Kaikenlaiset hakkuut kielletään Hervantajärven lähistöllä raitiotien ja asuinalueen suunnitelmilta liito-oravien vuoksi

Pirkanmaan ELY-keskus on kieltänyt kaikenlaiset hakkuut Tampereen Etelä-Hervannan alueelta, jonne on suunnitelmissa rakentaa se raitiotien eteläinen pysäkki, ja siihen lähelle myös suunnitellaan ikimetsikköön 3000 asukkaan asuinaluetta.

Syyksi ilmoitetaan, että luonnonsuojelijat ovat katsoneet, että ennen hakkuiden etenemistä pitää selvittää tarkkaan liito-oravien liikehdintä ja turvata niiden elin ympäristö.

YLE uutisoi asiasta ja kuvakaappaus siitä. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180330_184028.jpg
YLE uutisoi 29.3.2018 -hakkuut keskeytetty Etelä-Hervannassa

Kainuussa Kajaanissa sitoivat greenpeeserit luonnonsuojelijat itsensä riimuihin metsänhakkuukokoneiden tieltä Ärjän saaren hakkuilta pari vuotta sitten, mutta nythän on kysymys vain liito-oravista.

Kainuun Sotkamossa viivästyi ohitustie Vuokatissa aikoinaan Joensuuhun, kun sieltä löytyi vesikoita, ja se onkin epävirallisesti nimitetty ”vesikkotieksi”.

Aikaisemmin jo luonnonsuojelijat muuttivat Hervannassa  raitiotien reittiä 6 metriä jyrkemmäksi, kun se suunniteltu raitiotie ylittää Tohtorinpuiston kohdalta Arkkitehdinkadun, ja reitti koukkaa Insinöörinkadulta Hervannan valtaväylälle. Tämä sen vuoksi, että liioto-oraville säilyy lisää elinaluetta, kun niitä oravien papanoita oli yllättävästi löydetty siitä metsäsaarekkeesta luonnonsuojelijoiden toimesta.

Nyt näkyy siinä työt olevan kuitenkin onnellisesti vauhdissa Arkkitehdinkadun ylityksessä, ja eilen aamulla pakkasessa kaivinkoneet olivat täydessä työn touhussa.

*

Minne joutuvat suunnistajat, hirvet ja muut menninkäiset, ja onko rauhaa enää uimarannalla

Pari vuotta sitten olivat vielä iltarastilaiset innokkaana suunnistamassa Hervantajärven metsikössä, mutta nekin hädetään pois alueelta, kuten mutkin metsän menninkäiset pois asuinalueen ja raitiotein päätepysäkin tieltä.

Miten käy suositun Hervantajärven uimapaikan, onko sieltäkin rauha pois!?

Kuvakaappaus omasta kotialbumista syksyiseltä puolukkareissulta Hervantajärven maisemista, josta löytyi vielä ikivanha suunnistuksen rastilipun puinen teline, ja sekin häviää metsäkoneitten tieltä. Äimistely jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20170919_180650.jpg
Suunistuksen vanha rastilipun puinen teline löytyi Hervantajärven ikimetsiköstä puolukkareissulla syksyllä 2017

Hervantajärven ympäristö on jo paalutettu puisilla merkeillä, ja melkein numeroituna ovat tulevien katujen nimet näkyvissä.

Minne joutuvat suunnistajat, hirvet, marjastajat ja metsän eläimet siirtymään Hervantajärven lähistöltä – liito-oravista puhumattakaan.

Mainokset

Ampumahiihdon kilpailutoiminta Suomessa keskittyy vain muutamille paikkakunnille – Kainuu ja Pirkanmaa ovat kuollutta aluetta

Kontiolahdella kilpaillaan pääsiäisen seutuvilla 31.3 – 2.4 . 2018 ampumahiihdon Suomen mestaruuksista. Kipailuissa mukana ovat Suomen terävin kärki Kaisa Mäkäräistä ja Mari Laukkasta myöten. Lauantaina kilpaillaan miesten ja naisten viesteissä, sunnuntaina ovat vuorossa pikakilpailut 13- vuotiaista yleisiin sarjoihin asti, ja maanantaina viestit nuorille 13 – 19 vuotiaisiin ja muilla yleisillä sarjoilla yhteislähdöt.

Yhteensä pikakilpailuun on ilmoittautunut 330 osanottajaa. Yhteislähtöissä on 82 osanottajaa,  ja viesteissä 87 joukkuetta ilmoittautumisen mukaan.  Mukana näissä on varmaan samoja urheilijoita pikakilpailuun ilmoittautuneista, joten tuo osanottajien määrä tulee olemaan yli kolmen sadan pois jäänneistä riippuen. Hyvä määrä kuitenkin, vaikka näyttää Suomen ampumahiihdon kehittymisen kannalta, että ehkä liikaa keskittyvät osanottajat vain määrätyille seuroille Suomessa, ja ampumahiihdon harrastamisessa on suuria eroja paikkakunnittain.

Virolaisia on nähdäkseni Estonia Sporttikubin seurasta mukana 13 urheilijaa.

Yleisen sarjan naisten viestiin on ilmoittautunut 10 joukkuetta ja miehiin 17 joukkuetta, mutta siinä OHS:llä on mukana 3 joukkuetta, Kauhajoen Karhulla 2, Kontiolahden Urheilijoilla 2. LHS.llä 2 ja Ahveniston Ampumahiihtäjillä 2 joukkuetta.

Nuorten joukkueita on mukana viesteissä 60 joukkuetta.

Seuraavassa tilastoa ilmoitetuista seuroista ja niiden osanottajien määristä. Neljä seuraa Suomessa näyttää olevan, joilla on aktiivista toimintaa muita enemmän ampumahiihdossa Suomessa: Kontiolahden Urheilijat, Seinäjoen Hiihtoseura, Oulun Hiihtoseura ja Hämenlinnan seudulla Ahveniston Urheilijat.

Seuraavat seurat ovat keskiryhmässä: Saloisten Reipas, Ounasvaaran Hiihtoseura, Tuusulan Voima-Veikot, Hollolan Urheilijat, Lahden Hiihtoseura, Puijon Hiihtoseura, Orimattilan Jymy ja Kymen Koskenpojat. Sen jälkeen osanottajien määrä tipahtaa Kontiolahden SM-kisoihin ilmoittauneista seurojen urheilijoista reilusti alta kymmeneen.

Merkille pantavaa on, että Pirkanmaan seudulta on vain Kangasalan Kisasta mukana yksi osanottaja, Kainuusta Sotkamon Jymystä vain kaksi osanottajaa, ja Jyväskylän seudulta vain neljä urheilija mukana yhteensä Kuikan Kisailijoista ja Sumiaisten  Kunnosta.

Jos on Tampereen seudulla hiljaista ampumahiihdon suhteen, niin on myös Turun puoles!

Aivan eteläisestä kolkasta Karjaalta on myös vain yksi osanottaja mukana SM-kisoissa. Keskisestä suomesta Jyväskylän seudulta on mukana Sumiaisista kolme osanottaja ja Kuikan Urheilijosta yksi. Toisaalta pitää äimistellä, että Kotkan seudulta rannikolta Kymin Koskenpojilla on hyväkin määrä – kahdeksan kilpailijaa mukana.  Laskelmani mukaan yhteensä 47 seuraa on ilmoittanut kilpailijoita Kontiolahden SM-kisoihin.

Seuraavassa tilastoa Kontiolahden ampumahiihdon SM-kisoihin seuroittain ilmoitettujen kilpailijoitten määrät:

1. Kontiolahden Urheilijat  – 36,   2.  Seinäjoen Hiihtoseura – 34,  3. Oulun Hiihtoseura – 28,   4.  Ahveniston Urheilijat  – 27,  5. Saloisten Reipas  – 16,   6. Ounasvaaran Hiihtoseura  – 16   7. Tuusulan Voima-Veikot – 13, 8. Estonia Sporttilubi Biatlhon  – 13, 9. Hollolan Urheilijat – 11, 10. Lahden Hiihtoseura  – 10,  /// 11. Puijon Hiihtoseura – 9, 12. Orimattilan Jymy  – 8, 13. Kymin Koskenpojat – 8,  14. Närpes Kraft – 7, 15. Larsmo IF – 6, 16. Mikkelin Hiihtäjät – 6, 17. Soisalon Ampumahiihto – 6, 18. Imatran Urheilijat  – 6, 19. Säkylän Urheilijat – 6, 20. Kauhajoen Karhu – 5,   /// 21. Iisalmen Visa – 4,  22. Kuusamon Erä-Veikot – 4,  25. Kangasniemen Kalske – 3, 26. Sumiaisten Kunto – 3, 27. Alavieskan Viri – 2, 29. Punkalaitumen Kunto – 2, 30. Sotkamon Jymy – 2.

Seuraavilta seuroilta on mukaan ilmoitettu vain yksi urheilija: Vähänkyrön Viesti, Lapin Biatlhon, Ulvilan Ura, Jalasjärven Jalas, Joutsan Pommi, Kangaslan Kisa,  Nivalan Urheilijat, IMAS Biatlhon Isokyrö, Riihimäen Kisko, Kuikan Kisailijat Jyväskylä, Österby Sportklubb Karjaa Raasebori, Keuruun Kisailijat,  Vähäkyrön Viesti, IF Åland, Lemin Eskot Lappeenrannan seutu, Kurikan Ryhti ja Kivijärven Kivekkäät.

Kuvakaappaus Kontiolahden SM-kilpailujen logosta, ja äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180328_054635.jpg
SM-kisojen logo

*

Nouseeko Suomi ampumahiihdossa Kaisa Mäkäräisen lopettamisen jälkeen takaisin huipulle!

Ampumahiihto on tavallaan vaikea laji, jossa aivan kaksi erilaista lajia on yhdistetty toisiinsa. Se vaatii hyviä harjoitusolosuhteita paikkkunnilta, samoin kuin mäkihyppy hyppyrimäkiä ja nykyään jääkiekko halleja. Salibandyä voi harjoitella paljon useammassa paikassa, ja siinä ovat harrastajamäärät nousussa.

Kalliiksikin voidaan ampumahiihtoa lajina määritellä, moniin muihin urheilulajeihin verrattaessa.

Kontiolahdella on kuitenkin varsinkin nuorten sarjoissa runsaasti osanottajia, mutta miten ne saadaan pysymään myöhemmälle iälle lajin parissa. Tyttöjen 13-vuotiaiten sarjaan Kontiolahdella oli ilmoittautunut peräti 45 kilpailijaa, mutta ikäluokkien vanhetessa osanottajien määrät tipppuvat tasaisesti. Yleisissä miehissä oli 47 ja naisissa 18 urheilijaa ilmoittautunut Kontiolahden SM-kilpailuihin.

Kunnollisia ampumahiihdon harjoittelun olosuhteita ja valmentajia näyttää olevan nyt Suomessa yhtä harvassa kuin mäkihypyn hyppyrimäkiä ja lajin valmentajia. Tosin voi hyppäämistä harjoitella luonnon mäissä soramontuilla, ja ampua vaikka aitan seinään, mutta se ei tee mestareita.

Tampereen seudulla jääkiekon kehdossa on kaikki muut lajit kunnossa, mutta ampumahiihtäjille ei taida olla edes paikkaa missä harjoitella.

Kaisa Mäkäräisen lopettaessa uransa, näyttää että muita samalle huipputasolle yltäviä ampumahiihtäjiä ei löydy muutamassa vuodessa, vaikka miehet ovat parantaneet tasoaan.

Seuratasolla päästään valmennuksessa vain määrätylle tasolle, ja sen jälkeen pitäisi löytyä ammattimaisuutta ja resusseja suurten ampumahiihtomaitten kuten Saksan mallilla.

Suomessa järjestetään vuosittain ehkä vain noin 20 ampumahiihtokikilpailua kansallisista, SM- ja maailman cupeihin verrattavista kisoista, ja ne tietenkin ovat näillä lajia harrastettavilla määrätyillä paikkakunnilla. Maastohiihdossa saattaa yhtenä viikonlopuna olla kansallisia kisoja jopa 10 -20, ja lajissa kilpaillaan useilla paikkakunnilla.

Monet lahjakkuudet jäävät kokonaan kartoittamatta monella Suomen kolkalla, koska ampumahiihto on tosiaan levinnyt vain määrätyille paikkakunnille. Hiihtovalmentajat Reijo Jylhä ja Pekka Vähäsöyrinki ovat vedonneet urheilusta vastaavaa ministeriä Sampo Terhoa avoimella kirjeellä, että pitäisi perustaa urheilussa kesä- ja talvilajeille omat ”yliopistolliset” harjoituskeskuksensa, jossa olisi sitten kaikki parasta mahdollista urheilijoille tarjolla valmennuksesta välihuoltoon asti.

Siinä on ideaa, mutta ampumahiihtäjille pitäisi vielä olla erikseen omat ympärivuotiset harjoittelukeskukset lahjakkaille nuorille, mutta mistä varat. Pitäisikö urheilu- ja kulttuuriministerin ottaa se  raha pois kulttuurilta!

Yksi mahdollisuus ampumahiihdon nousuun olisi myös se, että lahjakkaista maastohiihtäjistä osa saataisiin mukaan lajin pariin.

Yleisradion jos vielä lopettaessa ampumahiihdon lähetykset, niin se ei ainakaan parannna lajin tunnettavuutta ja näkyvyttä Suomessa. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180329_050938.jpg
Kuvakaappaus Ilta-sanomien sivulta, jossa kerrotaan Reijo Jylhän ja Pekka Vähäsöyringin avoimesta kirjeestä urheiluministerille  täydellisten harjoituskeskusten perustamista talvi- ja kesälajeille

*

Kainuukin nykyään kuollutta aluetta

Kainuu oli ennen ampumahiihdossa jopa Suomen mekkaa SM-kisojen mitalisaaliin ja osanottajien määrän osalta. Suomussalmen Rastilla ja Kainuun Ärjyllä riitti kymmeniä osallistujia, ja mitaleja ropisi seuroille enmmän kuin ohilaukauksia yhteensä.

Nyt on tosiaan Kontiolahden SM-kisoissa mukana Kainuusta vain kaksi osallistujaa Sotkamon Jymystä.

Veteraanien SM-kisoista Mikkelistä ja Kontiolahden Masters-kilpailuista on tosin tullut muutamalle kainuulaiselle veteraanille SM- ja MM-mitaleja. Kisoissa ovat menestykselläästi kilpailleet aina mestaruuksiin asti: Puolangan Ryhdin Ahti Härkönen, Kainuun Ärjyn Hannu Juntunen, Arto Härkönen ja Jari Anttonen, sekä Kuhmo Skin Jani Mikkonen.

Oheinen valokuva kainuun Sanomissa 80-luvun alusta kertoo sen, miten paljon jo yksistään Kainuun piirin mestaruuskilpailuissa ampumahiihdossa on ollut kilpailijoita mukana [34], ja kilpailussa jo silloin mukana ollut Kainuun Ärjyn Hannu Juntunen kilpailee vielä. Melko moni noista kuvan tuloksissa olevista ykeisen sarjan miehistä ovat olleet Kainuun rajavartioston palveluksessa töissään.

Paavo Puuusen ja Tapio Piipposen menestymisen jalan jäljiltä ei Kainuussa näytä olevan jatkajia huipputasolla ampumahiihdossa..

Kuva todistaa myös sen, että äimistelijä ei tiedä ampumahiihdosta ja urheilusta mitään, kuten monissa facebook-ryhmissä on väitetty kirjoituksieni johdosta, sillä tuo on ainoa ampumahiihtoon osallistumiseni, ja olin kilpailussa viimeinen!

IMG_20180329_051101.jpg
Kuvakaappaus Kainuun Sanomista 80-luvun alussa

Miten tosiaan saadaan ampumahiihto yleisesti nousuun ja lajia levitettyä useammalle paikkakunnalle Suomessa? Olosuhteita pitäisi järjestää lajille, ja paikkakunnilta löytyä asiantuntevia valmentajia ja seuran talkoolaisia.

Ei löydy harrastajia, jos ei ole olosuhteita lajin harrastamiseen! Yksi mahdollisuus olisi aloittaa ilmakivääri aseena harjoituksissa ja kilpailuissa nuorten kisoissa, ja jopa tikkataulukisoja pitäisi järjestää. Kajaanissa aikoinaan eräs ryhmä järjesti joka viikko perinteiset tikkahiihdot, jossa tuli sakkoja tavalliseen tikkatauluun heitettyjen tuloksien mukaan.

Aikoinaan oli myös esillä jousiammunta-hiihto, jossa jousella ammuttiin hihdon lomassa, mutta sekin vaatisi lain mukaiset olosuhteet.

Hiihtolajeissa suksilla on siirryttävä suksitalleihin virallisesti tuloksissa formuloiden tapaan, maiden edustamisen lisäksi maailman cupeissa ja arvokisoissa – Anna Frolina ei antanut Anastasia Kuzminalle armoa Thumenissa

Kirjoitin facebook-sivuilleni päivää ennen ampumahiihdon naisten maailman cupin viimeistä osakilpailun yhteislähtöä Venäjän Thumenissa, että voi tulla sopupelin mahdollisuudet kokonaiskilpailun voittamiseksi.

Kirjoitushan oli tavallaan vitsiksi tarkoitettu, mutta siinä oli kyllä tosissaan lähellä olla sellainen mahdollisuus olemassa:  Etelä-Korean Anna Florina jos olisi antanut lopussa suosiolla latua Anastasia Kuzminalle.

Ennen viimeistä kilpailua oli tilanne, että jos Mäkäräinen sijoittuu kuudenneksi, ja Kuzmina yhdeksänneksi, niin Kuzmina voittaa kokonais-cupin. Nyt Kuzmina jäi sijalle 11, ja hävisi Mäkäräiselle kolme pistettä.

Loppusuoralla Kuzminan ollessa kymmenes, ja Florinan ollessa yhdeksäs – olisi voinut Florina jättäytymällä Kuzminan taakse, avustaa Kuzminan kokonaiskilpailun cupin voittajaksi. Nyt ei olisi kuitenkaan tässä tilanteessa Florinan voitto Kuzminasta auttanut, sillä laskelmieni mukaan tällä tavalla, olisi Mäkäräinen vielä voittanut cupin pisteellä tai kahdella Kuzminaan nähden.

Molemmat:  Anastasia Kuzmina ja Anna Florina ovat syntyisin juuri kisäjärjestäjän Venäjän Thumenista. Kuzmina edustaa Sloveniaa, ja vuodesta 2015 Florina on edustanut Etelä-Koreaa, kun hänen oli vaikea päästä Venäjän maajoukkueessa edustustehtäviin. Florina on ollut lahjakkaimpia ampumahiihtäjiä maailmassa, mutta jostain syystä ei ole päässyt aivan häneltä odotetulle tasolleen.

Anna Florinalla on kultaa Korean MM-kisoissa 2009 Venäjän viestijoukkueessa, ja nuorissa MM-mitaleja. Thumenin maailman cupissa oli Mäkäräisen voitto kokonaiscupissa tosiaan tiukilla, sillä Japanin Fuyoko Tachizaki oli vain 7,3  sekuntia edellä Kuzminaa, ja vain 0,5 sekuntia eroitti Kuzminan ja Florinan toisistaan. Mikä olisi tilanne ollut, jos vielä Florina ja Kuzmina olisivat kilpailleet Venäjän lipun alla, olisiko Florina antanut Kuzminan mennä ohitse, jos olisivat tiedostaneen maailman cupin pisteitten tilanteen kilpailun hetkellä.

Entäpä jos molemmat: Anastasia Kuzmina ja Anna Florina olisivat kilpailleet yhdessä Venäjän lipun lisäksi myös samassa Madshusin suksitallissa, ja myös siihen olisi laskettu kaudella pisteitä maailman cupin menestyksen lisäksi! Anna Florina hiihtää nyt Madshusilla ja Kuzmina Fischerillä.

Anna Florina ei tosiaan antanut armoa entiselle maan naiselleen ja samoilla kotikunnailla Thumenissa syntyneelle Kuzminalle, vaikka loppusijoitus maailman cupissa Florinalla oli vasta sijalla 28  –  kaudelta 2017 – 2018. Minkaanlaista sopupeliä ja tahallaan häviötä ei ollut ilmassa.

Kuvakaappaus YLEn Areensta. Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180327_074121.jpg
Kuvassa Etelä-Korean Anna Frolina voittaa niukasti Aanastia Kuziman maaliin tulossa yhteislähdössä Thumenissa, ja siitä piste Kuzminalle Mäkäräistä vastaan vähemmän

*

Suksilajeissa on myös siirryttävä tulevaisuudessa ainakin osaksi tallijoukkueisiin formuloiden tapaan

Samana päivänä kilpailtaessa Thumenissa ampumpahiihdon maailman cupia, niin Australiassa kilpailtiin formuloitten F1 sarjan ensimmäinen kauden GB- osakilpailu. Mikäli vähänkään ymmärsin sen kilpailun luonnetta, niin siinä oli jonkinlaista sopupeliä ainakin Ferrareitten tallin Sebastian Vettelin ja Kimi Räikkösen välillä. Kilpailun voitti Vettel, toiseksi tuli Mercedeksen Lewis Hamilton ja kolmanneksi Räikkönen.

Turva-auton kanssa vedettiin joku väärällä aikaa sopivasti vaihtamaan renkaita, ja ilmeisesti tällä annettiin väärälle Vettelille voitto Räikkösen mielestä, mutta Ferrari- talli halusi tätä?

Pyöräilyssä on raskaissa ympäriajoissa omat tallinsa pyörämerkeillä, ja siellä apukuskit halkovat tuulta pääajajien edellä, ja tähdille petataan voittoa sopupelillä.

Suurissa massahiihdoissa, kuten tässä Visma Ski Classic sarjassa alkaa olla myös näitä suksi- ja välinetalleja mukana. Suomessakin on hiihtäjiä jo koottuna seuran nimen sijasta jonkun ONE WAY teamin tallin alle.

Miksi ei voitaisi  myös maasto- ja ampumahiihdossa osaksi siirtyä urheilijoiden osalta virallisesti suksitallien alle tuloksineen, kuten formuloissa edustavat kuskit pääasiassa maitten sijasta Ferrareida  ja Mersuja.

Sukislajien tallit ja hiihtäjät saisivat suoraan bonuksia rahana menestymisen mukaan, kansainvälisen Hiihtoliiton FIS:n ja Suomen Hiihtoliiton asettamilla ja virallistimilla säännöillä.

Nythän maasto- ja ampumahiihdossa hallitsevat kansainvälisesti muutamat kärkimerkit urheilijoiden käyttämiä suksia: Fischer, Rossignol ja Madshus.  Erilaisilla talliryhmillä saataisiin varmasti muitakin suksimerkkiä aktiivisemmin mukaan ja sponsoreiksi: Atomic, Salomon, One Way, Peltonen ja YOKO.

*

Aluksi kokeiluna voisi olla muutamissa maailman cupeissa mailtaan joukkueet suksimerkkien alaisuudessa ainakin viesteissä, ja niistä kaudelta jaettaisiin pisteitä urheilijoitten ja maitten lisäksi myös suksimerkkien mukaan:  esim. viesteissä voisi olla Norjan Fisher I- joukkue,  Norjan Madshus  2-joukkue, Ranskan Salomon 2- joukkue, ja Italialla oli jo ampumahiihdon maailman cupissa Kontiolahdella sekaviestin voittaneilla urheilijoilla Rossignol-joukkue.

Yhteislähdöissä hiihtäjät olisivat tulevaisuudessa vain esim. kolmen hiihtäjän voimalla joukkueena pelkästään suksitallin nimissä, pisteet ja rahabonukset jaettaisiin ensin vain tallille hiihtäjien sijoituksien mukaan, ja suksitalli team jakaisi ne sitten keskenään joukkueen jäsenille.  Tämä tietäisiprukan ja yhteispelin lissäntymistä, ja toisi taktikointia ja meilenmkiintoa kilpailuihin – kaveria ei jätetä.

Myöhemmin suksitallit ja suksimerkit lisättäisiin olympia- ja MM-kisoihin virallisiin tuloksiin. Suksien valmistajat varmaasti sijoittaisivat vielä enemmän suksilajien urheilijoille rahaa, kun ne saisivat virallisesti enemmän mainosta tuloksien muodossa.

Pisteitä jaettaisiin virallisesati suksitallien mukaan omassa lisänä olemassa sukstitallien virallisessa maailman cupissa, ja sitä samaa sovellettaisiin myös maastohiihdon Suomen cupissa. Onhan ampumahiihdon maailman cuopissakin monta muuta cuppia kokonaiskilpailun lisäksi.

Kouvolan Hiihtoseuran kärkihiihtäjät kilpailevat jo pelkästään kotimaisilla Peltosilla ja jämsäläiset osaksi YOKOLLA.

Suksifirmat hajoittaisivat urheilijoita enemmän keskenään, ja pienemmät suksitallit sijoittaisivat enemmän suksiurheilijoihin, ja pienemmät merkit saisivat enemmän näkyvyyttä medialle. Peli olisi reilua, ja urheiljoitten tuloksissa lukisi rehellisesti esim. Kaisa Mäkäräinen Finland – Fischer, kuten formuloissa on Kimi Räikkönen Ferrari.

Henkilökohtaisissa lajeissa suksimerkkien alla, urheilijoilla olisi sopupeli laillista, ja jopa suotavaa..

Kuvakaapaus Italian Rossignolin sekaviestijoukkueesta ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180310_213639.jpg
Kontiolahden ampumahiihdon maailman cupin Italian-Rossignol joukkue. Kuvakaappaus Ylen lähetyksestä Areenelta

*

Ratkaisiko viimeinen maailman cupin osakilpailu Mäkäräisen voiton?

Kirjoitin facebookissani, ennen naisten viimeistä yhteislähtöä Thumenissa, että Kaisa Mäkäräisen pikakilpailun 1,2 sekunnin häviö Kaisa Darja Domrachevalle voi ratkaista koko maailman cupin voiton. Mahdollista ja lähellä oli sekin.

Kaisa Mäkäräinen sanoi ennen tätä viimeistä starttia, että viimeinen kilpailu ei ratkaise mitään, vaan kaikki pisteet kauden aikana lasketaan. Kommentoijat facebookin sivuilla olivat samaa mieltä, että näinhän se on – koko kauden pisteet lasketaan ja turhia spekulaatioita ovat tällaiset.

Joukkuelajeissakin on pelattu joskus viimeisillä kierroksilla ”sopupeliä” , vastustajien tilanne huomioon ottaen mitaleista, putoamisista ja nousuista sarjoissa, vaikka koko kauden pisteet niissäkin  myös lasketaan. Tosiasiassa moni sarjatilanne kauden lopussa  joukkueiden osalta, on voitu ratkaista juuri näillä viimeisien kierroksien mahdollisilla sopupeleillä.

Naisten ampumahiihdon maailman cupin loppuhuipentumassa Thumenisssa kaikki kauden pisteet tetenkin lasketaan koko tilanteesta, mutta kyllä osittain hienosti yhteislähdön nimissä ratkaisua oli myös siinä yksittäisessä kilpailussa Thumenissa sijoitusten koko kauden osalta.

Kommentoijat muuttivat tavallaan sen jälkeen asennettaan, että kyllä Kaisa ratkaisi voiton sittenkin hienosti kauden viimeisen kilpailun lopussa!

*

Todistettavasti ruohonjuuritason sopupeliä allekirjoittaneelta

Sopupeliä on pelattu ruohonjuuren tason hölkissäkin. Tilanne oli Kainuun Kunto-Ässien järjestämässä Ässä-juoksusarjassa 90-luvulla aikoinaan ennen viimeistä osakilpailua, että voitan koko sarjan, jos viimeissessä osakilpailussa sijoitun vähintään kolmen joukkoon, ja juoksusarjaa johtava Matti Pulkkinen ei tullut kilpailuun mukaan.

Yritin sopia SM-mitalisti hiihtäjälle Pasi Kallunkille juoksun aikana, että sovitaanko minun voittavan, ja jotenkin palkitsen siitä.

Kallunki sanoi juoksun aikana , että hän ei suostu tällaiseen, koska hänellä on kilpailukausi vasta edessä, ja voi tulla siitä kilpailukieltoa. Voitin kuitenkin tuon yksittäisen viimeisen osakilpailun ilman sopua, ja myös koko Ässä-juoksusarjan.

Siihen aikaan olivat nämä pesäpallon sopupelit kuumana mediassa esillä.

Kuvakaappaus tästä Kainuun Sanomien sivuilta.

IMG_20180327_055603.jpg
KS: Ässäjuoksun ratkaisuissa ei sopupeliin suostuttu

J.K veikkaukseni on, että jossain vaiheessa nämä hiihtovälineet eri muodoissaan tulevat jotenkin mukaan virallisesti mukaan tuloksissa ja bonuksissa. Tähän asti niitä on vain esitelty medialle, yleisölle ja katsojille televiso- ja lehtikuvissa haastattelujen ohessa.

Kaukana on se aika, kun Lasse Viren melkein hylättiin, kun hän olympialaisissa nosti ne Tigerin tossut näyttävästi jaloistaan käsillään ilmaan, ja ruskeita kirjekuoria jaettiin urheilijoille tupakan savuisissa kabinettien takahuoneissa..

Voiteet myös virallistettaisiin julkaistavaksi, että millä merkillä [korkeaoktaanisella fluorisella bensiinillä] kilpailtiin missäkin kilpailussa.

Kuopion Puijon suurmäki purkuun – tuleeko tilalle Nilsiään ”taas” se lentomäki

Jo kaksi vuotta sitten sai voimakkaan mölinän talviurheiluväen piireissä ainakin Savon pualessa, kun Savon Sanomien toimittaja Wesa Koistinen kirjoitti lehdessä 10.4.2016, että Kuopion suurmäki on purettava sen kalliiksi käyvien kustannusten ja vähäisen käytön vuoksi, ja halvemmaksi tulisi roudata hyppääjät ja fanit Kuopiosta Lahteen harjoittelemaan ja katsomaan mäkihypyn kisoja.

Kuvakaappaus Savon Sanomien jutusta 10.4.2016 ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180323_053958.jpg
Järkevin ratkaisu olisi silputa Puijon suurmäki Kupiossa – kirjoittaa Savon Sanomat

Kuopion kaupunki on tosiaan nihkeästi suhtautunut, siellä aikaisemmin pidettyjen yhdistetyn ja mäkihypyn maailman cupin kisoihin. Katsojia ollut vähän paikalla, ja ilmeisesti tappiota ne ainakin rahallisesti ovat olleet järjestäjille ja sidosryhmille.

Mäen purku on tosiaan taas pulpahtanut esille, YLEn uutiset 22.3.2018 on haastatellut Kuopion kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtajaa Pekka Kantasta [kokoomus] Puijon suurmäen tilanteesta.

Kantanen sanoo: ”Kyllä me päättäjät joudumme tämän suurmäen purkutuomion itsellemme esittämään”

Puijon mäkien kustannukset ovat olleet yhteensä vuodessa 330 000 euroa, ja suurmäestä hyppää vain 20 mäkihypyn kilpailijaa ja harrastajaa vuosittain, sekä arvokisoja: mäkihypyn ja yhdistetyn maailman cupit], ei enää mäessä järjestetä kaupungin avustusten puutteen vuoksi. Suurmäen käyttöaste on 300 tuntia vuodessa.

Kuvakaappaus Ylen uutisista nyt 22.3.2018, ja äimistely jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180323_043745.jpg
YLE 22.3.2018

*

Lentomäkien hankkeita on ollut esillä ainakin Nilsiässä, Kemijärven Suomulla ja Ylitornion Aavasaksalla – suurmäkeä jopa Sotkamon talkkikaivoksen uumeniin

Nilsiän Tahkovuoreen suunniteltiin lentomäkeä joskus 1990-luvun puolessa välissä. Siinä oli kokonainen noin 17 – 20 miljoonaa maksava paketti lentomäen, Nilsiän rinteitten korotuksen ja hiihtotunnelin osalta.

Muutama vuosi niitä suunniteltiin erilaisilla prototyypeillä, ja taisi Nilsiän kunnalta mennä näihin tukia, ja valmista niistä ei tullut koskaan. Kansainvälisen hiihtoliiton [FIS] herroja kävi paikan päällä tutustumassa tilanteseen, ja mäelle toivottiin myös muovitusta, että sillä olisi käyttöä erittäin paljon jopa kesällä.

Kukahan nämä viulut loppupelissä maksoi suunnitteluineen ja matkoineen, ja mitähän ne kaikkineen kuluineen maksoi.

Lentomäkien suunnitelmia on ollut myös Kemijärven Suomulla ja Ylitornion Aavasaksalla, ja niiden kustannukset olivat noin 17 – 30 miljoona euron välillä. Hiihtoputkien keksijä Vesa-Pekka Sarparanta taisi ehdottaa joku vuosi sitten Sotkamossa, että Korholanmäen hylättyjen talkkikaivoksen rotkoihin tehtäisiin jonkinlainen suurmäki, joka olisi varmasti tuulilta suojattu…

Kuvakaappaus HS:n artikkelista 22.5.1997, ja blogi jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180323_043238.jpg
Suuret olivat suunnitelmat Nilsiän Tahkolla aikoinaan -kuvakappaus Helsingin Sanoma 22.5.1997

*

Lentomäkihanke kannattaa virittää uudelleen Nilsiään ja purkaa samalla tosiaan Puijon suurmäki pois

Puijon suurmäki vuodelta 1998 alkaa jo tosiaan käydä vanhan aikaiseksi ja kohta pieneksi. Katsojat haluavat nähdä yhä pitempiä hyppyjä, ja mäkihyppääjät tykkää hypätä isoista mäestä, niissä on sitä oikeata lentämisen tunnetta. Jos tavallisiin suurmäen kilpailuihin ei tule enää tapeeksi katsojia, niin suurmäkiin tulee; hyppäävätkö suomalaiset sitten hyvin tai huonosti.

Miksi siis turhaan yrittää väkisin Puijon suurmäekea pitää pystyssä, ja rakentaa tilalle oikea kunnon lentomäki Nilsiään, ja ottaa sen suunnitelma uudelleen vakavasti harkintaan.

Nilsiän suurmäki olisi jo matkailullisesti nähtävyys Tahkovuoren matkailubuumissa, ja sillä varmasti olisi käyttöä hyppääjien harjoitteluun Suomessa ja maailman cupin kilpailujen järjestämiseen. Nilsiän kunnan päättäjien ja yrittäjien kannattaa tämä asia ottaa heti esille, ennenkuin Sotkamo keksiii sen ennen..

*

Muutamassa mäessä enää Suomessa voi harjoitella ja hypätä kunnolla

Suomessa on jäljellä enää ns.mäkihyppykeskuksia muutama, joissa voi harjoitella ja kilpailla kunnolla: Kuusamon Ruka, Sotkamon Vuokatti, Jyväskylän Laajavuori, Kuopion Puijo, Lahden betoni ja sen muut mäet, Rovanniemen Ounasvaara, ja Vöyri Pohjanmaalla.

Jyväskylän Matti Nykäsen mäki kunnostettiin uudelleen hyppykäyttöön Laajavuoressa, Vuoakatin mäkikin uhkasi olla pari vuotta sitten kipailu- ja harjoituskiellossa. Kajaanissa räjäytettiin taivaan tuuliin legenraadinen puumäki, ja mäkiä on räjäytelty lisäksi ainakin Hyvinkään Sveitsissä ja purettu pois Joroisissa.

Kaipolan Pitkävuoren mäessä ei ole hypätty joskus 1994 jälkeen, ja Suonenjoen Kari Tapion mäki taisi palaa jo kymmeniä vuosia sitten.

”Mäkihyppääjät ja hyppyrimäet loppuvat Suomesssa”, kirjoitin äimistely-blogissani joa pari vuotta sitten: ei ole hyppääjiä mutta ei niitä ole, jos ei ole mäkiäkään.

Äimistelin jo yli kymmenen vuotta sitten Kaipolan Pitkävuoren juurella kuvassa, että eiköhän tämäkin pureta tai räjäytetä pois, kun se ei ole enää edes turisteille näköalapaikkana käytössä. Jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180323_040118.jpg
Äimistelijä hylätyn Kaipolan Pitkävuoren hyppyrimäen alla: ”Eiköhän tämäkin pureta pois luontoa pilaamasta”

*

Tampereen Hervannan mäki kaatuu nurin huhtikuun 1.päivänä 2018

Myös Tampereen ainoa hyppyrimäki on täällä Hervannassa vaarassa. Sisäpiirin tietojen mukaan sitä ei räjäytetä, eikä pureta käsipelillä, vaan se kaatuu turvallsiesti nurin niskoin huhtikuun 1.päivänä klo 9:00 alkaen vähän käytöasteen vuoksi ja tilalle laajennetaan laskettleurinnettä.

Sopiva heti tulee kaatamiseen nyt, kun apua saadaan raitiotien rakentamisen kalustosta ja asiantuntevasta miehistöstä tästä läheltä..

Tampereen Hervannan hyppäjäät siirretään Hämenkyrön hiekkamontuille luonnonmäkiin harjoittelemaan..

Tampereen Hervanta on mainettaan parempi pahoinpitelyjen tilastoissa – Kainuun Kajaani ja Sotkamo Suomen käressä – Simossa ja Ypäjällä eletään lintukodossa

Ilta-Sanomat on julkaissut artikkelin 18.3.2018, jossa on tilastoa vuoden 2017 Suomessa tapahtuneista pahoinpitelyistä. Tilasto tarkoittaanee nujakointia ja pieksämisiä yleisellä paikalla tai kotioloissa  –  kaupungien ja pienempien kuntien eri alueilla. Poliisi on kuitenkin joutunut näissä käymään paikalla, koska tapaukukset ovat tilastoihin asti kirjattu.

Lehden tilasto on kuitenkin vain pelkkiä lukuja, ja niissä ei ole otettu kuntien asukasmääriä suhteutettuna mukaan pahoinpitelyjen määriin, joka antaisi puoluettomamman tuloksen tilastoista.

Helsingin Kluuvi on käressä 559, toisena Helsingin Kamppi 445, kolmantena Tampereen keskustan itäosa 347 ja neljäntenä Helsingin jopa pahamaineiseksi mainostettu Kontula, jossa 325 tapausta viime vuodelta.

Näitä on ehkä vaikea verrata ”kiinteämpiin” alueisiin tilastoissa, koska esimerkiksi Kluuvissa Helsingin päärautatieaseman läheisyydessä liikkuu paljon muualta tulleita ihmisiä. Kontulassa asuu tilastojen mukaan 13 000 ihmistä, ja Kontulan suuralueella yhteensä 28 500. Kontulan asukasmäärä 13 000, on puolet Tampereen Hervannan asukasmäärästä [26 000], ja tällä laskennalla asukasmäärään suhteutettuna Hervannan pahoinpitelyitten  tilastoitu määrä 140, nousisi jo Kontulassa puolella 650:een.

Kampissa on asukkaita tilastojen mukaan noin 11 500, ja siinäkin näitten tappelujen määrä on Hervantaan verrattuna suhdelukuna paljon suurempi – 2,5 kertainen noin 1000 rikosta.

Tampereen keskustan itäosan ”piirin” asukkaitten määrästä ei varmuutta, mutta se lienee 25 000- 35 000, ja siellä tämä laskettu  347 pahoinpitelyä vuodelta 2017.

Yleensä  tamperelainen AAMULEHTI kertoo väkivallan tapauksista Tampereen seudulla, niin se kirjoittaa muualla kuin Hervannassa tapahtuneista pelkästään Tampereella, ja suurin otsikoin aina mainitaan Hervanta, siellä tapahtuneista väkivallanteoista.

Kuvakaappaus AAMULEHDEN verkosta. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180319_164054-3.jpg
AAMULEHTI

 

Laskin ja tilastoin pahoinpitelyjen määrät suhteutettuna alueiden asukaslukuihin, mutta tässä ensiksi nämä Ilta-Sanomien julkaisemat luvut Tampereen alueelta ”paremmuusjärjestyksessä”.

Tampereen alueen tilastot,  joissa tilasto heittää koko Tampereen 1690:n ilmoitetun pahoinpitelyn, ja laskemani alueitten yhteismäärän 1366 osalta jostain syystä 324 luvulla: joko osa jäänyt lehdeltä tarkistamatta, tai kaikkia ei ole pystytty tilastoimaan alueittain, jos tapauksia sattunut välimaastossa ei kenenkään maalla. Samanlaista erantoa on muissakin kunnissa ja niiden rikoksilla kirjatuissa alueitten piireissä.

Tampere:

  1. Keskusta             639  tilastoitua pahoinpitelyä   [itäosa 347 ja länsi 289]
  2.  Hervanta           140                                                  [ etelä 62, itä 19, pohjois 59]
  3. Kaleva                 76
  4. Tesoma                74
  5. Kaukajärvi          61
  6. Lielahti                38
  7.  Nekala                32
  8. Takahuhti           29
  9. Peltolammi        29
  10. Härmälä             28
  11. Pispala                24
  12. Leinola               23
  13. Atala                    20
  14. Hatanpää           19
  15. Lentävänniemi  18
  16. Kalkku                 18
  17. Teisko                  17
  18. Rahola                 16
  19.  Hallila                 14
  20. Koivistonkylä     12
  21. Lahdesjärvi         12
  22. Vuores                  7
  23. Vehmainen          5
  24. Turtola                 5
  25. Aitolahti              5
  26. Lahdesjärvi         3
  27. Messukylä           2

Toinen kuvakaappaus AAMULEHDESTÄ, ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180319_164148-2.jpg
AAMULEHDEN uutinen Hervannan poliisioperaatiosta

*

Asukasluvut suhteutettuna pahoinpitelyiden määriiin Tampereella esimerkkinä alueittain

Hervanta 140 tapausta               asukkaita   26 000

Kaleva      76        –                               –              10 000

Kaukajärvi   61    –                              –              12 000

Tesoma         74    –                              –               15 500

Vuores          7      –                              –               4000

Tilastojen mukaan nuo määrät näyttäisivät olevan asukkaita noilla alueilla, ja pahonpitelyjen määrät muutettuna asukaslukua vastaavaksi Hervantaan verrattavissa, niin määrät näyttäisivät tältä, tosin Hervanta on vielä toisena tilastossa tämän laskennan jälkeen:  1. Kaleva 198 tapausta, 2, Hervanta 140, 3. Kaukajärvi  132,  4. Tesoma 124, ja esimerkkinä rauhallisemmasta päästä oleva Vuores 45 pahoinpitelyä.

Hervanta painii samoissa suhdeluvuissa Kaukajärven ja Tesoman kanssa, ja on mainettaan parempi!

Nämä luvut tulevat siitä, kun suhteutetaan noiden esimerkkialueiden pahoinpitelyjen määrään suhteessa, jos niissä olisi saman verran asukkaita kuin Hervannassa.  Tampereen keskustan asukasmäärästä ja miten se lasketaan, ei ole varmuutta, niin sitä ei ole tähän laskettu ja suhteutettu.

*

Koko maan tilastointia esimerkeillä muiden kaupunkien Tampereen vertailussa:

Kajaani   327 tapausta                           asukkaita    37 000

Lahti        797      –                                            –             119 000

Helsinki   5646   –                                            –             640 000

Turku       1334   –                                            –             188 000

Oulu          1305  –                                             –             201 000

Espoo        1469 –                                              –             277 000

Forssa       127   –                                              –             17 000

Muuttamalla nämä asukaslukuun suhteutettuna, niin Kajaani on väkivaltaisin kaupunki Helsingin kanssa Suomessa tällä laskennalla, ja järjestys näistä kaupungeista näyttää tältä:

  1. Kajaani  2032, 2. Helsinki 2032,  3. Forssa 1718 4. Tampere 1690, 5. Turku 1632, 6. Lahti 1540, 7. Oulu 1493. 8. Espoo 1400.

Kuvakaappaus Sotkamo-lehden verkkosivuilta 27.0.202. Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180319_073455.jpg
Pari pahoinpitelyä samana perjantaina Sotkamossa – Sotkamo-lehti 27.10.2012

*

Sotkamossa paljon tappeluita, mutta Simossa ja Ypäjällä eletään lintukodossa

Kainuun Sotkamon pesäpallopitäjässä Sotkamossa tuskin on aina mailoilla hutkittu, mutta  10 000 asukkaan kunnassa on on kirjattu nujakointia Ilta-Sanomien tilastojen mukaan 2017 – 130 tapausta. Sotkamon omat asukkaat eivät ehkä kaikkia tilastoja kaunista, mutta johtuuko se matkailupitäjästä ja Naapurinvaaran Huvikeskuksen suosituista tansseista..

Laskettaessa suhteessa Tampereen Hervannan asukaslukuun, se tekisi vuodessa Sotkamossa 338 pahoinpitelytapausta. Tunnetussa hevospitäjässä Ypäjällä eivät ole edes hevoset potkineet päähän, sillä 2400 asukkaan kunnassa on kirjattu vuodessa vain 5 tapausta.

Forssan lähellä sijaitsevan Ypäjän kunnan logo, ja äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

 

IMG_20180320_075556-3.jpg
Ypäjä logo

Hämeenkyrö ja Sotkamo ovat saman suuruisia kuntia asukasluvultaan,  noin 10 000 asukasta näissä kunnissa: Sotkamossa 130 pahoinpitelyä ja Hämeenkyrössä vain 48 vuoden 2017 aikana.

Vähiten pahoinpitelyjä on ollut nähdäkseni yksittäisessä kunnassa 1035 asukkaan Savukoskella, jossa on kirjattu vuoden aikana vain 4 kärhämää.

Suhteessa pienin asukasmäärään  kirjattuja tappeluita  on kuitenkin  ollut 3142 asukkaan pohjoisen Simossa, jossa on ollut vain niistä 5 ilmoitusta viranomaisten paikalla käynnin tilastojen mukaan. Simon suhdeluku verrattuna Sotkamon kuntaan on, se tietää  kolmella kerrottuna 15, kun se Sotkamon kohdalla on 130.

Jos Kainuun Kajaani on käressä pahoinpitelyjen tilastossa kaupunkien osalta, niin saman maakunnan Sotkamokin näyttää olevan samoilla sijoilla kuntien osalta.

Kainuussa pienin määrä pahoinpitelyjä on kirjattu vuonna 2017  seitsemän tapausta, 1315 asukkaan Ristijärven pienessä kunnassa. Kainuun muita tilastoja: Kuhmo 58, Suomussalmi 33 ja Hyrynsalmi 18.

Enontekijöltä  uhkaavat lopettaa kaiken poliisitoiminnan säästöjen vuoksi, siellä on ilmennyt vuodessa 17 pahoinpitelyä, ja asukkaita siellä 1905.

*

Motto: luvut siis heittävät Ilta-Sanomien julkaistussa tilastoinnissa koko kuntien määrän osalta, jos lasketaan yhteen kunkin kunnan kaikki alueet, mitä on yhteensä ilmoitettu. Pahoinpitelyistä on osa voinut olla alueitten välillä harmaalla alueella ei kenenkään mailla, tai laskennassa on virheitä. Jonkinlaisen suuntaa-antavan tilaston kuitenkin nuo luvut antavat.

Pahoinpitelyiden määrä voi johtua kunnissa: asukkaiden määrästä, asukkaitten sosiaalisesta jakautumisesta: työttömyys, avioerot, yksin asuvat, ikäjakautuma, ravintoloitten ja anniskelupaikkojen määristä kulmilla,  suositut tanssipaikat, maahanmuutosta ja siitä johtuvista häiriöistä, paikkakunnilla järjestettävistä erilaisista festifaali-tapahtumista ja matkailijoitten määristä.

Kaikkia ei pahoinpitelyjä ei varmaan kirjata, vaan ne sovitaan ilman poliseja kotioloissa, ja aina eivät poliisit edes mahdollisesti ehdi ajoissa paikalle! Nämä tilastoissa olevat ovat lain mukaan kirjattu.

Allekirjoittanut on ottanut esimerkiksi lähinnä synnyinkuntani Sotkamon Kainuussa, ja sen jälkeisen kotikuntani  Kajaanin, ja nyt Tampereen Hervannan, ja tulevan kotikuntani Hämeenkyrön tilastoja. Suksiseinä blogini etusivulla on Tampereen rauhallisesta Vuoreksen asuinalueesta.

Suomen lakia pitäisi noudattaa, ja jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180308_130139.jpg
Lakia pitää noudattaa, että ei joudu vasaran alle – kuva omasta albumista

*

Kuolemaan johtaneet tapaukset muuttanevat tilastoja

Laskettaessa tilastoihin mukaan vain kuolemaan johtaneet väkivaltaisemmat rikokset: tapot, tapon yrityksest, murhat ja kuolemaan johtaneet pahoinpitelyt, niin tilastot varmasti vielä muuttuvat alueittain suhteessa näiden pelkkien pahoinpitelyjen osalta.

Pahimpia varmaan ovat  vakavimmissa rikoksissa Suomen eteläiset kaupungit, vaikka näissäkin aikaisempien tilastojen mukaan Kajaani ja Kittilä pohjoisessa olisivat olleet johdossa.

Raiskaukset ja muut seksuaalirikokset ovat vielä toinen juttu tilastoissa. Nuo alueitten jaot tilastojen mukaan ovat toisaalta vähän hämärän peitossa, miten ne ovat jaettu, ja paljonko niissä on todellisesti asukkaita, mutta ovat  todelisia kuntien asukasmäärän mukaan, mutta voivat heittää näissä kuntien kylissä ja osissa.

Lisäksi virheitä voi olla laskelmissa kirjoittaneella.

*

LÄHDE: Ilta~Sanomien 18.3.2018 julkaisema artikkeli otsikolla: ”Tässä ovat 19 Suomen väkivaltaisinta kaupunginosaa – katso” – lehti on ottanut tilastot ilmeisesti Tilastokeskukselta eri lähteistä

Wikipedia ja tilastot

Tampereen Hervannassa 20.3.2018

Erkki Kovalainen

 

 

 

 

Ampumahiihtoliiton oudot kiemurat – raha-anomusta ei jätetty ajoissa ja päävalmentajan julkaisemista siirrettiin -urheilijat eivät tyytyväisiä entiseen systeemiin

Suomen Ampumaiihtoliitossa kuohuu: liiton avustusanomus ei tullut ajoissa opetus- ja kultturiministeriölle ja päävalmentajaa ei vielä julkaistu Kontiolahden maailman cupin yteydessä. Lisäksi Laura Toivanen on antanut ymmärtää rivienvälistä, että nykyinen systeemi on ollut liitossa mätä! Ampumahiihtäjät uskaltavat nyt avata sanansa arkkunsa, kun tietävät päävalmentajan vaihtuvan.

Faktaa:

  • ministeriö ei ole saanut määräaikaan  17.11.2017  mennessä Ampumahiihtoliiton anomusta jaettavista varoista liiton tukeen vuosittain vuodelle 2018
  • anomuksen juridisesta puolesta vastannut liiton toiminnanjohtaja Antti Efflekt erosi yllätttäen tehtävästään vuoden pestin jälkeen juuri joulun alla 2017, kun vähän ennen sitä häneltä unohtui ilmeisesti tämän anomuksen lähettäminen ministeriölle
  • Ampumahiihtoliiton uuden päävalmentajan nimi piti julkaista Kontiolahden maailman cupin ytteydessä
  • uutta päävlmentajaa ei julkaistu Kontiolahdella
  • säääntöjen mukaan ei myöhästynyttä, jos ollenkaan lähetettyä hakemusta ei voida jälkikäteen käsitellä, ja se on täysin varmaa
  • Ampumahiihtoliitto jää varmasti ilman tätä rahoitusta
  • kukaan ei oikein tiedä onko anomus mennyt perille määräajassa
  • nykyisellä tekniikalla löytyy varmasti anomus, jos sitä on yleensäkään lähetetty – siitä on edes turha kiistellä
  • siis sitä anomusta ei ole ilmeisesti lähetetty ajoissa!
  • Ampumahiihtoliiton päävalmentajaksi Antti Leppävuoren jatkajaksi oli jo lähes valittu Jonne Kähkönen, mutta jokin taho tuli tähän väliin, ja sitä siirrettiin
  • Ampumahiihtoliiton hallituksen puheenjohtaja Kalle Lähdesmäki puhui Kontiolahden maailman cupin yhteysessä YLEn toimittajalle Nina Vanhatalolle niin  ympäripyöreitä, että suorastaan hirvitti
  • näytti siltä että Lähdesmäellä ei ollut homma ollenkaan hanskassa, tai ei yleensä pystynyt mitään kommentoimaan koko asiasta
  • Laura Toivanen on sivaltanut: ”toivottavasti ensi vuonna sitten tulee muutoksia vaihdoksiin, tänä vuonna on nähty paljon sellaista, että unohdettu puolet A-maajoukkueesta talven mittaan” – ja ei tiedä vaihtuvatko huoltomiehetkin. [Ilta-Sanomat 17.3.2018]

Kuvakaappaus tästä Nina Vanhatalon haastattelusta Kalle Lähdesmäen kanssa Yleltä Kontiolahden maailman cupin yhteydessä ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen. Empä ole enennen nähnyt ja kuullut näin epävarmoja selittelyä ja vastauksia, kuin tältä Lähdesmäeltä. Toisaalta tilanteessa ymmärrettävää, mutta vaikuttaa että tilanne ei hanskassa.

IMG_20180316_200308.jpg
YLEN toimittaja Nina Vanhatalo tenttaa liiton hallituksen puheenjohtajaa Kalle Lähdesmäkeä – kuvakaappaus  YLEn lähetyksestä Kontiolahden maailman cupin yhteydessä

*

Mitä ympäripyöreitä Kalle Lähdesmäki yleensä selitti toimittajalle

Kalle Lähdesmäki sanoi Ylen toimittajalle, että kaiki hyvin ja antoi  ymmärtää. että mitään ei haittaa vaikka noin 250 000 euroa liitto häviää tamän hakemuksen myöhästymisen johdosta. Ampumpahiihtoliitto jatkaa entisellä mallilla, ja pulinat pois ja pullat hyvin uunissa. Ministeriöltä voidaan tarpeen vaatiessa tukia saada lisää, vaikka hakemus on hävinnyt taivaan tuulien bitteihin..

Lähdesmäki vastaili ympäripyöreitä kysymykseen siitä, että miksi päävalmentajan pestiä ei julkaistu Kontiolahdella: prosessi etenee, ja päätettiin että tilanne rauhoitetaan kauden loppuun ja uuden päävalmentajan julkaiseminen on sitten 25.3.2018 kauden päätteksi..!?

Valittiinko jo uusi päävalmentaja, mutta sitten tuli mutta matkaan urheilijoiden taholta?

Kuvakaappaus Itä-Savon sivuilta, jossa päävalmentaksi sanotaan varmasti Jonne Kähköstä. Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180316_203310.jpg
Jonne Kähkösestä uusi ampumahiihtoliiton päävalmentaja, kirjoittaa Helsingin sanomat ja ITÄ-SAVO

Onko Kaisa Mäkäräisella valtaa  ja sanansa sanottavana valmentajan valinnassa

Niin näyttää rivienvälistä, vaikka Kaisa Mäkäräinen ei sitä suoraan sano, vaikka sanookin suoraan, että hänpystyy sanomaan, mikä toimii ja mikä ei liitossa ja valmennuksessa. Kuvakaappaus ILTALEHDEN artikkelin otsikosta 15.3.2018.

Sitä ei voi varmalla sanoa, että onko uuden valmentajan julkaisu ja hakuprosessi pysäytetty juuri Mäkäräisen kannanotoilla. Periaatteessahan Mäkäräinen voi nykyisessä liiton tilanteessa jopa sanella ehdonsa uuden valmentajan valinnasta, vaikka uransa jatkolla.

Vaikka eihän Suomen Ampumahiihtoliitto ole periaatteesa, kuin yhtä Kaisa Mäkäräinen. Voiko uusi päävalmentaja olla Kaisa Mäkäräisen henkilökohtainen valmentaja Jarmo Punkkinen mustana hevosena – haetaanko täss fyysisen kunnon valmentajaa, vai ampumavalmentajaa – kummastakin on tavallaan puutetta.

Kuvakaappaus tästä ILTALEHDEN uutisesta, ja jatkuu vielä kirjoitus kuvan jälkeen.

IMG_20180316_203440.jpg
Onko Kaisa Mäkäräisellä sanan valtaa valmentajan valinnassa?

*

Kauas bitit taivaalle karkaavat

Tämä on kyllä jo täyttä höpinää, että nykyaikaeissa tietotekniikassa voivat jotkut hakemukset häipyä taivaan tuuliin, että niistä ei jää jälkiä. Jatkuu vielä kuvan jälkeen. Tällaiset hakemukset pitäisi toisaalt roudata perille vaikka käsipelillä, jos yleensä ollaan tosissaan.

Vaikuttaa suoraan sanoen, että tässä valehtellaan härkisti puolin ja toisin!

IMG_20180316_204926.jpg
Kuvakaappaus Ilta-Sanomien otsikosta, onko niitä hakemuksia yleensä lähetetty ajoissa

Saahan sitä äimistellä ja ihmetellä, mutta aika erikoiselta näyttää tämä Suomen Ampuhiihtoliito touhu, mitä ollaan median varassa.

EDIT: nämä eivät ole kaikki minun henkilökohtaisia mielipiteitä, vaan ollaan itsekkin vielä median varassa, mitä on tulllut ilmi asioista. Ainut mihin otan kantaa on se, että ei missään nimissä jotain ulkomaalaista kallispalkkaista valmentajaa, ja tuskin siihen edes Suomen Ampumahiihtoliitolla on edes nyt varoja

Potkukelkkailun SM-kisojen olisi saanut jatkua Kainuun Kuhmossa – onneksi siellä on vielä kuitenkin muita MM-kisoja

Miksi Kainuun Kuhmossa ei saanut potkukelkkailun SM-kilpailut jatkoa kymmenen vuoden ajan jälkeen? Soitin järjestelytehtävissä siihen aikaan olleille ja sanoivat että se olis sitä hyvää aikaa: sitten vähenivät sponsorit ja talkoolaisista alkoi olla syrjäseudulla puutetta.

Siinä kun Kuhmossa noin 8500 asukkaan kaupungissa ei potkukelkkailun SM-kisat saanut jatkoa kymmenen vuoden siellä järjestetyn ajan jälkeen, niin vielä pienempi ja samalla tavalla harvaan asuttu kunta Multiala 1600 asukkaan voimin Keski-Suomessa, omi ne valitettavasti MM-kisoina itselleen.

Multialla on järjestetty 9.-11.3. 2018  potkukelkkailun MM-kisat 30. kerran [Kickslede World Championships]. Osanottajia ollut parhaina vuosina noin 500, ja paljon yleisöä on ollut paikalla. Kuhmossa oli 80-luvulla vain SM-kisoissa paikalla peräti 3000 katsojaa Lentiiran jäällä, ja kuuluttajina kisoissa ovat olleet mm. Anssi Kukkonen, näyttelijä Ulla Tapaninen ja Jorma Pulkkinen.

Kuhmon Kamarimusiikki olisi vasta toinen juttu Kuhmossa, jos potkurikisojen MM-kilpailuja vielä siellä järjestettäisiin!

Tällaisia eksoottisia kisoja tarvittaisiin pienillä paikkakunnilla, mutta onneksi vielä ovat ne suopotkupallon MM-kisat Hyrynsalmella Kainuussa. Tosin mitä juttelin puhelimessa aikoinaan Kuhmon potkukelkkailun  MM-kisojen järjestelytehtävissä olleita, niin tavallaan tuli lopussa taloudellinen lama vastaan: sponsorit vähenivät ja talkoolaisista alkoi olla puutetta.

Tosin onko ollut kyseessä liian syrjäinen ja pieni paikka kisoille, mutta jos ne tuodaan keskuksiin, niin eksotiikka ja imago häviää. Yrittiväthän ne muuttaa Suoppotkupallonkin MM-kisoja Hyrynsalmelta Sotkamon Vuokattiin..

Kainuun rajamailla Sotkamon naapuripitäjässä Rautavaaralla jopa järjestettiin olympialajin kelkkailun maailman cupin osakilpailuja aikoinaan, ja ne näytettiin Eurosportilta näyttävästi –  Rautavaaran tullessa tutuksi ympäri maailmaa.

Marjastuksen MM-kisat Suomussalmella paikkaa vielä tilannetta, mutta potkureitten  MM-kisoille ne eivät lyö vertoa. Tosin Kuhmossa on kilpailtu viime kesänä heinänseivästyksen MM-kilpailuja, ja lisäksi on ollut joku vuosi sitten Kuhmossa rönttösten rypistykseen MM-kisoja, sekä katiskanpyynnin MM-kisojakin on yritetty siellä järjestää….

Jääravit ovat Lentiirassa kuitenkin vielä voimissaan olosuhteista riippuen. Lentiirassa asuu nykyisin tietojen mukaan ympärivuoden 200 ihmistä, vaikka koulu siellä lakkautettiin kymmenen vuotta sitten, mutta kesäasukkaita mökkiläisineen sinne viriää satoja kesäisin ympäri eteläistä Suomea myöten.

Kuvakaappaus Kuhmolaisesta lehdestä 12.12.2014, jossa joulutorille tuodaan näytille Kuhmon SM-kisojen sen aikainen maskotti – iso potkuri. Tarina jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180317_131738_BURST001_COVER.jpg
Kuvakaappaus Kuhmolaisen lehden etusivulta 12.12.2014 -historian havinaa torilla

*

Kuhmossa Lentiiran kylän järven jäällä järjestettiin ensimmäiset potkukelkkailun SM-kilpailut virallisesti 1985, ja niitä järjestettiin siellä aina vuoteen 1995 asti. Tunnetun suunnistajan ja potkukelkkailijan Hannu Vierikon ura alkoi juuri Kuhmon kisoista.

Potkukelkkailun MM-kisat alkoivat Multialla joskus vuonna 1987, ja ilmeisesti päällekkäin mentiin hetki kisojen järjestelyissä Kuhmon kanssa – mistään ei oikein löydy virallista tieto näistä kisojen vuosista. Multialla kisat peruttiin 2010 huonon jään tilanteen vuoksi, ja vuonna 2014 ne pidettiin välivuotena Pieksämäellä.

Koiran kusennan MM-kisoja haaveili allekirjoittanut aikoinaan, joko Pieksämäelle tai Kainuuseen, nekin kaatuivat sponsoreiden puutteeseen ja EU:n direktiiveihin.

Potkukelkkailun pienempiä aluekisoja myös järjestetään Suomessa, maailman cupia ei taida vielä olla olemassa?

Kuhmossa ilmeisesti viriteltiin potkukelkkoihin kaiken maailman moottoreilla varustettuja turboja näytesarjoihin, ja ilmeisesti Kuhmon polisitkin joutuivat puuttumaan asiaan, kieltämällä ne ylinopeudesta tai liian viritettyjen moottorien härvelien vuoksi. Tiettävästi tunnettu Hannu Karpokin on tehnyt tästä televisioon juttua.

Lillehammerin talviolympialaisissa 1994, oli potkukelkkailu näytöslajina, ja muissakin maissa kuin Suomessa on ”varjokisoina” järjestetty näitä potkuroinnin MM-kisoja. Tavallisten kansanpotkureiden lisäksi kilpailussa on nykyään mukana kevyitä aerodynamisia porkureita, ja muistaakseni Multialla nyt 2018 tehtiin naisissa uusi 1500 metrin maailman ennätys.

Nykyään kilpailuissa käytetään tavallisten potkureitten kuntosarjoista kilpasarjoihin erilaisia kevyitä sporttikelkkoja – ”kickbike”. Kuvassa tällainen kelkka ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180317_090502.jpg
Moderni kevyt potkukelkka

*

Maailman suurin potkureitten valmistaja E.S. Lahtinen sijaitsee Seinäjoen Nurmossa Kouran kylällä, ja valmistanee noin 10 000 potkuria vuodessa. Maailman suurimman potkurin omistaa tietojen mukaan joko Hannu Knuuttila Loimaalta, tai sellainen on Tuurissa keskisen kyläkaupan pihalla? Mielikuva on, että Kuhmossakin olisi aikoinaan ollut suuri potkuri esillä.

Lillehammerin olympialaisiin valmisti Lahtinen 1994, sen aikaisen maailman suurimman potkurin, jonka mitat olivat: korkeus 3,63 m, leveys 2,2 m ja pituus 7,25 m.

Vielä 60-luvulla on Suomessa on ollut viisi potkureitten valmistajaa, ja potkureita valmistettu niissä vuodessa peräti 100 000. Nykyään lienee Suomessa tämä Lahtinen ainoita potkukelkkojen valmistajia, ja tuotanto lienee noin 10 000 potkukelkkaa vuodessa. Paljon menee Lahtiselta potkureita myös vientiin, mm Kanadaan ja Ruotsiin.

Kuvassa oikein kunnon vanhanajan potkuri, jolla ei kyllä MM-kisoja voiteta. Jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180317_172338.jpg
Hämeenkyrössä talon pihalla kuvattu oikein kunnon vanhanajan potkuri – oma kotialbumi

*

Melkoiseksi tivolliksi näyttää nyt menneen Multialankin MM-kisat, on sarjoja eri-ikäisille, matkoja sprtintistä 200 m aina 11 km maratoniin saakka. Lisäksi on mukana kilpailussa moottoroituja yhdistelmiä, perinteisiä ja kevyimpiä moderneita versioita, kilpa- ja kuntosarjoja ja haasteviestejä.

Ennen kulettiin koulumatkatkin syrjäkylillä potkureilla, nyt vievät kylätaksit. Muutaman mummonkin näkee vielä kylän raitilla potkuroimassa, kaupan ostoskassi kyydissä..

Talvetkin ovat lauhtuneet eteläisessä Suomessa ja teitä hiekotetaan ja suolataan, mutta onneksi vielä nämä potkurikisat pitävät potkureitten imagoa ja nostalgiaa yllä!