ja vaikuttiko se osanottajien määriin

ÄIMISTELYN aihetta antoi ainakin se, että Kajaanin koulujen mestaruushiihdot ovat heti seuraavana päivänä Kainuun koululaisten Puolangan kisojen jälkeen torstaina 14.3.2019 Kajaanin Vimpelin urheilukeskuksessa.

Ihmettelen sitä suuresti, sillä tavallisesti kunnan omat hiihdot pitäsi olla ensiksi jonkinlainen karsinta koko maakunnan hiihtoihin.  Lisäksi vielä Kajaanin hiihdot heti seuraavana päivänä. Tuloksista ei ole tietoa, paljonko ollut Kajaanin koulujen hiihdoissa osanottajia ja onko ollut samoja, jotka olivat edellisenä päivänä Puolangalla kilpailemassa.

Sotkamon koululaisten kisat on pidetty hyvissä ajoin Vuokatissa oikeeaan ajankohtaan jo helmikuuun 21.päivänä. Muista Kainuun kuntien omista hiihtokisoista ei löydy tietoa.

Onko hiihtolomat sotkeneet jotenkin aikataulua, vai eikö informaatio ole toiminut kuntien välillä. Onko ilmoittauminen hoidettu seurojen tai koulujen opettajien kautta ja onko tullut tietokatkoksia opettajien, oppilaitten, kuntien ja koululaisten vanhempien välille.

Muutama vuosi sitten muistaakseni Kajaanista ei ollut monta osanottajaa mukana Kainuun koulujen kilpailuissa ja siinä oli syynä informaatio-katkoksia ja yhteen sattumia

Osanottajien määrä nyt kunnittain: Sotkamo 63, Kajaani 40,  Kuhmo 27, Suomussalmi 26, Paltamo 22, Hyrynsalmi 14,  Ristijärvi 11 ja Puolanka 8.

Poisjääntejä 18 kunnittain: Sotkamo 6, Kuhmo 2, Puolanka 1, Ristijärvi 2, Paltamo 2, Kajaani 2, Hyrynsalmi 2 ja Suomussalmi 1.

Eniten osanottajia oli poikien 3- luokan sarjassa 27 osallistujaa ja vähiten 7- luokan tyttöjen ja poikien sarjoiossa, joissa molemmissa 7 hiihtäjää.

***

Ylivoimaisia voittajia muutamissa sarjoissa

Muutamia ylivoimaisiakin voittajia nähtiin Puolangalla. Poikien 4 luokan vapaan 2 km:n matkalla Sotkamon Karri Korhonen voitti seuraavaa Sotkamon Viljami Hakkaraista minuutin.

Poikien 7-luokan sarjan voitti Sotkamon Tuukka Tolkkinen yli minuutilla seuraavaan saman kunnan William Welsbyyn nähden. Tuukka menestyi hyvin Hopeasomman SM-kilpailuissa vasta Hollolassa ja saavutti siellä pronssia.

Tyttöjen toisen luokan sarjassa Suomussalmen Fanni Rantaeskola oli puoli minuuttia nopeampi toiseksi sijoittunutta Sotkamon Aino Korhosta. Fanni hiihti jopa 19 sekuntia nopeammin kuin vastaavan sarjan pojat!

Hyvää vauhtia pidettiin poikien 3- luokan 2 km matkalla, jossa Hyrynsalmella kolmoisvoitto norjalaiseen malliin: 1. Juho Kemppainen 2.35, 2. Herkko Koski 2.47 ja 3. Aatos Holmström 2.47.

Kuvan jälkeen vielä tulokset pyöristettynä sekunteihin.

IMG_20180304_103031.jpg
Viite-kuvituskuva hyvistä talvisista laduista, joka ei ole kuitenkaan Puolangalta. ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

Tulokset:

Tytöt 1 lk 0.7 km V 1) Selena Törmäkangas Sotkamo 3.04, 2) Mimmi Määttä Kuhmo 3.32, 3) Minttu Heikkinen Suomussalmi 3.43, 4) Emma Niiranen Kuhmo 3.48, 5) Anni Pasanen Suomussalmi 3.56, 6) Greta Kettukangas Sotkamo 4.54, 7) Elli Kyllönen Paltamo 5.02, 8) Ida Jylhänkangas Sotkamo 5.04, 9) Jenny Rossi Sotkamo 5.11, 10) Mila Leinonen Paltamo 5.12, 11) Elna Heikkinen Sotkamo 5.15, 12) Rosa Haapalainen Puolanka 6.18

Pojat 1 lk 0.7 km V 1) Aapo Holappa Paltamo 3.54, 2) Kasperi Kaitainen Sotkamo 4.13, 3) Jaakko Kemppainen Hyrynsalmi 4.30, 4) Matias Härkönen Sotkamo 4.44, 5) Arttu Härkönen Puolanka 4.49, 6) Arvi Heikura Ristijärvi 5.07 7) Aatami Rönty Sotkamo 5.52, 8) Toni Herranen Sotkamo 7.24

Tytöt 2 lk 0.7 km V 1) Fanni Rantaeskola Suomussalmi 2.49, 2) Aino Korhonen Sotkamo 3.21, 3) Pihla Kohonen Sotkamo 3.40, 4) Saga Rajatalo Paltamo 3.55, 5) Iida Luukkonen Suomussalmi 4.20, 6) Lotta Fordell Sotkamo 4.37, 7) Neea Kemppainen Puolanka 4.40, 8) Pihla Suopanki Sotkamo 4.54, 9) Sohvi Tervonen Paltamo 4.58, 10) Enni Heikkinen Ristijärvi 4.58, 11) Meea Ala-Hiiro Ristijärvi 5.08, 12) Tea Toivanen Sotkamo 5.14

Pojat 2 lk 0.7 km V 1) Viljami Huusko Sotkamo 3.08, 2) Kyrö Kiiskinen Sotkamo 3.10, 3) Benjamin Tuovinen Sotkamo 3.12, 4) Aki Huotari Sotkamo 3.22, 5) Johannes Härkönen Paltamo 3.44, 6) Kalle Aittokoski Kuhmo 4.11, 7) Sampo Kemppainen Hyrynsalmi 4.16, 8) Eetu Heikkinen Paltamo 5.43

Tytöt 3 lk 0.7 km V 1) Noomi Saukko Kajaani 2.49, 2) Ruusa Väisänen Ristijärvi 2.50, 3) Maija Tolonen Ristijärvi 3.07, 4) Matilda Seppänen Suomussalmi 3.11, 5) Niina Kananen Sotkamo 3.15, 6) Viena Tölli Kajaani 3.22, 7) Martta Anttonen Suomussalmi 3.25, 8) Yasmin Hernandez Sotkamo 3.40, 9) Oona Väisänen Puolanka 3.46, 10) Eveliina Keränen Hyrynsalmi 3.47, 11) Elsa Mannermaa Sotkamo 3.48, 12) Kerttu Pääkkönen Sotkamo 3.56, 13) Emilia Korhonen Sotkamo 4.09, 14) Hilda Moilanen Suomussalmi 4.12, 15) Sanni Lappeteläinen Paltamo 5.44, 16) Susanna Heikkinen Suomussalmi 6.32, 17) Anna Juntunen Suomussalmi 7.01

Pojat 3 lk 0.7 km V 1) Juho Kemppainen Hyrynsalmi 2.35, 2) Herkko Koski Hyrynsalmi 2.47, 3) Aatos Holmström Hyrynsalmi 2.47, 4) Perttu Seppänen Suomussalmi 2.55, 5) Konsta Heikkinen Sotkamo 2.55, 6) Niko Härkönen Paltamo 2.57, 7) Niilo Jäppinen Kajaani 2.58, 8) Topias Pääkkönen Kuhmo 3.04, 9) Lauri Sorsa Sotkamo 3.06, 10) Petteri Tolonen Hyrynsalmi 3.08, 11) Iiro Hakkarainen Sotkamo 3.09, 12) Tatu Kyllönen Kuhmo 3.12, 13) Eemeli Hakkarainen Sotkamo 3.12, 14) Aale Kettukangas Sotkamo 3.16, 15) Jani Räisänen Suomussalmi 3.17, 16) Eemil Nyström Kajaani 3.25 17) Jimi Laitinen Suomussalmi 3.32, 18) Joonas Kähkönen Kuhmo 3.35, 19) Eetu Leinonen Ristijärvi 3.38, 20) Juho Seppänen Kajaani 3.42, 21) Jaakko Aittokoski Kuhmo 3.48, 22) Lenni Ohtonen Kuhmo 3.50, 23) Eeli Holappa Paltamo 3.54, 24) Iiro Juntunen Suomussalmi 4.02, 25) Veikka Kilpeläinen Kuhmo 4.11, 26) Marcus Sonninen Puolanka 4.41, 27) Nuutti Kyllönen Kuhmo 4.44

Tytöt 4 lk 2 km V 1) Senni Rautiainen Sotkamo 7.32, 2) Emma Juntunen Suomussalmi 8.01, 3) Emma Remes Sotkamo 8.14, 4) Silja Siltala Kajaani 8.28, 5) Aino Väisänen Paltamo 9.02, 6) Kiia Myllylä Kajaani 9.20, 7) Miia Räisänen Suomussalmi 9.28, 8) Elina Mikkonen Kuhmo 9.44, 9) Sinna Siira Puolanka 10.38, 10) Neea Kvist Paltamo 10.40, 11) Tiia-Maria Seppänen Sotkamo 11.00, 12) Ella Kemppainen Sotkamo 12.17, 13) Helmi Heikkinen Hyrynsalmi 12.50

Pojat 4 lk 2 km V 1) Karri Korhonen Kajaani 6.28, 2) Viljami Hakkarainen Sotkamo 7.27, 3) Jaakko Piirainen Sotkamo 7.34, 4) Eetu Niiranen Kuhmo 7.44, 5) Hannes Jylhänkangas Sotkamo 8.09, 6) Pyry Kohonen Sotkamo 8.17, 7) Olli Tuhkalainen Sotkamo 8.32, 8) Tuukka Holappa Puolanka 8.38, 9) Roope Lauronen Sotkamo 8.53, 10) Eetu Paasisalo Paltamo 9.07, 11) Eetu Karppinen Paltamo 9.32, 12) Eera Seppänen Hyrynsalmi 9.37, 13) Aapo Romppainen Hyrynsalmi 10.34, 14) Urho Kuivalainen Kajaani 10.42, 15) Tomi Turpeinen Hyrynsalmi 10.47, 16) Niko Holappa Kajaani 14.43, 17) Arttu Sirviö Ristijärvi 16.33

Tytöt 5 lk 2 km V 1) Karla Kiiskinen Sotkamo 6.57, 2) Helinä Niskanen Suomussalmi 7.14, 3) Netta Hälinen Ristijärvi 7.32, 4) Hilla Heikkinen Sotkamo 7.44, 5) Maria Tolonen Kajaani 7.57, 6) Linda Kinnunen Kuhmo 8.01, 7) Niiki Juttula Suomussalmi 8.26, 8) Katri Kemppainen Kajaani 8.32, 9) Salla Malinen Kuhmo 8.43, 10) Enni Heikkinen Suomussalmi 9.03, 11) Lilja Kiiskinen Sotkamo 9.22, 12) Viola Kivelä Kajaani 9.25, 13) Eevi Töyrylä Kuhmo 9.36, 14) Ashtar Iwais Kajaani 9.38, 15) Emilia Kananen Kajaani 10.19, 16) Lotta Kemppainen Hyrynsalmi 11.22, 17) Valma Kilpiäinen Paltamo 12.06, 18) Oona Keränen Paltamo 12.53, 19) Nelly Kemppainen Puolanka 16.54

Pojat 5 lk 2 km V 1) Konsta Juutinen Paltamo 6.00, 2) Oskari Hakkarainen Sotkamo 6.50, 3) Samu Kemppainen Sotkamo 7.03, 4) Osku Niiranen Kuhmo 7.17, 5) Kerkko Seppänen Suomussalmi 7.26, 6) Aapo Ohtonen Kajaani 7.36, 7) Aleksi Vornanen Sotkamo 7.41, 8) Pietu Remes Sotkamo 7.55, 9) Juha Huotari Kuhmo 8.05, 10) Niklas Granit Sotkamo 8.14, 11) Kristian Tolonen Hyrynsalmi 8.33, 12) Ohto Koponen Kajaani 8.56, 13) Matti Karppinen Paltamo 9.14, 14) Arttu Huotari Kuhmo 9.29, 15) Kasperi Mansikkamäki Kuhmo 10.05, 16) Akseli Julkunen Kajaani 10.16, 17) Niklas Junttila Suomussalmi 11.47

Tytöt 6 lk 2 km V 1) Iida Korhonen Sotkamo 7.04, 2) Vilja Takalo Kajaani 7.20, 3) Anette Kärkkäinen Kajaani 7.24, 4) Ellinoora Härkönen Sotkamo 7.41, 5) Jenna Oikarinen Sotkamo 7.42, 6) Anni Piirainen Sotkamo 8.12, 7) Henna Kyllönen Suomussalmi 8.33, 8) Saimi Manninen Suomussalmi 8.50, 9) Neea Heikkinen Suomussalmi 9.01, 10) Heta Leinonen Kajaani 9.42, 11) Iiris Uusitalo Kajaani 9.48, 12) Tiia Kvist Paltamo 10.10, 13) Inga Rajatalo Paltamo 10.36, 14) Milla Sormunen Ristijärvi 11.01

Pojat 6 lk 2 km V 1) Akseli Kaitainen Sotkamo 5.46, 2) Atte Pelkonen Sotkamo 6.12, 3) Eero Sorsa Sotkamo 6.28, 4) Artturi Tölli Kajaani 6.28, 5) Jaakko Kyllönen Kajaani 6.49, 6) Joonas Pääkkönen Kuhmo 6.56, 7) Oliver Törmäkangas Sotkamo 6.59, 8) Martin Sang Suomussalmi 7.30, 9) Kasper Heikkinen Paltamo 7.36, 10) Eeli Kinnunen Kuhmo 7.45, 11) Topi Heikura Paltamo 8.27, 12) Konsta Junttila Kajaani 8.56, 13) Altti Heikkinen Sotkamo 9.11

Tytöt 7 lk 2 km V 1) Karoliina Koski Hyrynsalmi 6.28, 2) Neea Kemppainen Ristijärvi 6.32, 3) Essi Tölli Kajaani 7.07, 4) Jenna Räisänen Suomussalmi 7.24, 5) Lidia Evans Sotkamo 7.27, 6) Miia Ylikojola Sotkamo 7.35, 7) Anni Huttunen Kajaani 7.44

Pojat 7 lk 2 km V 1) Tuukka Tolkkinen Sotkamo 5.28, 2) William Welsby Sotkamo 6.47, 3) Kalle Kemppainen Kajaani 6.53, 4) Tuomas Hyväri Kajaani 6.59, 5) Samuel Jokitalo Kajaani 7.16, 6) Aaro Malinen Kuhmo 7.52, 7) Akseli Karppanen Kuhmo 9.09

Tytöt 8-9 lk 2 km V 1) Hilla Niskanen Suomussalmi 6.15, 2) Siiri Juntunen Kajaani 6.16, 3) Kiira Kiiskinen Sotkamo 6.46, 4) Liisa Gretschel Kajaani 7.03, 5) Nella Hälinen Ristijärvi 7.11, 6) Nea Tuikka Kajaani 7.57, 7) Kristiina Kasila Kajaani 9.33, 8) Rita Sirviö Sotkamo 13.13

Pojat 8-9 lk 2 km V 1) Luukas Mäkelä Sotkamo 5.16, 2) Topias Törmäkangas Sotkamo 5.33, 3) Santtu Lukkari Kajaani 6.05, 4) Konsta Korhonen Kajaani 6.27, 5) Eino Gretschel Kajaani 6.39, 6) Setti Junttila Kajaani 7.57, 7) Kusti Junttila Kajaani 8.27, 8) Timi Schroderus Kajaani 8.59

LÄHDE JA LEH tI Puolangan Ryhti, kuntien ja koulujen tiedotuksia ja omia laskelmia

@ERKKI äimistelee.fi verkkomedia

@erkki kovalainen