Urheilija ajattelee ja elää vain itselleen, eikä ajattele meitä suomalaisia sohvaperunoita minkään vertaa – äimistelijän kopio omalta facebook-sivulta

URHEILIJA ELÄÄ VAIN ITSELLEEN, EIKÄ OLE MITÄÄN VELKAA MEILLE TELEVISION ÄÄRESSÄ LOJUVILLE HIIHTOJÄNNÄREILLE – EI EDES VERONMAKSAJINA HEIDÄN TUKEMISEEN

AAMULEHTI kirjoittaa pääkirjoituksessaan 26.2.2019 otsikolla: ”Urheilijan pitää elää vain itselleen”

Lehti puhuu kerrankin totta. Siinä sanotaan maastohiihtäjä Krista Pärmäkosken sanoneen Seefeldin MM-kisoissa maanantaina urheilevansa vain itselleen, eikä meille hiihtojännäreille, jotka jännittää kisoja televison ääressä.

Näin se menee, mitä olen itse päässyt joskus huippu-urheilijoitten kanssa keskustelemaan ja he ovat sanoneet, että ei siinä kyllä kilpaillessa tule Suomi isänmaana hitustakaan mieleen,vaan oma menestys rahoineen on tärkeintä.

***
URHEILIJAT KUITENKIN SAAVAT NÄHDÄKSENI MEIDÄN VERONMAKSAJIEN TUKIA?

Urheilijat saavat ansionsa liittojen stipendeinä, maailman cupien sijoituksista, sponsorien, suksi-,mono- ja sauvamerkkiensä kautta. Jopa virkistyjuomaa Red Bullia mainostamalla. Lisäksi nämä varmaan antavat boonusta vielä lisää siitä, että miten urheilijat menestyvät.
Venäjällä ja monissa maissa tulee jo loistoautoja arvokisojen mitaleista valtion puolesta – Suomessa joku tuhat euroa jos sitäkään. Monissa lajeissa joutuvat vielä urheilijat itse omavastuuseen leirityksistä sun muista määrätyllä summalla.

Erään kaverini kanssa on välillä tullut intosta, kun olen sanonut että tulosvastuuseen kaikki urheilijat Suomessa, ja yhtään ei anneta tukia meidän veronmaksajien rahoista, muuta kuin mitaleista menestyksen mukaan maailman cupissa, olympialaisissa ja MM-kisoissa jne..
Koska ne eivät ajattele muuta kuin omaa napaansa ja unohtavat isänmaan Suomea edustaessaa, korkeintaan huiskutukset meille television kautta palkintopallilla.

Kaverini sanoi, että mitään ei makseta heille suoraan meidän verorahoilla. Vaikka raha tulee opetus- ja kulttuuriministeriön kautta, niin se kuitenkin jaetaan Veikkauksen kautta.
Se on vapaaehtoista, että tuetko urheilua veikkaamalla!

Jos et veikkaa, et voita – etkä myöskään samalla tue urheilua.

Veikkaus on kuitenkin valtion monopoli, ja sieltä kautta se raha kuitenkin urheilijoille kiertää näitten ministeriöitten päätöksillä.

***

Kuitenkin urheiljoitten minusta pitäisi ajatella Suomi-neitoa ja ainakin meitä sohvaperunoita ja meitä kaiken parhaita asiantuntijoita ainakin edes joukkuelajeissa ja viesteissä.

Vaikka me sanotaan suomalaisen voittaessa, että ME voitettiin ja suomalaisen hävistessä: SE ja se mokasi ja hävisi [ei ollut suomalainen]

P.S en ole juuri koskaan ajatellut, kävipä miten tahansa, että voittaako suomalainen vai nimeltä ihminen. Aina se on henkilö ollut ensisijaisesti, eikä suomalainen.

EDIT kannustetaan nyt kaikkia urheilijoita tasapuolisesti joka maasta henkilöinä, eikä vaan minkään maan edustajina

Kuvakaappaukset kotialbumista AAMULEHDEN pääkirjoituksesta ja Suomen lipusta omalta kotisohvalla

IMG_20190226_194834.jpg
Kuvakaappaus AAMULEHDEN sivulta 26.2.2019
IMG_20190225_060553.jpg
Kuvakaappaus omasta kotilabumista omalta kotisohvalta Suomen lipusta ja heitän sen nyt pois kisoja katsellessa televisiosta Pärmäkosken lausunnon jälkeen.

@ERKKI äimistelee.fi
@erkki kovalainen / vapaamuotoinen facebook – blogi

@ERKKI äimistelee.fi  @erkki kovalainen

Mainokset

Kajaanin Transtechin Skodan valmistama raitiovaunun mallikappale nähtävänä Tampere -talossa vielä tiistaina 26.2.2019 – raitiotie tuo hyvää ja huonoa Tampereelle, mutta Kainuuseen vain hyvää

TAMPERE-TALO. Tampereen raitiovaunun makettinäyttely Tampere-talon Sorsapuistosalissa perjantaista 22.2. – tiistaihin 26.2.2019.

Historiallinen päätös tehtiin raitioliikenteen käyttöön otosta Tampereelle kunanvaltuuston yli kuuden tunnin kokouksessa marraskuussa 7.11.2016. Äänestys meni äänin 41 jaa, 25 ei ja yksi tyhjä ääni. Laitoin livenä kokouksesta tietoa Kajaaniin Otanmäen vaunutehtaan pääluottamusmiehelle ja yhdelle politikolle.

Tampere-talossa on nähtävänä Tampereen raitiovaunun maketti, elikkä suomeksi sanottuna mallikappale. Väkeä oli maanantaina kovasti paikalla tutustumassa raitiovaunuun ja ilmassa oli suurta urheilujuhlan tuntua.

Äimistelen, että miksi näyttely ei olisi voinut olla pitempään koko loppuviikon avoinna hiihtolomienkin vuoksi, mutta Tampere-talo voi olla jo varattu muille tapahtumille.

Raitiovaunun mallikappele [maketti] on puolta lyhyempi kuin oikea vaunu, mutta siinä sai jo esimakua ja tunnelmaa miten sillä Hervantaan vuonna 2021 körötellään jopa 70 klometrin tuntivauhtia. Oikean vaunun pituus on 37 metriä ja se on 10 metriä pitempi kuin Helsingin ratikan vaunut.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

received_2247663592116727.jpeg

Siinä se on äimisteltävänä raitiovaunun ”punainen” mallikappale Tampere-talolla.

Oikeaan vaunuun mahtuu 264 matkustajaa.

Raitiotien ensimmäiset reitit ovat Pyynikintorilta entiselle kotikonnunnelleni Hervantaan ja keskustasta Tayssiin. Reittejä on tarkoitus jatkaa myöhemmin jopa läheisten eri kuntien puolelle. Tänne Hämeenkyrön perälle asti ei kuitenkaan ehkä näillä näkymillä raitiotietä koskaan tule, kuhan ensiksi saataisiin se kolmostien ohitustie valmiiksi.

Tsekkiläinen tytäryhtiö Skoda valmistaa sopimuksen mukaan aluksi 19 raitiovaunua Tampereella ja sen jälkeen tarpeen mukaan 10 vaunua ja optio on yhteensä 65:sta vaunusta. Vaunutehdas sijaitsee Kajaanin Otanmäessä ja sen pääkonttori Oulussa.

Tampereen raitiovaunujen tilauksen sopimuksen arvo on Skodan kanssa noin 104 miljoonaa. Vaunutehtaan nimi oli ennen Tranctech, mutta nyt sen nimi taitaa olla virallisesti Skoda Transtech Oy

Otanmäen vaunutehdas on valmistanut vaunuja juniin VR:lle, Saksaan ja Helsinkiin: tehdas työllistää yli 500 ihmistä. Osaavan työvoiman saatavuudesta on jopa ollut pulaa Otanmäen tehtaalla. Tampereen raitiovaunujen valmistus tuo työvuosia paljon vaunutehtaale ja ensimmäinen valmis vaunu Tampereelle pitäisi valmistua Kajaanin tehtaalta vuoden päästä 2020 alussa.

***

Raitiotiehankkeen kokonaiskustannukset ainakin 500 miljoonaa

Tampereen raitiotie-hankkeen pelkät kustannukset ovat tällä hetkellä arvioituna noin 300 miljoonaa ja rinnakkaishankkeitten 60 miljoonaa. Tähän ei ole laskettu vielä vaunujen tilauksen arvoa 104 miljoonaa ja joitakin muita kuluja. Yhteensä siis kustannukset olisivat noin 500 miljoonaa euroa. Tosin valtio kustantaa siitä osan.

Toisaalta on arvioituna, että jokainen raitiotiehen satsattu euro toisi 30:n vuoden aikana takaisin kaksi euroa sijoitettuun yhteen euroon nähden. Vähintään siis 1000 miljoonaa euroa [1 miljardi] siis olisi poikimassa takaisin kaupungille raitiotiehankkeesta.

Lisäksi on sanottu raitiotien olevan ilmastoystävällista ja se tuo työtä ja varallisuutta Tampereelle. Sekä tietenkin suuren kaupungin tuntua ja Turkukin on suunnittelemassa omaa raitiotietä uudestaan.

Teksti jatkuu kolmen kuvan jälkeen.

IMG_20180425_070423.jpg
Raitiotien rakentaminen on aiheuttanut liikennejärjestelyjen muutoksia Tampereen Hervannassa. Kuva @ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto
IMG_20180425_070339_1.jpg
Kiskot alkoivat jo vuosi sitten valmistua Tampereen Hervannassa. Kuva @ERKKI äimistele.fi arkisto
IMG_20181218_151407.jpg
Hyvää valmista raitiotien pohjaa Hervannassa talvella 2019. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

***

Raitiotie tuo hyvää Kainuuseen ja hyvää sekä huonoa Tampereelle

Raitiovaunujen tilaukset Tampereelle ovat Kajaanin tehtaalta hyvä asia Kajaaniin ja koko Kainuun talouden näkökulmasta.

Tampereen hyviä puolia oli mainittukin, että se helpottaa liikennettä, tuo euroja takaisin, työllistää ja on ilmastoystävällinen.

Toisaalta raitiotien Hervannan päätä on jouduttu muokkaamaan liito-oravien papanoitten löydöksien takia.

Melkoista kärsimystä on tuottanut autoilijoille ja jopa jalankulkijoille sekä pyöräilijöille raitiotien rakentaminen Tampereen keskustassa, reiteillä ja Hervannassa uusien liikennejärjestelyjen vuoksi . Illalla ollut jo eri ajosuunnat ja reitit mitä aamulla.

Tampereen keskustasta Hämeenkadulta on yrityksiä jo lopettanut ja häippäissyt muualle juuri raitiotien rakentamisen ruuhkien ja  sen ongelmien takia. Tulevatko takaisin!

Lisäksi kohtuullisen suuret ovat nuo raitiotien kustannukset kokonaisuudessaan, kun ottaen huomioon sen, että Tampereen kaupungissa on tällä hetkellä paljon muitakin suuria hankkeita menossa ja kaupungin talous näyttää menenvän pahasti miinukselle ja alijäämäiseksi.

Aika näyttää Tampereen raitiotien tarpeellisuden ja sen hyödyn liikenteen taholta!

EDIT vielä ei ole päätetty, että ketkä raitiovaunuja yleensä ajaa, sillä sen toiminnan operaattori ja järjestäjä kilpailutetaan

Kuvia Tampere-talossa järjestetystä raitiovaunun mallikappaleen näyttelystä. Nuoretkin jo ajoivat raitiovaunua kohti Hervantaan…

 

received_579384719214339.jpegreceived_292158118130908.jpegreceived_302658797106155.jpegreceived_246768756230916.jpegreceived_813803432289120.jpegreceived_2248242642084989.jpegreceived_628096260958411.jpeg

Kuvat @ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen/TALOUS JA LIIKENNE

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

 

Terrafamen vuoden 2018 tulos: kaivoksen kassavarat ei riitä pelkällä malmien tuotannolla ja myynnillä kannattavaksi – onko akkukemikaalitehdas sitten sen pelastus – ympäristöasiat nyt kuitenkin lopulta kunnossa

TERRAFAMEN  kaivos julkaisi osavuosikatsauksensa  Q4 loka-joulukuulta 2018 ja samalla tilintarkistamattoman epävirallisen tuloksen koko vuodelta tavanomaisempaan kuukauden myöhässä.

Nikkelin tuotanto kasvoi 31 % summaan 27 377 tonnia ja sinkin samoin 31 % – 61 608 tonniin vuodelta tammi-joulukuu 2018 koko vuodelta.

Liikevaihto oli koko vuodelta 325,8 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuotena 2017 oli 220 miljoonaa. Kasvua paljon.

Käyttökate tarkoittaa yrityksessä: liikevaihto – kiinteät ja muuttuvat kulut. Elikkä normaalia liiketoimintaa myyntineen ja yrityksen pyörittämisestä johtuineen kuluineen.

KET tarkoittaa  käyttökatetta ilman keskeneräisen tuotannon arvonmuutosta. Terrafamen osalta malmien, joko valmiiden tai keskeneräisten varastojen arvostamista yhteensä?

Käyttökate 32,8 miljoonaa vuonna 2018 euroa, mutta ilman KET:n muutosta vain + 0,2 miljoonaa. Koko vuoden nettotulos miinuksella – 6,2 miljoonaa. Liikevoitoksi kuitenkin julkaistaan + 3,0 miljoonaa.

Äimistelen nykyistä kirjanpitoa entisenä Kajaanin kauppaoppilaitoksen opiskelijana ”upsalan ekonomina” : liikevoitto + 3 mijoonaa on kuitenkin mennyt tappiolle nettona – 6,2 miljoonaa euroa…

Käyttökatetta tullut vuodessa hyvin positiivisesti + 32,8 miljoonaa ja tätä ylistää mediat, mutta tappiota kuitenkin tuo – 6,2 mijoonaa €.

Viimeisen kvartaalin Q4  liiketappio on -7,5 miljoonaa ja käyttökate ilman keskeneräisen tuotannon arvonmuutosta [KET]  – 8,5 miljoonaa. Nettotulos – 10,2 miljoonaa.

Minusta alkaa olla jo liikaakin näitä erilaisia nettotappioita, nettovoittoja, netto tuloksia sekaisin julkaistu, joista eivät median ja somen palstoilla kommentoijat älyä sen enempää kuin itse vanha erkkikään..

Investoinnit olleet viimeiseltä neljänneksellä peräti 28,5 miljoonaa: kassavarat ovat Terrafamen osalta pienentyneet viimeisellä kvartaatilla 37 miljoonaa euroa [investoinnit 28,5 milj € + käyttökate ilman KET:tä – 8,5 milj € = 37 miljoonaa euroa]

Kaivoksen koko vuoden  2018 investoinnit olleet yhteensä 81,5 miljoonaa ja käyttökate ilman KET:tä plussalla + 0,2 miljoonaa.[pieni]

Kassan rahat vähentyneet kaivoksella vuodessa peräti 81,3 miljoonaa [ 81,5 – 0,2 = 81,3 miljoonaa]

Kassavarat ja saamiset olivat Terrafamella 31.12.2017 vuoden lopussa 106 miljoonaa euroa, joten kaivoksen varat olisivat tällä laskennalla liiketaloudellisesti pelkällä malmien tuotannolla ja myynnillä enää vain 25 miljoonaa euroa vuoden 2018 lopussa [kassavarat tilikauden alussa 106 mijoonaa – kassan hupeneminen arviolta vuoden 2018 aikana – 81,3 miljoonaa = 25 miljoonaa] .

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

Sotkamon Terrafamen kaivoksen kannattavaksi ei riitä enää pelkkä malmien tuottaminnen ja myyminen – onko  akkukemikaalitehdas sen ainoa pelastus?

Nikkeliä ja sinkkiä on tuotettu vuonna 2018 ennätysmääriä, mutta tuon parempaan tulokseen ei ole päästy.  Päätuottteen nikkelin hinta laskenut pörssissä vuoden lopussa, mutta on taas nyt vuoden 2019 alussa nousussa.  Kuitenkin nikkelin hintaa näyttää sahaavan jatkuvasti siinä 12 000,00 US-dollarilta tonnilta. Sillä ei pärjätä, vaikka kuinka paljon nikkeliä tuotettaisiin, myös kulut nousevat tuotannon noustessa.

Tehtaan bruttokate ei varmaan kovin suuri ole prosenteissa, kun liikevaihdosta lopussa vähennetään hankinnan ja valmistuksen kulut, ne tuskin kattaa edes investointeja ja korkoja.

Terrafamen kaivoksen kassan rahavarojen määristä nyt ei ole tietoa, koska siihen on ilmeisesti lisätty rahaa valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen OY:n ja yhteistyökumppanin kautta akkukemikaalitehtaan kehittämisen ja rakentamisen varjolla.

Laskemallani tavalla investoinneista vähentämällä käyttökate ilman KET:tä on kassavarat tipahtaneet kaivoksella vuoden 2018 aikana 106 miljoonasta noin 25 miljoonaan euroon.

Kaivoksen kassavirtaa varoja ovat mahdollisesti laskeneet vielä lisää erilaiset lainojen ja korkojen lyhennykset, sekä hallinnon kulut normaaliin tuotantoon kuuluvien kulujen lisäksi. Kaivoksella on ollut vierasta pääomaa velkoineen lainoineen vuoden 2017 lopussa yhtensä  163,5 miljoonaa euroa. Lyhenettävä ja maksettava niitäkin on.

Lypsetäänkö vain lisää rahaa mahdollisen akkukemikaalitehtaan varjolla kaivoksen kassaan sen jatkumiseksi, kun nykyisillä malmien tuotannoilla ja hinnoilla kassavarat loppuvat näköjään nopeasti.

Terrafamen johto on luvannut, että valtion avustuksia ei enää kaivos tarvitse.

Jos kaivokseen sijoitetaan vielä julkisia tai muita yhteiskummpaneitten varoja: ne pitäisi eriyttää korvamerkittynä vain akkukemikaalitehtaaseen kuuluvaksi – eikä sotkea tähän nykyiseen malmien jalostamiseen ja myyntiin.

Akkukemikaalitehtaan ylösajon vuoksi eivät investoinnit ainakaaan lähivuosina pienene.

Uraanille en laske paljon taloudellista arvoa, vaikka sitä saisi tehdas tulevaisuudessa jalostaa liiketaluden kannalta.

Terrafemen kaivos työllistää varmaan alihankkijoineen 1500 ihmistä ja siitä tulee verotuloja palautuvasti. Senkin vuoksi toivoisi menestystä Terrafamen kaivokselle.

Onneksi Terrafame on kuitenkin saanut ympäristöhaitat kuriin ja se on hyvä asia.

***

Kysymysmerkkejä ilmassa??

Miksi Terrafamen kaivos ei julkaise kunnolla kaikkia lukuja, mitä kassassa on varoja, KET tulos hämärtää malmien arvostuksen osalta, kassavirran positiivisuutta ei voi vertailla, jos ei ole rahoitus- ja taselukuja. Ne kuitenkin nähtäneen virallisessa julkaisussa myöhemmin Terrafamen vuosi virallisesti 2018.

Avoimuus loppuu liikevoittoon, jossa eivät näy nämä rahoituskulut vieraan pääoman taholta. Tavallaan tämä julkaistu raportti jää nyt puolitiehen.

EDIT yleensä tuo vielä tilintarkistamaton vuoden 2018 nettotulos – 6,2 miljoonaa voi vielä muuttua parempaan tai huonompaan suuntaan, kun siihen vielä lisätään tai vähenetään erilaisia eriä.

Erkki Kovalainen äimistelee Hämeenkyröstä pitäen, Sotkamossa Pikkukylällä Nuasjärven purkuputken rannoilla syntyneenä.

Onneksi on kuitenkin kaivoksen jatkumon taholta nyt ympäristöasiat kunnossa ja Nuasen muikut ei enää pilaannu.

IMG_20180525_085945.jpg
Viitekuva: tarvitseeko kaivos vielä lisää valtion varoja edes Ikea-kassin verran kassavirran pelastamiseksi. Kuva Erkki Äimistelee.fi oma-arkisto.

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

 

LIVE JUURI NYT: AC Kajaani teki sen minkä vain halusi ja tarjosi ”jymy-yllätyksen” Kajaanin Pallohallissa voittaessaan entisen Veikkausliigan joukkueen maineikkaan Turun Pallosseuran 2 – 1 Suomen Cupissa

Tutustu ilmaiseksi

KAJAANI. Jalkapallon Ykkösessä pelaava Kajaanin AC Kajaani teki todella uskomattoman yllätyksen lyömällä samassa sarjassa Ykkösessä nykyään pelaavan maineikkaan Turun Palloseuran Kajaanin Pallohallissa Suomen Cupissa 2 – 1 (1-0) ( 1-1).

TPS pelasi vielä viime vuonna Veikkausliigassa, mutta Kokkolan KPV nousi lopulta Liigaan.

AC Kajaani teki sen vain minkä halusi ja seuraava kotiottelu on seuralla Suomen Cupissa kotonaan Kajaanin Pallohallissa lauantaina 23.2.2019 Tammisaaren EIF:tä vastaan kello 15:00 iltapäivällä.

Siinä ratkaistaan, että jatkaako AC Kajaani voitolla vielä Suomen Cupissa.

Toisaalta äimistelyttää tämän lauantain pelin myöhäinen alkamisaika klo 19:00 ja jossain sosiaalisessa mediassa oli lisäksi äimistelty 10 €uron sisäänpääsyn kovia lippuhintoja.  Muualla paremmissa peleissä on katsojat päästetty sisään ukaan ilmaiseksi. Hyvin oli sisäpiirintietojen ja urheilukanavien mukaan katsojia ollut kuitenkin mukavasti paikalla Kajaanin Pallohallissa.

Matias Juntunen  maalasi AC Kajaanin 1 – 0 johtoon ensimmäisen jakson 25.minuutilla.

Toisella jaksolla Trindade De Moura teki 70.minuutila 2- 0 johtomaalin aaceelle.

Tuomari antoi jatkoaikaa ottelulle, ja siinä muodon vuoksi vielä TPS tasoitti  2 -1.

Hyvä AC Kajaani tämä on potkuja Kajaanin jalkapallon tulevaisuudelle.

IMG_20171007_181537.jpg
Viitekuvaa AC Kajaanin ottelusta KTP:tä vastaan kaksi vuotta sitten.
IMG_20190214_192029.jpg
Pallo on tosiaan pyöreä. Kuva  @ERKKI äimistele.fi arkisto

@ERKKI äimistelee.fi @urheilu

@erkki kovalainen

 

 

Nouseeko Kajaanin Haka kabinetilla jalkapallon kakkoseen – kunink(g)aita ja kettuja – kannettu vesi ei kaivossa pysy

Kajaanin Hakan valmentaja tarjonnut omia pelaajiaan AC Kajaanille paikallispelissä, jos seuralta loppuu vaihtomiehet! Onko tämä kädenojennus seurojen yhdistämiselle Kajaanin jalkapallossa.

Surullinen uutinen pysäytti jalkapallokansan, kun samana päivänä 12.2.2019 tiedottivat kakkosen jalkapalloseurat PS Kemi Kings ja Jyväskylän JJK-ketut,  että seurat luopuvat jalkapallon kakkosen [3.divisioona-taso] sarjapaikoistaan taloudellisten syiden vuoksi.

Aikaisemmin oli jo PS Kemi Osakeyhtiö tippunut Veikkausliigasta kaudelle 2019 Ykköseen ja luopui siitäkin sarjapaikasta. Seura sai kakkosen paikan, mutta jätti senkin ja pelaa nyt ilmeissesti PS Kemi Akatemian nimellä kolmosen Pohjoisessa lohkossa.

JJK putosi Ykkösestä kaudelle 2019 kakkoseen ja samana päivän PS Kemin kanssa ilmoitti luopuvansa siitäkin tasosta ja pelannee Kemin tavoin nyt kolmosessa.

PS Kemi ja JJK  ovat pelanneet vielä tällä kaudella Suomen cupin otteluja

PS Kemillä on seuran etusivun tietojen mukaan ollut tammikuussa sopimus 15:n pelaajan kanssa ja pelanneet viel Suomen Cupia, mutta huonolla menestyksellä.

PS Kemi hävinnyt Suomen Cupissa Herculekselle 3 – 0, RoPS/2:selle  5 – 0 ja OLS:lle 2 – 1. Kemin maalisuhde tappiolla 10 -1. Viimeisen OLS:n tappion myötä seura tiedotti sivuillaan, että nyt on kolme kuukautta aikaa hioa joukkue kuntoon sarja-avaukseen kakkosessa.

Myrskyluvuinhan  PS Kemi on hävinnyt ”noille” tuontason seuroille.

PS Kemi Oy on vaihtanut valmentaansa aika tiheästi; ovi käynyt kuin Anttilan alennusmyynnissä aikoinaan. Ulkomaalaisia pelaajia on laskujeni mukaan esiintynyt PS Kemin riveissä kaudella 2018 ainakin 13 pelaajaa.

Kemin päävalmentaja vaihdettiin viimekaudella 2018 kaksi kertaa: David Hannahin tilalle tuli vielä kauden lopussa lokakuussa seuraa pelastamaan Steven Polack ja nyt seuraa valmentaa brittiläinen Dean Sibson kolmosessa?.

JJK Keski-Suomi Oy otellut Suomen Cupin lohkovaiheessa tälle kaudelle 5 ottelua  kahdella voitolla ja kolmella häviöllä: voittanut Grankulla IFK:n [Kauniainen] 2 – 0, voitto FC Viikingeistä 1 – 0, ja häviöt Tampereen Ilvekselle  0 – 3, Valkeakosken Hakalle 1 – 2 ja FC Lahdelle  2 – 4.

Jyväskylän ketut on hankkinut vielä tammikuun puolessa välissä kolme uuttaa pelaajaa riveihinsä ja kaikki piti olla hyvin tulevaa kautta varten..

KAKKOSEN  C-lohkon piti olla alussa kovatasoinen kaudelle 12 joukkueella: 2019: RoPS/2, Hercules, OLS, PK-37, KuFu 98, GBK, JBK, VPS-juniorit FCV, JJK, PS Kemi ja SJK/2.

Lisätäänkö JJK:n ja PS Kemin tilalle kakkoseen kolmosen tasolta joukkueita, vai pelataanko sarja tyngänä?

Nouseeko Kajaanin Haka vielä kolmosesta kakkoseen PS Kemin tilalle?

Viime kauden 2018 kolmosen  [4.disioona ja taso kansainvälisesti] Pohjois-Suomen C-lohkon lopullinen sarjataulukko näytti tältä:

  1. RoPS/ 2                    57 pistettä
  2. KajHa                      45
  3. HaPa                       38
  4. AS Moon                34
  5. OTP                         32
  6. RoPo                        32
  7. PS Kemia akat       26
  8.  Hercules/2             23
  9.  Roi Utd                    17
  10.  TP-47/                      9
  11.  FC Canta Claus       2

RoPS/2 nousi kakkoseen ja ainakin FC Santa Claus putosi jonnekkin piirisarjan nelosen syövereihin..

Kajaanin Haka [TUL] olisi varmaan mahdollista nostaa kakkoseen, sillä sinnehän sen paikka kuuluu perinteisenä Kajaanin jalkapalloseurana. Palloliitto ei tosin vielä ole päättänyt ja julkaissut, nostaako se joukkueita kakkoseen Kemin tilalle JJyväskylän tilalle.

Maineikkaan entisen liigaseuran TP-47:n tilanne myös äimistelyttää. Seura tipahti kaudelle 2019 kolmoseen ja oli kakkosen lohkonsa viimeinen  14:sta pisteellä.

Pelaako kaksi TP-47 joukkuetta ensi kaudella samassa kolmosen lohkossa, jos kakkosjoukkue ei tippunut neloseen?

Kabinettien päätöksellä on noustu ennenkin, sillä MyPa nostettiin täksi kaudeksi Ykköseen juuri PS Kemin sarjasta luopumisen vuoksi.   FC KTP nousi Ykköseen kaudelle 2018, kun maineikas OPS ei saanut lisenssiä ykköseen.  Lienekkö enää koko opsia edes olemassa?

KTP on vaihtanut nimeään useimmin, kuin entinen Sotkamon Pikkykylän hevosmies hevostaan Kajaanin syysmarkkinoilla saman päivän aikana.

AC Kajaani juuri ”pudotti” ratkaisevassa otteluissa KTP:n porrasta alemmas, mutta nyt ovat molemmat joukkueet jälleen samassa Ykkösen sarjassa.

***

AC Kajaanin ja Kajaanin Haka tilanne tällä hetkellä – Haka luvannut antaa lainaan pelaajia, jos AC Kajaani vaihtomiehiä tarvitsee..

YKKÖSEN 10 joukkuetta kaudella 2019: AC Kajaani, AC Oulu, Ekenäs IF, FC Haka, FC KTP, [TUL] FF Jaro, MuSa Pori [TUL], TPS, TPV [TUL] ja MyPa. Mainittakoon sivuhuomautuksena nuo Työväen Urheiluliiton seurat, vaikka politiikka on nykyisin pois urheilun saralta.

Uusia joukkueita ovat ykkösessä: Veikkausliigasta pudonnut TPS, Tampereen Pallo-Veikot, Musan Salama ja PS Kemin tilalle nostettu Myllykosken Pallo Kouvolasta.

Täällä Tampereen seudulla pelaa Ilves Veikkausliigaa, TPV nyt Ykköstä ja Tampere U kakkosessa.

Ykkösen sarja [II-divisioona] on kova ja nimekäs!

AC Kajaani on pelannut Suomen cupin otteluita tälle kaudelle: hävinnyt FC KTP:lle 4 – 1, ja suuri häviö TPV:lle peräti 6 – 0. AC Kajaani kohtaa TPS:n Kajaanin Pallohallissa lauantaina 16.2. myöhään klo 19:00, mutta väkeä on varmaan katsomossa pallohalli täynnä.

AC Kajaani tosiaan hävinnyt murskaluvuin nuo ottelunsa samassa Ykkösessä pelaaville seuroille ja kannattiko tän cupiin yleensä lähteä keskenkuntoisena ja joukkueen kokoonpano vielä repale? [ei! – toim.huom – rahaa kuluu ja reissussa rähjääntyy]

Lisäksi viimeisenä otteluna AC Kajaani  pelaa kotonaan Tammisaaren EIF.tä vastaan Kajaanin Pallohallissa lauantaina 23.2.2019 klo 15:00 alkavassa ottelussa.

***

AC Kajaani – Haka 3 – 0

Toimittaja Aki Räisänen kirjoittaa avoimella fb-sivuillaan 10.2.2019 Kajaanin kuplahallissa pelatun harjoitusottelun Kajaanin Hakan [kotijoukkue] – AC Kajaanin jälkeen artikkelissaan, että Kajaanin Hakan valmentaja Pekka ”Tankki” Kemppainen olisi tarjonnut kesken ottelun joukkueensa pelaajia AC Kajaanin ”avuksi”, jos eivät mahdolliset vaihtopelaajat riitä seuralla. [onko yhteistyön kättä tällä jopa tosissaan tarjottu vai huumorin pilke silmässä; jopa seurojen yhdistämiselle lopulta! [vain toim. huom.]

Aki Räisäsen kirjoituksen perusteella AC Kajaanilla olisi silloin ollut mukana vain sopimuksen tehnyttä 10 kenttäpelajaa ja kaksi maalivahtia.

AC Kajaani kuitenkin voittanut ottelun puhtaasti 3 – 0.

Kajaanin Haka kohtaa harjoitusottelussa seuraavan kerran sunnuntaina 17.2.2019  kakkosessa pelaavan kokkolalaisen  seuran GBK:n.

***

MOTTO JA NÄKÖKULMA

  • ehdottomasti Kajaanin Hakan pitää mennä kakkoseen, jos Palloliitto siihen suostuu
  • tulevaisuudessa Kajaanissa pitää olla vain yksi miesten yhdistetty joukkue, joka pelaa vähintään Ykköstä ei pudotusviivan tuntumassa, olkoonpa se vaikka AC Haka
  • sääliiksi käy jo jotenkin Jyväskylän tilannetta perinteisenä palloilukaupunkina
  • kannettu vesi ei kaivossa pysy, perusasiat pitää saada pitkässä juoksussa juniorityönä seuroissa kunniaan, eikä mitään ostopelaajia ympäri maailmaa paljon haalia [totta kai niitä saa vähän olla]
  • kakkosen sarjatason otteluohjelmatkin kai pitäisi saada jo kohta julkaistua seurojenkin suunnittelun taholta, mutta näistä ei ota kohtaa selvää itse vanha erkkikään – mikä joukkue pelaa missäkin sarjassa ja lohkossa

LÄHDE JA LEHTI: Seurojen PS Kemi, JJK, AC Kajaani ja Kajaanin Haka kotisivut, Suomen Palloliiton [SPL] sivut, Aki Räisänen- facbook ja omat tilastot sekä äimistelyt

 

IMG_20190214_192029.jpg
Onko pallo ensi kesänä pyöreä vihreälla veralla? Viite-kuvituskuva @ERKKI äimistelee.fi arkisto

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen

 

 

 

 

 

 

Rumia paikannimiä Kainuussa riittää – Suomussalmella 81 pahaa nimeä – Kainuu niissä Suomen kärkipäässä

Sensuroitamaton

Paskalampia riittää Suomessa!

Kainuun Suomussalmella yhteensä 81 paikan nimeä, jotka alkavat paska, vittu, mulkku ynm. nimillä.

Äimistelin muutama päivä sitten koiralenkillä Hämeenkyrössä, että mitenkä monta nimellä Paskalampia on Suomessa, sillä tässä lähellä Hämeenkyrössä on myös Paskalampi  ja Sotkamon Pikkukylälläkin entisellä kotiseudulla on sellainen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180827_201953.jpg
Sotkamon Pikkukylällä on myös Paskalampi. Kuva-arkisto omasta kotialbumista @ERKKI äimistelee.fi. Kuva lukijalta M.Riikonen

Paska-sana ei ole vielä paha, mutta on rumempiakin paikkojen nimiä tarjolla Suomessa.

Piti etsiä tilastoita ja Suomessa on yhteensä 343 järveä tai lampea, jotka alkavat sanalla paska. Joku voi olla myös lisäksi nimellä alkavana Pasko. Luulin niitä olevan kuitenkin jopa enemmän. Lähde ILTALEHTI   13.2.2019 otsikolla: Suomi täynnä paikannimiä, joissa vilisee paskaa ja muita kirosanoja, mutta miksi niitä on eritoten Kuusamossa

Vittu-alkuisia järviä ja lampia on Suomessa yhteensä tilastoiden mukaan peräti 194, ja se on jo aika paljon.

Näiden rumien umpien ja lampien nimet jostain syystä keskittyvät pohjoiseen Suomeen ja etelässä on niitä vähemmän.

Kuusamossa on varmaan Suomessa eniten vesistöjä suhteutettuna kunnan pinta-alaan, ja niistä voi johtua niiden pahojen vesistöjen ja paikkojen nimet – toim.huom.

Kysyin kaveriltani tilastoista, joka työskentelee ammatikseen näiden vesien kanssa. Hän sanoi, että yksistään Kainuussa on 5100 yli hehtaarin suuruista vesistöä ja Suomessa on niitä yhteensä 51 000.

Kaverini sanoi, että paljon näitä rumien nimien vesistöjä on Kainuussa ja erikoisen paljon Suomussalmella, mutta hän ei nyt muista äkikseltään niitä kaikkia.

Erikoiset nimet eivät lopu vesistöihin, mutta erikoisia paikkojen nimiä on muutenkin.

**’

ILTA-SANOMAT   kirjoittanut artikkelissaan 9.2.2012 otsikolla: Suomi, hävyttömien nimien luvattu maa – katso erikoisten paikkojen nimet

Lehden mukaan Suomesta löytyy ”näitä” nimiä paikkakunnittain:

Pallipuro  Kainuun Sotkamon naapuripitäjässä Ylä-Karjalassa, virtavesi

Hevosenperseen mutka,  Kainuun Suomussalmi, virtaveden osa

Mulkkusaari Sotkamo Nuasjärvi

Tissikukkulat Suomussalmi

Perssilmänlammet Kainuun Kuhmo

Perseenpaistama Suomussalmi, metsätie

Naimalampi Suomussalmi [oma löydös]

Kullivaara Suomusalmi [oma löydös]

Kivesvaara ja Kivesjärvi Paltamon ja Vaalan rajamailla [oma muisti]

Linkki ohessa ILTA-SANOMIEN artikkeliin hävyttömistä ja erikoisista paikkojen nimistä

Erikoisia paikannnimiä

***

Mulkkuja riittää erilaisina versioina

Sotkamon Nuasjärvestä muistan tuon Mulkkusaaren, mutta Olujärvessä Vaalan seudulla pitäisi olla peräti kolme Mulkkusaarta ja pari vielä eriteltynä Ylä- Mulkukisi ja Ala-Mulkuksi.

Niin kuin on Suomussalmella on Yli- ja Ala-Näljänkä.

Siilinjärvellä on PÖLJÄ ja Paltamon Kontiomäessä muistaakseni Puutteenperä!

Suomessa pitäisi olla 37 Mulkku-alkuista kohoumaa. [ilmeisesti tarkoittaa nimiä]

IMG_20190213_202304.jpg
Paskalampi on Sotkamon Pikkukylälläkin. Kuvakaapaus omasta vanhasta peruskartasta paperisena jostain 70-luvulta. Kuva ERKKI äimistelee.fi kotialbumi-arkisto

EDIT tuleeko kenelläkään mieleen lisää näitä hauskojen paikkojen nimiä?

LÄHDE JA LEHTI  Ilta-Sanomat, ILTALEHTI,  Kansalaisen karttapaikka, vanha peruskartta ja omat tilastot

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen/ sensuroimaton.fi

 

 

Sotkamon Terrafamen kaivoksen vuoden 2018 viimeinen osavuosikatsaus entiseen nähden poikkeavasti ”myöhässä” – onko jotain huonoa tulossa ja julkaistaanko se vasta eduskuntavaalien jälkeen!

EDIT muokattu 19.2.2019: Terrafamen vuosikatsaus 2018 julkaistaan torstaina 21.2.2019 klo 10:00 ja siitä medialle tilaisuus Terrafamen kaivoksella Sotkamossa.

***

Painaako tulevat eduskuntavaalit nyt niin päälle, että Terrafamen kaivoksen tulostietoja ei ole nyt julkaistu [uskallettu] poikkeavasti entiseen tapaan!

HANNELE POKKA  on julkaissut kirjan Talvivaaran sisäpiirissä. 

Hannele Pokka pitää ala-arvoisena, että Talvivaaran tuhoja ei korvata vieläkään valtion taholta. 

Hannele Pokka oli kaivoksen sisäpiirissä ympäristöministeriön kansliapäällikönä Talvivaaran kriisien aikoihin. Lehtien mukaan kirjassa kerrotaan melkoisen salmyhkäisistä kokouksista hämyisissä kabineteissa, joita kaikkea ei edes kirjattu ylös ja kokoukset olivat huippusalaisia.

Ihmeekseen kuitenkin pääministeri Juha Sipilä [keskusta] ja silloinen elinkeinoministeri Olli Rehn [keskusta] ”pelastivat” kainuun kaivoksen, jonka toinen vaihtoehto olisi ollut ajaa se alas.  Valtion omistama Terrafame Oy osti kaivoksen toiminnan Talvivaaran konkurssipesältä 2015.

Sotkamo-lehti kirjoittaa uutisessaan 28.12.2018 otsikolla: ” Eero Suutari kertoi Terrafamen kohtalonhetkistä – kaivoksen alasajosta luovuttiin viime tipassa”

Lehden artikkelissa on kysymys siitä, kun sotkamolaislähtöinen kokoomuksen kansanedustaja Eeero Suutari on avannut vaalikiertueensa Sotkamon torilla 27. joulukuuta 2018.

Kainuulaiset kansanedustajat totta kai puolustaa Terrafamen kaivosta jo työllisyyden kannalta, ja samaa mieltä on ollut sotkamolainen kansanedustaja keskustapuolueen Timo Korhonen. Ymmärrettävää ja näin pitää ollakkin.

Keskustan nykyinen kansanedustaja Paltamon Marisanna Jarva ilmeisesti puolustaa myös kaivosta, mutta SDP:n entisen kansanedustajan ja ehdokkaana nyt olevan Raimo Piiraisen kannanottoja kaivoksen osalta en ole huomannut. Samoin myös vasemmiston Suomussalmen Merja Kyllösen Euroopan parlamentaarikon taholta. 

Toivoisin kaikkien kainuulaisten kansanedustajien kärkiehdokkaitten eri puolueista persuja vihreisiin ottavan kantaa kaivokseen faktoina, eikä vain läp..läp lää: Kaivos kannattavaksi, työllisyyttä parantaa  ja ympäristöhaitat minimiin. Siis joko auki tai kiinni näillä tiedoilla.

Pokan kirjan mukaan Sotkamon kaivokseen on jo uponnut valtiolta veronmaksajien rahoja yhteensä noin 820 miljoonaa euroa. [lisäksi kaivokseen on mennyt osakkeisiin 80 000 uskossa olevien sijoittaneiden rahat valtion Solidiumia myöten ja mitä vielä infraa on siihen muuten sijoitettu paikallisten julkisten viranomaisten toimesta – toim. huom.]

Oheisena linkki ILTALEHDEN  artikkelista Hannele Pokan kirjasta.

Hannele Pokka Talvivaaran sisäpiirissä

MAASEUDUN TULEVAISUUS  lehti kirjoittaa artikkelissaan 28.3.2018 otsikolla: Outokummun ex-teknologia johtajat: ” Biokasaliotus ei tee Terrafamesta koskaan kannattavaa” -Terrafame ei kommentoi

MT:n artikkelissa sanotaan näiden Outokummun johtajien taholta, että kaivoksen [Terrafame) malmi ei sovi bioliutettavaksi ja ei kannattavaa.  Tätä linkkiä en voinut jakaa.

***

Terrafame ei ole vieläkään julkaissut mitään tietoa vuoden 2018 viimeisestä osavuosikatsauksesta Q3 ja tilintarkastamattomasta koko vuoden tuloksesta

Ainakaan tätä kirjoittaessa 12.02.2019 klo 22:37 ei ole vielä mitään Terrafamen kaivoksen sivuilla julkaistu neljännen kvartaalin Q4 – 2018 loka-marras-joulukuun tuloksen edes julkaisun ajankohdasta medialle. Samalla on yleensä julkaistu koko vuoden tulos malmien tuotannosta ja yleensä kaivoksen tilasta. Virallinen vuosikatsaus on julkaistu myöhemmin.

Sitä en sano, että onko tämä virallisesti myöhässä, mutta näin on ainakin tähän asti  menetelty kaivoksen tiedottamisen osalta:

  •  Q 3 vuodelta 2018 julkaistu heti seuraavana kuukautena 25.10.2018
  • Q 2 vuodelta 2018 julkaistu heti seuraavana kuukautena 27.7.2018
  • Q 1 vuodelta 2018 julkaistu heti ei seuraavana kuukautena, mutta vain vähän jälkeen kuukauden 2.5.2018
  • koko vuoden 2017 tilintarkistamaton tulos julkaistiin heti seuraavan vuoden alussa viimeisen osavuosikatsauksen yhteydessä tammikuussa 24.1.2018, johon nyt viittaan vastaavasta ei näkyvästä
  • vuoden 2016 viimeinen osavuosikatsaus lisättynä vuoden tuloksesta julkaistiin heti nopeasti tammikuussa 19.1.2017

Terrafamen virallinen vuosi 2017 julkaistiin tosin vasta toukokuussa 2018, mutta ainakin minä en saanut siihen äsken välillä yhteyttä, jostain syystä yhteys oli tiedoista lukittu. Luki vain false ja tiedot eivät etene. Mitä tämä tarkoittanee!

***

Kassavirta lopussa kertoo kaiken yrityksen kannattavuudesta, miten kauan liiketaloudellisesti varat riittävät

Vuoden 2017 Terrafamen vuosikertomus kertoo seuraavaa, mitä on ollut taseissa vuoden lopussa 31.12.2017.

Kassavarat ja pankkisaamiset yhteensä 106 mijoonaa euroa

Pitkäaikainen vieraspääoma lisäksi lyhytaikaisena vieraana pääomana [lainat ja velat rahoituslaitoksilta, saman konsernin yrityksille, ostovelat, muut velat ja siirtovelat] on ollut yhteensä kaivoksella 163,5 miljoonaa.

Vuoden kolmanteen osavuosikatsaukseen on ollut  Terafamella investointeja yhteensä 53 miljoonaa euroa ja käyttökate ollut ilman KET:tä keskeneräisten malmien varastojen arvostamista 8,7 miljoonaa.

Elikkä tarkoittaa käytännössä näiden tietojen perusteella, että investoinnit 53 miljoonaa – ilman varastojen arvojen kirjaamista 8,7 miljoonaa euroa = olisi kassavirta kaivoksella pienentynyt vuoden 2018 alusta syyskuun loppuun – 44,3 milj €uroa, ja olisi ollut kaivoksella varoja [likvideetti] silloin noin 62 miljoonaa rahaa kassassa. Vähennys 106:sta miljoonasta tämä reilu 44 miljoonaa.

Kassavirta lasketaan: investoinnit – käyttökate ilman KET:tä.

Käyttökate tarkoittaa sitä rahamäärää, joka liikevaihdosta vähennetään yrityksen  muuttuvat ja kiinteät kulut. Siis puhutaan siitä, mitä yritys on liiketoiminnallaan saanut kassaan lisää rahaa.

Tuntuisi siltä, että samalla keskiarvolla vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä Q4, olisi Terrafamen kaivoksen kassa pienetynyt vuoden loppuun mennssä joku – 12 miljoonaa ja kassan rahaht olisi olleet vuoden 2018 lopussa noin 50 miljoonaa euroa.

Mitä liene sitten lyhennetty näitä lainoja ja mihin nikkelien pörssihintaan menee kaupat kullakin ajanjaksolla ja onko kirjattu suoritus-, laskutus vai maksuperusteisesti nämä tiedot limitissä.

Nikkelin hinta ollut alhaalla vuoden lopussa, mutta nyt se on taas välillä noussut ja  taas laskenut. Tätä kirjoittaessa kaivoksen päätuotteen nikkelin hinta on 12 455,00 US-dollaria tonnilta ja sinkin 2640 US-dollaria pörssissä tonni.

***

Yrityksen kassavirtaan vaikuttavat tekijät

Yrityksen kassavarojen määriin voidaan vaikuttaa: liiketaloudellisesti tuotolla, velalla, pääomasijoituksella yrityksen itsensä sijoittamisella ja vieraalla pääomalla, yhteistyökummppaneitten rahalla, valtion ja muiden julkisten antamilla tuilla ja ulkopuolisella osakeannilla.

Mikä on sitten nyt vuoden lopussa Terrafamen kassavarat, onko ne liiketaoudellista vai muista tulleita varoja?

Terrafamen kaivos on ilmoittanut, että valtion rahaa ei enää tarvita kaivoksen pyörittämiseen.

Mutta:

Terrafamen  kaivos on julkaissut julkisilla sivuillaan 20.12.2018: Suomen Malmijalostus Oy on kohdentanut 20 miljoonaa euroa oman pääoman rahoitusta Terrafamelle helmikuussa 2017 myönnetystä sijoitusopimuksesta. Järjestely ei edellytä uutta rahoitusta valtiolta. Yhtiö on nostanut myös omistajien sopimasta akkukemikaalitehtaan investointirahoituspaketista 50 miljoonaa dollaria Galenan myöntämästä oman pääoman ehtoistarahoitusta akkukemikaalitehtaalle.

Siis, kaivoksen kassaan olisi tullut lisää rahaa lisää tällä järjestelyllä yhteensä 63,8 miljoonaa euroa, kun dollarit muutetaan euroiksi ja siihen päälle nämä eurot. Suomen Malmijalostus Oy on valtion omistama Terrafamen emoyhtiö.

Ilmeisesti Terrafamen kassavirta olisi  on lisääntynyt tällä 63 miljoonan summalla, jos niitä ei ole eriteltynä näihin mahdollisen tulevan akkukemikaalitehtaan erillisiin ”yhtiön” varoihin! [pitäisi rahat käsitellä erillisesti]

Kaivoksen kassaan vaikuttaa olennaisesti liiketalouden lisäksi, että mitä näistä veloista on lyhennetty vuoden aikana. Tuntuisi jotenkin käsikassaralla, että vähintään pitkistäkin veloista olisi joku 2 miljoonaa pitänyt lyhentää vuoden aikana ja korot päälle. Sekin vielä vähentää kassaa.

Kaivoksen kolmannessa vuosikatsauksessa Q3 heinä-elo-syyskuulta vielä lisäksi ilmoitetaan, että investointien 16,4 miljoonaa on lisäksi investoitu ylläpitoon 5,5 miljoonaa euroa.

Terrafame on ilmoittanut tässä  Q3 osavuosikatsauksessaan, että kaivoksen kassavirta on ollut positiivinen: kuitenkin näyttäisi siltä, että miinuksella on oltu vähennettynä investoinnit 16,4 miljoonaa euroa, käyttökate ilman KET:tä 3,8 miljoonaa =  vähän yli kymmenen miljoonaa euroa miinuksella.

Vähän epämääräisiä maallikolle nämä, että nämähän pudottaa kassavirtaa ja tulosta. Miten liene Terrafame syöttänyt kirjanpitoonsa nämä varastojen arvojen muutokset, mutta loppupelissä aina pitkässä juoksussa yrityksen kassan varat ratkaisee yrityksen menestymisen. Aina ainakin liiketaloudelisesti.

Valtio omistaa Terrafamen kaivoksesta noin 71 % ja lisäksi on mukana tämä Galena Trafikuran ja Sampo OY:n kautta. Kaivos toimittaa malminsa sopimuksen mukaan pääasiassa tälle kansainväliselle Tarifiguralle sopimuksensa myötä.

***

Kaivos Kainuussa on aina hyväksi ja akkukemikaalitehdas ja uraanin otto saada kaivokselle käyttöön nopeasti

En ole koskaan Sotkamon Nuasjärven rannalla entisenä sotkamolaisena syntyneenä vastustanut Terrafamen kaivoksen jatkumista,  vaikka purkuputki on sinne suunnattu ja en ymmärrä mitään näistä ymäristöjen ja vesistöjen tuhoista lukuina, muuta kuin toivoin aikoinaan entisen Pekka Perän Talvivaaran konkurssia.

Uraani pitää saada kaivokselle luvalliseksi ja akkukemikaalitehdas toimintaan.

Kaikki kaivokset jotenkin vaikuttaa ympäristön vaikutuksineen pitkässä juoksussa.

Kaivos työllistää välillisesti varmaan yhteensä 1500 työntekijää alihankkijoineen ja valton myöntämät rahat kaivokselle on ollut kultakaivios sen pelastamisella Kainuun työllisyydelle, elinvoimalle veromarkoille, ostovoimalle ja jopa veronpalautuksien myötä monessa mukana yrityksissä ja työntekijöitten osalta.

Kuvakaappaus täältä Hämeenkyrön läheltä nykyisen Ylöjärven ja entisen Viljakkalan kunnan kultakaivoksen putkesta, joka vieläkin syytää ruostevettä puolen vuosisadan jälkeen kaivoksen lopettamisen jälkeen, mutta sitäkin yritetään kaiketi vielä uudelleeen elvyttää ja tutkia kultaa.

Kuva ei ole provosoivaa, mutta aiheeseen muuta omaa kuvaa ei ollut tarjolla, sillä muut kuvakaapaukset täältä poistuu blogista. Aina pitää olla joku kuva tarjolla.

EDIT en missään nimessä edes epäile ja äimistele, että politiikalla olisi syytä tähän Terrafamen osavuoskikatsauksen myöhäiseen julkaisuun, vain  siinä tapauksessa jos siitä ei kerota vähintään kuukautta ennen eduskuntavaaleja 2019. Piste!

Sitä odotan!

LÄHDE JA LEHTI  Iltasanomat, Kainuun Sanomat,  Sotkamo-lehti, Ylen uutiset, Terrafamen avoimet sivut, Taloussanomat malmien hintojen taholta, Maaseudun tulevaisuus ja omat laskelmat

IMG_20180524_072234_1.jpg
Viitekuvaa Ylöjärven Viljakkalan entisen kultakaivoksen uumenista omasta Erkki äimistelee.fi kotialbumista. Kuva ei liity mitenkään Terrafameen, mutta muuta aiheeseen liittyvää kuvaa ei ollut tarjolla, sillä kaikki kuvakaappaukset julkisilta sivulta poistuu heti täältä

@ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen @eekoomedia Timin Sanomat ja Erkki äimistelee.fi

@talous ja politiikka