Maastohiihdon Suomen Cup 2018 – 2019: YLEN liika urheilun tarjonta sotkee jo päällekkäin maastohiihdon Suomen Cupin ja Oloksen Tykkikisojen kilpailujen päiviä

MUONION OLOKSEN  perinteisten suurten kansainvälisten FIS:n Tykkikisojen järjestäjät ovat jo syystäkin tohkeissaan, sillä Ylellä näytettävä Maastohiihdon Suomen Cup Rovanniemellä on ”siirretty” samalle viikonlopulle Oloksen kanssa.

Suomalaiset maastohiihtäjät menevät Oloksen sijasta Rovanniemelle jo televisoinnin vuoksi. Toisaalta olisi hyvä jo Oloksella suomalaisten hiihtäjien testata kansainvälistä vauhtia ulkomaisten huippujen kanssa.

Suomen Cup Rovanniemellä on perinteisesti kisailtu viikko Oloksen jälkeen. Nyt nämä Tykkikisat ja Suomen Cup ovat samana viikonloppuna 9.11 – 10. – 11.12. 2018.

Olokselta on matkaa Rovaniemelle joku 250 km. Oloksella ovat kilpailleet aina kansainvälisiä maailman tähtiä Venäjältä, Virosta ja muualta Euroopasta. Lisäksi suomalaisia huippuja  on Iivo Niskasen johdattelemina  olleet kilpailemassa Oloksella.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171127_113221.jpg
Saa näitä äimistellä:  jos ei näytetä hiiihtoa Yleltä televisiosta niin ei hyvä, ja jos näkyy liikaa – niin ei sekäkään hyvä. Kuva omasta koti-albumista

***

ALPPIHIIHDON  maailmancup Levillä on siirretty viikkoa suunniteltua myöhäisemmäksi 17. – 18.2018, ja nyt nämä pujottelut sattuisivat päällekkäin alkuperäisen Suomen cupin suunnitellun ohjelman kanssa. Yle näyttää  myös nämä alppihiihdon maailmancupin, ja se olisi hankalaa samana päivänä maastohiihdon Suomen cupin kanssa.

Näin Suomen cup joutui alppihiihdon  Ylen televisioinnin vuoksi muuttaamaan [peruuttamaan] kilpailujen ajankohtaa Oloksen Tykkisojen kanssa samalle viikonlopulle.

Oloksen kisajärjestäjät eivät taas ole enää voineet muuttaa kilpailujensa ajankohtaa, sillä monet ulkomaalaiset huippumaajoukkueet ovat jo varanneet tähän ajankohtaan ennakolta lerinsä, lentonsa, majoituksensa ja kisaohjelmansa Oloksella.

Oloksen järjestäjät ovat sanoneet Helsingin Sanomille 29.8.2018, että myöhään vain pari viikkoa sitten tuli tieto heille näistä  Suomen cupin ja Levin alppihiihtojen päällekkäisyydestä.

Tuntuu tosiaan merkilliseltä, eikö tällaiset aikataulut pitäisi olla selvillä kisajärjestäjille jo toukokuussa kaikkien kilpailujen osalta.

Oloksen kansainväliset Tykkisat näytettiin nettiversiona livenä vuonna 2015 Kestävyysurheilun.fi [Hevoskuuri] toimesta, mutta sen jälkeen tämä ei ole enää Tykkikisoissa toteutunut. Maastohiihdon todellinen asiantuntija Aki Tuovinen  selosti hyvin nämä Oloksen Tykkisat netti-versiona muutamalla kameralla Olokselta juuri vuonna 2015.

Olisiko nyt  mahdollisesti verkossa livenä näytettävät Oloksen Tykkikisat uhka jopa Ylelle…

***

Eikä siinä vielä kaikki – Vantaalla tammikuussa kilpaillaan Suomen Cupissa arki-iltana

Suomen Yleisradio YLE näyttää tulevalla kaudella televisiossa suorana lähetyksenä  maastohiihdon- ja ampumahihdon maailman cupeja.

Maastohiihdon Suomen cupin oskakilpailu Vantaalla kilpaillaan tammikuussa 2019 arki-iltoina tiistaina ja keskiviikkona 15.1 – 16.1.2019. Ehkä jonkinlainen piristyskin arki-ilta muutokseen nämä  Vantaan kilpailut voivat olla, mutta toisaalta onko siinä mitään järkeä.

Ylen televisioinnin suuren urakoinnin vuoksi, varmaan johtuu tämän Vantaan Suomen Cupin siirtyminen arki-illalle.

Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180121_101508.jpg
Ylen toimittajilla ja asiantuntijoilla pitää tulevalla kaudella kiirettä hiihdon parissa. Kuvakaappaus viime talvelta Ylen suorasta lähetyksestä

Ampumahiihdon maailmancupia kilpaillaan ennen Vantaan Suomen Cupia myös lauantaina  ja sunnuntaina   7.-13.1 Oberhofissa, ja vaikka tämä näkyy suorana kansainvälisen tarjonnan kautta Ylellä, niin ne olisivat sattuneet Vantaan kanssa samalle viikonlopulle.

Samaan aikaan kilpaillaan vielä maastohiihdon maailmancupia lauantaina ja sunnuntaina 12.-13.1.201 Dresdenissä. Ampumahiihdon maailmancupia jatketaan heti Oberhofin jälkeen Ruhpoldingissa 16.1 – 20.1, ja taitaa siinäkin yksi televisioitava päivä [ 16.1] olla päällekäin Suomen cupin kanssa.

Lisäksi maastohiihdon maailmancup jatkuu Viron Otepäässä jo 19.-16.1….

Lisäksi Yle näytti ainakin viime kaudella pitkien matkojen massahiihtojen Visma Ski Classics sarjaa, ja nyt kaudella 2019 kilpaillaan lauantaina 12.1 Seefeldissä ja lauantaina 19.1.2019 on La Diagonelan osakilpailu. Visman tulevan kauden televisoinnista Ylen taholta ei ole minulla varmaa tietoa, mutta sielläkin on kovia suomalaisia hiihtäjiä ollut mukana.

Vuonna 2017 juuri sattuikin, että Suomen Cupia ja SM-hiihtoja kilpailtiin keväällä samana päivänä tämän Ylläs – Levi Visma ski Classicssen kanssa.

Näiden kilpailujen järjestäminen ja yhteen sovittaminen tuottaa jo tuskaa katsojille, kilpailujen järjestäjille ja televisoinnin sovittamisella lähetyksiin, jos vielä muutamat kilpailut sattuu samalle vuorokauden kellon ajalle.

Onko YLE:llä jo liikaa tarjontaa talven lajeista, vaikka ei kustannusten vuoksi voinut näyttää televisiossa keväällä edes  SM-maastojuoksuja Perniöstä Salon seudulta!

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180831_080450.jpg
Kuvakaappaus verkosta Maastohiihdon Suomen Cupin  ja Hiihtoliiton sivuilta

***

Maastohiihdon Suomen cupin ohjelma 2018 – 2019

Sotkamon Vuokatti 27. – 28.10. 2018

Rovanniemi 10. – 11.11. 2018

Vantaa 15. – 16.1. 2019 tiistai ja keskiviikko

Imatra 1. – 3.2. 2019 [SM-hiihdot samalla]

Äänekoski 29. – 31. 2019 [SM]

Ylitornio 6. – 7.4 2018 [SM]

Maastohiihdon maailmancup avataan perinteisesti Kuusamon Rukalla 24. – 25.11.2018.

Siis maastohiihdossa arvokisoja riittää jo alkutalvesta melkein joka viikonlopulle, ja hankaa olisi ollut siirtää tuota Suomen Cupin Rovanneimen osakilpailua muullee viikonlopulle, kuin samaan aikaan Oloksen perinteisten Tykkikisojen kanssa

HELSINGIN SANOMIEN  artikkelissa 29.8.2018 Suomen Cupin johtaja Hannu Koivusalo  sanoo: ” Tässä on ollut älyttömän paljon liikkuvia palasia kun näitä suunnitellaan”

Siltä tosiaan näyttää, mutta maastohiihdon seuraajille kisoja riittää!

LÄHDE: Helsingin Sanomat 29.8.2018, Hiihtoliiton, Ampumahiihtoliiton ja Suomen Cupin sivut verkossa

@ERKKI äimistelee.fi

 

Mainokset

Kainuussa ei juuri enää ole yksilöurheilussa kestävyyslajeissa huipulle tähtääviä urheilijoita – osanottajia enää vähän pm-kisoissa

Onko Kainuussa enää yksilöurheilussa kestävyyslajeissa tosissaan huipulle tähtääviä urheilijoita!

SUOMEN SUUNNISTUSLIITON  karttavastaava/karttavalvoja Pasi Jokelainen Kajaanista on kirjoittanut avoimella facebook- sivuillaan 6.8.2018:

”Tämä on nyt (kestävyys)kilpaurheilun tila myös suunnistuksessa ja Kainuussa. Kuvassa naapuriseuran vetäjän turhautunut sähköposti-ilmoitus.
Eihän tuollainen aluemestaruuskisa parisuunnistuksessa ja arki-iltana olisi muutenkaan kovin vetovoimainen ollut, mutta kyllä samassa kisassa vielä 15 vuotta sitten oli reilusti 100 osallistujaa. Nyt ilmoittautui 12 suunnistajaa. Ei mitenkään hyvä suuntaus, jos lajin kilpaurheilua pidetään tärkeänä.

Toisessa yhteydessä juteltiin äskettäin, että minkä verran esim. Kainuussa on tosissaan kilpaurheiluun satsaavia nuoria ja pääsarjalaisia (14-30 v). Arvelin kysyjälle, että ei niitä tosiurheilijoita enää montaa ole. Olisiko hiihdossa muutama (alkuperäisiä kainuulaisia), kestävyysjuoksussa ei välttämättä yhtään ja suunnistuslajeissa ehkä alle viisi nuorta. Yleisessä sarjassa ei ole Kainuussa enää ketään oikeasti satsaavaa kilpasuunnistajaa kesällä eikä talvella.
En nyt väitä, että suuntaus olisi mitenkään huono tai väärä. Aika ja ihanteet muuttuvat. Kun olin nuori, oli muodikasta olla vaikkapa hyvä hiihtäjä tai suunnistaja. Nykyisin ihanteet ovat jotain muuta. Pääasia, että ihmiset edes jotenkin harrastavat liikuntaa. Mutta jos joku odottaa tulevaisuuden huippu-urheilijoita, niin nykyisestä massasta ei huippuja helposti löydy. Valitettavasti”

”Juoksennelkaa kotikankailla”, oli aluemestaruuskisoihin vähistä osanottajaista turhautunut järjestävä seura Kuhmon Peura tiedottanut, kun oli imoittanut aluemestaaruus  partiokisan peruuntumisesta.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180830_091436-1.jpg
KS:n lehtileike vuodelta 1981, jossa juttua TUL:n Kainuu piirin suunistuskisoista ja vasemmassa yläkulmassa samaan aikaa pidettyjen SVUL:n Kainuun piirin mesestaruus-suunnistusten tuloksia

***

Minulta löytyi Kainuun Sanomien vanha lehtileike vuodelta vuodelta 1981. Lehti kirjoittaa urheiluosaatossaan, että  sade veroittanut Sotkamossa järjestettyjen TUL:n Kainuun piirin suunnistuksen mestaruuskisoja. Kisoihin on osallistunut vain 16 kilpailijaa, mutta nyt vuonna 2018 kainuun aluemestaruus suunistuksiiin  12 suunnistajaa…

Pasi Jokelainen  on osallistunt jo nuorena poikana 12 vuotiaana jo tuolloin  noihin TUL:n Kainuun piirin mestaruuskilpailuihin ja edustanut Kajaanin Kuohua. [KS-kuva]

Huomattavaa on, että samana päivänä on Kuhmossa ratkottu SVUL:n  Kainuun mestaruudet suunnistuksessa. [kahden liiton kisat samana päivänä]

Kuhmossa on mieesten yleiseen sarjaan osllistunut peräti 28 suunnistajaa, H 35 sarjaan 14, H 43 sarjaan 10 ja nuorten 19-20 v 4 suunnistajaa.

Siis yhteensä 52 kilpailijaa on osallistunu miehissä Kuhmossa sarjoihin, jotka vielä voitaisiin käsittää yleisinä sarjoina.

Naisissa on Kuhmossa yleisessä sarjassa ollut kuusi osallistujaa ja D 35 sarjassa kolme.

Suunnistuksen Kainuun alumestaruus- kiosissa vuonna 2018 kuitenkin ollut keskimatkalla Hyyrynsalmella H21 sarjassa 22 osanottajaa, mutta laskujeni mukaan niistä vain 8 edustaa kainuulaisia seuroja.

Kajaanin Suunnistjat järjestänyt 2018 avoimet kansalliset suunnistukset ja keskimatkan aluemestaruuskilpailun: H 21 sarjassa kaksi osallistujaa.

Puolangan Ryhdin järjestämissä 2017 pitkän matkan pm-suunistuksissa ollut miesten yleisessä sarjassa 9 osallsitujaa, mutta vain neljä Kainuun seuroista.

Kajaanin Kuohun järjestämään aluemestaruus -sprinttiin on kuitenkin 2017 osallistunut miesten H 21 sarjaan 9 suunnsitajaa, joista vain yksi piirin ulkopuolelta.

***

Sama ilmiö osanottajien vähenemisessä muissakin kestävyyslajeissa pm-kilpailuissa ympäri Suomea

SVUL:n maastojuoksun Kainuun pm-kisoissa vuonna 1982 Kajaanin Kaupunginlammen maastoissa on yleiselle 15 km osallistunut 13 juoksijaa ja vielä toiselle matkalle 5 km:lle 16 kilpailijaa. Naisissa on ollut mukana 5 km neljä juoksijaa.

Jostain olin lukevinani, että nyt oli jossain Savon piirissä koettu sellainen ihme historiansa aikana, että yhtään yleisen sarjan juoksijaa ei ollut mukana, vaikka nykyään on pm-mastoissa yleensä vain yksi lyhyt matka ohjelmassa.

Kuhmon Kivan Eero Väisänen kertoi minulle, että tänä keväänä hänen järjestämissään Kainuun pm-maastoissa ei yleisessä miesten sarjassa ollut yhtään osanottajaa.

Kainuun avoimissa pm-maastoissa Suomussalmella viime vuonna 2017, on miesten yleiseen sarjaan 6 km osallistunut kaksi urheillijaa.

Hämeen Seudun Yleisurheilun pm-maastoissa Tampereella on miesten yleisessä sarjassa 6 km:llä ollut mukana vain 7 kilpailijaa, ja niistäkin kaksi piirin ulkopuolelta. Naisissa ollut 4 km matkalla 10 osallistujaa.

Lisäksi nämä piirit ovat jotenkin laajentuneet makuntia suuremmaksi, koska osallistujia  on ollut Tampereen pm-kisoissa jopa Forssan seudulta asti.

Pohjois-Karjalan pm-maastoissa 2018 Liperissä ollut miehissä yleisessä sarjassa kahdeksan ilmoittautunutta ja naisissa viisi.

Maastohiihdossa on kilpailtu Puolangalla maailman parhaan hiihtomaakunnan Kainuun mestaruuksista 2018 Ryhdin kansallisten hiihtojen yhteydessä

Miesten 10 km yleisessä sarjassa ollut vain 11 kilpailijaa ja niistäkin kolme piirin ulkopuolelta. Miesten 35-sarjassa Puolangallla kaksi osallsitujaa, miesten 20 v sarjassa viisi hiihtäjää ja M18 v sarjassa vain kaksi ilmoittaunutta ja toinen ei lähtenyt kisaan ollenkaan. Lisäksi tosiaan osa näistä osalistujista oli Kainuun ulkopulisista seuroista.

Sama ilmiö osanottajien määrien vähenemisstä yleisissä sarjoissa kertoo kaikissa kesävyyslajeissa piirien mestaruukilpailuissa niin Kainuussa, kuin ympäri Suomea.

Tosin nuorten sarjoissa on eri piireissä jopa paljonkin osallsitujia, mutta minne ne häviät myöhemmin aikuis-ikään tultaessa!

Väkeä riittää massahiihtoihin, suurille maratoneille, polkujuokssuihin, iltarasteille ja Jukolan viestiin, mutta enää eivät tällaiset piirien kisat kiinnosta.

Onko siinä esteenä liittojen ja seurojen vaatimat lisenssit, tai niitä alue-pm-kilpailuja ei osata markinoita oikein. Vaikka väki on vähentynyt pienemmissä maakunnissa ja kestävyyslajit yksilöurheiluna eivät ole enää muodikasta, mutta kuitenkin noihin massatapahtumiin riittä osallistujia ja ne ovat jopa lisääntymässä osanottajien määrissä.

***

Onko Kainuussa enää asuvia ja kainuulaisia seuroja edustavia huipulle tähtääviä kestävyysurheilijoita yleisessä sarjassa tai vähän nuoremmissa edes olemassa?

Maastohiihdon puolella minulla tulee äkkiä mieleen vain Kuhmo Skin Petteri Koivisto ja yleisurheilussa Suomussalmen Jani Juntunen, mutta hänkin edustaa Limingan Niittomiehiä..

IMG_20180819_112711.jpg
Viitekuva rastilta

@ERKKI äimistelee.fi

 

Pesäpallorintamalla vuosi sitten kuumia keskusteluja mediassa – nyt näyttää hiljaisemmalta -äimistely-blogini aiheesta poistettu kokonaan – onko sana vapaa!

Mitä saa yleensä kirjoittaa ja missä julkaista?

PESÄPALLON miesten Superpesiksessä ovat alkamassa välierät: keskiviikkona 29.8.2018 Kouvolassa Sotkamon Jymy kohtaa Kouvolan Pallonlyöjät ja torstaina 30.8. Vimpelissä Veto saa vastaansa Joensuun.

Nyt näyttää hiljaisemmalta median ja somen tahoilta keskustelut verrattaessa edelliseen kauteen miesten Superpesiksen osalta. Viime vuonna jo runkosarjassa heinäkuun lopussa oli värikästä keskustelua lehtien, blogien ja facebookin erilaisissa ryhmissä, kun Joensuun pelinjohtaja Petri Pennanen antoi lausuntoja Sotkamon ja Vimpelin ”liian innokkaista” kannattajista ja pelaajista kaarella.

Sotkamon pelijohtaja Mikko Kuosmanen oli sanonut lehdelle [KS], että Joensuun pelijohtaja Pennanen vie tätä keskustelua  ihan  100 -0!

KAINUUN SANOMAT   julkaisi näistä Pennasen lausunnoista juttua, ja lehti haastatteli asian vuoksi myös Sotkamon silloista pelinjohtajaa Mikko Kuosmasta.

Kuosmanen oli sanonut, että ei Joensuullakaan ole aina kaikki puhtaat jauhot, näistä liian innokkaista kannustuksista sekä pelaajien ja katsojien taholta.

Pelaajat joko häritsevät vastapuolen joukkueen peliä kaarella, tai katsojat villiintyvät ottelun aikana!

Lissä löylyä oli tullut asiaan, kun Sotkamossa Jymyn ja Joensuun ottelun aikana oli eräs innokas Joensuun kannattaja käynyt tuulettamassa Joensuun juoksujen jälkeen pitkäaikaisen Jymyn kannattajan luona.

KS:n uutisen  mukaan tätä Joensuun fanin tapausta oli alettu tutkimaan Pesäpalloliiton taholta..

Jatkuu kuvien jälkeen

IMG_20180829_083739.jpg
Kirjoittamani äimistelyn otsikko vuosi sitten, mutta juttua ei enää näy
IMG_20180829_083927.jpg
UPS! TÄTÄ SIVUA EI LÖYDY. Sanotaan juttuni kohdalla klikkauksen jälkeen

***

Kirjoitin äimistely-blogin Kainuun Sanomien artikkelin pohjalta  – se on poistettu kokonaan näkymästä

Tänään tuli yllättäen mieleen tämä em. mainittu tapaus, etsin aiheesta äimistely-blogiini  vuosi sitten heinäkuun lopulla kirjoittamaani juttua. HUPS! tätä sivua ei löydy!

Kirjoitukseni on jonkun ilmiannon vuoksi ilmeisesti poistettu.

Sitä en tiedä, että missä vaiheessa se on poistettu.

Otsikoksi laitoin tämän Sotkamon pelinjohtajan Kuosmasen lausunnon Kainuun Sanomissa, että Pennanen pelaa omaa peliään, mutta vie keskustelua ihan 100 – 0.

Jaoin juttuni pesäpallon keskustelujen facebook-sivuille ja siellä se herätti kommentoitia puolesta ja vastaan. Tavallaan tarinani kääntyi, että minä olisin nuo asiat kirjoittanut omasta näkökulmastani, vaikka puolueettomasti vain kerroin lehden [KS] artikkelista paperilehdessä.

Joku jopa pysi muistaakseni minua poistumaam näiltä pesäpallon facebook-sivuilta.

Jostain on kuitenkin tuo vinkki tullut tuon juttuni poistamiseen, vain otsikko on jäänyt jäljelle.

Aihe on voinut olla tulen arka jopa lehdelle, tai lukijoilleni facebookissa. Kuvakaappaukseni Kainuun Sanomista voivat olla myös tavallaan tekijänoikeuksia lehdelle, mutta ne eivät ole varsinaisia valokuvien kappauksia. Vastaavia kuvia näkyy lehtien kuvakaappauksista pilvin pimein erilaisten blogien, facebookin ynm. sivuilla, ja niitä ei ole poistettu.

Äimistelen vaan edelleen, miksi koko julkaisuni on poistettu, eikä vain pesäpallo-keskustelun facebook sivuilta. Pelkästään facebookissani taisin kirjoittaa tästä vuoden takaisesta pesäpallon kärhämästä, mutta neikin on hävinnyt tai hävitetty bitteinä taivaan tuuliin..

***

Mitä saa enää edes pesäpallosta kirjoittaa vaikka toisten lehtiuutisten pohjalta puolueettomasti ja julkaista!

Eräs kaverini oli poistettu erään miesten Superpesiksen joukkueen kannattajien facebook-sivuilta, kun oli antanut vähän poikkeavia lausuntoja joukkeen pelistä. Tosin oli ensin annettu bänniä pariksi viikoksi varoitukseksi, mutta sitten poistettu kokonaan julkaisemasta mitään.

P.S minulla on edelleen tallessa nuo kuvakaappaukset Kainuun Sanomien artikkelista, mutta en niitä  nyt näytä, jos se on tekijänoikeudetta lehdelle, ja sen vuoksi äimistelyni sisältö on poistettu.

EDIT toisaalta jotain tälläista väriä toivoisin nytkin lisää pesäpallo-keskusteluun syöttölautasen äärelle. Lajin kiinnostavuuttahan se vain lisäisi ja toisi nyt loppupeleihin lissä kansaa katsomoihin.

@ERKKI äimistelee.fi

Onko monikaan enää näistä Kainuun urheilun kyläseuroista toiminnassa – Pikkukylän Pisamasta Paltaniemen Jurtikkaan

KAINUUSSA on ollut ennen paljon kyläseuroja urheilun saralla, mutta kuinka moni niistä on enää toiminnassa edes paperilla, kilpailutoiminnasta puhumattakaan.

Synnyinkuntani Sotkamon Pikkukylällä oli ennen vielä 60-luvulla toiminnassa epävirallinen urheiluseura Pikkukylän Pisama [PiSa]. Pisama oli oikeastaan Nuaskylän Kihon alaseura, sillä me järjestettiin vireästi Pikkukylällä pelloilla ja maantiellä urheilukilpailuja, ja tulokset julkaistiin Sotkamo-lehdessä Nuaskylän Kihon järjestäminä. Ristiriitaa tässä oli emo-seuran ja alaosaston välillä: Kiho oli SVUL:n seura ja Pisama epävirallisesti kuului Työväen Urhjeiluliittoon [TUL]

Muistan kun 70-luvun taitteessa käytiin sunnuntaisin osallistumassa Pikkukylältä pitäen Tuhkakylällä Pellein järjestämiin yleisurheilukilpailuihin. Tuhkakylän koulun kentällä oli jopa jonkinlainen juoksurata, ja siinä juostiin 1500 metriä. Tuhkäkylän Pellet lämmitti myös saunan osallistujille.

Sumsan Suju järjesti vielä joku kymmenen vuotta sitten maastojuoksuja syksyisin Multisärkällä, ei taida olla enää niitäkään kilpailuja seuran ohjelmassa.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180827_201655.jpg
Sumsan Suju järjesti vielä 2005 maastojuoksuja Sumsan Multisärkällä. Kuvakaapaus Sotkamo-lehdestä 26.8.2005

Pisama pelasi myös epävirallisia otteluja pesäpallossa Pikkukyläntiellä Huuskonniemen Humua vastaan, joka oli SVUL:n alainen seura.

Koulupiirissäni Naapurinvaaralla on aikoinaan ollut kaksi seuraa Tempo ja Toverit, ja toisessa koulupiirissäni Pohjavaaran Sisu.

Pohjavaaran Sisun ja Nuaskylän Kihon ottelut keskenään pesäpallossa vielä 60-luvulla olivat jopa historiallisia tapahtumia. Katsojia satamäärin Pohjavaaran koulun kentällä ja tunnelma oli huipussaan.

Yleensä näitten kyläseurojen lajeina olivat maastohiihto, yleisurheilu ja pesäpallo.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180827_201543.jpg
Sotkamolaisia kyläseuroja pelasi aikoinaan paljon pesäpallon maakunta- ja piirisarjoissa. Miehissä ainakin pelanneet Tipasojan Isku, Sumsan Suju, Paakin Pauke, Vuokatin Veto, Torinkylän Teho, Jormasjoen Yritys, Pohjavaaran Sisu ja Juurikkalahden Kiri. Kuvakaappaus Kainuun Sanomista 80-luvun taittteessa.

***

Äimistelyttää,   että miten monia urheiluseuroja on ollut aikoinaan samoilla syrjäkylillä ja tietenkin on pitänyt joka kylässä olla erikseen vielä se SVUL:n ja TUL:n seura.

Kajaanin Koutaniemellä [entinen Kajaanin mlk] on toiminut aikojen saatossa peräti neljä seuraa: Vesa, Tuisku, Voima ja Visa.

Vielä enemmän äimistelyttää Kajaanin Murtomäki, siellä on ollut toiminnassa neljä urheiluseuraa: Kiva, Viima, Urheilijat ja Yritys – kaikki ovat olleet TUL:n seuroja.

Naapurinvaaran, Vihtamon,  ja Torinkylän samoissa maisemissa ovat toimineet nämä Naapurinvaaran Tempo ja Toverit, Paakin Pauke, Vihtamon Vihuri, Torinkylän Teho ja vielä Suovaaralla on suihkinut Suihke. Aika paljon on seuroja ollut lähellä toisiaan.

LÄHDE: Lauri Kiviniemi on kirjoittanut kaksi osaa Kainuun Liikunnan ja urheilun historiasta. Tämä urheiluseurojen tilasto on ollut lähteenä kirjoitukselleni osasta I

Ohessa tilastoa Kajaanissa ja Sotkamossa toimineista urheiluseuroista historian aikana. Kuinka monella niillä on enää minkaanlaista toimintaa edes paperilla. TU:n seura on mainittu erikseen ja muutovat olleet SVUL:n seuroja. Nykyään SVUL on lakkautettu, mutta vielä monet urheiluseurat ovat TUL.n jäsenseuroja.

Tilastosta olen jättänyt pois Kajaanin ja Sotkamon pääseurat Kipinöineen ja Jymyineen, on vain lueteltu ns. perinteiset vanhat kyläseurat.

Muissakin Kainuun kunnissa Kajaanin ja Sotkamon lisäksi on paljon vastaavanlaisia seuroja, mutta tilastoin vain synnyinkuntani Sotkamon ja entisen kotikuntani Kajaanin vanhat urheilun kyläseurat. Muutama seura on voinut jäädä listalta pois.

Sotkamo:

Paakin Nuorisoseuran Urheilijat, Paakin Pauke, Parkuan Veikot, Pohjakosken Puhti, Pahjakosken Sisu TUL, Pohjavaaran Sisu, Sapsokosken Pauhu, Saukon Saukot, Saviahon Sampo, Soidinvaaran Sarastus TUL, Hirvenniemen Hehku, Sumsan Suju, Suonenvaaran Teräs TUL, Suovaaran Ponteva TUL, Suovaaran Suihke.

Tipaksen Jyske, Tipasojan Koitto, Tipasojan Isku, Torinkylän Teho, Tuhkakylän Pellet, Tuhkakylän Reipas TUL, Lykinnön Vaaran Veikot, Vihtamon Vihuri TUL, Yli-Sotkamon Visa-Ukot TUL, Jormasjoen Yritys, Vuokatin Veto, Vuokatin Tähti TUL, Heinämäen Heitto, Juurikkalahden Kiri.

Kaitaansalmen Teho, Kokkoniemen Rannankävijät, Kontinjoen Koitto, Korholanmäen Kisa, Laakajärven Riento, Laakajärven Teräs TUL, Naapurinvaaran Tempo, Naapurinvaaran Toverit TUL, Nuaskylän Kiho, Ontojoen Kuohu TUL, Ontojoen Viri, Kiimasjärven Kisko

Pikkukyän Pisama TUL [epävir.], Huuskonniemen Humu[epäviral]

Kajaani ja entinen maalaiskunta:

Jormuan Kiri, Jormuan Tarmo TUL, Hevossuon Haka TUL, Koutanimen Vesa, Koutaniemen Tuisku TUL, Koutaniemen Voima TUL, Koutaniemen Visa, Lehtomäen Luja TUL, Kirkkoahon  Luja TUL, Kuluntalahden Kunto,  Kuluntalahden Yritys TUL, Lahnasjärven Vesa TUL, Lehtovaaran Viri TUL, Lehtomäen Luja TUL

Murtomäen Kiva TUL, Mirtomäen Viima TUL, Murtomäen Urheilijat TUL, Murtomäen Yritys TUL, Paltaniemen Puhti, Paltanimen Jurtikka, Paltanimen Sarastus TUL, Paltaniemen Vihuri, Uudenkylän Isku TUL, Uudenklän Yritys TUL, Vuoreslahden Veto TUL, Vuoreslahden Voitto TUL, Mainuan Voima TUL, Mainuan Urheilijat, Heinisuon Nousu TUL

Vuolijoki, nykyinen Kajaani:

Itärannan Into, Itärannan Isku TUL, Käkilahden Kisa, Ojanperän Kiri, Saaresmäen Sarastu, Vuottolahden Yritys TUL, Vuottolahden Vauhti

Kuvakaappaus Pikkukylän tiehaarasta Sotkamosta.

 

IMG_20180827_201953.jpg
Pikkukylällä ei taida olla enää toiminnassa urheiluseuraa Pisamata. Kuva Markku Riikonen

EDIT  ennen sai syrjäkylillä pesäpallojoukkuen kasaan jo muutaman talon lapsista. Nyt on syntyvyys ja väki vähentynyt maaseudulla, joten tällaisten pienten urheiluseurojen toiminta on jopa mahdotonta. Lisäksi nämä perinteiset lajit eivät enää kiinnosta nuoria.

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen eekoo-media: äimistelee ja Timin Sanomat.fi

Mitkä ihmeen venetsialaiset – pitäisikö Kajaanissakin järjestää kunnon venetsialaiset – villaaslutning – venetlinaks afton

IMG_20180825_224205.jpg
Kuvakaappaus venetsilaisten sivuilta

Äimistelin aikoinaan, kun syyskesällä tulivat asiakkaat kysymään raketteja ja muita pommeja minulta  Kajaanin EKA-marketista. Asiakkaat sanoivat tarvitsevansa niitä venetsialaisiin Kokkolan seudulle.

Oli se iso ja työläs homma kaivaa ne raketit pahvilaatikoista asiakkaille varastojen kätköistä.

Mitkä ihmeen venetsialaiset? Mitä sanoo kotieläimet tästä rakettien paukkeesta – yksi uusivuosi niille riittäsi.

Asiakkaani olivat Kajaanista jostain Kokkolan seudulle lomalle menossa,  ja jäi vain mieleen, että Pohjanmaan rannikolla näitä venenetsialaisia  Kokkolan gamlagaarlebyyn seudulla vain vietetään.

Tässäkin kohtaa on kahta eri näkökulmaa: huvilakauden päättäjäiset ja nämä venetsialiset ovat eri juttu.

Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla puhutaan huvilakauden päättäjäisista – ”villaaslutning, mutta venetsialaiset ovatkin toisaalta samalla seudulla vain pelkkiä venetsialisia – venetianks afton.

Puhutaan samoilla ajatuksilla Kokkolan, Pietarsaaren ja Uudenkaalepyyn seuduilla venetsilaisista tai huvilakauden päätäjäisistä, mutta  näyttää olevan vähän eri asia.

***

Elokuun viimeisenä viikonloppuna näitä venetsialaisia vietetään, ja se on sata vuotta vanha perinne. Nyt venetsialaiset ovat ylettyneet jopa phjoisen Kemiä myöten.

Venetsialaiset ovat veden, tulen ja valon juhla. Hämärät illat ja metsän henki tekevät näistä ventsialaisista upean tunnelman. Ylen uutisissa äsken sanottiin, että eräästä perheestä nämä venetsialaiset ova kolmenkymmenen vuoden perinne maaseudun rauhassa.

Hämeenkyrön S-marketissa oli päivällä rakettien myyntikoju paikalla, kuin minulla aikoinaan Kajaanin EKA-marketissa, raketteja varastossa näytti olevan ja muutama ostaja oli paikalla.

Hämeenkyrön perällä on yritetty näitä venetsialaisia viritellä muutaman vuoden, ehkä kohtaisella menestyksellä F.E. Sillanpään maisemissa.

Tuntuisi aika ihmeeliseltä, jos joskus entisessä kotikunnassani Kajaanissa järjestettäisiin nämä venetsilaiset. Ei varmaan paljon yleisöa olisi paikalla.

Nyt kuului muutama rakettien paukaus äsken täältäkin metsän siimeksestä Hämenkyrön perältä..

Järjestäänkö joskus vielä Kajaanissakin nämä venetsialaiset suuren maailman tapaan!

***

EDIT facebookin keskustelujen mukaan on tullut ilmi, että Kajaanissa on jonkinlaiset venetsialaiset järjestetty 2018. [muokkaus 25.8.2018 klo 23:23]

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

Kajaanin jalkapallon yhdistymisen ikuisuuskysymys – AC Kajaanin ja Hakan ”yhteinen” seura AC Haka on luopunut nelosen sarjapaikastaan Pohjois-Suomen lohkossa

KAINUUN SANOMAT  kirjoittaa lehdessään, että kajaanilainen jalkapallojoukkue AC Haka on luopunut pelaajapulan vuoksi Palloliiton Pohjois-Suomen lohkosta kesken sarjan 5.divisioonan tasolla nelosessa.

Mikä ihmeen AC Haka? – äimistelin keväällä jo facebookissa. AC Haka on Kajaanin Hakan ja AC Kajaanin pelaajista yhteisesti muodostettu joukkue, ja vihdoinkin näytti vihreää valoa olevan yhteiselle toiminnalle kajaanilaisten jalkapallo- joukkueiden Hakan ja AC Kajanin kesken.

Joukkueen kokoamisen syytä oli varmaan se, että Haka saa joukkueen neloseen ja pelaajille seuroista puolin ja tosin saadaa mahdolisuus pelata sarjapelejä jollakin tasolla.

KS:n lehtiuutisen mukaan kuitenkin yhteistyö on ollut  vähäistä em. seurojen kesken ja luopminen sarjasta olisi tullut molemmille joukkuille vähän yllättäen. Joukkueella [AC Haka] ei ole ollut edes kunnollista päätoimista valmentajaa, luin jonkun kaverin facebok-sivuilta.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180824_114030.jpg
Osittainen kuvakaappaus KS:n sivuilta

***

Historiaa Kajaanin jalkapallosta ja miten tähän on tultu

Lauri Kiviniemen toimittamassa kirjassa: KAINUUN LIIKUNNAN JA URHEILUN HISTORIASSA kirjoitetaan sivulla 137:  Jalklapallo alkoi varsinaisesti Kajaanissa vuonna 1922, kun Kajaanin Kipinä pelasi HJK:n kakkosjoukkuettavastaan häviten 14 -0. Kainuun Ärjylläkin ollut jalkapallojoukkue Kajaanissa ja Ärjy voittanut Kipinän 4 – 0.

Silloin tehtiin noista tappiosta päätös ja ajatus; kahta jalkapallojoukkuetta ei Kajaanissa tarvita.

Jalkapallon erikoiseura Kajaanin Palloilijat perustettiin 1924, ja se on ollut Pohjois-Suomen vanhimpia jalkapalloseuroja. KaPa nousu silloiseen mestaruussarjaan vuonna 1953, mutta putosi heti samalla kaudella takaisin suomisarjaan.

Hevosuson Haka perustettiin Hevosuolla 15.3.1953 ja seuran nimi muutettiin Hakaksi 1962. Parhaimmillaan Kapa ja Haka kävivät 70 – 80-luvulla jalkapallon toisella tasolla 2.divisioonassa, niin sanotussa Ykkösessä.

VEIKKAAJA –lehdessä jo 60-luvulla äimisteltiin Kajaanin kaupungin kokoon nähden monia seuroja lähes samalla tasolla: Kapa, Reipas, KajPS, ja oliko siinä mainittu Hakakin.

Jonkinlaista yhdistymistä oli kaavailtu Hakan ja Kapan kesken jo vuonna 1972.[ KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIA I, sivu 273]

Kirjassa kerrotaan Hakan valmentajan Pentti Kärkkäisen sanoneen, että yhdistäytymistä [Kapan kesken] ei tarvita, koska Haka nousee mestaruussarjaan vuonna 1972. Kapan kannalta myös yhdistyminen Hakaan ei olisi mielekästä.

***

Paljon jalkapalloseuroja Kajaanissa

Tuli jo lueteltuna nämä Kapa, Haka, Reipas ja KajPS Kajaanin jalkapalloseuroista, mutta niiden lisäksi on eri tasoisissa sarjoissa pelanneet myös aikoinaan: Jormuan Tarmo, Kajaanin Peli-Pojat, Spratak, Mainuan Voima ja FC Tarmo.

Pienempiä seuroja ovat olleet: Paltanimen Vihuri, Lehtovaaran Viri ja lienee ollut vielä Murtomäen Wiimakin. Lisäksi ainakin Hakalla on ollut II-joukkue eri sarjoissa akatemian nimellä.

Lisäksi Vuolijoella Otanmäessä [nyk.Kajaani] on ollut  toiminnassa jalkapalloseurat Otanmäen Pallo ja Otanmäen Työväen Urheilijat.

Naisissa oli KaPaNalla edustusjoukkue 70-luvulla, ja nyt Kajaanin FC Wimma pelaa naisten kakkosessa 3.divisioonan tasolla.

Seuroja on siis Kajaanissa jalkapallon parissa paljon riittänyt, mutta nyt ovat enää olemassa virallisesti miesten joukkueissa AC Kajaani ja Haka. AC Kajaani perustettiin vuonna 2006, kun miesten edustusjoukkueet Kapa ja FC Tarmo yhdistivät voimansa. Kapalla on vielä uudellen viritelty junioritoimintaa ja Haka tekee myös hyvää juniorityötä jalkapallon saralla – mutta harrastajia ja pelaajia ei vain näytä riitävän enää entiseen malliin.

Ennen oli Kajaanissa seuroilla erilaisia kortteliliigoja Englannin Liigan seurajoukkueiden nimillä, ja niissä oli paljon nuoria poikia mukana.

AC Kajaani pelaa tällä hetkellä Suomen toiseksi korkeinta sarjatasoa 2.divisioonaa Ykkösessä ja Haka neljäneksi korkeinta sarjatasoa 4.divisioonaa kolmosta.

***

Äimistelyä jo huhtikuussa facebookissa tästä AC Hakasta

Kirjoitin osittaisessa sitaatissa  facebookissa huhtikuussa:

MIKÄ IHMEEN AC HAKA – TUL:n JOUKKUEET JYLLÄÄ POHJOISEN 5.DIVISIOONASSA – YLEISÖÄ EI KIINNOSTA!

Äimistelin Kainuun Sanomien artikkelia 19.04.2018, jossa otsikossa kerrotaan , että: ”Kajaanin Hakan ja AC Kajaanin pelaajapula johti yhteistyöhön” [osittainen sitaatti]

Tarkemmin en pääse KS:n jutun sisältöön edes facebookin kautta klinkkinä, koska se on vai tilaajille tarkoitettu luettavaksi.

Äimistelen edelleen, että vihdoinkin yhteistyötä on tullut näiden seurojen kesken, ja tämä on e r i t t ä i n hyvä asia.

HYVÄ!

*
Jalkapallon Pohjois-Suomen piirissä neloslohkossa 5.divisoonassa pelaa tämä uusi alianssi – Haka ja AC Kajaani.

AC Haka on pelannut ensimmäisen kotiottelunsa Pudasjärven FC Kurenpoikia vastaan. Hieno nimi seuralla, sillä Kurenalus on Pudaksella, ja mielestäni” ”liigaa ” on näitä hienojen jalkapallonseurojen nimiä Suomessa.

Mutta FC Kurenpojat on kurettanut [kurittanut] AC Kajaania 0 – 3, ja vieraden päätähtenä on on ollut kahdella maalilla Reza Muhamadi. Ulkomaalaistaustaisia peljaajia on mukana kaikissa tasoissa, ja siitä on turha kenenkään enää valittaa!

Äimistelen vielä, että näinkin paljon on Työväen Urheiluliiton [TUL] joukkueita mukana tässä pohjoisen 5-divisioonassa, sillä laskuni mukaan kymmenestä joukkueesta peräti puolet on TULn joukkueita: Oulun Tarmo, Oulun Reipas, Kellon Työväen Urheilijat [KTU], ja Tornion Tarmo. AC Kajaani on myös ilmeisesti vielä puoleksi TUL:n seura?

Hyvä kuitenkin!

Sarjatilanne pohjoisen 5.divisoonassa:

Miehet Palloliiton Pohjois-Suomi 5.DIVISIOONA

Joukkue ottelut ja pisteet:
1. HauPa 2  – 6
2. Tervarit-j/JuPa 2  – 6
3. FC Kurenpojat FC 3 – 4
4. AC Oulu-jun/Villan Pojat 2 – 4
5. Oulun Tarmo 3 – 3 [TUL]
6. Oulun Reipas 3 – 3 [TUL]
7. KTU 0 – 0 Kellon Työväen Urheiliat [TUL]
8. SoPa 0 – 0 Sodankylän Pallo
9. AC HaKa 2 – 0 [TUL?]
10. ToTa 1 – 0 [TUL] Tornion Tarmo

Ennen sarjasta luopumistaan AC Haka oli voittanut pelaamastaan 12:sta ottelusta vain yhden ja seura lienee ollut viimeinen sarjassa.

Kuvakaappaus FC Kurenpoikien fb-sivuilta, ja kuvan ottanut H.Lahtela. Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180824_114412.jpg
Kuvakaappaus keväältä FC Kurrenpoikien ja AC Hakan ottelusta Kajaanissa facebookista . Kuva H.Lahtela

Motto: ehkä kajaanilaisten jalkapalloseurojen kannattaisi sittenkin tehdä yhteistyötä paremmin, tai yhdistyä kokonaan yhdeksi seuraksi. Siinä molemmat seurat saisivat sponsoreita paremmin, menestystä tulisi ja yleisöä alkaisi jalkapallo kiinnostamaan Kajaanissa entistä paremmin…

Vai vieläkö on politiikka sille jopa esteenä – ei uskoisi enää ainakaan tänä päivänä !

Täällä Hämeenkyrössä 10 000 asukkaan kunnassa on vain yksi jalkapalloseura Parkunmäen Apassit ja sen miesten edustusjoukkue pelaa alemmissa piirisarjoissa.

Suurin saavutus Apasseilla on tähän asti ollut,  kun se pelasi Kummelien elokuvassa Jackpot – Kyröskosken kentällä Suomen cupissa HJK:ta vastaan.

EDIT äimistelijä ei ota kantaa, kumpi seura AC Kajaani tai Haka on syyllinen, että syvempää yhteistyötä ei saada seurojen välille. [en tiedä taustoista]

@ERkki äimistelee.fi @erkkki kovalainen.fi

 

Parayleisurheilun urheilijoitten omavastuusta turhaako kohua! – säännöt ovat olleet tiedossa – Ampumahiihtoliitolla on ollut myös vastaavaa ”kiristystä”

Pittuushyppääjä Ronja Ollin twiitti parayleisurheilun EM-kisoista Berliinistä 2018 on saanut mediassa mylläkän, koska vasta nyt on suurimmalle osalle urheilua seuraaville penkkiurheilijoille ja mediallekin tullut ilmi, että urheilijalla voisi tosiaan olla joku tulosvastuu menestymisestään.

Olen aina kannattanut tulosvastuuta joka paikassa, ja urheilun osaltahan se vosi olla esimerkkinä, että maksetaan 1000 euroa urheilijalle paraolympialaisten mitalista. Tässä Ronja Ollin tuomassa tapauksessa asia on käännetty päin vastoin; urheilija joutuu maksamaan omavastuun 900 euroa, jos jää EM-kisoista  ilman mitalia.

Kuuntelin kerran radiosta, kun entinen keihäänheittäjä Pauli Nevala sanoi haastattelussa, että urheilijoille arvokiosissa maksettaisiin vain mitalien ja menestyksen mukaan.

Siis tuo 1000 euroa maksettaisiin kaikille paraurheilijoille tasapuolisesti lisänä ja muuten SUL kustantaisi matkat majoituksineen kaikille tasapuolisesti. Nyt tämä asia on tässä Ronja Ojan ja muitten tapauksessa käsiteltynä toisesta näkökulmasta urheilijan menetyksen puolelta.

Suomen Urheiluliitto on tiedottanut kyllä tästä jo aikaisemmin sivuillaan ja tämä on ollut parayleisurheilun EM-kisoihin 2018 matkaavilla urheilijoilla jo ennakkoon tiedossa.

Se on toinen juttu, onko tämä tasapuolista yleisurheilun EM-kilpailuissa muutama viikko sitten osallistuneitten suomalaisten urheilijoitten kanssa SUL:n taholta. Suomi ei saanut siellä yhtään mitalia 43 urheilijalla, ja maksettavaa olisi tullut suomalaisilla yleisurheilijoilla SUL:lle takaisin 38 700 euroa.

Jopa yhdenvertaisuusvaltuutettu selvittää,  onko näissä SUL:n säännöissä parayleisurheilijoitten osalta rikottu lakia syrjinnän muodossa. SUL:n johto on puolustellut, että näin on toimittu juuri tasavertaisuuden vuoksi, koska parayleisurheilijoitten kulut ovat muita suuremmat.

SUL:lla on jo aikaisemmin ollut tätä omavastuuta: kilpakävelyn MM-kiosissa ainakin nuorilla on ollut 1200 euron omavastuu, jos ei sijoitu kahdeksan parhaan joukkoon ja yleisurheilun MM-kilpailuissa alle 17.v on on ollut omavastuu 400 euroa samoin kahdeksan parhaan joukkoon sijoittumisesta. Jo vuoden 2006 nuorten MM-kisoissa olisi ollut 1000 euron omavastuu urheilijoilla.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180823_094505.jpg
Kuvakaapapus SUL:n sivuilta, jossa sanotaan tästä 900 euron omavasuusta. Miten päin tämä menee: joutuuko urheilija maksamaan 900 euroa litolle  ilman mitalia jäämisestä, vai eikö SUL maksa  urheilijan maksamaa panttia 900 euroa takaisin?

***

JYSK luvannut maksaa 900 euroa niille parayleisurheilijoille, jotka eivät saa mitalia EM-kisoista

Parayleisurheilun EM-kisoihin Berliinin on ollut SUL:n asettamat tulosrajat ja sinne on valittu Suomesta 11 yleisurheilijaa: ratakelaukseen Leo-Pekka Tähti, Toni Piispanen, Henry Manni, Tuomo Himanka, Amanda Kataja ja Sini Paukkeri [6], Tuomas Manni keihäs, kuula, Petteri Peitso kiekko, Marjaana Heikkinen keihäs, Ronja Oja pituus, 100m ja Janna Saarnio keihäs, kuula. Lisäksi Jesper Oja on nimetty Ronja Ojan avustajaksi.

Laskujeni mukaan tähän asti torstaista asti mitaleille ovat päässeet seuraavat viisi suomalaista parayleisurheilijaa: Leo-Pekka Tähti, Henry Manni, Amanda Kataja, Toni Piispanen ja Ronja Oja. Niukasti mitalitta on jäänyt. Tuomas Manni, Petteri Peitso, Sini Paukkeri ja Tuomo Himanka.

Lisäksi vielä kiojen lopussa on mahdolista mitalin ottaa Janne Saarnio ja Marjaana Heikkinen. JYSK on luvannut sponsoroida tämän 900 euroa niille urheilijoille, jotka jäävät näissä EM-kilpailuissa mitalitta. Mitalitta jääviä urheilijoita voi olla 2 – 6 urheilijaa ja JYSKylle jää sponsoroitavaa 3600 – 5400 euroa. Jopa edullinen mainos tämän kohun keskellä!

Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180824_054759.jpg
Ampumahiihtoliitolla on myös urheilijoille omat vastuunsa. Kuvakaappaus liiton sivuilta

***

Ampumahiihtoliitolla vastaavaa ”kiristystä”

AMPUMAHIIHTOLITTO  kertoo sivuillaan, että kauden 2016 – 2017 on suomalaisilla apumahiihtäjillä ollut nämä tulosvastuunsa.

Ampumahiihdon maailman cupeissa on edellytyksenä ollut sijoittuminen ainakin kerran 60. joukkoon ja viestissä kahdeksan parhaan joukkoon, tai muuten ampumahiihtäjä on joutnut maksamaan 300 euroa viikolta kisamatkoilta. Sisältyneekö leiritykset myös tähän samaan omavastuuseen ampumahiihtäjien osalta!

Samanlainen sääntö on ollut myös ampumahihtäjillä IBU ja EM-kilpailuissa, mutta niissä on edellytyksenä vain 30. parhaan joukkoon sijoittuminen.

Lisäksi muistakseni on jotain omavastuutta esitetty jopa maastohiihdossa, paitsi A-maajoukkueen osalta. Lisäksi kävelijöille yleisurheilussa on kaavailtu myös jotain omavastuuta arvokisoissa menesteymisen mukaan.

Varmaan monessa suomalaisessa jääkiekko- , salibandy- ja jalkapalloseurassa voi olla, että vanhemmat joutuvat maksamaan nuorista jonkun ”kynnysrahan” seuroille, että pääsevät niiden toimintaan mukaan.

Juttelin puhelimessa paraolympialaisiin, MM- ja EM-kilpailuihin aikoinaan osallistuneen urheilijan kanssa, ja silloin ei ainakaan ollut minkaanlaisia omavastuita suomalaisilla urheilijoilla näissä kiosissa.

Maastohihdon veteraaninen MM-kilpailuissa kymmeniä mestaruukisa ja mitaleja voittanut Kuhmon Eero Väisänen  sanoi, että kaiki matkansa ja kulunsa on joutunut itse aina maksamaan ilman Hiihtoliiton tukea.

Sama pätee varmaan veteraanien yleisurheilun MM- ja EM-kilpailuissa –  SUL ja Suomen Aikuisurheiluliitto SAUL eivät korvaa mitään edes kultamitaleista urheilijoille.

Olympialaiset ovat toinen juttu, koska siellä on Olympiakomitean alaisuudessa Suomen Paraololympiakomitea, ja siellä ei ole ainakaan olut näitä omavastuita.

Suunnistuksen veteraanien MM-kilpailuihin suunnistajat maksavat tietojeni mukaan matkansa ja kulunsa itse.

Tosin matkatoimistot järjestävät jotain yhteisiä matkoja majoitukisneen näihin veteraanien MM- ja EM-kilpailuihin.

Näihin em. mainittuihin voisi liitot tehdä porkkanan: maksaa edes joku 200 – 400 euroa mitalin saaneille urheilijoille.

***

Mikä oikeudenmukaista

Jokainen lajiliittohan saa tehdä sopimuksia ja sääntöjään kuten haluaa. Urheilija hyväksyy ne ja sillä siisti.

Kuitenkin SUL:n osalta vosi sanoa, että samaan liiton sisällä on tullut syrjintää parayleisurheilijoille.  Kaikille samat säännöt – tehdäämpä ne miten päin tahansa. Parayleisurheilijat ovat lajiryhmänä SUL:n sisällä.

IMG_20180824_055401.jpg
SUL:n logo

 

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen.fi