SM-hiihdot 2019 Imatra: Vantaan Hiihtoseuran miehet ja Ski Jyväskylän naiset kattavat melkein 10 % osallistujista perinteisillä matkoilla – Kainuun Vuokatista mukana peräti 20 urheilijaa

IMATRALLA  kilpaillaan 1.2. – 3.2.2019 SM-hiihtojen merkeissä, joka on samalla YLELLÄ televisoitava Suomen Cupin osakilpailu. Kilpailulajeina ovat 10/15km matkat perinteisellä väliaikalähdöillä, viestit ja vapaan sprintit.

ÄIMISTELIN selatessani tulevan viikonlopun Imatran SM-hiihtojen lähtölistoja. Ensiksi pisti silmään miesten 15 km:n perinteisen osallistujat. Vantaan Hiihtoseurasta on mukana peräti 14 urheilijaa 173:n ilmoitetun joukosta.

Naisten perinteisen 10 km kisaan on ilmoitettu Ski Jyväskylästä 9 urheilijaa 116:sta osanottajasta. Näyttäisi siltä, että Vantaa ja Jyväskylä tavallaan ”pelastavat” kisat.

Toisaalta tyyli on ”väärä” näissä kisoissa, ja osanottajia voisi olla enemmänkin mukana, jos kisailtaisiin vapaalla. Entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö sanoi vasta jonkun lehden haastattelussa, että vapaaseen pitäisi suomalaisten enemmän keskittyä ja kilpailuja järjestää kohta enää vain vapaalla.

Tosiaan: enemmän voisi vielä osanottajia tulla ampumahiihtäjien, vapaaseen erikoistuviin, yhdistetyn, ampumahiihdon ja hiihtosuunnistuksen parista maastohiiihdon SM-kisoihin vapaapaalla tyylillä. Heitä on varmaan mukana ainakin lauantain viestien vapaalla osuudella ja sunnuntain vapaan sprinteissä

***

Vantaan Hiihtoseurasta 8 % osanottajia miesten perinteisellä 15 km kisassa Matti Heikkisen johdolla

Vantaan Hiihtoseurasta miesten 15 km kilpailuun on ilmoittautunut 14 urheilijaa 173:sta ilmoittaununeista: Elias Mäntynen, Ville Parantainen, Konsta Kajan, Jyri Korhonen, Otso Klemola, Jere Alen, Roni Lukkarinen, Janne Stenbäck, Vilho Moilanen, Kalle Parantainen, Mikko Kuusela, Waltteri Vinkanharju, Anssi Pentsinen ja Matti Heikkinen.

Eikä siinä vielä kaikki, sillä vapaan sprinttiin on seurasta ilmoittaunut näiden lisäksi: Henri Erkkilä, Teemu Sillantaus ja ampumahiihtäjä Olli Hiidensalo.

Pääkaupunkiseudulta on myös osanottajia Sippo Vargarnasta, Espoon Hiihtoseurasta ja Pakilan Vedosta. Ruotsinkieliset seurat hyvin edustettuna: IF Minken, IF Äsarna, IF Falken, IF Femman ja IF Sibbo Vargarna

Pyhäjärven Pohti toinen mahtiseura miehissä SM-kisoissa

Pyhäjärven Pohti on myös kovasti esillä Imatran SM-hiihdoissa. Pyhäjärveltä on yhteens 9 kilpailijaa ilmoittautunut miesten 15 km kilpailuun: Tuure Pesola, Roope Haapakangas, Juho Halonen, Jaakko Halonen, Iiro-MikkoHarju, Miikka Kinnunen, Heikki Korpela, Joni Mäki ja Joel Ikonen.

Nämä kaksi seuraa Vantaan Hiihtoseura ja Pyhäjärven Pohti kattavat suuren osan miesten perinteisen matkalta.

Ennen oli Kuusamon Erä-Veikoilta suhteessa paljon maastohiihtäjiä mukanan SM-kisoissa ja hyvin on vieläkin.

Tampereen Yritys on jonkinlainen kummajainen Pirkanmaalta, sillä on peräti 4 kilpailijaa ilmoittautunut 15 km matkalle: Otto Ruusunen, Olli Haavisto, Jeri Koponen ja Joona Koponen. Tampereen mahtiseura Pyrintö on saanut mukaan vain yhden urheilijan Juho Sivolan.

***

Ski Jyväskylä taas jyllää osanottajilla naisissa

Siinä kun Vantaa hallitsee osanottajiltaan miesten kilpailua, niin samanlainen tilanne on Ski Jyväskylän osalta naisten perinteisen 10 km kilpailussa.

Jyväskylän seuralta on ilmoittautunut mukaan 9 naista: Annemari Kiekura, Viivi Varjus, Suvi Karjaluoto, Emma Hämäläinen, Ronja Linna, Tiia Huuskonen, Anita Kirvesniemi,   Ida Meriläinen ja Annu Pylkkänen.

Ei siinäkään vielä kaikki, sillä lisäksi vapaan sprinttiin on näiden lisäksi ilmoitettu seurasta Marika Aho ja Sonja Mörsky.

Annemari os.Sandell, ent. Sandell-Hyvärinen on entinen kova maastojuoksija ja Anita Kirvesniemi kovaa hiihtosukua. Naisten perinteisen kympin 116:sta osanottajasta 7,76 % edustaa Ski Jyväskylää.

”Juoksijoita” on mukana Imatralla Kiekuran lisäksi ainakin Lempäälän Oona Kettunen ja Pöytyän Johanna Matintalo

Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171001_105017.jpg
Annemari Kiekara Pirkan hölkässä Tampereen Hervannan maisemissa pari vuotta sitten. Kuva-arkisto @ERKKI äimistelee.fi

***

Vuokatti ja Kainuu myös edelleen vahvasti maastohiihdon Suomen kartalla

Maailman parhaasta maastohiihdon maakunnasta Kainuun Vuokatista mukana peräti 20  kilpailijaa, mutta Sotkamon Jymyn Ville-Petteri Peittola on kummajainen joukossa.

Kainuuta mainostettiin aikoinaan maailman parhaaksi maastohiihdon maakunnaksi ja se edelleen pitänee paikkaansa. Vuokatin seuroista on mukana Imatralla peräti 20 urheilijaa.

Ennen oli Kainuusta mukana SM-kisoissa Kuhmosta Kiva Eero Väisäsen johdolla mitaleineen, lisäksi Sotkamon perinteinen Jymy, Kainuun Hiihtoseura ja muita seuroja Suomussalmen Rastia myöten. Otanmäen Teräs [nykyisin kuuluu Kajaaniin] on voittanut miesten viestissä Suomen mestaruuden Kajaanissa 1959 maailmanmestari ”Susi-Kalevi” Oikaraisen johdolla.

Kainuun Hiihtoseura on toisaalta edelleen ainakin mitaliehdokas naisten viestissä, puhumattakaan Vuokatti Ski Team Kainuusta.

KHS on voitti viime vuonna naisten viestin ja on voittanut myös 1995. Sotkamon Jymy mestari miesten viestissä 1996 ja Kuhmon Kiva 1977.

***

Vuokatti Ski Team Kainuusta on mukana miesten perinteisen 15 km kilpailussa 4 urheilijaa: Miska Poikkimäki, Turo Sipilä, Tino Tiilikainen ja Juho Mikkonen. Lisäksi Martti Jylhä osallistuu vapaan sprinttiin ja viestijoukkueen kokoonpanosta ei ole vielä tietoa [5yhteensä].

Vuokatti Ski Team osallistuu naisten 10 km kilpailuihin vahvalla porukalla maajoukkuehiihtäjiä myöten:  Aija Söyrinki, Vilma Nissinen, Eveliina Piippo, Susanna Saapunki ja Katri Lylynperä. Lisäksi Sanna Martikkala on mukana naisten sprintissä Vuokatti Skiin naisista mukana 6 urheilijaa.

Vuokatissa toimii myös toinen urheiluseura Vuokatti Sport Club ja seurasta on paljon urheiljoita mukana Imatralla. Vuokatin Urheiluopisto tekee mahtavasti yhteistyötä valmennuksineen kiinalaisten maastohiihtäjien kesken ja se näkyy jo kiinalaisten mukana olona SM-kisoissa.

Miesten 15 km kilpailussa mukana Vuokatti Sportista [5]: Haiyang Quin, Yin Zhou, Yunpengfei Du, Runzhe Wang ja Kuerbjinag Wuerkaixi.

Näiden lisäksi sprintissä on mukana: Meng Wei ja Guoging Zhang. Yhteensä Vuokatti Sportisa on mukana miesten kilpailussa 7 urheilijaa.

Naisten 10 km kipailussa mukana on Vuokatti Sportista kaksi kilpailijaa: Shuaigi Zhu ja Lei Li.

Laskujeni mukaan Vuokatin seuroista on Imatralle ilmoittautunut yhteensä 20 urheilijaa.

Vuokattihan kuuluu Sotkamon emäpitäjään, vaikka Vuokatti on monella tapaa tunnetumpi maailmalla ja Suomessa kuin Sotkamo.

Kuitenkin perinteisestä Sotkamon Jymystä on mukana vielä yksi hiihtäjä Imatralla, ja hän on vapaan sprintissä Ville-Petteri Peittola.

Puolangan Ryhdistä mukana yksi hiihtäjä Veeti Nissinen, Kuhmo Skiistä Petteri Koivisto ja KHS:sta Anne Kyllönen, Anita Korva Heini Hokkanen ja Jonna Juntunen. Siinäpä ne ovatkin kainuulaiset maastohiihtäjät Imatralla Vuokattien Skin ja Sportin lisäksi.

***

Mielenkiintoiset kisat tulossa kansainvälisesti ja YLEN kommentaattori Kalle Lassila kilpailee sprintissä – mitä tekee Mari Eder?

Kaiken kaikkiaan Imatran SM-kilpailuista on tulossa erittäin mielenkiintoiset, sillä kisat ovat vielä varteenotettava näyttö urheilijoilta MM-hiihtoihin.  Mikä on Kerttu Niskasen ja Anne Kyllösen kunto?

Miesten 15 km kilpailuun osallistuu kiinalaisten lisäksi muita ulkomaalaisia kilpailijoita: Roni Aleksander Zein Libanon, Graham Ritchie Kanada, Bob Thomson Kanada ja Julia Smith Kanada.

Naisissa mukana Kanadan Sadie White.

Yksi mielenkiintoisimmista osanottajaista on Enon Kisa-Poikien ampumahiihtäjä Mari Eder.  Mitä tekee Mari; antaako hän näyttönsä maastohihdon MM-kisoihin!

Lisäksi kilpailuissa on mukana juoksutaustainen Oona Kettunen Lempäälän Kisasta. Tero Similä Ounasvaaran Hiihtoseurasta on myös mukana ja Kati Venäläinen Noormarkun Nopsasta.

Mielenkiinnon kohteena on myös entinen olympiaedustaja ja YLEN maastohiihdon nykyinen asiantuntija Kalle Lassila, sillä hän on ilmoittautunut miesten sprinttiin sunnuntaille. Ilmeisesti Kalle ei ole kommenttaattorina ainakaan sunnuntaina, jos pääsee aika-ajosta välieriin jatkoon.

Miesten viestiin ilmoittautunut 45 joukkuetta ja Vantaan Hiihtoseuralla mukana 4 joukkuetta. Naisten viestiin ilmoittautunut 43 joukkuetta ja Ski Jyväskylästä ilmoitettu mukaan samoin 4 joukkuetta.

Mielenkiintoiset SM-kisat tulossa Imatralla!

LÄHDE JA LEHTI  Suomen Hiihtoliiton sivut ja järjestäjän Imatran Urheilijoiden kotisivut.

 

IMG_20180409_161925.jpg
Kuhmon Kiva oli Kainuusta ennen kova hiihtoseura. Kuvassa Kainuun maastohiihdon todellinen ikoni Eero Väisänen Tampereen Vuoreksessa kerrostalon ulkovaraston suksiseinällä viime keväänä. Eero voitti SM-hopeaa Juha Miedon jälkeen Joutsassa 1977 miesten 15 km ja samana vuonna Kiva voitti miesten viestin joukkueella: Keijo Vähäkangas, Martti I. Määttä, Tapio Kähkönen ja Eero Väisänen  Kuva @ERKKI äimistelee.fi kotialbumi

@ERKKI äimistelee.fi / @erkki kovalainen

 

 

Mainokset

Jämin molemmat hiihtotapahtumat peruttu – yritysmyynnillä piti sen tulevaisuus turvata! – vaikuttaa paikkakuntien matkailuyritysten myyntituloihin

JÄMIJÄRVI.  Jämillä piti kalenterin ja ennakkomainonnan mukaan hiihtää Jämi Ski Marathonia helmikuun 9.2.2019 perinteisellä tyylillä ja sunnuntaina 10.2.2019 vapaalla. Tapahtuman järjestäjäksi on ilmoitettu Jämin Jänne.

Lisäksi seuraavana viikonloppuna 16.2 – 17.2 2019 piti Jämillä hiihtää Jämi 42 SKI hiihtoa. Molemmat tapahtumat ovat peruttu. Tämän tapahtuman järjestäjänä olisi pitänyt ymmärrykseni mukaan olla Jämi 147 Oy, jonka koko osakekanta on tosin myyty vuosi sitten matkailuyhdistys Jämijärvi Reima Countrylle ry.

Jämillä järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia polkujuoksua, suunnistusta,  maastopyöräilyä ja  hiihtotapahtumia. Jämi on tunnettu monista hyvin järjestetyistä maastohiihdon SM-kisoista ja Suomen Cupin kilpailuista. Jämillä on järjestetty myös suunnistuksen Jukolan viesti.

Osanottajia näissä marathon-hiihdosssa on ollut vuosittain noin 400 – 500 osallistujaa.

Jämillä sijaitsee myös yksi Suomen vanhimmista hiihtoputkista. Hiihtoputken olisi pitänyt nyt päästä lopulta kannattavaksi taloudeltaan, kun se siirtyi kokonaan Jämijärven kunnan omistukseen ja hallintaan.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171028_111925.jpg
Jämin hiitoputkessa on välillä vilskettä. Kuva @ERKKI äimistelee kuva-arkisto

***

Jämi 42 peruttu 2019, vaikka yrityskaupoilla piti sen tulevaisuus turvata

Kankaanpään Seutu  kirjoittaa artikkelissaan 24.1.2018: JÄMIJÄRVI Reima Country Matkailuyhdistys ry ja Jämikeskus ostivat kokonaan Jämi 147 Oy:n osakekannan, ja tällä on tulevaisuus turvattu tapahtumien ja Jämi 147:n osalta.

Jämi profiloituu lehden mukaan tällä kestävyysurheilun ja massatapahtumien merkittäväksi tapahtumapaikaksi.Käytännön järjestelyistä vastaisi osaksi paikalliset urheiluseurat, kuten Jämin Jänne.

Järjestäjät ja Jämin Jänne ilmoittavat sivuillaan, että hiihtotapahtumat on peruttu ja ennakkoon osanottomaksunsa maksaneet palutetaan ilmoittautuneille.

Yhdeksi syyksi ilmoitetaan Jämin Jänteen taholta, että toinen järjestäjä on siirtänyt hiihtotapahtumansa samalle ajankohdalle 9.2.2019 lauantaille? Kuka on se  järjestäjä hiihtotapahtumansa ajankohdan vaihtaja?

Lisäksi on tietoa, että Jämi 42 hiihdetään Kauhahiihdon yhteydessä 17.2.2019.

***

EDIT  vähän saa äimistellä, että samalla paikkakunnalla Jämillä piti olla kaksi hiihtotapahtumaa 2019 helmikuussa viikon välein ja mikä on näiden peruuntumisien todellinen syy. Lunta näyttäisi kuitenkin nyt olevan riittävästi.

Näistä syistä ja järjestäjien vastuista ei ota selvää itse vanha erkkikään, vaikuttaa välillä sekaiselta, kuin Ikaalisten hanurimusiikin järjestelyt.

Harmittavaa kuitenkin tälläiset peruuntumiset hiihtäjien ja matkailuyritysten kannalta: Jämin mökeissä, Ikaalisten kylpylässä ja Kankaanpään matkailu-yrityksissä olisi varmaan nämä hiihtotapahtumat tuoneet lisämyyntiä..

LÄHDE ja LEHTI: Kankaanpään Seutu, Jämin Jänne, Jämi 147 Oy ja UutisOiva

IMG_20171028_110012.jpg
Pitkän matkan suuunnistusmaratonia kisailtiin vuonna 2017 lumisisssa olosuhteissa lokakuussa Jämillä. Kuva @ERKKI äimistelee kuva-arkisto

@ERKKI äimistelee.fi   @eekoomedia – Timin Sanomat Hämeenkyrö

@erkki kovalainen

 

 

§ Poliisin julkaisemaa tilastoa: ulkomaan kansalaisten osuus rikoksissa – koko maa, ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset kohtuullisen suuria suomalaisiin verrattaessa – suomalaisten ja keskenään ulkomaalaisten rikokset eivät suuria kohteina ulkomaalaisiin nähden

POLIISI on tilastoinut ulkomaalaisten osuutta kaikista rikoksista Suomessa vuosina 2015, 2016 ja 2017.

Luulisi ainakin tämän tilaston olevan luotettava ja muilta luulot pois!

Rikostilastoihin on laskettu kaikki rikokset: liikennerikkomukset, omaisuusrikokset, törkeät varkaudet, ryöstöt, petokset, pahoinpitelyt, seksuaalirikokset, huumausainerikokset ja törkeät huumausainerikokset.

Juoksukaljoja ei tähän varmaan kaupoista ole tilastoitu, mitkä ovat rosvottu lähimarketeista.

Nämä edellä mainitut on vielä eritelty tilastossa erikseen. Tästä tilastosta ja julkaisusta en saa sitä linkitettyä tai en osaa tähän, koska alustat on vaihtunut.

Vuoden 2018  ja 2019 alkuvuoden kokonaistilastosta ei ole vielä varmaa luotettavaa tilastoa kokonaisuuden osalta; ovatko ulkomaalaisten taustan omaavat lisänneet rikostilastoa ainakin seksuaalirikosten osalta?

Poliisin tietolähteenä on poliisin tulos- ja tietojärjestelmä PolStat, joka sisältää tietoa monista eri tietolähteistä. PolStatia hoitava tiimi on osa Poliisiammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehittämisosastoa Tampereen Hervannassa.

Sama henkilö voi esiintyä epäiltynä useita kertoja sen mukaan, kuinka monesta rikoksesta häntä epäillään. Samassa rikoksessa voi olla useita epäilyjä – esimerkiksi kaksi epäiltyä samasta rikoksesta näkyy kahtena rikoksesta epäilyjen rikoksina.

Samassa tapauksessa voi olla useita asianomistajia.

Asianomistaja on henkilö, johon rikos on kohdistunut. Siis asianomistaja on rikoksen uhri.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190113_143736.jpg
Poliisiammattikorkeakoulu Tampereen Hervannassa. Kuva @copyight Erkki Kovalainen. Tässä oppilaitoksessa on tilastoa tehty ehkä luotettavasti.

***

ULKOMAAN KANSALAISTEN OSUUS SEKSUAALIRIKOKSISSA 2017 SUOMESSA

ULKOMAALAISTEN  tekemät vallankin sekuaalirikokset ovat olleet nyt Oulun tapauksien johdosta suuresti esillä mediassa ja somessa. Eduskunnan eri puolueet ovat esittäneet jopa hätäkokouksia näiden seksuaalirikosten johdosta ja kansalaisaloitetta on kerätty lakien uudistamista ulkomaalaisten palauttamisesta ja muuta siihen liittyvää.

Vasemmisto on ainakin toisaalta esittänyt pehmeimpiä ja maltillisempia arvoja, näihin epäilyihin raiskauksiin, että miten  pitäisi jatkossa eduskunnan ja politikkojen toimia. tulevaisuudessa..

Jäitä hattuun!

Demarit näyttää jo kääntäneen puseronsa ja hätäkokousta päälle.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180627_164639.jpg
Lakimuutosta herätellään ulkomaalaisten rikollisten osalta pois karkottamisella. Kuva Erkki Kovalainen

Yleensä kuitenkin näyttää siltä, että kaikki rikokset ovat pienentyneet myös ulkomaalaisten osalta vuodesta 2015 jälkeen. Johtuuko se, että poliiseilla on resurssipula ja kaikkia ei ole ehditty tutkia ja hutkia. Vai ovatko nämä rikokset yleensä pienentyneet todellisesti Suomessa.

Toinen juttu toisaalta, että mitkä näistä kaikista rikoksista ja epäilyistä tulee edes poliisien tietoon. Onko sama suhde kuin ratista kärynneillä, joka on ehkä pieni määrä kaikista alkoholin vaikutuksessa ajaneista.

***

KAIKKI RIKOKSET

Kaikkiaan näitä rikoksia on ilmoitettu tilaston mukaan vuonna 2017  yhteensä 790 691 ja rikoksen epäilty on näissä tiedossa 652 903 tapausta. Näissä tapauksissa rikoksista epäiltynä oleva ulkomaan kansalainen on ollut 38 347 kertaa ja näissä suhteessa osuus ollut ulkomaalaisten osuus 5,9 %.

Asianomistajana, siis rikoksen uhreina  ollut tiedossa 249 021 ja rikoksen uhreina  kohteena on ollut 19 165 ulkomaalaista. Ulkomaalaisten osuus ollut näistä 7,7 % ja onko tässä tilastaossa laskettu tarkkaan suomalaisten ja muiden kansalaisten rikokset kohteena ulkomaan kansalaiset Suomessa.

***

SEKSUAALIRIKOKSET YHTEENSÄ

SEKSUAALIRIKOKSIA  on tapahtunut vuonna 2017 yhteensä 3343 kertaa, joista rikoksen epäilty on tiedossa 2418 kertaa.

Ulkomaalaisten osuus näissä rikoksen epäiltyjen osalta on ollut 588, ja ulkomaan kansalaisten osuus suhteessa ollut 23,5 %.

Tapaukset, joissa rikoksen uhrina ollut tiedossa ulkomaalainen tai vastaava 4973  tapausta ja näissä ulkomaalaisten osuus ollut 256, ja se tieää osuutta näistä 5,1%.

***

SEKSUAALIRIKOKSET ERITELTYNÄ

RAISKAUSRIKOKSISSA  poliisien tilasto kertoo, että yhteensä on raiskauksia tapahtunut vuonna 2017  kaikkiaan 1274, ja niistä on rikolisen epäilty tiedossa lukuna 994.

Näistä rikoksista on rikoksen epäiltynä ollut 285 ulkomaan kansalaista ja se tietää prosentteina 28,7 %.

Asianomistajien elilkkä rikosten uhrien osuus on tilastoitu 1548 vuonna 2017,  ja  tapauksien kohteena on ollut ulkomaan kansalainen 92 kertaa. Tämä tietää prosentteina ulkomaalaisten kohteena rikoksista 5,9 %.

Ymmärrykseni mukaan kuitenkin nämä luvut ovat pienet, mitä keskenään ulkomaalaiset tai suomalaiset ovat kohdistaneet rikoksina ulkomaan kansalaisiin, jotka asuvat Suomessa.

***

SEKSUAALINENEN AHDISTELU

Seksuaalisessa ahdistelussa  on vuoden 2017 aikana tullut 425 tapausta, joista epäilty on oollut posiisien tiedossa 255 kertaa.

Näistä rikoksista on epäiltynä ollut vuoden 2017 aikana ulkomaan kansalainen 80, joka tekee suhteessa ulkomaalaisten osuudeksi 31,4%.

Asianomistaja rikoksen uhri on ollut tiedossa  538. Näistä kohteena on ollut suomalaisten tai ulkomaalaisten keskenään tekemiä 47. Ulkomaalaisten osuus on näistä 8,7 %.

Artikkeli jatkkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171130_143923.jpg
Viitekuva Tampereen Hervannasta poliisista, joka ei liity julkaisuun. Kuva Erkki Kovalainen  – äimistelee copyiright. Tässä tapauksessa poliisit epäilivät henkilöä vain näpistyksestä

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

Aika suuret mittasuhteet on saanut nyt ulkomaalaisten epäiltyjen raiskauksien ja seksuaalirikosten osalta puolueet, media ja some.

Kuitenkin ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat olleet noin 30 %:n luokkaa suomalaisiin suhteutettuna ja taas ulkomaalaisiin kohdistetut rikokset  suomalaisilta ja muilta ulkomaalaisilta  asianomistajina noin 5 – 7 %,

Tähän asti asiasta hiljaa olleet media ja puolueet ovat saaneet nyt itsensä julki takin käännöksellä: tuleeko tulevista eduskuntavaaleista soten sijaan maahanmuuttovaalit.

Oikeestaan lehdet ja televiso ei nyt paljon muusta edes uutisoi.

Malttia puoleen ja toiseen, sen enemmän ottamatta asiaan kantaa, jäitä hattuun

toivoo

@ERKKI äimistelee.fi @puolueeton verkkomedia

 

 

 

 

 

 

Kirje rintamalle

Nykyään käsin kirjoittaminen on varmaan ruostunut koneitten aikana ja tuskin aitoja vanhan ajan kirjeitä enää edes lähetellään, sukulaisille ystäville ja tutuille. Viestitys tapahtuu facebookissa ja muissa härpäkkeissä, paljon ei enää edes puhelimella soitella.

Osaako koululaisetkaan enää kunnolla kaunokirjoitusta ja tekstausta kouluissa?

Tässä erään ystäväni saama kirje isältään rauhanturvaajiin ja kirje on kirjoitettu kahdeksana liuskana hyvin tekstaten tunnissa. Minulla meni sen kirjoittamiseen koneella melkein sama aika.

Kirje julkaistu vastaanottajan luvalla ja nimet tekstissä muutettu. Kirje jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190110_235803.jpg
Kirje rintamalle. Kuvakaappaus kirjeestä

TAMPERE 23/09/1997 KLO 14:00

Terve mieheen! 1.)

Sain äkillisen piston, ja aloin kirjoittamaan YK-soturille, sanoin äidille, voisitko heittää pari varvia juttua, hän sanoi ettei irtoa millään,  mutta paperia hän ”kyllä” antaa, ja antoikin.

No niin, itse asiaan, ja myös asiasta kuultuna, ei meille mitään kummallista kuulu päivä kerrallaan mennään, kahta päivää ei mene millään kerralla, no sehän olisi liian nopeata.

Terveenä on suht koht oltu mitä äly joskus vähän pätkii, siis molemmilla, no puheenaihe numero 1.

Vaikee sanoo kumpi on tärkeempi, Paulan  pyörä vai Tyrvään kirkko, Paulan pyörä varastettiin sittarista, sitä se on  kun ei laita lukkoon, kallis pyörä, mutta jäi ”vielä” toinen varalle.

Niin se kirkko paloi 21/09-97 aamulla klo: 7:15, kirkko jossa meidät vihittiin, tuhopoltto (, jatkuu – käännä”

***

2.)

juuri kaksi viikkoa sitten saatiin paanukatto valmiiksi ja näin sitten kävi, poliisi on pidättänyt tekoon epäiltynä,  homot liikkuu Nokialla. Kyllä maailma on kovaa. Armoa ei anneta eikä tunneta.

Joo Tapsa oli meillä koko viikon hoidossa, meni ihan hienosti ei käynyt välillä ollenkaan Hervannassa, Paula teki pitkää tuuria oli kai joskus kello 03:00 asti työssä. No se tekee hyvää nuorelle naiselle luontoa, se vähän karkaisee.

Joo ei tässä mitään erikoista työrintamalle, hiljaista eloa etenkin rauhallista, Kiikoisten mummu oli täällä Tampereella sairaalassa, ei mitään vakavaa vanha kun on, hän oli viikon.

Ei ole käyty kuttukylässäkään, ei ole mitään viettiä. Homoja siellä liikkuu kirjoittaa lehti ja jatkaa ei silti huolestuttavaa. (jatkuu klo: 14:15)

***

Kolme 3.)

Mennään sivulle kolme, saatko tästä  selvää kirjoitan vähän lujaa, ei tässä mitään kiirettä ole, postiin täytyy mennä viemään kirje, kirjeitä on useampiakin, äitee jotain jutteli, että käydään Paulalla jotain pyörän valoja katsomassa, ei kai mitään korjata katsotaan vain, siis seurataan katseella.

No mitä ”täällä” säähän tulee, eihän vielä siellä ole rekikelit, kylmää ja koleaa kuten syksyllä normaalisti, puut pudottelee lehtiä ym paskaa joka paikkaan.

Ehkä pientä ruskaa havaittivassa, Lapissa on on jo tullut räntää.

Entäs siellä minkalaiset ilmat?

Paula kävi Lapissa firma kustansi, joku hyvännaisen lisä kai, kun kerran on niin pirun hyvä työntekijä vissiin.

Oli Paula Helsingissä lähes viikon siellä Keskon ( jatkuu klo 14:20

***

4.)

Siis herra Keskon mestarimyyjä-kisassa, jossa oli koko valtakunnasta 31 kilpailijaa, joista siten pääsi 3 parasta finaaliin Turkuun. Hän oli 8.

Hävisi 3:nelle vain 2 pistettä, arvaa harmittiko? No siinä se nuoruus kuluu.

Ensi vuonna taas uudestaan, kun tulee lisää ikää ja järkee.

No mitä sinulla sinne?

Koita vähän saada kirjettä tai vaikka korttia postiin ennen kuin joulupukki tulee.

Ei tää mitään ihmeellistä ole kun vain on hyvä kynä ja tervettä maalaishuumoria.

Se on vaan 5 minuuttia sivu.

Oletko ollut terveenä, onko rahaa tullut säästöön, koska kumijalka tulee Suomeen?

Siis tarkoitan tätä pohjolan oloihin rakennettua Volvoa?

Koska tulet lomille?

Onko ollut piukkoja tilanteita? (jatkuu klo 14:28

***

5.)

Syötiin tässä äidin kanssa kaluja, tarkoitan savusiikaa, perunaa ja lahoja porkkanoita. Onko siellä hyviä perunoita?

Jaska tossa soitteli, ei mitenkään kysellyt sinua.

Muita asioita

Ei ole Paula soitellut eikä Pekkakaan. Eihän paljon soittele, käyvät ja soittelevat Turkuun päin paremmin, on kai tutumpaa väkeä.

Omenoita tulee paljon joka paikkaan. Onko Timo kirjoittanut? Entäs Marko? Tai joku muu?

Joo äidin syntärit ovat kans pian, onko muistettu, samoin Kalevin, on se kovaa juhlimista, kun polle aitaa kaataa.

Siis Hannele täyttää täydet kympit! Kohta eläkeiässä, no jaa ei vielä.

Oletko Hämeenkyröön lähettänyt korttia, entäs Kiikoisiin ( jatkuuu klo 14:42

***

6.)

Ei ole Mattiakaan näkynyt, tekee kai pisnestä vaan, se on elämän pakko.

Nyt rupes vetään lujaa, Juhla-Mokkaa suonta siis tekee mieli kahvia. Sanotaan näin että  säästä vettä – juo olutta. Sopiiko tämä teidän kuvioihin.

Joo en nyt huomaa mitään ihmeellistä, jaa juu Tyynellä ei taida olla ketään huusaaria tällä kertaa mitään sellaista vuosikertaa, no mitä vähän talkkartit ja naapurit huoltaa paikkoja, siis talossa kai!

Joo kyllä Tapsa on kehittynyt kovasti, se puhuu asioita kuin mies, kun kysyy mikä  häntä harmittaa, hän sanoo että! maailma ja sanoo isi tuo Volvon Makedoniasta.

jatkuu klo 14:51

****

7.)

Kyllä se poika asiat tietää, vähän on alkanut kiukutteleen kun ei vaan saa heti periksi mitä haluaa.

Se on sitä ikää . Tässä talossa asuu tyttö yläkerrassa nimeltään Sari. Sanoin pojalle että Sari lähetti terkkuja ja odottaa sinua ulkona leikkimään.

Nii poika vastaa, että Sari haisee voi jummin jammi, mutta me naurettiin se tuli niin järkevästi; onko sulle tullut verolaput, onko Paula puhunut mitään. Elisa sai veroja takaisin 56, – rahaa.

Meille ei ole vielä tullut mitään lappuja. Autovero on aika pirun paska homma 500- lokakuussa. Kyllä valtio nyhtää rahaa. Onko siellä mitään halpaa kamaa, jota vois ostaa ja jopata täällä kovalla rahalla?

Mitenkäs toi huvipuoli siellä menee? Vai ollaanko aina työn tukassa? Onko hyviä makkaroita ja olutta? jatkuu klo: 15:00

***

Kello oli kun lopetin 15:05  8.)

Joo onhan se sitä juttua jotain saatu paperille.

Kyllä sitä asiaa olisi vaikka jouluun asti, mutta jos välillä laitetaan tämä postiin, niin ei ole sinunkaan iltasi pilalla, siis tarkoitan,  että ilta menee tämän lukemiseen vai kuinka posti tulee? tuleeko se yöllä?

Jo ei muuta kuin hyvät jatkot, jos ei oma riitä.

Kaikki ne lähettää kovasti terkkuja isät äidit ja hentun liisat juartanon jussit, kartanon kassit. t. Koita sinäkin jotain vääntää paperille !

***

Muuten meidän osoite on xxxxxxxxxx xxxx xxx

(P.S. On ollut sulla joskus väärin)

Terveisin isä ja äiti  xxxxxxxxxxx

***

Kopiointi ja puhtaaksi kirjoitus: Erkki Kovalainen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

YLE ei näytä edes hiiren hyppyä livenä nuorten MM-hiihdoista Lahdesta ja tuskin julkaisee niin paljon taustatietoa kuin nuorten jääkiekosta – Saksan Dresdenin maastohiihdon maailman cupissa ei mukana suomalaisia

TUNTUISI ERITTÄIN LUONOLLISELTA, ETTÄ YLE NÄYTTÄISI AINAKIN NUORTEN MM-KISAT KOTIMAASTAAN LAHDESTA!

POHJOISMAISTEN LAJIEN nuorten MM-kisat järjestetään Suomen Lahdessa 21.1-27.1.2019.

Alun perin kisat piti pitää maailman parhaassa maastohiihdon maakunnassa Kainuun Sotkamon Vuokatissa, mutta huonon hyppyrimäen kunnon takia ne siirrettiin pikahälytyksellä perinteiseen Lahteen. Maastohiihdon lisäksi lajeina mukana on mäkihyppy ja yhdistetty.

Neljä Vuokatti Ski Teamin urheilijaa on kuitenkin valittu Lahteen Suomea edustamaan U23 sarjaan, sekä U20 sarjassa kilpailee Kainuusta KHS:n Anita Korva, Kuhmo-Skin Petteri Koivisto ja Vuokatti Skin Miska Poikkimäki.

YLEn Urheilu kirjoittaa uutisessaan 14.5.2018: ” Nuorten MM-hiihdot siirettiin Vuokatista Lahteen”

YLLE näytti näyttävästi nuorten jääkiekon MM-kisoista kaiken mahdollisen taustatietoineen, jopa joukkueen laskeutumisen Vantaalle, vaikka se vähän vaikeutui koneen ollessa myöhässä.

Hyvä, että YLE piti meidät näin hereillä yölläkin nuorten otteluista.

ONNITTELUT nuorten leijonien maailmanmestaruudesta!

MAASTOHIIHTO ja jääkiekko ovat Suomen valtalajeja seurattavuudessaan ainakin talvisin, ja luulisin YLEN näyttävän Lahdessa järjestettävistä nuorten MM-kisoista kaiken mahdollisen: kuten se näytti ja kertoi kaiken nuorten MM-jääkiekosta taustatietoineen.

Ilmeisesti YLE ei kuitenkaan näytä suoria lähetyksiä mitään livenä nuorten MM-kisoista TV 2 ja tuskin näyttää Areenankaan puolella. Saa tätä kyllä äimistellä, tietysti ymmärtää resurssipulan taloudellisesti ja kaikkeen ei ehdi samalla kertaa…

***

AHNEETIIKO YLE NÄITÄ KISOJA LIIKAA ITSELLEEN?

Samaan aikaan nuorten Lahden MM-kisojen aikaan tulee kuitenkin Ylellä kiitettävästi live-lähetyksenä: Ski Calssicsta maastohiihtoa, Freestyleä, EM-taitoluistelua, alppihiihtoa, ampumahiihtoa, yhdistettyä, sekä tietenkin maastohiihdon maailman cupia samaan aikaan 26.1-27.1.2019 Ulricehammenista (hyvä niinkin).

Lahden nuorten MM-kisojen joukkue U23 on valittu;  yhteensä 12 urheilijaa:

Naiset:

Rebekka Immonen Nastolan Naseva

Jasmi Joensuu Seinäjoen Hiihtoseura

Emmi Lämsä Karhaaran Visa

Johanna Matintalo Pöytyän Urheilijat

Vilma Nissinen  Vuokatti Kainuu Ski Team

Eveliina Piippo Vuokatti Ski Temam Kainuu

*

Miehet: Juuso Haarala Kouvolan Hiihtoseura

Lauri Lepistö Kouvolan Hiihtoseura

Aleksi Parttimaa Skiteam 105

Turo Sipilä Vuokatti Ski Team Kainuu

Verneri Suhonen Hollolan Urheilijat-46

Markus Vuorela Jämin Jänne

Lisäksi Vuokatti Skitä edustaa kisoissa U20 Miska Poikkimäki, KHS:n Anita Korva ja Kuhmo Skin Petteri Koivisto

***

DRESDENIN MAAILMAN CUPISSA EI SUOMALAISIA MUKANA JA SUOMEN CUP HETI PERÄÄN VANTAALLA ARKI-ILTANA

Maastohiihdon maailman cupiin Saksan maalle Dresdeniin 12.1-13.1.2019 ei taaskaan Suomelta tule mukaan yhtään edustajaa sprinttiin ja parispirtteihin vapaan tyylillä.

Tour de Ski painaa jaloissa toisilla hiihtäjillämme ja toiset haluaisivat kilpailla tauon jälkeen; kuin nuori vasikka päästessään kesälaitumelle.

Päävalmentaja Matti Haavisto  on sanonut, että syy ei ole suoranaisesti taloudellista, vaan, että maajoukkuehiihtäjillimme annetaan myös mahdollisuus osallistua heti perään arki-iltana 15.-16.1.2019 Vantaalla järjestettävään Suomen Cupiin.

Lisäksi Haavisto on kommentoinut, että tällä Saksan kilpailulla ei ole merkittävää arvoa katsalluksen kannalta MM-hiihtoihin, jotka järjestetään Itävallan Seefeldissä 19.2.-3.3.2019

Vantaan Hakunilassa kisaillaan  5/10 km matkoilla vapaalla  henkilökohtaisilla matkoilla ja viesteissä. Kisat näytetään YLEllä TV2:ssa arki-iltana.

Suomen maastohiihtäjät osallistuvat kuitenkin täydellä rytinällä heti Vantaan jälkeen 19.-20.2019 Viron Otepäässä maailman cupiin perinteisen sprinttiin ja perinteiselle  10/15 km matkoille. Ketä mukana Vantaalla tai Otepäässä?

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

Kaikesta huolimatta YLEn olisi pitänyt näyttää suorana nämä nuorten MM-kisat jo nuorille esikuvina ja sovittaa ne taloudellsiesti ohjelmaansa.

Toivottavasti kuitenkin YLE päivittää mediaansa kaikesta tasa-arvoisesti jääkiekon tavalla facebookissa ja uutisissaan diginä, vaikka ei ehkä Lahdesta maailman mestaaruuksia tule Suomeen?

Aika eriarvoista on ehkä YLEn median uutisointi edes ”jälkihikenä”, mitä näytetään nuorten hiihdossa ja jääkiekossa suorana lähetyksenä tasapuolisesti.

IMG_20180409_162030.jpg
Onko suksilla ja maastohiihdolla enää menneisyyttä tai tulevaisuutta YLEn osalta historiansa aikana lähetyksissään nuorten osalta.  Kuva @ERKKI äimistelee.fi omasta albumista  – Tampereen Vuoreksen kaupunginosan suksinäyttelystä ja historiasta kerrostalon ulkorakennuksen seinällä

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

 

Kainuun Puolanka syntyvyydeltään suhteessa Suomen pienimpiä kuntia 2017 – syntyvyys laskennut koko Suomessa – Kainuussa syntynyt vuonna 2017 vain 545 lasta

Kainuussa laskenut syntyneiden lapsien määrä suhteessa paljon muutamassa kymmenessä vuodessa ja Puolangalla syntyvyysluku Suomen heikoimpia

ILTA=SANOMAT  kirjoittaa artikkelissaan 3.1.2018 tilastoa Suomessa syntyneistä lapsista vuonna 2017 ja sieltä löytyy tilastoa eri kuntien osalta.

Syntyvyys on laskennut kaikissa maakunnissa vuodesta 1990 lähtien. Syntyvyyden vähenemiseen kunnissa vaikuttaa ikärakenteen muutos vanhemmaksi, väkiluvun vähentyminen, paikkakunnalta pois muutto ja sinkkujen yksinäisten osuus väestöstä.

Nykyisessa kotikunnassani  Hämeenkyrössä on vuonna 2017 syntynyt 105 lasta ja synnyinkunnassani Sotkamosa 93 lasta. Molemmat kunnat ovat väkiluvultaan saman kokokoisia: Sotkamossa asukkaita 10 400 ja Hämeenkyrössä 10 500.

Suomessa on vielä 15 kuntaa, joissa vauvojen määrä on lisääntynyt 1990-luvulta alkaen. Uuraisilla tullut lisäystä + 21,4 %, Laihialla + 20,3 %, Tyrnävällä + 13,1 % ja kuudes Pirkkala Tampereen naapurina + 7,6 %. Muissa kunnissa on syntyvyys laskenut.

***

Kainuun ja Etelä-Savon maakunnat huonoimmat vauvojen teossa ja Keski-Pohjanmaa paras

Etelä-Savossa syntynyt 2017 vuonna 1012 vauvaa, *syntyvyysluku 6,8 ja syntyvyys laskenut 90-luvulta – 27,3 %. Etelä savon väkimäärä vähentynyt 1990-luvun alusta lähes 30 000

*Syntyvyysluku tarkoittaa vuoden aikana elävänä syntyneitä vauvoja kunnissa, jossa vuosittainen määrä jaetaan keskiväkiluvulla ja kerrotaan tuhannella. Muutosluku prosentteina tarkoittaa muutosta 1990-1997 vuosiin 2010-2017.

Kainuussa syntynyt vain 545 vauvaa, syntyvyysluku 7,3 % ja laskenut – 25,3 %. Nämä maakunnat siis Suomen ”huonoimpia” syntyvyyden tilastossa. Kainuussa on syntyvyys vähentynyt eniten 20 vuodessa, sillä Kainuussa syntyi vielä reilut 1000 lasta vuositttain 20 vuotta sitten.

Lapin maakunnassa syntynyt lapsia 1477, syntyvyysluku 7,3 ja laskua – 24,4%.

Pirkanmaalla syntynyt 4676 lasta, syntyvyysluku 9,2 ja laskua – 11,2 %

Keski-Pohjanmaalla on vähiten laskua: syntyneitä  749, syntyvyysluku 10,9 ja laskenut -8,7 %. Pirkanmaalla on myös vähän vähennystä:  syntyneitä 4697, luku 7,9 ja vähennystä 11,2 %.

***

KAINUUN LIITTO on ennustanut  vuonna 2008, että Kainuun väkiluku olisi vuonna 2025 vielä 80 000 ihmistä.  Nyt vuonna 2017 Kainuun väkiluku on noin 75 000, ja väen väheneminen maakunnassa toki vaikuttaa vähenemisessä myös vauvojen syntyvyydeen.

Kainuussa on syntynyt vuonna 1954 peräti  2972 lasta, joka on ollut enemmän, kuin nyt Tampereella 2274 lasta vuonna 2017.

Siitä lähtien Kainuun syntyvyys on laskenut tasaisesti ja ollut vuonna 2017 vain  545 lasta/v. [ennen näitä tilastoja kuvittelin Kainuussa syntyvän vuodessa vielä noin 750 – 800 lasta]

Kainuun uudessa sairaalassa syntyy tulevaisuudessa vuorokaudessa vain vähän yli yksi lapsi keskiarvon mukaan vuodessa. Hiljaista voi olla välillä, mutta on taas niitä sesonkeja kesän valoisten öiden jäljiltä. Haikara tuo vauvoja omalla rytmillä!

Kainuun väkiluku ollut 2007 – 83 779 ja nyt noin 75 000. Vähennystä tullut kymmenessä vuodessa melkein 9000 henkilöä.

***

Puolangan syntyvyystilastot Suomen huonoimpia – Luoto paras 18,2 synnytysluvulla

Puolangalla asuu tilastojen mukaan eniten yksinäisiä sinkkuja Suomessa ja miesten osuus on niistä noin 70 %.

Vaasan yläpuolella sijaitseva Luoto (Larsmo) on Suomen paras kunta syntyvyysluvultaan: asukkaita 5200, syntyneitä lapsia 96, synnytysluku 18,2, mutta pudotusta määrissä kuitenkin tullut 90-luvulta – 9,5 %.

Ilta-Sanomien artikkelin mukaan Luodon hyvään syntyvyydeen voi vaikuttaa uskonto ja tiivis yhteisö.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190104_061222.jpg

Tampereen Hervannassa sijaitsevassa Mikontalossa asuu noin 700 ihmistä. Saman verran kuin Luhangassa ja vain 100 kertaa vähemmän kuin koko Kainuussa. Kuva @imistelee  ja Timin Sanomien arkisto. Mikä lienee syntyvien lasten määrä vuodessa pelkästään Mikontalon osalta?

KAINUUN tilastoa syntyvyydestä kunnittain vuonna 2017. Kunta –  noin väkiluku – vauvojen määrä – syntyvyysluku ja pudotusprosentti (mitä pienempi syntyvyysluku, niin sitä vähemmän syntyy kuntaan lapsia vuodessa):

  • Kajaani 37 500  asukasta – 319 lasta  – syntyvyysluku 8,6   – 19,1 %
  • Sotkamo 10 400                   93                                            8,9   – 18,9 %
  • Kuhmo     8400                    44                                            5,2    – 42,0 %
  • Suomussalmi   7900          34                                             4,2   –  43,5%
  • Paltamo     3400                  27                                             7,9     -27,4 %
  • Puolanka  2600                  8                                               3.0    – 49,9 %
  • Hyrynsalmi  2312              12                                             5,2    – 54,6 %
  • Ristijärvi        1300              8                                               6,1    – 42,4 %

Puolangan syntyvyysluku on Suomen pienimpiä.

LUHANKA on väkiluvultaan manner-Suomen pienin kunta 723 asukkaalla, saman verran asukkaita kuin yksistään Mikontalossa Tampereen Hervannassa.

Luhangassa syntynyt vain 2 lasta, syntyvysluku 9,7%  ja laskua – 65%.

SOTTUNGA  Ahvenanmaalla  on Suomen pienin kunta asukasmäärältään,, kunnassa asuu 93 ihmistä. Yhtään (0) lasta ei ole syntynyt 2017, syntyvyysluku 0,0 ja laskua 100%.

Etelä-Savossa sijaitseva 2200 asukkaan kunta Puumala panee vielä Puolankaa paremmaksi, sillä kunnassa syntyvyysluku on vain 1,8 %, syntyneitä vain 4 ja laskeminen syntyneiden määrässä -65 %.

Etelä-Karjalan 35000 asukkaan Savitaipale ei voi myöskää pröystäillä synnytyksillää: syntyneitä lapsia 9 ja syntyvyysluku 2,6.

Muita pieniä syntyvyysluvultaan kuntia:

  •  Vesanto Pohjois-Savossa 2000 asukkaalla saa 6 lasta vuodessa ja kunnan syntyvyysluku 2,9 – syntyvyys laskenut – 50,8 %
  • Pertunmaassa väkiluku 1700, 5 lasta, syntyvyyslukuku 2,9
  • Kaavilla asukkaita 3000, 12 lasta syntynyt vuodessa ja suhdeluku 3,9
  • Ylitorniolla asukkaita 4000, syntyneitä 12 ja syntyvysluku pieni 2,9
  • Valtimolla asuukkaita 2200 ja 10 synnytystä vuodessa ja syntyvyysluku 4,5
  •  Kainuun lähellä Vaalan kunnassa asukkaita 2900 – synnytyksiä 13 ja syntyvyysluku
  •  Kannonkoskella ja Kihniöllä pienillä kunnilla syntyvyysluku molemmilla 3,6
  • 4,4
  • Ypäjällä hevospitäjässä asukkaita 2300 – syntyneitä 11 ja syntyvyysluku 4,6
  • Rautavaaralla Sotkamon naapurikunnalla 1650 asukasta – 8 synnytystä ja suhdeluku 4,7
  • Ahvenanmaalla sijaitsevassa Kökarin kunnassa 237 asukasta, ei yhtään ( 0 ) synnytystä. Syntyvyysluku 0, 0 ja laskua 90-luvulta  peräti – 88,2 %.
  • Pienessä Tervon kunnassa asukkaita 1570, syntynyt 7 lasta ja syntyvyysluku 4,4. Pudotusta tullut – 42,5 %.
  • Oulun lähellä Hailuodon saarella asuu kirjoilla 960 ihmistä – 6 lasta ja syntyvyysluku 6,2
  • Kivijärvellä asukkaita 1100, syntyneitä 6 ja syntyvyysluku 5,3, mutta tippumista tullut paljon – 55,1 %
  • Kyyjärvellä asuu 1300 henkilöä, 8 lasta ja syntyvyysluku 5,9

Ahvenanmaalla on muutamia kuntia (Föglö ja Geta) noin 500 asukkaalla, niissä molemmissa 2 syntymää vuodessa ja syntyvyysluvut noin 4.

Hämeenkyrö ja naapurikunnat

HÄMEENKYRÖSSÄ asukkaita 10400, 105 lasta syntynyt, syntyvyysluku 9,9 ja laskua syntyneiden määrässä 90-luvulta  -4,1%.

JÄMIJÄRVELLÄ väkiluku 1850, 13 synnytystä, syntyvyysluku kohtalainen 7,0, laskua -22,4%

YLÖJÄRVELLÄ asukkaita 33 000, 350 synnytystä ja syntyvyysluku 10,6 ja laskua vain  -2,6%.

IKAALISISSA asukkaita 7000, syntyneitä 65, syntyvyysluku 9,1 ja laskua -13,6%.

NOKIALLA asukkaita 33 400, syntyneitä 290, syntyvysluku 8,7 ja laskua – 10%

SASTAMALASSA  väkiluku 24 700, 199 synnytystä, syntyvyysluku 8,0 ja pudotusta – 20,3%.

***

Koko Suomi ja suuremmat kaupungit

Koko maassa syntynyt 2017 – 50 321 lasta – syntyvyysluku 9,1 ja syntyvyys vähentynyt muutamassa kymmenessä vuodessa – 16,5 %.

Helsinki 6566 synytystä ja syntyvyysluku 10,2. Vähennystä  -14,3 %.

TAMPEREELLA   entisessä kotikunnassani asukkaita 232 000, 2274 syntynyttä lasta vuonna 2017, syntyvyysluku 9,8 ja vähennystä -14,8%.

TURUSSA asukkaita 191 000, 1775 syntynyttä, syntyvyysluku 9,4, vähennystä -16,0%.

Oulussa syntynyt 2205 lasta ja syntyvyysluku 10,8.

Mainittakoon vielä, että Kajaanin naapurin Iisalmen synnytysluku on sama 8,6, kuin Kajaanissa. iisalmessa asukkaita 21 500 ja lapsia tullut 187. Synnyttäminen vähentynyt iisalmessa – 13,3 %, mutta Kajaanissa vastaava luku  -19,1 %.

EDIT Kainuun uusi sairaalaa valmistumassa Kajaaniin, mutta riittääkö sielä tulevaisuudessa synnytyksiä ja siirretäänkö ne Kainuusta Ouluun tai Kuopioon!

Mistä ongelma väestöstä kuihtuviin kuntiin ja väheneviin syntyviin lapsiin! Onko maahanmuutosta apua, vetovoimaa uusilla yrityksillä työllisyyden parantamiseksi, edullisia asuntoja ja tontteja tarjolla.

Sanotaan, että kun väki vähenee, niin pidot paranee, mutta ei se tässä tapauksessa taida näin olla..

***

LÄHDE JA LEHTI  Ilta-Sanomat 3.1.2019 otsikolla: ” Mariannella ja Sven-Erikillä on 15 lasta ja heidän kotikunnassan syntyy eniten vauvoja Suomessa – katso miten sinun alueellasi kävi syntyvyyden” [en saa (osaa) linkkiä tähän jaetuksi, kun vaihtui koneessa alusta]

Tilastokeskus ja omat laskelmat

@ERKKI äimistelee.fi  @eekoo-media erkki äimistelee ja Hämeenkyrön Timin Sanomat.fi

 

 

Sotkamon Vuokatissa kilpaillaan kovatasoinen Skandinavia Cup naastohiihdossa lähes 300:n urheilijan voimin – Suomen maajoukkuehiihtäjiä paljon mukana – Vuokatti Ski Teamin Kainuun hiihtäjät hyvin edustettuna

Vuokattia ja Touria samaan aikaan.

SOTKAMON Vuokatissa kilpaillaan viikonloppuna 4.-6.1.2019 maastohiihdon FIS Skandinavia Cupia samaan aikaan Tour de Skin huipentuman kanssa. Skandinavia Cup on tavallaan tarkoittu pohjoismaiden ns. B-maajoukkueille.

Ohjelma:

Perjantaina 4.1. 2019 sprintit vapaalla tyylillä

Lauantaina 5.1. väliaikalähdöt perinteisellä 10 km naiset ja 15 km miehet

Sunnuntaina 6.1. yhteislähdöt vapaalla 20 km naiset ja 30 km miehet

Laskelmieni mukaan Vuokatissa kilpailee yhteensä 276 urheilijaa ja suomalaisia on mukana niistä noin 200 maastohiihtäjää.

Vuokatissa Suomen maajoukkuetta edustavat naisissa: Andrea Jukin IF Minken, Anita Korva Kainuun Hiihtoseura, Katri Lylynperä Vuokatti Ski Team Kainuu, Vilma Nissinen Vuokattti Ski Team Kainuu ja Leena Nurmi Lempäälän Kisa.

Miesten maajoukkueen edustajat Vuokatissa ovat: Lauri Gummerus Puijon Hiihtoseura, Juuso Haarala IF Minken, Lauri Lepistö Kouvolan Hiihtoseura, Verneri Suhonen Hollolan Urheilijat-46 ja Markus Vuorela Jämin Jännne.

Edelliset naisten ja miesten joukkueet ovat koottuna maastohiihdon haastajaryhmästä.

Suomen maastohiihdon varsinaisen A-maajoukkueen hiihtäjiä ovat myös Vuokatissa kilpailemassa: Johanna Matintalo Pöytyän Urheilijat, Eveliina Piippo Vuokatti Ski Team Kainuu, Martti Jylhä Vuoatti Ski Team Kainuu, Anssi Pentsinen Vantaan Hiihtoseura, Perttu Hyvärinen Puijon Hiihtoseura ja Joni Mäki Pyhäjärven Pohti.

EDIT  muokattu 3.1.2019 Antti Ojansivu on myös maajoukkueessa kaudella 2018-2019

Vuokatti Ski Teamin Kainuun Vuokatissa kilpaileva Juho Mikkonen on myös ollut Suomen maajoukkueessa mukana ja kilpaillut maailman cupeissa edustaen Suomea. Ari Luusua Ski Team Mäkipäästä on myös entinen maajoukkueen edustusurheilija.

Vuokatin Skandinavia Cupissa kilpailee Kuhmo -Skin Petteri Koivisto, joka on valittu nuorten MM-kisoihin Lahteen KHS:n Anita Korvan ja Vuokatti Ski Teamin Kainuun Miska Poikimäen tavalla.

Lisäksi kansallisen tason kovia ”nimimiehiä-naisia” ovat Vuokatissa kisailemassa: Antti Ojansivu Jämin Jänne, Veeti Nissinen Puolangan Ryhti, Kari Varis Ilmajoen Kisailijat, Miska Poikkimäki Vuokatti Ski Team Kainuu, Turo Sipilä Vuokatti Ski Team Kainuu, Haikki Korpela Pyhäjärven Pohti, Petra Torvinen Liperin Hiihtoseura, Krista Pärmäkosken suksien valitsija Maaret Pajunoja Ikaalisten Urheilijat ja Heini Hokkanen Kainuun Hiihtoseura.

Osa hiihtäjistä eivät tietenkään osallistu joka päivä kaikkiin kisoihin.

Vuokatissa leireilevät kiinalaiset maastohiihtäjät ovat myös hyvin edustettuna ja kilpailevat Vuokattisport Clupin nimen alla. Norjasta ja Ruotsista on varmasti kovia hiihtäjiä mukana Vuokatissa, ja siinä on mittaria meidän hiihtäjille.

Tour de Skiillä jatkavat vielä Krista Pärmäkoski, Anne Kyllönen ja Laura Mononen.

Ristomatti Hakola Jämin Jänne, Lauri Vuorinen Kouvolan Hiihtoseura, Susanna Saapunki Vuokatti Ski Team, ampumahiihtäjä Mari Eder (ent.laukkanen) ja Matti Heikkinen Vantaan Hiihtoseura keskeyttivät Tourin ja keskittyvät harjoitteluun tulevia kilpailuja varten.

Kerttu Niskanen Vieremän Koitto ja Lari Lehtonen Imatran Urheilijoista maajoukuehiihtäjistä keskittyvät tällä hetkellä ilmeisesti vain harjoitteluun ja eivät kilpaile Vuokatissa.

***

Toivottavasti Vuokatissa on paremmat kelit ja luonnon luntakin tullut uutena vuona  Sotkamoon mukavasti, kuin Tourilla Oberstdorfissa oli sitä tuiskua liikaakin.

YLEN maastohiihdon asiantuntija -kommentaattori Sami Jauhojärvikin sanoikin suorassa lähetyksessä Oberstdorfin kisasta (osittainen sitaatti): tämhä oli maajoukkujeithen huollhon kilphailu varshinaishen kilphahiihhon sijjassta..”

P.S Sami Jauhojärvi on parhaita YLEN maastohiihdon asiantuntijoita ja kommentaattoreita kautta aikain

Oberstdorfissa osa hiihtäjistä hiihti yhteislähdössä lumituiskussa pitopohjilla ja karhenetuilla suksilla, sekä osa luotti vieä perinteiseen purkki- ja liisterivoitelun sekoitukseen.

Onko hiihtäjille niitä vaikeita temppuratoja Vuokatissa tarjolla…

EDIT  olisi mukava, jos nämä Vuokatin Sakandinavia cupit olisi näytetty netissä jonkun yksityisen kanavan kautta, onhan nämä aika isot kisat kuitenkin.

ETUSUORA median mukaan Iivo Niskanen olisi osallistumassa Vuokatissa lauantain 15 km väliaikalähtöön ja sunnuntain yhteislätöön 30 km, mutta ei näy osallistujaluettelossa exelin taulukossa ja tilastossa

@ERKKI äimistelee.fi @maastohiihto.fi