AC Kajaanilla säilyminen jalkapallon Ykkösessä on hiuskarvan varassa valmentajansa yllätys-vaihdoksensa kanssa, mutta kuitenkin omissa jaloissa – ottelu 20.10.JJK – AC Kajaani on ratkaisijan roolissa

AC KAJAANIN taival jalkapallon Ykkösessä [II-divisioona] on hiuskarvan varassa viime kauden nousun jälkeen, kun kolme kierrosta on enää sarjasta pelaamatta.

Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180930_222404.jpg
AC Kajaanin logo

Sarjatilanne jalkapallon Ykkösessä tällä hetkellä 30.9.2018:

  1. KPV             46 pistettä
  2. HIFK            45
  3. EIF               40
  4.  AC Oulu     38
  5. FF Jaro         37
  6.  FC Haka      33
  7. FC KTP          27
  8. AC Kajaani  21
  9. JJK                 20
  10. Klubi 04       19

Kaksi viimeistä joukkuetta putoaa suoraan kakkoseen ja sarjataulukon ensimmäinen nousee suoraan Veikkausliigaan. Ykkösen kakkonen karsii Veikkausliigaan noususta, Veikkausliigan toiseksi viimeisimmän joukkueen kanssa.

Putoamisuhan alla ovat siis Ykkösessä: AC Kajaani, JJK, ja Klubi 04 Helsingistä.

Jäljellä olevat ottelut Ykkösessä AC Kajaanilla, JJK:lla ja Klubilla:

6.10. KPV – Klubi 04

6.10 FC Haka – JJK

6.10 AC Kajaani – EIF

*

20.10. FC Haka – Klubi 04

20.10. JJK – AC Kajaani 

*

Päätöskierros 27.10.

AC Kajaani – HIFK

Klubi 04 – EIF

AC Oulu -JJK

***

Runkosarjassa tasapisteisiin joukkueiden päätyessä, niin sijoituksen ratkaisee ensiksi maaliero joukkueiden kesken, seuraavaksi maalien lukumäärä. Tämän sovellutuksen jälkeen mennään joukkueiden keskinäisiin ottelujen pisteisiin, maalieroon ja tehtyihin maaleihin. Jos ei vieläkään järjestystä saada, niin viime tipassa ratkaisee arpa.

Ykkösen putoamisen uhassa olevien joukkueiden maalierot:

AC Kajaani  37 – 50   ( 13 )

JJK                 31 – 44  ( 13 )

Klubi 04        27 -52   ( 25 )

Kubilla on niin paljon huonompi suhde AC Kajaaniin maalierossa ja maaleissa, että tasapisteisiin päättyessä on AC Kajaani varmasti Klubia edellä, jos ei aivan ihmeitä viimeisillä kierroksilla tapahdu.

Tilanne JJK:ta vastaan on sen sijaan AC Kajaanin kohdalta kinkkisempi. Ykkösen kauden  ottelut AC Kajaanin ja JJK:n välillä tähän mennessä:

11.8. AC Kajaani – JJK   0 -1

16.6.  JJK – AC Kajaani   2 – 2

AC Kajaani on pelannut tasan ja hävinnyt JJK:lle Ykkösen kolminkertaisessa sarjassa, jota järjestelmää on arvosteltu joskus valmentajien taholta, että parempi olisi olla enemmän joukkueita mukana kymmenen seuran sijasta ja pelattaisiin reilu ”ennenvanhainen” kaksinkertainen sarja: saataisiin tarvittavan paljon otteluja kuitenkin kauden ajalle!

***

Spekulaatiota Ykkösen viimeisten ottelujen lopputuloksista AC Kajaanin, JJK:n ja Klubi 04 joukkueiden osalta

Näyttää siltä, että KPV ja HIFK ovat niitä ainoita joukkueita jotka taistelevat enää Veikkausliigaan noususta Ykkösestä ja taas AC Kajaani, JJK  sekä Klubi 04 ovat ainoita joukueita jotka ovat putoamisen uhan alla Ykkösessä.

Viimeisten kierrosten ottelujen lopputuloksiin ratkaisee myös se, että miten motivoituneita  enää ovat nämä keskikastin joukkueet pelaamaan viimeisiä otteluja, joiden joukkueiden kohdalla ottelujen lopputuksista ei ole enää sarjan kannalta mitään merkitystä..

Mitenkä HJK:n farmijoukkue vielä vahvistaa rivejään, kun HJK on jo voittanut Suomen mestaruuden Veikkausliigassa?

Pelaataanko lopussa vielä mahdollisesti ristiin jonkinlaisia ”sopupelejä”, tai tahallaan hävittyjä otteluja.

Oletettettavaa on, että KPV voittaa viimeisessä ottelussaan Klubi 04:n ja Klubin pisteet eivät enää lisäänny.

FC Hakalla ei ole enää mitään voitettavaa ja hävittävää: JJK nappaa kolme pistettä Hakaa vastaan.

AC Kajani voittaa EIF:n kotonaan ja ottaa 3 pistettä, koska ilmeisesti EIF jo on saanut heittää haaveet nousulle.

FC Hakan ja Klubin ottelulla ei ole enää merkitystä Hakan kanalta, ja Klubi 04 ottaa ottelusta 3 pistettä.

JJK kohtaa kotonaan 20.10. juuri AC Kajaanin, ja tämä ottelu voi olla ratkaisun avain AC Kajaanin Ykkösessä säilymisen kannalta.

AC Kajaani kohtaa kotonaan HIFK:n, mutta AC Kajaani voi hävitä ottelun, koska HIFK taistelee suorasta noususta Veikkausliigaan. HIFK ottaa tästä täydet 3 pistettä.

Klubi 04 pelaa päätöskierroksella EIF:tä vastaan ja voittaa ottelun, koska Tammisaarella ei ole enää mitään panosta. Klubille 3 pistettä.

JJK ottelee viimeiseällä Ykkösen kieroksella Oulussa AC Oulua vastaan, ja Oululla ei ole ottelulle mitään merkitystä. JJK:lle täydet 3 pistettä.

Jos nämä ottelut menevät näiden veikkausten mukaan, ja AC Kajaani voittaa JJK:n vieraissa, niin sarjatilanne näyttäisi tältä Ykkösen putoamisuhan alaisten joukkueiden osalta lopussa: AC Kajaani säilyisi niukasti Ykkösessä.

8. AC Kajaani    27 pistettä

9. JJK                  26 pistettä

10. Klubi 04      21 pistettä

Jatkuu kuvan jälkeeen.

IMG_20171229_085639.jpg
Kainuun Sanomien mukaan yksityinen toimija olisi leikkaamassa AC Kajaanin sponsorointia ja kyse on varmaan jopa muutamista kymmenistä tuhansista euroista?

***

Taloudellisia uhkia AC Kajaanilla Kainuun Sanomien artikkelin mukaan

Kainuun Sanomien artikkelin mukaan vain tilaajille kerrotaan, että yksityisen toimijan tuki olisi vähenemässä tulevaisuudessa AC Kajaanin osalta. Asiaan en voi ottaa enempää kantaa, koska en ole lehden tiljaaja.

Kyse voi olla jopa kymmenistä tuhansista euroista, ja onko sillä vaikutusta AC Kajaanin tulevaisuuden kannalta!

Kajaaanin toinen paikallinen jalkapalloseura Haka [TUL] pelasi kaudella kolmosessa [4.divisioonan taso Suomessa].

Jatku kuvan jälkeen.

IMG_20180930_222607.jpg
Kajaanin Hakan logo

Kajaanin Haka on pelannut hyviä pelejä ja voittanut suurilla numeroilla monia joukkueita ehkä epätasaisessa jalkapallon kolmosen Pohjois-Suomen lohkossa.

Rovanniemen Palloseuran farmijoukkue RoPS/2 on kuitenkin sarjassa toiseksi sijoittuvaa Hakaa selvästi parempi, sillä ennen päätöskierrosta on seurojen ero sarjataulukossa 9 pistettä.

RoPS/2 kohtaa kotonaan 6.10. juuri Kajaanin Hakan kolmosen vimeisellä kierroksella, mitään merkityksettömässä ottelussa.

Aikaisempi kohtaaminen seurojen kesken,  päättyi Kajaanissa Ropsin kakkosen selvään voittoon 1 – 6.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171007_180615.jpg
Kuvakaappaus verkosta, kun AC Kajaani viime syksyllä karsi Kotkassa KTP:tä vastaan Ykköseen noususta ja lopulta molemmat joukkueet nousivat Ykköseen. KTP sai paikan, kun OPS ei täyttänyt Ykkösen lisenssin vaatimuksia

***

P.S

Vaikka AC Kajaani nyt tipahtaisi Kakkoseen ja seuran taloudellinen tilanne tulisi huonommaksi; niin Kajaanissa on paikallisten seurojen Hakan ja AC Kajaanin turha edes yhteisestä edustusjoukkueesta haaveilla..vaikka sen aika voisi olla nyt..

AC Kajaanilla ja Kajaanin Hakalla oli yhteinen joukkue Pohjois-Suomen nelosen lohkossa, mutta se joutui luopumaan kesken sarjasta pelaajapulan vuoksi.

***

AC KAJAANI EROITTI VALMENTAJANSA MUUTAMAA KIERROSTA ENNEN SARJAN LOPPUMISTA

EDIT AC Kajaanin valmentaja Mika Lumijärvi ilmoittaa facebook-sivuillaan potkuistaan ja toivottaa seuralle menestystä jatkossa. Samasta aiheesta kirjoittaa myös Kainuun Sanomat.

Lumijärvelle asia on tullut sikäli yllätyksenä, koska vähän aikaa aikaisemmin oli seuran puheenjohtaja Arvo Toivainen sanonut, että hän ei arvostele valmennusta ennen sarjan loppua.

Uusi seuran päävalmentaja on Ari Koski ja myös uutena kakosvalmentajana tulee mukaan Hannu Tuunainen AC Kajaanin valmennustiimiin.

Lisäksi valmentajat Juha Korpinen ja Mikko Vatanen jättävät paikkansa AC Kajaanin valmentamisesta vähän ennen Ykkösen sarjan loppua.

@ERKKI äimistelee.fi  @erkki kovalainen -@eekoo-media.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Onko Sotkamon Muuraussaaressa Nuasjärvellä ollut hautapaikka Simo Hurtalta – Eino Leinon runoja Simo Hurtasta

Onko edelleenkään Nuasjärvellä sijaitsevan Muuraussaren arvoitus selvinnyt, vaikka välillä se olisi ratkennut Kainuun Sanomien vuonna 1970 julkaistun jutun pohjalta.

Onko yleensä Muraussaareen haudattu ketään!

MUURAUSSAARESSA Nuasjärvellä kerrotaan tarun mukaan olevan muinaismuistoinen hautapapaikka, johon olisi 1700-luvulla Sotkamossakin vaikuttanut kruununvouti  Simo Affleck  [Simo Hurtta] muurannut elävältä saaressa olevaan raunioon [kuoppaan] ihmisiä.

Tai sitten; toiset tarut taas kerovat, että itse Simo Hurtta olisi haudattu Muuraussaareen.

Muuraussaaressa on tosiaan sen toisessa kärjessä nähtävänä kuoppa, ja tämä olisi Simo Hurtan surmaamis- ja ruumiiden kätkemispaikka.

Muuraussaaressa olen käynyt kolme kertaa tällä tarun mukaan oletetulla hautapaikalla. Talvella joskus 1965 joulukuussa käytiin naapurini Pentin kanssa saaressa hiihtämällä ennen Pohjavaaran koulun joulujuhlaaa, ja myöhemmin 1970 elokuun alussa vietiin sinne hänen kanssaan navetan tunkiolta kuolleen kanan tai vasikan luita.

Viimeisen kerran olen Muuraussaressa käynyt joskus 2000-luvun alussa hiihtämällä, kun poikkesin saaressa keväthankilla Kajaanista Sotkamoon Nuasjärven hiihtoreittiä pitkin.

Sotkamon Pikkukylällä liikkui taru, että Simo Hurtta olisi Muurausaareen haudannut renkinsä, puhuttiin hänestä nimellä ”Aaplakki”.

Muuraussaareen on entiseltä kotipaikaltani Pikkukylältä Saviahon talosta linnuntietä joku pari kilometriä vesiteitse.

***

Simo Hurtta vaikutti Sotkamon Korvanniemen kylässä

SIMO HURTTA  on toiminut 1700-luvun alussa kruunun pahamaineisena verovoutina keräten kruunulle veroja. Hurtan kerrotaan olleen häikäilemätön verojen keruussa ja ajanut tilallisia pois taloistaan. Simo Hurtta myös ollut Kajaanin läänin kapteenina 1700-luvulla.

Pielisen seudun ja Nurmeksen miehet olisivat käyneet kostoretkellä Hurtan takia Kainuussa, ja polttaneet sekä ryöstäneet taloja Sotkamossa ja Paltamossa.

Simo Hurtta on asunut perheineen Sotkamon Korvaniemen kylällä isossa Turunkorvan talossa.

Simo Hurtta on tappanut itsensä 1717  ”tietojen” mukaan Lieksassa lossilla, ja paikallinen jääkiekkoseura Lieksan Hurtat on ilmeisesti saanut tästä nimensä.

Valtimon kunnan pohjoisessa Pohjois-Karjalassa Sotkamon kunnan naapurissa on nähtävyys nimellä Ratsutie, jota kahdeksan kilometrin matkaa on Simo Hurtta kulkenut veronkeräys matkoilaan.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180928_074722.jpg

Kuvakaappaus sanomalehti YLÄ-KARJALAN SIVUILTA

Tosiaan: erään Korvanniemeltä kotoisin olevan henkilön kanssa päivällä jutellessani,  Simo Hurtan talo Turunkorva olisi ollut olemassa, tai on tavallaan paikka vieläkin olemassa  Sotkamon Korvanniemen kylässä Kainuun parhaissa idyllisissä maalaismaisemissa.

***

Paltamossa Paltaniemellä [Kajaani] syntynytEino Leino on runoillut Simo Hurtasta

EINO LEINO  on kirjoittanut runoja Simo Hurtasta, ja hänen runossaan TURUNKORVA  sanotaan osittaisissa katkelmissa näin:

Vien ma Turunkorvaan sinut, siell’ on sadun rauhan maasi.”

Virkkaa Irja: ”Vieos kunne tahdot, omaan onnelaasi;vaan en Turunkorvaa tunne.”

”Tunnet hyvin! kullakin on paikka sydämessä aina Turunkorva syvin, jonne joku paikka, jonne eivät elon myrskytuulet kanna..

..se on Sotkamossa talo, missä lapsuuspäivät vietin, jota saartaa sinisalo; siellä leikin, lemmin,mietin,

sinne kuulun, sinne halaan kuuraisten kuusten alle, sinne takaisin ma palaan taaton, maammon tanhualle.

..Turunkorvaan tahdon. Siellä sininen ois mulle salo, laulaa voisin lapsenmiellä, leimuaisi pohjanpalo turunkorvaan vieos minut

Sinne mennään sydämitse; siellä vasta saisin sinut omaksein, kuin oot sa itse.

Eino Leino: runoja isohvihan ajoilta 1904 OTAVA

Runo kokonaisuudessaan äimistelyn lopussa.

***

KAINUUN SANOMAT 1970: ”ONKO MUURAUSSAAREN ARVOITUS VIHDOINKIN RATKENNUT”

VIETIIN  soutamalla elokuun 2.päivänä sunnuntaina 1970 naapurini Pentin kanssa Pikkukylältä hänen kotitalonsa navetan tunkiolta kanan tai kuolleen vasikan luita Muuraussaareen, ja asettelimme ne oletetun hautapaikan [Simo Hurtta] kuopan pohjalle, johon olisi Simo Hurtta tarun mukaan tappanut ja haudannut elävänä ihmisiä.

Simo Hurtta olisi myös Muurausssaareen haudannut renkinsä ”Aaplakin”, sillä nimellä  ainakin puhutttin tästä henkilöstä 60-luvulla Sotkamon Pikkukylällä ja Huuskonneimellä

Tarinan mukaan  Simo Hurtta on ollut veneessä Nuasella ja alastomat naiset ovat soutaneet venettä.

***

Pois soutaessamme Pentin kanssa Muuraussaaresta,  huomattiin Pohjavaaran koulun silloinesen johtajaopettajan ajavan moottoriveneellä Mururaussaaren.

Joku etiäinen jo sanoi silloin, että jotain tästä vielä tulee….

Joko seuraavana päivänä maanantaina 3. elokuuta tai tiistaina 4.päivänä 1970 oli Kainuun Sanomissa sivun kokoinen otsikko ja opettajan kuva saaresta haudan äärellä

Minulla oli tämä Sarkkosen postin Pikkukyälle tuoma paperinen lehti tallessa noin 20 vuotta, mutta jonnekkin se sitten hävisi..

Lehden Kainuun Sanomien otsikko oli jotenkin näin muotoiltu ja sanatarkasti sitä en enää muista: ”Onko Muuraussaaren arvoitus vihdoinkin ratkennut”

Lehti [KS] kirjoitti, että Muuraussaaresta löydetyt luut toimitetaan Helsinkiin johonkin patologiseen tutkimukseen, ja meitä Pentin kanssa jopa vähän pelotti.

Varmaan tavallaan oli vain ”mätäkuun”  juttua Kainuun Sanomilta!

Tuosta päivämäärästä ja vuodesta olen 95 % varma, myöhempi vuosi se ei ollut, korkeintaan vuotta aikaisempi 1969.

Soitin päivällä Pentille Hyvinkäälle ja hän muisti tämän tapauksen.

***

EINO LEINON TURUNKORVAA RUNOSSA

EINO LEINON  hienoja runoja. Tuttavani sanoi Sotkamon kunnan Korvanniemen  kansakoulun ajoilta, että jokaisessa koulun juhlassa tämä runo aina lausuttiin, ja kaikki  tästä tykkäsi.

Eino Leinon lausumia Sotkamon Korvanniemeltä:

Turunkorva

Kaksi pitkää vuotta vierii.
Simo Hurtta harmentuvi.
Vitkaan kuut ja viikot kierii,
haihtuu talvi, vaihtuu suvi.
Vaan ei vaihdu aika vainon,
kuulu kuningas on poissa,
alla sodan, sorron painon
huokaa korven kansa koissa.
Yhä kestää Irjan lempi,
mutta Simo Hurtta muuttuu,
entistään on hiljaisempi,
harvoin enää ärjyy, suuttuu,
sotii kanssa Jumalansa;
hymyn joskus kumman hymyy,
arvaa Irja ei, ei kansa,
mitä mieless’ urhon lymyy.
Hiljenee myös suojat Hovin;
Arnkil varpaisilla astuu,
vait on, tekee työtä kovin;
usein Pirkon silmä kastuu.
Hiljaa piiat, rengit kulkee,
supattelee karsinassa,
kylä kertoa jo julkee:
”On kuin ruumis Hovilassa.”
Mutta Irja iloitsevi:
Hyväksi on Hurtta tullut!
Vaikka vielä vaikenevi,
haihtuu haavehensa hullut;
koittaa aamut armahammat,
laupiaammat päivänlaskut,
illat vieläi ihanammat,
juttu juoksee, kaikuu kaskut.
Lausuu leikillänsä: ”Vietkö
joskus Tukholmaan sa minut?”
Hymyy Hurtta: ”Kiltti lietkö?
Vien ma Turunkorvaan sinut,
siell’ on sadun, rauhan maasi.”
Virkkaa Irja: ”Vieös, kunne
tahdot, omaan onnelaasi;
vaan en Turunkorvaa tunne.”
Sanoo silmät terhenessä
Simo Hurtta: ”Tunnet hyvin!
Kullakin on sydämessä
aina Turunkorva syvin:
joku paikka, jonne eivät
elon myrskytuulet kanna,
vaikka kaiken kalliin veivät,
jot’ ei kukaan ilmi anna …
Joku muisto, armas, hyvä,
joku lehti lemmen kirjan,
joku katse kyyneltyvä,
niinkuin nään nyt silmät Irjan;
joku ilme, sointu, sana,
joka vuotten takaa sulle
suurtuu, kahta kauniimpana –
tuot’ on Turunkorva mulle.
Se on Sotkamossa  talo,
missä lapsuuspäivät vietin,
jota saartaa sinisalo;
siellä leikin, lemmin, mietin.
Sinne kuulun, sinne halaan
kuuraisien kuusten alle,
sinne takaisin ma palaan
taaton, maammon tanhualle.
Siell’ ei pistä piikit pahan,
siell’ on onni oksapuilla,
tulee kuuhut akkunahan
niinkuin päivä mailla muilla,
kimmeltävät jäiset kukat;
siellä sirkan laulu soipi,
elon elpyy ruusurukat,
rauhan viidat vihannoipi.
Vaan jos talvistaivahalla
syttyy revontulten soihtu,
silloin siellä sotii Halla,
Lapin taika, Turjan loihtu,
silloin koko korpi pelkää,
putoo pikkulinnut puista,
yksin jäistä järvenselkää
kiirii kilju sutten suista.
Silloin pien’ on ihmissuku,
suuri luonnon kaikkivalta,
laaja kuin sen lasten luku,
yhtä kaunis kaikkialta;
hyv’ on pillojansa piillä
silloin yksin yössä Turjan,
miss’ ei tuska, vaiva viillä,
himot hiillä mielen hurjan.”
Kaulaa käsin kaksin, vienoin
häntä Irja hämärtyvä,
virkkaa: ”Täällä haihtuu hienoin,
siell’ on lämmin, siell’ on hyvä!
Sinne tahdon kylätieltä,
luota kyläkansan pahan,
miettimähän Hurtan mieltä,
Hurtan tunnut tuntemahan.
Kaikki Nurmeksessa täällä
mua katsoo karsahasti,
juoksee juorut Pielisjäällä,
kiitää kirkkohonkin asti,
kaikki soimaa Sormun lasta,
jok’ ei muista huollut, huoli
taaton, sulhon surmaajasta,
jotka kansan eestä kuoli.
TURUNKORVAAN tahdon. Siellä
sininen ois mulle salo,
laulaa voisin lapsenmiellä,
leimuaisi pohjanpalo.

TURUNKORVAAAN vieös minut!
Sinne mennään sydämitse;
siellä vasta saisin sinut
omaksein, kuin oot sa itse.”
Noin he unelmoivat illat
ikuisesta onnelasta,
miss’ ois puhtaat lautsat, sillat,
kuuset katsois akkunasta;
jättää päättävät he Hovin,
pitää pienet läksijäiset,
ettei muistot jäisi kovin
tänne heistä kolkot, jäiset hyvän Hurtan lähdön taittaa..

Jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180928_055908.jpg
Kuvakaappus kartalta, jossa näkyy Muuraussari ja synnyikotini Saviaho kartalla Sotkamon Pikkykylältä, josta soudettiin Pentin kanssa Muuraussaaren luita viemään. Mistään en saanut luvallista ja laillista kuvaa Muuraussaaresta.

***

Todella hienoa runoilua on ollut Kajaanin Eino Leinolta. Äimistelyttää; että mistä yleensä hän on tämän kaiken aistinut. Nykypolvi ei varmaan arvosta suurta ruonoilijaa ja ei tiedä hänestä mitään. Kainuun kannattaa olla hänestä todella ylpeä!

Mutta onko oikeesti mitään haudattu Muuraussaareen, onko se tarua vai totta? Historia kuitenkin elää aikaansa.

@ERKKI äimistelelee.fi @erkki kovalainen -@eeko-verkkomedia.fi

 

 

 

 

 

§- Saako valokuvia julkaista yleisellä paikalla autoista otetuista kuvista somessa, joissa autojen rekisterikilvet ovat selvästi nähtävissä?

FACEBOOKISSA  erään kaupungin ryhmässä, oli henkilö julkaissut ottamansa valokuvan, jossa yksi autoista oli parkkeerautu valkoisen parkkiruuden aivan reunaan. Eli viereisellä autoilijalla olisi vaikeuksia päästä autoonsa ja ajamaan sillä pois paikalta.

Rekisterikilvet näkyivät selvästi kuvassa. Auton omistajan tai haltijan saa helposti tietoonsa auton rekisteritunnuksen perusteella, jos joku sitä haluaa puhelinsoiton päässä.

Itse pyrin välttämään kuvien julkaisua, jossa autojen rekisterit ovat näkyvissä, otan kuvan sellaisesta kulmasta, että tiedot eivät olenäkyvissä kuvissa, tai peitän rekkarit kuvista.

Keskustelua oli ryhmässä herättänyt myös tämän kuvan julkaisemisesta, että saako julkaista kuvia somessa ja medioissa, jossa autojen rekisterikilvet ovat näkyvisä kaikille vapaasti.

Mistään lakipykälistä, keskustelupalstoilta ja hyvien tapojen osioista ei saa oikein faktaa tietoa, että miten nämä kuvien julkaisut ovat laillisia tai hyvien tapojen noudattamista. On vähän kuin veteen piirrety viiva! Näistä ei ota selvää itse erkkikään.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180927_063221.jpg
Kuvakaappaus YlEN uutisesta, jossa vastataan valokuvien julkaisuun ja laillisuudeen. P.S tämäkin kuva voi  olla laittomasti kaapattu, koska tekijänoikeudet ovat kuviin olemassa

***

Eräs vastaus kysymykseen autojen rekisteritietojen julkaisusta valokuvissa somessa

Järkevin vastaus löytyi ehkä YLEn uutisesta 14.2.2017, jossa kysyttiin otsikolla:  Luuletko tietäväsi, mitä saa kuvata ja mitä julkaista? Testaa tietosi 10:nellä kiperällä kysymyksellä

Kysymys tarkoittaa videointia, mutta ilmeisesti samat säännöt, lait tai suositukset pätevät myös julkaisuista valokuvista facebookissa.

Viides kysymys oli 5/10: Haluasin julkaista Facebookissa navigaattorin kuvaman videon törtteilevästä autoilijasta. Pitääkö minun sumentaa auton rekisteritunnus kuvasta?

VASTAUS: ” Edes oma auto ei nauti kotirauhan suojaa, joten kuvaaminen on sallittua julkisella paikalla, kuten yleisellä tiealueella, jos auton kuljettaja on kuitenkin videosta tunistettavissa, voit syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen ja julkaisun asiayhteydestä riippuen myös kunnianloukkaukseen.

Myös se missä tarkoituksessa video julkaistaan voi vaikuttaa asiaan, eli julkaistaanko video esimerkiksi häpäisyrangaistuksena autoilijalle.

Myös rekisteritunnnuksen jättäminen kuvaan mahdollistaa kuljettajan tunnistamisen, sillä rekisteritunnuksen avulla voidaan helposti jäljittää auton omistaja.

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio  huomauttaa, että rekisterinumeroiden kaltaisia henkilötietoja saa kyllä kerätä yksinomaan henkilökohtaisiin tarkoituksiin, mutta tietojen julkaisu on eri asia. Tietosuojalautakunta vaatii esimerkiksi googlea sumentamaan  autot ja henkilöt tunnistamattomiksi ennen kuvien julkaisemista katunäkymäpalvelussa”.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180627_164639.jpg
Valokuvien julkaisu muuttuu vasta laittomaksi, jos joku tekee niistä ilmoituksen poliisille ja katsoo itsensä niissä loukatuksi rangaistuksen nojalla

***

Autoilija ja auto voi olla väärässä paikassa

Ongelmaa voi tulla myös näiden kuvien julkaisulla, jos paljastuu esim.perheen sisällä, että miksi vaimon tai miehen auto on tuolla kuvien perusteella, vaikka toisen osapuolen pitäisi olla aivan muualla.

Työnantaja voi äimistellä kuvien perusteella, etta auton omistajan työntekijänsä pitäisi olla töissä kokonaan eri aikana jossain muualla ja jopa peräti toisella paikkakunnalla.

Kuka yleensä auton on parkkeeranut väärin; auton omistaja vai joku vieras kuljettaja?

Ilmeisesti lakitupaan mennään vain silloin, kun joku asianomainen katsoo julkaistujen kuvien perusteella itsensä siitä tunnistetuksi ja jotenkin loukatuksi, tai kuvien perusteella paljastuu jotain sellaista, mitä ei ilmi pitäisi tulla.

Voidaanko auton omistajaa tai kuljettajaa jopa rangaista, somessa yksittäisten ihmisten julkaistujen kuvien perusteella, jos niistä käy ilmi selvä rikos asianomaisen osalta?

IMG_20180704_114147.jpg
Tälaisen kuvan saa ilmeisesti julkaista ilman vaaraa, että joku siitä valittaa, vaikka ehkä kuvan auto on harvinaisuudellaan muutenkin tunnistettavissa. Kuva @äimistelijän omasta koti-albumista

***

Niimpä, kuka tietää tarkemmin näistä kuvien julkaisuoikeuksista!

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen.fi

 

Sotkamon kunta ei ilmeisesti tiennyt päätöksissään hallintojohtajan erottamisella, että samat säännöt eivät päde kuntatasolla kuin pesäpallossa – Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut hallintojohtajan irtisanomisen

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO -OIKEUS  on kumonnut vuonna 2017 Sotkamon kunnanvaltuuston tekemän päätöksen hallintojohtaja Paula Halosen irtisanomisesta.
Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Kainuun Sanomat ja Sotkamo-lehti 25.9.2018.
Kuva ja artikkeli jatkuu.
IMG_20180925_213621-1.jpg
Kuvakaappaus Sotkamo-lehden sivuilta 25.9.2018
Sotkamon kuunnanvaltuusto sanoi hallintojohtajansa Paula Halosen irtisanomisen lähes yksimielisesti äänin  28 -5 tammikuun 23.päivänä 2017. Ilmeisesti vain perussuomalaiset ja joku muu toisten puolueiden valtuutetuista oli Halosen jatkon kannalla.
Aikaisemmin oli jo Sotkamon kunnanhallitus esittänyt, että hallintojohtaja ei jatka tehtävässään.
Paula Halonen on tietojen mukaan korkeasti koulutettu henkilö: oikeustiedeen kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri.
Hallintojohtajajan irtisanomisen syitä on ollut monia: ristiriitaa ollut kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen ja Halosen esimiehen talousjohtaja Heidi Pyykkösen kanssa. Kiistelty on jopa työhuoneista, tietokoneitten käytöstä ja kaikista käytännön asioista Sotkamon kunnan tominnassa.
Apuna kriisiin on ollut keskusteluja, työterveyshuoltoa ja psykolokia myöten, mutta apua tilanteeseen ei ole vain löytynyt.
***

Paula Halonen saa palata Sotkamaan lainvoimaisella päätöksellä ja saa pitää virkansa, sekä saa kunnalta laittomasta iritsanomisesta kovat korvaukset

Paula Halonen valittiin Kainuun Liiton hallintopäälliköksi määräaikaiseen virkaan 2019 asti. Asiasta kirjoitti Kuntalehti 30.10.2017. Sieltä Kainuun Liiton taholta ei ole mitään kärhämää  kuullut Halosen nykyisistä töistä.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180925_192933-1.jpg
Kuvakaapaus Kuntalehden sivuilta 30.10.2017

Ilmeisesti; jos kukaan osapuolista ei valita, niin Paula Halonen saa korvauksia laittomasta irtisanomisestaan korkoineen  100 000 – 200 00 euroa Sotkamon kunnalta, ja saa palata virkaansa. Jos vain haluaa palata!

Seuraava valituksen kohde kai on Korkein oikeus [KKO], jos osapuolista toiset valittavat, ja mitä sitten sen jälkeen kaikkine kuluineen…kuka voittaa tai häviää asiassa!

***

Uudet kuntavaalit olivat jo Sotkamossa tapetilla

Hallintojohtaja Paula Halonen ehdokkuus kuntavaaleissa evättiin Kuntalehden ja Sotkamo-lehden 10.3.2107 artikkelien mukaan.

Halonen oli ehdokkaana perussuomalaisten listoilla kuntavaaleissa Sotkamossa, mutta kunnan keskusvaalilautakunta ei hyväksnt Halosen ehdokkuutta. Halonen ei olisi vaalikelpoinen, koska  hän on valittanut valtuuston päätöksen irtisanomisesta virastaan.

MAALAISJÄRJELLÄ: kuntavaaleissa ei ole vaalikelpoinen henklö, joka on kunnan virassa. Jos Halonen ei olisi valittanut irtisanomisestaan, niin hän olisi saanut olla Sotkamon kuntavaaleissa ehdokkaana ei kunnan virassa olevana, mutta valituksen takia ei asia ollut vielä lainvoimainen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180925_212542-2.jpg
Sotkamon perussuomalaiset aikovat valittaa Paula Halosen hylkäämisestä kuntavaaleissa. Kuvakaapapus Kainuun Sanomista 19.4.2017

PERUSSUOMALAISTEN   Sotkamon ry:n puheenjohtaja  Hannu Korhonen oli päättänyt valittaa Paula Halosen ehdokkuuden hylkäämistä kuntavaaleissa Sotkamossa,  mutta uusia kuntavaaleja ei ole Sotkamossa vielä järjestetty.  Valitettiinko yleensä koko asiasta, ja nyt näyttäisi tämän Hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi, että se ei ole enää edes mahdollista. [EDIT 27.9.2018  Sotkamon perussuomalaiset ovat yhteisellä hallituksensa päätöksellä päättäneet valittaa, eikä yksistään Hannu Korhonen]

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

Nyt näyttäisi siltä, että Sotkamon kunnan ja asianomaisen kannattaisi sopia asia jollain 150 000 – 200 000:n euron korvauksella irtisanotulle hallintojohtajalle.

Muuten maksaa myöhemmin länget kohta enemmän kuin hevonen!

Sotkamon kunnan päättäjillä on vielä opittavaa, kuntaa ei johdeta kuin pesäpalloa Sotkamossa.

Tapausta ei voi kommentoida tarkemmin,  koska ei asian taustoja tarkemmin tiedä, mutta kai jonkinlainen harkinta ja tieto on olemassa Hallinto-oikeudella.

***

Sotkamon kunnanhallituksen julkiset pöytäkirjat, jossa oli käsiteltävänä hallintojohtajan virkasuhteen erottaminen

SOTKAMON KUNTA  
Kunnanhallitus  
  
3.1.2017  
Hallintojohtajan virkasuhdetta koskeva menettely.  
  
Hallintojohtaja Paula Halosen ja 1.12.2015 aloittaneen talousjohtaja  
Heidi Pyykkösen välillä on ollut ristiriitatilanteita talousjohtajan  
virassaan aloittamisesta lähtien. Riitelyyn johtaneet tilanteet ovat  
syntyneet työtehtävien hoitamiseen liittyvistä käytännön asioista,  
toimenkuvista ja tiedon saannista. Työnantaja on hakenut ratkaisua  
tilanteeseen useilla keskusteluilla ja neuvotteluilla eri kokoonpanoilla,  
työterveyshuollon palveluluilla sekä työnohjauksella/työpsykologin  
palveluilla. Tilanne on välillä rauhoittunut mutta aina jostakin syystä  
eskaloitunut väittelyihin ja riitatilanteisiin, jotka näkyvät työpäivän  
arjessa ja tehtävien hoitamisen hankaloitumisena.  
Talousjohtajan välille syntyi riitaa webrobol-ohjelman  
 sattuneen tilanteen jälkeen, jossa hallintojohtajan ja  
käyttäjätunnuksista, työantaja päätyi antamaan työnjohdollisen  
määräyksen työhuoneen vaihtamisesta rauhoittaakseen tilannetta.  
Koska tilanne oli akuutti viimeisimmän riitatilanteen jälkeen, keskustelu  
riita-asiasta käytiin mahdollisimman pian 5.9.2016, kun hallintojohtaja  
Halonen oli palannut työmatkaltaan.
 
Koska kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen oli kyseisellä viikolla(5.-9.9.2016)  
kertausharjoituksissa, toimivat työnantajan edustajina  
henkilöstöjohtaja Merja Ojalammi, kunnanhallituksen puheenjohtaja  
Aimo Korhonen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouko Korhonen.  
Kun kyseisen palaverin sisältö tuotiin tietoon kunnanjohtaja Mika  
Kilpeläiselle, teki kunnanjohtaja päätöksen työhuoneen vaihtamisesta  
perustuen kyseisen 5.9.2016 palaveriin, aikaisempien ristiriitatilanteisiin  
työntekijöiden välillä ja viimeisimmän riitatilanteen yhteydessä käydyn  
työntekijöiden välisen sähköpostikeskusteluun.
  
Tilanteen rauhoittamiseksi antoi kunnanjohtaja hallintojohtajalle määräyksen  
työhuoneen vaihtamisesta sivistysjohtajan kanssa. Haloselle annettiin  
suullinen määräys huoneen vaihtamisesta henkilöstöjohtajan kautta  
suullisen määräyksen 12.9.2016 ja tämän jälkeen toimitti määräyksen  
kirjallisena, jossa oli asetettu huoneen vaihtamiselle aikarajaksi  
.9.2016 ja kunnanjohtajan antamana 7.9.2016.
  
Halonen kieltäytyi työhuoneen vaihtamisesta 13.9.2016 ja  
tämän seurauksena hänelle annettiin kirjallinen varoitus 15.9.2016.  
Kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen toisti määräyksen työhuoneen  

vaihtamisesta 4.11.2016 ja ilmoitti kirjallisesti sähköpostin välityksellävaihdon tapahtuvan 9.11.2016.

Kun vaihtaminen olisi ilmoitetun  mukaisesti pitänyt tapahtua 9.11.2016 kello 13, Halonen ilmoitti jälleen  kieltäytyvänsä esimiehen määräyksestä työhuoneiden vaihtamiseksi.  

Kun kunnanjohtaja antoi kirjallisena määräyksen työhuoneen  
vaihtamisesta 13.9.2016, jätti Halonen ilmoituksen työturvallisuuslain 5  
luvun 28 §:n mukaisesta häirinnästä työantajan taholta.  
Häirintäilmoitus johtui Halosen mukaan kunnanjohtajan antamasta  
määräyksestä työhuoneen vaihtamiseksi, jossa Halonen katsoi  
työantajan syyllistyvän häirintään ja epäasialliseen kohteluun.
Kunnanjohtaja Mika Kilpeläistä ja hallintojohtaja Paula Halosta kuultiin  
häirintäilmoituksen vuoksi. Henkilöstöjohtaja Merja Ojalammi ja  
kunnanhallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen totesivat kuulemisten  
perusteella, ettei työantajan edustajana toiminut kunnanjohtaja Mika  
Kilpeläinen ollut syyllistynyt häirintään tai epäasialliseen kohteluun ja  
että kunnanjohtajalla on ollut työnantajan direktio-oikeus määrätä  
työhuoneiden vaihto perusteenaan työrauhan säilyttäminen.
Haloselle annettiin toinen varoitus asiaan liittyen 24.11.2016 ja samassa  
yhteydessä hallintojohtajalle ilmoitettiin, että määräys työhuoneen  
vaihtamisesta on edelleen voimissa. Tällöin Halonen ilmoitti, ettei  
edelleenkään aio noudattaa määräystä työhuoneen vaihtamisesta.  
Haloselle oli ilmoitettu suullisesti ja kirjallisesti varoituksen yhteydessä  
mihin tällainen toiminta voi johtaa. Halosen saamat varoitukset on  
annettu hänen työnjohdollisista määräyksistä kieltäytymisen vuoksi, ei  
työnantajan vastatoimina työntekijää kohtaan.  
8.11.2016 työnantaja kutsui Halosen keskusteluun, jossa työnantaja  
ilmoitti käynnistävänsä päätösvalmistelun Halosen irtisanomiseksi  
työnantajan työnjohdollisista määräyksistä kieltäytymisten vuoksi.  
Sotkamon kunnan hallintosäännön mukaan hallintojohtajan  
mahdollinen irtisanominen tapahtuu Sotkamon kunnanvaltuuston  
päätöksellä.
Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalle  
työlainsäädännön takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia  
ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Työnantaja päättää mitä, miten,  
missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Tähän oikeuteen luetaan  
työnantajan oikeus päättää työntekijöiden työtiloista, kuten  
työhuoneesta.
Työnantajan on osoitettava irtisanomiselle asiallinen peruste, jonka on  
myös oltava riittävän painava. Direktio-oikeus on yksi työelämän ja  
työpaikan keskeisimpiä sääntöjä. Työnjohdollisten määräysten  
noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa työpaikalla sekaannusta,  
vaaratilanteita ja yleistä piittaamattomuutta annetuista ohjeista ja  
työpaikan säännöistä. Hallintojohtaja Halonen on lakimiehenä hyvin  

tietoinen direktio-oikeuden sekä annettujen varoitusten merkityksestä.

Tästä huolimatta hän on kieltäytynyt toistuvasti noudattamasta  
yksiselitteistä määräystä.
Halonen on ilmoittanut sähköpostilla 29.11.2016 olevansa valmis  
työhuoneen vaihtamiseen. Työnantaja on ilmoittanut tähän viestiin  
vastauksena, että koska työntekijä on toisen varoituksen saatuaan  
kieltäytynyt työnjohdollisesta määräyksestä ja hänellä on ollut lähes  
kolme kuukautta noudattaa alkuperäistä työnantajan määräystä,  
työnantaja jatkaa asian eteenpäin viemistä muilla tavoin.
Haloselta on pyydetty kirjallinen kuuleminen mahdolliseen  
irtisanomiseen liittyen ja Halonen on toimittanut sen 15.12.2016.  
Halosen kirjallinen kuuleminen on toimitettu kunnanhallituksen  
jäsenille kokouksen oheismateriaalina.
Vastauksessaan Halonen on  
myöntänyt kieltäytyneensä työnantajan määräyksestä, eikä hän ole  
esittänyt mitään seikkoja, joiden perustella hän olisi voinut näin tehdä.  
Halosen vastineen lisäksi kokouksen oheismateriaalina toimitetaan  
Halosen saamat varoitukset ja tapahtumiin liittyvät muistiot
Työantaja on selvittänyt mahdollisuuttaan tarjota Haloselle siirtoa  
toiseen virkaan tai työtehtävään. Selvityksen perusteella työnantajalla  
ei ole tarjota muuta virkkaa tai työtehtävää hallintojohtaja Haloselle.
Kunnanjohtaja antaa päätösehdotuksen kokouksessa.

 Kopionti Sotkamon kunnan sivuilta osittaisessa sitaatissa.

IMG_20180627_164639.jpg
Laki on lakia kunnissakin politiikasta huolimatta
IMG_20180821_071114.jpg
Sotkamon kunta

 

EDIT enempää ei voi kommentoida Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, koska tarkemmin siitä on kirjoittanut vain Kainuun Sanomat ja Sotkomo-lehti vain tilaajille.

ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen eekoo-media

Airiston Helmeen viranomaisten tekemästä iskusta polittiset lehdet osaksi vaikenevat – oliko tämä vain Natoon kiirehtimistä ja Venäjän mielisten vastustamista!

Oliko tämä vain turhan näyttävä operaatio talousrikosten varjolla  venäläisvihan lisäämiseksi ja Suomen Natoon kiirehtimistä!

AIRISTON HELMEEN  Paraisilla ja Turun saristossa tehty suuri viranomaisten isku herättää keskusteluja.

Keskustapuolueen lappilainen varakansanedustaja entinen rajaupseeri Mikko Kärnä  laukoo kovilla ääripäistä, hän jopa väittää Airiston Helmen tiloja Venäjän sotasatamaksi.

KRP  on hymähtänyt Kärnän puheille ja kiistänyt muuta asiassa olevan, kuin talousrikosten tutkintaa.

Toisessa ääripäässä taas epäillään eri facebookeissa ja kommenteissa, että tämä operaatio on vain epätoivoinen yritys lietsoa venäläisvihaa ja sitä kautta lisätä Naton kannatusta Suomessa.

Venäjällä on tiedostettu tämä operaatio: Uusi Suomi kirjoittaa, että venäläismedia Ria Novosti  on kertonut uutisessaan, että pidätettyjen joukosa on yksi venäläinen.

Suomen polittinen johto on tasavallan presidenttiä myöten tiennyt tästä suoritettavasta iskusta Airiston Helmeen jo kesällä. Nyt ne pyörittelee ja muotoilee ympäri pyöreenä: mitenkä näin on käynyt! Eduskunnassa kai syksyllä tämä laki ulkomaalaisten maa-kiinteistökaupoista otetaan esille..[saa nähdä puolueitten kanta tästä – toim.huom].

Operaatio on ollut kyllä suuri varustaumisineen siihen verrattavissa, jos vain talousrikollisuutta olisi nyt tutkittu.

Saariston Helmeen on pumpattu miljoonia omistajien tahoilta, vaikka yritys on tuottanut koko ajan huimia tappioita. Miksi!?

Vaikuttiko tosiaan ”liian” suureen operaatioon nähden Suomen turvallisuus omana maanpuolustuksenaan ja Venäjän rooli tässä.

VIESTI  JA VAROITUS VENÄJÄLLE:  ”me ollaan Suomessa hereillä!”

***

VASEMMISTON KANSAN UUTISET VAIKENEE TÄYSIN JA PERUSSUOMALAISTEN SUOMEN UUTISET HEHKUTTAA

Suomen politittiset mediat kirjoittavat viranomaisten iskusta Airiston Helmeen maltillisesti lähinnä STT:n uutisten pohjalta ja omia mielipideitä ei juuri julki anneta.

Kansan Uutiset  vasemmiston pää-äänenkanattajana ei kirjoita mitään tästä, mutta perussuomalaisten SUOMEN UUTISET  hehkuttaa sitä enemmän.

Äimistelen tavallaan tätä vasemmiston Kansan Uutisten uutispimennystä, sillä lehti kyllä kirjoittaa paljon uutisia ulkomaista. Olisiko kirkoittanut, jos USA olisi ollut nyt kyseessä Suomen mahdollisena polittisena uhkana!

*

SUOMEN UUTISET  otsikolla verkkolehdessään 23.09.2018: ” Perussuomalaiset ottivat Venäjän uhan alusta asti tosissaan – tonttikaupoista  varoitettu jo vuosikausia sitten”

SUOMEN UUTISET sanoo monen perussuomalaispolitikon jo kauan aikaa sitten silloista puoluenjohtajaa Timo Soinia, Jussi Halla-ahoa ja Reijo Tossavaista myöten puhuneen tästä varoituksien sanoilla, että ulkomaalaisten maa-kiinteistön ostoja pitää rajoittaa ja niissä ovat vaaran merkit ilmassa.

*

KOKOOMUKSEN  Nykypäivän verkkouutiset.fi taas ottaa kunniata itselleen, ja manitsee parissakin artikkelissaan, että kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on ensimmäisenä  eduskunnassa kantaneensa huolta venäläisten maakaupoista Suomessa.

Heinoselle on naureskeltu eduskunnassa, ja häntä on väitetty lietsovan Venäjän pelkoa. Kokoomuksen entinen puolustuministeri  Stefan Wallin on ollut ajamassa jo 2014 näistä maakauppojen rajoittamisista ulkomaalaisille ja sanonut nyt, että kapitalisti myy köyden, jolla hänet hirtetään.  [jokainen myy aattteesta riippumatta, jos tarpeeksi rahaa maksetaan toim. huom]

Verkkouutisien mukaan vihreitten Satu Hassi on esittänyt vuonna 1999 tätä maakauppojen vapauttamista eduskunnassa.

Verkkouutisten otsikossa sanotaan: ” Satu Hassi maakaupoista: 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta”

Toisaalta taas sanotaan, että keskustapuolueen Esko Aho olisi avannnut ensimmäisenä 90-luvulla nämä vapaat maakaupat ulkomaiseen omistukseen…

*

SUOMENMAA  keskustan pää-äänenkannattaja julkaisee jopa ehkä 7 uutista, mutta ne ovat lähinnä STT:n uutisiin nojautuvia neutraaleja uutisia, ilman polittista kannanottoa.

Tosin mitään ei SUOMENMAA ”uskalla” uutisoida näistä keskustapuolueen ex-kansanedustajan Mikko Kärnän lausimista, että venäläisten ”sotakeskus” on Paraisilla.

*

DEMOKRAATTI fi [SDP]   kertoo parissa uutisessaan Airiston Helmeen suuntauvasta iskusta. Demokraatti viittaa Helsingin Sanomien uutiseen: ” Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet” – Poliisioperaatio venäläistaustaisen yrityksen ympärillä jatkuu”

Toisessa demokraatin artikkelissa Eero Heinäluoma sanoo, että Paraisten poliisoperaatiot saivat Eero Heinäluoman mietteliääksi postilain muutoksista – Asiassa tarvitaan  viileetä arviointia. [en kaikkea ymärtänyt toim. huom.]

DEMOKRAATTI ei mainosta ja puhu yhtään mitään siitä, että puolueensa kansanedustaja Suna Kymäläinen sai aikoinaan sen suurimman kohun aikaan, kun vastusi näitä ulkomaalaisten maakauppojen ostoja.

*

Vihreä Lanka   [vihreät] ei myöskään kirjoita mittään näistä maakaupoista, vaikka on muuten uutisiaan tänään julkaissut.

*

KD-kehti   kristillistä ei uutisoi mitään.

SFP-RKP lehti  ruotsalaisten kansanpuolueesta vaikenee kuin muuri.

SINISTEN  puolueella ei ole mitään julkaisua.

***

MOTTO:  perussuomalaisten SUOMEN UUTISET ja kokoomuksen verkkouutiset.fi kehuvat artikkelisissaan, että ”me olemme” jo kauan aikaisemmin sanoneet näistä vaaran paikoista ulkomaalaisten omistuksessa Suomen maista.

DEMOKTAATTI ja SUOMENMAA ei ota juuri kantaa asiohin, ja Kansan Uutiset sekä Vihreä Lanka eivät uutisoi  yhtään mitään.

Mitä voimme tästä päätellä!

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180924_173251.jpg
Kuvakaappaus  SUOMEN SOTILAS – lehden blogista

***

SUOMEN SOTILAS -media verkossa: ”Ulkomaalaisten maakaupat: Keinot kyllä on jos tahtoa löytyy”

SUOMEN SOTILAS-lehti on julkaissut verkossa 12.3.2015 Jaakko Puuperän kirjoittaman blogin, jossa kirjoittaja sanoo osittaisessa sitaatissa: ”On totta että lainsäädännössämme on puutteita joiden vuoksi yhteiskunnan turvallisuuden kannalta strategisia kiinteistö- ja maaomaisuutta liukuu bulvaanien haltuun, joiden taustalla on Venäjän valtio”.

Puuperän blogissa sanotaan lisäksi, että turha lainsäädännössä on mennä EU:n selän taakse uikuttamaan, että ”kun ei me voida unionin perussopimuksessa sanotaan näin”

Kysymys on nimittäin tahdosta ja siitä piitataanko asioista vai ei, sanoo Puujärvi lehden blogissa.

Jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180924_173858.jpg
Naapurimme Venäjän lippu

***

P.S

  • onko tämä vain talousrikosten tutkintaa, mutta liian suureellista monen mielestä?
  • onko tämä polittisesti Natoon ”kiirehtimistä” ja samalla Venäjän vihan lietsontaa Suomen näkökulmasta?
  • onko tämä oikeesti Venäjän mahdollisten strategisien tukikohtien syynäämistä?
  • onko tämä varoitus Venäjälle, että hereillä ollaan  Suomen turvallisuden kannalta?
  • onko tämä rehellistä venäläisten oligarttien, gryndereitten ja bulvaanien jalkautumista Suomeen, että tätä kautta Suomi saa rahaa ja vauraustuvaa taloutta?

EDIT Moskova on tästä hereillä

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen @eekoo-media

 

 

 

 

 

 

Airiston Helmi Oy:n kiinteistö-maakaupat Turun saaristossa ihmetyttää – yritys tehnyt 50 000 euron liikevaihdolla vuonna 2016 tappiota 649 000 euroa

VIRANOMAISET ovat tehneet mittavan operaation Turun saaristossa ja iskujen kohteena on ollut Airiston Helmi Oy niminen yritys. Syynä ilmeisesti  vain on ollut, että yritystä epäillään talousrikoksista: rahanpesua, pimeätä työvoimaa ja verojen kiertoa ja laitonta rakentamista.

Toisien lähdeitten ja Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Supo ja puolusvoimat ovat myös tarkkailleet venäläiskytköksiin liittyvän Airiston Helmen maakauppoja Suomen  puolustuksen näkökulmasta strategisesti tärkeisiin alueisiin.

Henkilöitä on pidätetty operaation toimesta.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_140240_1.jpg
Kuvakaappaus Helsingin Sanomien uutisesta 22.9.2018

AIRISTON HELMEN  taloustiedoista käy ilmi, että jotain ihmeellistä  niissä on jo maalaisjärjellä ajateltuna. Yritys on muun muassa tehnyt vuonna 2016 tilikaudella noin 50 000 euron liikevaihdolla tappiota  649 000 euroa.

Vuonna 2017 on Airiston Helmen liikevaihto ollut noin 30 000 euroa ja tappiota 316 000 euroa.

Vuonna 2014 on Helmi saanut jostain liikevaihtoa  kasaan 423 000 euroa ja tappiota tullut 270 000 euroa.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_104105.jpg
Airiston Helmi Oyn taloustietoja julkisilta sivuilta

KANSANEDUSTAJA SUNA KYMÄLÄINEN SDP  teki jo muutama vuosi sitten lakilaoitteen ulkomaalaisten tekemien maakauppojen rajoittamisesta Suomessa. Asia ei edennyt eduskunnan lakivaliokunnassa sen pitemmälle. Muistaakseni Kymäläinen teki tästä myös kansalaisaloitteen ja se keräsi 13 000 nimeä alle.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_092128.jpg
Kaappaus lehdestä, jossa  kansanedustaja Suna Kymäläinen sanoo olevansa huolestunut venäläistaustaisen yrityksen Airiston Helmen maakaupoista Turun saaristossa

KUHMOLAISLÄHTÖINEN  entinen kansanedustaja ja ministeri Paula Lehtomäki [keskusta] on ollut silloin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajan roolissa varovaisempi  näistä ulkomaalaisten [Venäjän] maakauppojen rajoittamisesta Suomessa.

Viola Heistonen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa 19.10.2014, ja tyrmää täysin nämä kansanedustaja Suna Kymäläisen lakialoitteet venäläisten kiinteistö-maakauppojen rajoittamisesta Suomessa.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_100500.jpg
Ote Viola Heistosen blogi-kirjoituksesta Uuden Suomen Puheenvuorossa 19.10.2014

Jatkuu kuvien jälkeen.

IMG_20180923_141853.jpg
Airiston Helmen tietoja yrityksestä
IMG_20180923_194526.jpg
Paljon on maita ja mantuja Helmellä Turun saaristossa

****

Onko tämä KRP:n johtaman poliisioperaation kannalta vain pelkkää talousrikosten tutkintaa, vai onko taustalla muutakin?

Onko tämä verratavissa Neuvostoliiton sodan jälkeiseen Porkkalan vuokra-alueseen Suomessa!

EDIT klo 16:28   ketään ei ole vielä pidätetty, kuten artikkelissa on mainittu: kolme henkilöä on KRP ottanut kiinni

MUOKATTU  kaksi henkilöä pidätetty ja yksi päästetty vapaaksi

@ERKKI ämistelelee.fi

 

KTM-media tutkimus lehtien lukijämääristä: Kainuun Sanomilla menee hyvin – SUOMEN KUVALEHTI hyvin kärjessä, vaikka SK ei ollut aikoinaan tarkoitettu edes ”kainuulaisille” lukijoille!

 SUOMEN KUVALEHDEN paperista lehteä etsin tänään keskiviikkona iltapäivällä 19.8.2018 kaikista Tampereen Hervannan kaupoista –  R-kioskeista eri kauppaketjujen myymälöihin asti.

SK:ta ei ollut tarjolla yhdessäkään Hervannan myyntipisteessä, ja eräältä kauppiaalta sain kommentin, että SK ei mene täällä kaupaksi ja Hervannassa ei yleensä lueta tätä arvostettua mediaa.

SK on mielestäni tänään edelleen Suomen arvostetuimpia lehtiä.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180919_215043.jpg
Kuvakaappaus SUOMEN KUVALEHDEN  logosta

SK:n lehden ostelujeni syynä oli se, että viimeisessä sen paperilehdessä on iso juttu serkustani isäni veljen pojasta Pentti Kovalaisesta Sotkamosta. Serkkuni lähtöisin Sotkamon Korvanniemen koulupiiristä on tehnyt pitkän työn aikoinaan Kostamuksen rakentamisessa Kainuun ja Venäjän rajoilla Urho Kekkosen aikoihin [Neuvostoliitto] betonimiehenä.

Pitää vielä SK:ta etsiä jostain, tai käydä lehti lukemassa Hämeenkyrön kirjastossa.

SK on on edelleen Suomen kärkimedioita, vaikka lehti ei  ollut aikoinaan tarkoitettu edes ”kainuulaisille” lukijoille.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180919_224956.jpg
Serkustani Penttti Kovalaisesta SK kirjoittanut, ja etsin lehden vaikka väkisin lehden sisältöön pääsemiseksi. Kuvakaappaus  SK:n sivuilta

***

SUOMEN KUVALHTI EI OLLUT AIKOINAAN TARKOITETTU EDES KAINUUN KÖYHÄLLE KANSALLE

Muistan aikoinaan kohujuttua Suomen Kuvalehden osalta, kun sen päätoimittaja tai muu vastaava kustantaja sanoi lehdestään: SK ei ole tarkoitettukaan Kainuussa asuville lukijoille, vaan se on muuta laatukasta journalismia pääkaupungin seudulle.

Siiis korpikainuun  kansaa pantiin halvasta lehden näkökulmasta, että eihän ne Kainuussa edes ymmärrä lehdensä tarjokkaasta journalimista yhtään mitään.

***

Kainuun Sanomat ja SUOMEN KUVALEHTI pärjää edelleen hyvin

KTM-Kansallinen Mediatutkimus  on teettänyt tutkimuksen lehtien lukijämääristä syksyn 2017/kevään 2018 aikana. Tutkimuksessa ei näytä juuri olevan myytävien paikallislehtien määriä ja joitakin lehtiä näyttäisi puuttuvan tilastosta.

Media-tutkimuksessa on eroteltu lehtien painettujen sprinttilehtien lukijoitten määrät, painetun + näköislehtien lukijamäärät yhteensä, kokonaistavoitettavuus: painettu AIR +digi ja kokonaistavoitettavuus painettu + digi.

Painettu AIR + digi tarkoittaa: konaistavoitettavuusluku AIR + digi on lehden keskimääräisen numeron lukijamäärä lisättynä keskimääräisen viikon aikana lehden eri digitaalisia versioita käyttäneitten nettomäärillä.

Kokonaistavoitettavuus ja tämä AIR+ digi näyttäisi numeroina lehtien osalta olevan lähellä toisiaan.

Digi tarkoittaa tässä kaikkia netistä luettavia lehden lukijamääriä: www-sivusto, m-sivustot, näköislehdet ja sovellutukset yhteensä. Siis siihen on laskettu ilmeisesti myös lehtien facebook-sivut mukaan.

Lehtien lukijamäärien luvut on ilmoitettu keskimäräisenä viikossa kymmenissä tuhansissa; esim. luku 569 painetun paperisen lehden Helsingin Sanomien kohdalla tarkoittaa 569 000 paperisen sprintti-lehden tilajaa.

Lehdet ovat jaettuna tutkimuksen osalta osioissa:  sanomalehdet/ kärkimedialehdet  [tarkoittaa tyypilisä maakuntalehtiä + HS], muut valtakunalliset sanomalehdet ja liitteet, yleisaikakauslehdet, naisten lehdet, harrastelehdet, asuminen ja rakentaminen, autoilu ja tekniikka, tiede ja kultturi, talous ja yritystoiminta, ammatti- ja järjestölehdet ja asiakaslehdet, jne..

KTM on vertaillut myös kaupunkilehtien [ilmaisjakelulehdet] lukijamääriä, mutta niistä en ole tarkemmin ottanut huomioon tilastoja huomioon, koska paikkakuntien väkiluku  on suoraan verranollisia niiden lukijamääriin.

Laskelmisssani  ja vertailussa olen ottanut vain huomioon kokonaismäärän paperisella ja digivertailullla yhteensä suurimmalla luvulla, eli tämän kokonaistavoitettavuuden kaikilla mausteilla sanomalehdissä ja muissa valtakunnallisissa lehdissä.

Muut osiot erikoislehtineen ovat tilastossa tässä  AIR + digi muodossa, koska niistä ei ole tilastoitu ja julkaistu kokonaistavoitettavuutta KTM:n osalta.

***

Esimmerkkinä Helsingin Sanomien ja Kainuun Sanomien vertailua lukijamääristä keskenään ja kokonaistavoittevuutta lukijoilta KS:n ja HS:n kesken 

Kainuun Sanomien painetun lehden lukijamäärä on ollut 29 000. Painettu + näköislehti 31 000 . Näköislehden lukijamäärä 3000. Kokonaistavoittavuus painettu AIR + digi 70 000 €. Kokonaistavoittettavuus painettu viikko + digi 83 000.

Helsingin Sanomien painetun lehden lukijamäärä 569 000. Painettu + näköislehti lukijamäärältään yhteensä 673 000. Näköislehden lukijamäärä 145 000.  Kokonaistavoitttavuus painetulla AIRilla + digillä 1 705 000. [1,7 milj]  Kokonaistavoittavuus kaikilla osioilla HS:n osalta 1 881 000. [1,8 milj]

***     

Huom! osalla lehdistä on tilastoitu vain määrät tilauksissa paperisena versiona.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20170924_104132.jpg
Lehtiä on nykyään vielä paperilla, mutta syrjäyttääko digi sen vielä verkossa

***

ILTA-SANOMAT on suurin ja APU päihittää Seuran – maakuntalehdissä eroja – AAMULEHTI suhteessa paras

Helsingin Sanomat on tietenkin ykkönen sanomalehdissä 1,8 miljoonalla lukijoitten kokonaistavoitemäärällään ja lehden kohdalla voidaan puhua valtakunnallisesta lehdestä.

Suurista maakuntalehdistä ykkönen on Tampereella ilmestyvä AAMULEHTI viikossa 607 000 tavoitemäärällään, toisena Oulussa ilmestyvä Kaleva 361 000  ja kolmantena Turun Sanomat 352 000.

VERTAILULUKUJA   suhteutettuna  laskemalla lehden ilmestymisen kotipaikan väkiluku ja nämä lukijoitten kokonaistavoittavuuden määrät viikossa

Sanomalehtien levikki ulottuu koti-kaupunkien ulkopuolelle suuriin maakuntiin, mutta laskin vertailuluvuksi vain lehtien ilmestymiskunnan asukasmäärät: väkiluku jatteuna kokonaistavoitettavuudella. Lehtien kokonaislevikkialuetta on hankalampi vertailla ja varsinkin digi-lehdet leviää osaksi kaikilla lehdillä ympäri Suomea.

AAMULEHTI on siinäkin tilastossa ykkönen näistä kolmesta suuresta lehdestä: 607 000/232 asukasta = 2.6, toisena Turun Sanomat 361 000/202 000 = 1.85 ja kolmantena Kaleva 352 000/ 202 000 = 1,8.

Vertailuluvut ovat pyöristettynä lähimpään lukuun. Mitä suurempi luku, niin sitä parempi lehden kokonaistavoitettavuus suhteessa paikkakunnan väkilukuun

Porissa ilmesyvällä SATAKUNAN KANSALLA ja Kouvolassa ilmestyvällä Kouvolan Sanomilla on lehtien julkaisu-paikkakunnillaan suunnillleen sama väkiluku kunnissa. Porissa 85 000 asukasta ja Kouvolassa 84 000.

SATAKUNNAN KANSAN suhdeluku 186 000 kokonaistavoitettavuus/85 000 = 2.1 ja Kouvolan Sanomilla  102 000/84 000 = 1.2. Siis SATAKUNNAN KANSAA  luetaan puolta suhteessa  puolta enemmän kotikonnuillaan kuin Kouvolan Sanomia.

Kajaanissa ilmestyvällä Kainuun Sanomilla on hyvä vartailuluku: 83 000/37 000 = 2.2.

Iso ero on Lappeenrannassa ilmestyvällä Etelä-Saimaalla, Hämeenlinnassa julkaistavalla Hämen Sanomilla, suhteessa Joensuusssa ilmestyvään KARJALAISEEN nähden.

KARJALAINEN 174 000/76 000 = 2.3, Etelä-Saimaa 90 000/72 000 = 1.25 ja Hämeen Sanomat 75 000/ 68 000 = 1.1. Siis puolta parempi on suhteessa kokonaistavoitettavuus Karjalaisella, Etelä-Saimaaseen ja Hämeen Sanomiin nähden.

Yleensä nämä vertailuluvut vaihtelevat parhaan Lapin Kansan 2.7 ja huonoimman Hämeen Sanomien 1.1 välillä.

Esimerkkejä sanomalehtien paremmuusjärjestyksen vertailuluvuista. Nämä vain laskettu kaupunkien asukasluvun mukaan, mutta kokonaisuudessa koko levikkialueen väkiluvun mukaan maakunnissa ovat varmaan suhteessa vertailukelpoisia.

AAMULEHTI 2.6, ILKKA 2.4, Savon Sanomat 2.3, KARJALAINEN 2.3, Kainuun Sanomat 2.2, KESKIPOHJANMAA 2.2, Iisalmen Sanomat 2.1, SATAKUNNAN KANSA 2.1, FORSSAN LEHTI 2.0 Itä-Savo 1.9, ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 1.9, KESKISUOMALAINEN 1.9,  Turun Sanomat 1.85, Kaleva 1.8, Länsi -Savo  1.5, Pohjalainen 1.5, Salon Seudun Sanomat 1.5 Etelä-Saimaa 1.2, Hämeen Sanomat 1.1.

Rovanniemellä ilmestyvälle Lapin Kansalle tuli paras luku kaupungin väkilukuun verrattaessa 2.7, mutta lehden levikkialueseen Rovanneimen lisäksi kuuluu kaksi muuta kaupunkia Kemi ja Tornio – Pohjolan Sanomien sulautuessa Lapin Kansaan. Jätin Lapin Kansan sen vuoksi pois laskuista.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180914_085214.jpg
Vielä on tarjolla arvostettuja lehtiä lukijoille perinteisen paperisen muodossa

***

Muut valtakunnalliset sanomalehdet

Valtakunnallisten sanomalehtien osalta lasketaan suoraan lukijoitten määrä kokonaistavoitteella koko Suomen levikille, ilman mitään väkiluvun vertailua.

ILTA-SANOMAT päihittää kilpailijansa Iltalehden selvästi 2,4 miljoonalla konaistavoitettavuudellaan pahimman kilpailijansa ILTALEHDEN 2 miljoonaan vertailussa.

Kauppalehden luku 714 000 ja Maaseudun Tulevaisuudella 479 000. Kantri  249 000 ja Kauppalehti Optia 182.

***

YLEISAIKAKAUSLEHTIEN  suurin kokonaistavoitettavuus on Seiskalla 442 000. Näissä lehdissä lasketaan suoraan tämä tavoitettavuus painetun AIRIN ja digin mukaan. Muutamista lehdistä tietoja vain paperilehtien lukijamääristä.

Toisena on APU 415 000, ET-lehti 361, Seura 353 000 ja samalla määrällä Suomen Kuvalehti 353 000. Seuraavina ovat Hymy 168 000,  Aarre 102 000, Valitut Palat 76 000, rikoslehti Alibi 60 000, Image 78 000, Viva 76 000 Katso 59 000, Oma Aika 57 000, Kotimaa 54 000, Nykypäivä 45 000.

Aku Ankka lasketaan myös näihin  em. mainittuihin lehtiin ja sen luku on 541 000, mutta pidän sitä vähän eri lehtenä.

AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDISSÄ  paras on Metsälehti + Metsälehti makasiini 197 000, toisena pelkkä Metsälehti 162 000, Koneviesti 159 000, Tehy 175 000, Opettaja 151 000 ja Käytännön maamises 62 000.

ASIAKASLEHTIEN  kärjessä on S-ryhmän Yhteishyvä 1,9 miljoonan määrällään, toisena K-ryhmän Pirkka 1,5 miljoonaa. OP-lehti 730 000. Yhteishyvällä ja Pirkalla on tosi suuri tavoitettavuus lukijamäärissä.

***

Tästä alkaen lukemisen helpottamiseksi luvut kirjoitettuna ilman nollia, siis noihin lukuihin lisäämällä kolme 000, saadaan luvut kymmenissä tuhansissa.

NAISTEN LEHTIEN  ykkönen on Anna 494, toisena Me Naiset 474, kolmantena Kodin Kuvalehti 404, Eeva 348, Kotiliesi 323, Demi 192, Trendi 182, Kodin Pellervo 138, Cloria 125, Cosmopolitan 107 ja Elle 69.

HARRASTELEHTIEN  suurin on Metsästys & Kalastus 217, Suuri käsityö 208,  Erä 185, Kotiliesi Käsityö 169, Suomen Luonto 141, URHEILULEHTI 123, Caravan 111, Vene 71 ja Kippari 52

TERVEYS- JA HYVINVOINTILEHTIEN   suurin on Hyvä terveys 369, toisena Kauneus & Terveys 279, Suuri käsityö 2018, ET- terveys 168,  Voi hyvin 149, Apu Terveys 127, Kotilääkäri 103, Fit 75, Sport 70, Kunto Plus 64.

ASUMISEN-, RAKENTAMISEN- JA PUUTARHALEHTIEN  paras on A-koti-paketti 917, Avotakka 226, Viherpipa 208 KOTI JA KEITTIÖ 175, TM- Rakennusmaailma 163, Unelmien Talo & Koti 143,  Meidän Mökki 142, Deko 115, Maalla 95 ja Antiikki & Desing 62

AUTOILUN JA TEKNIIKAN  lehtien suurin on TM TEKNIIKAN MAILMA 327, toisena MOOTTORI 285, kolmantena  VM Vauhdin Maailma 213 ja neljäntenä Tuulilasi 140.

TIEDE JA KULTTUURI:   TIEDE 436 ja TIETEEN KUVALHTI 243.

TALOUS JA YRITYSTOIMINTA:     Veronmaksajien taloustieto 418, Talouselämä 289, Arvopaperi 133, Tekniikka & Talous 150 ja Yrittäjäsanomat 116.

PERHELEHDET:  Meidän perhe 138, Vauva 45 ja Kaksplus 44.

RUOKA- JA JUOMALEHDET:  Gloria ruoka & Viini 218, Maku 156 ja Viini 82.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180919_212904.jpg
Kuvakaappaus SUOMEN KUVAHEHDEN sivuilta, pitänee kai tämä tarjous tilata, jos sitä paperista irtomyyntilehteä ei löydy edes mistään Pirkanmaan kaupoista

***

TOP -20 SUURINTA KAIKISTA LEHDISTÄ – LUVUT TARKOITTAA TUHANSIA, KOLME 000 PERÄÄN  -HUOMIOINTI VAIN SUORAAN KAIKKI SUOMESSA

1. ILTA-SANOMAT         2400      [2,4 miljoonaa]

2. ILTALEHTI                  2000

3. Yhteishyvä                   1900

4. Helsingin Sanomat     1800

5, Pirkka                            1500

6. A-kotipaketti ?              917   [917 000]

7. OP-lehti                          730

8. Kauppalehti                   714

9.  AAMULEHTI                 607

10. Aku Ankka                   541

11. Anna                             494

12.  MAASEUDUN TULEVAISUUS  479

13. Me Naiset                    474

14. Seiska                           442

15. TIEDE                            436

16, APU-lehti                      415

17. Veronmaksajien talous  419

18. Kodin Kuvalehti             418

19. ET-lehti                            361

20. Seura                                355

21. Suomen Kuvalehti         355

 

@ERKKI äimistelee.fi  @erkki kovalainen