Vuokatti Areenan rakentaminen sopimuksineen on riskitön Sotkamon kunnan taholta – samalla pesäpallo Hiukasta Vuokattiiin, kun nykyinen pesäpallostadion on rempallaan Suomen huonoimpia ja siihen ei satsata kunnan ja SuperJymyn tahoilta

SOTKAMO  Sotkamon kunnanvaltuusto on tehnyt yksimielisesti päätöksen, että se lähtee mukaan tähän Vuokatti Areenan rakentamiseen, jossa toimijoina, sidostyhmänä ja yhteistyökumppaneina ovat mukana ainakin Kainuun Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto. Voi olla lisäksi muitakin.

Saatavilla olevien tietojen mukaan tämä Vuoatti Areenan hanke tarkoittaa: Sotkamon kunta rakentaa leasing-rahoituksella uuden kahden jäähallin Areenan Vuokattiin.

Hallin operaattoreina ja toimijoina ovat luotettavat Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto, ja nämä vuokraavat Areenan Sotkamon kunnalta sovitulla vuokralla. Maakunta ja Urheiluopisto ovat sitoutuneet vuokralaisiksi ainakin leasing-sopimuksen ajaksi, tämä tarkoittanee ainakin 20-vuoden aikaa.

Ymmärrykseni mukaan; Maakunta ja Urheiluopisto ovat luvanneet vastata vuokrayhtiönsä taustalta Areenan ylläpitokustannuksista  ja tästä leasing-rahoituksesta vuokran yhteydessä koko ajan loppuun asti. Lienekkö mahdollisia korkoja lisäksi tässä leasing-rahoituksessa, tai ne voivat olla vähäisiä!

Siitä ei ole tietoa, että missä erissä ja mihinkin Euriboriin tämä leaseng-laina Sotkamon kunnan toimesta otetaan.

Laskemalla Kuntarahoituksen sivuilta esim. kahden prosentin korolla 20 vuoden lainan, se tietää kokonaiskorkoa 1 680 000 euroa (1,7 miljoonaa€)  koko lainan pääoman lisäksi. Korko voi olla tämän Areenan kohdalla  kuitenkin vain prosentin. Ilmaista rahaa ei kuitenkaan ole tarjolla.

Leasing-lainan tarjoa voi muukin rahoitus, kuin Kuntarahoitus.

Hiipuuko lainan pääoma korkojen kera lisänä mahdollisesti suureksi lopussa.

***

Vuokatti Areenan kustannuksiksi rakentamiseen on arvioituna noin 8 miljoonaa, ja tarkempien järjestelyjen mukaan sen rakennustyöt pitäisi aloittaa 2019 keväällä.

Maakunta ja Urheiluopisto ovat luvanneet  Areenaan sijoittaa pesämunaksi kumpikin miljoonan euroa, elikkä yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Tämä ei liittyne rakentamisen kustannuksiin, vaan alkupääomaksi Areenan pyörittämiseen.

Laskettaessa 8 mijoonaa euron kustannukset mahdollisella 20 vuoden leasing-lainalla, niin se tekee vuodessa lyhennystä 400 000 euroa.  Lisäksi arvioni mukaan Vuokatti Areenen ylläpitokustannukset jäähdyttämisineen  ja henkilökuluineen tekevät  vähintään 500 000 euroa vuodessa.

Yhteensä 900 000 euroa siis pitää saada Sotkamon kunnan vuokraa Osuuskauppa Maakunnalta ja urheiluopistolta, jos se kattaa nämä leasing-rahoituksen ja ylläpidon kulut, kuten on ilmeisesti alustavasti sovittu.

Lähes miljoonaa on kuitenkin pieni summa, jos vuokraajat Maakunta ja Urheiluopisto saavat sinne järjestettyä ympärivuotista toimintaa: Winter Open siirtyy Katinkullasta Areenalle, hiihtolomien, syksyn ja pääsiäisen aikaan suuret ryskäjäiset, Veikko Huovisen muistoleja, teatteria, jääkiekon Liigan ja jopa NHL:n otteluja ja kesällä jopa suuret Iskelmä-festivaalit kansainvälisesti tunnettuine esiintyjineen.

Vuokattiin samassa yhteydessä siirrettävä pesäpallostadion tukisi myös tätä Areenata järjestettävien tapahtumien näkökulmasta.

Lisäksi Areenalla voidaan järjestää kaikenlaisia lisäpalveluja ja myymälöitä alivuokralaisineen: partureita, baareja, kauppoja ynm – vain mielikuvitus on siinä rajana.

Vaikuttaa näillä visioilla, että Vuokatti Areenasta tulee kaikkien osapuolten kannalta hyvä juttu. Lisäksi Maakunta ja Urheiluopisto saavat näillä järjestämillään tapahtumilla matkailutuloja kierrättämällä itselleen,  kuten matkailuyritykset Vuokatissa hiihtoputken kautta.

***

Pesäpallo pois Hiukasta samalla rytinällä Vuokattiin – Hiukan pesäpallosatadion on Suomen huonoimpia, sen jo keskustapuoleeen kokouksen väki huomasi

KESKUSTAPUOLUEEN puoluekokouksen yhteydessä  Sotkamossa Hiukassa järjestetty  Superpesiksen pesäpallo-ottelu keväällä yhdessä keskustapuolueen kokouksen kanssa herätti jo suurta parran pärinää. Sateen uhka oli paikalla ja pääministeri Juha Sipilä joutui heittämään avausheiton toppatakissa.

Keskustan ja Superin Jymyn väki odotti enemmän katsojia paikalle, mutta se ei houkutellut, kun katettua katsomoa ei ollut Hiukassa. Puolueväki jäi seurustelemaan Vuokattiin mökkien ja hotellien takkatulien lämpöön ilman maailman parasta pesäpalloa, kuten oli heille luvattu.

Sotkamon Hiukan pesäpallostadion on kohta jo wintagea, sillä tätä huonompia ilman katsomojen katetta on enää vain Kiteellä ja Siilinjärvellä.

Näyttää siltä, että vaikka SuperJymyn Oy:n mukana johdossa on merkkihenkilöitä ja vaikuttajia, niin ne eivät välitä viis veisaa yhtään mitään yhdessä Sotkamon kunnan kanssa Hiukan stadionin saattamisesti nykyiseen aikaan. SuperJymyn toiminta näyttää keskittyvän muille liike-elämän saroille, joka ei ole pesäpallon kanssa mitään tekemistä.

JymySuper tietenkin maksaa kunnalle Hiukasta kunnon vuokrat, mutta mitään muuta siihen ei heiltä kai satsata.

Onko SuperJymy Oy kuin käenpoikanen: tekee tuloksen muualta satsaamatta mitään  kunnan yllä pitämään Hiukan stadioniin, vaikka tekee taloudellisen tuloksensa muualla.

Sotkamossa olisi joka ottelussa Superissa vähintään 4000 – 5000 katsojaa, jos katsomo olisi nykyiseen malliin katettu sateen varalta.

Sotkamon pesäpallo kannattaa siirtää kokonaan Vuokattiin Areenan yhteyteen uudella pesäpallostadionilla, ja Hiukkaan rakentaa sen tilalle kerrostaloja gryydereille.

Pesäpallokenttä Vuokatissa tukisi Areenaa, kaikki osaisivat helposti paikalle Vuokatin tunnettavuuden vuoksi. Vuokattiin majoittujien ei tarvitsi lähteä emäpitäjään kirkolle asti ja uudella stadionilla voitaisiin järjestää suuriakin konsertteja ja tapahtumia Areenan läheisyydessä.

Tämä olisi kaikkien Sotkamon kunnan, Vuokatti Areenan ja SuperJymyn kannalta yhteinen etu!

Se olisi koko Kainuun matkailun ja Sotkamon kannalta se Jymyjuttu!

IMG_20181113_192620.jpg
Viite- ja kuvituskuvaa uudesta Vuokatti Areenasta

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

 

Mainokset

Sotkamon Vuokatti Areenan uusi tomintamalli rahoituksineen hämmentää vähän monimutkaiselta leasingineen maallikolta – mutta toivottavasti halli onnistuu, koska takana on vakaat toimijat Vuokatin Urheiluopisto ja paikallinen Osuuskauppa Maakunta

VUOKATTI AREENAN  uusi toimintamalli rahoituksineen vaikuttaa tavalliselle äimistelijälle äkkiä vähän monimutkaiselta, vaikka yleensä ratkaisut pitäisivät olla selviä ja helposti ymmärrettäviä.

Nyt Vuokatti Areenan ensimmäinen kaivinkoneen tai kuokan pisto maahan toukokuussa 2019 pitäisi vihdoinkin aloitttaa Areenan rakentamisen.

Edellinen hallin rahoitusmalli kaatui mm. siihen, että valtio ei anna siihen rahaa, kun mukana on yksityisiä toimijoita.

Nyt mukaan on tullut leasing-rahoitus, joka varmaan on maallikolle tutumpi esim. autokaupoista. Leasingissä ei tavallaan omisteta tuotetta, vaan sitä maksetaan tavallaan vuokralla. Myöhemmin tosin voi vuokraaja saada tämän konkreettisesti  itselleen.

Nyt siis Sotkamon kunnan taholta järjestetään lesing-rahoitus Vuokatti Areenan rakentamiseen.

***

Sotkamon kunnanhallituksen kokouksen julkituomasta tiedosta Vuokatti Areenan uuden rahoituksen osalta

Sotkamon kuunnanhallituksen kokouksen 20.11.2018 pöytäkirjoista käy ilmi seuraavaa [jäljennös siitä lopussa]:

  • Osuuskauppa Maakunta ja Vuoakatti säätiö (Urheiluopisto) perustavat Vuokatti Areenan operoinnista ja liiketoiminnasta vastaavan operointi yhtiön
  • edellä mainitut sidosryhmät sijoittavat siihen 2 miljoonaa euroa, joka lienee tasan miljoona mollemmilta (yhtiötä ei ole vielä perustettu)
  • Sotkamon kunta rakennuttaa uuden jäähallikiinteistön kiinteistöleasing-rahoituksella ja vuokraa kiinteistön operaattoriyhtiölle, perien siitä vuokrana kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut (Maakunta, Urheiluopisto tai lisäksi muut toimijat)
  • kiinteistöleasingilla rahoittaminen ei ole kunnan taseessa näkyvä investointi, vaan tuloslaskennassa näkyvä kuluerä
  • malli siis tarkoittaa, että Sotkamon kunnan ei tarvitse tehdä aikaisemmin sovittua 1 miljoonan euron sijoitusta halliin,  eikä antaa lainatakausta
  • jäähalli-kompleksi on sopimuskauden kunnan vastuulla ja riskillä, mutta operaattoriyhtiön (Maakunta ja Urheiluopisto) on niin vahva taloudellisesti, että riskiä ei ole juuri olemassa
  • Vuokatti Areenan kustannusarvio on 8 miljoonaa euroa

Artikkeli jatkuu kuvien jälkeen.

Mitä täma leasing tarkoittaa sitten Sotkamon kunnan vastuulta ja osalta tässä Vuokatti Areena rahoituksessa ja kumppanina?

VUOKATTI AREENAN  rahoituksessa on paljon sidosryhmiä mukana: Sotkamon kunta, Osuukauppa Maakunta, Urheiluopisto ja joku muu mukaan tulija, lisäksi mahdollinen konsulttiyhtiö suunnittelussa,  hallin rahoittaja pankki tai kuntarahoitus ja kuka hallin  yleensä rakentaa rakennusfirmana.

Sellainenkin on olemassa kuin Kuntarahoitus, joka järjestää näitä leasing-lainoja kunnille.

Siis tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempi yhtälö, kuin äimistelijä leesaisi uuden mersun käyttöönsä tai vain olisi yhdestä rakennuksesta kysymys, jossa on vain kaksi osapuolta mukana.

Kysymysmerkkejä:

  • Rahoittaja siis omistaisi rakennuksen ja tontin ainakin aluksi ja kuka on se rahoittaja ja tämän hallin rakentaja?
  • Toimija, siis tämä perustettava operaattoriyhtiö  Maakunnan ja Urheiluopiston kesken vastaisi hallin ylläpitokustannuksista?
  • Perustetaanko vielä lisäksi joku uusi osakeyhtiö Maakunnan, Urheiluopiston ja Sotkamon kunnan kesken, joka voisi olla yhdessä tämä vuokralainen? (tuntuu liian monimutkaiselta, mutta tätä tässä tapauksessa epäilen (vain toim.huom)
  • Vuokralainen voisi olla myös pelkästään Sotkamon kunta, jolle muut toimijat ja sidosryhmät OK Maakunta, Urheiluopisto ja joku muu ST1? taas maksaisivat myös vuokraa?
  • Kaikki osakkaat maksaisivat suoraan rahoittajalle osuutensa?
  • Kustannusarvio on tuo 8 miljoonaa euroa ja tuleeko uusia osakkaita mukaan näiden lisäski, erotus on tällä vielä 6 miljoonaa euroa
  • Vuokatti Areenan käyttökustnnukset voivat olla vuodessa ainakin puoli miljoonaa (500 000 €), koska Kajaanin rakennettevan  harjoitusjäähallin kustannukset ovat arvion mukaan 150 000 -250 000 euroa vuodessa.

 

Yhteenveto ja kommentti: kunnan päättäjät  olkaa kuitenkin tarkkana ja kysykää tästä kokouksessa- mitä tämä tarkoittaa?

Kuitenkin tämä Vuokatti Areenan rakentaminen tältä pohjalta vaikuuttaa vakaalta, koska Sotkamon kunnalla ei näyttäisi tässä olevan mitään riskiä, koska taustalla ovat mukana tunnetut ja vakavaraiset Kainuun Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto.

Sotkamon kunnanvaltuusto käsittelee tätä kunnanhallituksen esitystä kokouksessaan maanantaina 26.11.2018.

Toivottavasti pystyy kunnanhallitus vääntämään tästä rautalanka-mallin kaikille Sotkamon valtuuston politikoille, että ymmärtävät mistä tässä on kysymys.

Että ei tarvitse jälkeen päin äimistelellä asiaa.

Lopussa vielä Sotkamon kunnanhallituksen julkisilta sivuilta tästä tiedote.

Jatkuu kuvan jäljiltä.

IMG_20181122_211957.jpg
Häkkyrä tästä uudesta Vuokatti Areenan rahoituksesta ja mallista, josta ei tahdo ottaa selvää itse vanha erkkikään

UUSI RAHOITUS VUOKATTI AREENALLE  SOTKAMON KUNNANHALLITUKSEN JULKISILTA SIVUILTA KOPIONA 

Uudessa toimintamallissa Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatti säätiö sr (Urheiluopisto) perustavat Vuokatti Areenan operoinnista ja liiketoiminnasta vastaavan operointiyhtiön. Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatti säätiö sr. sijoittavat operaatioyhtiöön 2,0 miljoonaa euroa, mikä takaa operaattoriyhtiölle vahvan taloudellisen selkänojan sekä vuokranmaksukyvyn. Nykyinen operaattoriehdokas on myös mukana operaattoriyhtiössä ja yhtiöön voidaan ottaa myös muitakin yrityksiä.

Sotkamon kunta rakennuttaa uuden jäähallikiinteistön kiinteistöleasing-rahoituksellla ja vuokraa kiinteistön operaattoriyhtiölle perien vuokrana kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut.

Kiinteistöleasingillä rahoittaminen ei ole kunnan taseessa näkyvä investointi vaan tuloslaskelmassa näkyvä kuluerä (= vuokra), jota vastaan saadaan operaatoriyhtiöltä vuokratuloja (kunnan tuotot = kulut).

Osapuolet ovat arvioinneet, että ylläkuvatulla rahoitusmallilla areenaoperaattorilla perittäväksi vuokratasoa tulee noin 25 % pienempi vuokra kuin aikaisemmassa kiinteistömallissa ja näin harjoittaa liiketoimintaa, josta on mahdollista saada myös kannattava.

Yllä kuvattu  uusi malli tarkoittaa myös sitä, että Sotkamon kunnalla ei tarvitse tehdä sovittua 1,0 miljoonan euron investointia kiinteistöyhtiöön eikä antaa 1,4 miljoonan lainatakausta.

Uusi malli tarkoittaa myös sitä, että rakennettava jäähallikokonaisuus on sopimuskauden kunnan kunnan vastuulla ja riskillä, mutta operaattoriyhtiön omistuspohja ja vahva taloudellinen asema pienentävät riskiä merkittävästi.

Uuden mallin hyödyt ovat, että Vuokatti Areenan kokonaisuus saadaan sen myöntä käyntiin. Jäähallikokonaisuuden toteuttaminen kiinteistöleasing-rahoituksella on taselainaa kokonaistaloudellisesti edullisempi vaihtoehto. Kiinteistöleasing- rahoitusmallilla vuokrataso saadaan kohtuulliselle tasolle ja operaattoritoimija pystyy sitoutumaan kokonaisuuden operointiin.

Loppulauselma Sotkamon kunnanhallitus, osittainen sitaatti

Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se kumoaa aikaisemmat päätökset  sijoitetun vapaan pääoman rahaston (SVOP) antamisesta Kinteistö Oy Vuokatti Areenan lainalle ja myöntämistään takuista Kiinteistö Oy Vuokatti Areenan lainalle, sekä Vuokatti Areena toteutetaan nyt tällä uudella toimintamallilla, edellyttäen Osuuskauppa Maakunta sekä Vuokatin säätiö sr perustavat operointiyhtiön, jonka kanssa kunta laatii vähintään kiinteistöleasing-sopimusajan mittaisen operointisopimuksen.

Tämä sopimus tulee hyväksyä kunnanhallituksessa, jonka jälkeen uutta toimintamallia voidaan lähteä toteuttamaan.

Kunnanhallitus päättää tarkastaa ja hyväksyä pöytäkirjan tämän pykälän osalta kokouksessa.

Kunnanhallitus, päätös

LÄHDE JA LEHTI  Sotkamon kunnan julkiset tiedotteet, Sotkamo-lehti ja Kuntarahoitus

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

Kajaanin kaupungin talousarvio 2019: jokainen kajaanilainen maksaa teatterista käynnistään vähintään 34 – 50 euroa, vaikka ei ole koskaan ikinä teatterissa käynyt – 320 000 euron tuotolla tappiota 2,6 miljoonaa

KANNATAN kulttuuria yli kaiken, mutta jotenkin talousluvut hämmentää nyt Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen osalta.

Eräs fb-kaverini linkitti entisen koti-kuntani Kajaanin talousarvion tulevalle vuodelle 2019 sivuilleen ja siitä eteen päin ja luin sen tarkasti. [kuten hän sen pyysi]

Pitkä teksti ja monet kommentoivat vain lukuja edes itse lukematta ja median otsikoitten mukaan. Suurin osa lukijoista ei osaa edes hahmottaa tuhansia ja mijoonia näissä toisiinsa.

Lähin’ sydäntäni on on urheilu ja kulttuuri, ja äimistelin Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen tukia valtiolta ja kunnalta liikevaihtoon verrattaessa.

Kajaanin talousarvion mukaan on Kajaanin kaupunginteatterille suunniteltu talousarviossa seuraavasti.

  • liikevaihtoa 290 000 euroa ja muita tuottoja päälle 30 000 euroa, yhtensä tuloja 320 000 euroa
  • kulut yhteensä: henkilöstökulut 2 273 000 euroa + muut liiketoiminnan kulut 418 000 euroa + materiaalit ja palvelut  304 000 euroa.

Siis: laskettaessa nämä kulut yhteen [2,2 miljoonaa + 418 000+ 304 000], niin se tekee kansankielellä yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa.

Tuottojen sekä liikevaihdon ja kulujen eroitus on +320 000  ja -2,9 miljoonaa, niin se on noin -2,6 mijoonaa euroa

Kajaanin kaupungin talousarviossa on määritelty, että yhteensä teatteri saa avustuksia 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on yleensä tarkoittanut, että puolet siitä on Kajaanin kaupungin ja valtion tukea. Hyvä juttu, että ministeriö antaa Kajaaniin näin paljon tukea – kaikki pitää ottaa sieltä pois, mitä saavilla vielä yleensä on.

Kajaanin kaupunki ja valtio tukee teatteria kumpikin osapuoli noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Jatkuu kuvan jälkeen jälkeen.

IMG_20181115_191505.jpg
Kuvakaappaus Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen talousarviosta kaupungin  julkisilta sivuilta – näin kai ne nämä luvut on luettava

 

***

Jokainen kajaanilainen käy teatterissaan 30 – 50 euron maksulla, vaikka ei ikinä ole siellä käynyt ja VIP-kortilla kaupungin kultturellit ja politikot hämää vielä tätä tilastoa

Laskettaessa Kajaanin kaupunginteatterin tuotot ja kulut pelkkänä liikelaitoksena, niin se tekee jo vuodessa tappiota 2,6 miljoonaa euroa [2 995 000 – 320 = 2 675 000]

Laskettaessa yksinkertaisella matemaatiikalla, että jaetaan vain tuo Kajaanin kaupungin tuki noin 1,3 miljoonaa jokaista Kajaanin asukasta kohti 38 000, niin se tekee teatterissa  ei ikinään kävijälle veronmaksajien piikkiin noin 34 euroa.

Kajaanin teatterissa  käy vuosittain ehkä noin 25 000 – 30 000 kävijää, mutta mikä on pääsylippujen todellinen rehellinen tulo tässä, koska nämä kaupungin silmäätekevät virkamiehet ja politikot ilmeisesti pääsevät sinne ilmaiseksi.

Luulisi, että vähintään 20 % on siellä vapaamatkustajia, jotka eivät menisi paikalle muuta kuin virkansa pakosta, ja saavat olla siellä kukkoilla hyvin esillä.

Elikkä jokainen kajaanilainen maksaa jokaisesta pääsylipusta Kajaanin kaupunginteatteriin jotain  50 -100 euroa, vaikka ei olisi ikinä teatterin sisällä edes käynyt.

Kaikesta huolimattta entinen kajaanilainen kannattaa teatteria ja kulttuuria varsinkin maaseutuejen Napurinvaaran Havukoissa ja Puolangan Askanmäessä: Korven ääni kuuluu erämaasta.

Muuta ei Kajaanin talousarviossa ihmeteltävää: maahanmuuton  arvio on parilla millillä tasan ei voittoa ja tappiota. Kajaanin Elokuvateatterin Oyytä omaa yhtiötään kai kaupunki joutuu tukemaan jollain 60 000 eurolla vuodessa, mutta se on pikku juttu..

IMG_20181117_193557.jpg
Kajaanin kaupungin vaakuna

EDIT sama tilanne se on kyllä kaikissa muissakin Suomen teattereissa [ei hämminkiä]. Kajaanin tosiaan pitäisi kyllä saada uusi teatteri, kun uutta jäähalliakin ollaan siellä rakentamassa.

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen.fi

 

 

 

 

Krista Pärmäkosken kirjallinen varoitus on riittävä, koska suuremmissakin kilpailuissa on Kainuussa suullisella varoituksella selvitty – henkinen juttu voi olla suurinta Pärmäkoskelle tässä tapauksessa

MAASTOHIIHDON  TD- ryhmä on antanut Krista Pärmäkoskelle kirjallisen varoituksen, koska hän tahallaan auttoi seurakaveriaan Ikaalisten Urheilijoitten Maaret Pajunojaa jatkoon maastohiihdon Suomen cupin perinteisen sprintissä.

Maastohiihdolla ei ole valtuuksia muuta,  kuin antaa Pärmäkoskelle vain huomautus tai varotus.  Tämä ei enää edellytä Hiihtoliiton johtokunnan tai hallituksen käsittelyä. Kilpailukiellosta voisi päättää ainoastaan Hiihtoliiton johto.

 Suomen Hiihtoliiton säännöt ovat  kuitrenkin yksiselitteiset.

Kohta 1.3.2. Suomen Hiihtoliiton sivuilta [kuvakaappaus]

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181112_213541.jpg
Kuvakaappaus Suomen hiihtoliiton sääntöjen sivuilta

Veikkauksen vedonlyönti kohteessa on suurin juttu juridisesti, mutta sitäkään ei ole veikattu suurilla panoksilla.

Kirista Pärmäkoski katuu tekoaan ja tehnyt tämän ajattelematta koko asiaa.

Hiihtoliiton mielestä nämä säännöt kilpailukiellosta ja sopuhiihdoista ovat jo vanhoja nykyiseen aikaan verrattaessa ja niitä pitää muuttaa.

Toivottavasti Krista Pärmäkoski selviää tästä itse henkisesti, eikä se tuo hänelle paineita menestymiseen tulevaisuudessa. Häntä tarvitaan Suomen parhaana naishiihtäjänä.

Kirista Pärmäkosken saama kirjallinen varoitus on tässä tapauksessa riittävä rangaistus!

***

 SM-hopeamitalisti  Pasi Kallunki ei sopupeliin suostunut äimistelijälle Ässä-maastojuoksussa Kajaanissa – paljon suuremissakin kisoissa on Suomen Cupiin verrataessa varoituksia annettu ja Hannu Koivusalokin oli tässä kisassa mukana.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181112_132712.jpg
Kuvakaappaus Kainun Sanomien lehtileikeestä joskus vuonna 1998

Allekirjoittanut yritti sopia Kainuun Kunto-Ässien maastojuoksun viimeisessä sarjakilpailussa SM-50 km hopeamitalistia Pasi Kallunkia, että hän häviää minulle aikoinaan tahallaan.

Minun piti sijoittua vähintään kolmen sakkiin, että olisin voittanut koko Ässien sarjajuoksun, ja tämä Kallunki oli pahin uhka.

Kallunki ei suostunut sopimiseen, hän vetosi siihen, että hänellä on kohta kilpailukausi maastohiihdossa tulossa. En muista mitä tarjosin, varmaan jotain satasia..

Voitin kuitenkin tuon maastojuoksun ilman sopupeliä Kajaanin Vimpelin raskaalla pururadalla.

Kunto-Ässien seuran johto nuhteli minua suuresti tämän lehtiuutisen jälkeen suullisesti, ja tälläista ei enää saa tapahtua seuran maineen kannalta.

Suksen ostajat työpaikallani urheiluliikkeessä sanoivat, että eivät enää osta minulta  yhtään suksia, jos tällaistä vielä tulee ilmi jatkossa.

Kainuun Kunto-Ässien järjestämä juoksu-sarja oli aikoinaa kohta suurempi tapahtuma kuin nykyinen maastohiihdon Suomen Cuppi, koska Suomen Cupin päämies Hannu Koivusalokin oli tässä juoksussa mukana ja häivisi minulle selvästi.

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

Vuokatti Areenan hankkeen tilanne tällä hetkellä? – rakennustyöt piti aloittaa lokakuussa 2018 – valtiolta saatu tukea kierrättämällä ST1:n kautta 171 000 euroa

Mikä on Vuokatti Areenan hankkeen tilanne tällä hetkellä? Kahden jäähallin rakennustyöt piti aloittaa lokakuussa 2018 syksyllä.

KINUUN SANOMAT  kirjoittaa artikkelissaan 1. kesäkuuta 2018 otsikolla: ” Sotkamo aikoo sijoittaa miljoonan Vuokatti Areenaan”

Lehden mukaan Sotkamon kunta on sijoittamassa 1000000 euroa Kiinteistö Oy Vuokatti Areenaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon [*SVOP].  Lisäksi kunanhallitus aikoo esittää valtuustolle omavelkaista takausta 1,4 miljoonan euron lainalle.

Vuokatti Areenan hankkeen takana ovat Sotkamon kunta, paikallinen Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto. Sotkamo on siis sijoittamassa yhden miljoonan euron edestä Vuokatti Areenaan, jos muut kumppanit lähtevät  siihen mukaan.

KS:n artikkelin mukaan Vuokatti Säätiö on jo lupautunut lähteä mukaan. Tämä kuntakonserniin kuuluva Kiinteistö Oy Vuokatti Areena hakee omavelkaista takausta Vuokatti Areenan rakentamista varten otettavalle 4,2 miljoonan investointilainalle.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181113_210743.jpg
Kainuulaisen  Osuuskaupan Maakunnan pitäisi olla mukana hankkeessa

***

JOKAINEN KOLME OSAKASTA VASTAA 33,33 % OSUUDELLA KAIKESTA

Nähdäkseni tämä Vuokatti Areena- hanke menee näin: Sotkamon kunta, Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto panisivat rahaa kukin tähän hankeeseen sen yhden miljoonan aluksi alkupääomana.

Vuokatti Areenan kustanusarvio on 8,1 miljoonaa euroa.

Vähennettäessä tästä 8,1 miljoonasta eurosta tämä sijoittajien yhteensä 3 miljoonaa euroa, niin vielä jää 5,2 miljoonaa euroa kustannuksista katettavaksi vieraalla pääomalla ja mahdollisilla yksityisillä tuilla.

Kiinteistö Oy Vuokattti hakee kumppaneiltaan omavelkaista takausta yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. [3 x 1,4 milj€= 4,2 miljoonaa].

Jos vähennetään 8,1  milj. kustannusarvio  – 3  miljoonaa kumpaneitten sijoituksest – 4,2 miljoonan takuulainat = 1miljoona jää vielä rahoitusta avoimeksi Vuokatti Aareenan -hankkeelle?

***

SOTAKAMON KUNTA MUKANA HISTORIALLISESSA PÄÄTÖKSESSÄ

YLE  uutisoi kirjoituksessaan 19.6.2018 otsikolla: ” Vuokatti Areena sai vauhtia Sotkamon kunnanvaltuustolta – ”Historiallinen päätös”

Sotkamon kunta on tällä päätöksellä lähtenyt mukaan miljoonalla eurolla Vuokatti Areenaan mukaan.

Sotkamon kunnan mielestä tämä on Vuokatin matkailuhistorian yksi suurimmista päätöksistä.

Sotkamo-lehti  on kirjoittanut jo 29.9.2017, että Vuokatti Areenan hankkeen koordinaattorina aloittaa 1.10.2017 alkaen Janne Leskinen, joka toimi Lahden MM-hiihtojen 2017 pääsihteerinä. Leskisen aika piti kestää 5 kuukautta 28.2.2018 saakka, ja vieläkö hän on mukana Vuokatin hankkeessa?

Lehti kirjoittaa vielä, että hanke toteutetaan Sotkamon kunnan alaisuudessa Kainuun Liiton myöntämän kehitysrahan turvin ja yhteistyössä Vuokatin Urheiluopiston ja Ossuskauppa Maakunnan kanssa.  Mikä on Kainuun Liiton myöntämä tuki, sen suuruutta ei löydy julkisesti.

***

YKSITYISELLE HANKKEELLE  EI MYÖNNETÄ VALTION TUKEA, MUTTA SITÄ SAATU KUITENKIN  KIERRÄTTÄMÄLLÄ 171 000 euroa

Keskustapuolueen kainuulainen kansanedustaja Marisanna Jarva kirjoittaa sivuillaan 9.11.2018 otsikolla: ” Vuokatti Areena sai valtiontukea”

Jarva pitää kirjoituksessaan tärkeänä valtiolta saamaa tukea. Hanke on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä energia tukea laiteinvestointiin, joka säästää energiaa ja on aiempaa ympäristöystävälisempää. Tuen saaja on ollut Vuokatti Areenan yhteistyökumppani ST1 Lähienergia Oy.

Kyseessä on ollut ei julkinen tuki suoraan, vaan mukana yritykseen kohdistunut tuki, koska tässä Vuokatin Areenan tapauksessa ei voi saada suoraan  tukea opetusministeriöltä, kun mukana hankkeessa on yksityisiä yrityksiä.

Alun alkaen kai pidettiin selviönä, että opetusministeriö tulee tähän mukaan ainakin  muutaman sadan tuhannen euron summalla.

Tuen suuruus on 171 000 euroa ST1:lle, ja se kohdistuu kahden kaukalon jäähallin jäähdytys- ja LVI-kokonaisuuden energian tehokkaaseen ohjaukseen. Mitenkä ja millä summalla on sitten tämä ST1 tässä mukana?

SVOP- rahasto on sijoitetun vapaan pääoman rahasto – sijoitus verrattavissa osakeantiin tai muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoituksen hankintaan. Osakepääoman alentamiset voidaan merkitä SVOP-rahastoon. Varojen palauttaminen on myöhemmin helpompaa SVOP-rahastosta kuin osakepääomasta. SVOP-sijoituksella ei voi maksaa korkoa ja osinkoa.

Siis jotenkin tämä VSOP-rahasto on vapaampaa rahan käyttöä osakeanteihin verrattavissa, sieltä voidaan jakaa varoja osakkeille helpommin takaisin.

***

P.S mikä on siis nyt tilanne tässä Vuokatti Areenan hankeesssa, kun aikaisempien tietojen mukaan lapion pistot maahan ja kaivureitten tulo paikalle piti alkaa lokakuun aikana 2018. Arvioitu valmistuminen 2019 lopulla painaa jo kohta päälle..

IMG_20181113_192620.jpg
Viite-havaintokuvaa Vuokatti Areenasta

EDIT muokattu 14.11.2018 klo 7:04

Sotkamo-lehti otsikolla 12.11.2018 ” Vuokatti Areenan toteuttamiseksi etsitään vaihtoehtoisia rahoitusmalleja”

Aiemmin ilmoitetusta poiketen Areenan rakentamista ei aloiteta tämän vuoden aikana.[lehden artikkeli vain tilaajille]

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen.fi

 

 

YLEN pakkoverolla ja Suomen Hiihtoliitolla ei näköään ole enää mitään arpaa, osuutta ja sanomista miten maastohiihto näkyy nykyään ajallaan televisiossa – tekikö Heikkis Matti ja Kepa oikean ratkaisun?

Ennen sai Suomen Yleisradio näyttää mitä itse haluaa itsenäisesti milloin haluaa. Nyt ollaan kaiken kansainvälisen armoilla, ja siitä kärsii katsojat.

SUOMEN MAASTOHIIHDON SUOMEN CUP siirtyi perinteisestä ajankohdasta aikaisemmaksi, kun samaan aikaan pujotellaan maailman cupia Suomessa.

Ylen teleleviointi on ollut alustavasti syyllinen tähän, koska YLE hamuaa nyt kaikki mahdolliset talviurheilun kisat itselleen, vaikka nyt näyttää, että resurrit eivät heillä  edes siihen riitä.

Ketjureaktio on tästä syntynyt, kun näitä kisoja on palloteltu puolin ja toisin.

Ymmärrykseni  mukaan maastohiihdon Suomen cup joutui nyt nöyrtymään, ja siirtämään YLE:n televisoinnin vuoksi tämän kilpailun samaan aikaan Muonion Oloksen Tykkkihiihdon kanssa, joka on aina ollut Suomen maastohiihdon avaus kansainvälisesti viikkoa ennen Suomen cupin toista kilpailua.

Siis Levillä olisi pujoteltu samaan aikaan Maastohiihdon Suomen cupin kanssa, ja se ei YLElle sopinut.

Lisäksi tätä Levin aikatauluakin olisi muuteltu.

***

Suomen maastohiihdon pomo Mika Kulmala sanoo, että YLE ei ole missään tekemisissä tämän siirron kanssa. 

Mika Kulmala ILTALEHDEN uutisen 8.11.2018 mukaan sanoo: ” Yle ei ole tässä tapauksessa ”syyllinen”. Meillä ei ole heidän kanssaan sopimusta, vaan sopimuskumppanimme on SPORT & MEDIA, joka myös maailmalla enempi hallinnoi tv-sopimuksia”

Siis YLE tehnyt jonkun diilin suuremman kanssa, ja ei voi enää määrätä minne  kannattaa televiosion kameransa viedä eri urheilutapahtuimin.

***

Tekikö Matti Heikkinen ja Kerttu Niskanen oikean ratkaisun kilpailessaan kansainvälisessä kovassa seurassa Oloksella ja siellä on myös  mukana Kaisa Mäkäräinen?

Televisioinnin kannalta osa Suomen maastohiihtäjistä kansalliseen tasoon valitsi tietenkin Rovanniemen Suomen cupin, mutta kärkihihtäjämme Matti Heikkinen, Kerttu Niskanen kilpailee samaan aikaan Oloksella, jossa on myös mukana ilman pyssyä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.[luopiota]

Oloksella on mukana maailman huippuja venäläisiä hiihtäjiä myöten, ja Matti sekä Kerttu testaavat siellä kansainvälisen vauhdin, joka on oikea asia.

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen heitttää pyssyn selästään ja kilpailee kansainvälisen naisten tason kanssa Oloksella.

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI VÄÄRIN ÄIMISTELTY

Äimistelijän mielestä olisi kaikkien suomalaisten maastohiihdon kansainvälisten vähänkin huippujen maajoukkueen kera mennä Olokselle testamaan kansainvälinen kunto ja antaa kansallisen tason hiihtää Suomen cupia, joka on kuitenkin hyvä asia heille, että saavat olla teleleviossa esillä ja sen lisäksi lisätä maastohiihdon kiinostusta myös hiihdon harrastajien keskuudessa.

IMG_20180121_101508.jpg
YLEllä on ainakin hyvät asiantuntijat. Kuvakaapus Ylen liveltä

Mutta onneksi on Iivo mukana Rovanniemellä ja avaa siellä kautensa.

P.S aivan samaa missä kilpailee, mutta nyt pitää saada startteja, vaikka luonnon lumesta ei ole tietoakaan.

@ERKKI äimistelee,fi

 

 

Kajaanilaisen Arvi Kurkisen kirja: ”Elämä on elettävä” – mutta mitä tarkoittaa ramppa, silavaljaat, seitenlakkarinen paita, marhaminna ja syytingit?

KIRJA-ARVOSTELU

Kirjahyllystäni löytyi sattumalta kajaanilaisen Arvi Kurkisen vuonna 1993 julkaisema kirja: Elämä on elettävä

Arvi Kurkisen kirja sisältää niin paljon kainuulaisia ja muita murresanoja, että kirjan luettuaan on niiden sanavarastosta paljon käyty läpi.

Arvi Kurkinen toimi aikoinaan Kainuun Osuusliikkeen myymälöitten tarkastajana ja teki eläkeläisenä vielä osaksi vahtimestarin-valvojan hommia Kajaanin EKA-marketissa ja sitä kautta työpaikallani häneen tutustuin.

Arvi kierrelyt Kainuun ”osuloita” tarkistamassa ja myymälänhoitajia jutustamassa inventaarioiden jälkeen, pitääkö varastojen arvot paikkaansa. Olo on kuin osuuskaupanhoitajalla inventaarin jälkeen, sanotaan..

Kirjan olen joskus aikaisemmin lukenut ja luin sen nyt uudestaan. Äimistelin kainuulaisten perinteisten sanojen paljoutta kirjassa, niitä oli enemmän konsanaan kuin Veikko Huovisen, Ilmari Kiannon ja Kalle Päätalon kirjoissa.

Kirja oli helppo lukea lyhyine virkkeineen ja lauseineen; olisi kuin Antti Tuuria lukenut.

Kurkisen kirja oli oikeestaan täynnä perinteisiä kainuulaisia sanoja, ja muitakin vanhoja sanontoja:  rappuset, silavaljaat, kitkulöylyt, lapsilykky, särvin, lapsilykky, marhaminna, ramppa, syytingit, kiesit, puutelista, parsi, palsta, jurotti, raskittu, rante, karttuva, rappuut, töpinäksi, raskittu, kalavitat, kortteeri, töpinäksi, karahti, porstua, keritä, lieka, kiesit, kopasta, törsätä, veranta, kuhtuneet, siimes, vesakkoporukka, sarka, viilut, kivireki, huusholli, rahi tai rahki, höngyllään, seitenlakkarinen paita, karju, kurttu, kehiä..

Tässä oli vain murto-osa esimerkkinä kirjan kainuulaisista perinne-murresanoista.

Jos Veikko Huovinen olisi tämän kirjoittanut, niin kirja olisi tunnettu. Kurkisen kirja kertoo sodan jälkeisestä elämästä ja päähenkilöinä siinä ovat Nikke, Maija, Taavetti ja Impi.

Kirjassa tanssitaan, juopotellaan, seurustellaan, synnytetään kotona ja navetassa sodan jälkeisessä ajassa maaseudulla.

Elämä oli ”rikasta” kaikin puolin. Vaihtelua siitä ei puuttunut, sanotaan kirjan alkutekstissä.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20181107_084401.jpg
Kuvakaappaus Arvi Kurkisen kirjan esipuheesta

***

Otteita Arvi Kurkisen kirjan sisällöstä

” Hanurinsoitto kuului jo veräjälle saakka. Lattialankut jyskyivät ja paukkuivat jenkan tahdissa. Pölypilvi pöllähti avoimesta ikkunasta ulos. Se antoi innostusta päästä heti tanssinpyörteisiin”

” Suon reunastaa pyrähti metskana lentoon ja noitui mennessään; kovak, kovak, vekkee, ja laskeutui turvallisen matkan päähän. Nikke nosti pyörän olalleen ja lähti ylittämään rämettä”

” Ilma oli mukavan leuto. Saunan antama puhtaus tuntui iholla”

” Maikki oli huomannut sian olevan höngyllään seurattuaan sitä useamman päivän ajan”

” Muori katteli silmänpohjillaan, kun käveli pirtin halki ulos. Mumisi jotain yökyöpeleistä”

” Sadetakki kohisi ja lahkeet hinkkasivat toisiaan, kun Nikke käveli liiteriin hakemaan polkypyöräänsä. Sadepuku oli vielä aivan ehjä. Isävainaa ei ollut ehtinyt käyttää sitä monellakaan kirkolla käyntireissulla”

” Humalaiset törsäävät jo ennnen veräjää, vesakko kuhisee, kun siellä melskaavat ja pulloja kolistelevat”

” Öljypuku hengitti heikosti”

”Nikke veti rampasta ja ovi avautui helposti”

” Kello kävi aamun aikaisia tunteja. Nikke heräsi sängystää, johon hän oli siirtynyt, meni ulos ja laski kaarella nurkan taakse vetensä pitkään seisten. Heputti loputkin tipat samalla ilmaa haistellen ja pilvien liikkeitä tutkien. Nikkeä puistatti.

***

KIRJA-ARVOSTELU

Arvi Kurkisen Elämä on elettävä kirjassa paljon sanoja, joita nykyinen nuoriso ei varmaan kaikkia ymmärrä. Minulle nuo sanat olivat kaikki tuttuja Sotkamon lapsuuden ajoilta Pikkukylältä ja kouluista.

Arvi Kurkinen kirjoittaa ymmärrettävästi lyhyitä lauseita sekä virkkeitä – kirjaa on helppo lukea.

Kirjasta tuli lähinnä mieleen Veikko Huovisen Koirankynnen leikkaaja. Kurkisen kirjan loppu oli tavallaan yllättävä juoneltaan ja se jätti miettimistä lukijallle. Tikkuria ei kuitenkaan kainuulaisista murresanoista muistaakseni Arvin kirjassa mainittu.

Minkä kirjailijan Suomi onkaan menettänyt, kun Aarvi Kurkinen ei ole enemmän kirjoittanut. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jos sitä on jostain saatavilla. Kirjan kansikin on hyvä yksinkertaisuudestaan huolimatta.

Elämä on elettävä – on oikeastaan muistojen helmi!

Arvi taisi vielä lisätä suullisesti minulle kirjan nimen jälkeen..elettävä niin kuin se on.

ARVI KURKINEN: Elämä on elettävä

  • kannen suunnittelu Veikko Niskanen
  • painopaikka Koti-Kajaani offset paino 1993
  • 214 sivua
  • muovikantinen päällystetty
  •  omakustannus
IMG_20181107_071302.jpg
Arvi Kurkinen: ELÄMÄ ON ELETTEVÄ

Erkki Kovalainen

Hämeenkyrössä 7.11.2018