Onko uhkaa valtapuolueille näistä pienistä 11:sta puolueesta tulevissa eduskuntavaaleissa – korkeintaan 1 – 5 kansanedustajaa näistä menee läpi – sinisten laskeva usva lasketaan myös tähän samaan kastiin mukaan

 MV-media onko perussuomalaisten käsikassara! Olisihan toisaalta hauska nähdä tämä Suomen kansa ensin puolueen Marco de Wit vaalitentissä YLEllä.

 SUOMESSA tarvitaaan puolueen rekistöröimiseksi virallisesti  5000 vaalikelpoisen äänestäjän allekirjoittamaa kannattajakorttia.

Jos puolue ei saa kaikissa perättäisissä eduskuntavaaleissa kansanedustajaa, niin puolue poistuu puoluerekisteristä. Puolue joutuu tämän jälkeen uudestaan keräämään nämä 5000 kannattajaa, jotta se hyväksytään puoluerekisteriin.

Puoluerekisterissä oleva puolue saa asettaa ja sillä on oikeus asettaa eduskuntavaaleihin, kunallisvaaleihin sekä EU-vaaleihin ehdokkaansa.

Rekisteröidyssä yhdistyksessä olevan puolueen tunnus on ry ja myöhemmin virallisena rekisteröitynä puolueena r.p.

***

Suomessa on tällä hetkellä virallisia pienpuolueita 11 ja vain yhdellä  heillä  on yksi kansanedustaja Paavo Väyrynen

Seuraavat ns. pienpuolueet Suomessa:

  • Seitsemän tähden liike on perustettu vuonna 2018, kun Paavo Väyrynen perusti uuden puolueen ja sai tarvittavan määrän kortteja kasaan puolueen virallistemiseksi. Väyrynen perusti ensin kansalaispuolueen, mutta erosi tai erotettiin siitä. Puolueen puheenjohtaja Paavo Väyrynen ja sihteerinä Seppo Hauta-Aho. Puolueen teemana on entinen perinteinen keskustalaisuus ja osittain EU-kriittinen.
  • Suomen kansa ensin [SKE] on tamperelaisen Marco de Witin johtama puolue, jossa puolueen sihteerinä Olli Juntunen ja 1. varapuheenjohtajana  Ari Lindström. Puolue on erittäin vastainen maahanmuutosta. Marco on hyvä puhuja ja olisi hän toisaalta mielenkiintoinen lisä, jos hän pääsisi johonkin YLEN tai muun median vaalitenttiin mukaan.
  • Kansalaispuoluettta johtaa nyt Kainuun Sotkamosta lähtöisin oleva Sami Kilpeläinen [ent.keskusta]  ja hänen apunaan häärii Seinäjoen seudulta rikoskonstaapeli Pia Kattelus. Tämä kansalaispuolue on se Paavo Väyrysen alun perin perustama puolue.
  • Piraattipuoluetta [PP]  johtaa Petrus Pennanen ja puolue on perustettu jo vuona 2008 ja päässyt takaisin puoluerekisteriin 2016. Puolue suhtautuu kriittisesti tekijänoikeuksiin ja patentteihin, kansalaisoikeuksien sananvapuden, yksityisyydensuojan ja yksilön vapauksien rajoittamiseen.
  • Liike nyt on tunnetun entisen kokoomuslaisen kansanedustajan Hjalis Harkimon perustama uusi puolue, jossa taustalla häärii myös entinen demari Mikael Jungren. Puoluen tavoitteista ei ole oikein varmaa tietoa.
  • Feministinen puolue on perustettu vuonna 2016, ja sen teemana ovat sukupuolinen syrjiminen ja tasa-arvo. Puoluetta johtaa Katju Aro ja puolueella on kunnissa yksi valtuutettu. Puolue vaatii tasa-arvoa ja inhimillistä turvallisuutta ja samanarvoisia palkkoja  ja työtpäivät lyhyemmäksi.
  • Itsenäisyyspuoluen  johdossa on Henri Aitakari. Nimestä jo saa huomata puolueen teeman: EU-kriittinen ja puolueetomista politiikkaa.
  • Eläinoikeuspuolue [EOP]  on perustettu vuonnan 2015 ja sitä johtaa Santeri Pienimäki. Puoluen teemana ovat eläinten oikeudet.
  • Liperaalipuolue on perustettu 2010 ja puolue kannattaa julkisen sektorin pienentämistä ja yksilön vapautta. Puolueen johdossa on Juhani Kähära.
  • Kommmunistien töväenpulue [KTP]  on perustettu vuonna 1988 ja puolueen johtajana Mikko Vartiainen ja pääsihteerinä Tomi Mäkinen. Puolue toimii rauhan ja sosialismin puolesta.
  • Suomen kommunistinen puolue [SKP) johtaa JP Juha-Pekka Väisänen ja puolueen pääsihteerinä on Tiina Sandberg. Puolue on joskus eroittautunut vanhasta SKDL:stä. Puolue vastustaa Natoa ja kannattaa EU:sta eroamista.

***

Näistä pienistä puolueista siniset mukaan lukien, niin kansanedustajiksi pääsee korkeintaan 1 – 5 kansanedustajaa

Perussuomalaisista erkavoitunut ja oman muka puolueen perustanut siniset kuuluu myös näihin pieniin puolueisiin, vaikka heillä on vielä kansanedustajia eduskunnassa.

Mielipidetutkimukset lupaavat heille (sinisille) kuitenkin vain noin 1,5 %:n kannatusta ja tällä perusteella ei heiltä mene läpi seuraavissa edsuskuntavaaleissa montakaan ehdokasta.

Sinisistä voi mennä eduskuntaan seuraavissa vaaleissa korkeintaan Jussi Niinistö, Reijo Hongisto ja Timo Soini, jos vaan hän uskaltaa lähteä enää edes ehdokkaaksi.

Paavo Väyrynen tekee sen taas ja on varma kansanedustaja seitsemässä tähdessään.

Harkimo myös valitaan ja voi muu yksi tulla hänen mukana ja muista näistä edellä mainituista takiaispuolueista ei yhtään.

Muita ei ketään näistä pienistä puolueista pääse eduskuntaan ja se on varma juttu!

***

MV-media hehkuttaa koko ajan Jussi Halla-ahoa ja Marcosta sekä Väyrysestä ei enää puhu mitään

Äimistelen vain, että valemediaksi kutsuttu MV-media ei enää kirjoita mitään Marco de Witistä  ja Paavo Väyrysestä, vaikka media ennen kirjoitti heistä  aina paljon monessa ajankohtaisen tapahtuman yhteydessä

Herää kysymys, että onko MV-media perussuomalaisten suosikki ja heidän vaalikampanjassa jotenkin mukana….

IMG_20180920_203937.jpg
Timo Soini voi päästä vielä kansanedustajaksi ja viedä äänillään yhden tai kaksi läpi, jos edes asetttuu enää ehdokkaaksi. Kuvakaappaus Yleltä

@ERKKI äimistelee.fi @politiikan puolueeton erikoistoimitus

 

 

 

 

Mainokset

Kainuun uusi sairaala: Onko tämä terveydellistä sairaanhoitoa vai sairaalloista terveydenhoitoa – tästä ei ota kohta selvää itse vanha ”erkkikään” -kannattaako edes synnytysalia pitää auki Kajaanissa väen vähentyessä ja muutenkin synnyttämisen laskiessa koko Suomessa?

Onko nykyinen sote ja lääkäripalvelut yhtä suuri himmeli, kuin Seinäjoen Jouppilanvuoren hyppyrimäki, mutta se on edelleen lakeudella äimisteltävänä tuulessa kasassa! 

Onko hoitoihin enää Kainuussa edes sitä soten- ja maakuntamallin lupaamaa potilaan valinnan vapautta?

KAINUUN SANOMAT  kirjoittaa artikkelissaan 27.12.2018 otsikolla:   Rintasyöpäpotilaat jatkossa Kokkolaan”

Kainuun maakuntalehden [KS] uutinen tarkoittaa sitä, että suunitelmien mukaan Kainuun alueelta rintasyöpäpotilaat eivät saa enää kohta hoitoa ja leikkausta uudessa valmistuvassa Kainuun keskussairaalassa Kajaanissa, vaan ne ohjataan jopa Kokkolaan saakka.

Herättää kysymystä ja äimistelemistä: onko Kokkola gamlagaarlebyy sen parempi paikka ja sinne on matkaa Kainuusta joku 200 km.

Lisäksi myöhemmissä lehden artikkeleissa on valitettu sairaalan osalta, sekä kuntapolitikotkin ovat olleet tätä vastaan ja yrittävät tehdä parhaansa, että näin ei käy.

Kainuun väki tosiaan vähenee ja sitä myötä myös synnytykset vähenemässä ja siirretäänkö nekin kohta Kajaanista muihin sairaaloihin?

Tietenkin kaikkien vaativinta hoitoa ja suuria nopeita leikkauksia tarvitsevien ihmisten kannalta olisi hyvin, että hoito on aina parasta ja nopeaa, mistä sitä yleensä saa. Synnytykset eivät kuitenkaan aina odota, ja ennen ne tehtiin jopa saunassa.

Kainuun hulppea uusi sairaala on vamistumassa ja tällä verukkeella luvattiin, että vähintään kaikki Kainuun maakunnan potilaat saavat siellä melkein kaikkea tarvittavaa hoitoa jatkossa. Tosin ymmärrettävää on, että kaikki vaatimimmat hoidot pitää tehdä vieläkin suurissa yliopistollisissa sairaaloissa.

Toisaalta pitää äimistellä, että mitä tarvetta sitten on uuudella sairaalalla Kainuussa, kun siellä ei kaikkia hoitoja ja leikkauksia pystytä suorittamaan. Hienot puitteet, mutta potilaat vain äimistelevät odotushuoneissa ja kahvilassa ootellen lääkäriä, joka sitten määrää potilaan toiseen isoon yliopistolliseen sairaalaan jatkotutkimuksia varten.

Lisäksi onko kainuun udessa sairaalassa edes tarpeeksi päteviä lääkäreitä hoitamaan suurempia hoitoja.

Pätevät lääkärit hakeutuvat tietenkin suurimpiin yksiköihin töihin. Väen vähentymisen vuoksi Kainuun maakunnissa siirretään leikkauksia muualle, mutta samalla synnytyksetkin siirtyy toisiin sairaaloihin.

Onko tulevassa siinä sotessa potilaalla sitä valinnan vapautta?

Äimistelyn teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181228_204538.jpg
Jotenkin kain sen soten pitäisi mennä: kuva oma piirros ja kotialbumista joku aika sitten. Monta on mukana tätä päättämässä

***

Sote pitäisi olla valmistumassa, mutta tästä ei ota selvää itse vanha erkkikään – onko tämä terveydellistä sairaanhoitoa vai sairaalloista terveydenhoitoa?

Sotet, ERVAT, sairaanhoitopiirit, keskussairaalat, erilaiset sote-kuntayhtymät, sote-alueet, maakunta-kuntayhtymät, maakunnat ja kotimaakunnat.  Alkaa olla tämä kyllä kohta melkoista sekamelskaa ja silppusalaattia.

Mikä parasta, halvinta ja ennen kaikkea potilaan näkökulmasta. Kainuun pessimistinen Puolanka on kai tästä Kainuun sotesta erkavoitunut osaksi ja tuottaa terveyspalvelunsa itse yksityisellä terveyspalveluiden tarjoalla.

ENSIMMÄISENÄ Suomessa on viisi yliopistollista suurta sairaalaa, joissa varmaan voidaan tehdä kaikki hyvin mahdolliset hoidot näpyn poistosta suurempiin operaatioihin:

  • Helsinki, Oulu, Turku, Tampere ja Kuopio

Malli oli kai on joku ERVA, ennen kuin tämä nykyinen sote valmistuu?

TOISEKSI  meillä on 16 keskussairaalaa: Kotka, Lappeenranta, Lahti, Hämeenlinna, Pori, Vaasa, Seinäjoki, Kokkola, Jyväskylä, Mikkeli, Savonlinna, Joensuu, Kajaani, Rovanniemi, Maarianhamina ja Kemi

LISÄKSI Suomessa on on erilaisia aluesairaaloita ja terveyskeskuksia eri kunnissa. Pitäisi tällä jo parantua.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171229_085639.jpg
Leikaataanko potilaita vai kuluja. Viitekuva omasta kotialbumista

***

Sairaanhoitopiirejä on 20 Suomessa ja muodostavat ERVAN yhdessä viiden [5] eityisalueen kanssa.

Erikoissairaan hoidon järjestämisessä kunnille,  kuntien pitää kuulua johonkin sairaanhoitopiiriin. Näin  ymmärtäisin.

Nämä ERVA-alueet ovat käsittääkseni viiden yliopistollisen sairaalan ympärillä olevia alueita.

Nyt puhutaan yhdestä yhteistoiminta-mallista osuuskunnasta, joka hoitaisi potilaat yhdessä sovittelemalla, että missä on paras hoito nopeasti apua tarvitsevalle?

Oulun ERVA-alueeseen kuuluu: Kainuu, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Länsi-Pohja ja Lappi [4 -5?]

 SAIRAANHOITOPIIRIEN on tarkoitus tarjota tehtävänsä puolesta jäsenkuntiensa alueen asukkaille erikoissairaanhoidon palveluja.  Suomen sairaanhoitopiirit:

  • Helsinki ja Uusimaa
  • Varsinais-Suomi
  • Satakunta
  • Kanta-Häme
  • Pirkanmaa
  • Päijät-Häme
  • Kymenlaakso
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Savo
  • Itä-Savo
  • Pohjois-Karjala
  • Pohjois-Savo
  • Keski-Suomi
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Vaasa
  • Keski-Pohjanmaa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Kainuu
  • Lappi
  • Ålands [Ahvenanmaa]

***

Soten kotimaakuntia 18 suunnitteilla ja  sote-keskuksia lisäksi

Soten suunnitelman perusteella tulisi 295 kuntaa, sotekeskukset, viisi soteyhteisaluetta ja 18 maakuntaa sopimaan näistä terveys-ja muista palveluista. [tilanne on tosin voinut jo muuttua]

Suunnitteilla olevan soten mukaan pitäisi Suomessa olla 18 kotimaakuntaa, jotka vastaisivat melkein kaikesta sairaanhoitoa myöten. Suunnitteilla olevat maakunnat:

  • Uusimaa
  • Varsinais-Suomi
  • Satakunta
  • Häme
  • Pirkanmaa
  • Päijät-Häme
  • Kymenlaakso
  • Etelä-Karjala
  • Etelä-Savo
  • Pohjois-Savo
  • Pohjois-Karjala
  • Keski-Suomi
  • Etelä-Pohjanmaa
  • Pohjanmaa
  • Pohjois-Pohjanmaa
  • Keski-Pohjanmaa
  • Kainuu
  • Lappi

Vähennystä olisi siis tulossa kaksi piiriä sairaanhoitopiireihin verrattaessa.

***

KOMMENTTI JA NÄKÖKULMA VÄÄRIN TOISIN AJATELTUNA

Entisenä kainuulaisena sanoisin, että kaikki Kainuun kunnat yhteen ja sillä saadaan suuremmat hartiat terveydenhoidon palvelemisen helpottamiseksi kaikesta huolimatta Kainuussa.

Virkamiehet ja politikot eivät  tästä tykkää, mutta näin se vaan on ja menee.

Sotessa kotimaakunnat pienemmäksi 18:n maakunnan osalta. Niitä tarvitaan vain viisi, jotka muodostetaan näiden suurien yliopistollisien sairaaloiden juurille.

Laki kaikesta huolimatta pitäsi turvata kaikille hyvän, helpon ja nopean sairaanhoidon ja turhat himmelit pois.

Tämä alkaa jo olla sellaista rosollia, että tästä ei ota selvää itse…

***

P.S kyllä nämä edellä mainitut  hoidot säilyy Kainuun sairaalassa, muutenhan tämä olisi kainuulaisten huipulla olevien kunta- , maakunta- ja valtakunnan politikkojen suuri murheenkryyni ennen vaaleja.

IMG_20180627_164639.jpg
Suomen lain pitäisi turvata kaikille hyvät terveydenhoito-palvelut säätyyn ja asumispaikkaan katsomatta

LÄHDE JA LEHTI  Kainuun sanomat, sekä kavereitten fb-sivut ja blokit

@ERKKI äimistelee.fi  / @ERKKI KOVALAINEN

@eekoo-media Erkkki äimistelee.fi ja Timin Sanomat.fi  Hämeenkyrö

 

 

 

 

Terrafamen kaivoksen osalta huonoa, että sen päätuotteen nikkelin hinta pudonnut 10 788,00 US-dollariin tonnilta – kaivokselle myönnetty lisää rahoitusta pääomasijoituksena – riittäkö kassa ilman näitä sijoituksia? Kaivoksen pelastamiseksi tarvitaan tosiaan akkukemikaaleja tai muuta liiketoimintaa

YRITYKSEN  kassavirtaan ja varojen määrään kassassa vaikuttavat yksinkertaisesti myyntitulot [liikevaihto] ja siitä vähennyksenä johtuvat yrityksen pyörittämiseen johtuvat menot, miinuksena lainojen vieraan pääoman lyhennykset, lisäyksenä rahaa kassaan pääomittaminen yksityisten ja yhtiökumppaneitten kautta. 

Lisäksi erilaiset korot lainoina ja sijoituksina vaikuttavat vähennyksinä tai lisäyksinä kassavirtaan yrityksissä.

Käyttökate tarkoittaa: liikevaihto – muuttuvat ja kiinteät kulut.  

SOTKAMOSSA  sijaitseva kaivosyhtiö Terrafame julkaisut sivuillaan julkisena 20.12.2018 otsikolla:

» Terrafame toimeenpanee aikaisemmin sovittuja rahoitusjärjestelyjä 

”Terrafame Oy:n emoyhtiö Suomen Malmijalostus Oy on kohdentanut 20 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoista rahoitusta Terrafamelle helmikuussa 2017 myönnetystä sijoitusopimuksesta. Järjestely ei edellytä uutta rahoitusta valtiolta.

Yhtiö on nostanut myös omistajien sopimasta akkukemikaalitehtaan investointirahoituspaketista 50 miljoonaa dollaria Galenan myöntämästä oman pääoman ehtoista rahoitusta. Myönteinen investointiratkaisu tehtaan rakentamisesta tehtiin lokakuussa 2018″

***

Terrafamen kaivoksen tilinpäätöstiedoissa oli kassavarat saamisineen vuoden  2017 lopussa 106 miljoonaa euroa.

Sen jälkeen ovat kaivoksen rahavarat pienentyneet vuoden 2017 lopusta syyskuun [Q3] loppuun laskemallani mallilla, niin että rahat kaivoksen kassassa olisivat olleet tuolloin noin 60 miljoonaa euroa. Vuoden alusta syyskuun loppuun laskettuna: kassavirta = investoinnit – käyttökate ilman keskeneräisten varastojen arvostusten muutosta.

106 miljoonaa rahaa kassassa vuoden 2017 lopussa – [investoinnit vuoden 2017 alusta 53 miljoonaa euroa –  8,7 miljoonaa käyttökate ilman KET:tä] = 44 miljoonaa euroa kassavirta miinuksella.

106 miljoonaa euroa – 44 miljoonaa = 62 miljoonaa euroa.

KET tarkoittaa keskeneräisten varastojen arvostusten muutosta.

Tänä aikana on voinut kassaan tulla lisää rahaa erilaisina pääomasijoituksina ja vähennyksinä vieraan pääoman lainojen maksuina.

Tällä keskiarvolla vuoden 2018 lopussa Terrafamen kassavarat olisivat ilman pääomasijoituksia noin 50 mijoonaa euroa?

Nyt kassaan on kuitenkin panostettu lisää varoja pääomasijoituksen muodossa.

***

Terrafamen pääomistuksen kautta lisää rahaa yhteensä 63,8 miljoonaa euroa

Kirjoituksen alussa tuon Terrafamen oman julkisen tiedotteen mukaan; kaivosyhtiölle on annettu pääomarahoitusta valtion omistaman Suomen Malmijalostuksen Oy:n kautta tuo 20 miljoonaa euroa ja lisäksi tullut 50 miljoonaa dollaria Galenon myöntämää omaa pääomaa.

Dollarit muutettuna euroiksi, se tekee kurssin mukaan jotain 43,8 miljoonaa €uroa.

Elikkä yhteensä rautalangasta väännettynä ilman jargonia kansantajuisesti:  Terrafame olisi saanut kassaan näiden järjestelyjen kautta yhteensä lisää rahaa 63,8 miljoonaa euroa [20 miljoonaa + 43,8 miljoonaa].

Siitä ei ole tietoa, että mitenkä ”korvamerkittyä” lisää kassavirtaa lisäyksenä tämä on koko Terrafamelle, taivain akkukemikaalitehtaalle.

KAINUUN SANOMAT on kirjoittanut artikkelissaan 30.5.2018 otsikolla: ” Suomen Malmijalostus Oy:lle ehdotetaan 46 miljoonan euron pääomistusta”

Tätä summaa ei ollut tarkoitettu lehden [KS] uutisen  mukaan Terrafamen käyttöön rahoituksena, mutta se on ilmeisesti tähän rahoitukseen toinen juttu.

Nähdäkseni kuitenkin on, että mitään erillistä yhtiötä ei ole vielä perustettu akkukemikaalitehtaalle Terrafamen osalta tai pelkän malmien tuotantoihin, vaikka ne liittyvät siihen yhteensä. Pitäisikö?

Siis nämä pääoma-sijoitukset menevät yhdessä yhteen kaivoksen kassavaroihin ja näyttävät kassan varojen määrää seuraavassa Terrafamen koko vuosikatsauksen varoissa, kun kaivos julkaisee sen lopullisessa vuoden 2018 katsauksessaan Terrafamen vuosi 2018.

Lopullisissa tilinpäätöstiedoissa voi päätellä Terrafamen kaivoksen rahaa kassassa, että mikä on tullut liiketaloudellisesti, tai mikä mahdollisesti on lisättynä tällä lähes 64:llä miljoonalla eurolla.

***

Nikkelin hinta romahtanut hetkessä

ILTALEHTI   kirjoitaa artikkelissaan 24.12.2018 otsikolla: ”Nikkelin hinta putoaa kovaa vauhtia ja sen kumppani kärähti korruptiosta – painuuko Terrafame taas pakkaselle?”

Nikkelin hinta on tätä kirjoittaessa 10 788,00 US-dollaria tonnilta, ja se on tipahtanut puolessa vuodessa roimasti.

Malmien markkinahinnat pörssissä tosiaan määrää Terrafamen kaivoksen tulevaisuuden pelkkien malmien hintojen osalta, ja onko akkukemikaalitehdas tulevaisuudessa se kaivoksen pelastus?

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

En ole koskaan vasustanut nykyistä Terrafamen kaivosta, vaan vain entistä Talvivaaran emoyhtiötä väitteistä huolimatta. Harmittaa vain kaivokseen alussa sijoittajien osakkeiden puolesta.

Malmien hintojen muutokset tosiaan näyttää nykyisen Terrafamen kaivoksen suunnan, ja mitenkä ne näytetään tulevassa vuoden kaivoksen [Terrafame] tilinpäätöksessä näissä keskeneräisten arvojen varastojen muutoksissa ja arvioinnissa käyttökatteena ilman näitä varastojen arvojen [malmien kasojen] arvostuksia?

P.S

entisenä Sotkamon Nuasjärven rannalla syntyneenä en edes otaa kantaa näihin vesistöihin ja luontoihin – kaikki kaivokset pilaa jotenkin luontoa ja ei aivan vihreitä  itsekkään olla…

Toivotaan Terrafamelle jatkossa menestymistä jo Kainuun työllisyyden kannalta!

@Erkki äimistelee.fi  /ERKKI KOVALAINEN

Kenen suksilla sivakoit, niin sen leipää syöt, mutta joku roti pitäsi kai olla YLEn kommentaattorillakin mitä saa sanoa puolueellisesti suorassa lähetyksessä kotimaisista suksista

EDIT JA MUOKATTU 20.12.2018: Sami Jauhojärvi on sanonut Ylen lähetyksessä tiedotteen mukaan sanatarkasti näin: ”Isolla suksimerkillä voi saada perempaa huoltoa ulkomaisissa kisoissa, joissa suomalaisella suksitallilla ei ole omaa huoltoa paikalla”

Pyydän anteeksi Ylelta ja Sami Jauhojärveltä, jos tästä on tullut väärinkäsitystä lukijoitten taholta.

***

YLEN  Urheilun maastohiihdon Suomen Cupin Rovanniemen osakilpailun yhteydessä  11.11.2018 suorassa lähetyksessä taisi lipsahtaa kommentaattorilta Sami Jauhojärveltä, että hiihtäjä Joni Mäki on nyt saanut parempaa palvelua ja suksihuoltoa maajoukkueessa, kun vaihtoi kotimaiselta merkiltä [YOKO] kansainväliselle suurelle merkille Fischerille.

Joni Mäki pääsi maajoukkueseen ja vaihtoi samalla suksimerkkinsä suomalaisesta kotimaassa Kiteellä valmistetusta YOKOSTA suureen kansainväliseen valtamerkkiin Fischeriin.

Sanan tarkkkaan ei enää tätä Jauhojärven lausuntoa löydy, koska YLEN Areenalta tämä lähetys ja taltiointi on jo poistunut, mutta näin muistelen Mustin sanoneen.

Joni Mäki oli Rovanniemen Suomen Cupin sprintissä hienosti kolmas Ristomatti Hakolan ja Anssi Pntsisen jälkeen ja hän on sen jälkeen hyvin pärjännyt jopa maailman cupissa.

Asiassa ei sinällään mitään pahaa, jos hiihtäjä Joni Mäki saa tätä kautta parempaa suksihuoltoa ja hyvät sukset, mutta Jauhojärven kommentointi sinällään lievästi äimistelyttää.

Siitä huolimatta Sami Jauhojärvi on parhaita maastohiihdon asiantuntijoita ja kommentaattoreita YLEllä kautta aikojen.

YLElläkin kai saa nykyään sanoa ja mainostaa mitä haluaa, vaikka  se on puolueeton ei mainoskanava meidän veronmaksajien rahoilla. Toisaalta televisiossa näkyy tarkkaavaiselle maastohiihdon asiantuntijalle muutenkin, minkä merkkisillä välineillä kukin urheilija kilpailee.

Äimistelen ja luulisin, että vähintään tästä olisi pitänyt antaa nuhtelut Jauhojärvelle YOKON ja Ylen taholta.

***

Singerin ompelukone tikitti

Aikoinaan oli mainostaminen jopa Ylen radion puolella kielletty kokonaan ja Paavo Noponen tai joku muu oli sanonut eräästä suomalaishiihtäjästä joskus 70-luvulla, että pärjäsi ja tikutti kuin Singerin ompelukone.

Sen aikainen radion päällikkö Voitto Raatikainen tuutista oli sanonut selostajalle, että oliko sinulta mennyt kotoa ompelukone rikki..[varoitus]

Mutta

ILTALEHTI  kirjoitaa otsikossaan 13.4.2018: ” Sami Jauhojärven suomalainen suksitalli [O W] meni konkurssiin, olympiavoittaja palaa huippuhiihdon pariin itävaltalaistiimissä”

Siis tässä Iltalehden artikkelissa tarkoitetaan Ylen  puolueettoman kommentaattorin Sami Jauhojärven siirymistä suksimerkin Fisceherin kehittämiseen ja ilmeisesti huoltopalveluihin.

Sami Jauhojärvi kilpaili ennen One Wayta tosin jo Fisherillä, mutta oli muutaman vuoden ennen uransa lopettamistaan ja OW:yn konkkurssia Fischerin tallihiihtäjä.

ILKKA media kirjoittaa 5.12.2018 otsikolla maastohiihtäjä Joni Mäestä: ” Maajoukkuestatus on tuonut paljon uutta ja hyvää Joni Mäen uraan, välillä on pitänyt hämmästellä jopa kaluston [Fischer] paljoutta ja huollon tehokkuutta”

Mäki vaihtoi Fischerin suksitalliin ja nyt on kalustoa yllin kyllin,  sanotaan Ilkan kirjoituksessa.

Tässäkään ei mitään pahaa, jos tämän suksimerkin vuoksi hiihtäjä menestyy,

Mutta mitä ovat miettineet YOKON suksihuoltajat ja tiimi näistä Sami Jauhojärven lausunnoisa YLELLÄ, jos ovat suksihuollon kiireittensä lomalta edes lähetystä seuranneet.

Kuitenkin kotimaisissa suksimerkeissä on hyviä ja varmaan YOKO on kaiken voittavansa aikoinaan tehnyt Joni Mäen alun uralle palveluna hyvissä oranssissa suksissa ja voitelussa.

***

Suomessa valmistettuja suksia on ennenkin halveksittu nediassa

ILTALEHTI  kirjoittaa hiihtouutisessaan 2.1.2017 otsikolla: ” Anne Kyllösen mieleen jäi suomalainen suksimerkki Peltonen – ememmän kuin hänet kukistaneen hiihtäjän nimi”

Suksimerkki jää nyt enemmän mieleen kuin nimi, oli Anne virnuillut, kun Sveitsin Nadine Fåhndichin oli Peltosilla kisaillut maaiilman cupissa.

”Kuka peltosilla vielä hiihtää ”, vertasukuvallinen toimittajan kommentti edellä mainitusta, ehkä Anne Kyllösen ajattelusta…

***

Suksimerkkien edustus suomalaisten maastohiihtäjien kesken

ÄIMISTELIN blogissani @ERKKI äimistelee.fi maaliskuussa 8.2018 otsikolla: ” Sadasta suomalaisesta edustushiihtäjästä noin 20 % kilpailee kotimaassa valmisetuilla suksilla”

Sen aikaisen laskelmieni mukaan oli suomalaisten maajoukkuehiihtäjien, ampumahiihtäjien, hiihtosuunnistajien ja yhdistetyn urheilijoitten suksimerkit jakaantuneet seuraavasti. Mukaan on laskettu kaikki nuorista ja vähänkin edustustehtävissä olleet urheilijat maajoukkueesta haastajaryhmään asti.

Hiihtosuunnistajien osuus kasvattaa kotimaisen Heinolassa valmistettujen Peltosten osuutta.

Osuudet hiihtäjillä tilastoimassani suksimerkeissä ja mukaan on laskettu 104  kaikkian suomalaista edustushiihtäjää:

  • Fischer 30 urheilijaa
  • Rossignol 27 urheilijaa
  • Peltonen 17 urheilijaa
  • Salomon 8 urheilijaa
  • Madshus 9 urheilijaa
  • One Way 9 urheilijaa
  • Atomic 5 urheilijaa
  • YOKO 5 urheilijaa

One Wayn konkurssin jälkeen ainakin Antti Ojansivu ja Vilma Nissinen vaihtoivat suksimerkkiä: Antti Ojansivu Madshusille ja Vilma Nissinen Rossignolille. Uransa lopettanut Sami Jauhojärvi OW:ltä Fischerille tuotekehittelyyn.

Matti Heikkinen vaihtoi entiseen suksimerkkinsä Fischerile Salomonilta.

IMG_20181217_090139.jpg
Kuvakaappaus omasta albumista. YOKON ja PELTOSEN suksia Tampereen Turtolassa ERÄTUKUN kaupassa pari vuotta sitten

***

KOMMENTTI JA NÄKÖKULMA 

Onko pakko ja aina välillä halventaa kotimaisten suksien toimivuutta mediassa ja somessa, vaikka kaikilta löytyy hyviä suksia.

Painostaako jopa Hiihtoliito vaihtamaan hiihtäjien suksimerkkiä maajoukkueeseen päästyään?

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

Nappaako Skoda Transtech Tampereelle raitiovaunujen lisäksi myös liikennöinnin järjestelyn – kuusi hakijaa kiinostunut ja jättänyt osallistumishakemuksen

TAMPEREEN  kaupunki kilpailuttaa raitiotien liikenteen järjestelyistä vastaavan yhtiön ja vaunut ovat jo päätetty ostaa Kajaanin Otanmäen Transtech Oy:n tehtaalta Kainuusta.

OLULUSSA pääkonttoria pitävä tsekkiläinen Skoda Transtech Oy on jättänyt määräikaan mennessa osallistumisilmoituksen, että on myös kiinnostunut Tampereen raitiotien liikenteen järjestämisestä.

Yhteensä kuusi yritystä on jättänyt kiinostavuudensa tästä Tampereen raitiotien liikenteen järjestelystä.

Raitiotien järjestelmän palveluintegraattorina toimii Tampereen Raitiotie Oy, joka varmistaa valitulle liikenöitsijälle kaluston [raitiotievaunut] ja tietenkin kiskot niiden vaunujen alle.

Tampereen kaupunki taas vastaa raitiotien liikenteen lippujärjestelmän järjestämisestä ja kerää lipputulot, kuin paikallisliikenteen bussien ”nyssejen” kanssa.

Kilpailutteva liikennöinti perustuu palvelualianssisopimukseen, siinä valittava liikenöitsijä ja palvelun tilaaja kaupunki yhdessä suunnittelevat raitotien liikennnöintiä yhteisesti yhteisellä oraganisaatiolla.

***

Näin asiassa edetään

Kuusi hakijaa; ovat siis jättäneet vasta kiinnostuksensa raitiotien liikenteen järjestämisestä Tampereen raitiotiessä.

Myöhemmässä vaiheessa varmistetaan, että kaikki hakijat täyttävät raitiotien liikenteen järjestämiseen soveltuvat vaatimukset.

Tämän jälkeen valitaan ”loppusuoralle” näistä neljä yritystä, jotka valitaan varsinaiseen tarjouskilpailuun.

Tammikuun loppuun 2019 pitäisi lopulliset tarjoukset näiden valittujen yritysten tehdä ja tarjousten perusteella jopa huhtikuussa tehdään lopullinen päätös valittavasta yrityksestä.

***

Kuuden yrityksen nimet ja millä perusteella liikenöitsijä sitten valitaan? – tuttuja paikkakuntalaista, kokemusta tai sitä halvinta!

§ JULKISELLA  hankinnalla ja hankintalailla tarkoitetaan sellaisia hankintoja, joissa sidosryhminä ovat  mukana valtio, kunta, kuntayhtymät, maakunnat ja valtion liikelaitokset.

Tämä Tampereen kaupungin raitiotien liikennöinnin kilpailutus järjestetään lakien mukaisesti.

Tampereen raitiotien liikenteen järjestelyistä on kiinnostunut nämä kuusi yritystä:

  • AB Stockhom Spårväger: liikennöi Tukholmassa raitiotiessä kahta raidetta
  • Go-Ahead Finland Oy: yritys pitää päämaajaansa Helsingissä, mutta onko tämä vastaavan brittiäisen yhtiön suomalainen tytäryhtiö?
  • Länsilinjat Oy: Pirkanmaan ja Tampereen seudulla vaikuttava suuri liikenöitsijä bussi-liikenteessä. Henkilökuntaa yli 150 ja linja-autoja yli 100
  • Skoda Transtech Oy: tsekkiäinen yritys, jonka Suomen pääkonttori ja toimipaikka on merkitty Ouluun, vaikka sen vaunujen tuotanto tehdään Kainuussa Kajaanin Otanmäessä
  • VR-Yhtymä Oy: Suomen valtion omistama logistiikka-konserni rautateillä
  •  Väino Paunu: Pirkanmaan seudulla vaikuttava liikennöitsijä, jolla jotain 120 linja-autoa ja henkilökuntaa noin 250

***

Yleensä nämä kilpailutukset menee hyvin ja joskus huonosti. Millä perusteella yritys näihin valitaan kilpailutuksen ja tarjousten perusteella? Lisäksi onko tässä EU vielä mukana omine sääntöineen?

Suositaanko paikkakunnan yritystä, vai jotain halvinta ulkolaista. Onko mukana kaiken maailman loppareita ja politikkoja suhmoroimassa hankintoja?

Vaikuttaako yrityksen vankka kokemus aikaisemmista vastaavista toiminnoista yrityksen valintaan.

Siinäpä se!

Transtech Oy on ainakin jo Kainuusta saanut vaunut Tampereen raiteille ja vieläkö samalta yhtiöltä valitaan lisäksi liikennöinnin järjestelyt.

Tampereen raitiotien liikenteen järjestelyjen arvo on ensimmäisessä vaiheessa arvioituna noin 6 miljoonaa euroa ja kuljetukseen tarvitaan aluksi 70 – 80 raitiotievaunun kuskia.

Mistä nämä raitiotievaunujen kuljettajat sitten haalitaan ja koulutetaan; se on jo toinen juttu.

Erilaisilla kommentointi- palstoilla mediassa ja somessa on jo ollut epäilyjä, että Transtechin vaunutehdas siirretään Kainuusta tsekkeihin, kun työvoimaa ei edes saada nälkämaalle hitsaamaan tarpeeksi, mutta sellaiset puheet jätetään nyt omaan arvoonsa.

***

Äimistelijän toimituksen omia kuvia tältä päivältä 18.12.2018 Tampereen Hervannasta, jossa kevyt lumipeite jo verhoo valmiita kiskoja ja Insinöörinkadun eteläpään työt ovat vasta alkamassa. Lisäksi pari kuvaa aikaisemmin syksyltä.

IMG_20181218_151354.jpg
Valmista raitiotien pätkää tänään kuvattuna 18.2.2018 Tampereen Hervannan Insinöörinkadulta Duon kauppakeskuksen maisemissa. Kuva @ERKKI äimistelee.fi
IMG_20181218_151348.jpg
Siinä ne jo valmiit kiskot sojottaa Hervannassa

 

IMG_20180425_070339_1.jpg
Syksymmällä oli vielä tällainen revohka Hervannassa. Kuva-arkisto @ERKKI äimistelee.fi
IMG_20181218_151404.jpg
Kevyt jouluinen lumi verhoaa ja peittää tuoreita valmiita raitiotien kiskoja Hervannassa joulukuussa 2018
IMG_20180516_110456.jpg
Hyvää raitiotien kiskoa Hervannasta aikaisemmin syksyltä, kyllä tästä päältä jo kelpaa autollakin ajella. Kuva @ERKKI äimistelee.fi median arkistosta

LÄHDE JA LEHTI: AAMULEHTI, Tampereen kaupungin julkiset sivut, TAMPERELAINEN

EDIT @äimistelijä kääntää kohta takkinsa Hämeenkyröstä pitäen Tampereen raitiotien kannattajaksi. Hyvältähän tämä näyttää tällä hetkellä.

@ERKKI äimistelee.fi @eekoo-media Timin Sanomat.f ja @ERKKI äimistelee.fi /Erkki Kovalainen Hämeenkyrö

 

 

Vuoden urheilija 2018: Kaisa Mäkäräinen on aidosti paras, mutta Iivo Niskanen valitaan toisen kerran peräkkäin

URHEILUGAALA JA VUODEN URHEILIJA 2018

On kohta käsillä se hetki, kun Suomen urheilutoimittajien Liitto valitsee Suomen vuoden urheilijan, ja se julkaistaan Urheilugaalassa tammikuun 17.päivänä 2018. Samalla siinä julkaistaan äänestyksen perusteella vuoden 2018 sykähdyttävintä urheiluhetkeä. Se on minusta Joensuun Mailan pesäpallon Suomen mestaruus.

Mainittakoon sivujuonteena, että äimistelijää ei ole hyväksytty tähän Urheilutoimittajien Liittoon ja vaikutusvaltaa tähän valintaan ei ole.

Vuoden urheilijan valinnan perusteella on monta näkökulmaa: valitaanko paras suomalainen urheilija suomalaisten suosikkien lajista, vai kansainvälisen lajin suuruuden näkökulmasta.

Yleensä vuoden urheilija valitaan suomalaisten suosikkilajeista, vaikka moni ei valittu urheilija on maailmalla enemmän tunnettu kuin suomalainen maastohiihtäjä tai keihäänheittäjä.

Tietysti rahalliset ansiot vaikuttaa tähän, lajin raskaus ja miten useasti urheilija kilpailee vuoden aikana.

Maastohiihtäjä Iivo Niskanen valittiin vuoden 2017 vuoden urheilijaksi ja mikään ei estä häntä edelläänkään valittavaksi. Nyt ei olla missikisoissa ja Tangomarkkinoilla, jossa yleensä edellisen vuoden voittajaa ei valita.

Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi valittiin vuoden 2014 olympiavoitollaan vuoden urheilijaksi ”parina” tasapuolisesti ja Tero Pitkämäki on saanut tittelin vuosina 2013 ja 2015.

Leo-Pekka sai kunnian vuoden urheilijana kaudelta 2016.

***

Kaisa Mäkäräisen pitäisi voittaa, mutta Iivo valitaan

ÄIMISTELIJÄ on tiennyt monena vuonna peräkkäin oikein nämä vuoden urheilijan valinnat ja tuskin erehtyy siinä tästä.

Vuoden urheilijan titteli kuuluisi ampumahiihdon maailman cupin voittajalle Kaisa Mäkäräiselle, sillä se on suurempi urakka ja olympialaiset ovat vain yhdet kilpailut vuoden aikana.

Olympiavoittoa kuitenkin arvostetaan, varsinkin maastohiihdossa ja miehissä. Iivo Niskanen valitaan vuoden 2018 vuoden urheilijaksi, mutta minun mielestäni ainut oikea lista on tämä laatimani ja perustelut tulee siitä ohessa.

***

TOP 11 – kärki Suomessa vuoden 2018 urheilijaksi

  1. Kaisa Mäkäräinen ampumahiihto: ampumahiihto on kansainvälisesti jopa tunnetumpi laji kuin maastohiihto ja pitkän kauden arvostettu maailman cupin voitto menee yksittäisiä olympiavoittoja edelle
  2. Maastohiihtäjä Iivo Niskanen on toisen sijansa anasinnut olympiavoitollaan raskaassa 50 km kilpailussa  Pyengcitangissa  olympialaisissa Etelä-Koreassa
  3. Ikaalisten Urheilijoitten Kirista Pärmäkoski saavutti olympialaisissa  pronssia yhdistelmäkilpailussa ja vapaan 10 km matkalla. Krista kuitenkin häviää kahdella himmeämmällä mitalilla Iivolle.
  4. Painija Petra Olli teki historiaa pitkästä aikaa ja voitti kultaa painissa Budabestissä ja lisäksi Kapliskissa EM-pronssia. Varmasti Petra on neljännellä sijalla vuoden urheilijan listalla
  5. Formula-kuski Kimi Räikkönen on varmasti tunnetuin suomalainen urheilija maailmalla ja oli  maailman cupissa kolmannella sijalla formuloitten pääsarjassa ja se antaa F1:issä antaa hyvän viidennen sijan. Räikkönen voitti yhden maailman cupin osakilpailun vuonna 2018.
  6. Lumilautailija Enni Rukajärvi voitti pronssia olympialaisissa ja se on hieno saavutus, vaikka kaikki eivät ehkä vielä lajia arvosta
  7. Jenna Laukkasen Sotkamon Vuokatin seuran hyvät uinnit MM-kisojen finaalissa  nyt loppuvuodesta oikeutetusti tulee arvostaa kympin sakkiin. Uinti on arvostettu ja levinnyt laji maailmalla
  8. Leo-Pekka Tähti saavutti kultaa, hopeaa ja pronssia vammaisten pyörätuolikelauksessa hyvin tuloksin EM-kisoissa Berliinissä. Tähti valittiin vuoden urheilijaksi 2016
  9. Marika Teini voitti kultaa suunnistuksen EM-kisoissa ja hopeaa MM-kisoissa keskimatkalla. Suunnistus on nykyään arvostettu kestävyyslaji maailmalla.
  10. Hämeenkyröläinen raviohjastaja Mika Forss oli viides raviohjastajein EM-kilpailuissa ja kilpailee vuoden aikana melkein jokaisena päivänä ja on ansainnut kovia palkintorajoa ajamilleen hevosille. Kumpi on sitten vaikeampaa, kuin ohjastaa vikuroivaa hevosta tai automaattista moottoria formuloissa?
  11. Tuomas Jussila ja Virpi Hukka: Suomen kansallispelin pesäpallon huiput kuuluisi aina kympin sakkiin, vaikka laji ei ole levinnyt kovin suuresti maailmalle. Tuomas Jussila voitti kultaa Superpesiksessä Joensuun Mailassa ja valittiin vuoden pesäpalloilijaksi. Virpi Hukka samoin voitti SM-kultaa jyväskylän Kirittärissä ja valittiiin vuoden 2018 naispesäpalloilijaksi. Nyt tuloksena heillä  on hieno 11.sija  tällä vuoden urheilijan listallani.
IMG_20181206_154043.jpg
Kaisa Mäkäräinen penkalla. Kuva Yleltä livenä

***

Listalle ei nyt mahdu millään ilveellä koripalloilija Laura Markkasta, eikä pyöräilijöitä, puhumattakaan NHL:n ja KHL:n jääkeikkoilijoita, golfia,  nyrkkeilijöitä, tennistä, rallia tähdistä ynnä muita lajeja salibändyn maailman mestareita, vaikka kaikki he ovat hyviä..

MUOKATTU EDIT 15.12.2018 klo 22:47 suunnistaja Marika Teini on voittanut hopeaa MM-kilpailuissa 2018 ja kultaa samoin keskimatkalla EM-kisoissa samana vuonna

@ERKKI äimistelee.fi @urheilu @eekoo-media Timin Sanomat.fi

@päätoimittaja/erkki kovalainen.fi