Terrafamen kaivoksen kassavarat vuoden 2017 lopussa 106 miljoonaa – tarvitseeko kaivos enää valtion tai muun tahon pääomittamista !

SOTKAMOSSA  sijaitsevan Terrafamen kaivoksen tilinpäätöksestä vuodelta 2017 käy ilmi, että kaivoksen kassavarat ovat olleet vuoden lopussa  106 miljoonaa euroa.

Riittävätkö kaivoksen rahat sen pyörittämiseen jatkossa, vai tarvitseeko se enää lisää valtion tai muun tahon rahoittamista ja pääomittamista. Valtion ja kaivoksen taholta on ilmoitettu, että ”ulkopuolista” rahaa se ei enää tarvitse.

Toisaalta Terrafamen emoyhtiön Terrafamen Groupin tilalle on perustetteu uusi valtion Suomen Malminjalostus Oy, jolle on jo myönnetty 46 miljoonaa euroa. Kuitenkin on luvattu, että sitä ei käytetä erikseen Terrafamen investointeihin, vaan se on yhteistä rahaa myös muiden Malminjalostus Oy:n kuuluvien yhtiöitten kanssa.

Vuoden 2018 puolivuodella tammikuu- kesäkuu, on kassasta huvennut rahaa jo noin 32 miljoonaa. Investointeja ollut kahdella ensimmäisellä kvartaatilla yhteensä 36,6 miljoonaa ja käyttökate ilman näitä keskeneräisten varastojen arvojen [KET] arvostusta  ollut 4,9 miljoonaa. Vähennettynä 36.6 miljoonasta tuo 4,9 miljoonaa, niin näyttäisi kassavarojen huvenneen  -31,7 miljoonaa euroa alkuvuoden aikana.

Samalla kassan vajoamisen keskiarvolla: Terrafamen kassavarat olisivat nyt elokuun alussa noin 74 miljoonaa. Tosin kassa voi olla enemmänkin, jos sinne on tullut tuotannosta enemmän rahaa, kuin mitä sieltä on maksettu investointeihin ja muihin kiinteisiin, sekä muuttuviin kuluihin.

Kassavirrasta ei ole kuitenkaan tietoa kaivoksen puolivuotiskatsauksessa.

Toisaalta vuoden 2017 tilinpäätöksessä Terrafamella on vierasta pääomaa yhteensä 163 miljoonaa, ja vastaavasti saatavia 47 miljoonaa. Kaivoksen kassan varat riippuu  nyt elokuun alussa , näiden velkojen maksuista ja saamisien tuloista, sekä tietenkin investointien summista vuoden alusta.

Terrafamen kaivoksen numerollisia tietoja taseesta ja tilinpäätöksestä vuodelta 2017

TERRAFAMEN  tilinpäätöksessä kerrotaan lainoja olevan pitkäaikaisena vieraana  pääomana rahoituslaitoksilta yhteensä 88,9 miljoonaa euroa.

Lyhytaikaista  vierasta pääomaa: velat saman konsernin yrityksille 128 tuhatta, lainat rahoituslaitoksilta 130 tuhatta, ostovelkoja 43,7 miljoonaa, muut velat 1,1 milj ja siirtovelkoja 29,3 miljoonaa. Yhteensä lyhytaikaista vierasta pääomaa 74,4 miljoonaa euroa.

Yhteensä lyhyt- ja pitkäaikaista vierasta pääomaa kaivoksella ollut vuoden 2017 lopussa 163,4  miljoonaa euroa [88,9 + 74,7].

SAAMISET : Terrafamen kaivoksella on vain lyhytaikaisia saamisia: saamiset muilta saman konsernin [Tarafigura?] 32 tuhatta euroa, myyntisaamisia 24,6 milj, muuta samiset 2,9 milj ja siirtosaamisia 19 miljoonaa. Lisäksi verosaamisia on ollut 1,2 miljoonaa euroa. Yhteensä kaivoksen saamiset taseessa olleet vuoden 2017 lopussa 47.9 miljoonaa euroa.

Siis: vieraan pääoman velkoineen summa 163,5 miljoonaa ja lyhytaikaisten saamisten erotus 47,9 milj = on Terrafamen näkökulmasta huonompi – 115,8 miljoonaa euroa!

Tappioksi ilmoitettiin akaisemmin vuoden 2017 osalta -6,2 miljoonaa, mutta se on korjattu tilinpäätöksessä -9,6 miljoonaksi euroksi.  Rahoitus- ja korkotuottoja on ollut 12,2 milj ja korko- ja muita rahoituskuluja vastaavasti 15,6 miljoonaa. Näiden erotuksen laskennan jälkee tulee Terrafamen todelliseksi tappioksi vuoden 2017 osalta tuo -9,6 miljoonaa euroa.

Vuoden 2017 investoinnit olleet yhteensä 92,7 miljoonaa ja käyttökate ilman keskeneräisten varastojen arvostamista [KET]  – 74,5 miljoonaa. Lasksemalla investoinnit ja miinus-käyttökatteen, niin kassa olisi huvennut kaivokselta vuoden 2017 aikana peräti 167,2 miljoonaa euroa. Tosin tuo luku tuntuu hurjalta, mutta näin sen voi laskea. Käyttökate KET:n kanssa on ollut  + 13,4 miljoonaa euroa.

Liikevaihto ollut vuonna 2017 – 220 miljoonaa euroa. Hankinnan ja valmistuksen kulut ovat olleet 203 milj, joten bruttokate ollut 17 miljoonaa. Riittääkö tulevaisuudessa tuolainen 7 – 10 % kate kattamaan investointeja ja korkoja!

Terrafamen ilmoittama liikevaihto kaahaa noin 25 -30 %  alempana, mitä pitäisi syntyä malmien nikkelin ja sinkin tuotannosta niiden vuoden pörssi- keskihinnoilla, mutta se johtunee niiden puolituotteista.

Oma näkökulma ja kommentti

Jos investoinnit ovat tulevaisuudessa yhtä suuria eri jaksoilla, muuttuvat ja kiinteät kustannukset säilyvät suhteessa saman tasoisina liikevaihtoon nähden, ja malmien hinnat pörssissä eivät nouse ratkaisevasti – niin kassavaranto tällä keskiarvolla mitä tähän asti on ollut, niin se hupenee vuoden 2018 loppuun asti uhkaavasti vain kymmeneen [10] miljoonaan euroon.

Ratkaisevaa on myös, miten limittyy [jaksottuu] keskenään noiden saatavien, vieraiden pääomien, velkojen ja lainojen maksujen aikataulu, suhteessa kaivoksen saamisiin. Kuitenkin nuo vieraat pääomat ja lainat ovat  suhteessa Terrafamen saatavia paljon suuremmat.

En ole koskaan Terrafamen kaivosta juuri muuten vastustanut,  vain aikaisempi Talvivaaran emä-pösrssiyhtiö olisi pitänyt laittaa konkurssiin jo paljon aikaisemmin.

Luonnon ja vesistöjen saastumisiiin, en ole myöskään paljon kantaa ottanut, vaikka olen syntynyt Sotkamossa Nuasjärven rannoilla, jonne laskee vesiään se  Terrafamen kuuluisa purkuputki.

Aikaisemmin jo olen sanonut, että niin kauan nyt kannatan Terrafamen kaivoksen toimintaa, jos se pitää lupauksensa, että valtion varoja ei siihen enää käytetä.

Jossainhan on rajan tultava vastaan, kuten on luvattu. Toinen juttu tietenkin saattaa olla se, että Terrafamen kaivokseen annetaan lisää rahaa tuon Suomen Malmijalostuksen kautta, ja sitä ei meille kerrota.

Laskelmieni mukaan nykyistä valtion suurimmaksi omistamaa Terrafamea on tuettu valiton rahoilla vuodesta 2015 alkaen ainakin 500:n miljoona euron edestä. Oheisena vielä  laskelma ja luettelo, miten paljon valtio on rahoittanut nykyistä Terrafamea.

Terrafamen kaivos tuo Kainuuseen ja muualle Suomeen kymmeniä miljoonia verotuloja takautuvasti henkilökunnan ja alihankkijoita työllistävien kautta erilaisissa ketjuissa. Ostovoima myös tässä  työllistämisessä kerrannaisvaikutuksineen nousee huomattavasti.

Kukaanhan ei tiedä vielä loppupelissä, miten kaivokselle käy. Toivottavasti hyvin!

Jatkuu kuvan jälkeen näillä valtion tukien märillä ja ohjeet miten löytyvät nämä Terrafamen vuoden 2017 viralliset tilinpäätöstiedot.

IMG_20180731_093818.jpg
Kuvakaappaus Terrafane sivuilta, jossa näkyy tuo kassavaranto 106 miljoonaa vuoden 2017 lopussa tiilinpäätöstiedoista

 

Valtion tuet tähän asti Terrafamelle

Helmikuu 2015 – valtio perustaa Terrafame-osakeyhtiön, jonka kautta se voi osallistua Talvivaaran kaivosta koskeviin järjestelyihin. Tarkoitusta varten varataan  97 miljoonaa euroa.

Kesäkuu 2015 – valtio myöntää 112 miljoonan euron lisärahoituksen Terrafamen pääomittamiseen.

Helmikuu 2016 – vuoden ensimmäisen lisätalousarvion yhteydessä päätetään  38,5  miljoonan euron lisäpääomasta Terrafamelle.

Toukokuu 2016  – eduskunta antaa yhtiölle 144  miljoonaa euroa lisäpääomitusta.

Joulukuu 2016 – hallitus myöntää vielä 100 miljoonaa euroa lisäpääomitusta.

Helmikuu 2017 – kansainvälinen Trafigura-konserni ja siihen kuuluva Galena-sijoitusrahasto tulevat rahoittamaan Terrafamea. Rahoitusjärjestelyssä Terrafame saa valtiolta pääomitusta 75 miljoonaa euroa, josta 25 miljoonaa euroa on oman pääoman ehtoinen sijoitus ja 50 miljoonaa euroa sijoitussitoumus, joka on käytettävissä vuoden 2018 loppuun saakka. Luvut sisältyvät hallituksen joulukuussa myöntämään 100 miljoonan euron lisäpääomitukseen.

***

Ohjeet Terrafamen tilinpätöstietoihin kirjautumisesta

  1. Googleta tekstillä Terrafamen uutiset
  2.  Pyöritä alaspäin kohdalle uutisissa  ”Terrafamen vuosi 2017” 2.5.2018
  3. Klikkkaa kuvan alareunasta – Latauskeskus
  4. Siitä voit ruksata kohdilta mitä haluaa nähdä tietoa
  5. Klikkauksen jälkeen sivu lataa nopeasti haluamasi kohdat nopeasti
  6. Paina ja avaa PDF kohdasta
  7. PDF avautuu ja sivua tarpeeksi alaspäin laittamalla, tulee tunnuslukuja vuoden 2017  Terrafamen osalta tilinpäätöksen tuloslaskennasta ja taseista

***

P.S en kirjoita enää Terrafamesta mitään ennen seuraavan kvartaalin Q3 julkaisua, ellei mitään ratkaisevan mullistavaa uutisointia tule esiin kaivoksen osalta.

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen

 

 

 

Mainokset

Sotkamon Terrafamen kaivos julkaisi puolivuosikatsauksensa – liikevaihto ei täsmää nikkelin ja sinkin tuotantoon verrattaessa – kassavirta miinuksella – verotuloja ja ostovoimaa

Sotkamo

 Terrfamen kassa huvennut vuoden ensimmäisellä puoliskolla  -32 miljoonaa euroa. Kaivoksen ilmoitettu liikevaihto ei täsmää ilmoitettuihin malmien tuotantojen määriin ja niiden keskihintoihin. Kaivos kuitenkin palauttaa paljon rahaa veroina ja ostovoimana Kainuuseen ja muualle Suomeen.

Sotkamon Terrafamen  kaivos on julkaissut puolivuosikatsauksensa 27.7.2018. Puolivuosikatsauksesta käy ilmi seuraavia taloudellisia tunnuslukuja. Tässä tunnusluvut toiselta kavartaalilta huhti-touko-kesäkuu Q2 -2018:

Käyttökate 11,1 miljoonaa €

Käyttökate ilman keskeneräisen tuotannon [KET] arvonmuutosta 3,3 milj€[tarkoittaa liketoiminnan tulosta, ennen poistoja, veroja ja rahotuseriä]

Liikevoitto 3,4 milj€

LIIKEVAIHTO 76,7 milj€

Investoinnit olleet  21,1 miljoonaa euroa

Kassavirta miinuksella: varsinaisesta Terrafamen kaivoksen kassavirrasta ei ole tietoa, eikä kuinka paljon kaivoksella on likviditeettiä, elikkä rahaa kassassa. Jonkinlaisen arvion saa, kun vähentää investoinnesta 21,1 miljoonasta eurosta käyttökatteen 3,3 miljoonaa euro ilman KET:n arvonmuutosta. Kassavirta tarkoitttaa sinne tulleiden rahojen ja sieltä lähteneitten maksujen erotusta.

Tämän laskun mukaan kassavirta olisi ollut [tullut] huhti-kesäkuun aikana miinuksella peräti 17,8 miljoonaa euroa. [21,1 milj€ – 3,3 milj €]

Terrafamen hallituksen puheenjohtaja on sanonut Kainuun Sanomissa 25.1.2018, että Terrafamen liiketoiminta ja kassavirta sadaan kääntymään positiiviseksi kesällä 2018.

Laskemani mukaan Terrafamen kassavirtaan on tullut miinusta vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä  – 31,7 miljoonaa euroa.

***

Nikkeliä tuotettu  Q2- 2018 –  5920  tonnia 14 476,00$  US-dollari/tonni kauden keskihinnalla

Sinkkiä tuotettu  Q2 -2018   – 14096 tonnia 3112,00$ US-dollaria/tonni kauden keskihinnalla

Kertomalla nikkelin ja sinkin tuotannot Q2, niiden keskinnoilla: pitäisi tulla liikevaihtoa dollareina 129 697 920,00$   ja muuttamalla sen euroikisi päivän kurssilla: tulee 110 587 804,71 €uroa. Terrafame ilmoittaa liikevaihdoksi toisella kvartaatilla kuitenkin vain 76,7 miljoonaa euroa.

Vertaamalla ilmoitettua liikevaihtoa   ja oletettua laskennallista liikevaihtoa liikevaihtoa, niin kaivoksen ilmoittama liikevaihto ei vastaa lukuun, mitä pitäisi tulla ilmoitettujen malmien tuotantojen ja keskihintojen mukaan. Eerotus on peräti 34 miljoonaa euroa[30%] alempi Terrafamen ilmoittama liikevaihto Q2, kuin laskennallisesti pitäisi tulla ilmoitettujen malmien tuotantojen ja keskihintojen mukaan.

Tämän päivän 27.7.2018 pörssihinnat: Nikkeli 13 575,00$ USD/tonni, sinkki 2626,00$ USD/tonni

Jatkuuu kuvan jälkeen, ja siinä vielä vuoden 2018 ensimmaäisen kvartaalin Q1-2018 taloudellisia tunnuslukuja ja muuta pohdintaa näistä luvuista.

IMG_20180727_102141.jpg
Kauppalehti äimisteli jo 16.11.2016  tätä tuotannon ja julkaistun liikevaihdon erotusta

Terrafamen kaivosyhtiön tilinpätöksen 2017 vuosikertomuksessa kerrotaan seuraavasti myyntien kirjaamisesta tuotoiksi: ”Myyntituotot kirjataan, kun on näyttöä järjestelyn olemassaolosta, omistusoikeus on siirtynyt asiakkaalle, hinta pystytään määrittelemään ja myyntihintaa vastaavan maksun saaminen on kohtuullisen varmaa. Myyntituottoja oikaistaan myyntiin liittyvillä valuttakurssivoitoilla tai -tappiolla – sekä myynnin perusteella määräytyivillä veroilla. Myyntihinnat määritelläään pääasiassa Yhdysvaltain dollareina. Tuloutusajankohta määräytyy käytettävän toimistusehdon mukaan”

Terrafamen vuoden 2018 ensimmäisen neljäksen kvartaalin tammi-maaliskuu Q1 osavuosikatsauksesta myös tietoja:

Käyttökate 9,8 miljoonaa €uroa

Käyttökate 1,6 miljoonaa €uroa ilman [*KET] keskeneräisten tuotannon arvonmuutosta [Terrafame on vuoden alusta siirtynyt Keskeneräisten tuotannon arvioinnissa kustannusperusteiseen arvostukseen]

Liikevoitto + 2,4 miljoonaa €

LIIKEVAIHTO 85,7 miljoonaa euroa

Kassavirta ollut tappiolla  13,9 miljoonaa euroa, kun vähennetään jakson investoinneista 15,5 miljoonasta – käyttökate 1,6 miljoonaa euroa ilman KET:n vaikutusta = -13,9 milj€

Nikkeliä tuotettu  6421 tonnia 13 277,00$ US-dollarin/tonni  ensimmäisen kvartaalin keskihinnalla

Sinkkiä tuotettu 15 008 tonnia 3421,00$ US-dollarin/tonni ensimmäisen kvartaalin keksihinnalla keskihinnalla

Laksemalla nuo nuo tuotannot ja kertomalla ne malmien keskihinnoilla: tulee tuotantoa [myyyntiä] yhteensä 136 mijoonaa dollaria [13 659398,00$]. Muuttamalla ne kurssin mukaan euroiksi, niin tuotantoa pitäisi olla 116 587559 €. Liikevaihdoksi tuona aikana Terrafamen kaivos on ilmoittanut vain 85,7 miljoonaa.

Noin 30 miljoonaa euroa on ”hävinnyt” jonnekkin, joka tekee noin 25 %:n alennusta malmien hinnoista pörssihintoihin ja tuotantoon verrattaessa.

Mistä johtuu tuo erotus: noista tuottojen kirjaamisperusteista, malmit ovat puolituotteita, kurssien vaihteluista, veroista, vai myykö Terrafame ale-hintaan malmit sopimuksen mukaan osaomistajalleen ja yhteistyökumppanilleen Tarafiguralle.

Singaporessa kotipaikkansa pitävä Tarafigura on Terrafamen kumppani, jolle se malminsa toimittaa, ja  sen EU:n ulkopuolisena maana Terrafamen ei tarvitse arvonlisäveroa maksaa malmien myynnistänän. Lisäksi aika ”herkässä” näyttää olevan malmien tuotannon kirjaaminen myynniksi, tuon  Terrafamen tiedotteen mukaan.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171122_083457.jpg
Terrafamen malmien myynti tapahtuu pääosin ulkomaille dollareissa $ – kurssien vaihtelu voi vaikuttaa kaivoksen tulokseen

 

Terafamen kaivos on vuonna 1.1. – 31.12.2017 maksanut palkkoja ja palkkioita vuoden tilinpäätöstietojen mukaan yhteensä 30 992  000 euroa [30 miljoonaa]. Lisäksi näistä on maksettu eläkekuluja 5,8 miljoonaa € ja muita palkan sivukuluja 1,4 miljoonaa euroa.

Terrafamen palveluksessa on ollut tietojen mukaan toimihenkilöitä 218 ja työntekijöitä 476, joten yhteensä  kaivoksen palkkalistoilla vuonna 2017 keskimäärin ollut 694 palkollista.

Lisäksi hallituksen palkkioita on maksettu yhteensä 165 000 € kuudelle eri hallituksen ammatilaiselle. Hallitusta johtaa Lauri Ratia.

Verotuloja tulee hyvin takautuvasti kaivoksen pyörittämisestä: laskettaessa 30 miljoonasta jopa10 miljoonaa tulee takaisin Kainuuseen kunnallsiveroina ja valtiolle, veroprosenteista riippuen. Suurin osa Terrafamen työntekijöistä on kotoisin Sotkamosta ja Kajaanista.

Lisäksi näitä alihankinta-yrityksiä on Terrafamella paljon, jotka työllistävät välillisesti satoja työntekijöitä. On jopa ilmoitettu kaivoksen taholta, että Terrafame työllistää kaikkiaan 1300 henkilöä. Tämä ketju tuottaa taas kerrannaisvaikutuksena verotuloja myös muualle kuin Kainuuseen ja summa on kymmeniä miljoonia euroja.

Lisäksi työntekijöitten palkat tietävät Kainuun alueelle taloudellista ostovoimaa, ja mikä olisi tilanne jos Terrafamea ei enää olisi –  osalle samoille ihmisille jouduttaisiin maksamaan työttömyyskorvauksia uuninpankolle makoilemista, mikä olisi siinä vielä suhde ja erotus?

Laskettaessa keskipalkkaa Terrafamen kaikille työläisille ja toimihenkilöiille, tulee keskipalkaksi kuukaudessa kaikille noin 3721€ vuodelta 2017 [ 30 992: 694: 12].

Kirjoitus jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20170602_044220.jpg

Terrafamen kaivokselta palautuu paljon euroja veroina ja kaivos tuo palkkojen kautta ostovoimaa Kainuuseen.

***

Valtio keskittää kaivostoiminnan Suomen Malminljalostus Oy:lle – Terrafame Groupin nimi muuttuu – keskustapuolue valmis tukemaan tätä sadoilla miljoonilla euroilla

Hallitus on siirtänyt valtion kokonaan kaivosjalostustoiminnan Terrafamen yhteisvastuulle ja siirtää 46 miljoonaa euroa uudelle Malminjalostus Oy:lle. Nimi muuttuu Terrafamen Groupista Oy:stä Suomen Malminjalostus Oy:ksi.  Mikään valtion riski ja vastuu eivät tästä muutu. [lupaavat]. Ennen oli tämä kaivosvastuu Suomessa valtiolta nimikkeellä Teollisuussijoitus Oy [Tesi]. Valtio keskittää nyt kaivosalaan liittyvät sijoituksest kokonaan tälle  Suomen malminjalostus Oy:lle.

Lisäksi on luvattu hallituksen taholta, että erikseen näistä 46 miljoonasta ei mitään enää irtoa Terrafamen kaivostoiminnan tukiin valtion osalta, vaan se on jotain yhteistä Suomen kaivostoiminnan tukirahastoa. Hyvä näin, vaikka joku epäluuloinen voi luulla, että näitä tilisiirtoja ei välttämättä  julkaista missään.

Tästä järjestelystä huolimatta valtion omistus Sotkamon Terrafamen kaivokseen säilyy edelleen noin 77 %.

Pääministeri Juha Sipilä on sanonut Sotkamon keskustan puoluekokouksessaan pitämässä puheessa, että keskusta on valmis pääomittamaan tätä Suomen Malminjalostus Oy:tä sadoilla miljoonilla euroilla.  ILTALEHTI 8.6.2018]

Tämä Terrafame Group Oy on ollut tavallaan Sotkamon kaivoksen valtiollinen emoyhtiö. Tähän uuteen Suomen Malminjalostus Oy:n kuuluu myös toinen Sotkamossa kaivostoimnintaansa aloitteleva hopekaivos Sotkamo Silever.

Sotkamon kunnan päättäjät [6.7.2018 tiedote] on antanut vihreää valoa akkukemikaalitehtaan luvan myöntämiselle Terrafamallle. Sähköautot lisääntyy ja siinä on tulevaisuutta Terrafamen liiketoiminnan osalta. Terrafame on hakemassa lupaa uraanin talteenotolle ja Sotkamon kunnnanvaaltusto ottanut siihenkin myönteisen kannan.

****

*KET = Keskeneräisen tuotannon arvo. Keskeneräisten tuotannon arvojen nostaminen voidaan vähentää toimintakuluista ja tämä nostaa käyttökatetta, mutta sillä ei ole kuitenkaan kassavirtaan mitään merkitystä. Normaalisti yritys kirjaa tilikauden kuluiksi vain ne kulut, jotka ovat sen kauden myytyjä tuotteita. Myöhemmin myytävän tuotannon kulut vähennetään vasta silloin kuun tuotanto myydään. Jos tuotannon kulut ovat suuremmat, kuin tuotteista todennäköisesti saatava hinta, niin yritys  joutuu varalta kirjaamaan ylimäräiset kulut heti. Nyt on Terrafame muuttanut keskeneräisen tuotannon arvostusta kustannusperusteiseksi, joka antaa alemman arvostuksen keskeneräiselle tuotannolle.

@ERKKI äimistelee.fi @politikka.fi

Erkki Kovalainen

Kainuu ja muu maaseutu pidettävä väkisellä asuttuna – vaikka suurin osa suomalaisista asuu kohta Rengon eteläpuolla – kohta kaikki ”renkottaa”

Ubanisoitumista tapahtuu ainakin viidellä tasolla: kuntien sisällä muutetaan maalta kuntien taajamiin, maaseudulta ja pienistä kunnista muutetaan maakuntien keskuskaupunkeihin, kupunkien laitamilta mutetaan omaskotitaloista keskustan kerrostaloihin, pohjoisesta Suomesta muutetaan etelän kasvukeskuskiin ja Suomesta muutetan ulkomaille. Muutosta toisin päin vähemmän tapahtuu. Onko koko Suomi väkisin pidettävä asuttuna?

YLE julkaisi 23.7.2018 uutisen, jossa Taloustutkimus on selvittänyt sen pyynnöstä: pitääkö yhteiskunnan tukea koko Suomen asuttuna pitämistä. Peräti 79% kyselyyn vastanneista on on ollut  puoltavalla kannalla, että valtion turvattava palvelut koko Suomen pysymisestä asuttuna, 12% vastustanut valtion puutumista asiaan, 5  % on sanonut puoltavansa palveluiden keskittämistä suurimpiin kaupunkeihin ja 4% ei osanut vastata.

Suomessa on kolme keskipistettä. Kainuun Puolangalla on manner-Suomen keskipiste ja Pohjois-Pohjanmaalla Piippolassa on keskipiste, kun meret otetaan Suomen kartalla myös huomioon. Lisäksi Suomen keskipistettä voi määritellä ihmisten asuttamisen mukaan.

Asukasmäärien mukaan puolet Suomen asukkaista asuu Hämeenlinnan Rengon eteläpuolella. Kohta kaikki renkottaa, ja kuka se aina rengottaa..kaikihan ne kohta renkottaa..

Irwin Goodman on laulanut Suloinen Suomeni maa: ” Kainuu, Kuusamo, Karjala ja Lappi -siinä koko Suomeni maa – arkku, alttari, kantajat ja pappi – köyhä ei muuta sinulta saa”

Tämä Rengon keskipiste valuu väkisellä kilometrin vuodessa kohti pääkaunkiseutua.

Polittisesti on herännyt kovaa keskustelua Ylen uutisoinnin johdosta, että Suomen maaseutu on väkisellä pidettävänä asuttuna, vaikka järkeväähän se ei ole laskennallisesti. Monet eläkeläiset ovat tosin palanneet synnyinsijoilleen  takaisin, mutta taas toisaalta nuoret muutavat työn perään eteläiseen Suomeen tai maakuntien kaupunkeihin.

***

Ylen uutinen sai varsinkin keskustapuolueen väen liikkeelle kommentoimaan koko Suomen asuttamista. Pääministeri Juha Sipilä twiittannut: ”Koko Suomi voidaan pitää asuttuna. Sitä suomalaiset haluavat. Työpaikat, koulutus ja palvelut tasapuolisina koko maassa tärkein perusta.

Kuvan jälkeen kirkjoitus jatkuu.

IMG_20180726_060017.jpg
Varsinkin keskustapuolueen lapaan ja laariin on Ylen teettämä tutkimus ja kirjoitus satanut. Kuvakaappaus juha Sipilän twiitistä.

Keskustapuolueen ex- kansanedustaja Mikko Kärnä on lappilaisena kirjoittanut avoimilla facebook-sivuillaan: ”Olen jo vuosia sitten sanonut, että keskustapuolueen tulee luopua ”tästä” kiinni maaseudun  väkisellä pitämisestä asuttuna. Sitä käytetään Mikon mukaan väärinymmärtämisellä. Keskusta on aina pitänyt huolta, että suomalaiset saavat tarvitsemat peruspalvelut kohtuullisen matkan päästä asuinpaikasta riippumatta”. Osittainen sitaatti.

Maaseutua ja koko Suomea ei ole järkevää pitää väkisellä asuttuna, jos joku lähtee töihin muualle, niin se on toisaalta ymmärrettävää.

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on ollut Mikon kirjoituksesta samaa mieltä, ja hän on jo Uuden Suomen puheenvuoron blogissaan kirjoittanut 14.10.2017 otsikolla: ”Vaatimus koko Suomen asuttuna pitämisestä on harha”.   Määttä sanoo boligissaan: ”Ehdotankin, että unohdetaan pinnallinen keskustelu ” koko maan asuttuna pitämisestä” ja keskitytään vaikuttavaan kaupunki- ja maaseutupolitiikkaan”

Kuvan jälkeen jatkuu.

IMG_20180726_080729.jpg
Kuvakaappaus Kuhmon kaupunginjohtajan Uuden Suomen blogista: Vaatimus koko Suomen asuttuna pitämisestä on harha

Pidot paranee, kun väki vähenee –  sanotaan. Syntyvyys koko ajan vähenee ja työpaikkoja ei ole liikaa tarjolla pienissä kunnissa. Pienten syrjäkuntien palveluiden järjestäminen helposti kaikille tulee kalliiksi jo etäisyyksien vuoksi ja vanhemmat ihmiset muuttaa maaseudulta taajamiin. Pidot eivät välttämättä parane maaseudulla väen vähenemisen johdosta, sillä samalla myös työpaikat ja palvelut vähenee. Tosin pohjoisessa Suomessa Kainuussa samalla valitetaan osaavasta työvoimapulasta. [väki ei vaan halua muuttaa etelästä pohjoiseen]

SDP:n ex-kansanedustaja ja Kajaanin kapunginvaltuuston politikko Raimo Piirainen on sanonut facebookissa 23.7.2018: ” Keskustapuolue keskittää palveluita, mutta demareitten vastaus on –  ”Pidetään koko Suomi asuttuna”

Toisaalta demareille polittisesti aivan sama, sillä pienissä maaseutukunnissa ympäri Suomea ei näy paljon demareita olevan kuntien valtuustoissa.

Blogisti Yrjöpoeka  – Yrjö Puurunen Kainuusta Suomussalmelta taas kirjoittaa 25.7.2018 otsikolla:  161Usko tekee autuaaksi”

Yrjö Puurunen [entinen perussuomalaisten kunta- ja makuntapolitikko] sanoo blogissaan: ”Kun keskustan satraapit kehuvat omalla maaseutumyönteisyydelläään, he itse ovat samaan aikaan tehneet kaikkensa omilla valtaalueilla keskittääkseen kaikki palvelutmaakuntien keskuksiiin. Eivät ihmiset tyhmiä ole, kyllä he Pohjois- ja Itä-Suomessa tietävät ketä on kiittäminen”

Eräs entinen kainuulainen kansanedustaja sanoi minulla kaupassa asiakkkaanani asioidessaan jo 90-luvulla, että järkevintä ja taloudellisesti olisi kaikki Suomen ihmiset keskittää asumaan kehäteitten tuntumaan.

***

Maaseudulla ei ole kohta syrjäseuduilla töitä ja työnantajia, väestö eläkeläistyy,  mutta kuitenkin pitäisi kaikille vielä niissä asuville järjestää turvatut liikenneyhteydet ja sote-palvelut. Sekin maksaa ja veroäyrit nousee, ja nuoret muuttaa työn perässä maakunnista kaupunkeihin ja pääkaupunkiseudulle. Samoin vanhemmat ihmiset muutttaa syrjäkyliltä kuntien keskustoihin, jos se vain on mahdollista.

Täällä entisessä kotipaikassani Tampereen Hervannassa tapasin monta Kainuusta tullutta junantuomaa työnperässä muuttanutta, pakko oli tulla. Edelleen kannatetaan Tampereella muka Kajaanin Hokkkia, mutta Tappara ja Ilves ovat kuitenkin parasta. Sotkamon Jymy vielä muistetaan pesäpallossa vain kaukaisena harhana. Hämeenkyrön nykyisessä talossani, taitaa melkein kaikki sen asukkaat olla maalta muuttaneita eläkeläisiä.

Toisaalta taas maakuntien pääkaupungeista muuttaa osa ihmisistä lähikuntiin, kuten Tampereelta Pirkkalaan ja Jyväskylässä Muurameen.

Mikä tämä maaseudun väkisellä asuttamisen pidettävän yhtälö oikein on!

Kuvan jälkeen velä sotea, joka myös liittyy ”muun-suomen” palvelujen parantamiseksi.

IMG_20180726_061505.jpg
Viitekuva  maalta paosta

Sotesta myös keskustelua maaseudun väkisellä asuttamisen lisäksi –  maakuntavaltuuteiksi ei saa hakea kuntien valtuutettu ja paikalliset kansanedustajat

Sote-päällikkö Päivi Nerg on Maaseudun Tulevaisuudessa avannut, nyt näyttää nämä suunnitellut 18:n maakunnan määrät tässä sote-uudistuksessa liian suurilta. Nerg sanoo, että niitä voi olla tulevaisuudessa paljon vähemmän. Rahat ja resurssit eivät vaan riitä, ja sotealueita joudutaan ehkä karsimaan.

Lisäksi Nerg kommentoi, että missän nimessä ei ole suositeltavaa kuntien politikkojen  ja ja paikalliseten kansanedustajien osallistumisesta sote-maakuntien politikkaan millään tavalla, ei edes ehdokkaana maakuntavaaleissa. [äimistelijästä näyttää siltä, että nehän ne vasta sinne ovat pyrkimässä jo valittuina ehdokkaina eri puolueista]

Sotkamolainen keskustapuolueen kansanedustaja Timo V. Korhonen on vastannut näistä Nergin lausunnoista,  keskustapuolueen pääkannattajan SUOMENMAAN artikkelissa 25.7, että näistä sote-alueiden määristä ei lipsuta, vaan  näillä 18:n alueella mennään voimalla eteenpäin.

Sen sijaan SDP:n puhenjohtaja-kansanedustaja Antti Rinne on sanonut jo aikaisemmin, että 296 peruskuntaa säilyisivät sotessa, mutta mutta niiden tilalle asutuille alueille perustetaisiin omia sote-kuntia.

Rinne ei sano mitään sote-kuntien määristä, mutta vihjaa että esimerkiksi Helsinki voisi olla oma sotekuntansa ja muu Uusimaa omansa. Lisäksi Antti Rinne on ehdottanut, että täällä Tampereen seudulla Tampere, Pirkkala ja Lempäälä voisivat muodestaa oman sotekuntansa. [mikähän sekamelska tästäkin tulisi -toim.huom]

***

EDIT : mitenkähän loppupelissä käy pienille sote-aluille jatkossa, jos tämä sote yleensä toteutuu: Kainuu, Etelä-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala? Toisaalta miten käy Kainuulle, jos se joutuu Oulun sote-keskuksen alaisuudeen.

Iwinin lauluun: Kainuu, Kuusamo, Karjala ja Lappi, siinä suloinen Suomeni maa – arkku , alttari, kantajat ja pappi – köyhä ei muuta sinulta saa…

Onneksi ei ole kuitenkaan enää näitä läänejä, vain nämä aluehallintovirastot.

Onko tämä koko Suomen asuttaminen vain sanan helinää vaalien politikkojen tahoilta lähestyessä, samaa kuin kaikki puolueet ovat välillä pienyrittäjän tukena ja turvana..

 

@erkki aimistelee.fi @politiikka.fi

 

Marjasota raivoaa Suomessa – nyt marjanpoimijoista pulaa ulkomaisten poimijoiden vähenemisen vuoksi ja suomalaiset eivät ”viitsi” enää poimia marjayrittäjille

Nyt on marjasotaa marjayrittäjien välillä – pula poimijoista ja kuka saa niitä eniten! Suomalaiset eivät poimi enää marjayrittäjille entiseen malliin ja marjayrittäjät joutuvat turvautumaan ulkomaiseen apuun.

Marjanpoiminta on puhuttanut jo ennen varsinaista nykyistä marjasotaa.

Muistan kun jo 60-luvulla Sotkamon Pikkukylän naiset tappelivat marja-alueistaan keskenään ja ajoivat huvilalaiset [mökkiläiset] pois mailtaan marjoja poimimasta. Silloin vietiin myyntimarjat myymäläautoihin ja vielä verrattiin sitä, mikä myymäläautoista: Kainuun Osula, Johannes Korhonen Sotkamosta, Niilo Jansa Sotkamosta tai Maakunta maksoivat niistä eniten. Puolukoita poimittiin jo kilpaa raakoina ja niitä kypsytettiin jo poimittuna lakanan päällä pihalla.

Joitain yksittäisiä ”marjakulansseja” saattoi kierrellä kylillä marjoja satunnaisesti ostelemassa.

Minusta silloin marjojen myyntihinta oli parempi kuin nyt, verrattaessa sitä vaikka nortti-askin hinnan indeksillä.  Vielä 70-luvulla puolukasta maksettiin parhaillaan 5 -10  mk kilolta ja norttiaski maksoi 2 markkaa.  Nyt on 2016 maksettu poimijoille puolukasta vain 1 € kilolta, mutta nortti-toppa maksaa 7 euroa.

Oliko  aikoinaan 60-luvulla välistä vetäjiä ja ketjuja vähemmän verottajineen, poimijan sekä lopullisen marjanjalostajan välillä!

Varsinainen suurempi marjaraivo on puhjennut 2000-luvun alussa Suomessa, kun ulkomaalaiset tahaipoimijat alkoivat vallata metsiä ja poimivat marjat marjanostaja-yrittäjille suomalaisten marjastajien nenän edestä haravoillaan raakoina ja jopa läheltä pihoja sekä puutarhoja.

Ulkomaalaiset marjanpoimijat saavat poimia jokamiehenoikeudella marjoja maamme kansalaisten tapaan, vaikka marjanostajayritys on palkannut ne työntekijäkseen ns. urakalla. Tästä onkin ollut kiistely, että millä sopimuksella marjastajat työskentelee Suomessa ja jopa menty käräjille asti. Suomessa marjanpoimijat ovat yrittäjän asemassa urakkapalkalla toiselle yrittäjälle marjanostajayritykselle.

Ruotsissa marjanpoimijat ovat erilaisessa virallisessa työsopimuksessa marjanostajein kanssa ja siitä on maksettava palkka. Ulkomaalaisia marjastajia suomalaisen marjanostajayrityksen kirjoilla oli mennyt Suomen Ylitornion puolelta Ruotsiin paremmille marja-apajille. Ruotsin viranomaiset oilivat käännyttäneet ne sieltä pois. Thaimaalaisilla  pomijoilla ei ollut oikeutta oleskella ja poimia marjoja Ruotsissa. [AAMULEHTI 8.9.2017]

*

Suomessa on ainakin pari kertaa käyty oikeutta näistä marjanostajien ja ulkomaalaisten marjanpoimijoiden välillä, kun  poimijat eivät ole saaneet ehkä luvattua hintaa poimimistaan marjoista tai marjoja ollut liian vähän luvattua vähemmän poimittavaks.i

Sotkamolainen marjayritys Ber-Ex voitti Kajaanin käräjäoikeudessa kiistan sopimusrikkomisesta 2017 thaimaalaisia poimijoita vastaan, mutta siitä on ilmeisesti valitettu ja lopputuloksesta ei tietoa.

Jopa ihmiskaupasta ja kärsimyksista haki syyttäjä kolmen vuoden ehdotonta tuomiota keskisuomalaiselle marjanpoimijayrityksille. Syytteen mukaan poimijat olivat joutuneet työskentelemään 12 – 15 tuntia vuorokaudessa ja eläneet ankeissa oloissa leirissä. Tuomio tuli alta kaksi vuotta, mutta siitä on syyttäjä valittanut.

Ruovedellä Pirkanmaalla ovat paikalliset asukkaat ja mökkiläiset hermostuneet thaimaalaisiin marjanpomijoihin vuonna 2016. Kyläisten mukaan ulkomaalaiset poimijat ovat tulleet parhaille marja-apajille jopa pihapiireihin ja poimineet puolukoita raakoina. Kylien asukkaat luulleet, että on laitonta kaupallinen poiminta ja hätistelleet jopa luudilla ja harjanvarsilla poimijoita pois metsistään. ILTALEHTI 9.9.2016.

Kaleva 18.9.2014: ” Maanomistaja mukiloi [Sotkamossa] pihatielle ajaneiden thaimaalaispoimijoiden autoja”

*

Nyt marjasotaa poimijoista marjayrittäjien näkökulmasta – liian vähän ulkomaalaisia tulossa ja suomalaiset ovat laiskoja

Lehtitietojen mukaan näyttää nyt siltä, että marjat jäävät mätänemään ja maatumaan Suomen metsiin, koska ulkomalaisia poimijoita Thaimaasta on tulossa Suomeen entistä vähemmän ja suomalaiset ”laiskat” eivät viitsi mennä metsähä yrittäjille poimimaan, mutta pominevat kuitenkin uutterasti omiin tarpeisiin marjasadon mukaan.

 

YLEN Uutiset kirjoittaa 18.7.2018 otsikolla: ” Tuhannet ukrainalaiset tulevat tänne tekmään työt, jotka eivät suomalaisille kelpaa – lisätienestin takia ollaan ikävöimään perhettä kuukausia”

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180720_123543.jpg
Kuvakappaus Ylen uutisista 18.7.2018

Edellisessä Ylen artikkelissa haastatellaan sotkamolaista yrittäjää Antti Kelaa Kainuusta, hän on osakkaana Pistra-yhtiössä, joka välittää töitä mm. ukranialaisille marjanpoimintaan ja muihin töihin. Kela sanoo tässä Ylen artikkelissa ukranialaisten olevan ahkeria ja jopa kohteliaampia kuin suomalaiset.

Parhaimpina vuosina on jopa yli viiden tuhannen ulkomaista poimijaa ollut Suomessa kesäisin, mutta nyt Thaimaan viranomaiset ovat antaneet vain 2500 lähtölupaa maasta Suomeen marjanpoimintaan.

Tahaimaan viranomaiset ovat varotelleet poimijoita siitä, kun Suomessa ei ole poimijoille varsinaista työsopimusta ja lisäksi kertoneet tästä keskisuomalaisen marjayrittäjän saamasta tuomiosta ihmisten pakkotyöstä. Nämä ovat vähentäneet lähtölupien saantia ja innostusta tulla Suomeeen marjastamaan. Lisäksi Thaimaan viranomaiset ovat  nyt rajoittaneet Suomeen tulevista marjanpoimijoista 2500:n määrän kiintiön.

Nyt huolena marjanostajien näkökulmasta näyttää olevan, että poimijoita ei saada tarpeeksi ja marjat jäävät metsään mätänemään. Tavallaan on nyt marjasota ulkomaalaisista poimijoista marjayrittäjien välillä, kuka yrittäjistä on saanut poimijoita  omia eniten kirjoilleen.

Kainuussa Suomussalmella marjanpoiminnan emäpitäjässä jopa järjestetään Marjanpoiminnan [Marjastuksen] MM-kisat perinteisesti 1.9.2018. Kainuu on marjanpoiminnan kehto Suomessa. Marjoja ja yrittäjiä pitäisi riittää tasapuolisesti  kaikille. Onko marjasotaa ja -raivoa enää edes Suomussalmella?

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180720_232712.jpg
Marjastuksen MM-kisat järjestetään Suomussalmella 1.9.2018. Kuvakaappaus järjestäjien sivuilta

*

Ulkomaalaisten poimijoitten ansiot vaihtelevat Suomessa marjasadosta, ahkeruudesta ja paikoista riippuen. Parhaat pääsevät jopa 5000 euron tuloihin kesässä ja keskiansiot lienevät 2000-2500 euron haarukassa.

Monella se vastaa kotimaansa tuloihin ja rahanarvoon verrattaessa puolentoista – kahden vuoden tienestejä. Marjanpoimijat maksavat itse matkansa ja marjayrittäjä perii heilta vuokraa asumisesta ja ruuasta. Riski on molemmilla: yrittäjällä ja pomijoilla. Puutarhapomijoitten työsopimukset ovat myöskin yrittäjäpohjaista ja marjatiloillakin on nykyään paljon ulkomaalaisia marjanpoimijoita.

Kainuussa on parhaina vuosina yksistään ollut kesäisin 900 poimijaa Thaimaasta ja Itä-Euroopan maista.

Maanomistajat ovat joskus valittaneet, että ulkomaalaiset poimijat haravillaaan raastavat marjoja ja ovat jättäneet maat ja mättäät huonompaan kuntoon, kuin suunnistajat  Kainuun Rastiviikon jäljiltä:

” Jos metsään haluat mennä nyt, sä takuulla yllätyt. Jos metsään haluat mennä nyt, näät sammaleet myllätyt”

Vuodessa poimitaan Suomessa marjoja 14 – 15 miljoonaa kiloa, ja tässä ei ole torikaupan ja poimijoitten suoramyynti mukana. Marjat menevät välittäjiltä kotimaiseen elintarviketeollisuudeen, omaan toimintaan,  vientiin ja keskusliikkeille ymn jalostettavaksi.

Kainuussa Suomussalmella toimiva Kiantama Oy ja Sotkamossa pääpaikkaa pitävä Arstic International Oy ovat Suomen suurimpia marjayrityksiä. YLEN uutisten 20.7.2018 mukaan Kiantaman toimitusjohtaja valitttaa Tahaimaan viranomaisten rajoitusta 2500:n poimijoiden määristä Suomeen ja samalla Suomen viranomaisten poimijoitten jakamista yrityksille. Tänä vuonna Kiantamalla on 300 thaimaalaista poimijaa, mutta enemmä olisi tarvittu. Mustikoita nyt jopa saatavana metsistä viime vuosia paremmin.

*

Suomessa ovat eräät tahot esittäneet, että yksityisten mailta kielletään kokonaan ammattimainen marjojen poiminta ja se sallitaan vain valtion ja kuntien mailta. Samoin on jossain esitetty ja suositeltu, että kilometriä lähemmäs asutusta ja pihapiiriä eivät saisi kaupalliset poimijat tulla.

Samoin on jopa ”polittisesti ” vaadittu, että Suomessa siirrytään Ruotsin malliin virallisilla työsopimuksilla ja jonkinlainen pohja- tai takuupalkka taataan ulkomaalaisille poimijoille Suomessa.

Jäävätkö nyt marjat metsään happanemaan, kun ulkomaalaisia poimijoita on liian vähän ja suomalaiset eivät ole tarpeeksi innostuneet asiaan – maksetaanko liian vähän marjoista, vai liian hyvät työttömyyskorvaukset riittää  suomalaisille uuninpankolla makoilemassa!

Välillä on jopa epäilty marjanostobisneksessä yhteistyötä, eli jonkinlaista kartellia suurempinen marjanostajien taholta hinnoissa. Marjojen hinnan määrä kysynnän, tarjonnan ja saatavuuden laki.

Pääasia on kuitenkin, että marjat tulevat poimituksi Suomen metsistä tavalla tai toisella!

Kuvan jälkeen vielä artikkeli jatkuu

IMG_20180721_164759.jpg
Viitekuva hyvin varustauneesta marjanpoimijasta. Poimija varustaunut hvin  hyttysten, metsästäjien, marjasaaliin ja sateen näkökulmasta

*

Verokarhu ei helpolla marjanpoimijan kimppuun pääse

Välillä on jopa esitetty, että harrastemainen marjojen keräämin ja suoramyynti pantaisiin verolle suomalaistenkin tilapäispoimijoitten osalta. Ulkomaalaisten poiminnan ansiot jäävät kuitenkin niin vähäisiksi vuodessa, että niitä verotettaesa ansiotulon prosentin mukaan, niistä ei mene juuri veroa. Minun nähdäkseni tämä marjanpoimijoitten urakalla poimivat marjat luonnosta välittäjille, eivät ole heille veronalaista tuloa ilman varsinaista työsopimusta. Ohessa tietoja marjanpoiminnan verottamisesta Suomessa:

Marjat saa myydä verovapaasti, jos niitä ei poimi työkseen

Verohallinnon tiedote, 25.6.2018

Jos keräät luonnonvaraisia marjoja ravinnoksi ja myyt ne itse, myynnistä saatu tulo on verovapaata. Jos saat marjojen poiminnasta palkkaa, tulo on veronalaista.

Verovapaata tuloa

Voit myydä verovapaasti jokamiehen oikeudella poimitut marjat itse torilla tai tienvarren levähdyspaikalla, kunhan toiminta on harrastelijamaista ja satunnaista. Saat myydä marjat verovapaasti myös suoraan ravintolalle tai tukkuostajalle. Verovapaus edellyttää, ettei marjoja ole jatkojalostettu eli esimerkiksi survottu, makeutettu tai pakastettu.

Veronalaista tuloa

Jos olet tehnyt poimimisesta työsopimuksen, keräämisestä saamasi korvaus on palkkaa, jota verotetaan ansiotulon veroprosentin mukaan. Viljeltyjen marjojen poiminnasta saatu tulo on aina palkkaa.

Oletko tulossa ulkomailta Suomeen marjanpoimijaksi?

Jos tulet Suomeen ulkomaisen työnantajan palvelukseen enintään puoleksi vuodeksi, et maksa veroa Suomeen. Jos tulet suomalaisen työnantajan palvelukseen tilapäisesti, tarvitset verokortin.

Voit vaatia palkan verottamista samalla tavalla progressiivisesti kuin Suomessa asuvia verotetaan. Tällöin sinun on haettava rajoitetusti verovelvollisen verokortti ja suomalainen henkilötunnus. Seuravana vuonna saat esitäytetyn veroilmoituksen. Tämä on mahdollista kuitenkin vain, jos asut Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai valtiossa, jonka kanssa Suomella on verosopimus.

Palkastasi voidaan periä myös lähdevero, joka on 35 prosenttia. Tällöin sinun on haettava lähdeverokortti. Lähdeverokorttiin voidaan merkitä myös lähdeverovähennys, joka on noin 510 euroa kuukaudessa tai 17 euroa päivässä. Jos haet lähdeverokortin, sinun ei tarvitse antaa veroilmoitusta Suomeen, sillä lähdevero on lopullinen vero.

Pyydä Verohallinnon virkailija marjatilallesi

Verohallinto jalkautuu marjatiloille Suomeen tulevien marjanpoimijaryhmien asioinnin helpottamiseksi. Jos marjatilallesi on tulossa töihin yli 5 ulkomaalaista henkilöä, jotka tarvitsevat henkilötunnuksen ja verokortin, varaa ryhmälle aika Suuria ryhmiä pyrimme palvelemaan myös tulemalla tilalle paikan päälle.

Kainuun kulttuuriväki valittaa liian vähistä lentovuoroista Kuhmon Kamarimusiikin aikoihin – kuka maksaa viulut artistien taksikyydeillä Kuhmoon kauempaa Kuopiosta ja Oulusta !

Yle UUTISET kirjoittaa 18.7.2018 artikkelissaan otsikollla: ” Musiikkitapahtuman taiteilijat kuskataan Kuupion kentältä Kuhmoon ja takaisin – Kainuu haluaa lisää lentovuoroja kesällä”

Artikkelin mukaan Kainuu tarvitisi lisää lentovoroja kesällä ainakin Kuhmon Kamarimusiikin ja Kajaanin runoviikon aikoihin. Kesällä parhaimpaan matkailuaikaan lenetään Kajaaniin vain yksi vuoro päivässä, talvisen neljän vuoron sijasta. Toisaalta tuntuisihan aika kornilta, jos Kajaanin runoviikolle tuleva taiteellinen esiintyjä lentäisi ensin Kajaanin lentoaseman sijasta kauas muille kentille, ja tulisi sieltä paikalle taksilla.

Lisäksi aivan väärinä aikatauluina pidetään Kajaanin lentoja Euroopasta Kuhmoon tulevien artistien näkökulmasta: joka toinen päivä lennetään iltapäivällä ja joka toinen illalla.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180719_112144.jpg
Kuvakaappaus Kajanin Paltaniemen lenttoasemasta Wikipedian sivuilta

Ensimmäisen kerran vuonna 2018 on tilanne niin paha, että Kamarimusiikin järjestäjät joutuvat kuljettamaan artisteja ja ilmeisesti muutakin VIP-yleisöä enemmän Kuhmoon muilta lentokentiltä kuin, kuin Kajaanin lentokentältä.

Kamarimuusiikin järjestäjät huolehtivat näistä kuljetuksista takseilla ja ilmeisest myös itse vuokratuilla tai palkatuilla busseilla. Ylen artikkelin mukaan yleisostä huolehtii ELY-keskuksen ja kuntien avulla linja-auto ja taksiliikenne.

Yleisöstä itse varmaan suurin osa maksaa nämä jatkokuljetukset kaukaisilta kentiltä Kuhmoon, aivan VIP-yleisöä  laskematta ja tietenkin luultavasti näiden huippuartistein jatkokuljetuksest joutuu maksamaan Kuhmon Kamarimusiikon järjestäjä Kannatusyhdistys ry. Vai sponsoroiko näitä ilmaiseksi joku kainuulainen liikenneyrittäjä talkoilla.

Lisää kulujan ja vaivaa teettää järjestäjille, artisteille ja yleisölle pitenevien lentokenttien jatkokuljetuksien vuoksi.  Oheisena Kajaania ja Kuhmoa lähinnä olevien lentokenttien etäsisyys Kuhmoon:

Kajaanin lentoasema   – Kuhmo-Talo   matka 110 km ja aikaa menee autolla 2 tuntia

Kuopion lentoasema – Kuhmo-Talomatka 195 km ja aikaa menee autolla  noin 3 tuntia

Oulun lentoasema – Kuhmo-Talo         matka   259 km ja aikaa menee linjautolla  3 tuntia 40 minuuttia

Joensuun lentoasema – Kuhmo-Talo    matka 216 km ja aikaa autolla 3 tuntia

Lisäksi asiassa on toinenkin puoli: artistit ja yleisö eivät näe Kajaanin Paltaniemen kauniita maisemia, Kajaanin kaupunkia ja Sotkamon kirkonkylää, muualta kuin Kajaanin lentoaselmalta  Kuhmoon matkustaessa.

*

Toisaalta kannattaviahan nämä kesävuorot pitäisi olla muulloinkin kuin näiden tapahtumien aikoihin Helsinki – Kajaani välillä, myöntää Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen Ylen haastattelussa .

Kajaanin lentokentän matkustajien määrä pitäisi saada vuodessa yli 100 000:n. Jotain olisi tehtävä Kajaanin lentoaseman matkustajien määrän nostamisella, mutta pienentämällä kesän lentovuoroja se ei ainakaan parane.

Vuokatti satsaa talvimatkailuun jopa Kiinan kanssa, mutta suuret kiinalaiset lentokoneet eivät vielä voi edes laskeutua  Kajaanin kentälle. Sama tilanne oli kentän kanssa, kun Paltamon golf-kenttää suunniteltiin, ja odotettiin japanilaisten lentävän suoraan Japanista Kainuuseen golfia pelaamaan…

Pitäisikö peräti tulevassa matkailun huumassa Kainuuseen, Paltaniemen kentän kiitoratoja laajentaa ja pdentää!

*

Kuhmoon jää matkailuloja 3 miljoonaa Kamarimusiikin ansiosta

Laskin vuosi sitten Kuhmon Kamarimusiikin jättävän Kuhmoon matkailutuloina 3 miljooja euroa, ja samoihin arvioon on päästy myös Kuhmon hallitopalveluiden ja Kuhmon kaupunginhallituksen tiedotteessa. Lisäksi tässä Ylen artikkelissa kävijämäärät ja tapahtumiin pääsylippunsa ostaneitten määrä on sama, kuin tässä vuoden takaisessa äimistelyssä.

Laskin vuosi sitten Kuhmon Kamarimuusikin matkailutulot. Kuhmon Kamarimusiikin kahdelle viikolle osallistuvat ovat siellä keskimäärin viisi päivää ja jättävät vuorokaudessa noin 80 euroa ravintoloihin, hotelleihin ja kauppoihin. Lisäksi yksityiset vuokraavat talojaan ja mökkejään Kamarimusiikin ystäville. Kävijöitten yksittäisiksi ihmisten määrikisi ilmoitetaan vuosittain noin 8000, mutta vähensin siitä mahdolliset 500 kainuulaista kävijää, jotka eivät yövy ja jätä ulkopuolisten tapaan niin paljon rahaa Kuhmoon.

Toisaalta monet vieraat voivat asua Kamarimusiikin aikoihin tuttujen, ystäviensä ja sukulaisten luona lähes ”ilmaiseksi” ja yöpyä omissa matkailuautoissaan ja vaunuissaan.

Tosin Sotkamo ja Kajaanikin voi napata oman osansa näistä Kamarimuusiikin matkailutuloista, mutta suurin osa niistä jää Kuhmoon.

Kamarimusiikin laskemani tuottamat matkailutulot Kuhmolle, ja tähän ei ole laskettu järjestäjien saamia pääsylipputuloja eri tapahtumissa:

7500 kävijää eri henkilöinä x  5 vuorokautta x  80€ vuorokauden jättämä raha kävijöiltä = 3 miljoonaa euroa. Toisaalta nyt tuo yksittäisen Kamarimusiikin vieraan jättämä rahasumma vuorokaudessa voi olla jo 100 euroa, mutta taas noita kainuulaisia kävijöitä voi olla enemmän

Kuhmon Kamarimusikin jättämä rahamäärä Kuhmoon  nnäyttäisi olevan jopa yli kolmen miljoonan euron. Kuhmon Kamarimusiiikki jättää koko vuoden matkailutuloista Kuhmoon peräti 40 %.

*

Julkisen valtion ja Kuhmon kaupungin kannattaa satsata tähän Kamarimuusikin festifaaliin

Kuhmon kaupunki antaa vuosittain tukea Kamarimusiikille noin 110 000 euroa ja valtion kulttuuriministeriön tuki on ollut vuosittain noin 215 000 euroa.

Yhteensä siis vähän yli 300 000 euron panostuksella, Kuhmo saa matkailutuloja Kamarimuusikista noin 3 miljoonaa.

Kuhmon Kamarimuusikin budjetti on yleensä noin yhden miljoonan. Puolet siitä katetaan pääsylipputuloilla, 300 000 euroa julkisilla tuilla ja 200 000 euroa jää eri sponsoreittein harteille.

Mistään ei löydy tietoa, mikä on tämä Kauhmon Kamarimuusikin taloudellinen tilinpäätös järjestäjän näkökulmasta, kun kaikki artistien palkat ja muut kulut vähennetään tuotosta.

Loppukirjoitus vielä kuvan jälkeen

IMG_20180719_112247.jpg
Kuvakaappaus Kuhmon Kamarimuusiikin sivuilta

*

J.K Onko toisaalta Kuhmon Kamarimusiikki liian itseoikeutettuna vaatimassa lisää lentovuoroja, kun on tavallaan vähän hienompien kulttuuri-ihmisten kävijöistä kysymys?

Kainuun Rastiviikot ja Suopallon MM-kisat tuskin voivat edes unissaan olla vaatimassa tällaista!

Tosiaan, kalliimmaksi ilmeisesti tulee Kuhmon Kamarimusiikin järjestäjälle kuljetttaa maailman huippuartistit viuloineen ja kanteleineen Kuhmoon taksilla tai muulla kulkuneuvolla, kauempaa lentokentiltä kuin Kajanista pitäen.

Kuhmon lentokentälle ei voi lentää kuin pienkoneilla ja Kuhmon rautatieasemakin sijaitsee kaukana Vartiuksessa.

Ja saako niitä taksejakaan helposti enää tämän uuden taksilain tiimoilta!

LÄHDE JA LEHTI: Ylen uutiset, Kuhmon hallintopalveluiden – Kainuun Etu Oy  ja  Kuhmon kaupunginhallituksen sivut ja tiedotteet

 

Fin5 Suunnistusviikolla Seinäjoen seudulla yli puolta vähemmän osanottajia avoimissa kuntosarjoissa ensimmäisenä päivänä, kuin Kainuun Rastiviikolla Kajaanissa

Yrittävätkö Kainuun Rastiviikko ja Fin5 Suunnistusviikko lisätä osanottajien määrää avoimien kuntosuunnistajien määrillä ja samalla kilpasuunnistajien osallistumisella viikoille! Mitä lisää järjestelyjä ja kustannuksia tuottaa järjestäjille, kuntosarjoihin ennakkoon ilmoittauneitten tietämätön määrä? 

Suuren suosion ainakin Kainuun Rastiviikolla 2018 Kajaanissa ovat saaneet avoimet kuntosarjat,  ne eivät ole kuitenkaan vetäneet väkeä Fin5 suunnistusviikolla Seinäjoen ja Lapuan seudulla ainakaan KRV:n tapaan avauspäivänä.

Eivätkö pohjanmaalaiset osaa markkinoita avoimia kuntosarjoa, vai onko hellevaroitus vähentänyt osanottajia Finvitosella avoimissa sarjoissa. Kajaanissa oli välillä sadettta!

Näihin avoimiin ns. kuntosarjoihin voi ilmoittautua rastiviikoilla myös paikan päällä jälki-imoittauneina – säiden, oman aikataulunsa ja päivän kuntonsa mukaan. Puhutaan rastiviikoista, vaikka Kainuun Rastiviikko on virallinen suojeltu nimi isolla ärrällä ja Fin5 on Suunnistusviikko on kai virallisesti isolla ässällä. Rastiviikko ja Suunnistusviikohan on aivan eri asia!

Kainuun Rastiviikolla oli ennakkoon kilpasarjoihin ilmoittautunut jälki-ilmoittauneet mukaan lukien 1811 suunnistajaa ja kuntosarjoihin 276 suunnistajaa. Tosin näissä avoimissa kuntosarjoissa on paljon ollut mukana kilpatason suunnistajia.

Lopullinen virallinen tilasto on KRV:n mukaan, että kilpasarjoihin ilmoittauneita on ollut tuo 1811 suunnistajaa, ja avoimiin kuntosarjoihin on osallistunut peräti 1544 erillisistä henkilöä. Lopullinen osallistujamäärä Kainuun Rastiviikolla on ollut 3355 osallistujaa.

Näiden rastiviikkojen tilastoinnissa kuntosarjoissa voidaan puhua kahdesta eri asiasta: erillisistä osallistuneista suunnistajista henkilömäärissä ja taas toisaalta kävijämääristä, sillä monet osallistuvat useinä päivinä ja taas toisaalta päivittäin tulee näihin uusia osallistujia.

Fin5 suunistusviikolle on ennakkoon ilmoittautunut  kilpasarjoihin 1553 suunnistajaa ja kuntosarjoihin vain 65 osallistujaa. Jälki-ilmoittauneita on myös voinut tulla Fnvitoselle KRV:n tapaan kilpasarjoihin.

Fin5 järjestäjien tulospalvelun mukaan ensimmäisenä päivänä on avoimissa kuntosarjoissa ollut tilastojen mukaan osallistuneita:

lähti        keskeytti     hylätty   yhteensä

A-pitkä                 86                   1                7            94

A-lyhyt                 40                   0                 2           42

B-lyhyt                 60                   0                  0           60

C-pitkä                 17                   0                 0            43

C-lyhyt                 26                   1                 2            29

C-ultra                  1                     0                 0             1

PERHE RR           31 joukkuetta, ja niissä voi olla yhdessä joukkueessa useampi suunnistaja

Laskujeni mukaan Fin5 avoimiin kuntosarjoihin on osallistunut vähintään 317 osallistujaa, mutta näissä perhesarjoissa voi olla muutama osanottaja vielä tilastoihin lisänä.

Kainuun Rastiviikon ensimmäisenä päivänä on avoimiin kuntosarjoihin osallistunut laskujeni mukaan vähintään 836 suunnistajaa, ja nyt Fin5:sella 317 suunnistajaa kello 18:00 päivityksen mukaan.

Siis yli puolta vähemmän on Finvitosen ja Kainuun ero avauspäivänä avoimien kuntosarjoihin osallistuneitten määrissä: KRV – 836 suunistajaa, Fin5 – 317 suunistajaa.

Tosin Finviosella voi tulla tulevina päivinä lisää paljonkin osallistujia kuntosarjoihin ja lisäksi kävijämäärät niissä voi olla suuria, koska kyseessä on viispäiväinen suunnistusviikko.

Kirjoitus jatkku kuvan jälkeen.

IMG_20180715_203149.jpg
Kuvakaappaus Fin5 järjestäjien sivuilta

Äimistelyttää toisaalta tuo Finvitosen avauspäivän ehkä pienikin osallistujien määrä, Kainuun Rastiviikkoon verrattaessa. Suhteessa kilpasarjoihin ennakkoon ilmoittauneiden ero näiden suunnistustapahtumien välillä ei ole näin suuri erotus: KRV – 1786  ja Fin5 – 1553. Tosin KRV:llä oli kilpasarjoihin ilmoittauneiden määrä ollut yhteensä  1811 suunnistajaa, kun jälki-ilmoittauneet on otettu mukaan.

Mikä on järjestäjien toivomus näillä suunnistustapahtumilla: haluavatko he kasvattaa kuntosuunnistajien määrää jälki-ilmoittauneiden osalta, vai suunnitella suunnistusviikonsa enakkoon tarkoilla kilpasuunnistajien määrillä?

Osanottajien määrät tosin ovat kyllä tipahtaneet molemmilla rastiviikoilla huippuvuosista, noin 4000 – 5000:n pelkästään kilpasuunnistajien määristä.

Jukolan viesti vetää erilaisia harraste-,  työpaikka- ja muita hupijoukkueitta suunnistuksen harrastajien voimalla, kansallisiin suunnituskilpailuihin pienemmillä paikakunnilla ei tahdo riittää enää osanottajia.

Miten käy tulevaisuudessa Suomessa järjestettävien rastiviikkojen osalta – muuttuvatko ne kohta kilpasarjoista näihin avoimiin kuntosarjoihin.

IMG_20180428_171219.jpg
Suunnistusviikot ovat kahden kiven välissä: markkinoitaanko niitä  kilpasarjoihin tai avoimiin kuntosarjoihin enemmän

Tosiaan näissä suunnitustaapahtumissa on ainakin helppoa valita lomalaisten nämä avoimet kuntosarjat, oman päivän ohjelmansa, säittten ja päivän kuntonsa mukaan.

Suomen Suunnistusliitto tosin ottaa omansa näitten rastiviikkojen järjestäjiltä osanottamaksuissa. Nähdäkseni 18% menee näistä Suunnistusliitolle automaattisesti osanottajien määrän mukaan myös kuntosarjoista, vaikka kilpaululisenssiä kuntosarjoihin osallistumisesta ei tarvita.

P.S kansallisissa suunnistuksissakin näyttää nykyään olevan näitä avoimia kuntosarjoja

Suomessa ilmestyvien sanomalehtien levikki 2017 – painetut lehdet vähenemässä ja digi lisääntymässä

Onko tulevaisuudessa niin, että mikään ei ole niin vanha kuin huomisen päivän sanomalehti!

Lukiessani erään tunnetun blogi-kirjoittajan päivän kirjoitusta tuli mieleen, että joko näillä suurimmilla blogeilla on enemmän lukijoita kuin pienillä paikallislehdillä. Saavatko gloggarit mainostuloja enemmän kuin sanomalehdet? Sen tiimoilta tutkin Suomessa ilmestyvien sanomalehtien levikkitilastoja, ja suuntaus näyttää olevan, että paperisten painettujen sanomalehtien osuus on joka vuosi vähenemässä ja taas verkossa julkaistavien digi-lehtien osuus noususssa.

Vielä kuitenkin näyttää paperilehtien luettavuus olevan suurempi kuin digeillä, vaikka muistaakseni Kainuun Sanomien entinen pätoimittaja Matti Piirainen taisi sanoa joku vuosi sitten, että ”painettu sana” paperisena häviää Suomesta kymmenen vuoden sisällä.

Suomessa levikintarkastuksen tekee Media Audit Finland ja tilastoin sen pohjalta niin sanotut maakunta- ja paikallislehdet. Iltapäivälehdet, viikkolehdet ja erikoisjulkaisut jätin tilastosta pois. Tilastoin lehtien suuruusjärjestyksessä luvut lehtien levikeistä vain kokonaislevikistä, joka sisältää painetun lehden ja siihen lisätyn digi-lehden,sekä lisäksi lisättynä  vieävain digi-lehden tilaajat.

Painettujen paperisten lehtien levikit ovat toki pienemmät, kuin tämä kokonaislevikki.

Digi-lehtihän tarkoittaa paperisen lehden näköislehteä, puhelimella ja verkossa erilaisilla tavoin siitä saatavilla olevaa versiota  ja vielä lisäksi useammat lehdet päivittävät  verkkojulkaisuaan päivittäin.

Levikkihän tarkoittaa lehden tilauksien määrää, irtomyyntiä ja määrättyjen vapaakappaleiden summaa. Lukijämäärät tai kävijämäärät klikkauksineen ovat toki paljon suuremmat lehtien kokonaislevikin summaa, mutta levikin määrä antaa jonkinlaisen kuvan lehden lukijoitten määristä.

Vielä muutama vuosi sitten olivat lehdet suurista  pienimpiin, päivittäisissä verkkojulkaisuissaan artikkelit ilmaisia, mutta nyt on nekin suurimmaksi osaksi mennyt maksumuurin taakse ”vain tilaajille. Mikäänhän ei ole ilmaista: saavatko lehdet tällä tavallan lisää tilaajia, tai menttävät ilmaisten surempien lukijamäärien vuoksi niissä mainostulojaan.

Toki poikkeuksiakin on, sillä Pohjois-Suomen valtalehti Kaleva Oulussa näyttäisi vielä ainakin kaiken julkaisevan verkkojulkaisussaan avoimesti ja ilmaiseksi kaikille lukijoille.

*

Sanomalehtien levikkitilastoista

Kaikki Suomessa ilmestyvät sanomalehdet eivät näköjään halua olla tässä levikintarkastuksessa mukana, sillä siitä puuttuu ainakin nopeassa vilkaisussa:  Ylöjärven Uutiset,Nya Åland, Loimaan Lehti, Koillissanomat, Kurun Lehti, Väylä, Siikajokilaakso, Lauttakylä, Laitilan Sanomat,  Urjalan Sanomat, Tervareitti jne.

Helsingin Sanomat tietenkin johtaa tilastoa levikiltään ja pienin vähintään viisi kertaa viikossa julkaistava lehti on Östynytland 5935:llä kokonais- levikillään. Entisen kotikuntani Kainuun Sanomien levikki on 12 547, synnyinkuntani Sotkamo-lehden levikki on 4000 – kaksi kertaa viikossa ilmestyvien lehtien joukossa, mutta  nykyisen kotikuntani Hämeenkyrön UutisOiva johtaa yksipäiväisten viikossa lehtien tilastoa 7532 levikillään.

Pietarsaaren Sanomat on pienin yksipäiväisistä  lehdistä 1688 levikillään, ja Puolanka-lehtikin kimmertää Ylä-Kainuun varjossa vain 2005 levikillään.

Lisäksi julkaistaan Suomessa vain verkossa ilmaisia lehtiä, joista painettua sanaa ei ole: Uusi Suomi, Kokemäkeläinen, Kansan Tahto ja Nopola News Kyyjärvellä…

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180713_061725.jpg
Tällainenkin ilmainen paikallislehti verkossa on olemassa. Kuvakaapaus lehden sivuilta verkossa

Polittiset lehdet, kute Demokraatti, Kansan Uutiset, SUOMENMAA, SUOMEN UUTISET, verkkouutiset.fi ilmestyvät enää pääosin vain verkossa. Nykyisin ainakin ilmaisevat melkein kaikki maakuntalehdet olevan Suomessa politiikasta riippumattomia!

Saman tyylisiä vain verkko-julkaisuja ovat nämä valtamedian vastaiseksi itsenä omineet julkaisut: Kansalainen, MV-media, Nykysuomi, Uber Uutiset, Oikea Media ja Verkkomedia.

Lisäksi näyttäisi olevan erilaisia blogin-facebookin tapaisia sekajulkaisuja, kuten Timin Sanomat.fi ja Erkki äimistelee.fi. Niillä ei ole mitään tekemistä oikeitten lehtien kanssa.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180713_062141.jpg
Nämä blogi-facebook-julkaisut eivät todellakaan ole mitään oikeita sanomalehtiä

Monilla paikkakunnilla lisäksi ilmestyy viikottain ns. ilmaisjakelulehtiä ja ne eivät kuulu näihin levikin tilastoihin, mutta niillä taas lukijämäärät painettuna ja verkossa ovat monesti näitä  tilattuja paikallislehtiä suuremmat. Ilmaisjakelulehdistä mainittakoon: Äänekosken Kaupunkisanomat, Oulu-lehti, Koti-Kajaani, Seinäjoen Sanomat, PUDASJÄRVI-lehti, Tamperelainen, Hervannan Sanomat ja Kainuun Sanomien konserniin kuuluva Kemijärven Koti-Lappi. Nämä lehdet toimivat mainoksista saaduilla tuloillaan.

Suomessa on noin 250 toimivaa sanoma- ja kaupunkilehteä.

Sanomalehdet ovat nykyään siirtynet suurempiin yhtenäisiin lehtikonserneihin, kuten Alma Media, mutta taas vastaavasti Kainuun Sanomat irtaantui siitä muutama vuosi sitten yksityisen pienemmän kustantajan perheyhtiön leipiin.

Lehdillä on yhteisiä toimituksia, kuten Lännen Media. Lisäksi lehdet ovat jo melkein kaikki muuttaneet sivunsa pienemään tabloidi-kokoon ja enää vain muutama lehti julkaisee sivunsa suuremmalla brodsheet- koollaan. Näitä suuren sivun lehtiä vielä ovat Maaseudun Tulevaisuus, KESKIPOHJANMAA ja Turun Sanomat.

Lisäksi lehdet julkaisevat sellaisenaan STT:n toimittamia uutisia ja näyttää maakuntalehdissäkin olevan ensistä vähemmän paikallisten toimittajien maakunnistaan tekemiän juttuja.

Ilkka ja Pohjalainen ovat saman kustantajan lehtiä ja ainakin verkossa ne näyttäisi aivan samanlaisilta artikkeliltaan ja julkisivultaan.

Lehtiä on myös lakkautettu, niin kävi Kemissä ilmestyvälle Pohjolan Sanomille, kun se sulautui Lapin Kansaan. Nurmijärven Sanomat lakkautettiin vuonna 2000 ja siellä vaikuttaa nykyään ilmaisjakelulehti Nurmijärven Uutiset.

Jatkuu kuvan jälkeeen

IMG_20170924_104053.jpg
Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä sekä ilmaiseksi että tilaajille

Varsinaiset tilastot sanomalehtien levikeistä 2017 Suomessa

Tilastot olen jakanut vähintään viisi kertaa viikossa ilmestyviin, kolme kertaa,  kaksi kertaa viikossa julkaistuihin ja kerran viikossa ilmestyviin sanomalehtiin. Jotain muutoksia on voinut tulla tämän jälkeen näihin lehtien ilmestymiskertoihin,  ja Maaseudun Tulevaisuus on listalta pois  valtakunnallisena lehtenä 73 486:n levikillään.

Suomessa ilmestyvien maakunta- , kaupunki- ja pienempien paikallislehtien kokonaislevikit vuodelta 2017 suuruusjärjestyksessä [kaikkihan ei ole tilastoissa, kuten jo aikaisemmin mainitsin]:

Vähintään 5-kertaa viikossa ilmestyvät lehdet:

Helsingin Sanomat  324 994, AAMULEHTI 105 730, Turun Sanomat 79 108, KESKISUOMALAINEN 72 663, Kaleva 57 659, Savon Sanomat 46 836, Etelä-Suomen Sanomat 42 808, SATAKUNNAN KANSA 42 808, Lapin Kansa 40 873, Ilkka 40 695

Karjalainen 33 610, Hufvudstadsbladet 31 007, Hämeen Sanomat 21 212, Etelä -Saimaa 20 370,  KESKIPOHJANMAA 19 426, LÄNSI-SAVO 17 919 , Pohjalainen 17 774,  Salon Seudun Sanomat 16 722, Vasabladet 16 153, AAMUPOSTI 16 048

Kymen Sanomat 15 602, Keski-Uusimaa 13 276, Kainuun Sanomat 12 547, Itä-Savo 12 164, Länsi-Suomi 12 033, Osterbottens Tiding 11 759, Iisalmen Sanomat 10 042, Länsi-Uusimaa 9447, Itä-Häme 9014, Uusimaa 9623, Forssan Lehti 8981, Warkauden Lehti 7797, Västrä Nyland 6657, Åbo Underttelser 6117, Östynyland 5935

3-päiväiset lehdet:

Nokian Uutiset 7072, Raahen Seutu 6996, Valkeakosken Sanomat 6082, Lieksan Lehti 5308, Pieksämäen Lehti 5104, Ylä-Karjala 4769, Orimattilan Sanomat 3653

*

2-päiväiset lehdet:

Alasatakunta 9070, Kankaanpään Seutu 7597, Rantapohja 7537, Tyrvään Sanomat 6536, Järviseudun Sanomat 6365, Kangasalan Sanomat 6318, Jämsän Seutu 6047, Ylä-Satakunta 6035,  Ylä- Kainuu 5711, Kauhajoki -lehti 5623

Suur-Keuruu 5238, Paikallislehti Sisä-Savo  5167, Kalajokilaakso 5046, Sydän-Satakunta 4854, Turun Tienoo 4742, Kuhmolainen 4549, Pohjankyrö-Lehti 4484, Pogostan Sanomat 4212, Kurikkalehti 4151, Sotkamo-lehti 4000, Loviisan Sanomat 3932, Iitin Seutu 3074, Kyrönmaa-lehti 2422

*

1-päiväiset lehdet:

UutisOiva 7532, Järviseudun Sanomat 6365, Kangaslalan Sanomat 6318, Perhonjokilaakso 6022, Laukaa-Konnevesi 5928, Nivala-lehti 5294, Komiat 5284, Kiuruvesi 5279, Uutis-Jousi 5126, Koillis-Savo 4891

Viisikunta 4758, Sampo 4722,  Pielavesi-Keitele 4673, Lestijoki 4633, Parikkalan Rautajärven Sanomat 4522, Keski-Häme 4518, Joutsan Lehti 4508, Kotiseudun Sanomat 4287, Järviseutu 4281

Kalajokiseutu 4189, Viisipiikkinen 4179,  Viitasaaren Seutu 4152,  Pyhäjokiseutu 4076, Paraisten kuulutukset 4051, Soisalon Seutu 3970, Matti ja Liisa 3799, Janakkalan Sanomat 3508, Suupohjan Sanomat 3602, Punkalaitumen Sanomat 3347

Padasjoen Sanomat 3351, Tejuka 3323, Pitäjäläinen 3320, Haapavesi-lehti 3191, Outokummun Seutu 3153, Pielisjokiseutu 2828, Sipoon Sanomat 2786, Miilu 2755, Hangon Lehti 2701, Merikarvia-lehti 2661, Kuhmoisten Sanomat 2526, Luoteisväylä 2320, Puolanka-lehti 2005, Joroisten lehti 1906, Jurvan Sanomat 1906, Pietarsaaren Sanomat 1688.

*

Mikä on sanomalehtien tulevaisuus Suomessa: painettuna vai diginä ja joutuuko lehtiä lopettamaan vähenevien tilausten ja mainostulojen vuoksi! Saavatko sanomalehdet tilaajien tuloistaan digi-lehtenä enemmän, kuin paperiset painetut lehdet? Siirtykö mainokset myös verkkojulkaisuihin, joissa uutiset päiviyttyy jatkuvasti, ja siinä tapauksessa mikään ei ole niin vanha kuin huominen paperinen sanomalehti.

Erkki Äimistelee.fi – Timin Sanomat.fi

Hämenkyron media @eekoo.fi

LÄHDE JA LEHTI  Media Audit Finland  levikintarkastus

KUVAT kaappaus Kokemänjoen sivuilta ja omasta albumista