Maastohiihdossa vaihtuivat valmentajien roolit kuin velkasaneeraukseen päässeessä yrityksessä – Krista Pärmäkoski urheilee edelleen uraa vain itselleen – Kainuu hyvin edustettuna kuvioissa mukana vaikka Juho Mikkosta ei valittu ja Iivo Niskanen ”mättää” nyt Puijon Hiihtoseurassa

MAASTOHIIHTO. Kauden päätteeksi Suomen maastohiihtojoukkue muutti valmentajien rooleja ja julkaisi valmennusryhmät kaudelle 2019 – 2020.

Tästä Hämeenkyrön naapurikunnasta Nokialta kotoisin oleva vuoden virassaan ollut päävalmentaja Matti Haavisto sai ylennyksen johtajaksi ja miesten päävalmentajana aloittaa Teemu Pasanen sekä apunaan Mikko Virtanen.

Lisäksi entinen huoltopäällikkö Haavisto palaa takaisin huoltopuolelle ja vastaa siitä yhdessä Ari Hukan kanssa. Lisäksi Eero Hietasen nimike muuttuu valmennuspäälliköstä lajipäälliköksi. Kuka maastohiihdossa sitten varsinainen päällikkö on ja oliko Haavistolle ylennys vai alennus urallaan!

Naisten päävalmentajana toimii Ville Oksanen ja hänen apuparinaan valmentajana Kainuun Paltamosta Ilkka Jarva. Muutenkin näytttää kainuulaispitoista olevan tuo naisten maajoukkue, sillä ainakin seitsemällä (7) urheilijalla 11:sta näyttäisi olevan kainuulainen seura tai asuinpaikka Kainuussa.

Samoin miesten puolella Vuokatti on hyvin edustettuna Mikko Virtasen ja St1-ryhmän Jussi Simulan toimesta, sekä Jussi Piirainen Sotkamosta toimii Kainuun Prikaatin talvilajien urheilijoiden valmentajana.

Miesten maajoukkueen Pyhäjärven Pohdin hiihtäjä Joni Mäkikin tiettävästi asuu Sotkamon Vuokatissa.

***

Maastohiihdossa vaihtuu myös hiihtäjiä: Krista Pärmäkoski jäi pois ja Juho Mikkosta ei valittu

KRISTA PÄRMÄKOSKI kertoi talvella AAMULHDEN pääkirjoituksessa urheilevansa vain itselleen, eikä sano olevansa urheilijan mitään velkaa television ääressä istuvalle hiihtojännärille. Kuvakaappaus siitä ja teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190226_194834.jpg
MM-kisojen aikaan maajoukkuehiihtäjä Krista Pärmäkoski sanoi urheilevansa vain itselleen. Kuvakaappaus AAMULEHDESTÄ

Siinä jos tästä Hämeenkyrön naapurikunnan Ikaalisten Urheilijoiden Kirista Pärmäkoski sanoi urheilevansa aikaisemmin talvella vain itselleeen, niiin tykittää nyt vielä pahemmin. Pärmäkoski sanoi  mediassa hiihtelevänsä vain itsekseen maajoukkueen ulkopuolella. Ilta-Sanomien mukaan Krista Pärmäkoski on nyt sanonut: ”En tee uraani muille urheilijoille”

Hiihtomaajoukkueessa pitäisi nyt ryhmäharjoittelun merkitys korostua, mutta Pärmäkoskea ei nähdä siinä edes nuorempien urheijoiden esikuvana ja hengen luojana mukana.  Pärmäkoski ei siis enää luota oman maajoukkeen valmentajiin ja eihän hänen henkilökohtainen valmentaja Matti Haavistokaan ole enää edes maajoukkueen valmentaja.

Saiko Pärmäkoski nyt paremmat sponsorit maajoukkueen ulkopuolisena, ja haluaako hän nostaa tasoaan ulkomaisten  kovempien hiihtäjien yhdessä harjoittelun lomassa. Vai lähtö maajoukkueen harjoittelusta johtui eripurasta talven maastohiihtojoukkueessa huollon kanssa.

Haluaako Krista näyttää Haaviston kanssa, että me ollaan paras valmentaja ja hiihtäjä Suomessa

Maajoukkueesta irtautumisen kuitenkin Krista saa anteeksi kansalta, jos menestyy ensi kaudella maailman cupissa.

***

Hapottaa

Hapottaa todella maastohiihtojoukkueessa, vaikka Matti ”Happo” Heikkinen, Anssi Pentsinen ja Riitta- Liisa Roponen lopettivat ainakin kansainvälisen uransa.

Vuokattilaisista Kuhmo Skiin hiihtäjää Juho Mikkosta ei valittu maajoukkueeseen, ja hänhän on paljon kritisoinutkin maajoukkueeseen kuulumattomuudestaan kaudella.

Valmentajat vain yksinkertaisesti ovat sanoneet, että Juhon näytöt eivät riitä kansainvälisesti kansallisesta tahosta puhumattakaan.

Sen sijaan Vuokatti Skiin Martti Jylhä saa jatkaa maajoukkueessa, vaikka häntä ei valittu edustamaan Suomea talvella Seefeldin MM-kisoihin.

Itsekäs Iivo Niskanen vaihtoi seuraa Vuokatti Skistä Puijon Hiihtoseuraan jo tälle kaudella ja mättää nyt energiajuomaa sekä sämpylää itsekkäästi palkintokorokkeella SM-kisoissa muista urheilijoista välittämättä. Huhujen mukaan suksimerkkikin olisi Iivolla vaihtumassa.

Täältä Hämeenkyrön naapurikuntien hiihtäjistä maajoukkueeseen on valittu miehistä Jämin Jänteen Antti Ojansivu, Ristomatti Hakola ja Markus Vuorela. Naisista St1-ryhmään Ikaalisten Urheilijoiden Hilla Niemelä ja Ylöjärven Ryhdin Tino Stenman.

Artikkeli jatkuu kuvien (2) jälkeen.

IMG_20190320_171217.jpg
Formuloissa ainkin Suomen lippu on maailmalla hyvin esillä, mutta suksijoista osa on itsekkäitä ja siinä lipun perässä hiihtäjiä. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva omasta kotialbumista
IMG_20190409_051450.jpg
Iivo Niskanen nyt mättää Puijon Hiihtoseurassa SM-kisojen bodiumilla energia-juomaa ja sämpylää. Kuvakaappaus Ylen  lähetyksestä

***

Naisten ryhmässä ainakin Kainuu on hyvin edustettuna

Jos valmentajina toimii Maastohiihdon eri ryhmissä paljon kainuulaistaustaista verta, niin  vielä paremmin on kainuulaistaustaiset naiset edustettuna naisten maastohiihtomaajoukkuessa.

Naisten maajoukkueessa on mukana kaudella 2019/2020 11 urheilijaa: Anita Korva KHS, Anne Kyllönen KHS, Katri Lylynperä Vuokatti Ski Kainuu, Vilma Nissinen Vuokatti, Eveliina Piippo Vuokatti, Susanna Saapunki Vuokatti, Kerttu Niskanen Vieremän Koitto, Emmi Lämsä Karihaaran Visa, Johanna Matintalo Pöytyän Urheilijat, Laura Mononen Hämeenlinnan Hiihtoseura ja Julia Andrea IF Minken.

Kuusi urheilijaa naisista on valittu kainuulaisista seuroista höystettynä Vuokatissa asuvalla Kerttu Niskasella maastohiihdon maajoukkueseen.

Miehissä mainittiin edellä jo Vuokatti Skiin Martti Jylhän valinta miesten maajoukkueeseen ja lisäksi St1-ryhmässä kainuulaisista seuroista ovat mukana Kuhmo- Skin Petteri Koivisto ja Vuokatti Skiin Miska Poikkimäki.

***

Ampumahiihdon puolella myös tuulee penkalla

AMPUMAHIIHDON puolella on myös tuulista. Huoltopäällikön Danielo Mullerin sopimus purettiin ja paikka haussa.

Tuleeko Kaisa Mäkäräisen puoliso Jarkko Siltakorpi uudelleen virallisesti huoltoon mukaan ja jatkaako Kaisa edes enää uraansa.

Kaisa Mäkäräisellä on varmasti asiantuntemusta tulevan maajoukkueen koon ja huollon osalta. Mäkäräinen on kritisoinnut ampumahiihtojoukkueen liian suurta kokoa.

Kaisa Mäkäräinen on myös itsekkäästi Kirista Pärmäkosken samoilla linjoilla. Kaisa Mäkäräinen sanoi keväällä medialle: ” Eihän tämä loppupelissä ole kuin minun elämä, jota vain aika moni seuraa”

IMG_20190101_124429.jpg
Entinen maastohiihdon päävalmentaja mietteliäs. Kuvakaappaus Ylen suorasta lähetyksestä  

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen /Hämeenkyrö

 

 

Mainokset

Terrafamen kaivos ei ilmoita nyt poikkeavasti vuoden 2019 ensimmäisessä osavuosikatsauksessaan käyttökatetta ilman keskeneräisen tuotannon arvon muutosta – kassavarat tipahtaneet huomattavasti – siksi nyt tarvitaan akkukemikaalia ja uraania

TERRAFAMEN KAIVOKSEN  vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsaus.

Sotkamossa sijaitseva nikkelikaivos Terrafame ei nyt poikkeavasti ilmoita vuoden 2019 ensimmäisen [Q1] osavuosikatsauksen julkaisussaan käyttökatetta ilman keskeneräisen tuotannon [KET] arvon muutosta.

Nyt vuoden 2019 ensimmäisen osavuosikatsauksen käyttökatteeksi ilmoitetaan  kaivoksen osalta 11,3 miljoonaa euroa ja samalla ( 9,8 m€ ) suluissa ilmoitetaan edellisen vuoden 2018 ensimmäisen osavuosikatsauksen saman vertailuksi 9,8 miljoonaa.

Terrafame kertoo käyttökatteestaan ilman KET:tä, koska vuonna 2018 ensimmäisellä neljänneksellä käyttökate olisi ollut vain ilman keskeneräisen tuotannon arvon muutosta 1,6 miljoonaa.

Keskeneräisen tuotannon arvo on ollut vuonna 2018 samassa ensimmäisessä osavuosikatsuksessa 146,2 miljoonaa euroa ja nyt sitä määrää ei ilmoiteta ensimmäisessä osavuosikatsauksessa.

Käyttökate tarkoittaa tilikauden aikana: liikevaihto – muuttuvat ja kiinteät kulut. Yritykset kirjaa aina tarpeen mukaan ja arvioi tulevaisuutta näillä keskeneräisten varastojen arvioinneilla, mutta yksi lopullisita yrityksen kannattavuuden mittareista pitkässä juoksussa on yrityksen kassavirta.

***

Terrafamen kassavirta kuitenkin  miinuksella 10 miljoonasta 20 miljoonaan

Terrafamen kaivoksen rahat ovat olleet vuoden 2018 lopullisessa virallisessa koko vuoden tilinpäätöksessä 96 miljoonaa euroa.

Yrityksen kassavirta voidaan laskea kaavan mukaan: investoinnit tilikauden aikana miinus vähennettenynä käyttökate ilman KET:tä ja näin se lasketaan.

Lasketttaessa tämä Terrafamen kassavirta kaivoksen ilmoituksen mukaan vuoden Q1 osalta; niin likviditeetti olisi vähentynyt noin 10 miljoonaa euroa pelkällä ilman ilmoitettua keskenräisten varastojen arvojen muutosta. Investoinnit olleet Terrafamella vuoden alussa 20,3 miljoonaa ja siitä vähennettynä tämä käyttökate ilman KET:tä.

Laskutapa investoinnit 20,3 – 11,3 = tietää non kymmenen miljoonan kassavarojen pienentymistä.

Arvioina suhteessa Terrafamen edellisiin osavuosikatsauksiin, niin voisi arvioida, että käyttökatteen nyt olevan ilman tätä KET:tä muutosta jotain  2 miljoonaa euroa.

Tällä laskemalla kaivoksen kassavirta olisi hiipunut  invenstoinneista vähennettynä  [20,3 – 2 = 18 milj €.] 18 miljoonaa euroa.

Vuoden 2018 Terrafamen lopullisessa virallisessa koko vuoden katsauksessa kaivoksen kassavaroiksi ilmoitettiin vuoden lopussa 96 miljonaa euroa. Terrafamen rahat ovat siis vähentyneet siitä kolmen kuukauden aikana laskentatavasta riippuen noin 10 – 20 miljonaan.

***
Tutannossa parannusta ja Nikkelin hintakin noussut, mutta se ei takaa kassaan lisää rahaa liikevaihtoa huomioiden

Kaivos [Terrafame] ilmottaa nyt ensimmäisellä neljänneksellään nikkelin tuotannon olevan  hyvän 7288 tonnia ja sinkin 14 434 t.

Nikkelin keskihinta ollut 12 369 Us-dollaria /tonni pörssissä ja vastaavasti sinkin hinnan keskihinnan 2702 dollaria.

Tämä tietää laskennallisesti sitä, että näistä malmien myynneistä olis pitänyt kaivoksen saada muutettuina euroiksi kaivoksen alkuvuoden liikevaihdoksi yhteensä 114 miljoonaa euroa, tämän päivän dollarin kursin mukaan 0,89823.

Kaivos Terrafame ilmoittaa vuoden 2019 ensimmäiseesä osavuosikatsaukessaan liikevaihdoksi tämäm 81 miljonaa euroa.

Erotusta on näillä 33 miljoonaa euroa ja se osoittaa sen, että kaivos  ei jostain systä saa täyttä hintaa myymistään malmeista. Se lahaa noin 30 % perässä.

Terrafame ilmoittaa osavuosikatsauksessaan liikevoitoksi 2,8 miljoonaa, mutta tämä on tilintarkistamaton luku ja siitä ei ole vähennetty erilaisia kirjanpidollisia eriä.

***

Motto ja näkökulma

Miksi Terrafame ei ilmoita nyt käyttökatettaan ilman keskeneräisten varastojen arvon muutosta vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksessa.

En ota kantaa Sotkamon Nuasjärven rannalla syntyneenä kaivoksen vesien saastuttamiseen ja toivon kaivoksella parasta.

Terrafame tarvitsee lisää liikevaihtoa ja tulosta uusilla oheistuotteilla akkukemikaalitehtaalla ja uraaanilla. Muuten kaivoksen kassan rahat loppuvat pitkässä juoksussa, jos ei valtio anna siihen enää lisää rahaa, mutta näinhän on luvattu, etä kaivos ei tarvitse enää lisää valtion rahoitusta.

IMG_20170602_044220.jpg

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen – entinen Sotkamon Nuasjärven seutu Hämeenkyrössä

 

Kainuulaisten on mahdollista nyt äänestää Eila Aavakare kolmanneksi kansanedustajaksi Kainuusta

POLITIIKKA.  Paikallinen maakuntalehti Kainuun Sanomat on ainakin kirjoituksissaan vihjannut, että koko Kainuun maakunnan etu on saada mahdollisimman monta kansanedustajaa eduskunkuntaan maakunnasta. Samaa mieltä olleet monet virkamiehet  ja politikotkin yli puoluerajojen Kainuussa.

Lehti on jopa kehoittanut keskittämään äänestäjiä suuremmille puolueille ja Kainuun maakunnan kärkiehdokkaille.

Nyt siihen on oiva tilaisuus ja mahdollisuus saada kolmas kansanedustaja Kainuusta Raimo Piiraisen (SDP) ja Merja Kyllösen (vasemmisto) lisäksi.

Perussuomalaisten Sebastian Tynkkynen Oulun vaalipiiristä valittiin  suurella yli 9000 äänivurella eduskuntaan, mutta on nyt Merja Kyllösen tavalla myös EU-vaaleissa ehdokkaana.

Tynkkynen on luvannut lähteä EU-parlamenttiin jos sinne valitaan, toisin kuin Merja Kyllönen tulee eduskuntaan vaikka EU:n valittaisiin.

Eila Aavakare perussuomalaista on varasijalla eduskuntaan Oulun vaalipiiristä ja hänen on mahdollista nousta Kainuusta eduskuntaan Tynkkysen tilalle.

En hyväksy Tynkkysen kaksoisroolia sen paremmin kuin Merja Kyllösenkään näissä vaaleissa, mutta ajattelen mahdolisuutta vain Kainuun edun näkökulmasta ilman politikointia.

Lisäksi keskustapuolueen Tuomas Kettunen on Kuhmosta varasijalla ja hän pääsee eduskuntaan Oulun vaalipiiristä, jos Juha Sipilä jättäisi eduskunnan jostain syystä kesken kauden.

***

Yli puoluerajojen on nyt siis Kainuusta äänet keskittämällä Tynkkyselle, saada Eila Aavakare eduskuntaan

Kainuusta ovat EU-vaaleissa 6 ehdokasta: Teuvo Hatva keskusta, Silja Keränen vihreät, Minna Partanen perussuomalaiset, Tiina Heikkinen SDP, Sami Kilpeläinen Kansalaispuolue ja Merja Kyllönen vasemmisto.

Varmasti hyviä ehdokkaita kaikki ja Merja Kyllönen on jo sanonutkin, että ei mene EU:n vaikka sinne valittaisiin.

Viime EU-vaaleissa 2014 Merja Kyllönen sai 58 611 ääntä ja hänen vertailuku oli 161 074. Pienimmällä äänimäärällä EU-parlamentiin Brysseliin meni Suomesta RKP:n Nils Torvalds. Torvaldsin henkilökohtainen äänimäärä oli 29 355 ääntä ja hänen vertailuluku 116 747. He tulivat suoraan valituksi, mutta sen jälkeen erilaisten vaihtojen kautta muun muassa perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner pääsi Brysseliin vain 20 942 ääntä.

Sebastian Tynkkysen äänimääräksi vosi nyt riittää EU:n joku 40 000 ääntä tai vähemmänkin. Kuviteltuna ennustuksena Tynkkynen voi saada ääniä Oulun seudulta ja muualtakin Suomea Kainuuta laskematta 15 000 – 20 000 ääntä. Lisäksi jos  Tynkkynen Kainuusta saisi vaikka 25 000 ääntä; niin tulisi valituksi EU:n.

Eduskuntavaaleissa Kainuusta äänestettiin muistaakseni yli 40 000 ääntä Oulun vaalipiirin ehdokkaille ja EU-vaalit ovat koko valtakunnalliset vaalit. Koko Suomi on EU-vaaleissa yhtä vaalipiiriä.

Perussuomalaisille olisi eduskuntavaalien pohjalta tulossa suuri äänimäärä tulevissa toukokuun EU-vaaleissa.

Nyt olisi siis vain Kainuun näkökumasta kainuulaisten hyvä keskittää äänet Sebastian Tynkkyselle, mutta onko se mahdollista.

***

EDIT  tämä on täysin puolueeton kirjoitus, vain yksi näkökulma.

IMG_20190418_045654.jpg
Viitekuva EU-vaaleista omasta albumista

ERKKI äimistelee.fi    puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen

 

Takkarannan juoksu vielä jaksaa ja jaksaa Kajaanissa ja Kainuussa, vaikka osanottajien määrät ovat hiipuneet huippuvuosista – vain kaksi uskollista faniani Kajaanin Kuohusta oli seuraamassa viimeistä juoksuani yleisöstä Takkarannassa

TAKKARANNAN JUOKSU  järjestetään taas uskollisesti Kajaanissa pääsiäismaantaina 22.4.2019. Samalla se lienee Kainuun piirinmestaruus-kilpailu maantiejuoksussa.

Takkarannan juoksu on tilastojen mukaan järjestyksessä jo 46. kerta ja lähtöpaikkana aina sama Kätönlahden koulu Kajaanin Kuurnassa. Takkarannan juoksu on varmasti vanhin vielä Kainuussa yleensä vielä voimassa oleva juoksutapahtuma, vaikka osanottajien määrät ovat tippuneet huimasti huippuvuosista 80-luvun taitteesta.

Takkarannan juoksuun osallistuivat aina juoksijoiden lisäksi aktiivisesti, niin hiihäjät kauden loppuessa ja suunnistajat kauden alussa.

Siis juoksua TJ on järjestetty noin vuodesta 1973 jotain alkaen.

Isäni osallistui tähän ensimmäiseen juoksuun ja siitä valokuva minulla tallessa, jonka on ottanut serkkuni Pentti Kovalainen. (kuvaa en löytänyt tähän hätään)

Urkin piikit ja muut Konstan hölkät ovat jo aikoja sitten loppuneet Kainuusta. Samoin Ässä-juoksut ja Kalevan kiekat Kuhmosta. Urkin piikki alkoi samoina vuosina yhtä aikaa Takkarannan juoksun kanssa. Urkin piikki loppui 90-luvulla, kun yhtään ennakkoon ilmoittautunetta ei ollut juoksuun tullut Kajaanin Kipinälle.

Kajaanin Katujuoksua ei enää ole, eikä Nakertajan ympärijuoksuakaan Uudessakylässä.

Rautalenkkiä juostiin 80-luvulta alkaen Kajaanin Otanmäessä, mutta nyt se jatkaa Arskan Askelluksen nimissä.

Tekniikan Urheilijoilla ovat vielä nämä varttinsa ja Kaupunginlammen tunnin kierroksensa.

Uudenvuodenjuoksu jatkaa vielä perinnettä Kajaanin Urheilijoitten järjestämänä Kainuun Kunto-Ässien jatkona, mutta se on nuorempi juoksu kuin Takkaranta.

Alussa Takkarannan juoksun reitti oli perinteistä Takkarannan tietä kiertäen ja paluu Heinisuon kautta koululle. Reitti tuli kuitenkin vaaralliseksi, kun kerran juna tuli yllättäen radan ylityksessä ja muutamilla juoksijoilla oli tiukka tilanne käressä, menäkkö ennen junaa alta pois tai jäädä odotttomaan junaa.

Tätä alkuperäistä Takkarannan juoksua on voitu myös juosta jonakin vuonna kellon ympäri myös myötäpäivään. En muista tarkalleen, vaikka monessa juoksussa olin mukana ja yhden kerran muistaakseni sen voitin.

Reittiä muutettiin sitten niin, että juoksijat kävivät edes takaisen reitin Takkarannantiellä.

Myöhemmin juoksijat lähtivät matkaan Kätönlahden suunnalta Heinisuota kohti ja kävivät kääntymässä kevyenliikenteen väylällä Kuluntalahdessa ja tämä reitti näyttää vielä olevan voimassa.

Matkoja Takkarannan juoksussa on ollut päämatkasta 15 km aina lyhempiin 8 km ja 4 km kutosarjoista veteraaneihin

***

Satoja osanottajia aikoinaan ja se oli perinteinen juoksukauden avaus Kainuussa

Takkarannan juoksu keräsi yleensä kaikki Kainuun ja muualtakin kärkijuoksijat kokoon keväällä. Osanottajia oli satoja, mutta tilastojen mukaan vuonna 2018 on vain 25 osanottaajaa ollut mukana tapahtumassa.

Sekä lisäksi mukana oli paljon hiihtäjiä ja suunnistajia, kuten oli jo tässä aikaisemmin mainittu.

Kaikki kunnia Takkarannan juoksun järjestäjälle Kajaanin Urheilijoille, että jaksavat vielä tätä perinteistä juoksutapahtumaa yleensä enää järjestää.

Ei vielä sitä wintagea

***

Vain kaksi faniani oli enää todistamassa viimeistä juoksuani Takkarannassa

Yleisökato kävi myös Takarannan juoksussa, vaika alkuaikoina siinä oli Kätönlahden koululla ja reitin varrella satoja katsojia. mukana.

Viimeistä kertaa kun sen Takkaranan juoksin joskus 2000-luvun alussa, niin mieleen jäi, että vain juoksun osanottajein lisäksi oli vain kaksi muuta ulkopuolista katsojaa paikalla koululla minua  maaliin vastaanottamassa.

He olivat todellisa fanejani ja olivat jopa polkupyörällä seuraamassa ja kannustamassa juoksua. Kajaanin Kuohun  edesmennyt Aarre Sormunen ja Kuohun suunnistaja T.L olivat aina katsomassa Takkarannan juoksua mikäli oikein muistan, tai se oli aina aktiivisenä juoksua seurannut Reijo Malinen…

Arskalle tai Taselle heitin jopa hanskani kesken juoksun, kun he seurasivat juoksuani polkypyörillä. Palauttivat ne maaliin tullessa.

Kuvakaappaukset omasta albumista Otanmäen Rautalenkiltä ja  Takkarannan juoksun lähdöstä vuonna 1982. Takkaranta oli täynnä juoksijoita Kainuun juoksukauden avauksessa.

IMG_20190421_191019.jpg
Kajaanin Otanmäen Rautalenkkiä jatkaa nyt Arskan Askellus. Kuvakaappaus omasta kotialbumista 80-luvun alusta
IMG_20190421_190835~2.jpg
Takkarannan juoksu keräsi sadoittain aikoinaan juoksijoita paikalle. Kuva koti-albumista vuodelta  1982 ja kuvan ottajasta ei tietoa

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

YLE ei taaskaan näyttäisi näyttävän SM-maastoja Janakkalasta 5.5.2019 – tilalle lähetykseen tulee salibandyä, jääkiekkoa, rallia ja ratsastusta – perusasia kaikelle urheilulle olisi näyttää televisiossa juoksu-urheilua

HÄMEEN SANOMAT kirjoittaa artikkelissaan Janakkalassa Hämeenlinnan lähellä järjestettävistä Suomen maastojuoksun  mestaruuskilpailuista 2019, että kilpailut televisioidaan. Lehden (HS) kirjoitus on julkaistu 17.3.2017 ja sitä on päivitetty vielä 21.8.2018, elikkä kirjoitus pitäisi olla ajan tasalla.

SM-maastot järjestetään 2019 Janakkalan kunnan Turengin taajaman lähellä Kiipulan kylässä, joka on 5 km päässä taajamasta. Varmaan idyllinen ja mukava kilpailupaikka urheilijoitten ja katsojien kannalta.

SM-maastot järjestää Janakkalan Jana Karkkilan Poikien kanssa yhdessä ja samassa yhteydessä järjestetään edellisenä päivänä nuorten ja veteraanien SM-maastoja.

Katsoin televisohjelmien Telkusta päivämäärää YLEN osalta, että mitä urheilukanava YLEn TV 2 näyttää 5.5.2018 SM-maastojen päivänä.

Ohjelma kakkoselta näyttää siltä, että maastojuoksua ei tule kanavalta tuona päivänä, vaan pelkästään salibandyä, EHT jääkiekkoa, sekä Rallia MM ja ratsastuksen maailmaa. (en millään aliarvioi näitä lajeja).

Juoksu kuitenkin kuuluu perusharjoitteluna melkein jokaiseen urheiluun ja se on edelleen maastohiihdon tavalla suomalaisen urheilukatsojan sydämen asiana.

Siis näyttäisi siltä, että perinteisiä maastojuoksun SM-kisoja ei näytettäisi nyt YLEllä, joka perinne katkesi jo viime keväänä Salon Perniön SM-maastojen osalta. Perniön SM-kisoja Yle näytti vuosi sitten Urheiluruudussa noin 2 minuuttia. Vuoden 2017 SM-maastot Yle näytti vielä näyttävästi Heinolasta Vierumäen urheiluopiston maastoista.

SM-maastot olisivat ikkuna myös kansallisen tason ja nuorten urheiljoitten kohdalta julkisuuteen, kuten televisossa näytettävä maastohiihdon Suomen Cup ja SM-hiihdot.

Myös maasto- ja ampumahiihtäjiä sekä suunnistajia on yleensä paljon edustettuina SM-maastoissa.

***

Mikä todellinen syy sitten SM-maastojen pois jäämiseen Yleltä: SUL, YLE vai järjestäjät?

Suomen Urheiluliitto (SUL)  sanoo säännöissään: Suomen mestaruuskilpailujen järjestämisoikeudet, mainosoikeudet ja TV-oikeudet omistaa SUL. Julistaessaan mestaruuskilpailut haettavaksi SUL määrittelee mitkä mainosoikeudet sekä TV-oikeuksien lisäksi pidättää itsellään. Kaikki TV-sopimusasiat käsitellään, koordinoidaan ja hyväskytään SUL:ssa. Televisoinnin mahdollisesta tuotosta päättää SUL.

YLE näyttäisi vaativan järjestäjiltä ja (tai) SUL:lta korvauksena ehkä arvioituna 5000 – 10 000 euroa (vain oma arvaus), että tulisivat paikalle lähettämään suoraa lähetystä SM-maastoista.

SUL sitten näyttäisi päättävän, että miten rahallinen potti jaetaan SM-maastojen taloudellisesta tuotosta mainostuloista. Televisionti taas lisää mainostuloja reitin varrelle ja kisakeskukseen järjestäjille sekä SUL:lle.

Tarkaa tietoa ei ole miten tapaus tapaukselta rahallisesti jaettavasti nämä SM-maastot meninisivät sidosryhmien osalta: Janakkalan Jana, Karkkilan Pojat, YLE ja Suomen Urheiluliitto.

Tuntuisi ainakin kansantajuisesti järkevältä, että YLE näyttäisi vaikka ilmaiseksi  nämä SM-maastot katsojien ja varsinkin  nuorten urheilijoiden kannalta.

***

YLE näyttää kuitenkin paljon yleisurheilua televisossa kesällä 2019

YLE kuitenkin näyttää hyvin yleisurheilua kaudella 2019 televisiossa. YLE näyttää yleisurheilun Kalevan kisat, Motonet GB-sarjaa, Paavo Nurmi Gamesia, kolme Tähti-kisaa, SM-viestit Ylivieskasta, Vantaan Kultainen keihäs, Kaustisten moukarikarnevaaleja ja Pihtiputaan keihäskarnevaalit.

Lisäksi YLE näyttää suunnistuksen arvokisoja ja Huippuliigaa, vaikka Viestiliiga näytetään nykyisin iltapäivälehden Ilta-Sanomien ISTV-kanavalta netissä.

Kuitenkaan nämä Ylen muut yleisurheilun ohjelmat, eivät kata tätä ei näytettävää SM-maastojuoksua millään tavalla.

Tarkkaa syytä ei ole tiedossa, mutta jonkun pitäisi hävetä!

***

EDIT  SM- maastot ovat osaltaan televisoinnin syystäkin siirtyneet perinteisistä metsäpoluista avonaisiin muodin mukaisiin hiilituhka- hiekkasora ja nurmimaastoihin. Moni on sanonut, että viimeiset kunnon SM-maastot kilpailitiin viimeksi Sotkamossa Vuokatin Tenetin koululla kangaspoluilla vuona 1976.

Erikoisimpia SM-maastoratoja on ollut Nurmeksessa Hyvärilän matkailukeskuksessa 90-luvun alussa golf-kentällä. Alajärvellä kilpailtiin 1969 maatalousoppilaitoksen osaksi pelloilla. Kalajoella 1974 juostiin jopa pehmeällä hiekalla.

***

Muokattu jälkeen päin

muuten muistan päivämäärästä 5.5.  siitä että

Juuri samana päivänä olin 5.5.1968 ensimmäisissä SM-maastoissani mukana Sotkamon Jymyn edustajana B-pojissa 16-vuotiaat Lahdessa Radiomäen SM-maastoissa. Samana päivänä hukkkui myös kaksi poikaa Tenetinjokeen Vuokatista.

Minun sarjassasi oli osanottajina Sotkamosta: minä, Hannu Väyrynen, Jarmo Wilmi ja Jarmo Mustonen.

Muistan, että Hannu Väyrysen jutut matkalla, jo viittasivat tuleevaan näyttelijän lahjakkuudeen…

Jouko Niskanen meni 5 km kärkeen alussa, mutta muistaakseni keskeytti pistoksen takia. Mukana oli myös Valtimon Vasaman vahvistus Jymyyn Paavo Maho. Muita tuloksia en muista. Jouko oli myöhemmin mitaleilla 5 km matkalla Kalajoelle SM-maastoissa kainuulaisen Markku Pulkkisen kanssa.

Valmentajani oli Erkki Juvonen. Näin myös ensimmäisen nuoren ensi kertaa kännissä Mukkulassa, jolla oli muodikkaat ruutu housut ja sanoi käyneen Sotkamossa sanoin: ”siellä on helvetin pitkiä hiekkarantoja Hiukassa”

Kuvakaappaukset tästä SM-maastojen reissusta viirillä, jossa Suomen kieli on ollut hukassa, kun oon kirjoittanut Lahten SM-maastot toukokuun 5 päivä 1968

IMG_20190420_211856.jpg
Mukkulassa on käyty 1968 5.5.1968
IMG_20190420_211904.jpg
Suomen kieli ei ole ollut hallinassa ja ei ole vieläkään

 

IMG_20190420_151334.jpg
Viimeiset aidot kangaspolun SM-maastot ovat pidetty viimeksi Sotkamossa Vuokatin Tenetinkoululla 1976. Viite-kuvituskuvaa arkistosta. Suunnistusta näytetään nykyisin enemmän kuin varsinaista huoksu-urheilua

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

 

 

Yle ei halunnut jatkaa hiihdon maailmancupien näyttämistä: miten käy SM-hiihtojen ja Suomen cupin, sekä ampumahiihdon ja Ski Classicsen osalta? -monimutkaisia häkkyröitä nuo sopimukset

YLE ostaa ja myy omiaan kuin helppoheikki ja ei ostakaan.

YLEN silloinen toimitusjohtaja Lauri Kivinen sanonut sopimuksesta, kun talvilajeja siirtyi MTV:ltä YLelle: ”Suomalaiset ovat talviurheilukansaa ja yleisö on toivonut Yleltä lisää panostusta hiihtoon ja talvilajeihin. Haluamme että kiinnostavimmat suuret urheilutapahtumat oavat kaikkien vapaasti katsottavissa”

POHJOISMAINEN mediajätti NENT Group on ostanut pohjoismaisten hiihtolajien maailmancupien lähetysoikeudet itselleen ja ne siirtyvät sille viideksi vuodeksi syksystä 2021 alkaen. Siis saamme vielä nauttia näistä Ylen kanavilla kaksi kautta. Sopimukseen myös kuuluvat hiihdon MM-kilpailut vuosina 2023 ja 2025.

Samoin kävi myös Norjan ja Ruotsin kanssa.

Suomessa NENT Group omistaa kaupallisen kanavan Viasatin ja millä taajudella sekä kanavalla ne sitten Suomessa näytetään. Osa lähetyksistä tulee ilmaiseksi jo säännösten mukaan ja ostaako Yle taas jotenkin osan lähtyksistä itselleen. Näyttäisi kuitenkin  siltä, että Viasat näytttää ne itse kokonaisuudessaan. Kuvaako NENT ne itse vai alihankkijana joku kuvaukseen osallistunut toinen kanava tai yritys?

MEDIAOIKEUKSIEN  kauppa näyttää vähän monimutkaiselta häkkyrältä ja siitä kaaviokuva tämän äimistelyn lopussa.

Ilta-Sanomat on artikkelissaan 11.4.2019 kertonut näistä sopimuksista ja niiden kaupoista.

Tämä NENT siis osti oikeudet kansainväliseltä urheilun markkinointiyhtiöltä Infrontilta, joka puolestaan on ostanut mediaoikeudet eri maiden lajiliitoilta, kuten Suomen Hiiihtoliitto SHL ja kansainväliseltä hiihtolitolta FIS. Näillä SHL:llä ja FIS:llä ei ole ollut mitään tekmistä ja puuttumista tähän kauppaan.Mediaoikeuksien kauppa on ollut vain Infrontin ja Nentin välinen asia.

Sopimuspakettiin kuuluvista tapahtumista MM-kisat on aikoinaan myynyt FIS. Samoin taas SHL on kaupannut Infrontille maailmancupien ja kansallisten kilpailujen oikeuksia.

Infront on taas myynyt sitten osatmiaan oikeuksia ”takaisin” eteenpäin eri TV-yhtiöille kuten Ylelle.

Ilta-Sanomien artikkelin mukaan SHL on myynyt hallussaan olevat mediaoikeudet Infrontille vuoteen 2026. Niihin kuuluvat myös hiihtolajien maailmancupit Suomessa Rukalla ja Lahdessa, sekä Suomen Cupin osakilpailut. Suomen Cupin osakilpailuja järjestetään myös SM-hiihtojen yhteydessä ja erillään omina kilpailuinaan.

HIIHTOLIITTO sanoo, että SHL:n ja Infrontin välisen sopimuksen sisältävän ehtoa ilmaiseksi näytettäväksi vapailla kanavilla, kuten Ruka ja Lahti. Siis tällä perusteella Viasatin pitäisi välittää ainakin nämä maailman cupien kilpailut ilmaiseksi suomalaisiin koteihin.

EU-lainsäädäntö myös velvoittaa näyttämäänkansalliset merkittävät tapahtumat, kuten MM-kisat näytettäväksi ilmaiseksi.

Nämä talvilajit palasivat MTV:ltä Ylelle syksyllä 2018 hetkeksi kolmeksi vuodeksi. Yle osti tällöin nämä hiihtolajien mediaoikeudet Infrontilta vuoteen 2021.

***

Miten käy jatkossa SM-hiihtojen, Suomen Cupin, Ski Cassichen ja ampumahiihdon kohtalo jatkossa

Ei saa oikein selvää miten jatkossa menee näiden SM-hiihtojen ja kansallisen maastohiihdon kohtalo Suome Cupin.

Lähteekö Viasat vai kuka onkin kuvaamaan ja näyttämään näitä paikan päälle esimerkiksi Keuruulle tai Jämille. Suomen Cup tuossa mainitaan, mutta käykö SM-hiihtojen kohtalo samoin kuin kävi viime keväänä Salon SM-maastohiihtojen kohtalo, että niitä ei näytetty televisossa  enää ollenkaan suorana lähetyksenä.

Siis Yle haluaisi tai voisi ilmeisesti näyttää itse SM-hiihdot, mutta kuka niistä kuluista on maksajana – Yle vai järjestäjät?

Tuleeko vielä mukaan ylimääräisenä oma suomalainen yksityinen nettikanava näitä näyttämään ja onko silläkään näihin mitään oikeuksia ja lupia näiden sopimusten pohjalta.

Yle on näyttänyt vielä maratonhiihtojen Ski Calassicsen osakilpailuja ja nämä eivät sisältyne mitenkään näihin NENTIN ja Infrontin sopimuksiin sekä kauppoihin.

Yle on tehnyt sopimuksen kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBU:n kanssa sopimuksen, että ampumahiihdon MM-kilpailut ja maailmancupit näytetään Ylellä aina vuoteen 2022 asti. Kaisa Mäkäräisen lopettaessa ja jos muita suomalaisia ei nouse maailman huipulle, niin kannattaako Ylen niitä yleensä enää lähettää..

Yle näyttää kuitenkin suunnistuksen Jukolan viestin, mailmancupien kilpailuja, MM-suunnistuksia ja Huippuliigaa?

Suunnistuksen Viestiliiga kuitenkin näytetään Ilta-Sanomien ISTV-kanavalta livenä. Viestiliiga sisältää tänä kesänä 7 osakilpailua aina 14.4. Kevätyön viestistä 6.10. päättyvään Viestiliigan finaaliin.

Hiihtosuunnistuksen MM-kisoja ei ole Yle näyttänyt, mutta niitä sai katsella kansainvälisen yhteyden kautta.

Olympialaisten tulevista oikeuksista ei ole varmaa tietoa, mutta ne pitäisi jo lakien mukaan tulla ilmaiseksi, näyttipä ne kuka tahansa.

Eurosportilla on myös Suomessa oma näkyvä kanavansa ja sieltä myös tulee näitä talvilajeja.

***

EDIT: Yle on hoitanut nyt nämä hiihtojen lähetykset kaikesta huolimatta mallikkaasti. Miten käy hiihdon suosion tämän jälkeen ja varmaan tämä Yleltä pois lähteminen voi vaikuttaa Hiihtoliiton ja hiihtäjein sponsorointiin taloudellisesti. Ketä tulee selostajiksi  Viasatin maksukanavalle ja mikä kanava ne sen kautta Suomessa lopullisesti näyttääkin.

Ylen veronmaksajista en nyt sano erikseen juuri mitään.

LÄHDE JA LEHTI Ilta-Sanomat, Yle, Hiihtoliitto

Kuvia aiheeseen liittyen, jossa myös itse piirrettynä selvennyksenä nuo monimutkaiset sopimukset kaaviokuvana, mutta lienekö nekään oikein.

IMG_20190123_181726.jpg
Onko maastohiihto Ylellä enää parin vuoden päästä hämärtyvä varjo vain. Viite-kuvituskuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto
IMG_20190412_104028.jpg
Jotenkin näin nuo sopimukset ja kaupat menevät kaaviopiirroksen mukaan. Oma piirros ja kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

 

Terrafamen vuosi 2018: Kaivoksen kassavarat olisivat aikaisemman laskelmani mukaan vähissä vain 25 miljoonaa euroa, jos valtio ja Trafigura ei olisi antanut osakeantia akkkukemikaalitehtaaseen lisärahoituksen muodossa – akkukemikaalitehdas ja myös uraani ovat tarpeellinen kaivoksen pelastamiseksi

SOTKAMO. Terrafamen kaivos on julkaissut vuoden 2018 vuosikatsauksensa 28.3.2019 tarkempina tietoina kaivoksen toiminnasta ja tilinpäädöstiedoista taseineen sekä tuloslaskelmista tilikauden vuoden ajalta.

Terrafame ilmoittaa vuosikatsauksessaan 2018 [lukuja pyöristetty lähimpään]:

Liikevaihto 326 miljoonaa euroa ja edellisenä vuonna 2017 ollut liikevaihto 220 miljoonaa. Tilikauden tulos ollut erien jälkeen tappiolla – 6,1 miljoonaa. Kaivos työllistänyt keskimäärin 669 henkilöä ja palkkoihin on mennyt 31 miljoonaa.

Vuoden lopussa 31.12.2018 on ollut Terrafamen rahat ja pankkisaamiset 96 miljoonaa euroa. Tilikaudella liiketoiminnan kassavirta ollut 5 miljoonaa.

Kassavarat ja saamiset ovat olleet 31.12.2017 edellisen kauden lopussa 106 miljoonaa, siis kymmenellä miljoonalla olisi kassa vähentynyt vuodessa.

Vuoden 2018 aikana on Terrafame investoinut yhteensä 81,5 miljoonaa ja käyttökate  KET ollut ilman keskeneräisten varastojen arvonmuutosta  0,2 miljoonaa.

Käyttökate tarkoittaa: liikevaihto – kiinteät ja muuttuvat kulut.

Näin laskettuna Terrafamen kassavarat olisivat pienentyneet vuoden 2018 aikana [81,5 – 0,2] = 81,3 miljoonaa euroa.

Vuoden alussa 2018 kassa ollut 106 miljoonaa ja siitä vähennetään tämä 81 miljoonaa [106 – 81], joten kassarahat saamisineen pitäisi olla tällä laskennalla nyt 2018 vuoden lopussa Terrafamella noin 25 miljoonaa.

***

Terrafame ilmoittaa kuitenkin vuoden 2018 tiedoissaan kassavaroiksi  96 miljoonaa – mistä tullut kassaan lisää rahaa?

Terrafame ilmoittaa sivuillaan 20.12.2018, että Terrafamen emoyhtiö valtion omistama Suomen Malmijalostus on kohdentanut 20 miljoonaa euroa oman pääoman ehdoista rahoitusta valtiolta.

Lisäksi kaivos on saanut 50 miljoonaa dollaria  Galenan myöntämää omanpääoman ehdoista rahoitusta. Dollarin sen aikaisen kurssin mukaan tämä tekee 43,8 miljoonaa euroa. Yhteensä siis kaivos olisi saanut tukea maksullisena osakeantina tileilleen  [20 + 43,8] = noin 63 – 65 miljoonaa euroa.

Nämä rahat kai olisi pitänyt olla suunnattu  ainakin osaksi uuden 240 miljoonaa maksavan akkukemikallitehtaan tukemiseen, mutta onko niillä vain tuettu kaivoksen jatkumista tällä hetkellä.

Kaivoksen ilmoittaman likviditeetin 96,6 miljonaa vuoden 2018 vuoden lopussa ja minun aikaisemman arvion kassavarojen suhteen 25 miljoonaa erotukseksi [96,6 – 25] tulee 71,6 miljoonaa euroa.

Kaivos ilmoittaa rahoituksen lisänä rahavirtaan tämän 63,8 miljoonaa  osakenatina valtiolta ja osaomistajaltaan Trafiguralta.

Jossain heittää minun laskelmissani vielä joku 5 miljoonaa euroa tästä osakeannin ja kassan määrästä [71,6 – 65,2 ] = 4,4 miljoonaa. Kaivos ilmoittaa vuoden 2018 kassavirran 5,1 miljoonaaksi euroksi.

Siis aika lähelle menee nämä aikaisemmat laskelmani, että mitä pitäisi olla Terrafamen kaivoksen kassassa rahaa 25 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa liiketaloudellisesti, ilman tätä valtion ja Galenan tukia. Galena kuuluu tähän Trafigura-konserniin. 

Suomen valtio omistaa Terrafamesta noin 71 prosenttia valtion omistaman Suomen Malminjalostuksen kautta, Galena-Trafigura alta 30 % ja Sampo hiukkasen.

Terafamen kaivoksella on ollut vuoden 2018 lopussa pitkä- ja lyhytaikaisia velkoja vieraine pääomineen  157,5 miljoonaa. Niitäkin pitäisi lyhentää ja vaikuttavat kaivoksen kassaan.

***

Näitä kaikkia lukuja en ymmärrä – yrityksen kassavirta on kuitenkin pitkässä juoksussa ratkaisevaa liiketaloudellisesti

Vuonna 2018 on keskeneräisten tuotannon arvo kasvanut arvoa 2018 edellisen vuoden 138 miljoonasta 170 miljoonaan euroon, vaikka malmeja tuotettu ennätysmäärä, mutta louhinnat kokonaisuudessaan pysyneet entisellä tasolla.

Nikkelin ja sinkin tuotanto kasvaa jopa 30 %, mutta samaan aikaan KET kasvaa malmien ei kovin nousevilla hinnoilla.

Samalla kertaa kaivoksen liikevaihto on kasvanut edelliseltä vuodelta 220 miljoonasta seuraavan vuoden 2018 peräti 325 miljoonaan, mutta samalla keskeneräisten tuotantojen arvo noussut kovasti.

Hyvä jos näin menee, vaikka jotkut yhtälöt sotii tosiaan vastaan.

Varmaan kuitenkin tämä KET keskeneräinen tuotanto on oikein laskettu ja kirjattu, eikä vai kynällä korotettu arvioitu rahamäärä mitä näistä tulevaisuudessa saataisiin. Malmien pörssihinnat ovat avainkysymys Terrafamen menestymiseen tulevaisuudessa.

Yriyksiä voidaan tukea erilaisilla osakennailla ulkopuolisilta ja omistajiltaan kassan parantamiseksi, mutta kuitenkin yrityksen kassavirta ja rahaa kassassa maksujen sekä velkojen mkaksamiseen on se oikea mittari pitkässä juoksussa.

***

Akkukemikaalitehdas ja uraani tarvitaan Terrafamen saatavaksi  kunolla voitolle

Näillä näkymin näyttää siltä, että Terrafamen kaivos on herkkä kanattavuudeltaan muun muassa malmien pörssihinnoista ja kaivos tarvitsee akkukemikalitehtaan sähköautojen suosion noustessa sekä uranille myös lupaa jatkosssa.

Kaivos työllistää  paljon  ja tuo verotuloja Kainuuseen ja koko Suomeen kansantaloudellisesti.

Näistä ympäristönhaitoista en lukuineen paljon ymmärrä, vaikka Sotkamon Nuasjärven kaivoksen purkuputken juoksuilla Sotkamon Pikkukylällä olen aikoinaan syntynyt.

***

EDIT varmaan lähiviikkoina vappuun mennessä Terrafame julkaisee vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen Q 1 osavuosikatsauksen ja toivottavasti sieltä on hyvää kuultavaa. Terrafamen kassavirta pitää saada parannettua liiketoiminnallaan. Kuvituskuva euroista, jota kaivos, sen työntekijät kaikki sidosryhmineen tarvitsevat.

IMG_20170602_044220.jpg

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen