Jääkiekon pääsarjoissa loppuu taival kesälomalle liian aikaisin 11:lla joukkueella – onko tässä mitään järkeä?

Jääkiekon kolme ylintä sarjaa pitäisi saada ja muutta sellaiseksi, että aina karsitaan noususta ja putoamisesta, sekä kaikilla otteluja kauden loppuun asti, ainakin maalis-huhtikuun vaihteeseen.

Mahdollisuuksia on olemassa, jois vain tahtoa – sekä tämä pelaajien realisointi rahaksi loppuisi näiltä jo Liigassa mahdollisuutensa menettäneiltä seuroilta ennen siirtojan umpeutumista kauden lopussa. Vaasan Sport, HPK ja KooKoo kauppaavat parhaita ja arvokkaampia pelaajiaan pois, ja ei sekään ole hyvä asia kausilippunsa maksaneitten katsojien ja kannattajiensa osalta.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171126_165828.jpg
Suomi-sarjaa pelattiin marraskuussa 2017 Tampereella KooVee – Kajaanin Hokki. Hokki lähti sarjasta kesätauolle jo aikaisin helmikuun lopussa

Jääkiekon SM-Liigassa pelataan 15:n joukkueen voimin, Mestiksessä 12:ssa joukueella ja Suomi-sarjassa peräti 16 joukkuetta on mukana. Kaikkiaan näissä sarjoissa loppuu yhteensä 11:n joukkueen taival kesälomalle enennen aikojaan. Onko tässä mitään järkeä – kaikille joukkueille pitäisi järjestää pelejä tasapuolisestii loppuun asti, kun parasta talvea on vielä runsaasti jäljellä.

SM-Liigan runkosarja päättyy tosin vähän myöhempään, mutta runkosarjassa sijoille 11.-15. sijoittuneet 5 joukkuetta jäävät jo kesälomalle 10.3.2018.

Mikään joukkue ei Liigasta  nyt tipahda, ja sen näkee jo aikaisessa vaiheessa, kun luovuttaneet joukkueet aloittavat parhaiden pelaajiensa tyhjennysmyynnin taloudellisesti rahan himossa. Näin ovat nyt tehneet ainakin kabinetti-päätökisillä turhaan Liigaan nostetut Vaasan Sport, Kouvolan KooKoo, sekä myös Hämenlinnan HPK.

Vaasassa  on tehnyt ”oman maalin” Sportian maaliin Markus Nenonen, joka pelasi aikaisemmin Sportissa, mutta vaihtoi Tapparaan, ja pelasi hyvin ”kotijoukkuettaan” vastaan entisessä kotihallissaan.

*

Mestiksessä runkosarja päättyy 7.3.2018, ja siinä sijoille 9.-10. olevat kaksi joukkuetta saavat aloittaa silloin kesälomansa.  Kaksi huonointa kuitenkin joutuu karsimaan sarjapaikastaan Suomi-sarjan parhaiden kanssa.

Suomi-sarjassa alemman loppusarjan sijoille  3. – 6.  tulleet  neljä joukkuetta lopettavat kautensa siihen. Alemman loppusarjan neljä huonointa pelaavat keskenään ottelupareina, ja otteluparien kaksi joukkuetta karsivat II-divisoonan lohkovoittajien kanssa Suomi-sarjan paikasta.

Kaikkiaan siis 11 joukkuetta joutuu jäämään ennen muita jo kesätauolle näistä jääkiekon kolmesta ensimmäisestä tasosta Suomessa. Onko tässä mitään järkeä ja mitä neuvoksi!

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180227_182634.jpg
Tampereen KooVee lähetti FPS:n kesätauolle jo 27.2.2018 Suomi-sarjassa

*

Liikaa joukkueita kaikissa sarjoissa, ja lohkojakoja on tehtävä

Yksistään Sm-Liigassa on jo liikaa joukkueita. Mestis on kuopattava tuollaisenaan pois, ja se on yhdistettävä Liigasta kolmen huonoimman joukkueen kesken.  Jonkinlaisen karsinnan voisi tälle vielä järjestää, tai suoraan Liigan runkosarjan kolme huonointa tippua uudeen perustettavaan II-divisioonaan, mikä sen sarjan nimi sitten onkaan.

Uudessa maantieteellisesti kahteen lohkoon jaettavassa II-divisioonassa voisi olla yhteensä korkeintaan 8 + 8 joukkuetta.  Nykyisessä Mestiksessä pelaa 12 joukkuetta, ja siihen lisää nuo kolme liigajoukkuetta, ja vielä lisättynä yhdellä Suomi-sarjan joukkueella.

Nämä 16 joukkuetta, siis jaettasiin kahteen 8 joukkueen lohkoon, tai mikä se määrä sitten onkaan!

Maantieteellinen lohkojako [konferenssi] helpottaisi ottelumatkoja ja joukkueiden kuluja, vaikka eteläisen Suomen joukkueista nämä  lohkot kuitenkin kostuisivat suurimaksi osaksi . Paikallispelejä tulisi lisää ja se toisi katsojia lisää otteluihin.

Nämä kaksi lohkoa pelaisivat sitten parhaitten kanssa loppusarjaa voitosta II-divisoonan voitosta, ja parhaat kaksi pelaisivat noususta kahden huonomman Liiga-joukkueen kesken. Liigasta olisi siis mahdollista, näin tipahtaa yksi tai kaksi huonointa joukkuetta tähän II-divisoonaan.

Tämän 2.- tai II-divisoonan nimellä olevan sarjan huonoimmat, taas karsisivat  sarjapaikasta III- divisoonan parhaita vastaan.[nykyinen II-divisioona)

Liiga-lisenssit varmaan täyttyisivät näillä kahdella mahdollisella nousijalla Liigaan, koska oletettavaa kuitenkin on, että nämä jo Liigasta pudotetut neljä joukkuetta taisteleisivat  Liiga-paikasta.

Taas mahdolliset Liigasta putoajat täyttäisivät jo ne lisenssit seuraavalla kaudella, ja olisivat oletettuna taas karsijan paikalla. Jotenkin kuitenkin tuo sarjasysteemi pitäisi tehdä sellaiseksi, että kaikilla riittäisi otteluja kauden loppuun asti jalkapallon tapaan, ja aina olisi kamppailua jokaisella sarjatasoilla noususta ja putoamisesta seuraavaan  tasoon.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

*

IMG_20180227_083111.jpg
Läntien ja itäinen konferenssi kartalla: joukkueiden jakautumisesta lohkoista uudessa II-divisioonassa

Mielikuvituksellinen jakauma joukkueita eri tasoilla ja mantieteellisesti oletetettuna jakona uudessa kahdessa lohkossa pelattavassa II-divisioonan sarjassa

2. Pohjoinen -läntinen konferssi:          2. Itäinen -eteläinen konferssi:

RoKi Rovanniemi                                      Jokipojat Joensuu

Hermes Kokkola                                       Jukurit  Mikkeli

Sport Vaasa                                               SapKo Savonlinna

IPK Iisalmi                                                 Peliitat  Heinola

KeuPa HT Keuruu                                    KooKoo Kouvola

LeKi Lempäälä                                          Ketterä  Imatra

TUTO Turku                                               K-Vantaa

Pyry Nokia / Koovee                                Espoo United

Mahdollisesti tässä sarjassa pelaisivat myös Forssan Palloseura, Hämeenlinnan Pallokerho ja Kalajoen KJT.  Ne sijoitettaisiin saarjaan myös maantieteellisen näkökulman perusteella, mutta muutakin vaihtoehtoa, esim sarjajojen tasaisuus, sekä entisten liigajoukkuieiden jakaantuminen keskenään otettaisiin huomioon.

Jotain muutoksia tarvitsisi tehdä

Mahdollisuukisa on, mutta tahtoa ei

Kaikkien sarjojen arvostus nousisi tällä systeemillä, kaikki pelaisivat loppuun asti ja kikkailu loppuisi!

Mainokset

Sotkamon hopeakaivos siirtaa jatkuvasti lupauksiaan tehtaan avaamisesta – vielä edelleen puuttuu rahoitus – työllistäisi kerrannaisvaikutuksilla 300 henkilöä

Kainuun Sanomat kirjoittaa etusivulla heinäkuun 24.päivänä 2017 Sotkamon hopeakaivoksen  Sotkamo Silverin mahdollisesta avaamisesta 2018 lopulla otsikolla: Hopeakaivoksen avausta tähdätään 2018 lopulle

Lehden kaksisivuisessa artikkelissa annetaan ymmärtää toimitusjohtajan Timo Lindborgin lupauksilla, että kaivos avataan loppuvuonna 2018. Rahoituksen kasaan saamisen jälkeen menee kaivoksen avaamiseen vuosi.

Sotkamon Siverin hopeakaivos olisi laatuaan Suomessa ensimmäinen, ja se toisi Kainuuseeen 100 – 110 uutta työpaikkaa, ja kerrannaisvaikutukset olisivat 300 työpaikkaa. Kuvakaappaus Kainuun Sanomien paperilehdestä 2017. Kirjoitus jatkuu mkuvan jälkeen.

IMG_20180223_100433.jpg
Kainuun Sanomat  24.7.2017

Sotkamon Silverin kaivossuunitelma on ollut jo lähtökuuopissa vuosia, ja aina vain vetkuteltu eteen päin. Lupauksia on ollut varmoista rahotuslähteistä, ja kaivosta on avattu jatkuvasti seuraavana vuotena. Osakeantia on järjestetty, mutta rahoitus puuttuu edelleen, ja nyt seuraava etappi olisi saada kaivos  saataisiin käyntiin vuonna 2019 lopulla.

Sotkamo Silver Oy on ruotsalaisen emäyhtiön sisaryhtiö, ja perustettu jo vuonna 2010. Yhtiön toimipaikka on merkitty Sotkamoon Kidekujalle.

Sotkamon Silver Oy on julkaissut tilinpäätöstiedot 21.2.2018 vuodelta 2017.

Sotkamo Silverin  tilinpäätöstiedoissa kerrotaan, että nettotulos oli vuodelta 2017 tappiolla – 15,2 MSEK, tarkoittaa noin 1,5 miljoonaa euroa. Kassavarat ovat olleet 31.12.2017  – 164,2 MSEK. Kassassa siis on ollut rahaa euroiksi muutettuna noin 16,4 miljoonaa euroa.

Liiketoimintaa ei varsinaisesti ole ollut, mutta muita tuottoja on yhtiö saanut yli 7 miljoonan euron ansiosta, ilmeisesti osakeannilla. Sotkamo Silverin keskustelufoorumilla näyttää osa osakesijoittajista olevan vähän hermostuksen partaalla, kun kaivoksella puuttuu yhä rahoitus.

Kaivoksen johto ilmoittaa taas kerran tässä tilinpäätöstiedon raportissaan: ” Tutkimme useita vaihtoehtoja ja käymme pitkälle edenneitä keskusteluja udeiden rahoittajien kesken”

*

Oheisena kopio osaksi  Sotkamon Silverin tilinpäätöstiedoista. Rahoituksesta puuttunee vielä edelleenkin se noin 20 miljooanaa euroa.

Eikö tosiaan kannattaisi jostain tuo raha kaivaa julkiselta taholta sijoituksena tai erilaisilla lainajärjestelyillä, ja katsoa nuo kortit loppuun asti,  vaikka ruotsalaisesta yhtiöstä on kysymys.

Sotkamon Terrafamen kaivokseen on sijoitettu valtion taholta paljon enemmän rahoitusta, ja kumpi kannattaa lopussa – Sotkamo Silver Oy tai Terrafame Oy  Kainuussa?

Kuvakaappaus Sotkamon Silverin sivuilta, ja krjoitus jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180223_103938.jpg
dav

SOTKAMO SILVER: TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2017

Yhtiö aloitti Hopeakaivoksen rikastamolaitoksen rakennuksen suunnittelu- ja rakennustyöt. Investoinnin koko on noin 64 MSEK (6,5 MEUR).
Vuonna 2017 Sotkamo Silver jatkoi neuvotteluja rahoittajien kanssa. Tavoitteena on aloittaa varsinainen kaivosrakentaminen vahvalla kassalla ja täysin rahoitettuna, jotta lisärahoitukselle ei ole enää tarvetta.. Tutkimme useita mahdollisuuksia ja käymme pitkälle edenneitä keskusteluja useiden rahoittajien kanssa.
KOKO VUOSI 2017 TAMMIKUU-JOULUKUU

Kauden nettotulos oli -15,2 MSEK (-10,0).
Osakekohtainen tulos oli -0,14 SEK (‑0,17).
Likvidit varat 31.12.2017 olivat 164,2 MSEK (156,5).
Muut tuotot olivat 77 KSEK (52).
Investoinnit Sotkamo Silver Oy:hyn olivat 25,7 MSEK (13,2).
Oma pääoma 31.12.2017 oli 328,5 MSEK (287,9).
Omavaraisuusaste oli 96 % (96 %).
EuroMin merkitsi 1 135 513 osaketta joulukuussa 2016, ja merkintä rekisteröitiin 2 päivänä tammikuuta 2017. Myöhemmin EuroMin merkitsi lisäksi 1 135 513 osaketta, jotka maksettiin ja kirjattiin helmikuussa.

Kaivoksen maansiirto- ja rakennustöitä jatketaan mm. tietöillä ja rikastamolaitoksen suunnittelulla.
Päivitetty tekninen raportti valmistui. Siinä muun muassa osoitettiin takaisinmaksuajaksi alle kaksi vuotta.
Hallitus teki päätöksen Blaikenin laitteiston siirtämisestä Suomeen.
Neuvotteluita jatkettiin potentiaalisten rahoittajien kanssa. – Teknisen raportin valmistumisen jälkeen havaittiin kasvanutta kiinnostusta.

Elokuussa oli TO4-optiooikeuksien lunastusaika. Lunastushinta oli 4 kruunua tai Nasdaq Helsinki -pörssissä merkittäessä 0,42 euroa. Yhteensä merkittiin 13 347 599 osaketta. Yhtiö sai yhteensä 53,7 MSEK ennen 3,2 MSEK merkintäkustannuksia.

Toukokuussa ja kesäkuussa suoritetuista Hopeakaivoksen kairauksista tehdyt analyysit valmistuivat elokuussa ja ne näyttivät hyviä tuloksia. Tulokset antavat hyvät edellytykset malmivarojen jatkokehittämiselle ja mineraalivarantojen lisäämiselle esiintymän syvemmissä osissa.
Merkittävät raportointikauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuussa 2018 tilattiin Outoteciltä rikastamolaitoksen jauhinmyllyt. Tilauksen arvo on n. 20 MSEK (2,0 MEUR).

Helmikuun 1. päivänä tehtiin työtilaus rikastamolaitoksen perustusten rakentamiseksi. Työt aloitettiin välittömästi ja tilauksen arvo on 21 MSEK (2,1 MEUR).
TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Sotkamo Silver on vuonna 2017 jatkanut rahoittajien kanssa käytäviä neuvotteluita. Menneen vuoden aikana Yhtiö kävi useita keskusteluja toiminnan rahoituksesta, ja niitä käydään edelleen. Tutkimme useita vaihtoehtoja, ja käymme pitkälle edenneitä keskusteluja useiden rahoittajien kanssa. Tämä on vienyt paljon odotettua enemmän aikaa ja tulee vielä jatkossakin viemään. Olen optimistinen sen suhteen, että Sotkamo Silver pystyy löytämään win-win-vaihtoehdon niistä useista rahoitusratkaisuista, joista parhaillaan neuvottelemme ja joita olemme arvioimassa.

Yhdessä jo käynnistyneiden infrastruktuuri-investointien ja rikastamolaitoksen rakentamisen kanssa valmistelut tuotannon aloittamiseksi vuoden 2019 alkupuoliskolla ovat täydessä käynnissä. Tässä aikataulussa pysymiseksi Yhtiö solmi vuodenvaihteessa sopimuksen jauhinmyllyjen toimittamisesta Hopeakaivokselle. Sopimus sisältää sen, että tilaukseen kuuluvat kaksi jauhinmyllyä tullaan toimittamaan syksyn 2018 aikana.

Vuosineljänneksen lopulla saimme Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä päätöksen, että täytämme tarvittavat rahoituskriteerit voidaksemme käynnistää uusimman Tekes-projektimme. Hankkeessa luodaan malmin esirikastuksen tuotantoprosessi sekä huolto-ohjelma, joka perustuu nykyaikaiseen etäohjattuun teknologiaan. Kyseessä on tuotantoprosessissa oleva kokonaistoteutus, jossa käytetään Big Data -teknologioita, teollista intranetiä ja kauko-ohjattua prosessin hallintaa.

Tekes-hanke on osa kaivoksen rakentamista ja tuotantoprosessin kehittämistä. Se lisää kaivoksen materiaali- ja energiatehokkuutta sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä ja veden kulutusta. Siten se parantaa Hopeakaivoksen tulevaisuudennäkymiä ja parantaa mahdollisuuksia vastata metallien hintojen vaihteluihin.

Tämän teknologia- ja kehityshankkeen rahoituksen tueksi Tekes on myöntänyt suomalaiselle tytäryhtiölle 6,1 miljoonan euron suuruisen kehitys- ja innovaatiolainan. 2-3 vuoden pituisen kehityshankkeen kokonaisinvestointi on 8,7 miljoonaa euroa, johon sisältyy Tekesin laina.

Tukholma, 20 helmikuuta 2018
Timo Lindborg, konsernijohtaja

Kainuusta loppuvat yleisurheilukentät harjoitteluun ja kilpailujen järjestämiseen – rahaa kyllä löytyy jääkiekolle Kajaanissa ja pesäpallo on vallannut Sotkamon kentän

Kajaanin Kipinän yleisurheiluseuran toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Eero Väyrynen kirjoittaa Kajaanin paikallislehdessä Koti-Kajaanissa 14.2.2018 otsikolla: Vimpelinlaakson urheilukenttä ”kilpailukiellossa”

Eero Väyrynen on moninkertainen veteraanien arvokisamitalisti seiväshypyssä MM- , EM- ja SM-kisoissa ja Suomen parhaimpiin pituushyppääjiin kuuluvan Henri Väyrysen isä.

Kajaanin Vimpelinlaakson urheilukenttä valmistui 1980, ja muistaakseni siinä oli kentän avauskilpailuna piirikunnallinen 10 000 metrin juoksu elokuussa, ja sen taisi voittaa tasatyönnön hiihtäjänäkin tunnettu Pekka Virtakoivu.

Vimpelinlaakson kentällä on järjestetty yleisurheilun SM-kilpailut Kalevan Kisat kaksi kertaa, SM-viestit, veteraanien PM- ja SM-kisoja, Poohjois-Suomen mestaruuskisoja, nuorten SM-kisat ja muita arvokisoja aikoinaan, joissa oli huippuja Lasse Vireniä myöten mukana.

Kajaanin Kipinä ei voi nyt anoa mitää kilpailuja, kun varmuutta ei taida olla milloin kenttä on kisojen järjestämiseen vaadittavassa kunnossa. Muistaakseni jopa TUL:n Kainuun piirinmestaruuskisat jouduttiin viime kesänä perumaan kentän puutteellisen kunnon vuoksi.

Kuvassa juoksijoita veteraanien Pohjoismaiden mestaruuskisoista 90-luvulla Kajaanin Vimpelinlaakson kentältä, kun kenttä oli vielä juoksukunnossa. Kirjoitus  jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180220_053816.jpg
Veteraanijuoksijoita Kajaanin kentällä Pohjoismaiden mestaruuskisoissa 90-luvulla, kuva omasta albumista

*

Kajaanin yleisurheilukentälle tehtiin remonttia, mutta pituushyppypaikan kunnostaminen ei kuitenkaan ollut sen suunnitelmissa, ja Väyrysen kirjoituksen mukaan vastaus oli ollut Kajaanin kaupungin taholta: ” Hoitele sinä [Eero] Kipinän asiat, ja me hoidetaan tämän kentän remontti”

Pituushyppypaikkaa ei ole kunnostettu asianmukaiseen kuntoon, ja Kajaanin kaupunki on vastannut Väyryselle , ei ole rahaa ja se saa vältttää teille…

Kajaanin kentän pituushyppypaikka on vaarallisen liukkaassa kunnossa hyppääjille.

Viimeisimmän remontin 2014 jälkeen on on urakoitsijalta jäänyt kentän pinnoite ohuemmaksi, mitä sen kuuluu olla, sillä kentän pinoitteen paksuus kuuluisi olla 13 milliä, mutta sen paksuus on vain 7-8 milliä.

Tämän korjauksen urakoitsijan jäljiltä on kuitenkin havaittu, että etusuoran 100 metrin osuudelta kentän paksuus on jäänyt vajavaiseksi ja korjaamatta. Piikkarien piikit menee läpi pinnoitteen asfalttiin asti, siinä muiltakin kuin Jamaikan huipputähdiltä.

Kajaanin kaupungilta on ilmeisesti tarkistukset jääneet remontin jäljeltä tekemättä, ja luottaneet urakoitsijaan.

Urheilijat itse huomasivat harjoituksissaan, että merkinnät ja maalaukset ovat  olleet väärissä paikoissa juoksujen lähtöjen osalta, ja keihäänheiton sektorien mittauspisteet ovat väärissä kohdissa. Juoksuradan sisäreunallakin on liikaa ilmennyt kaltevuutta.

Urakoitsija on luvannut maalata virheelliset juoksuradan kohdat takuuna uudelleen, mutta etusuoran 100 metrin liian ohueeseen pinnoitteeseen ei kuulemma kosketa.

Aalkuperäinen virheellisen rakentamisen remontti piti olla valmis jo toukokuussa 2017, mutta se myöhästyi elokuulle 2017, ja nyt sen viimeisen on luvattu olevan valmis kesällä 2018.

Nyt kuitenkaan pituushyppypaikan ja juoksuradan etusuoran saattamista asianmukaiseen kuntoon ei ole mitään tietoa. Kuvakaappaus Koti-Kajaani lehdestä, Eero Väyrysen kirjoituksesta. Kirjoitus  jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180220_060042.jpg
Kuvakaappaus Koti-Kajaani lehdestä  14.2.2018

***

Kainuusta loppuu  kohta yleisurheilun kilpailut ja harrastus tällä vauhdilla

Jos Puolangan kansallisten hiihtokisoissa oli osanottajien kato, hyvästä Kainuun lumitailanteesta huolimatta, niin olisiko  yleisurheilun harrastajia enemmän – jos kentät olisivat kunnossa?

Sotkamon kuuluisa Hiukan kenttä pyhitettiin jo aikoja sitten vain pesäpallolle, sillä juoksuradan sisäpuolella on pesäpallokatsomo. Juhannuskisat olivat ennen Sotkamossa yleisurheilussa perinteisesti huippua, jossa Lasse Viren ja Martti Vainio mukanana, ja Antti Kalliomäki muistaakseni hyppäsi SE:n seiväshypyssä juuri noissa juhannuskisoissa.

Puolangan urheilukentän kivikova juoksuradan musta-asfaltti on niin kova, että siinä varmaan juoksija saa pohkeensa kipeäksi jo verrytellessä.

Otanmäen vanha hiilimurska Kajaanissa ei taida olla enää kenenkään mieleen, ja Teppanan kenttä on pyhitetty jalkapallolle.

Hyrynsalmen ja Ristijärven kentistä ei ole varmaa tietoa, mutta tuskimpa niissä pysytyy mitään yleisurheilun kisoja enää järjestämään

Tällä hetkelleä taitaa Kainuun ”syrjäkylillä” Kuhmossa, Paltamossa ja Suomussalmella olla ainoat kentät, missä pystyy enää harjoittelemaan ja edes piirinmestaruus- kisoja järjestämään?

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

Näyttää tosiaan siltä, että Kajaanin kaupungilta löytyy rahaa uuden jäähallin rakentamiseeen ja samoin Sotkamolta, mutta yleisurheilun paikat saavat olla täysin rempallaan.

Samoin mäkihyppääjille ei varmasti ole uutta hyppyrimäkeä Kajaaniin vara rakentaa sen entisen poltetun tilalle, vaikka KHS:n Jarkko Määttä ja  Aarttu Mäkiaho ovat Suomen kantavia voimia mäkihypyssä ja yhdistetyssä.

Tampere on jääkiekkokaupunki, mutta Ratinan stadion saatiin siitä huolimatta suuren onnistuneen remontin takia huippukuntoon arvokisoille, vaikka sitä suurta uutta jääkiekoarenaa ollaan vielä lisäksi kaupunkiin rakentamassa raitiotietä myöten.

Kuva Vesilahden kunnan Narvan kylän urheilukentältä, omasta kotialbumista helatorstailta 2017: kenttä taitaa olla paremmassa kunnossa kuin Kajaanin Vimpelinlaakson kenttä kirjailija Kalle Päätalon jäljeltä. Kalle Päätalon ensimmäien työmaa taisi olla Tampereen seudulla rakennusmestarina juuri tämän kentän rakentaminen.

IMG_20170525_150250.jpg

Totta tosiaan, yleisurheilu pitää saada arvoonsa ja arvostukseen, että edes suorituspaikat ovat sääntöjen ja turvallisuuden vuoksi asianomaisessa kunnossa! Ennen pystyttiin kilpailemaan Kainuussa jopa piirikunnallisia kilpailuja Paltamon Mieslahden ja Sotkamon Tuhkakylän kentillä, lienevätkö nekin jo kasvanut ruohoa…

Mikä lienee Vuokatin Urheiluopiston yleisurheilukentän tilanne, siinä ainakin ennen oli harvinaisen pituinen juoksurata, oliko se 330 metriä pitkä, mutta siinä järjestettiin ainakin Sotkamon Jymyn mestaruuskisoja ja pystyi harjoittelmaan eri lajeja!

 

Maastohiihto on kuihtumassa ainakin Kainuussa kansallisten osalta – Puolangan Ryhdin hiihdoissa järjestävältä seuralta vain yksi osanottaja, ja vain muutama osanottaja sarjoissaan

Anne Kyllönen, Eveliina Piippo ja Joni Mäki tavallaan kuitenkin pelastivat  Puolangan Ryhdin kansalliset hiihtokilpailut, mutta nuoria kuitenkin kaivattaisiin enemmän mukaan.  Tämä ei ole pessimististä tunnetun Puolangan negatiivistä kirjoittelua, vaan huolestunut hätähuuto maastohiihdon puolesta.

Kuva Puolangan Ryhdin sivuilta ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180219_083638_BURST001_COVER.jpg
burst

Kainuuta on mainostettu aikoinaan maailman parhaaksi maastohiihdon maakunnaksi.

Kiitos ja kunnia näille vähille osanottajille ja järjestäjille Puolangalla, mutta enemmänkin olisi osanottajia varmaan mahtunut mukaan.

Selittääkö osanottajajien vähäisen määrän olympialaisten saman aikainen seuraaminen, pakkanen vai Puolangan Honkavaaran liian vaativat maastot, asiantuntevuutta vanhemmilta vaativat hiihdon välineet, tyylit ja ehkä vaikeahko voitelu, vai onko maastohiihto yleensä kuihtumassa ainakin nuorten osalta.  Onko tämä osanottajien väheneminen jo perustasosta koulujen liikuntatunneilta, seurojen hiihtokoulujen puutteesta, tai muut joukkuelajit sekä tietokoneaika valtaavat hiihtoa nuorilta.

Kuitenkin lasten erilaisissa kauppojen järjestämissä ”karkkihiihdoissa” on osanottajia kohtuullisesti, mutta kansalliset hiihdot eivät vedä osanottajia, vaikka niitäkin on enää harvasssa. Samoin massa- ja retkihhiihdoissa on osanottajia runsaasti, mutta kilpailun omaiset  hiihdot eivät vedä väkeä.

Ennen oli Sotkamossa jo jonkun kyläseuran Pohjavaaran Sisun sarjahiihdoissa 60-luvulla osanottajia enemmän mukana, kuin nyt Puolangalla.

Lisäksi ihmetyttää veteranisarjojen pienet osanottajien määrät.

*

Perinteisen  mestarihiihtäjän Tuulikki Pyykkösen kotiseudun urheiluseura Puolangan Ryhti on järjestänyt maailman parhaaksi mainostetussa hiihtomaakunnassa Kainuussa  järjestyksessään peräti 41. kansalliset Puolangan hiihdot tunnetuilla Honkavaaran  vaativilla laduilla.

Puolangan Ryhti on järjestänyt SM-hiihdot 90-luvulla, ja sen seuran kasvatti Tuulikki Pyykkönen [nyk.Kemppainen] on edustanut Suomea monissa arvokisoissa.

Puolangan nuoret hiihtäjät 70-luvulla voittivat jopa Suomen mestaruuksia nuorissa.

Puolangan Ryhdin kansallisissa on nyt kilpailtu lauantaina 17.2.2018 piirinmestaruuksista ja HS-aluekilpailussa henkilökohtaisissa sarjoissa, ja sunnuntaina 18.2.2018 on ollut viestit vuorossa.

*

Kaikkiaan Puolangan Ryhdin hiihtokisoissa on ollut 19 sarjaa tyttöjen 8- vuotiaista miesten 65- vuotiaiden sarjoihin, ja yleiset naisten ja miesten sarjat siinä välissä.

Laskelmieni mukaan osanottajia on olut lauantaina vain 60 kilpailijaa, ja sunnuntaina viesteissä vain muutama joukkue. Kainuun seurojen ulkopuolelta on mukana ollut 17 kilpailijaa Puolangalla.

Sarjojen osanottajien määrät ovat olleet vähäisiä, ja laskujeni mukaan järjestävällä seuralla on ollut mukana kisoissa vain yksi osanottaja – Veeti Nissinen M 20 sarjassa.

Puolangan hiihtojen sarjojen osantottajien määrät yhteensä  kilpailijaa eri sarjoissa:

Tytöt 8 vuotta – 2 osanottajaa

Tytöt 10 v – 3

Pojat 10 v – 2

Tytöt 12 v – 2

Pojat 12 v – 3

Tytöt 14 v –  4

Pojat 14 v –  vain yksi 1 osanottaja

Tytöt 16 v – 3

Naiset 18 v –  4

Naiset 20 v – 3

Naiset yleinen – 6

Miehet 45 v – 3

Miehet 65 v – 2

Miehet  55 v – 1

Miehet 65 v – 2

Naiset 55 v  – 1

Pojat 18 v  – 2

Miehet 35 v – 2

Miehet  20 v – 5

Miehet yleinen – 11  kilpailijaa

*

Eri seuroista osallistujien määrät Puolangan kansallisissa

Henkilökohtaiset kilpailut perinteisellä tyylillä:

Puolangan Ryhti – 1 vain yksi hiihtäjä, Suomussalmen Rasti – 4, Sotkamon Jymy – 8, Ristijärven Pyry – 5, Kainuun Hiihtoseura –  4, Tyrnävän Ahmat -1, ONE WAY team – 1, Hyrynsalmen Isku – 4, IF MInken – 2, Paltamon Urheilijat – 6, Kuusamon Erä-Veikot – 2, Seinäjoen  Hiihtoseura – 1, Kuhmo Ski – 1, Kuhmon Kiva – 1,  Vuokatti Ski Team Kainuu  – 5, Mikkelin Hiihtäjät – 2, Kymin Koskenpojat – 1,  Lempäälän Kisa – 2, Kajaanin Hiihtäjät – 3, Vuoakattisport Clup – 1, Pyhäjärven Pohti -2, Nivalan Urheilijat  – 1, Ounasvaaran Hiihtoseura – 1, Vantaan HS – 1, Jämsänkosken Ilves – 1, ja Espoon Hiihtoseura – 1 osanottaja.

Pienistä Kainuun seuroista, kuten Ristijärven Pyryllä ja Paltamon Urheilijoilla oli enemmän osanottajia kuin Kainuun Hiihtoseuralla.

Viesteissä sunnuntaina mukana on ollut 9 joukkuetta:

Tyttöjen 10-vuotiaissa on on olllut mukana vain yksi joukke Ristijärven Pyryltä.

Poikien 10-vuotiaissa samoin vain yksi joukkue Hyrynsalmen Iskulta on ollut mukana, ja vain yksi joukke Ristijärven Pyry mukana ollut tytöjen 12-vuotiaiden vapaan 3 x  2 km viestissä.

Kaksi joukkuetta on kuitenkin löytynyt mukaan tytöjen 12-vuotiaiden viestiin: KHS ja Ristijärven Pyry. Naisten 18-v sarjassa on Paltamon Urheilijoilla ollut mukana joukke, ja Vuokatin Ruka urheiluakatemialla kaksi joukkuetta on myös kilpailun ulkopuolella osallistunut viestiin.

Miehissä oli viestissä mukana Puolangalla yksistään Vuokatti Rukan Akatemian joukkue kilpailun ulkopuolella, mutta oli sitäkin nimekkäämpi: Valtteri Winkanharju, Veli-Matti Räsänen ja  Jussi Simula.

*

Kovia urheilijoita kuitenkin on ollut mukana – esikuvina  nuorille Anne Kyllöstä myöten

Miehissä tosiaan ollut mukana Puolangalla  hyviä Suomen kansallisen tason hiihtäjiä: Joni Mäki, Juuso Haarala,  Lauri Gummerus, Turo Sipilä ja Tino Tiilikainen.

Naisissa olympialaisista rannalle jäänyt KHS:n Anne Kyllönen oli mukana kunnioitettavasti myös Puolangalla, ja voittanut sarjansa. Kiitoksia Annelle, että lähtee näihin mukaan, ja siellä olisi ollut monella nuorella ollut mahdollisuus tavata huippuhiihtäjän.

Naisten 20 v sarjan on voittanut Vuokatti Ski team Kainuun Eveliina Piippo ja miesten 20 v sarjan IF Minkenin Remi Lindholm.

Lisäksi naisissa ollut kovatasoisia urheilijoita Kyllöse mukana: Vilma Nissinen, Katri Lylynperä, Leena  ja Eveliina Nurmi.

Miesten 65 -vuotiaissa oli Eero Väisänen Kuhmon Kivasta voittanut sarjansa, ja hänellä on niin paljon SM- ja MM-mitaleja veretaarien sarjoista, että jos ne mitalit ovat kaikki yhtä aikaa kaulassa, niin aika kenossa pitää Eeron kulkea.

Lunta ainakin pitäisi Kainuussa riittää, ja siltä osin olosuhteet ovat kunnossa hiihdon harrastamiseen.

Tulokset löytyy Puolangan Ryhdin sivuilta

 

 

 

Naisten viestin valinnat menivät oikein veikkaukseni mukaan, ehkä kuitenkin paras joukkue valittiin, vaikka Aino-Kaisa Saarisen valinnan testautti Reijo Jylhä omalla testihiihdollaan!

Äimistelin jo ennen naisten maastohiidon olympialaisten vapaan kymppiä facebookissa tarinalla, että ketkä valitaan Suomen naisten viestijoukkueeseen.  Kommentteja on tullut laidasta laitaan, että onko tämä se oikea joukkue?

Saman joukkueen on päävalmentaja Reijo Jylhä valinnut, kuten äimistelijäkin jopa ennen naisten kymppiä ja sen tuloksia.  Monet pitivät tätä  selvänä valintana, mutta monet vastustivat tätä somessa. Johanna Matintaloa ja  Laura Monosta olisi pitänyt ottaa joukkueeseen, ja vieläpä eri hiihtojärestyksellä.

Tässä vielä tämä aikaisemmin kirjoittamani näkökulma jo ennen valintoja, sekä naisten kymmppiä. Ehkä kuitenkin paras joukkue valittiin, ja taistellaan pronssista USA:n kanssa.

Tuskin päävalmentaja suosi ketään valinnoillaan, vaikka Iltalehden tai Iltasanomien mukaan Jylhä oli valinnut Saarisen mukaan viestiin sen vuoksi; koska heidän kaksistaan kesken tekemä testihiihto oli mennyt nappiin kisojen välissä…

Parran pärinää voi tulla näistä valinnoista, mutta olisiko ollut parempiakaan ehdolla. Aina joku voi pettää viestissä, mutta tuskin Suomen tulosta se ratkaisee. Norja voittaa ja Ruotsi hopealla, ja Suomi taistelee USA:n kanssa pronssista.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180211_192333.jpg
Reijo Jylhä saattoi tehdä oikeat valinnat naisten viestiin

*

Tässä tamä jo ennen valintoja kirjoittamani tarina fiktioilla ja faktoilla höystettynä facebookissa:

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI: NAISTEN VIESTIJOUKKUE ON JO VALITTU MAASTOHIIHTOON OLYMPIALAISISSA – REIJO JYLHÄLLÄ OVELAT VEDOT, ETTÄ SITTENKIN PARAS JOUKKUE SAATIIN KASATTUA KOKOON ILMAN MEDIAN PAINEITA

Siinä kun ILTALEHDEN Santeri [Santtu] Silvennoinen sortui aamulla kuuden korvilla kiireessä omaan näppäryyteensä lehden otsikolla, että naisten viestijoukkue on valittu, mutta tarkoitti miesten ja naisten henkilökohtaiseen kilpailuun valituttuja hiihtäjiä.

@imistelijän toimituksen.fi maastohiihdon erikoisasiantuntija Erkki Kovalainen kuitenkin on saanut paremmat tiedot sisäpiiriltä, ja kertoo oikeesti siitä, ketkä o n jo valittu viemään naisten viestiä Korean tuulissa.

Reijolta [Jylhä kuvassa] oli jo aikaisessa vaiheessa tehtynä hyvät omat asiantuntevat päätöksensä, että paras joukkue valitaan, kertoi Kovalainen toimitukselle Hämeenkyröstä pitäen.

Monet mediat: Hevoskuuri,fi, IILTALEHTI ja Iltasanomat ovat puineet tätä naisten viestijoukkueen valintaa suurin otsikoin, pelkillä lukijoiden määrän klikkauksien toivolla, mutta totuus on toinen toivo!

*
JOUKKUE ON SELVÄÄ PÄSSINLIHAA

Päävalmentajalta oli jo heti alkuaan selvät nuotit, että jättää avausmatkalta yhdistelmäkilpailusta pois Riitta-Liisa Roposen ja Aino-Kaisa Saarisen, ja antaa vain heidän ”epäonnistua” Laura Monosen ja Johanna Matintalon; jaa niinhän siinä kävikin, sillä Monosen sijoitus oli 19. ja Matintalon 24. Siis Roponen ja Saarinen saivat jo pisteitä ennakkoon edes ilman osallistumista viestijoukkueen valinnoissa!

Sitten
mennään jo
seuraavaan osioon

Sprintin menestymisellä ei ole mitään merkitystä valintoihin, vaikka Johanna Matintalo oli vasta paras muista suomalaisista Krista Pärmäkosken sijalla 19. Kerttu Niskanen 23.  ja Aino-Kaisa Saarinen sijalla 25. Tämähän oli vain sprintti pakkopullana, vaikka Aikku muka hävisi näille kahdelle?

Naisten 10 km:n vapaalle valittiin Kirista Pärmäkoski, Laura Mononen, Kerttu Niskanen ja Riitta-Liisa Roponen. Kerttu jäi yllättäen pois, ja eihän Kertun ollut tarkoitus edes osallistua, ja häntä säästellään viestiin. Varanaista ei kuitenkaan ”haluttu” enää tulla sotkemaan pakkaa..

Lennätetäänkö vielä Anne Kyllönen naisten 30 km päätösmatkalle, jolle ei enää halukkaita osallistujia yleensä ole ollut?

Todennäköisesti ja kyllä Roponen voittaa kympillä Monosen ja hän Mononen on pelattu pois tällä naisten viestijoukkueesta.

Jäljelle jää: Aino-Kaisa Saarinen aloittajaksi perinteiselle, toiselle perinteiselle osuudelle Kerttu Niskanen, ja vapaille kolmannelle Riitta-Liisa Roponen ja ankkuriksi Krista Pärmäkoski.

***
PALUULENTO VASTA VIESTIN JÄLKEEN VARATTU ROPOSELLE

Milloin järjestetään koti-ikävässa Roposelle paluulento Korean niemimaalta; sitä olivat äimistellet päävalmentaja ja Riitta-Liisa Roponen. Yhteisessä ymmärryksessä oli päätelty, että vasta viestin jälkeen, kuhan olet sen viestin ensiksi hiihtänyt.

Seooonsiinä, ja vahvistaa valintoja!

Lehti kysyi Kovalaiselta, että onko tässä edes mitään spekulaatiota?

Kovalainen vastasi: ” Ainuat vaihtoehdot ovat, että avvausossuus [Sami Jauhojärven saamelainen kielivalinta YLEllä] vaihtettaan Kertun ja Aino-Kaisan kesken”

”Onko ampumahiihtäjällä Mari Laukksella osuutta ja arpaa joukkueeseen?”, kysyi toimitus erikoiselta asiantuntijalta Kovalaiselta

Kovalainen: ” Ei ole näillä näytöillä ja Maria ei haluta edes sotkemaan pakkaa, vaikka näyttää, että pääseekö Laukkanen edes ampumahiihdon yhteislähtöön mukaan, joka kilpaillaan samana päivänä maastohiihdon naisten viestin kanssa”

Vielä yksi kysymys toimitukselta: ” Mikä on ennakkoon Suomen naisten sijoitus viestissä tällä miehityksellä?”

Kovalainen: ” Pronssia tai neljäs sijä, ja Kaisa [Mäkäräinen] olisi valittu joukkueeseen, jos se olisi ollut mahdollista”

Miesten viesti on jo erijuttu!

P.S toimituksen valinta: Reijo Jylhä oli ovela, mutta samalla kaukaa viisas, että valitsi parhaan joukkueen naisten viestiin ilman turhia äimistelyjä

J.K ensimmäisenä mediana valinnoista kertoi @ERKKI äimistelee.fi

Kuvakaappaus Reijo Jylhästä MTV:n haastattelussa

@ERKKI Kovalainen.fi @eekoomedia.fi

Kaisa Mäkäräinen ei olisi päässyt mitaleille ampumahiihdon normaalimatkalla olympialaisissa yhdellä sakolla, eikä Mari Laukkanen mitaleille edes nolla-ammunnalla

Pelkkää laskennallista faktaa, ilman tunteita, ja realistinen pitää olla,  vaikka toivoo  vain niitä mitaleja. Alta kympin sakkiin sijoitukset ovat jo lähes mitalin arvosia suorituksia kovenemassa kilpailussa.

Turhaa jossittelua tavallaan, mutta jälkipeliä naisten normaalimatkan kilpailusta Etelä-Korean olympialaisissa. Kaisa Mäkäräisen huonoa ammuntaa on moitittu lehdissä ja sosiaalisen median kommenteissa, mutta YLEn haastattelussa Kaisa oli myös sitä mieltä itse, että tällä normaalimatkalla ”normaali” suoritus oli nyt hänen tämän hetkiseen tasoonsa nähden ammunnassa.

Minusta Kaisa Mäkäräinen ja Mari Laukkanen ampuivat normaalin suorituksen ammunnan tasoonsa nähden.

Tosiaan; tässä on kysymys 20:stä ammunnasta, ja  vain kolme ohilaukausta Kaisalta on kohtalaisen hyvä suoritus, kun sitä verrataan hänen osumien keskiarvon prosentteihin.

Normaalimatka on rehellisin ja paras ampumhiihdon kuninkuusmatka, koska siinä ammunta ratkaisee tasapuolisesti enemmän kuin muilla matkoilla  – tämähän on sitä oikeaa ampumahiihtoa!

Kaisa Mäkäräisen sijoitus oli 13.  loppuajalla 43:57,9, ja hän hävisi kolmella ohilaukauksella voittajalle Hanna Öbergille  +2:50,4 minuuttia. Kahdella sakolla hän olisi sijoittunut sijalle kuusi, ja yhdellä sakollakin olisi jäänyt neljänneksi ilman mitalia. Puhtaalla nolla-ammunnalla Mäkäräinen olisi voittanut.

Mari Laukkasen sijoitus oli olympialaisten normaalimatkalla neljällä ohilauksella 42. ajalla 46:03,7, ja kolmella samalla sakolla Mäkäräisen kanssa hänen sijoitus olisi ollut 29. Laukkanen hävisi voittajalle  +4:56,5. Kahdella sakolla Laukkasen sijoitus olisi ollut 14, ja yhdellä sakolla 7. Puhtaallakin ammunnalla Mari olisi jäänyt mitaleitta, sijoitus neljäs!

Laura Toivaisen sijoitus oli 49. kolmella ohilaukauksella ajalla 46:42,6, ja puhtaalla nolla-ammunnalla hänen sijoitus olisi ollut 12 . ajalla 43:42,6.

Suvi Minkkisen sijoitus oli 69. neljällä sakolla ajalla 48:27,7, ja hänen sijoitus olisi ollut puhtaalla ammunnalla 17.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20171217_125245.jpg
Arkistokuvaa Yllen lähetyksestä, kun Kaisa Mäkäräinen poistuu nopeasti ampumapaikalta

*

Toiseksi tulleen Kuzminan aika olisi ollut puhtaalla ammunnalla 39:31,9, ja Kaisa Mäkäräisen aika puhtaalla ammunnalla 40:57,9. Siis; Kaisa hävisi Kuzminalle hiihtoajassa 1,5 minuuttia, kun ampumapaikalla oloaikaa ei lasketa erikseen vähennyksenä.

Kaisa Mäkäräainen voitti hiihtoajassa voittajaa Hanna Öbergiä noin 15 sekuntia.

Mari Laukkasen aika olisi ollut puhtaalla ammunnalla 42:03,7, elikkä noin minuutin  hävisi Laukkanen Mäkäräiselle hiihtovauhdissa, ilman penkalla olon aikaa huomioimatta. Laura Toivainen olisi hävinnyt hiihtoajassa 43:42,6 melkein kolme minuuttia Kaisalle.

Suvi Minkkisen hiihtoaika 44:27,7 ilman penkan vaikutusta 44:27,7, ja hän on hävinnyt Mäkäräiselle hiihtoajassa 3,5 minuuttia  Näihin Mäkäräisen vertailuaikoihin, pitää vielä lisätä 1,5 minuuttia lisää – jos verrataan muiden suomalaisten aikoja Kuzminaan.

*

Summa summarum motto:

Kuzminaa lukuunottamatta moni liikkuu suksilla tasavertaisesti, ja varsinkin normaalimatkalla voi yllätyksiä tulla, ja yli kahden sakoilla ei mitaleille ole juuri mahdollista päästä.

Olen veikannut Kaisa Mäkäräiselle yhtä mitalia näistä olympialaisista, ja siihen on vielä mahdollisuus yhteislähdössä. Mari Laukkanen ei pääse edes mukaan tähän yhteislähtökilpailuun. Laukkasen ehkä huono hiihtovauhti vähän ihmetyttää, ja Mäkäräisellä se on vähän tippunut aikaisemmista maailman cupien vauhdista.

Tovottavasti nämä viestit menee kohtalaisesti, niissä kympin sakkiin olisi jo hyvä sijoitus.

Oheisena olympialaisten naisten normaalimatkan tulokset, ja pelkät hiihtoajat laskettaessa ilman ampumapaikalla olon aikaa voi parantaa suomalaisten hiihtoaikoja muihin suhteessa, mutta ampumapaikalla olon aika kuuluu tähän urheiluun, ja sitä ilman on turha jossitella..

1 ÖBERG Hanna SWE 41:07.2 0 0 0 0 0 41:07.2 0.0
2 KUZMINA Anastasiya SVK 39:31.9 0 1 1 0 2 41:31.9 +24.7
3 DAHLMEIER Laura GER 40:48.4 1 0 0 0 1 41:48.4 +41.2
4 PREUSS Franziska GER 42:06.9 0 0 0 0 0 42:06.9 +59.7
5 FIALKOVA Paulina SVK 41:09.5 1 0 0 0 1 42:09.5 +1:02.3
6 HOJNISZ Monika POL 42:02.0 0 1 0 0 1 43:02.0 +1:54.8
7 WIERER Dorothea ITA 41:15.8 0 1 0 1 2 43:15.8 +2:08.6
8 GASPARIN Elisa SUI 42:22.4 1 0 0 0 1 43:22.4 +2:15.2
9 HILDEBRAND Franziska GER 42:38.6 0 1 0 0 1 43:38.6 +2:31.4
10 SKARDINO Nadezhda BLR 42:40.2 0 0 0 1 1 43:40.2 +2:33.0
11 PERSSON Linn SWE 42:41.5 1 0 0 0 1 43:41.5 +2:34.3
12 POJE Urska SLO 43:52.7 0 0 0 0 0 43:52.7 +2:45.5
13 MAKARAINEN Kaisa FIN 40:57.9 1 1 1 0 3 43:57.9 +2:50.7
14 BRORSSON Mona SWE 42:13.8 1 0 0 1 2 44:13.8 +3:06.6
15 AKIMOVA Tatiana OAR 42:17.6 0 1 0 1 2 44:17.6 +3:10.4
16 AVVAKUMOVA Ekaterina KOR 43:25.3 0 0 1 0 1 44:25.3 +3:18.1
17 HAMMERSCHMIDT Maren GER 41:28.0 1 1 0 1 3 44:28.0 +3:20.8
18 VITKOVA Veronika CZE 41:31.5 1 1 1 0 3 44:31.5 +3:24.3
19 DUNKLEE Susan USA 42:33.5 0 1 0 1 2 44:33.5 +3:26.3
20 DZHIMA Yuliia UKR 42:33.9 1 0 1 0 2 44:33.9 +3:26.7
21 NOWAKOWSKA Weronika POL 42:34.6 0 0 0 2 2 44:34.6 +3:27.4
22 FIRESTEEL REID Joanne USA 43:41.3 0 1 0 0 1 44:41.3 +3:34.1
23 ECKHOFF Tiril NOR 40:41.9 1 1 1 1 4 44:41.9 +3:34.7
24 KAISHEVA Uliana OAR 42:47.9 0 2 0 0 2 44:47.9 +3:40.7
25 SEMERENKO Valj UKR 43:53.9 0 0 0 1 1 44:53.9 +3:46.7
26 CRAWFORD Rosanna CAN 42:55.9 2 0 0 0 2 44:55.9 +3:48.7
27 DOMRACHEVA Darya BLR 40:57.8 0 0 1 3 4 44:57.8 +3:50.6
28 CHEVALIER Anais FRA 42:01.9 1 1 1 0 3 45:01.9 +3:54.7
29 BEAUDRY Sarah CAN 44:05.6 0 1 0 0 1 45:05.6 +3:58.4
30 KOCERGINA Natalja LTU 44:09.1 0 0 1 0 1 45:09.1 +4:01.9
31 BESCOND Anais FRA 42:10.9 2 0 1 0 3 45:10.9 +4:03.7
32 VITTOZZI Lisa ITA 42:11.8 0 2 0 1 3 45:11.8 +4:04.6
33 RUNGGALDIER Alexia ITA 43:15.0 0 0 1 1 2 45:15.0 +4:07.8
34 HAECKI Lena SUI 41:22.5 1 2 1 0 4 45:22.5 +4:15.3
35 ERZEN Anja SLO 42:22.9 0 0 0 3 3 45:22.9 +4:15.7
36 KRYUKO Iryna BLR 42:26.0 0 2 0 1 3 45:26.0 +4:18.8
37 MAGNUSSON Anna SWE 43:27.2 2 0 0 0 2 45:27.2 +4:20.0
38 GONTIER Nicole ITA 41:32.5 1 1 1 1 4 45:32.5 +4:25.3
39 BENDIKA Baiba LAT 41:32.8 0 1 1 2 4 45:32.8 +4:25.6
40 SOLEMDAL Synnoeve NOR 43:33.0 0 1 0 1 2 45:33.0 +4:25.8
41 HAUSER Lisa Theresa AUT 42:35.4 1 1 0 1 3 45:35.4 +4:28.2
42 LAUKKANEN Mari FIN 42:03.7 2 1 0 1 4 46:03.7 +4:56.5
43 TANDREVOLD Ingrid Landmark NOR 43:14.7 0 2 0 1 3 46:14.7 +5:07.5
44 PUSKARCIKOVA Eva CZE 43:22.0 1 0 2 0 3 46:22.0 +5:14.8
45 VISHNEVSKAYA Galina KAZ 43:23.4 0 2 1 0 3 46:23.4 +5:16.2
46 POLTORANINA Olga KAZ 44:36.5 0 0 1 1 2 46:36.5 +5:29.3
47 RAIKOVA Alina KAZ 43:37.4 0 1 0 2 3 46:37.4 +5:30.2
48 AYMONIER Celia FRA 41:40.3 2 1 0 2 5 46:40.3 +5:33.1
49 TOIVANEN Laura FIN 43:42.6 1 1 0 1 3 46:42.6 +5:35.4
50 TALIHAERM Johanna EST 43:44.0 1 2 0 0 3 46:44.0 +5:36.8
51 KLIMINA Darya KAZ 43:44.4 2 0 1 0 3 46:44.4 +5:37.2
52 GUZIK Krystyna POL 42:49.5 1 0 2 1 4 46:49.5 +5:42.3
53 KADEVA Daniela BUL 43:52.7 0 0 1 2 3 46:52.7 +5:45.5
54 LUNDER Emma CAN 43:56.6 0 1 1 1 3 46:56.6 +5:49.4
55 BRAISAZ Justine FRA 41:57.2 1 2 2 0 5 46:57.2 +5:50.0
56 ALIMBEKAVA Dzinara BLR 43:04.0 1 1 1 1 4 47:04.0 +5:56.8
57 DAVIDOVA Marketa CZE 42:06.7 1 1 0 3 5 47:06.7 +5:59.5
58 ZDOUC Dunja AUT 45:09.0 1 1 0 0 2 47:09.0 +6:01.8
59 ZHANG Yan CHN 43:29.6 1 2 0 1 4 47:29.6 +6:22.4
60 INNERHOFER Katharina AUT 42:34.9 2 1 0 2 5 47:34.9 +6:27.7
61 FROLINA Anna KOR 42:50.4 1 0 1 3 5 47:50.4 +6:43.2
62 EGAN Clare USA 44:00.8 0 3 0 1 4 48:00.8 +6:53.6
63 SEMERENKO Vita UKR 43:03.8 0 3 1 1 5 48:03.8 +6:56.6
64 FIALKOVA Ivona SVK 42:04.4 1 1 1 3 6 48:04.4 +6:57.2
65 GASPARIN Selina SUI 43:07.4 1 0 2 2 5 48:07.4 +7:00.2
66 TANG Jialin CHN 46:12.0 1 1 0 0 2 48:12.0 +7:04.8
67 DREISSIGACKER Emily USA 44:16.4 2 1 0 1 4 48:16.4 +7:09.2
68 GASPARIN Aita SUI 43:26.2 1 2 1 1 5 48:26.2 +7:19.0
69 MINKKINEN Suvi FIN 44:27.7 2 1 0 1 4 48:27.7 +7:20.5
70 MERKUSHYNA Anastasiya UKR 42:42.0 1 1 3 1 6 48:42.0 +7:34.8
71 OLSBU Marte NOR 41:58.8 1 1 3 2 7 48:58.8 +7:51.6
72 JISLOVA Jessica CZE 44:00.6 1 1 0 3 5 49:00.6 +7:53.4
73 LIGHTFOOT Amanda GBR 43:14.7 2 1 0 3 6 49:14.7 +8:07.5
74 RANSOM Julia CAN 44:38.9 1 1 2 1 5 49:38.9 +8:31.7
75 RASIMOVICIUTE Diana LTU 44:53.3 1 2 0 2 5 49:53.3 +8:46.1
76 TACHIZAKI Fuyuko JPN 43:06.9 3 1 2 1 7 50:06.9 +8:59.7
77 POPOVA Stefani BUL 45:20.3 1 0 2 2 5 50:20.3 +9:13.1
78 MUN Jihee KOR 43:21.5 0 3 2 2 7 50:21.5 +9:14.3
79 STOYANOVA Desislava BUL 43:25.9 2 2 2 1 7 50:25.9 +9:18.7
80 TANAKA Yurie JPN 45:28.0 2 2 0 1 5 50:28.0 +9:20.8
81 HACHISUKA Asuka JPN 46:30.2 1 1 1 1 4 50:30.2 +9:23.0
82 YORDANOVA Emilia BUL 44:56.3 4 0 1 1 6 50:56.3 +9:49.1
83 GWIZDON Magdalena POL 43:49.7 1 2 3 2 8 51:49.7 +10:42.5
84 TOFALVI Eva ROU 45:13.7 1 2 4 0 7 52:13.7 +11:06.5
85 FURUYA Sari JPN 44:11.0 2 2 3 2 9 53:11.0 +12:03.8
86 JUNG Jumi KOR 47:32.8 2 2 0 2 6 53:32.8 +12:25.6
87 POLIAKOVA Terezia SVK 44:46.3 1 4

Suomesta kielteisen turvapaikan saanut tapettiin Irakissa – tästäkin on tullut polittinen pelinappula ja uutisointi ei todellakaan ole tasapuolista polittisilta lehdiltä sekä valtamedialta

Ylen toimittaja käynyt tekemässä reportaasia Irakissa sinne kielteisen turvapaikan saaneiden ihmisten oloista, ja tietojen mukaan yksi Suomesta palautettu on tapettu heti palautuksen jälkeen Bagdadissa.  Tapaus lienee totta, siitä on Suomeen lähetetty  sairaalasta kuolintodistus.

Toisaalta kovin virallisilta ei kokonaisuudessaan nämä Ylen toimittajan antamat tiedot vaikuta, ja asioita pitäisi pystyä käsitteleemään puolueettomasti monelta näkökulmalta.

Tämä  Suomesta käännytetyn turvapaikan ampuminen on tullut ilmi Ylelle, kun aikaisemmin vuosi sitten Yle on haastatellut kyseistä tapettua henkilöä Alia. Ylen toimittaja myös haastatellut Bagdadissa Suomesta palautettuja ihmisiä, ja kaikki yrittävät vielä palata Suomeen reittien tullessa helpommiksi, ja tunustavat olevan Irakissa hengenvaarassa.

Alin tytär on lapsineen edelleen Suomessa, ja on saanut myös kielteisen turvapaikan oikeuden asua Suomessa. Alin vaimosta ei kerrota mitään.

Tapaus on saanut paljon enemmän mediassa ja polittisissa lehdissä huomiota, kuin irakilaisten turvapaikanhakijoiden tekemä tappo Kajaanin Otanmäessä 2016 suomalaisesta miehestä. Irakilaiset miehet Alit tuomittiin Otanmäen tapauksesta kymmeniin vuosiin vankeutta.

Herää vain kysymys, että kenen henki on medialle tärkeämpi: tosin molemmat ovat valitettavia tapahtumia, mutta puhutaan kuitenkin vielä yksittäisistä tapahtumista.

Lisäksi on vielä tämä Helsingin Asema-aukion potkiminen syyskuussa miehen johtamaan kuolemaan 2016 ja Turun puukotus elokuussa 2017, jossa kielteisen turvapaikan saanut mies puukotti kaksi kuoliaaksi.

Kaikille näille tapahtumille ja rikoksille [palautetun turvapaikan hakijan tappo, Otanmäen tappo, Asema-aukion kuolema ja Turun puukotus] on yhteistä, että asia asia käännetään median, polittisten lehtien, politikkojen, somen, blogien kirjoittajien ja kommentoijien näkökumasta sellaiseksi, kuin se halutaan, tai ollaan kirjoittamatta mitään.

IMG_20180213_043853.jpg
Kuvakaappaus Ylen uutisesta

*

Irakilaisen turvapaikanhakijan ampuminen saa laajaa huomiota määrätyissä medioissa: Yle, vasemmiston Kansan Uutiset ja demareitten Demokraatti.fi antavat ymmärtää otsikoisssaan [kuvakaappaukset], että on Suomen polittisen johdon, oikeuslaitoksen ja Maahanmuutoviraston Migrin syytä, että tämä mies ammuttiin kuoliaaksi ja sai surmansa Irakissa joulukuussa 2017, heti kuukausi palautuksen jälkeen.

IMG_20180213_042705.jpg
Kuvakaappaus  Demokraatti.fi lehdestä

Kajaanin Otanmäen kuolemasta, nämä edelliset mediat vaikenivat osittain melkien kokonaan, asioita ei juuri puitu mitenkään.  Polittinen johto ja puolueitten puheenjohtajat eivät komentoineet tapausta mitenkään surunvalitteluista Kajaanilaisen miehen omaisille mitenkään, mutta Irakissa taphtuneen palutetun turvapaikanhakijan kuolemaa on ainakin vasemmiston puoluejohtaja Li Andersson kommentoinut hyvinkin paljon.

Otanmessä vieraili tosin ”Suomi ensin-liike” ryhmä ainoana Tampereelta saakka mielenilmaisuineen, vaikka tietenkin sekin oli tavallaan propagandaa. Tähänkö on tosiaan tultu!

YLE TV1:n A-studiossa keskustelivat 12.2.2018 asiasta uusi kokoomuksen sisäministeri Kai Mykkänen ja Pakolaisneuvonnan johtava lakimies Marjaana Laine. Laine antaa myös ymmärtää ja syyllistää päättäjiä, että tämän palautuksen syynä ja seurauksena on tämän irakilaisen kuolema Bagdadissa.

Mykkänen yritti puolustella valitettavaa tapausta, että lakien mukaan mennään, ja mistä voi kukaan tietää mitä kenelle siellä lopujen lopuksi tapahtuu.

Totta; Bagdad on varmaan lähes 7 miljoonan ihmisen kaupunki Irakissa, ja siellä voi tosiaan tapahtua mitä tahansa ja missä tilanteessa ihmisten vielä liikuessa paikasta toiseen.

Lain ja tulkinnan mukaan näissä palautuksissa on tietenkin mentävä, vaikka inhimillinen puoli pitäisi ottaa tietenkin asioissa huomioon, mutta kuka voi niitä tulkita oikein ja niistä päättää.

IMG_20180213_042415.jpg
Kuvakaappaus vasemmiston Kansan Uutisten otsikoista

*

Kirjoitin jo 22.9.2016 tästä Asema-aukion ja Kajaanin Otanmäen henkirikosten erilaisista  medioitten ja somen näkökulmista asi:

Otanmäen ja Asema-aukion henkirikokset pitäisi käsitellä kihkotomasti virallisten tietojen perusteella – erilaiset näkökulmat kahdesta eri tapauksesta
syyskuu 22, 2016
§ Otanmäessa tapahtui kahden turvapaikanhakijoiden tekemä ryöstö ja sen lisäksi rikosnimikkeellä tappo tällä hetkellä, kun paikkakuntalainen mies kuoli. Kuoleman syy kuristaminen.

Helsingin Asema-aukiolla tapahtui SVL:n mielenosoituksen yhteydessä pahoinpitely, jossa suomalainen uhri menehtyi kuusi päivää myöhemin sairaalasta kotiinpääsyyn jälkeen. Kuolinsyytä ei ole siitä vielä ilmoitettu, johtuiko se tästä pahoinpitelystä. Tekijä vangittu ja osasyynä yhteys kuolemaan lienee tämän pahoinpitelyn seurauksena tullut päävamma ja siitä syntyneet komplikaatiot. Epäillyn rikoksen nimIke tällä hetkellä lienee törkeä pahoinpitely ja siitä mahdollisesti johtuva uhrin kuoleman tuottamus.

Tapahtumista kirjoitettu yhtenään puolin ja toisin erimedioissa, kommenteissa politikoilta sekä kansalta ja blogeissa. Silmiini pisti erilaiset (tavallaan samanlaiset) näkökulmat näistä kahdesta eri rikoksesta.

Helsingin yliopiston venäjän tutkimuksen professori Timo Vihavainen kirjoittaa Maxima cupla blogissaan Helsingin Asema-aukion tapahtumasta (Turhuuksien rovio) ja siitä osa:

”Siis perin surullinen tarina, jollaisia hyvässä Helsingissämme valitettavasti sattuu lähes joka vuosi, lähinnä nakkikioskin jonossa. Kuten tavallista vähäpätöisen teon suraukset ovatkin yllättäen traagiset ja peruuntamattomat”

Suomussalmelainen perussuomalaisten politikko Yrjö Puurunen kirjoittaa Yrjöpoeka blogissaan 109 Kansan tahto 13.9.2016 Otanmäen henkirikoksesta:

” Normaalisti tällainen sivuutetaan olankohautuksella, koska näitä henkirikoksia tapahtuu jos ei jokapäivä, niin kuitenkin jokaviikko.Ihmiset ovat turhautuneet näihin ja enimmäkseen ovat, että ryyppyveikot ovat siellä ratkoneet välejään”

Yrjöpoeka jatkaa 21.9.2016 blogissaan otsikolla Väärin kirjoitettu: ” Tämä oli tavallinen surma (Otanmäki) johon liittyi omaisuuden anastamista. Ääriliike Suomi ensin yritti käyttää tapausta hyväkseen.

Toinen (Asema-aukio) on natsimielisen ääriliikkeen ja sen tekemä raaka pahoinpitely julkisella paikalla, johon liityy polittinen aspekti”

Yrjö Puurunen vielä blgissaan Syvä uni 22.9.2016: ”Mikäli tämä uni jatkuu, niin varmaan tulee esillle se, että perusuomalaiset ovat uskonliike eikä uskonto. Helsingissä tapahtunut polittinen murha paljastuu itsemurhaksi”

ILTALEHDEN uutisen 20.9.2016 – on perussuomalaisten europarlaamentikko Jussi Halla-aho sanonut Ylelle: ” Vastaavanlaisia pahoinpitelyjä tapahtuu joka ainoa viikonloppu. Ne eivät ylitä uutiskynnystä, koska niilllä ei ole poliittista käyttöarvoa, tosin kuin tällä tapauksella (Asema-aukio)

Sosialidemokraattien juukalainen kunanvaltuutettu ja lakimies Saku Timonen kirjoittaa Uuninpankkopoika-blogissaan 20.9.2016 – Polittinen rikos ja tuomitsemisen vaikeus: ”Otanmäen rikoksen motiivina näyttäisi olleen omaisuuden anastaminen keinoista ja seurauksista piittaamatta. Asema-aukion rikoksen taustalla oli natsijärjestön toimintaan oleellisena osana kuuluva pelon ilmapiirin luominen häikäilemättömällä väkivallalla”

Lisäksi Timonen viittaa kirjoituksessaan siihen, että Suomen vastarintaliikkeen historia on pitkä, mutta yhä vain hallituspuolueiden kansanedustajien joukosta löytyy asiasta mitään tietämättömiä tolloja vähättelemään ja selittelemään tekoa parhain päin.

****

Kirjoituksista voi todeta sen, että asioista kirjoitetaan ehkä vähän kiihkolla, ilman puolueetonta näkökantaa. Toisten mielestä toinen asia on vähäpätöinen ja toisin päin – ymmärrän kyllä kirjoitusten juonen. Kirjoittajat vähättelee tapauksia kukin näkökannaltaan tai toista puolta kritisoi voimakkaammin.

Paljon näiden mainittujen lisäksi löytyy vastaavanlaisia näistä Otanmäen ja Asema-aukion epäillyistä rikoksista kantaa ottavia kirjoituksia ja lausuntoja: niissä ovat samanlaiset vivahteet puolesta ja vastaan molemmista tapauksista.

Faktaa on polisien antamien tietojen mukaan:

Otanmäen henkirikoksessa on näytön epäilyä vahvasti ryöstöstä ja taposta.

Helsingin Asema-aukion tapauksesssa epäillään törkeästä pahoinpitelystä ja mahdollisesti siitä aiheutuneesta kuolemasta. Lääketieteelliset tutkimukset vahvistavat lopullisen kuoleman syyn. Asema-aukion tapauksessa se on tapahtunut SVL:n mielenilmaisun yhteydessä, mutta tekijä ja uhri kohdanneet ilmeisesti sattumalta. Tuskin epäillyllä tekijällä on kuitenkaan tarkoitus ollut ketään tappaa ihmisten silmien edessä – tietenkin kaikki on mahdollista.

Sekä Otanmäen ja Helsingin molemmissa tapauksessa todennäköisesti uhrit sattuneet kohdalle sattumalta ja tuskin murhasta voidaan puhua heti suoraan näissä kummassakan tapuksessa.

Otanmäen epäilty henkirikoskin menee ilmeisesti tästä johtuen tappona, riippuen rikoksen raakuudesta. Murha on yleensä ennakolta suunniteltu rikos.

Pitäisi pysyä faktoissa ja totuuksissa ilman kiihkoa näistä kirjoitellessa!

*

Vasemmiston Li Andersson kirjoittanut turvapaikanhakijan kuolemasta:

Yleisradio on tänään julkaissut surullisen uutisen irakilaisen Alin tapauksesta. Ali oli hakenut turvapaikkaa Suomesta, saanut kielteisen päätöksen ja sen jälkeen joutunut palamaan Irakiin. Häntä ammuttiin vain muutama viikko sen jälkeen kun hän oli palannut. Alin tytär on edelleen Suomessa turvapaikanhakijana. Myös hän on saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa.

Tämä on todella traaginen esimerkki siitä, mihin Suomen nykyinen turvapaikkapolitiikka käytännössä johtaa. Tiukka lainsäädäntö yhdistettynä Maahanmuuttoviraston tekemään tiukkaan tulkintaan laista, tarkoittaa käytännössä, että Suomi lähettää ihmisiä takaisin konfiktialueille hengenvaaraan. Alin tapaus on yksi tarina, mutta Irakin olosuhteet huomioiden on hyvin todennäköistä, että niitä on paljon lisää. Ranskalainen tuomioistuin päätti taannoin olla palauttamatta irakilaista turvapaikanhakijaa Suomeen, koska epäiltiin, että hänet palautettaisiin täältä Irakiin. Muiden maiden oikeusasteissa ei toisin sanoen luoteta siihen, että Suomi noudattaa palautuskieltoa.

Palautuskielto on kansainvälisen oikeuden ja pakolaisoikeuden keskeinen periaate, jonka mukaan ketään ei saa palauttaa sellaiseen maahan, jossa kyseistä henkilöä uhkaa vaino, muu epäinhimillinen kohtelu tai kidutus. Suomen tulee noudattaa tätä periaatetta omassa turvapaikkapolitiikassaan ja arvioida jokaisen turvapaikkaa hakevan ihmisen kohdalla yksilöllisesti, jos hengenvaara on. Käytännössä Maahanmuuttovirasto on kuitenkin kiertänyt tätä periaatetta vetoamalla ”sisäisen paon” mahdollisuuteen, eli pakottamalla ihmisiä palaamaan muille alueille kuin omaan kotipaikkaan, sekä luokittelemalla tiettyjä maita turvallisiksi (siitä huolimatta, että yhdelle turvallinen maa voi toisessa asemassa olevalle henkilölle olla hyvinkin vaarallinen).

Maahanmuuttovirasto on kommentoinut Alin tapausta sanomalla, että ”päätöksentekijät eivät voi olla vastuussa palautuksen jälkeisistä tapahtumista, jos täällä on arvioitu kaiken käytössä olleen tiedon mukaan, että palautuskiellon olosuhteita ei ole olemassa ja samaan arvioon ovat päätyneet hallintotuomioistuimet.”

Tämä on mielestäni outo kehäpäätelmä. Palautuskielto tarkoittaa nimenomaan, että viranomainen on vastuussa siitä, mitä tapahtuu mahdollisen käännytyspäätöksen jälkeen. Suomen viranomaiset tekivät toisin sanoen arvion, jonka mukaan Ali ei olisi hengenvaarassa mikäli hän joutuu palaamaan. Ali palasi, ja kuoli vain viikkoja paluun jälkeen. Viranomaisten arvio oli toisin sanoen väärä.

Alin tapaus on surullinen inhimillinen tragedia, mutta sen lisäksi se nakertaa entistä enemmän Suomen turvapaikkapolitiikan uskottavuutta ja luotettavuutta.

Ketään ei pidä palauttaa hengenvaarallisiin olosuhteisiin