Suomen hiihtoputket ovat taloudellissa vaikeuksissa – tuovat kuitenkin paikkunnille rahaa sen kautta – Ahvenanmaa tarvitsee vielä oman hiihtoputken

 

Suomen hiihtotunnelit tai putket ovat olleet taloudellisissa vaikeuksissa,  kirjoituksen  lopussa on laskelma, millä kävijämäärillä ja hinnoitteluilla yleensä nämä hiihtotunnelit  pääsisisivät edes liiketaloudellisesti omilleen nettotuloksena.

Suomen hiihtoputket pähkinänkuoressa:

Jämijärven kunnan Jämi

Ylen uutiset kertoo uutisessaan 28.10.2016, että Jämijärven Jämilla sijaitseva hiihtoputki ei ole löytänyt vuokralaiseksi sopivaa yrittäjää. Yhdessä tarjouksessa oli yrittäjän ehtona, että kunta tarjoisi 4000 euroa vuodessa vastikkeeksi rahaa, että tulissi hiihtoputken yrittäjäksi. Äimistellessä Jämin Hiihtotunnelin tilitietoja kymmenen vuoden ajalta, niin minä olisin Jämijärven kuntana tehnyt tämän diilin…

Jämin Hiihtoputki Oy on otettu käytöön vuonna 2002, ja sen omistaa Jämijärven kunta 64 %:n osuudella, Kankaanpään kaupunki omistaa putkesta 14 %, ja loput osakkeet ovat muilla sijoittajilla. Hiihtoputken kustannukset ovat olleet noin 2 miljoonaa, ja se on katettu puoleksi Jämijärven kunnan velkarahalla.

Hiihtoputkella oli tarkoitus kohentaa kunnan taloutta työllisyyden ja matkailun kannalta.[MTV uutiset 29.10.2002.

Kuvakappaus Jämin hiihtoputkesta lokakuussa 2017, Jämin pitkän matkan suunnistuksen aikoihin. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171028_111917.jpg
Vilskettä riitti Jämin hiihtoputkessa lokakuussa lauantaina 2017 @copyrigt erkki kovalainen

Jämin hiihtoputkella on velkaa ainakin: Jämijärven kunnalle 290 000 euroa, Oma Sässtöpankille takauslainaa 84 000 euroa, Jämijärven Osuspankille 126 000, ja Leppäkosken Sähkölle 20 000 euroa. Tilinpäätöstietojen mukaan velkaa yhtiöllä olisi jopa yli puoli miljoonaa euroa.

Leppäkosken Sähkön sähkölaskuja Jämijärven kunta on maksanut monena vuonna Jämin putkelle kymmeniä tuhansia euroja.

Vuodenvaihteessa Kiinteistö Oy on ollut karhuamassa Hiihtoputki-yhtiöltä velkaansa.

Paikkakunnan lehti UutisOiva kirjoittaa 4.1.2018, että Jämijärven kunta haluaa ostaa koko hiihtotunnelin. Kunta maksaisi ostettavista osakkeista yhden euron kappaleelta, ja tekisi siinä kymmenien tuhansien tappion suhteessa, mitä alun alkaen itse niistä on maksanut.

UutisOiva kirjoittaa nyt 26.4.2018, että Jämin hiihtotunneli hakee kunnalta pääomalainaa 100 000 euroa, että maksaa pois erääntyneen velkansa. Pääomalaina on tavallaan omasta taskusta toiseen siirtoa, ja konkurssissa se maksettaisiin vasta viimeisenä ennen muita velkojia.

AAMULEHTI kirjoittaa 30.8.2017 otsikolla: ”Jämin tunneli korotti maksujaan, kunnan pussille ei enää  käydä”

Närkästyneitä ovat olleet paikalliset hiihdon harrastajat, sekä mökkiyrittäjät olleet tästä hintojen nostamisesta. Näyttäisi siltä, että Jämin hiihtoputken pelastaa enää vain, kunnan tosissaan siihen sitoutuminen täydellä omistuksella, tai konkurssi!

Naapurini juuri Hämeenkyrössä valitti, että 20 euroa päivästä on liikaa, kun kuitenkaan ei jaksa enää koko päivää hiihdellä. Toki edulisimmiakin vaihtoehtoja hinnoittellussa Jämin tunnelilla voi olla hiihdon harrrastajille tarjolla.

Vuoden 2016 tilinpäätöstietojen mukaan Jämin putkella on ollut liikevaihtoa 137 000 euroa, ja tulos kuitenkin on ollut 4000 euroa plussalla, mutta monena edellisenä vuotena kertynyt paljon velkaa ja tappiota.

Seitsemän jäsentä on irtisanoututun Jämin hiihtoputken hallituksesta on eronnut seitsemän jäsentä vuoden 2017 aikana.

*

Uudenkaupungin hiihto- ja kuntoputki

Uuteenkaupunkiin avattiin hiihtotunneli vuonna 2005. Perustajana oli yhtiö nimellä Vahterusrig, ja sama verotuksen Y-numero näyttää olevan myös yhtiöllä Vakka-Suomen Kuntoputki Oy:llä kuin VahterusRingillä.

Taloustietojen 2016 mukaan: näyttää näillä yhtiöillä olleen liikevaihtoa 383 000 euroa, ja liiketulos on ollut tappiollinen – 66 000 €uroa.

Kuvakaappaus hiihtoputken taloustiedoista. Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180429_123817.jpg
Taloustietoja Uudenkapungin hiihtotunnelista

Rakentamiskustannukset laitteineen ovat olleet 2,5 miljoonaa. Turun Sanomat kirjoittaa 5.4.2015, että osakkeita on merkitty yksityisille ja yrityksille. Osakkaeiden hinta on ollut yksityisiltä sijoittajilta 1300 euroa, ja yrityksiltä 1550 €/kappale.

Lounais-Suomen OP on yhdessä yritysten tukiverkoston kautta kuitannut putken tappioita. Pankki on tiettävästi lainannut  ja sijoittanut Vahterusrigille 2,5 miljoonaa euroa.

Parhaina vuosina hiihtoputkessa on käynyt 30 000 kävijää, mutta välillä huonompina vuosina noin 20 000 kävijää vuodessa.

Vuonna 2013 taloustietojen mukaan Uudenkaupungin hiihto putki on tuottanut tappioata – 140 000 euroa, 365 000 euron liikevaihdolla.

*

Vuokatin hiihtotunneli

Vuokatin Suomen ensimmäinen hiihtotunneli avattiin vuonna 1998 syyskuussa, ja äimistelijäkin allekirjoittaneena pääsi niihin mukaan Atomic-suksitallin ja työnantajani  siivellä. Paikalla oli Hiihtoliiton pomo Esko Aho, ja avajaisissa kilpailtiin lyhellä muutaman sadan metrin matkalla sprinttikisat, jotka olivat karsinnat johonkin maailman cupin kilpailuun.

Kuvakaapaus Vuokatin hiihtotunnelin avajaisten yhteydessä1988.

IMG_20180430_061453.jpg
Huippuja Mika Myllylää myöten oli Vuokatin hiihtotunnelin avajaisten aattona Vuokatissa paikalla – @copyrigt – pma albumi

Alun alkaen Sotkamon Vuokatin hiihtotunneli oli muistakseni oma erillinen yhtiönsä, mutta se sulautettiin Vuokatin Urheiluopiston alaisuuteen, joka omistanee kokonaan tämän hiihtotunnelin.

Vuokatti Sport ja Vuoaktin Urheiluopisto ovat tietojen mukaan yhdessä tämän tunnelin omistajia ja ylläpitäjiä. Vuokatin Urheiluopiston Vuokatin Hiihtotunnelin alta löytyy Y-tunnus 0195200-3 taloustiedoista, mutta erikseen tuloslaskentaa, se on ilmeisesti sulautettu Vuokatin Urheiluopiston taloustietoihin , tilinpäätöksiin ja taseiiin.

Vuoakatti Sport Resort Oy:lä taas löytyy talustietojen mukaan, että se olisi tuottanut 2016 liikevaihtoa 20 000 euroa, ja liiketuloss tappiollien – 8000 euroa. Tämä lienee kuitenkin kokonaan eriyhtiö, sillä on eri Y-tunnus 10592-9.

Vuokatin Hiihtotunneli on hyvin maisemoitu luontoon Jämin hökkeleihin verrattavissa, ja Vuokatilla on 25 000 kävijaaä tunnelissa vuosittain.

Vuokatin tunneli pitää auki ovensa hiihdon harrastajille kesälläkin, sillä se on suljettu 27.11.2017 alkaen, ja avataan koko kesäksi käytöön jokaisena päivänä juhannusta lukuunottamatta 4.6.2018.

Vuokatin hiihtotunnelin käyttöaika on siis kuusi kuukautta. Laskemaalla: 25 000 kävijää vuodessa/ [6 x 30 vuorakautta = 180 vrk]/ = 138 kävijää keskimäärin päivässä x 30 vrk = Vuokatin hiihtotunnelissa käy keskimäärin puolen vuoden sesonkiaikana 4166 kävijää kuukaudessa.

Vuoakatin tunneli tosin voi olla poikkeuksellsisti auki, esimerkiksi kovien pakkasten vuoksi, kun ulkona ei tarkene hiihtää.

Monet hiihtoputket ovat kiinni kesäisin, jolloin sen juuri pitäisi olla auki, mutta ylläpitokustanukset ovat niissä ilmeisesti suuremmat taloudellisesti kuin tuotto. laskelmien mukaan kuitenkin jokainen kävijämäärä tuottaa itse Vuokatin tunnelin näkökulmasta tappiota 4 -5 euroa 25 000 kävijää kohti vuodessa. Tällä laskennalla Vuokatin hiihtotunneli tuottaisi jo pelkästään tappiota 120 000 euroa vuodessa.

Tunneli kuitenkin parantaa Vuokatin ja lähiseudun matkailua, ja toisaalta siitä näkökulmasta on kannattavaa, vaikka itse tunnelina sitä se ei ole.

*

Kivikon Hiihtohalli Helsingissä

Helsingin Kivikkoon perustettu ja avattu hiihtoputki on jo luku sinänsä. Hiihtohalli avattiin vuonna 2009, yhtiön Artic Sport Centerin toimesta Ylläs-hallin nimellä.

Tekniikka&Talous-lehden mukaan 16.11.2009: rahoittajina ovat olleet Helsingin kaupunki, Osuuspankk, ja tietenkin valtion Finnvera. Rahaa palannut varmaan monia miljoonia.

Taloussanomat kirjoittaa 12.6.2011: Kivikon hallin velkojalla Kiviconstruetion Oy:llä on panttivelkaa saatavineen peräti 1,2 miljoonaa euroa, sekä vakuutettomia saatavia 400 000 euroa. Helsingin kaupungilla saatavia 3,7 miljoonaa, ja Helsingin Osuupankilla ja Finnveralla yhteensä 2,5 miljoonaa.

Ylläs-Halli joutui velkasaanerukseen sekä konkurssiin, ja myöhemmin Helsingin kaupunki osti hallin huostaansa 3 miljoonalla eurolla pakkohuutokaupassa kiviriipakseen vuonna 2012.

Helsingin Sanomien mukaan 26.7.2011, on mieskaksikko saanut tuomiota uhkailusta ja kiristyksestä, kun opeinnyt oman käden kautta 30 000 euron velkaansa Ylläs-Hallin rakunnattajalta sekä perustajalta.

*

Paimion Paippi

Suomen viides hiihtotunneli avattiin Paimioon vuonna 2006. Tunnelin kustanukset olivat  2 miljoonaa euroa, ja Paimion kaupunki on joutunut tunnelin rakunnatimes loppusuoralla laittamaan rahaa pääomalainana 450 000 euroa, jotta tunnelin rakentaminen saataisiin päätökseen.

Odotus putken käyttäjämäärälle on ollut 30 000 kävijää vuodessa. (:365]?

Helsingin Sanomat kirjoittaa 21.4.2011, että Paimion hiihtoputki konkurssiin. YLE uutisoi 2012, että hiihtotunneli Paimiossa sai ostajan:  Salosssa oleva eristeyhtiö Finnfoam on ostanut hiihtoputken hintaan 300 000 euroa.

Suurimpia velkojia ovat olleet tietenkin valtion FinnveraOy ja Lounais-Suomen Osuuspankki.

Paimion kaupunki omisti alussa hiihtoputkesta 40 %, ja mukana olivat lisäksi muista kunnista: Salo, Muurla, Somero, Marttila  osaomistuksella. Vuonna 2009 on tarvittu lisää rahaa Paimion kaupngilta, ja sitä on myönnetty 60 000 euroa konkurssin pelossa.

SSS.fi kirjoittaa 29.12.2015: ”Paimion hiihtoputken suosio kasvannut – 200 henkilöä vuorokaudessa.

Turun Sanomat 10.10.2007: Turun hallinto-oikeus on kumonnut Paimion kaupunginvaltuuston hiihtoputkelle myöntämän 450 000 euron pääomalainan osapuolten jääviyksien vuoksi. Paimio on valittanut tästä, ja mikä liene lopullinen päätös asiasta? Onko maksettu vai ei!

Nykyinen putken omistaja Finfoam on suunnitellut putken yhteydeen eristettyä tuulivoimalaa..

*

Leppävirta

Leppävirran hiihtoputki valmistui 2004. Kallion sisälle louhitun putken rakentamiskustannukset olivat 5,2 miljoonaa euroa, ja valtion ja EU-tukien osuus olisi olllut siitä 70%:n luokkaa. [aika paljon]

Putken suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa sen ylläpito oli suunniteltu yritystoiminnaksi ja taustaiseksi.

Leppävirran kunta omistanee kokonaan hiihtoputken, sillä Savon Sanomien otsikon 14.11 2016  mukaan:” Leppävirran valtuusto neuvoi hihtoputken hoidosta ja lumettamisesta ”

Samassa Savon Sanomien artikkelissa kerrotaan, että  Leppävirran kunnanvaltuusto on nostanut takaamansa luottolimiittiä hiihtoputkelle  25 000 eurosta 125 000:n

Yle uutisoi 22.8.2012, että Leppävirran hiihtoareena on jatkossa ehkä kesäisin kiinni, ja siitä tulisi säästöä 20 000 – 30 000 euroa.

Minusta nämä hiihtoputket ovat kyllä tarkoitettu lumettomaan aikaan auki pidettäväksi.

Mistään ei löydy tietoja Leppävirran hiihtoputken ” kunnan yhtiön” tuloslaskelmia ja tilinpäätöksiä, että mikä on sen kannattavuus. Ilmeisesti ei kuitenkaan liene voitollinen!

*

Lisää hiihtotunneleita Suomeen tulossa?

Laukaan kunnan avoimesta Vapaa-ajan lautakunnan kokouksen pöytkirjasta 2/2016 – 26.05.2016 käy ilmi, että keskustan valtuutettu Veikko Haverinen on tehnyt aloitteen hiihtoputken hankkimesta Laukaan Peurungaan, jossa on jo kylpylätä ja muuta akviteettia ennestään. Aloitteen on kirjoittanut yhteensä kuusi valtuutettua.

Ohjausryhmä on tehnyt tututusmismatkan Uuteenkaupunkiin ja Paimioon hiihtotuunneleihin, ja rivien välistä kokouksesta saa sen kuvan, että hiihtotunnelihanke on hyvä asia!

Tunnelihanketta esitettäisiin kunnahallituksella, ja lienekkö asia vielä viereillä.

YLE uutisoi myös tästä 26.5.2016 otsikolla. ” Laukaassa viritellään taas hiihtoputkea”

Laukaan hiihtoputkihanke on ollut esillä jo kymmnen vuotta sitten.

YLE uutisoi 1.7.2013: ” Imatralle suunnitellaan hiihtoputkea”

Imatran Ukonniemeen pallohallin läheisyyteen on ollut suuunnitteilla hiihtoputki, ja sen rakennuttajana ja toimijana olisi ollut yksityinen taho.

Lempäälään suureen kauppakeksukseen Ideaparkkkiin on jo kymmenen vuotta sitten suunniteltu maan alle kilometrin hiihtoputkea, ja nyt asia näyttäisi taas olevan ollut uudestaan viereillä.

Hakunilaan Vantaalle suunniteltiin suurta hiihtoputkea, mutta se kaatui rahoituksen puutteseen.

Espoon leppävaaraan myös piti valmistua hiihtoputki yritysrahoitteisen Snowring Sportin suunnittelemana, mutta sekin on kariutunut

*

Millä kävijämäärillä ja hinnoilla hiihtoputkien pyörittäminen on taloudellisesti kannattavaa maallikon tukkimeiehn pelkällä kirjanpidolla!

Mitä seuraa noitten hiihtoputkien ja -tunneleitten kävijämääriä, niin tuntuu maksimissaan niissä päästävän noin 30 000 kävijään tai kävijäkertaan korkeintaan vuodessa.

Pääsymaksuja niihin myydään erilaisilla hinnoilla: kerta-, päivä-, vuosi- ja määrätyn kokoisilla käyntikerroilla [esim. 10 krt kortti ] kertamaksuilla. Lisäksi on erilaisia hintoja lapsista eläkeläisiin, ja hinnat vaihtelevat alta kymmen eurosta aina 20 euroon.

Laskettaessa 30 000 kävijää vuodessa: jaettuna 30 000/365 vrk= 82 hiihtäjää pitäisi käydä hiihtoputkissa vuorokautta kohti ympärivuoden, joka tarkoittaa 2460 kävijää kuukaudessa, ja osa putkista on kesät kiinni. Vuokatin hiihtoputken kävijämäärä on keskiarvolla koko vuoden vähän yli 2000 kävijäkertaa vuodessa, mutta puolen vuoden aukiololla se tekee sille ajalla 4166 kävijää kuukaudessa, joka ei vielä itse putkeaan taloudellisesti kannata.

Tuntuisi järkevältä hinnoittelulta, että  jos kävijöitä tosissaan olisi tunneleissa paljon hiihtämässä, niin hinnat eivät saisi kohota pilviin. Kulut taas suurenevat kävijöitten määrissä, ja tasapainossa pitäisi osata kikkailla.

Ehkä 10 – 15 euron maksu kävijää kohti keskiarvoltaan tuntuisi järkevältä hinnoittelulta taloudellisesta näkökulmasta. Hintojen ollessa korkeimpia, ihmiset eivät enää tule ja alta kympin hinnoilla se ei enää kannata.

Liikevaihtoa tulisi 10 €uron maksulla kävijää/päivä kohti vuodessa: 30 000 kävijää x 10 = 300 000 liikevaihtoa putkiyhtiölle vuodessa.

Liikevaihtoa tulisi 15 €uron maksulla kävijää/päivä kohti vuodessa: 30 000 kävijää x 15 = 450 000 euroa putkiyhtiölle vuodessa.

Keskiarvona voisi sanoa, että maksimissaan pelkillä korttien ja lippujen myynnillä hiihtoputkiyhtiö voi päästä vuodessa noin 400 000 euron liikevaihtoon, mutta siihen ei ole mahdolista kuin muutamilla suurilla, kuten Vuokatin hiihtoputkella.

Suurimalla osalla näistä pienemmistä liikevaihto jäänee vuodessa 150 000 – 200 000 euroon. Hiihtoputkien sesonkiaikaa lienee 4 kuukautta vuodessa, ja tosiaan suurin osa putkista on kiinni kesäajan, ja huippukäyttöaika jää lyhyeksi, josta pitäisi koko vuoden kate saada aikaiseksi.

Laskettaessa, että juuri tuo 4 kuukautta [120 vuorokautta] tuo liikevaihdon putkille vuodessa, niin neljän kukauden aikana [30 000 kävijäkertaa/ 120 vuorokautta= 250 kävijää oltava kiireisimpään aikana päivässä. Tämä tietää [30 vrk x 250 kävijää] vähintään 7500 kävijää tai kävijäkertaa vähintään kuukaudessa.

Kiireisimpään aikaan juuri lokakuussa näyttää esim. Jämin hiihtoputkessa olleen noin 3500 kävijää, eli puolet vähemmän. Jämin hiitoputken liikevaihto ollut vuonnna 2016 – 137 000 euroa

Hiihtoputki vaatii palkkakustannuksia ja ylläpitokustannuksia, ja lainan ja velkojen lyhennnyksiä, jos sellaisia vielä on edellisen konkurssin jäljiltä.

Hiihtoputki varmaan tarvitsee työntekijöitä koosta riippuen 5 – 10 ihmistä, ainakin kiireisimpään aikaan.

Laskettaesa yhden hennliön palkkakustannuksia vuodessa, niin jollain 2000 – 2200 euron kuukausipalkalla se tietäisi palkkojen lisäkuluineen työntekijää kohti kuluja 3000 – 3500 euroa kuukaudessa.

Vuodessa näin laskettuna vain viiden ihmisen työvoimalla, palkkojen kuluiksi tulisi yhtä ihmistä kohti vähintään 35 000 – 40 000 euroa vuodessa. Esimerkiksi 12 kuukautta x 3500 euroa = 42 000 euroa x 5 työntekijää = palkkakustannukset yksistään tällä keskiarvolla olisi  210 000 euroa vuodessa.

Riittääkö sitten vain viisi ihmistä vuodessa keskiarvolla pitämään yllä hiihtoputkia, tosin tietenkin osa voi olla lomautettuna ja osa-aikaisia työntekijöitä, mutta muutama on varmasti palkollisena ja työsuhteessa ympäri vuoden, vaikka kunnan kautta.

Lisäksi hiihtotunneleissa on paljon muita kuluja henkilökunnan palkkojen lisäksi: vuokrat, korjaukset,  energian hintojen nousut, verot, sähköt, lumetukset, alihankkijat, investoinnit kehittelyyn, mainostaminen ynm…

Ne varmaan tekevät yhdesssä vuodessa jopa 100 000 euroa. Palkkakulujen lisäksi nämä tekevät yhteensä hiihtoputkelle vuosittain kustannuksia noin 300 000 euroa, ja jos maksimissaan olisi mahdollisuus päästä vuodessa 300 000 euron liikevaihtoon: niin tämähän kannattavuden vuoksi mahdoton yhtälö.

Lainoja ja maksamattovia velkoja ei enää kärsi olla hiihtoputkella näiden edellämainittujen kulujen lisäksi.

Monilla hiihtoputkilla on ohessa muuta aktiiviteettiä, kuten Jämillä Areena, ravintolat, hotellit, suksihuollot ja vuokraamot, sekä Lepävirralla tämä Vesileppis – Vuokatista puhumattakaan.

Nämä ovat yleensä kuitenkin eri yrittäjillä ja toimijoilla putken ohessa.

Motto: hiihtotunnelit näyttäivän tulevan nettotulokseen tai vähän kannattavaksi, noin 40 000 vuoden kävijämäärällä ja 15 euron maksulla kävijätä kohti, ja siihenkään ei saa olla enää paljon velkoja ja saatavia rasitteena.

Miten lienevät karvahatusta nuo hiihtotunnelien rakentajat ja toimijat tehneet nuo kannattavuuslaskelmansa ja budejettinsa niitä perustettaesaan..

Käyttävätkö näitä hiihtotunneleita hyväksen, maajoukkuehiihtäjät, kansallisen tason kilpailijat, aktiiviset kuntohiihtäjät, tai satunnaiset harrastajat.

Ensilumen ladut avataan luontoon aikaisin Lempäälässä ja Vuokatissa, ja syökö ne tavallaan hiihtoputkissa kävijöitä?

Pohjoiseen mennään Kuusamoa myöten luonnon lumille hiihtämään aikaisin lumitilanteesta huolimatta, mutta tarvitseeko Ahvananmaa vielä Suomessa hiihtotunnelin, sillä muualla Suomessa hiihtotunneleilla ei enää liene taloudellista kannatusta!

Tarvitseee!

Sukset sisälle tunneleihin vain survaiskaa, jos se vain on mahdollista!

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Jukolan viestissä nykyään tulevat aikaerot suurikisi kärkeen samoilla sijoituksilla entisiin viesteihin verrattaessa – johtuu näistä huippujen keskittämisellä samoihin ammattiseuroihin

Jukolan viesti on muuttunut muutaminen kymmenien vuosien takaisista kaksijakoiseksi. Kärjen valtaavat ammattisuunnistajille ja huipuille keskitetyt seurat, ja monissa Suomen seuroissa on paljon mukana joukkueissa ulkomaalaistaustaisia suunnistajia jalkapalloseurojen tapaan. Jälkipään tuloksissa taas muodostavat erilaiset kaveripiireistä ja työpaikoilta muodostetut sekajoukkueet, jotka eivät ole varsinaisia urheiluseuroja.

Vielä vuonna 1987 Hollolan Jukolan viestissä oli vain mukana pelkkiä virallisia urheiluseuroja noin 1000 joukkueen osallistujien määrästä. Nyt 1600:sta joukkueesta jo puolet ovat kohta näitä ”hupijoukkuita”: OK Juntit, Varma Pummi, Eksyneet, Hukkarasti Ravinen, Supan pohjalla, OK Pöhköt, Jouluksi kotiin, ALKO-STOP jne..

Erään tuttavani työpaikan edustaja kyseli minulta vanhaa vuoden 1987 suunnistuskarttaa Hollolan Jukolan viestistä, sillä Jukolan viesti suunnistetaan nyt 2018 samoissa maastoissa kolmenkymmenen vuoden päästä. Työpaikkajoukkueen valmistautuminen Jukolaan alkaa jo tälläkin tasolla maastoihin tutustumisella suunnistuskartan kautta, vaikka kaikenlaisia hyviä peruskarttoja jo löytyy muutenkin netistä. En osaa sanoa, miten paljon hyötyä näistä karttojen katseluista etukäteen on näille joukkueille, mutta kiellettyä ja salaistahan se ei enää ole! Paitsi kisamaastoon ei saa mennä edes sieniä poimimaan huivi peitettynä päässä.

Hälvälän Hollolan Jukolan 1987 suunnistuskartta tosiaan löytyi pitkän etsinnän jälkeen laatikon pohjalta, ja olin siinä kilpailussa Kajaanin Suunnistajien ankkurina noin 14,7 km matkalla. Kajaanin Suunnistajien amatööri- kajaanilaisten suunnistajien sijoitus oli mielestäni silloin on ollut hyvä. Kajaanin Suunnistajat sijoittui viestissä sijalla 154, lähes 1000:n loppuun päässen joukkueen tilastossa.

Kartan löytymisen jälkeen tuli mieleen, että miten Jukolan viestin yleinen taso, osanottajien määrät, ja erot kärkeen ovat muuttuneet tämän 30:n vuoden aikana. Siitä vertailua seuraavassa osiossa.

*

Aikaerot kärkeen muuttuneet suuriksi samoilla sijoituksilla

Kajaanin Suunnistajat olivat tuolla Hälvälän Hollolan Lahden seutuvilla 1987 sijalla 154, ja amatöörijoukkueemme Kajaanista hävisi kärkeen Lohjan Hiidenkiertäjielle 1:08 tuntia. Siis vain reilun tunnin!

Vastaavasti vuoden 2017 Jukolan viestissä samalle sjoitukselle 154. sijoittunut joukke  Suunta-Sepot on hävinnyt kärkeen 2:30 tuntia: siis  noin puolitoistatuntia on vastaavasti KaSua huonomman ajan saanut samalla sjoituksella viime vuoden Jukolassa.

Hollolan Jukolassa paras kainuulainen joukkue on ollut Suomussalmen Rasti sijalla 63, häviten kärkeen Hidenkiertäjille  + 45 minuutita. Vastaavasti Jukolassa 2017 samalla sijoituksella 63. ollut joukkue Malungs OK Skogsmårdclorna 2 on hävinnyt kärkeen 1:17. Siis reilusti on ollut puoli tuntia aikaa vertailussa.

Hollolan Jukolan viestissä 1987 on 100. sijoitunut Alfa Osa OK, joka hävinyt kärkeen  + 56 minuuttia, mutta vastaavasti 2017 viestissä samalle sijalle 100 sijoittunut OK Panhurs on hävinnyt kärkeen 1:50. Siis noin tuntia huonommin häviää sadas joukkue ajassa 2017, kuin vuonna 1987.

Vastaavasti tilanne tasoituttunut huonomommilla sijoituksilla jostain syystä, sillä Hollolan Jukolassa on 1987 viimeiseksi sijalla 989 maaliin päässyt joukke Suunta-Veikot, on hävinnyt kärkeen 10:16 tuntia.

Vastaavasti Jukolassa 2017, on samalla sijalla 989 maaliin tullut Pimeduse Ryytel RT, on hävinnyt voittajajoukkueelle vain 7 tuntia.

Nämä huonompien joukkueiden yhteislähdöt nähdäkseni tasoittavat näitä tilastoja joukkueiden ajoissa.

Jukolan viestissä Joensuussa 2017 viimeisenä maaliin on tullut kunniakkaasti Joensuun kaupungin oma joukkue sijalla 1352, häviten kärken 21 tuntia, ja ankkurina on ollut nainen Sari Vähäniitty. Nykyään naisetkin saavat osallistua tasa-arvoisesti miesten viestiin. Vuonna 2014 on Jukolan viestissä 331 sijalle sijoittunut KooVeen ylijämään naisista koottu joukkue, joka on jättänyt jälkeensä yli 1000 miesten joukkuetta!

Näitä sekaseuroaja SOK Pussin Kiristäjiä alkaa löytyä tulosluettelossa nykyään enemmän, noin 500 sijoituksen jälkeen. Työpaikkajoukkueista Tieto, on ollut  vuonna 2017 Jukolan viestissä  sijalla 1168, ja hävinnyt kärkeen melkein 9 tuntia.

Kuvakaappaus samalla tulevasta Jukolan viestistä 2108, ja edellisestä Joensuun Jukolasta. Kirjoitus jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180428_182809.jpg
Joensuun Jukola 2017, ja tuleva Lahti -Hollola 2018

*

Kajaanin Suunnistajat on pärjännyt aikoinaan huippujoukkueille

Juokalan viestissä on nykyisistä huippu-ostojoukkueista ollut Kajaann Suunnistajien kanssa amatööriporukan kanssa samoilla sijoituksilla Hälvälässä 1987: Helsingin Suunnistajat sijoitunut 62, Turun Metsänkävijät 65, ja Paimon Rastin kakkosjoukke on ollut 185, häviten kärkeen 1:14 minuuttia. Paimon Rastin ykkösjoukke on hävinnyt reilusti KaSulle sijoituksella 274, aikaeroa ”meille” puolituntia.

Nykyään Paimion Rasti on maailman eliittiä.

Nykyinen huippujoukkue Tampereen KooVee on ollut  1987 vasta sijoituksella 204, ja hävinnyt KaSulle noin 10 minuuttia. KooVee on ollut Jukolan viestissä 2017 toinen, ja Tampereen Pyrintö kolmas, mutta TP on myös aikaisemmin menestynyt.

Ihmetyttää ja äimistelyttää!

Juokolan viestissä ovat hyville sijoituksille päässeet vielä 1987 ehkä omankylän pojat: Pielaveden Sampo 54, Ikaalisten Nouseva Voima 57, Kyrös-Rasti 72, Tohmajärven Urheilijat sjalla 90. Nykyään näistä  sijoituksista voisi olla näillä seuroilla muisto vain Ikaalista huomioimatta. Tohmajärven Urheilijat on tullut Juokolan viestissä 1983 ensimäisen osuuden vaihtoon toisena.

Nykyinen ulkomaalaisilla vahvistettu  huippuseura Tampereen KooVee on hävinnyt KaSulle Hälvälässä sijoituksella 204. –  noin 10 minuuttia.

Haukivuoren Kisailijat on ollut 854, Erkki Kohvakka on ollut seuran ankkurina hyvällä ajalla 1:56;43, häviten parhaille ankkuriosuuden viestin viejille vain noin puoli tunta!

Tosin vuonna 1987 Jukolassa sijalla 4. ollut Kalevan Rasti on edelleen huipulla ostojoukueena, mutta lienee ollut tuolloin vielä enemmän amatööripohjalla.

Ulkomaalaisia seuroja; Södertälje, IFK Göteborg, Halden SK, OK Ravinen ja IFK Lidingö SOK myöten, ovat aina ollee käressä Jukolassa, mutta ovatko hekin olleet jo aikaansa edellä  näitä värvättyjä ammattilaisten suuunistajien keskitettyjä seuroja?

IFK Göteborg voitti Jukolan viestin 2017.

*

Kainuulaisia suunnistuseuroja edelleen hyvin ollut Jukolassa mukana

Jukolan viestissä vuonna 1987 ovat kainuulaiset suunnistusseurat sijoittuneet:

Suomussalmen Rasti 63, Kajaanin Suunnistajat 154,  Kuhmon Peurat 257 Anssi Karjalaisen  ankkuroimana, Kajaanin Kuohu Arto Härkösen ollessa ankkurina 442, Rasti-Hyryn- 2 joukk, hiihtäjä Esa Rompaisen ollessa ankkurina 444, Kajaanin Suunnistajien- 2 joukkue sijalla 573, KaSun nelosjoukkeue 593. Rasti-Hyryn ykkösjoukueen sijoituksesta,  ja joukkueen keskeyttämisesta tai hylkäämsestä ei ole tilastoissa tietoa.

Noin kymmenen joukkuetta on päässyt kainuulaisista seuroista maaliin Jukolan viestissä 1987.

Vuonna 2017 vastaavasti kainuulaisten suunnistuseurojen sjoitukset:

Sotkamon Jymy 193. [ankkurina Ivon Zolkin?], Kajaanin Suunnistajat 264, Suomussalmen Rasti 265, Puolangan Ryhti 453,  KaSu 2 – 534, KaSu 3 -592, Rasti-Hyry 614, Kainuun Prikaatin joukkue 632, SoJy 2 – 645, ja Kuhmon Peurat sijalla 773 ja KaSu 4  – 972.

Sotkamon Jymyn Jukolan viestin  joukkueen sijoitus on ollut tavallaan erittäin hyvä, vaikka hävinnyt kärkeen 2 tuntia 50 minuuttia [vertaa aikaerolla vastaavaan sijoitukseen 1987], mutta ovatko jymyläisetkään enää pelkästään enää sotkamolaisia ”oman kylän poikia” edes Jukolan viestissä [pesäpallossa ovat], ja onko heilläkin ollut niitä vahvistuksia, ainakin ankkurin Ivon Zolkin nimi viitttaa siihen..?

Suunnilleen saman verran on ollut joukkueita mukana Kainuusta, verrattaessa vuoden 1987 Jukolan viestiin. Mainittakoon, että parhaina vuosina kainuulaista seuroista oli Jukolan viestissä mukana kaikista yleensä peräti 3- 5 joukkuetta.

Suomussalmen Rasti oli Kainuussa ensimmäinen ”ostoseura” 80-luvun alussa, kun Kainuun piirin parhaat suunnistajat liittyivät Rastiin, ja tuloksena oli Kalevan Rastiviestin voittoja ja Jukolan viestissä Ounasvaraalla 1980 viides sija.

Eräs pankki kustansi muistaakseni suunnistusasut ensimmäisenä sponsorina Suomussalmen Rastille, ja ostoseurahan se oli ammattimaisesti…

Kuvassa äimistelijän Jukolan viestistä kartta, jossa mentiin ulos kartalta huipuusuunnistajan Sumusjärven Sisun Risto Nuuroksen kanssa, ja siinä äimistellessä meni aikaa ehkä noin  5 – 10 minuutittia.

IMG_20180428_190214.jpg
Äimistelijän kartalta ulosmeno vasemmassa laidassa, ja siinä sitä sitten äimisteltiin pitkään Nuuroksen kanssa. Punaisella piirretyt reitit ovat kirjoittaneen, ja tummemmalla voittaneen joukkueen Lohjan Hiidenkiertäjien maailmanmestarin Kari Sallisen

Suomusjärven Sisu oli ennen KaSua sijoituksella 139, ja seura on ollut Jukolan viestissä 2017 sijalla 280. Suomusjärven Sisu on hävinnyt voittajajoukkueelle 1987 sijalla 139 tunnin, ja vuonna 2017 Jukolassa sijalla 280 – kaksi tuntia 11 minuuttia voittajoukkueelle hävinneenä.

*

Yhteenveto

Huippuseuroihin ammattisuunistajilla kasatut seurat tekevät mahdottomaksi, perinteisten kuntaseurojen Pielaveden Sampojen menestymisen nykyisessä Jukolan viestissä. Pielaveden Smpo oli vuoden 1987 Jukolassa sijalla 54, mutta 2017 en löydä seuraa edes tuloksista. Sammolla ei taida nykyisin olla suunnistuksessa seuratoimintaa. Juha Kirvesmies oli ennen tunnettu Pielaveden Sammon hiihtosuunnistaja.

Pielaveden Sampo on ollut vielä Vehkalahdella 1992 Jukolan viestin kolmannen osuuden jälkeen toisena: Raimo Kankkunen on taistellut tasapäisesti Thollhättans SOKn kovaa juoksijaa Carsten Jörgensenia vastaan.

Toisaalta äimistelyttää, että Kainuun rajalta Savosta, Sonkajärven Pahka on sijoittunut hyvin 2017 Jukolassa sijalle 214 – onko sekin värvätty ostojoukke, vai oman kylän poikia!

Onko se sitten hyvä vai huono asia, että parhaat suunnistajat kootaan monista maista yksiin seuroihin ehkä rahan voimalla, ja perinteisiillä pienillä suunnistuseuroilla ei ole mahdollisuuksia menestyä edes Jukolan viestissä.

Kuvan jälkeen vielä loppulause.

IMG_20180428_171226.jpg
Rastilippu jossain odottaa suunnistajia

Venlojen viesti ei ehkä ole vielä mennyt näin kaupalliseksi!

 

 

 

 

 

 

 

 

Kainuulaiset suunnistajat karttavat osallistua Fin5- suunnistusviikoille – kuntosarjat nousussa – KRV:llä Kajaanissa 2018 vielä parempi pöhinä Lapuan Fin-vitoseen verrattaessa ennakkoon osallistujien määrissä

Tulevaan kotikuntaani Hämeenkyröön muuton yhteydessä, löytyi aikoinaan kirppikseltä ostamani lehti, jossa on infoa ja lähtöluettelot Hämeenkyrön suunnalla vuonna 1998 järjestetystä Fin5-suunistusviikosta.

Mielenkiinnosta laskin: peräti 5411 kilpasarjoihin ilmoittautuneiden joukosta, että kuinka paljon on kainuulaisia suunnistajia ollut mukana. Kuntosarjat ovat olleet silloinkin jo olemassa, sillä niihin oli ilmoittautunut 15 henkilöä. Kuntosarjat – nykyiseltä nimeltään avoimet sarjat saivat alkunsa Kainuun Kuhmon Rastiviikolta 1997, mutta osallistujamäärät niihin pomppasivat suuriksi Kajaanin Joutenlammin Rastiviikolla 2003.

Kuvakaappaus Fin5  järjestäjien lehdestä vuodelta 1998. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180422_203216.jpg
Peräti 5411 suunnistjajaa oli ilmoittaunut Hämeenkyrön ja Ikaalisten maisemiin. Viljakkala on liittynyt myöhemmin Ylöjärven kuntaan

Kainuulaiset suunnistajat Fin5 -suunnistusviikolla 1998 Hämeenperän suunnalla:

Kajaanin Suunnistajista mukana ollut 19 kilpailijaa: Jukka Oikarinen, Riikka Lappalainen, Tero Kuosmanen, Arto Haverinen, Antti Oikarinen, Pentti Malinen, Jorma Parkkinen, Jorma Lappalainen, Eino Moilanen, Toivo Kilponen, Jouko Mäkelä, Lauri Leinonen, Eero Leinonen, Anu Oikarinen, Tuula Haverinen, Ulla Moilanen, Sanna Malinen, Saara Malinen ja Kalle Tolonen.

Kajaanin Kuohusta Martti Anttila, Suomussalamen Rastista Heikki Manninen ja Mirja Humalkangas, sekä Kuhmon Peuroista Teuvo Moilanen. Siis yhteensä 23 suunnistajaa Kainuusta oli ilmoittautunut Hämeenkyrön, Viljakkalan ja Ikaalisten maisemissa järjestetylle Fin5 viikolle 1998.

Kohtuullisen pieneltä vaikuttaa tuo kainuulaisten määrä, vaikka samana vuonna on Kainuussa järjestetty  Kainuun rastiviikko [KRV] Kajaanin Suunnistajien toimesta Kajaanin Koutaniemellä ja Sotkamon kunnan puolella Lontanniemessä.

Ilmoitin Kajaanin Suunnistajien toimesta vaimoni kanssa seuran jäseniä aikoinaan kymmenen vuotta kilpailuihin, ja muistaakseni Kajaanin Suunnistajista Fin5:lle osanottajien määrät olivat tuota 10 – 20 luokkaa.

*

Vain 7 suunnistajaa kainuulaisista seuroista Tampereella Fin5:sella

Fin5 rastiviikko järjestettiin viime vuonna heinäkuun puolessa välissä 2017 täällä Tampereen suunnalla, ja lisäksi sen yhteydessä kilpailtiin nuorten MM-kisoissa. Kainuulaisten suunistajien määrä on on ollut Tampereella pieni, vaikka Kainuun Rastiviikko järjestettiin Kuhmossa poikkeuksellisesti vasta heinäkuun lopulla Kuhmossa Fin5 jälkeen.

Vuosi sitten olin laskenut, että vain 7 kainuulaisista seuroista oli ilmoittautunut Tampereen Fin5 viikolle.

Laskin silloin, että Tampereen Fin5:lle on osallistunut 2446 kilpasarjalaista, johon sisältyy kaikki RR 8 vuotiaisten rastireiteistä 80 vuotiaiden sarjoihin ja eliittisararjat mukaan lukien. Ennakkoon kuntosarjoihin oli ilmoittautunut vain 74 suunnistajaa.

Kuntosarjoissa on ollut kuitenkin mukana 500 – 1000 suunnisttajaa, nuorten MM-kilpailuihin on osallistunut 315 urheilijaa, joten koko osallistujien määrä lienee Tampereella ollut 3500 – 4000 välillä.

Vaikka Kainuu järjestää omat Rastiviikkonsa vuosittain, niin tuntuisi kuitenkin luontevalta, että näitä määriä enemmän kiinnostaisi myös kainuulaisten suunnistajien osallistuminen rastiviikoille myös muualla Suomessa.

Erona Fin5 KRV:n on, että Kainuussa järjestetään kilpailut omassa piirissään Kainuun alueella, mutta FIn5 voi olla Kuusamosta eteläiselle Karjaalla alueella. Osanottajien määriin molemmilla viikoilla toki vaikuttaa, missä päin Suomea tai missä kunnassa Kainuuta ne järjestetään.

Mielenkiintoa herättää myös se, että vuonna 2019 järjestetään Sotkamossa Kainuun Rastiviikko Tipasojalla MM-maisemissa, ja samana kesänä ei kovin kaukana Kainuusta Fin5 Nilsiän Takovuoren -Kuopion maisemissa, ja ilmeisesti myös Rautavaaralla vuoden 1996 Jukolan viestin maisemissa. Miten osanottajat niihin ja mistä päin Suomea jakaantuvat näille viikoille keskenään!

*

Osanottajien määristä KRV ja Fin5 viikoilla

Aika suurelta vaikuttaa tuo 5500 ilmoittauneiden määrä Hämeenkyrön ja Ikaalisten suunnan Fin5 rastiviikolla 1998, ja on varmaan sen historian suurimpia osanottajien määriä, ja huom! vain kilpasarjoissa.

Kuusamossa 2014 kuitenkin on ollut tätä suuremmat osanottajamäärät finvitosella, sillä siellä on laskettu mukana olleen kilpasarjoissa 4500 suunnistajaa, ja kuntosarjat mukaan laskettuna yhteensä noin 6300 suunnistajaa. Sinä vuonna ei kuitenkaan Kainuussa Rastiviikkoa ole järjestetty.

Normaaleista Kainuun Rastiviikkojen historian suurin osanottajien määrä lienee Sotkamossa 2007 järjestetty Kainuun Rastiviikko, jossa yhteensä on ollut 4884 suunnistajaa, mutta ns. kuntosarjoissa jo mukana 1620 osallistujaa.  [kilpasarjoissa 3262 ja kuntosarjoissa 1620 suunnistajaa]

Mikko Äijälä on tehnyt Kajaanin ammattikorkekoulun kanssa tutkimusta, juuri tästä Sotkamon 2007 Rastiviikosta, ja siitä tilastona nuo osanottajien määrät.

Suurin KRV:stä on tietenkin Sotkamossa vuonna 2013 MM-suunnistusten yhteydessä järjestetty rastiviikko, jossa laskelmien mukaan on osallistunut yli 9000 suunistajaa.

Teemu Takalo on tehnyt Jyväskylän yliopiston kanssa tutkimuksen Sotkamon MM- ja rastiviikosta 2013, jonka mukaan kilpasarjoissa olisi ollut mukana 3241 suunnistajaa ja kuntosarjoihin osallistunut peräti 2370 suunnistajaa, tai kävijäkertaa. Näiden yhteen laskettu summa on siis 5611 suunnistajaa.

Näistä Takalon ilmoittamista määristä, on vähennetty pois ulkomaalaiset osanottajat ja perhesarjalaiset, ja sen vuoksi koko osallistujien määrä nousee tuohon yli 9000:teen.

*

Kainuun Rastiviiko alkoi 1966, jossa oli mukana 325 suunnistajaa, sen jälkeen on ollut osallistujien määrissä nousua ja laskua.

Vuonna 1977 KRV:llä – 1321 osallistujaa, 1988 – 4163, 1998 -3102, 1991 Sotkamon Saviahossa peräti 4552 vain”kilpasarjalaisia”, 2008 – 3503, 2013 yhdistettynä MM-suunnistuksilla 9000, Puolangalla 2016 – osanottajien määrä ollut noin 3500 -3700, jossa kuntosarjojen osuus joku 1300 – 1500 suunistjajaa, ja Kuhmossa laskelmieni [1657] mukaan kilpasarjoihin on ilmoittautunut  noin 1700 suunnistajaa , ja kuntosarjoihin 500-700 välillä.

Tällä hetkellä näyttäisi KRV:n ja Fin5 rastiviikoille osallistuvien määrät näyttäisivät olevan noin 3500 – 4500 suunistajaa, joista kuntosarjalaisten osuus olisi 1000 – 1500 henkilöä.

Fin5 Suunnistusviikko alkoi 1984 Kauhajoelta, nyt se Seinäjoella-Lapualla 2018 on laskujeni mukaan 34.kerta.

Kuvakaappaus Kainuun Sanomien sivuilta, ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180422_203131.jpg
Kainuun Sanomien 13.4.2018 julkaistun artikkelin perusteella KRV-2018 odotetaan Kajaaniin vajaata 4000 osallsistujaa, joista kuntosarjalaisia olisi vähintää puolet

*

Avoimien kuntosarjalaisten määrä valtaamassa kilpasarjoja rastiviikoilla

Kainuun Sanomat kirjoittaa artikkelissaan otsikolla: ”Rastiviikolla muhii mullistus – Kuntosuunnistajia jo pian enemmän kuin kilpasarjalaisia”

Kirjoituksen mukaan 4000 suunnistajaa olisi tulossa ennakkoon imoittautujen  perusteella yhteensä Kajaanissa 2018 järjestettävälle rastiviikolle. Tämän laskelman mukaan kuntosarjoihin olisi jo osallistumassa yli 2000 suunnistajaa.

Kajaanin kaupungin tai KRV:n Menoinfossa taas osallistujien määräksi ennustetaan 4500-5000 suunnistajaa.

Kajaanin Suunnistajien järjestämälle Rastiviikolle 1.6-6.7.2018 on suunnistuksen Irman ja järjestäjien tilastojen mukaan ennakkoon ilmoittautunut kilpasarjoihin 22.4.2018 mennessä 1175 kilpailijaa. Avoimiin kuntosarjoihin on laskelmieni mukaan ilmoittautunut ennakkoon Kajaaniin 145 kuntoilijaa.

Kuva Kainuun rastiviikon sivuilta. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180422_203319.jpg
Historian 51.KRV Kajaanissa 2018

Lapuan- Seinäjoen Fin5 viikko järjestetään myöhemmin 15.7-20.7, ja Etelä-Pohjanmaan lakeuksille on ilmoittautunut kilpasarjoihin 22.4. mennessä 906 osallistujaa, ja kuntosarjoihin ensimmäiselle päivälle vain 6 suunistajaa.

KRV siis johtaa ennakkoon ilmoittauneiden tilastoa Fin5 2018 verrattaessa, mutta toki on huomioitava, että tilastot voivat vielä kääntyä, koska Fin5 järjestetään paria viikkoa myöhemmin.

Ruotsin rastiviikko O-Ringen on jo oma lukunsa, siellä osanottajien määrät voivat olla 20 000 – 25 000 luokkaa, ja heilläkin kuntosarjoissa on russas osanotto. Suomesta voi olla Ruotsissa mukana jopa yli 1000 suunnistajaa, elikkä pienen rastiviikon verran..

Kuvakaappaus Lapuan Fin5 sivuilta. Kirjoitus jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180423_082938.jpg
Fin5 Seinäjoen ja Lapuan maisemissa 2018

*

Mikä parempi järjestäjien kannalta: kilpasarjojen tai kuntosarjojen osallistujien määrät keskenään!

Kysymyksiä herättää lisääntyvä avointen kuntosarjalaisten osallistujien määrät rastiviikoilla:

  • helpottaako se tai vaikeuttaa järjestäjien työtaakkaa
  • kilpasarjoihin vai kuntosarjoihin osallistuvista saa järjestäjät paremmat tulot osanottamaksuissa
  • tulisivatko nämä kuntosarjoin osallistuvat kilpasarjoihin, jos näitä kuntosarjoja ei olisi olemassa
  •  säästääkö järjestät tällä palkintojen kustannuksissa, kun osanottajat vähenevät kilpasarjoissa
  • muuttuuko joku kuntosarjojen A-pitkärata kohta kilpasarjan tasoiseksi  kilpailuksi, huippuja mukana ja aikoja sekä tuloksia tuijotetaan
  • menettääkö Suunnistusliitto tällä liesensstituloja, sillä nähdäseni näihin kuntosarjoihin ei tarvita kilpailulisenssiä – lisenssien hinnat ovat alkaen 36 eurosta nuorempiin 8 euroa. Lisäksi vakuutuksella nämä maksavat 60:stä eurosta kahdeksaan euroa.
  • ovatko rastiviikot kohta ”kuntosarja-viikkoja”, jossa kuitenkin kilpaillaan, mutta palkintoja ei tarvitse jakaa ratojen parhaille
  • miten yleensä järjestävät seurat tulevaisuudessa markinoivat näitä rastiviikkoja
  • miten järjestäjät laskevat nämä kuntosarjoihin osallistuvien määrät: ovatko ne kävijöitä, kävikertoja, vai vain osallsistuneiden henkilölukua
  • ovatko rastiviikot keskenään yhteistyökumppaneita vai kilpailijoita, kilpaillessaan osanottajien määristä – kilpailijoita ne ainakin ovat vuonna 2019, koska KRV järjestetään Sotkkamossa ja Fin5 Nilsiän Tahkovuoren  maisemissa

Ovatko suuret Euroopan olympiafestivaalitkin jopa 2021 vaarassa Vuokatin vaaran vanhanaikaisen ja vaarallisen hyppyrimäen takia Kainuussa! – luvatut nuorten MM-kisat jo peruttiin Sotkamolta

Alkusanat ja prologi: Sotkamon kunta on myöntänyt vuonna 1934  – 1,500 mk avustusta, että kirkolle hautausmaan viereen rakennettaisiin 40 metrin hyppyrimäki oympialaisten leiritystä varten.

Näin kirjoittaa Lauri Kiviniemi KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIASSA I – sivulla 117. Kirja on julkaistu vuonna 1997.

Nyt näyttää siltä, että Sotkamon hyppyrimäet ovat haudattu kansainvälisten kisojen osalta.

*

Äimistelen vaan ensimmäiseksi, että miksi yleensä Nuorten MM-kisoja haettiin Vuokattiin, kun mäen kunto oli jo tiedossa vuonna 2015, ja miksi ne sinne yleensä myönnettiin?

Media puhuu vain nuorten MM-kisojen peruuntumista Vuokatissa, mutta Euroopan nuorten olypiafestivaalitkin ovat myönnetty Vuokattiin vuodelle 2021.

Vuokatin Urheiluopistolla pitäisi olla töissä asiantuntijoita valmennuspäällikköä Jyri Pelkosta myöten, ei kun nimet vaan sopimuksen paperiin, kuin vanhaan vekseliin…

Sokea kreettakin näkee jo päältä päin, että tämä Vuoakatin vaaran mäki ei ole kilpailuun kelvollinen, eikä edes sopiva harjoitteluun. Mäkihyppääjät tosiaan loppuvat Suomesta sanotaan, mutta kun ei ole harrastajille edes kelvollisia harjoitusolosuhteita.

Miten kävisi jääkiekon, jos hallit sulettaisiin ja loppuisivat Suomesta!

Mäen epäkelvottomuuden 2015 toteamisen jälkeen, lisäksi on vielä siinä hypätty arvokisoja. Eikö kellot ole vieläkään soineet soineet, hyppääjän puomilta lähettämä valmentaja ei ole pannut viuhkaa alas.

YLEn uutisten mukaan mäen juurelle ei ole edes kelvollista tietä ja sääntöjen mukaan kilpailujen ajaksi pitäisi vähintään kaksi ambulanssia olla paikalla, mutta kun ei sinne pääse yhtäkään.

Eikö ole kysytty neuvoa edes Vesa-Pekka Sarparannalta! Sarparannan idea oli tehdä hyppyrimäki Korholanmäen kaivoksen Mondo Minelarsin [entinen Talkki] rotkoihin tuulilta suojattuna. se idea olisi ollut nyt ajankohtainen.

Vuonna 2017  Suomen Hiihtoliiton tiedotteessa sanotaan, että pohjoismaiden talviurheilulajien MM-arvokilpailut on myönnetty Suomeen, ja ennen kaikkea maan talviurheilun kehtoon Sotkamon kunnan Vuokattiin. Hiihtoliiton Mika Kulmala hehkuttaa tätä, puhumattakaan Vuokatin Urheiluopiston ja Sotkamon kunnan johdosta.

Järjestäjien taholta on sanottu, että tämä peruminen ei Vuokattia kaada, mutta mikä on tilanne imagon kannalta?

Kuvakaappaus Suomen Hiihtoliiton tiedotteesta, ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180419_111037.jpg
Että silleen

Nuorten vastaavia MM-kilpailuja on aikaisemmin järjestetty Vuokatissa 1992  ja 2005.

Tämä on jatkumoa Vuoakatin arvokisoille, on sanottu Vuokatin Urheiluopiston puolesta, näille luvatuille vuoden 2019 nuorten MM-kilpailuille. Nyt nämä kisat ovat peruttu, kun kansanvälisen Hiihtoliiton FIS:n toppatakkiherrat ovat käyneet mäkeen tutustumassa Vuokatissa paikan päällä maaliskuussa 2018.

Vuokatin vaarallinen vanhanaikainen mäki, ei FIS:n näkökulmasta täytä * sertifikaattia.

Vuokatilta kisat kuitenkin kiellettiin. Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180419_111248_1.jpg
Kuvakaappaus Hiihtoliiton sivuilta – Vuoakatilta evättiin Nuorten MM-kilpailut

 

Hiihtoliiton tiedotteen mukaan Vuokatin mäki ei täytä *sertifikaattia.

Hiihtoliiton Mika Kulmalan miestä nuorten MM-kisoja ei voida jakaa, että Vuokatti olisi saanut pitää maastohiihdon lajit, ja mäkihyppy sekä yhdistetty olisi siirretty muille paikkakunnille. [ei ole enää valitetavasti Suomessa montaa paikkakuntaa, missä näitä voi sääntöjen nojalla edes järjesää – Lahti – Kuusamo, ja Kuopio. [aivan luonnolista ja oikea päätös – toim.huom]

Vuoakatin HS 100 mäki pitäisi olla edelleenkin Suomen käytetyimpiä hyppyrimäkiä, urheilijoiden leirityksessä ja harjoittelussa.

Pohjoismaiden nuorten mestaruskilpailut pidettiin 26.-28.2018 juuri Vuokatissa alle 18-vuotiaiden sarjoissa, niissä olivat tietenkin maastohiihdon lisäksi juuri mäkihyppy ja yhdistetty. Vaaran mäki on silloin ollut laillinen! ja hyväksyttävässä hyppykunnossa.

Vuokatissa on kilpailtu 31.12.2017 mäkihypyn ja yhdistetyn alle 20 vuotiaiden kilpailut HS 100 mäessä, ja tavallaan äimistelen, että miksi silloin on yleensä saatu siinä edes hypätä!

Mäkihypyn LIDL-cuppia on hypätty vaaran HS 100 mäessä talvella 2016.

*

Euroopan nuorten olympiafestivaalit [EYOF] ovat myönnetty Vuokattiin jo lokakuussa 2016, ja niiden ajankohta on [olisi] 6.-13.2.2021. Tapahtuma on suuri, johon odotetaan tuhansia osallistujia, katsojia ja mediaa paikalle. Saako Vuokatti siihen mennessä mitat täyttävää hyppyrimäkeä uudelleen rakennetuksi, sillä tätä vanhaa mäkeä ei edes kannata enää korjata.

Olympiafestivaaleilla on myös ohjelmassa mäkihyppy.  Kainuun Hiihtoseuran Jarkko Määttä on voittanut ylivoimaisesti Tsekin Liberecssä vastaavan kilpailun 2011.

Missä Jarkko Määttä nykyisin harjoittelee Vuokatissa edes kohtuullisella lajin vaatimalla tasolla. Yhdistetyn maajoukkueessa oleva Kainuun Hiihtoseuran Arttu Mäkiaho saa myös kohta muuttaa muualle.  Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180419_105938_1.jpg
Kuvakaappaus MTV uutisista 16.2.2018

Kustannusarvio vanhan mäen kilpailukuntoon laittamiseksi maksanee 1 – 2 miljoonaa euroa.  Mäkeen kuitenkin kannattaa satsata, mitä olisi Vuokatti ilman kunnollista hyppyrimäkeä talviurheilun kehdossa – jääkiekkoareenoihin näyttää vain rahaa löytyvän..

Jopa matkailubisneksen takia uusi tai uusittu hyppyrimäki on välttämätön Vuokattiin, eikä vain urheilijoiden tarpeen vuoksi.

Kuopiolla on ollut samanlaisia ongelmia mäkihypyn ja yhdistetyn maailman cupien arvokisojen suhteen: kaupunki ei satsaa Puijon mäkiin, ja niissä ei voi enää kansainvälisiä arvokisoja maailman cupeja järjestää. Savon Sanomien toimittaja on jopa kehoittanut Puijon mäkien pois horisontista purkamista.

Lajeina ovat Vuokatissa Euroopan  nuorten olypialisten festivaaleissa maastohiihdon ja mäkihypyn lisäksi myös mm. alppihiihto, ampumahiihto ja taitoluistelu. Osa lajeista kilpailtaneen yhteistyössä myös muissa Kainuun kunnissa, kuten Kajaanissa. Televisio ja media varmaan seuraa [seuraisi] tällaistä suurtapahtumaa koko kisojen ajan!

Mikä parempaa mainosta Sotkamon kunnalle.

Pystyykö Vuokatti edes järjestämään tulevaisuudessa näitä Euroopan nuorten olypiafestivaaleja?

*

Paikallinen maakuntalehti Kainuun Sanomat kirjoittaa artikelissaan 18.12.2015: Vuokatin hyppyrimäkeen haetaan viideksi vuodeksi käyttölupaa, ja mäen korjaukset ovat valmistumassa loppusuoralla.  Vauhtimäen rakenteisiin ja tukiin on tehtynä valmistavat  rakenteet sekä toimenpideet, ja ne valmistuvat  ensi viikon alussa.

Vuokatin vaaran mäki on ollut silloin viikon käytökiellossa, mutta tilapäinen lupa on myönnetty harjoituksiin kolmeksi viikoksi, ja mäki on sitten korjattu?

Harjoitella vaaran mäessä on saanut, mutta ei kilpailla.

*

Sotkamon Vuoakatissa on järjestetty paljon mäkihypyn ja yhdistetyn arvokisoja, mutta nyt se näyttää loppuvan

Yhdistetyn maailman cupin kipailut järjestettiin Vuokatissa marraskuussa 1999, en muista varmaksi, oliko nämä ne kisat, kun Kajaanissa ei järjestetty yhdistetyn katuhiihtoa suunitelmien mukaan. Kajaanin kaupunki ei yhteistyössä Vuokatin kanssa suostunut lumen luontiin Kajaanin Kauppakadulle, vaikka Eurosport oli jo kesällä käynyt katsomassa kameroitten paikat valmiiksi Kajaanissa Kyynäspääniemeä ja Linnansiltaa myöten.

Tämä oli suurin moka Kajaanin matkailua mainostettaessa kaupungin toimesta!

YLEn arkiston mukaan televisio on ollut silloin paikalla: Bro-Erik Walenius selostajana, ja Jyri Pelkonen kommentoimassa. Yhdistetyn maailma cupia on järjestetty Vuokatissa myös tammikuussa 28.1.1994.Yhdistetyn toisekeksi korkeimman tason, elikkä Contintal-kilpailuja on myös Vuokatissa järjesteety noihin aikoihin muutaman kerran.

Ronny Ackerman ja Samppa Lajunen olivat voittajia vuoden 1999 Vuokatin uhdistetyn maailman vupissa kisoissa.

”Tämä on vaan sellainen”, kuten Antero Mertaranta sanoo jääkiekon MM-kisoja selostaessaan: Kajaani ei halunnut näkyvyyttä yhdistetyn maailman cupissa matkailun kannalta, ja nyt ei edes Vuokatti nuorten MM-kisoissa.

Kajaanissa vanhako HS 60 metrin puinen hyppyrimäki räjäytettiin taivaan tuuliin muutama vuosi sitten, ja uutta ei rakenneta tilalle, sillä Vuokatin mäkien on katsottu palvelevan tarpeeksi lähellä kajaanilaisia mäkihypyn harrastajia.

Vuokatin suurimäki remontoitiin juuri nuorten MM-kisoja varten 1992, ja se oli Toni Nimisen aaltoa: bussilasteittain tulivat ympäri Suomea fanit Vuokattiin katsomaan olympiavoittaja Toni Nimmistä ”Toni..Toni”, oli kirjotettu lakanoihin ja linja-autojen kylkiin.

Vuokatissa on vielä järjestetty normaalimäen SM-kisat 2015, oliko ne vain kesäkisat?

Mäkihypyn normaalimäen SM-kisoissa on kilpailtu vielä Vuokatissa 2007, ja kilpailun on voittanut Arttu Lappi.

Mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat ovat järjestetty Vuokatissa 2006.

*

Vuoakatin vaaran mäki on vaarallinen ja vanhanaikainen.

IMG_20180419_202008.jpg
Pelottaa jo tässä mäessä hypätä

 

* sertifikaatti tarkoittaa muutettuna kansan kielelle: laatujärjestelmän käytössä oloa

P.S ennen olivat Sotkamossa Sirviön veljekset Karia ja Reijoa myöten kovia mäkimiehiä, oli Pekka Ristola olympiaedustajana yhdistetyssä,  oli Oiva ja Veli Piirainen. Veikko Kankkonenkin on syntynyt Sotkamossa. Kajaanilaisena aikoinaan Tapio Räisänen voitti MM-kultaa lahdessa. Jouko Karjalainen ja Jyri Pelkonen ovat Kajaanista lähtöisin ja Kari Jääskeläinenkin oli melkein A-maajoukkueessa yhdistetyssä.

Kukaan ei varmaan enää muista sotkaomolaista yhdistetyn kovaa miestä Mikko Meriläistä.

Onhan tämä fiasko tämä nuorten MM-kisojen peruuntuminen, vaikka Vuokatissa on järjestetty paljon arvokisoja veteraanille ja parakisoissa, mutta MM-kisat ovat kuitenkin MM-kisat.

Kunnollinen hyppyrimäki pitää nopeasti rakentaa Vuokattiin, että Euroopan nuorten Olympiafestivaalija ei peruta. Ennen kannattaa jättää nämä jäähallit rakentamatta.

Hiukan on satsattu pesäpalloon Sotkamossa Hiukan stadionille, mutta kannattaako Sotkmon myös hiukan uhrata perinteiseen talviurheiluun mäkihypylle panostusta rahallisesti…

 

 

 

 

 

Maastohiihdon maailman cup Vuokatissa 1995 – Suomen naiset kilpailivat hameissa ja Hydex-voiteita markkinoitiin urheilijoitten numeroissa

Kuka muistaa, kun Suomen maajoukueen naiset kilpailivat Vuokatissa aikoinaan maastohiihdon maailman cupissa kohutuissa mekoissa, wanhan ajan tyylin mukaisesti!

Nyt kaikki kuntoilijatkin hiihtävät vain niissä tiukoissa trikoissa.

Lauri Kivinimen kirjoittamassa ja vuonna 1997 julkaistussa KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIASSA I- kirjassa kerrotaan sivulla 25: ”Muistelut siitä, etteivät naiset olisi käyttänyt housuja hiihtäessä ennen 1930-lukua, eivät pidä täysin paikkaansa – ei sääntöä ilman poikkeusta tässäkin asiassa”

Kajaanin kaupungin Lamminjäällä 1913 on järjestetty hiihtokilpailut, ja voittaja Kajaanin Kisan Hanna Tikkanen on ennakkoluulottomasti yleisön äimistellessä hiihtänyt miesten housissa. Hannan voittoaika ollut ”perinteisellä” 5 km matkalla 32.52, ja toiseksi tullut Iida Heikkinen oli kellottanut ajan 34.31 ja kolmannen Olga Tikkasen aika ollut 38.21. Iida ja Olga olivat hiihtäneet tuulen lepattavissa mekoissa Hannan housuihin verrattuna, ja varmaan siitä suuret aikaerot tulleet housuissa kilpailleen Iidan ja hamehiihtäjien välillä.

Kuvakaappaus Kajaanin naisten kilpailuista, jossa Hanna Tikkanen housissa kilpailuun lähdössä. Kirjoitus jatkuu sen jälkeen.

IMG_20180417_044355.jpg
Naishiihtäjä uskaltauti hiihtohousihin pukeutuneena jo vuonna 1913 Kajaanissa lammen jäällä ja voitti kilpailun – Kuvakaappaus  Lauri Kiviniemen kirjasta KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIASTA – Kainuun Liikunnan ry. kuvakokoelma

*

Sotkamon Vuokatissa kilpailtiin 1995 marraskuun lopulla maastohiihdon maailman cupia perinteisellä tyylillä miesten 10 km ja naisten 5 km  matkoilla. Sen jälkeen ei ole muistaakseni ollut Vuokatissa, ja sitäkään ennen maastohiihdon maailman cupia yleisissä sarjoissa!

Historiallista sikäli, että maastohiihdon maailman cupia ei ole kilpailtu muistaakseni koskaan Suomessa Lahden ja Rukan lisäksi, kuin ainostaan tämän kerran Vuokatissa.

[edit. tietojen mukaan maailma cupia on kilpailtu Suomessa, myös Kuopiossa, sekä Oloksella]

Vuokatissa juuri 1995 paljastettiiin nämä Suomen maajoukkueen ”kohutut” naisten hiihtoasut, jotka olivat lyhyitä hameita trikoitten päällä. Sitä en muista, että miten kauan arvokisoissa näitä käytettiin, mutta pitkäaikaista se ei kuitenkaan ollut – laskettiin ilmeisesti lepattavien hameitten johtavan tuloksissa häviämään sekunteja suomalaisten naisten osalta, muiden maitten tiukkoihin asuhuin verrattaessa.

Vuokatin kilpailuista jäi mieleen se, että pakkanen kiristyi sunnuntaille miesten kilpailuun aamulla kovaksi kahdenkymmenen asteen korvalle, mutta kilpailut pidettiin, ja lunta ei ollut kovin paljon Vuokatin vaaroille osaksi suunnatuilla laduilla.

Miesten kilpailuun osallistunut Sami Heiskanen tuli ennen kisaa vastaan Vuokatti-hallin ovella: valitteli kylmyyttä, kysyi missä on vessa, ja romautti Peltoset hallin seinää vasten…

Katsojista monet äimistelivät, että ompa Venäjän Vladirim Smirnov hoikistunut sitten viime kaudesta. Tosin monikaan paikalla olleista katsojista ei ollu nähtyt ”Smirreä” koskaan livenä, ainoastaan vain televisokuvan perusteella. Televisokuva vääristää urheilijan painavamman ja voimakkaamman näköiseksi kuin livenä luonnossa.

Naisten suomalaisten hamekilpailussa oli myös osanottajien numeroissa Vuokattilaisen voidetehtaan Hydexin logo. Jukka Hyttinen valmisti ja teetti Vuokatissa Hydex-merkillä luistovoiteita, ja Hydexin fluorijauheet olivat edullisia Swixsin Ceroihin verrattavissa.

Hydexiä ei ole enää markkinoilla, ja samoin on hävinnyt sen aikainen suosittu luistovoide Super Glide myynnistä, jota markkinoitiin Kokkolasta pitäen.

Kuva naisten hiihtäjien sen hetkisestä muodista ja äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180416_204551.jpg
Kuvakaappaus YLEN urheilun uutisista 2.11.2017 naisten hiihtomekoista  – Lehtikuva ja urheilijat poseeraavat Vuokatissa

*

Smirnov voitti miesten kilpailun ennen Norjan Björn Dählietä, ja Suomen Joensuun Katajan Sami Repo oli paras suomalainen hienosti kolmantena.

Vuoakatti Ski Team Kainuun manageri Hannu Koivusalo on ollut kipailun 68. ja sotkamolainen Janne Immonen sijalla 52. Ilmeisesti he [Hannu ja Janne] ovat kilpailleet ns. kansallisessa ryhmässä!

Hannu Koivusalo hävinnyt voittajalle Smirnoville vain 2 minuuttia.

Mika Myllylä on ollut suomalaista 11, Harri Kirvesniemi 12,  Karri Hietamäki 19, ..Jari Isometsä 43,.. Sami Heiskanen 47..

Laskujeni mukaan yhteensä peräti 23 suomalaista miestä on osallistunut Vuokatin maailman cupin miesten perinteiselle kympille. Kaikkien tulokset löytyvät tämän kirjoituksen lopussa.

Naisten vitosella on kilpailun voittanut Ljuvoh Egorova, ennen Elena Välbeä. Paras suomalaisista on ollut Puolangan Ryhdin Tuulikki Pyykkönen [nyk. Kemppainen] uudessa mekossaan kilpaillessa sijalla 7. Merja Kuusisto on ollut toseksi paras suomalainen sijalla 11. ja nämäkin kaikkien naisten tulokset löytyvät äimistelyn lopussa.

Suomen Hiihtoliiton päävalmentajana on toiminut samaan aikaan sotkamolainen Antti Leppävuori, Eino Petäjäniemi ollut Hiihtoliiton puhenjohtaja, ja mainiosti maailman cupin kuuluttajana oli Jari Piirainen, joka oli Vuokatin maailman cupin aikaan Suomen Hiihtoliiton lajipäällikkö.

Kuva Puolangan Ryhdin Tuulikki Pyykkösestä Vuoakatin maailman cupissa 1995, ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180416_204120.jpg
Kuvakaapaus  ILTALEHDEN artikkelista Tuulikki Pyykkösestä Vuokatissa 5.10.2016 – IL-ARKISTO  – Itsellä on nauhoitettuna vanhalla WHS-kasetilla tuo naisten hiihto, ja kuvan olisin saanut siitä, mutta se tallenne on nyt mökillä.  Huom! Hydex-suksivoiteitten mainos kilapilunumeroissa.

*

Sotkamon Vuokatin 1995 maastohiihdon maailman cupin tulokset:

Miehet perinteinen 10 km

1. SMIRNOV Vladimir  KAZ 26:03

2. DDÄHLIE Björn NOR 26:09.7 +6.1

3. REPO Sami 1971 FIN 26:46.0 +42.4

4 . MUEHLEGG Johann  GER 26:48.7 +45.1
5.  PROKOUROROV Alexei  RUS 26:49.7 +46.1
6. FAUNER Silvio  ITA 26:50.8 +47.2
7. BEHLE Jochen  GER 27:03.7 +1:00.1
8. BOTVINOV Michail  RUS 27:04.0 +1:00.4
9. SIVERTSEN Sture NOR 27:04.4 +1:00.8
10. NORDBAECK Hakan  SWE 27:05.4 +1:01.8
11. MYLLYLÄ Mika FIN 27:09.9 +1:06.3
12. KIRVESNIEMI Harri  FIN 27:10.2 +1:06.6
13. BATORY Ivan SVK 27:10.7 +1:07.1
14. SOERGAARD Krister  NOR 27:11.7 +1:08.1
15. ULVANG Vegard NOR 27:15.7 +1:12.1
16. BUCHTA Lubos  CZE 27:18.2 +1:14.6
17. BERGSTROEM Anders  SWE 27:18.7 +1:15.1
18. ALBARELLO Marco ITA 27:20.9 +1:17.3
19. HIETAMÄKI Karri FIN 27:22.7 +1:19.1
20. SKJELDAL Kristen NOR 27:24.1 +1:20.5
21. TSHEPIKOV Sergei RUS 27:25.7 +1:22.1
22. TAIPALE Kuisma  FIN 27:26.2 +1:22.6
23. HASLER Markus  LIE 27:27.0 +1:23.4
24. ALSGAARD Thomas  NOR 27:27.6 +1:24.0
25. FORSBERG Henrik  SWE 27:27.9 +1:24.3
26. VALBUSA Fulvio  ITA 27:28.1 +1:24.5
27. FREDRIKSSON Mathias SWE 27:29.9 +1:26.3
28. MOGREN Torgny  SWE 27:35.5 +1:31.9
29. GOERANSSON Morgan  SWE 27:35.9 +1:32.3
30. GOUTNIKOV Grigorij  RUS 27:36.3 +1:32.7
31. GANDLER Markus  AUT 27:36.5 +1:32.9
32. STADLOBER Alois AUT 27:36.8 +1:33.2
33. MAJ Fabio  ITA 27:37.4 +1:33.8
34. AZEGAMI Daichi JPN 27:37.5 +1:33.9
35. PALOLAHTI Ari FIN 27:40.1 +1:36.5
36. HARTONEN Jukka FIN 27:40.9 +1:37.3
37. LEGOTINE Vladimir  RUS 27:40.9 +1:37.3
38.  WOROBJOV Alexander  RUS 27:42.3 +1:38.7
39. KASSIN Elmo EST 27:46.9 +1:43.3
40. KRIANINE Serguei  RUS 27:47.3 +1:43.7
41. SCHLUETTER Andreas  GER 27:48.1 +1:44.5
42. RIIPINEN Hannu FIN 27:49.6 +1:46.0
43. ISOMETSÄ Jari  FIN 27:52.5 +1:48.9
44. KRISTIANSEN Egil NOR 27:54.5 +1:50.9
45. FARLEY Donald  CAN 27:55.9 +1:52.3
46. WADSWORTH Justin USA 27:56.7 +1:53.1
47. HEISKANEN Sami FIN 27:58.8 +1:55.2
48. MÖTTÖNEN Risto FIN 28:01.8 +1:58.2
49. URAIN Gerhard  AUT 28:02.3 +1:58.7
50. BELLMANN Uwe  GER 28:02.6 +1:59.0
51. KORUNKA Vaclav  CZE 28:03.5 +1:59.9
52. IMMONEN Janne  FIN 28:03.7 +2:00.1
53. HORIGOME Mitsuo JPN 28:03.7 +2:00.1
54. KUUSISTO Mika  FIN 28:04.1 +2:00.5
55. MAJBAECK Christer SWE 28:07.0 +2:03.4
56. VUORENMAA Markus  FIN 28:08.5 +2:04.9
57. IMAI Hiroyuki JPN 28:08.7 +2:05.1
58. ALM Juha  FIN 28:09.5 +2:05.9
59. DOLIDOWITSCH Sergei BLR 28:12.2 +2:08.6
60. PILLER COTTRER Pietro ITA 28:12.6 +2:09.0
61. EIDE Anders NOR 28:13.0 +2:09.4
62. DI CENTA Giorgio  ITA 28:14.4 +2:10.8
63. VEERPALU Andrus  EST 28:16.2 +2:12.6
64. MAE Jaak  EST 28:17.4 +2:13.8
65. KOZU Masaaki JPN 28:19.3 +2:15.7
66. REIN Torald  GER 28:19.5 +2:15.9
67. NASH Marcus USA 28:20.3 +2:16.7
68. KOIVUSALO Hannu  FIN 28:22.0 +2:18.4
69. RASANEN Jari FIN 28:22.2 +2:18.6
70. PARVIAINEN Kari FIN 28:23.8 +2:20.2
71. KIVINIEMI Jyrki  FIN 28:26.2 +2:22.6
72. KUCERA Josef  CZE 28:29.7 +2:26.1
73. TYYSKÄ Jarno  FIN 28:30.2 +2:26.6
74. ZORZI Cristian  ITA 28:33.5 +2:29.9
75. TREGOBOV Alexij  BLR 28:34.7 +2:31.1
76. MARENT Alexander  AUT 28:42.1 +2:38.5
77. MCKEEVER Robin  CAN 28:42.7 +2:39.1
78. BOUCHARD Dany  CAN 28:51.4 +2:47.8
79. SAARI Sami  FIN 28:52.4 +2:48.8
80. GODIOZ Gaudenzio  ITA 29:07.8 +3:04.2
81. NEUBER Janko  GER 29:13.3 +3:09.7   82. HOFFMANN Christian  AUT, 83. HÄGGMAN Leif FIN, 84. HILTUNEN Sami FIN

Naiset perinteinen 5 km

1. EGOROVA Ljubov  RUS 15:41.3
2 . VAELBE Elena RUS 15:44.3 +3.0
3. MIKKELSPLASS Marit  NOR 15:46.0 +4.7
4.  NEUMANNOVA Katerina CZE 15:52.1 +10.8
5. LAZUTINA Larissa RUS 15:55.4 +14.1
5. GAVRIILJUK Nina  RUS 15:55.4 +14.1
7. PYYKKÖNEN Tuulikki  FIN 15:58.9 +17.6
8. BARANOVA- MASOLKINA Natalia  RUS 16:00.6 +19.3
9. SKARI Bente  NOR 16:09.4 +28.1
10. BELMONDO Stefania  ITA 16:13.7 +32.4
11. KUUSISTO Merja  FIN 16:15.9 +34.6
12. SAVIALOVA Olga 1972 16:18.1 +36.8
13. HARTZ DYBENDAHL Trude  NOR 16:18.3 +37.0
14. NAGEJKINA Swetlana  RUS 16:24.5 +43.2
15. DI CENTA Manuela  ITA 16:30.1 +48.8
16. SORKMO Maj Helen  NOR 16:32.2 +50.9
17. HONEGGER Sylvia  SUI 16:35.7 +54.4
18. OLSEN Anita NOR 16:40.7 +59.4
19. TERELIA Irina  UKR 16:41.9 +1:00.6
20. FRITHIOFF Anna SWE 16:43.2 +1:01.9
21. TIIKKAINEN Kerttu  FIN 16:44.4 +1:03.1
22. MOEN Anita  NOR 16:45.9 +1:04.6
23. HENKEL Manuela GER 16:48.0 +1:06.7
24. JAUHO Milla  FIN 16:48.3 +1:07.0
25. SIRVIÖ Riikka  FIN 16:50.6 +1:09.3
26. KEMPPEL Nina  USA 16:50.6 +1:09.3
27. EK Elin  SWE 16:50.7 +1:09.4
28. EVALDSSON Annika SWE 16:51.1 +1:09.8
29. SUNDQVIST Kati  FIN 16:51.3 +1:10.0
30. HUBER Andrea  SUI 16:52.2 +1:10.9
31. BUKVAJOVA Jaroslava  SVK 16:53.1 +1:11.8
32. RODINA Elena  RUS 16:54.5 +1:13.2
33. KUEMMEL Ina  GER 16:56.2 +1:14.9
34. AOKI Fumiko JPN 16:57.0 +1:15.7
35. MJOEEN Cecilie  NOR 16:57.4 +1:16.1
36. ALBRECHT LORETAN Brigitte  SUI 16:58.1 +1:16.8
37. RESCHWAMM SCHULZE Anke  GER 16:58.6 +1:17.3
38. POROMAA FANQVIST Anette  SWE 16:59.5 +1:18.2
39. SMIGUN Kristina  EST 17:00.2 +1:18.9
40. TCHEPALOVA Julija RUS 17:01.5 +1:20.2
41. YOKOYAMA Sumiko JPN 17:02.5 +1:21.2
42. PELTOLA HYYTIÄINEN Heli  FIN 17:02.8 +1:21.5
43.  OTAKA Tomomi JPN 17:03.3 +1:22.0
44. ROKKE Kathrine  NOR 17:05.2 +1:23.9
45.  DAL SASSO Guidina ITA 17:05.7 +1:24.4
46. RAUTIALA Marke  FIN 17:08.3 +1:27.0
47. HAVRANCIKOVA Alzbeta SVK 17:10.4 +1:29.1
48. PARUZZI Gabriella ITA 17:10.8 +1:29.5
49. KITTILÄ Anu 1975  17:11.0 +1:29.7
49. PALUSELLI Cristina 1973 ITA 17:11.0 +1:29.7
51. 1020343 OEHMAN Karin  SWE 17:15.0 +1:33.7
52. HUGG Sara SWE 17:16.1 +1:34.8
53. BRAENNARE Mareena  FIN 17:18.2 +1:36.9
54. 1098525  EST 17:18.6 +1:37.3
55. BLUM Constanze  GER 17:20.9 +1:39.6
56. IIVANAINEN Kati  FIN 17:21.3 +1:40.0
57. EKLUND Tuula FIN 17:21.6 +1:40.3
58. SCOTT Beckie  CAN 17:26.5 +1:45.2
59. YOKOYAMA Kumiko  JPN 17:27.8 +1:46.5
60. PETTY Kerrin  USA 17:29.1 +1:47.8
60. LAHTINEN Hanne  FIN 17:29.1 +1:47.8
62. LYYTIKÄINEN Satu FIN 17:30.8 +1:49.5
63. OLOFSSON Anna-Carin  SWE 17:31.2 +1:49.9
64. PIENIMÄKI Elina  FIN 17:33.4 +1:52.1
65. KULLMAN Annette FIN 17:34.5 +1:53.2
66. KUTLIKOVA Tatiana  SVK 17:35.8 +1:54.5
67. FILIPOVA Pavlina  BUL 17:36.1 +1:54.8
68. LEHTO Henna FIN 17:37.0 +1:55.7
69. KUIVALAINEN Erja FIN 17:42.1 +2:00.8
70. FURUSAWA Midori  JPN 17:43.8 +2:02.5
70. SINKEVITCH Yelena BLR 17:43.8 +2:02.5
72. SMIGUN Katrin  EST 17:47.5 +2:06.2
73. PULKKINEN Kati  FIN 17:52.4 +2:11.1
74. TOEROE Anne FIN 17:58.8 +2:17.5
75. VALBUSA Sabina  ITA 17:59.1 +2:17.8
76. WECKSTROEM Ann-Mary  FIN 18:02.6 +2:21.3
77. VIERMA Kati  FIN 18:03.6 +2:22.3
78. HIRANO Masami JPN

Merkille pantavaa on, että aikaerot eivät olleet ollut kovin suuria parhaiden ja viimeisten osalta kilpailuissa. Muutama tuon aikaista suomalaista edustushiihtäjistä kilpailee vielä veteraanien kilpailuissa, muistaaksen ainakin Juha Alm on kiertänyt joitain kisoja, ainakin pitkillä matkoilla.

Ann-Mary Ähtävä [ent. Weckström kilpailee vieläkin 23 vuoden jälkeen Vuoakatin maailman cupista SM-kisoissa ja Suomen Cupissa Vuoakatti Ski Team Kainuun seuran väreissä.

Vieläkö palaa hameet uudestaan hiihtoon asuina naisille ainakin kuntoladuille, nyt iäkkäämmätkin hiihtäjät sujuttelevat siellä vain tiukoissa trikoissa..

*

EDIT hiihtäjä Tino Tiilikainen kertoo, että maastohiihdon maailman cupissa on kilpailtu Suomessa myös Kuopiossa ja Oloksella

Maastohiihdon tasosta kertoo maitten mestaruushiihdot -urheilijoitten aikaerot tuloksissa kärkeen verrattaessa – Norja ei niin ylivoimainen kuin luulisi

Aikaisemmin äimistelin vertailuissa Norjan ja Suomen maastohiihdossa, maitten osanottajien määristä nuorten ja yleisen sarjan osanottajien määriä maittensa mestaruushiihdoissa.

Norjassa on ollut paljon enemmän osanottajia maansa mestaruushiihdoissa Suomeen verrattaesa. Taso kertoo hiiihdon urheilijoiden määrästä, mutta myös voi tilastoa tehdä tarkemmin, joka kertoo kilpailujen tasosta laajemmin.

Suomessa tulee SM-hiihdoissa paljon eroa ajassa maajoukkuehiihtäjien ja kansallisten tason urheilijoiden välillä, mutta onko näin myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän mestaruskilpailuissa!

Laskin niistä tilastoa, että miten paljon on eroa ollut kärkeen maitten mestaruuskilpailuissa;  10, 20, 30 , 40, 50:n jne  sijoittuneiden välillä.

Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä on kilpailtu 2018 maittensa mestaruushiihdoissa, ja ohessa niistä tilastointia. Kuva Vantaan SM-hiihtojen logosta ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180416_111059.jpg
Vantaalla kilpailitiin tammikuussa 2018 SM-hiihdoissa

*

Normaali-keskimatkojen maastohiihdon miesten 15 km ja naisten 5 – 10 km maitten mestaruuskisoja on kilpailtu 2018:  SM- hiihdot tammikuussa Vantaalla vapaalla tyylillä, Norjassa Altalla perinteisellä  10 ja 5 km, Ruotsissa maaliskuussa vapaalla, ja Venäjällä Komissa maalis-huhtikuun vaihteessa perinteisellä tyylillä. Aivan vertailukelpoisia nämä eivät ole aikaerojen tarkastelussa keskenään: vapaalla on kilpailtu Vantaalla ja Ruotsissa, sekä perinteisellä Venäjällä  ja Norjassa. Norjassa ollut vielä lyhyemmät matkat muita kyseessä.

Suuntaa antavia kuitenkin erot ovat sijoituksien osalta, maittensa keskinäisistä mestaruuskilpailuista maastohiihdossa.

*

Yhteenvetoa maitten mestaruushiihdoista, jos lukija ei jaksa loppuun asti katsoa, minuutit pyöristettynä helpommin luettavaksi:

Vantaalla miesten 16 km kilpailussa vapaalla, on kymmenes hävinnyt voittajalle 1.42 minuuttia, 50. 4 min ja 100. 6.30 minuuttia.

Vastaavissa Ruotsin mestaruushiihdoissa miehissä 15 km vapaalla10. sijoittunut ampumahiihtäjä Sebastian Samuelsson on hävinnyt kärkeen 2 min ja 50. 4.30 minuuttia ja 100. 8.30 minuuttia.

Venäjän mestaruuskilpailuissa miesten 15 km vapaalla:  kymmenes on hävinnyt voittajalle 1.30 minuuttia, 50. 3.30 min ja 80. 4.50 minuuttia. Suuria eroja ei näyttäisi olevan tilastossa miehissä Suomen, Ruotsin ja Venäjän kesken näillä matkoilla.

Norjassa on kilpailtu maansa mestaruuskisoissa lyhyemmillä matkoilla perinteisellä tyylillä, mutta siellä on ollut kovataso miehissä: kymmenes on hävinnyt perinteisen 10 km vain 32 sekuntia voittajalle, 20. +56 sek, 30.  +1.17,   50. 1.50 min, 100. 2.40, ja 150. + 3.12 minuuttia. Norjan mestaruushiihdot näyttäisivät tasoltaan ylivoimaisilta miehissä, näihin muihin maihin verrattaessa. Maaliin asti kilpaillut peräti 284 urheilijaa ja 250.sijoittunut hävinnyt vain 5 minuuttia kärkeen.

Vertailuna Norjan samoihin matkoihin vuonna 2017 Kontiolahdella järjestetyt SM-hiihdot keväällä vapaalla:

Lari lehtonen on voittanut ajalla 22:49, ja 10. Tero Seppälä on hävinnyt Lehtoselle 55 sekuntia. Heikki Korpela on ollut 20. ja hävinnyt kärkeen 1.12 minuutia. Ampumahiihtäjä Tuomas Grönman ollut kilpailun  30. ja hävinnyt Lehtoselle 1.30.

50. hävinnyt  Kontiolahdella kärkeen 1.56 minuuttia. Sadas [100.] kilpailussa sijoittunut  voittajalle  2.45 min, ja 150. +3.50 minuuttia. Maaliin tullut  peräti 179 miestä.

Aikaerot vuoden 2018 Norjan mestaruushiihtojen ja Kontiolahden SM-kilpailujen 2017 ovat jopa yllättävän pieniä sijoittuneilta, mutta otettava huomioon, että Kontiolahdella kilpailitiin vapaalla, Norjan perinteiseen verrattavissa.

Vantaalla naisten vapaan kympillä SM-hiihdoissa kympillä on kymmenes hävinnyt voittajalle 1.15 minuuttia, 50. +4 minuuttia ja 70. +6 minuuttia.

Ruotsin vastaavassa naisten kilpailussa kymmenes on hävinnyt kärkeen +2.50 minuuttia, ja 50.  +8 minuuttia. Ruotsissa taso on ollut jopa Suomea huonompi.

Venäjän naisten 10 km mestaruus- kilpailussa kymmenes on hävinnyt voittajalle 1,19 min, 50. 3.30 min ja 90. 6 minuuttia. Venäjän taso näyttää laajemmalta Suomeen ja Ruotsiin verrattaessa.

Norjan naisten vitosen mestaruuskilpailussa on ollut kovaa ja laajaa tasoa: kymmenes on hävinnyt voittajalle Marit Björgenille vain 48 sekuntia, 50. 1.50 minuuttia, 100. vain 2.30 minuuttia, ja 130. sija hävinnyt Björgenille 3.20 minuuttia. Kymmenennen ja 50:ksi sijoittuneiden 40 hiihtäjän aikaeroa on ollut vain minuutti!

Vertailuna Norjan mestaaruuskilpailuihin voisi taas mainita Kontiolahdella 2017 järjestetyt SM-hiihdot samalla vitosen matkoalla, mutta tosin vapaalla:

Kontiolahdella oli voittanut ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen ajalla 11.57, ja neljänneksi tullut ampumahiihtäjä Mari Laukkanen oli hävinnyt 23 sekuntia. Kymmnenennen Johanna Matintalon aika Mäkäräistä 57 sekuntia huonompi.

Puoleen väliin sataa 50. sijoittunut oli hävinnyt Mäkäräiselle 1.48 minuuttia ja 100. 2.35 minuuttia. Maaliin tullut Kontiolahdella 131 naista ja 130. aika jäänyt voittajasta 4 minuuttia.

Kontiolahdella kilpailut aikavertailussa kohtalaisen hyvin naisissa Norjaan verrattaessa, mutta on otettava huomioon, että Kontiolahdella kilpailtiin vapaalla ja noin 300 metriä alimatkalla.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180416_115418.jpg
Norjalaisen VG-lehden sivuilla Marit Börgen tuulettaa  – voitti naisten 5 km perinteisen Norjan mestaruuden jäähyväiskilpailuissaan

*

Tässä vielä tarkempaa tilastoa näistä maittensa mestaruushiihdoista, sekä lisättynä pikien matkojen tuloksilla:

SM-hiihdoissa Vantaalla on miesten 16 km voittanut Anssi Pentsinen aikaan 38:35, ja kymmeneksi sijoittunut Lauri Gummerus on hävinnyt Anssille  + 1.42 minuuttia. Waltteri Vinkanharu on ollut kilpailun  20, ja hävinnyt kärkeen 2.30 minuuttia.

Miesten kisan tilastoa: 30. + 3.15 minuuttia kärkeen, 40. + 3.42 min, 50. + 4 min, 60. + 4.30 min, 70. + 5 min, 80. + 5 min, ja 100:s + 6.30 min. Maaliin on päässyt 126 miestä, ja viimeinen on hävinnyt Pentsiselle 13.30 minuuttia.

Vantaalla naisten vapaan kympin voitti Riitta-Liisa Roponen 25:29, ja kymmeneksi tullut Johanna Matintalo hävisi 1.15 minuuttia. Sanni Alatalo sijoittui 20, ja hävisi Roposelle 2.13 minuuttia.

30. + 2.43 minuuttia, 40. + 3.19 min, 50. + 4 min, 60. + 4.36  min ja 70. + 6 min. Maaliin  on tilastoitu 79 urheilijaa.

Ruotsin vastaavat kilpailut käytiin samoilla matkoilla ja vapaalla tyylillä väliaikalähtönä. Miesten mestaruuden 15 km Ruotsissa on voittanut Marcus Helner 36:48, ja kymmeneksi on sujutellut amumahiihtäjä Sebastian Samuelsson hävinnyt kärkeen + 2 minuuttia.

20. + 2.40 min, 30. + 3 min, 40. + 3.30 min, 50 + 4.30 min, 60. + 4,45 min, 70. + 5.48 min, 80. +  6 min, 90.+ 7 min, ja 100:s hävinnyt Helnerille 8.22 minuuttia. Viimeisenä 123 maaliin tullut on hävinnyt kärkeen 15.30 minuuttia.

Naisten vapaan kympin on voittanut Ruotsin mestaruushiihdoissa Charlotte Kalla 29:17, ja kymmeneksi sijoittunut Jennie Jirihed on hävinnyt Kallalle 3 minuuttia. Tilastoa:

10. sijoittunut hävinnyt kärkeen + 3 minuutia, 30. + 5 min,  + 6.30 min, 50. + 8 min, ja 60. +  10 minuuttia. Loppuun asti on hiihtänyt 63 kilpailijaa.

Venäjällä Komissa on miesten perinteisen 15 km voittanut Aleksander Bolshunov ajalla 38:48, ja kymmeneksi sijoitunut on hävinnyt hänelle yhden minuutin. Muita tilastoja:

20. + 2 min, 30. + 2.30 min, 40. +3 min, 50. + 3.30 min, 60. + 3.47 min, 70. +4 min, ja 80. + 5 minuttia.

Venäjällä mestaruuskisoissa on taas naisten 10 km perinteisellä voittanut Natalia Nepryaleva 29:39, ja kilapilun kymmenes Larisa Ryasina on hävinnyt kärken 1.19 minuttia.

20. + 2 min, 30. + 2.30 min, 40. + 3 min, 50. +  3.30 min, 60. + 4 min, ja 70:ses + 6 minuuttia.

Norjassa on kilpailtu perinteisellä tyylillä maan mestaruuksista miesten 10 km , ja naisten 5 km matkoilla, ja siellä on ollut tiukkaa aikojen perusteella, ja paljon osanottajia on ollut mukana.

Miesten perinteisen kympin oli voitttanut Norjassa Sjur Roethe 24:38, toisena Martin J Sunndby ja kolmas Johannes Kalbö. Kilpailun kymmenes on jäänyt hänestä + 30 sekuntia. Lisäksi tilastoa aikaeroista:

20. + 1minuutti, 30. +1.17 min, 40. + 1.30 min, 50. + 1.50 min, 60. +2 min, 70. +2.17 min, 80. + 2.30 min,  90. + 2.36 min, 100. 2.40 min, 110. + 2.48 min, 120. +  2.51 min, 130. +  3 min, 140. +  3 min, 150. + 3.12 min, 160. + 3.18 min, 170. + 3.30 min, 180. + 3.48 min, 190. + 3,.48 min,  200. + 4 min, 210. 4.13 min, 220. + 4.13 min, 230. + 4.36 min, 240. + 4.45 min, ja 250. + 5 minuuttia.

Maaliin saakka jaksoi miesten kympillä peräti 284 urheilijaa, ja kilpailun viimeinen hävisi voittajalle vain + 10 minuuttia.

Naisten vitosen voittaja on ollut Norjan mestaruushiihdoissa itse Marit Björgen – ajalla 13:16. Björgenille hävisi kilpailun kymmeneksi sijoittunut Anne Kjersi Kalvå melkein minuutin + 48 sekuntia.

Tilastoa sijoittuneista ja aikaeroista Norjan mestaruushiihdoista naisten vitoselta:

20. + 1.17 min, 30. +1,30 min, 40. + 1.44 min, 50 + 2 min, 60. + 2 min. 70. + 2.10 min, 80. + 2.14 min, 90. + 2.21 min, 100:s 2.30 min, 110. + 2.38 min, 130. + 3 min, 140. +3.20 min 150. + 3.48, ja maaliin tuli 157 kilpailijaa, ja viimeinen hävisi voitttajalle vain 5,55 minuuttia.

*

Pitkät matkat vertailussa maittensa mestaruushiihdoissa

Taivalkoskella kilpailtiin pitkien matkojen SM-kilpailut 6.-8.4.2018, Venäjän Komissa 24.3-1.4, Ruotsin mestaruushiihdot maaliskuun lopulla, ja Norjan mestaruushiihdot pitkillä matkoilla Altassa.

SM-hiihdoissa Taivalkoskella miesten 50 km perinteisellä väliaikalähdön kilpailun voitti IIvo Niskanen ajalla 2:13,8 ja kymmenenneksi sijoitunut Antti Ojansivu hävisi hänelle 6.30 minuuttia. Anssi Koirikivi sijoittui 20, ja hävisi Niskaselle 9.30 minuuttia. Kilpailun 30:s Antti Jelonen taas hävisi kärkeen Iivolle noin 13 minuuttia.

Tilastoa SM-kolmeltakympiltä sijoituksista ja aikaeroista:

40. + 15 minuuttia, 50. + 16 min, 50. +17 min, 60. + 19 min, 70. + 20.30 min, 80, +22 min, 90. + 24  min ja 100:neksi sijoittunut Niskaselle + 28 minuuttia. Maaliin hiihti kilpailussa 113 urheilijaa, ja viimeinen hävi kärkeen 1 tunti ja 3 minuuttia.

Taivalkoskella naisten perinteisen väliaikalähdön 30 km on voittanut Krista Pärmäkoski ajalla 1:22,31.  Kilpailun kymmenes on hävinnyt hänelle 7.30 minuuttia, ja 20:s Kati Venäläinen 12 minuuttia.

30. +14 minuuttia, 40. + 15 min, 50. + 19 min,  ja 60:s + 25 min. Maaliin on päässyt naisten kisassa kaikkiaan 66 urheilijaa.

Norjan mestaruushiihdoissa, miesten 50 km vapaan kultaan on hiihtänyt Sjur Rothe ajalla 2:06,23, ja kymmeneksi sijoittunut on hävinnyt kärkeen vajaat neljä minuuttia. Nyt on tosin kilpailtu vapaalla, ja en tiedä onko yhteis- vai väliaikalähdöstä ollut kysymys. Kilpailun 20. on hävinnyt Rothelle 6.30 minuuttia.

Tilastoa aikaerosta ja sijoituksista:

30. + 9 minuuttia, 40. + 11.30 min, 50. + 13 min, 60. +15 min, 70. + 16 min, 80. + 18 min, 90. + 20 min, 100. + 23 min, 110. + 25.20 min, 120. + 30 minuuttia, 130. + 38.20 minuttia. Maaliin tullut miesten kilpailussa 113 urheilijaa, ja viimeinen on hävinnyt Rothelle noin tunnin.

Norjan mestaruushiihtojen  naisten vapaan 30 km on voittanut Ragnhild Haga ajalla 1:20,59. Marit Björgen tullut toiseksi ja hävinnyt Hagalle 30 sekuntia. Kymmeneksi sijoittunut on hävinnyt keulaan hieman alta 5 minuuttia.

20. + 8 minuutia, 30. + 11,30 min, 40. + 14 min, ja 50. sijoittunut + 25 minuuttia. Maaliin asti on jaksanut 52 kilpailijaa, ja kilpailun viimeinen on hävinnyt Hagalle 30 minuuttia.

Ruotsin mestaruushiihtojen miesten 50 km perinteisen väliaikalähdön  kilpailun on voittanut Daniel Rickardsson ajalla 2:16,47 ja kymmeneksi sijoittunut on hävinnyt kärkeen 6 minuuttia. Tätä kilpailua voidaan verrata Suomen vastaavaan, vaikka nämä Ruotsin mestaruushiihdot ovat olleet monipäiväiset, ja jopa vähän osallistujia on riittänyt moneen kilpailupäivään peräkkäin!

20. + 10 minuuttia, 30. + 12min, 40. +16 min, 50. + 20 min, 60 +22,30 min, 70. +29 min, 80. +48.30 min ja maaliin saakka on jaksanut 81 kilpailijaa.

Ruotsin mestaruuden naisten 30 km on voittanyt Charlotte Kalla ajalla 1:29, ja kymmenes on hävinnyt kärkeen 7.30 minuuttia.

20. + 12 minuuttia,  30.+ 24 min, ja maaliin on tullut 34 urheilijaa – viimeinen on hävinnyt Kallalle  + 34 minuuttia.

Venäjän mestaruuksista on kilpailtu pitkillä matkalla vapaalla, ja nämä verrattavissa  tyylin mukaan Norjan mestaruushiihtoihin. Ilmeisesti  on ollut kysymys yhteislähdöstä?

Miesten 50 km on voittanut Artem Maltsev 2:01,43, ja kymmeneksi sijoittunut Andrei Melnichenko hävinnyt hänelle + 2 minuuttia.

20. + 3 minuuttia, 30. +5 min, 40. + 7.30 min, 50. + 11.30 min ja maaliin on tullut 55 kilpailijaa.

Naisissa venäjällä 30 km vapaan  mestaruuden on voittanun Olga Repinsyna aikaan 1:22,12, ja kymmeneksi sijoittunut Diana Golovan on hävinnyt vain 20 sekuntia.

30. + 4.20 min, 40. + 7 min, ja 45. +12 minuuttia.

*

P.S Norja ei ehkä aivan niin ylivoimainen ole lasketuissa tilastoissa muihin maihin verrattaessa maittensa mestaruushiihdoissa, muuta kuin runsailla osanottajien määrillä – lienekkö vielä alueittensa karsinnat Norjassa, ketkä yleensä pääsevät mukaan Norjan mestaruushiihtoihin.

Korean talviolympialaissa 2018 Norja saavutti maastohiihdossa 14 mitalia, Ruotsi 6, Suomi 4, Sveitsi 1, USA 1, Italia 1, Ranska 2 ja venäläiset urheilijat 8.

Kahdeksan maata on jakanut mitalit Etelä-Korean olympialaissa maastohiihdon mitalit keskenään.

Veraluna ampumahiihdossa on kymmenen maata ollut mitaleilla Koreassa: Saksa 7, Ranska 5, Ruotsi 4, Norja 6, Slovekia 3, Valko-Venäjä 2, Tsekki 2, Slovenia 1, Italia 2 ja Itävalta 1 mitalia.

 

 

 

Ampumahiihtoa varjostaa doping, kohta yhtä vahvasti kuin voimailulajeja – miksi maastohiihdossa on suhteessa vähemmän doping-tapauksia!

Ampumahiihdossa näyttää pesivän todella paha doping-ongelma, kohta yhtä vahvasti kuin voimailulajeissa. Venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukranilaisia ampumahiihtäjiä on kärynnyt dopingista kohta yhtä paljon kuin urheilijoita voimailulajeissa, ja muiden maitten urheilijoita on ollut siinä sivussa mukana.

Suomalaista ampumahiihtäjistä ovat olleet kilpailukiellossa dopingin vuoksi vain Outi Kettunen ja Kaisa Varis. Norjalaisia ja ruotsalaisia en muista yhtään.

Kaikki urheilijathan eivät jää kiinni, ja suhteessa näitten urheilijoitten kiinni jäämisiä voidaan verrata suhteessa rattijuoppojen  määriin, jotka ovat todellisesti tien päällä puhaltaneet positiivisesti kaikista alkoholin vaikutuksessa autolla ajaneista. Muutama prosentti voi  autoilijoista vain jäädä kiinni.

Voidaan arvioida tuhansien ampumahiihtäjien jossain vaiheessa doopanneen, mutta ehkä vain alta 300 ah-urheilijaa on antanut positiivisen tuloksen testeissä, tai  vain epäilty.

Paljon on siis ampumahiihtäjiä kärähtänyt, mutta aineiden yleiseen käyttöön nähden ei  vielä tarpeeksi: kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBUn johtoa epäillään asian salailusta. Kuvan jälkeen kirjoitus jatkuu.

IMG_20180412_052903-1.jpg
IBUN logo

*

Yhdessä kansainvälisen maailman antidopongin toimijan Wadan, Interpolin, Itävallan ja Norjan viranomaisten yhteisen tutkinnan perusteella on tehty ratsiat Itävallan Salzburgissa sijaitsevaan IBUN päämajaan sekä Norjaan.

Vuonna 2006, ovat jo poliisit tehneet ratsian olympialaisten majapaikassa Italiassa itävaltaltalaisten  ampuma- ja maastohiihtäjien majoitustiloihin, ja sieltä oli löytynyt ruiskuja, verensiirtovälineitä ja astmalääkkeitä. Ampumahiihtäjät olivat pötkineet pakoon olympiakylästä kuin arojänikset. [Turun Sanomat 21.2.2006]

Nykyisen ratsian ja doping-epäilyjen alkulähteen syy lienee, entisen Venäjän antidopigjohtajan Gigori Rodshenkon väitteet IBUN ja Venäjän yhteistyöstä, että venäläisten ampumahiihtäjien veripasseja sekä dopingtuloksia ei oltu tarpeeksi tutkittu, ja niitä on piiloteltu Venäjän antidopingin toimistolla.

Dopingista epäilyjen listalla on ollut peräti 31 venäläistä ampumahiihtäjää, kirjoittaa Helsingin Sanomat 16.12.2016.

Sanomalehti Kaleva kirjoittaa: Itävallan poliisi on tehnyt ratsian ampumahiihdon MM-kisoissa Hochfilzenissä Kazakstanin joukkueen majoitustiloihin hotelliin – sieltä oli löytynyt lääkeaineita ja välineitä, jotka viittaavat dopingiin.

Lisäksi on moitittu, että yleensä ampumahihdon maailman cupin kilpailut on myönnetty 2018 Venäjän Thumeniin. Tätä on sanonut myös  Suomen antidopingin pomo Harri Syväsalmi. [YLE 11.4.2018]

Itävallan poliisi on tehnyt ratsian IBUN tiloihin Itävallassa ja Norjassa, joka koskee norjalaista IBUN pitkäaikaista puheenjohtajaa Andres Besseberg. Besseberg on toiminut Wadan hallituksessa, ja hän on ollut lisäksi sen perustajajäseniä.

”Ei savua ilman tulta” on sanottu myös asiantuntevilta suomalaispiireiltä..

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180411_220423-1.jpg
Yleltä kaappamassa kuvassa kansainvälisen ampumahiihtoliiton  IBUN pitkäaikainen puheenjohtaja norjalainen Andres Besseberg  ojentaa kristallipallon Venäjän Thumemissa 2018 maailman cupin päätöstilaisuudessa, naisten maailman cupin voittajalle Kaisa Mäkäräiselle

Itävallan ratsia koskenee IBUN pääsihteeriä Nicole Reschiä ja sen toimistotiloja.

Saksalainen IBUN pääsihteeri Nicole Resch on toistaiseksi jäähdytetty tehtävästään jäähylle ”penkalle” tutkimuksien ajaksi. Resch on ammatiltaan juristi, ja hän on toiminut pitkään IBUssa.

Wada on vahvistanut ratsiat, mutta ei halua vielä tässä vaiheessa kommentoida asiasta enempää.

Ruotsalainen ampumahiihtotähti Sebastian Samuelsson vaatii jo Besgebergin potkuja. Ruotsin ammuhiihdon päävalmentaja Wofgang Pichler meinattiin hyllyttää penkalle Korean olympialaisista, koska hän oli valmentanut Venäjän maajoukkuetta Sotshin olympialaissa.

Venäjän Thumiin on myönnetty ampumahiihdon MM-kilpailut vuodelle 2021, mutta IBU on pyytänyt kisajärjestäjää Venäjää luopumaan niistä. Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180412_042905.jpg
Kuvassa vasemmalla YLEltä kaapatussa kuvassa norjalainen IBUn puheenjohtaja Anders Besseberg tyylikkäänä, Thumenin maailman cupin palkintojen jaon tilaisuudessa

*

Halutaanko tosissaan puhdasta ampumahiihtoa, mutta kuitenkin on pakko salata – kun liikaa tapauksia on jo tullut ilmi suositussa lajissa!

Jotain perää voi olla, ilmeisesti ampumahiihdossa on niin paljon dopingia  käytössä, että lajin suojelemiseksi halutaan osa jo vaijentaa medialta testien salaamiselta.

Varmaan jalkapallon sopupeleissä, ei  myöskään maailman tasolla uskalleta kaikkea julkaista, mitä liitoille on tullut ilmi näistä!

Voimailulajit ovat  jo oma lukunsa vailla vertaa.

Ampumahiihdossa näyttää tosiaan pesivän pahempi ongelma kuin maastohiihdossa, mutta johtuuko se siitä, että laji on levinnyt  maastohiihtoa suuremmaksi monessa ns. sanotuissa nykyissä ja entisissä ”itäblogin” maissa.

Niissä  maissa

doping

ei ole ongelma,

niin  kauan kun ei vaan jää kiinni

*

EDIT  Iltasanomat kirjoittaa 13.4.2018  vuorokausi kirjoitukseni jälkeen, että ranskalaisen Le Mond ja norjalaisen VG-lehden mukaan IBU:n puheenjohtaja norjalainen Anders Besseberg on eronnut tehtävästään, hänen epäillään peitelleen 65 venäläisen ampumahiihtäjän doping-tuloksia ja saaneen niistä lahjuksina satoja tuhansia dollareita.

Besseberg on tietojen mukaan paljon veljeillyt venäläisten kanssa, ja käynyt siellä metsällä ja matkoilla.

*

Mitä minä vihjailin

kilpaurheilu on sairasta ja

tämä on vain jäävuoren

huippua – norjalainen veljeilee dopingissa venäläisten kanssa, millään ei

ole enää mitään väliä..