Demareitten, keskustan ja vasemmiston kannattajat pettivät murskaluvuin ehdokkaansa presidentinvaaleissa – Laura Huhtasaari voitti yksinään työväenpuoluolueitten ehdokkaat

Vaalitulos on aina oikea demokratian kannalta, mutta eihän tämä näin voi mennä puolueitten näkökulmasta – älkää edes selitelkö mitään!

Ihmeelliseltä tuntuu presidentinvaalien 2018 lopputulos, jos vertaa sitä viimeisiin puolueitten mielipidetutkimuksiin. Vuoden 2017 viimeisimmässä Yleisradiolle Taloustutkimuksen teettämässä mielipidemittauksessa puolueet  saivat 29.12.207 julkaisussa seuraavat kannatusluvut:

  1. Kokoomus 19,8%

    Puolueitten kannatus Ylen teettämässä mittauksessa 29.12.2017
  2. SDP 17,8 %
  3. Keskusta 17,8 %
  4. Vihreät 14,0%
  5. Vasemmisto 8,8 %
  6. Perussuomalaiset 8,6 %
  7. RKP 4,6 %
  8. KD 4,0 %
  9. Siniset 2,3 %
  10. Muut 2,3 %

Sauli Niinistöhän ei ollut presidentinvaaleissa  virallisesti kokoomuksen ehdokas, Paavo Väyrynen oli oman valitsijayhdistyksensä ehdokas, ja sinisillä ei ollut omaa ehdokasta ollenkaan. Vertailussa puolueitten kannattajiinsa suhteessa, heidän ehdokkaittensa saamiin äänimääriin presidentinvaaleissa ovat perussuomalaisten Laura Huhtasaari, vihreitten Pekka Haavisto, keskustan Matti Vanhanen, SDP:n Tuula Haatainen, vasemmiston Merja Kyllönen ja RKP:n Nils Torlvalds.

Ehdokkaitten kannatus presidentinvaaleissa 2018:

  1. Pekka Haavisto 14,0 %
  2.  Laura Huhtasaari 6,9 %
  3.  Matti Vanhanen 4,1 %
  4. Tuula Haatainen 3,3 %
  5.  Merja Kyllönen 3,0 %
  6. Nils Torvalds 1,5%

Ehdokaitten kannatus presidentinvaaleissa, verrattaessa mielipidemittaukseen – suurimmat häviävät oman puoluueensa kannatajiinsa nähden ykkösestä alkaen:

  1. Tuula Haatainen SDP  17,8 % – 3,3 %  = – 14,5 % puolueen kannattajien hylkäys omaa ehdokasta kohtaan
  2. Matti Vanhanen keskusta 17,8 % -4,1 % = – 13,7 %
  3. Merja Kyllönen  vasemmisto  8,8 % – 3,0 % = -5,8 %
  4. Nils Torvalds  RKP 4,6 % – 1,5 %  = -3,1 %

    Presidenttiehdokkaitten lopullinen tulos -kuvakaappaus MTV:n uutisista, jossa Tarja Halonen sanoo, hyvä että heilläkin oli oma ehdokas
  5. Laura Huhtasaari 8,6 % – 6,9 % = – 1,7 %
  6.  Pekka Haavisto 14,0 % – 12,4 % = 1,6 %

Parhaitten siis pärjäsivät puolueitten mittasuhteisiin nähden, ja heidän äänestäneitä omaa ehdokasta kohtaan vihreitten Pekka Haavisto ja perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Suurimman ryöpytyksen taas saivat ”omiltaan” demareitten Tuula Haatainen ja keskustan Matti Vanhanen, ja voidaan jo heidän kohdallaan puhua rökäletapiosta. Puolueitten puheenjohtajilta Antti Rinteeltä [sd] ja Juha Sipilältä [kesk] on nyt kyllä itsetutkiskelun paikka – ei voi jättäytyä ”sauli-ilmiön taakse!

Sipilän olisi jo olla syytä huolestua siinä suhteessa, että tavallaan puskista tullut Paavo Väyrynen löi 6,2 % kannatuksellaan pitkään vaalityötä tehneen Matti Vanhasen.  Antti Rinteenä ja Li Anderssonina [vas], kyllä äimistelisin sitä, että perussuomalaisten Laura Huhtasaari peittosi äänimäärällään 6,9 %, vsemmiston Merja Kyllösen ja demareitten Tuula Hataisen yhteisen äänimäärän 6,3 %.

Onko tällainen vaalikäyttäytyminen äänestäjien, ehdokaitten, puolueitten vai sauli-ilmiön vika?

Siinäpä sitä miettimistä, kuitenkin nämä ovat myös puoluevaalit – puolueet maksaa ehdokkaitten kampanjointia ja ehdokkaat kiertävät ahkerasti turuilla ja toreilla, mutta sitten puolueitten kannattajat hylkäävät oman ehdokkaansa.  Eihän tässä ole mitään järkeä!

Pientä virhemarginaalia voi olla tuossa Taloustutkimuksen teettämässä puolueitten kannatusmittauksessa, mutta tuo on kuitenkin tämän hetkinen tilanne.

Turha on nyt hävinneitten puolueitten ja ehdokkaitten on muka hävitä ”sauli-ilmiön” taakse, kun sitä muutkin kaikki äänestivät….

Tarvitaanko Suomessa kohta enää näin monta puoluetta, jos tällainen ilmiö on voimassa.  Kaksi tai kolme puoluetta riittää, oikeisto, keskusta ja vasemmisto ja vain 100 kansanedustajaa.

Olisiko tilanne ollut toisin, jos keskustalla ja demareilla olisi ollut parempi ehdokas, niitä olisi kyllä ollut ja löytynyt, mutta nämä poloset syötettiin uhtrilampaiksi, puolueinsa toimesta äänestäjille jo varman sauli-ilmiön pelossa!

P.S vaalitulos on aina oikea demokratian kannalta, mutta eihän tämä tässä tapauksessa voi näin mennä – jopa presidentinvaaleissa nyt hävinneet puolueet, voivat menettää koko puolueittensa kannatusta tämän johdosta

 

Mainokset

Vihapuhetta ja someraivoa tämä kyllä herättää: Sairaan mahtavan määrän Olympiakomitea lähettää taustahenkilöitä olympialaisiin – uudessa SOTESSA ei taida olla kahdeksaa lääkäriä 200 ihmistä kohti!

Voi jospa olisi uudessa sotessa 8 omaa-lääkäriä  annettu 200:sadalle ihmiselle, ja vieläpä vapaa-ajan vouhotukselle!

  • Etelä-Korean olympialaisiin valitaan noin 100 urheilijaa
  • Urheilijoiden lisäksi mukana matkustaa paikalle 105 taustahenkilöä
  • Yleisradiolla YLEllä työskentelee kisojen aikana olympialaisten lähetyksissä 50 toimittajaa, juontajaa ja avustajaa
  • paikalle matkustavien ministereitten, politikkojen ja muiden VIP-seurueiden määrästä ei  ole täyttä varmuutta

 

Olypiakomitean pomo Mika Kojonkoski vieä Norjan väreissä

Tästä keskustelu jo herättää vihapuhetta medioissa muunkin kuin sen takia:  miksi Martti Jylhä valittiin olympialisiin maastohiihtoon, miksi Johanna Matintalon ei annettu kisailla  maailman cupissa, miksi Ville Nousiaista ei valittu mailman cupiin, ja miksi yleensä Anne Kyllöselle vielä annettiin  näytön paikka, miksi surkeat mäkihyppääjät [mäenlaskijat],ja miksi yleensä ohilaukauksia miehiä huonolla hiitovauhdilla valittiin ampumahiihtoon olympialaisiin.

Aikoinaan tuli jo vihapuhetta ja väärin valittu joukkue ilman nykyistä somea, kun TUL:n hiihtäjän Eero Ruonalan  ei annettu hiihtää yhtään matkaa olympialaisissa, ja miksi aikoinaan dopingista kärynnyttä Kaisa Varista ei valittu mukaan jonnekkin kisoihin..

Suomi voitti viestin ilman Ruonalaa, mutta sekin oli väärin työväen puolelta voitettu!

Enempi vielä saa vihapuhetta ja someraivoa aikaan medioissa, kun olympiakomitean huippuyksikön johtajan Mika Kojonkosken johdolla lähtee taustahenkilöitä yli 100 olympialaisiin pappeineen, kallonkutistajineen , hierojineen ja lääkäreitäkin on tapeeksi paikalla.

Siis,  ainakin kahdeksan [8] lääkäriä on mukana näiden urheilijoitten [100, ja 105] 200:n taustahenkilön hoivaamisessa. Nykyinen esitetty sote-malli ei taida antaa kahdeksaa lääkäriä 200 ihmistä varten millään, vaikka sairaaloinen terveydenhoito olisi uudessa sotessa turvattu.

Lisäksi vielä nämä paikalla Koren olympialaisssa olevat lääkärit tuskin pystyvät muuhun kuin flunssan hoitoon buranalla, ja jos oikeesti urheilija sairastuu, niin on mentävä Korean ison sairaalan oikeesti hoidettavaksi.

Ennen vanhaan olypialaisissa oli mukana vain se legendaarinen Pekka Peltokallio,   ylilääkärin roolissa yksinään paikalla satoja urheilijoita kohti; ja kaikki pärjäsivät. Nykäsen Matti oli aikoinaan ollut jonkun kallonkutistajan puheessa mukana, mutta oli poistunut paikalta parin minuutin jälkeen savuille..

Pappikin sai kahvia juodakseen, kun lohdutti epäonnistunutta suomalaista urheilijaa synkkyyden keskellä.

Kyllä näitä riittää siivellä eläviä ilmaisen lomamatkan toivossa meidän veromarkoilla, ja vielä YLEllä 50 ihmisen porukka tekemässä Korean olympialaisia kansalle, vaikka edes suosituinta lajia jääkiekkoa ei edes YLE näytä olympialaista.

Ohessa olympialisissa mukana olevat  taustajoukot nimineen, ja sen jälkeen tämä YLEn porukka, jossa ei ole edes Mertarantaa ja Tammista. Äimistelen vielä että mitä se tuo YLE edes jääkiekosta mitään lähettää, kun ei saa mennä edes kisapaikan jäähallin lähelle..

Ylen television  ja radion lähetyksien olisin toivonnut toimivan yhtäaikaa, että televison selostajat olisivat samaan aikaan selostaneet myös putkiradion puolella säästösyistä.

***

Siis oikeesti, äimistelyttää nämä määrät minuakin, sekä taustajoukkojen ja YLEN latupartioitten osalta – siirryn yksityisille mainoskanaville!

Kumpa edes voitelu onnistuisi!

Suomen joukkueen taustahenkilöt
Joukkueen johto:

Mika Kojonkoski, joukkueen johtaja

Leena Paavolainen, apulaisjoukkueenjohtaja, PyeongChang kisakylän johto

Mika Lehtimäki, apulaisjoukkueenjohtaja, Gangneung kisakylän johto

Vastuuhenkilöt ja kisakylätiimit

Peter Brüll, attasea

Olli-Pekka Kärkkäinen, lajiryhmävastaava, hiihtolajien lajijohtaja

Kimmo Mustonen, kisakylätiimi

Emma Terho, KOK:n urheilijavaliokuntaehdokas, kisakylätiimi

Mika Noronen, viestintäpäällikkö, kokonaisvastuu

Laura Lehtonen, viestintäpäällikkö, lumilajit

Soili Hirvonen, tiedottaja

Leena Huovinen, kisapappi

Terveydenhuoltotiimi

Maarit Valtonen, vastuulääkäri

Peter Halen, vastuufysioterapeutti

Hannaleena Ronkainen, urheilupsykologi

Terhi Lehtoviita, psyykkinen valmentaja

Risto Kemppainen, lääkäri

Mikko Kirjavainen, lääkäri

Kirsi Korpi, lääkäri

Klaus Köhler, lääkäri

Jari Parkkari, lääkäri

+lajikohtaiset lääkärit

Vesa Kuparinen, fysioterapeutti

+lajikohtainen lihashuolto

Lajijohto, valmennus ja huolto

Alppihiihto

Janne Haarala, päävalmentaja

Thomas Ericson, valmentaja

Robert Horvat, huolto

Ampumahiihto

Antti Leppävuori, päävalmentaja

Ville Kotikumpu, valmentaja

Vesa Kontturi, hieroja

Pekka Kemppi, huoltopäällikkö

Juha Kankkunen, huolto

Jari Sahakangas, huolto

Jarkko Siltakorpi, huolto

Curling

Brian Gray, valmentaja

Freestyle

Janne Lahtela, päävalmentaja

Tomi Uuniemi, valmentaja

Jarno Haikonen, fysioterapeutti

Pekka Lehtikallio, valmentaja/huolto

Jääkiekko

Matti Nurminen, lajijohtaja, naiset ja miehet

Jääkiekko, miehet

Jukka Lohva, lajijohtaja

Jere Lehtinen, GM

Lauri Marjamäki, päävalmentaja

Jussi Tapola, valmentaja

Mikko Manner, valmentaja

Ari Hilli, valmentaja

Kimmo Vähä-Ruohola, valmentaja

Pekka Kangasalusta, valmentaja

Jammu Öunap, lääkäri

Hero Mali, fysioterapeutti

Timo Vaitinen, fysioterapeutti

Juha Sulin, hieroja

Petteri Hietanen, tiedottaja

Aki Berg, huolto

Riku Koivunen, huolto

Antti Muurila, huolto

Jääkiekko, naiset

Tiina Karinen, lajijohtaja

Arto Sieppi, GM

Pasi Mustonen, päävalmentaja

Juuso Toivola, valmentaja

Simo Vehviläinen, valmentaja

Kari Eloranta, valmentaja

Karri Kirjosuo, lääkäri

Markus Arvaja, psyykkinen valmentaja

Teemu Silius, naprapaatti

Ilona Pihlas, hieroja

Hemmo Järä, huolto

Lumilautailu

Mika Andersson, lajijohtaja

Antti Koskinen, päävalmentaja

Anni Halonen, valmentaja

Joni Vastamäki, valmentaja

Tuukka Häkkinen, osteopaatti

Petteri Kuisma, huolto

Maastohiihto

Reijo Jylhä, päävalmentaja

Eero Hietanen, lajijohtaja

Olli Ohtonen, valmentaja

Teemu Pasanen, valmentaja

Matti Haavisto, huoltopäällikkö

Teemu Lemmettylä, huoltopäällikkö

Jirka Ilomäki, fysioterapeutti

Kerttu Helynen, hieroja

Aki Hukka, huolto

Hannu Hovila, huolto

Mika Huita, huolto

Heikki Köykkä, huolto

Ari Marjetta, huolto

Are Mets, huolto

Jari Nieminen, huolto

Veli-Matti Niskanen, huolto

Jukka Salo, huolto

Heikki Tonteri, huolto

Kati Venäläinen, huolto

Mika Venäläinen, huolto

Mäkihyppy

Andreas Mitter, mäkihyppy

Lauri Hakola, valmentaja

Kimmo Kykkänen, valmentaja

Janne Karppinen, fysioterapeutti

Juha-Matti Ruuskanen, huolto

Pikaluistelu

Janne Hänninen, päävalmentaja

Jere Linja-Aho, osteopaatti

Taitoluistelu

Sirkka Kaipio, valmentaja

Yhdistetty

Petter Kukkonen, päävalmentaja

Jarkko Saapunki, valmentaja

Jari Hiekkavirta, fysioterapeutti

Ville Haahti, huolto

Jesse Jääskeläinen, huolto

Ossi Manner, huolto

Markus Välimäki, huolto

 

Ylen radion ja televison porukka
Juontajat:
Inka Henelius (tv)

Petra Manner (tv)

Antti-Jussi Sipilä (tv)

Kristiina Kekäläinen (tv, Korea tunnissa -ohjelma)

Mikko Kekäläinen (tv, Korea tunnissa -ohjelma)

Marko Miettinen (Olympiaradio)

Jere Pehkonen (Olympiaradio)

Mari Pekkanen (Olympiaradio)

Jouko Vuolle (Olympiaradio)

Selostajat:
Jussi Eskola Maastohiihto (tv)

Jari Haapala Ampumahiihto (radio)

Mikko Hannula Mäkihyppy ja yhdistetty (tv)

Matti Härkönen Jääkiekko (tv, radio)

Lauri Kottonen Jääkiekko, freestyle suksilajit (tv)

Jarmo Lehtinen Maastohiihto (radio)

Simo Leinonen Jääkiekko (radio, tv)

Timo Lievemaa Jääkiekko (tv)

Jussi Lindroos Pikaluistelu ja jääkiekko (radio)

Marko Miettinen Mäkihyppy ja yhdistetty (radio)

Wille Mäkelä Curling (tv)

Jere Nurminen Avajaiset ja päättäjäiset (tv)

Johannes Oikarinen Ampumahiihto (tv)

Kalle Pallonen Short track (tv)

Juhopekka Pietilä Freestyle ja jääkiekko (radio)

Pasi Roimela Curling (radio)

Matti Räty Freestyle (tv)

Sami Saarenpää Lumilautailu (tv)

Jussi Saarinen Freestyle (tv)

Joni Sandvall Alppihiihto (radio)

Christer Sarlin Pikaluistelu (tv)

Riikka Smolander-Slotte Päättäjäiset (tv)

Pirjo Uimonen Taitoluistelu (radio)

Anuliisa Uotila Taitoluistelu (tv)

Nina Vanhatalo Alppihiihto, avajaiset (tv)

Lauri Valonen Lumilautailu (radio)

Pertti Tapola Kelkkailu (tv)

Tero Tähtinen Curling (tv)

Asiantuntijat:
Sami Jauhojärvi Hiihto (tv)

Kalle Lassila Hiihto (tv)

Laura Lepistö Taitoluistelu (tv)

Jari Mantila Mäkihyppy ja yhdistetty (tv, radio)

Saara Niemi Jääkiekko N (tv)

Tommi Nikunen Mäkihyppy (tv)

Kalle Palander Alppihiihto (tv)

Sanna-Leena Perunka Ampumahiihto (tv)

Jussi Piirainen Hiihto (radio)

Tuula Puputti Jääkiekko N (tv)

Jari Savolainen Kumparelasku (tv)

Kai Suikkanen Jääkiekko M (tv, radio)

Eetu Vähäsöyrinki Mäkihyppy ja yhdistetty (tv)

**

Seeoon vain tätä vihapuhetta ja laturaivoa somessa

 

Terrafamen kaivoksen tulos viimeisellä 2017 neljänneksellä huonontunut roimasti, verrattaessa saman vuoden edelliseen neljännekseen – kaivoksen koko vuoden liiketulos olisi tappiolla – 100 miljoonaa euroa, ilman keskeneräisten varastojen arvostamista

Ei ole kaikki niin hyvältä kuin näyttää laskennallisesti Terrafamen osalta, vaikka tulos parantunut kokonaisuudessaan edellisestä vuodesta.

Talouselämä-lehti kirjoittaa 24.1.2017 Terrafamen osa-ja vuoskatsauksesta otsikolla: ”Terrafame teki taas tulosta varastoon” 

Tosiaan nuo kirjaukset vaihtelee varastojen arvon kirjaamisissa, miten malmien hinnat vaihtelee. Nikkelin ja sinkin hinnan ollessa alhaalla: Terrafame joutuu kirjaamaan varovaisuusperiaatteella mukaan kaikki tuotannon kulut suoraan tulokseen, mutta taas jos malmien hinnat näyttävät valoisimmilta, niin kulut voidaan tavallaan olla varastossa myyntiä odottamassa.

Näistä kirjaamistavoista riippuen tulos saadaan näyttämään paremmalta, mitä se todellisuudessa on.

Sotkamon Terrafen kaivos on julkaissut viimeisen neljänneksen 2017 [loka-marras-joulukuu] osavuosikatsauksensa tuloksen Q4, ja samalla voi verrata koko vuoden kaivoksen tulosta.

Terrafame ilmoittaa koko vuoden käyttökatteen tappioksi ilman keskeneräisten varastojen tuotantoa [KET] -74,5 miljoonaa euroa. Käyttökate on kuitenkin voitolla +13, 4 miljoonaa, kun nämä varastojen arvostuksen lisäykset siihen lasketaan, mutta kuitenkin koko vuoden 2017 liiketulos on tappiolla  – 6, 4 miljoonaa euroa.

Tällä kaavalla ja suhteessa laskettaessa vuoden 2017 käyttökatteen  – 74,5 miljoonan käyttökatteen tappiota ilman KET:tä suhteessa varastojen arvostuksella  + 13,4 miljoonan euron voitollista käyttökatetta, sen -6,4 miljoonan tappioon = Terrafamen liiketulos on ollut tappiollinen 2017 – -100 miljoonaa euroa!!

Käyttökatteestahan lasketaan ja vähenetään vielä erilaisia eriä, tulon siirtoja ja veroja lopulliseen tulokseen laskettaessa, ja lopullinen vahvistettu tilinpäätös voi näyttää vielä aivan toista.

Vastaavasti metsän omistaja voi laskea ajatuksissaan humisevia honkiaan pystyssä tuulessa rahassa, mutta ei laske siitä jäävää rahaa käteen, kun verot ja metsän kaadon

Terrafame ilmoittaa otsikossaan positiivisestä käyttökatteesta ja liikevaihdon noususta

kustannukset ja korjuu lasketaan mukaan.

Nämä osa- ja vuosikatsauksethan ei ole vielä varsinaisia vahvistettuja tilinpäätöksiä ja tilintarkastamia lukuja, ja lopussahan ratkaisee jatkon lahjomattomasti – miten on rahaa kassassa, ja se riittääkö se yrityksen pyörittämiseen jatkossa. Terrafamen kohdalla voi olla, että kassa riittää vielä tämän vuoden, ilman valtion tai muun rahoittamista, vaikka kaivosta ei saada reilusti voitolle.

***

Viimeisen 2017 osavuosikatsauksen Q4 tulos on tipahtanut pahasti edellisestä saman vuoden osavuosikatsauksesta Q3:sta

Merkille pantavaa on nyt viimeisessä kaivoksen vuosikatsauksessa [loka-marras-joulukuu] Q4, että tulos on tipahtanut roimasti edelliseen neljännekseen [heinä-elo-syyskuu] Q3, vaikka tuotanto kasvannut, henkilöstöä vähentynyt ja malmien hinnatkin ovat nousseet.

Avainlukuja viimeiseltä neljännekseltä ja edelliseltä neljännekseltä vertailussa 2017:

LIIKEVAIHTO  Q4   66,4 miljoonaa €uroa / Q3   63,9 :  liikevaihto on parantunut 2,5 miljoonaa

KÄYTTÖKATE  Q4   17 miljoonaa / Q3   47,6 :   käyttökate ilman keskeneräisten varastojen muutoksia siis tipahtanut peräti 40 miljoonaa €

KÄYTTÖKATE  ilman varastojen arvojen muutosta  tappiolla Q4  -9,1 miljoonaa / Q 3 tappiolla -7,9 miljoonaa.: siis tappiota tullut todellisesti lisää 1,2 miljoonaa euroa

LIIKEVOITTO  Q 4    10,9 miljoonaa / Q 3   42,5 miljoonaa: liikevoitto pienentynyt 30 miljoonaa, ja en ymmärrä miten on tullut yleensä liikevoittoa, kun käyttökate ilman varastojen korotuksia on tappiolla [edellisen vuoden vastaava on ollut 12,2 miljoonaa]

Nikkeliä tuotettu Q4  5840 tonnia / Q3   5506 tonnia: yli 300 tonnia on paremmin nikkeliä tuotettu viimeisellä neljänneksellä

Sinkkiä on tuotettu Q4   13 772 tonnia  / Q3   12 242 tonnia : 1500 tonnia on sinkin tuotanto parantunut

Keskeneräisen varaston arvo Q4  138 miljoonaa euroa / Q3 119,9 miljoonaa: varaston arvo noussut tai nostettu 20 miljoonaa euroa

Ihmetyttää, että miten tuo liiketuloksen tipahtaminen edellisestä neljänneksestä on  yleensä mahdollista: liikevaihto parantunut, malmien nikkelin ja sinkin keskihinnat ovat nousseet, ja työntekijöitten määräkin pudonnut muutamalla kymmenellä!

***

Koko vuoden vertailua 2017 ja 2016

LIIKEVAIHTO 2017   218,8 miljoonaa   /  2016   101 miljonaa: liikevaihto yli tuplaantunut vuoteen 2016 verrattaessa

KÄYTTÖKATE 2017   + 13,4 miljoonaa  /  2016   -120,4 miljoonaa tapiolla : käyttökate parantunut 130 miljoonalla eurolla varastojen arvojen nosto laskettaessa käyttökatteeseen

KÄYTTÖKATE ilman keskeneräisten varastojen arvon [KET] huomioon ottamista  2017  tappiolla – 74,5 miljoonaa / 2016 tappiolla  – 170 miljoonaa: koko vuoden 2017 tappio on kuitenkin penentyntyt 106 miljoonaa verrattuna vuoteen 2016

LIKETULOS 2017   tappiolla – 6,4 miljoonaa / tapiota 2016 134 miljoonaa: tappio on pienentynyt vuodessa 128 miljoonaa.

***

Etelä-Suomen Sanomissa 24.1.2017 sanoo Nordnetin osakeanalyytikkö Jukka Oksaharju Terrafamen tuloksen julkaisusta, että ehkä tämän hallituksen aikana se ei tarvitse lisärahoitusta, mutta mikään ei muuta sitä kuvaa, että varsinainen liiketoiminta on tappiollista.

Tuotanto on ehkä jo huipussaan ja kasoja tehty riittävästi, mutta on edelleen tappiollista. Malmien markinahintojen nousu yksi pelastus, akkukemikaalitehtaan onnistuminen, ja uraanin nostoluvan saanti voiis olla pelastus kaivoksen kannattavuudelle.

Toisaalta: tuotannon noustetta kulut aina nousevat, ja mitä tuo kevään tulvat tullessaan!

Lopuksi: vaikka kuinka muuttelisi tulosta eri mahdollisuuksilla kirjanpidossa mieleisekseen, niin lopulta lahjomatonta on se -riittäkö kassavirta kaivoksen pyörittämiseen ilman enää valtion tai muun tukea!

 

Etelä-Korean olympialaisten 2018 jääkiekkoturnaus on C-luokan tynkätasoa – kotimaan Liigasta eivät pelaajat mahdu enää mukaan näihin turnauksiin

Jääkiekko Etele-Korean olympialaisissa Pyeangcehangissa kokee arvostuksen laskua lajilta, seuraavalta yleisöltä, medialta, olympia-aatteelta ja sitä välittäviltä radio-ja televisokanavilta, mutta toisaalta antaa potkua jajulkisuutta sinne päässeille urheiljoille, jotka eivät ehkä muuten olisi saaneet olla siellä mukana.

Aamulehden toimittaja Tapani Salo kirjoittaa lehden kolumnissa 23.1.2018 otsikolla: ”Kuume nousee, vaikka NHL-tähdet puuttuvat ”

Aika teennäiseltä vaikuttaa AAMULEHDEN  juttu, kirjoittajan yrittäessä väkisin ylistää tulevien Etelä-Korean olympialaisten jääkiekkoturnausta. Ensimmäistä kertaa sitten Lillehammerin olympialaisten 1994, puuttuvat nyt NHL-tähdet olympialaisten jääkiekosta kokonaan pois.

MM-kisoissa on ollut NHL:stä mukana pelaajia yleensä mukana niistä seuroista, jotka ovat jo pudonneet loppusarjasta, ja kaikki mukaan pääsevätkään eivät ole olleet halukkaita aina lähtemään  enää kevään MM-turnaukseen mukaan. Jääkiekon MM-turnaus on yleensä ollut väkisin maalattua B-luokan tasoa, mutta nyt näyttää olympialaistenkin jääkiekko jäävän C-luokan Rauman pitsiturnauksen tasoiseksi tynkäsarjaksi.

Venäjän Sotshin olympialaisissa hehkutettiin 2014, kun kaikki huiput olivat Teemu Selännettä myöten mukana. Nyt taas väkisin  myhäillään, että hyvä korkeatasoinen olympia-turnaus on edelleen jääkiekossa tulossa. Oikeen pahaa tekee tällaiset kaksipuoliset jutut – nythän on kysysymys tosiasiassa jääkiekon osalta olympialaisissa Koreassa C-luokan tynkäkisoista! Miltä tuntuisivat olympialaiset ilman Norjan hiihtäjiä tai Afrikan maitten juoksijoita – ei miltään! Mitäpä jos jalkapallon MM-kisojen aikaan, pelaisivat  Brasilia, Espanja, Saksa ja Espanja ynm. omia sarjojaan.

Se vielä olisi tästä puuttunut, että Venäjä olisi boikotoinnut kisoja, pelaamalla KHL:n sarjaa olympialaisten kanssa samaan aikaan.

Leijonat

****

Suomen SM-liigasta Korean olympialaissa mukana on kuusi pelajaa ja Sotshissa heitä oli vain joukkueessa kaksi 

Nyt Korean olympialaisiin on päävalmentaja Lauri Marjamäki valinnut Leijoniin 25 pelaajaa: Suomen SM-liigasta 6, Ruotsin liigasta 1, Sveitsin pääsarjasta 1, ja KHL:stä 16 pelajaa. Tosin suomalaisesta seurasta Jokereista on mukana viisi pelajaa, mutta seurahan pelaa KHL:ssä.

Suomen Liigasta on valittu Koreaan mukaan nämä kuusi: Tapparasta Mikko Lehtonen ja Jukka Peltola, Kärpistä Lasse kukkonen, Miika Koivisto ja Julius Junttila, sekä HIFK:sta Miro Heiskanen.

Sotshin turnauksessa oli mukana Suomen Liigasta vain Kärpistä Lasse Kukkonen ja Juhamatti Aaltonen. Tosin Jokereista oli Ossi Väänänen puolustamassa, mutta muistaakseni jo tuolloin oli Jokerit ensimmäistä kutta pelaamassa KHL:ssä. Edellisien Venäjän olympialaisten joukkueesta mukana on ainoastaan Kärppien ikoni  Lasse Kukkonen.

Oheisena Sotshin ja Korean olympialaisten Suomen Leijonien jääkiekkojoukkuiden kokoonpanot:

Korean joukkue

Maalivahdit 3:

Mikko Koskinen KHL, Karri Rämö KHL-Jokerit ja Juha Metsola KHL

Poulustajat 8:

Miro Heiskanen HIFK-Suomi, Juuso Hietanen KHL, Tommi Kivistö KHL-Jokerit, Miikka Koivisto Suomi-Kärpät, Lasse Kukkonen Suomi -Kärpät, Mikko Lehtonen Suomi-Tappara, Sami Lepistö KHL-Jokerit ja Atte Ohtamaa KHL

Hyökkääjät 14:

Marko Antila KHL-Jokerit, Jonas Enlund KHL, Teemu Hartikainen KHL, Julius Anttila Suomi-Kärpät, Joonas Kemppainen KHL, Petri Kontiola KHL, Jarno Koskiranta KHL, Jani Lajunen SVEITSI, Sakari Manninen RUOTSI, Oskar Osala KHL, Jukka Peltola Suomi-Tappara, Mika Pyörälä SVEITSI, Veli-Matti Savinainen KHL ja Eeli Tolvanen KHL

Sotshin joukkue

Maalivahdit 3:

Antti Niemi NHL, Kari Lehtonen NHL ja Tuukka Rask NHL

Puolustajat 8:

Olli Määttä NHL, Ossi Väänänen KHL-Jokerit, Lasse Kukkonen Suomi-Kärpät, Sami Salo NHL, Sami Lepistö KHL,  Juuso Hietanen KHL, Kimmo Timonen NHL ja Sami Vatanen NHL

Hyökkääjät 14:

Teemu Selänne NHL, Olli Jokinen NHL, Tuo Ruutu NHL, Alesander Barkov NHL, Jori Lehterä KHL, Jarkko Immonen KHL, Petri Kontiola KHL, Lauri Korpikoski NHL, Jussi Jokinen NHL, Antti Pihlström KHL, Juhamatti Aaltonen Suomi-Kärpät, Mikael Granlund NHL, Leo Komarov KHL ja Sakari Salminen KHL

Vähän ”erilaiselta” vaikuttaa nuo Sotshin ja Korean olympialaisten Leijonien pelaajat vertailussa keskenään…

***

Ei ole valittujen pelaajien syytä, mutta tästä kärsii olympialaisten kunnia ja katsojat 

Kaikki kunnia olympialaisiin Leijonien joukkueeseen valittujen pelaajien osalta, heille se on suuri hetki olla edustamassa maatamme, ja varmaan ponnistavat tämän vuoksi vielä suurempiin kaukaloihin, mutta olympian aate on nyt tässä jäänyt kokonaan kaukalon reunoihin.

Katsojat, sekä media lehdistöä ja televisointia myöten haluaa kaikki tähtemme Patrik Lainetta mukaillen olla mukana, vain neljän vuoden välein järjestettävissä tärkeimmässä urheilutapahtumassa olympialaissa.

Olympialaisten jääkiekko Koreassa nähdään poikkeuksellisesti vain maksulliselta Discoveryn Eurosportin TV5  kanavalta perinteisen YLen sijasta, mutta Leijonien kaikki pelit kuitenkin pitää näyttää olympaialaisissakin ilmaiseksi Suomeen.

Kalliit panokset ovat varmaan kaupallinen kanava maksanut jääkiekon olympialaisten televisoinnin oikeuksista, mutta nyt  ne ovatkin vain piirikunnalliset kilpailut.

Teemu Selänne ja NHL:n pelaajat olivat vielä mukana Sotshissa

***

Pienestäkin voi ponnistaa huipulle – Kajaanin Hokissa Mestiksessä pelanneita on Leijoneien olympiajoukkueessa mukana

Leijonien joukkueesta Atte Ohtamaalla, Sakari Mannisella, Joonas Kemppaisella ja Julius Junttilalla on kokemusta myös Mestiksen Kajaanin Hokin joukkueesta.

Atte Ohtamaa on pelannut Hokissa kaudella 2007-2008, Sakari Manninen 2012-2013 ja 2014-2015, sekä Julius Junttila 2007-2008, ja Joonas Kemppainen on peräti Hokin kasvatti.

Slovakian olympiajoukkeen Michel Kristor on myös pelannut Hokissa.

Varmaan näistä ei kaikki, tai tuskin kukaan olisi päässyt Leijonien joukkueseen Koreaan, jos NHL:n pelaajat olisivat olleet siellä mukana, tämähän vaan näille nyt valituille on hyvä asia!

***

Mitkä maat sitten hyötyvät tai häviävät tästä NHL:n pelaajien pois jäännistä!

Venäjä, Tsekki ja Suomi talvallaan hyötyvät tästä tilanteesta, kun niillä on paljon pelaajia KHL.ssä, mutta taas Suomi ”menettää”, koska olympialaisten joukkue olisi ollut Suomelta 70% erilainen NHL:n pelaajien ollessa mukana. Ainakin maalivahdit olisivat kaikki tulleet Leijoniin NH:stä.

Kanadan ja USA:n jukkueista ota aina selvää, mutta jostain farmeista, yliopistosarjoista ja muualla kuin NHL:ssä pelaavista ne kovan joukkueen kasaavat.

Ruotsi on aina paha, ja juuri Ruotsi taitaa olla Suomea vastaan olympialaisten c-alkulohkossa. Mukana olympialaisissa on kaikiaan 12 maata: A-lohko Kanada, Tsekki, Sveitsi ja Etelä-Korea, B-lohko USA, Venäläiset, Slovakia ja Slovenia, C-lohko Ruotsi, Suomi, Saksa ja Norja. Suomen lohko Ruotsia lukuun ottamatta vaikuttaa jopa helpolta Leijonien kannalta.

Venäläiset pelaa vielä ”venäläisinä”, vaan ei virallisen maan lipun alla…

Oman mausteen tuo vielä televsiokanava Discoveryn Eurosportin TV5 kanava, perinteisten YLEn ja MTV:n sijasta olympialaisten jääkiekon televisioinnissa.

 

Laura Huhtasaaren gradun plagioinnin epäilyt silkkaa härskiä sabotaasia vaalien alla !? – jotain pientä yhtäläisyyttä kuitenkin löytyy

Uuden Suomen verkkolehden median Puheenvuorossa liberaalipuolueen puoluesihteeri Helsingin piiristä, Tuomas Tianen on saanut viikon mediamylläkän aikaan, kun epäilee perussuomalaisten presdenttiehdokkaan Laura Huhtasaaren gradua opettajaksi valmistumessa osittain plagioinniksi, siis kansan kielellä kopionniksi  jostain sanasta sanaan omaksi sanomaksi.

Ei  rikos varsinaisella nimikkeellä, mutta ei vaan hyvä tapa.

Tianen on pengonut 15 vuottaa vanhaa Huhtasaaren gradua nyt, vaan aivan sattumalta! Huhtasaaren gradu on ollut aikaansa edellä: KULTTUURISET KÄYTÄNNÖT MONIKULTTUURISESSA PERUSOPETUSTYÖSSÄ

Huhtasaaren kannattajat kiistävät tämän: tätähän tekee kaikki ja mihin raja vedetään! Lauran vastustajat jo melkein tuomitsevat hänet rikolliseksi ruohonjuuri-politikkoja ja blogisteja myöten, ja väitöskirja hänen kohdallaa pitää perua. Jyväskylän yliopisto tutkii sitä nyt nykyisillä tekniikan menetelmillä, mutta aika ei riitä sen tuloksen julkistamiseen ennen presidentinvaaleja.

Viitteitä ja lähteitä ei olisi  muka mainuttu Huhtasaaren gradussa, ja jos mainittu, niin eivät ole kohdillaan oikeissa paikoissa.

Äimistelijäkin on toimituksessaan lainannut muiden medioitten artikkeleja osittaisissa sitaateissaan, mainitsematta lähdettään.

Aikoinaan kuitenkin tuo Huhtasaaren gradu on  hyväksytty.

Raukkamaista: Tianen on vielä muuttanut Uuden Suomen Puheenvuoronsa otsikkoa alkuperäisestä: ” Laura Huhtasaaren  gradu on plagioitu” – ”Laura Huhtasaaren gradu sisältää palgiointia! Epäilen kohta verkkomedian Uuden Suomen puolueellisuutta?

Tianen jopa peruuttelee omia sanomisiaan, ja sanoo että ei syytä, vaan epäilee. Raukkamaista tälläinen editointi, jota ei pitäsi kenenkään arvostetun kirjoittelijan ikinä tehdä!

Näitä kopionteja tapahtuu: jopa kirjoja ja sävellyksiä on epäilty kopioinneksi, ja mihin raja vedetään? Iltapäivälehdet kirjoittavat toistensa uutisia muuttamalla, ja aina eivät kerro lähdettään. Jostain ne tiedot on aina pomittava, vaikka STT:n uutisista.

***

Totta kuitenkin, että osa on sattumalta samoissa lauseissa ja virkkeissä Huhtasaaren osalta aikaisempiin lähteisiin verrattaessa, ja äimistelijä  hoksasi yhden epäilyksen vielä Tiasen lisäksi

Huhtasaaren gradu sisältää 63 sivua, ja onko paljon vai vähän, jos muutamasta ”kappaleesta ” löytyy  plagiointia?

Huhtasaaren gradu, sivu 15:

Pitkällä aikavälillä voidaan tarkastella eri *akkulturaation vaihetta ensimmäisessä vaiheessa maahanmuuttaja tavoitteelle yhden mukaisuutta valtakulttuurin kanssa, ja oma kulttuuri jää pienempään arvoon. Toista vaihetta leimaa ristiriitaisuus, valtakunnan kulttuuriin suhtaudutaan kriittisesti kuten omaankin, jota saattaa seurata valtakunnankulttuurin vastustaminen ja keskittyminen omaan kulttuuriin. Neljättä vaihetta leimaa itsetutkiskelu, jolloin maahanmuutaja suhteuttaa omaa kulttuuriaan valtakunnan kulttuuriin. Viimeisessä vaiheessa hän näkee molempien kulttuurien hyvät ja huonot puolet ja pystyy arvostamaan molempia.

Alkuperäinen lähde: Henriikka Hoffren – SUOMALAISET RANSKASSA, 2000, SIVU 18

Muuten sanasta sanaan Luhtasaaren gradun kanssa, mutta tässä on maahanmuuttaja sanan sijasta vain muuttaja


Huhtasaaren gradu, sivu 40:

Tämä tutkimus täyttää luotettavuudella ja pätevyydellä esitetyt vaatimukset, koska tutkimuksen kulku on suunnitellun mukainen. Pienen otoksen vuoksi tuloksista ei voi tehdä yleistystä, mutta tuloksista vedetyistä…

Alkuperäinen lähde: Jaana Helenius – OPPIMISPÄIVÄKIRJA KLIINISEN LABORATORIOTYÖN OPISKELIJAN OHJAUKSESSA, 1999, sivu 83:

Tämä tutkimus mielestäni täyttää luotettavuudella ja pätevyydelle esitetyt vaatimukset, koska tutkimuksen kulku on suunnitellun mukainen. Pienen otoksen vuoksi tuloksista ei voi tehdä laajaa yleistystä, mutta tulokset antavat suuntaa..

Siis poikkeaa tuo loppu mutta sanan jälkeen: [mutta tuloksista vedetyistä..] ja [mutta tulokset antavat suuntaa]. Lisäksi on laajan yleistyksen, pelkistetty pelkäksi yleistykseksi Huhtasaarella.


Huhtasaaren gradu, sivu 47:

Jokainen omaksuu uuden  kulttuurin piirteitä eri tavalla ja omassa tahdissa, iästä, luonteesta ja vanhempien asenteista riippuen lapsi valitsee toiminta- ja käyttäytymistapoja. Jotkut pyrkivät omaksumaan valtakulttuurin mahdollisimman nopeasti ja hylkäävät kaiken mikä liittyy omaan kulttuuriin. Suuri…

Alkuperäräinen lähde: Oksana Myllylä – VENÄJÄNKIELISET LAPSET SUOMALAISESSA KOULUSSA, 2002,SIVU 6:

Sanasta sanaan samalla tavalla Laura Huhtsaaren kanssa alku, ja jatkuu uuden virkkeen, pisteen ja Huhtasaaren Suuri sanan jälkeen lopussa toisin: Toiset taas saattavat…

***

Itse löysin vielä yhden kohdan, joka on melkein samanlainen osittain Huhtasaaren gradun  kanssa – ei paha!

Laura Huhtasaari gradu, sivu ja kohta 8.2. loppupohdinta gradusta:

Oman kulttuuriperinteen siirtäminen lapselle  jää pääasiassa vanhempien vastuulle. Kouluhenkilökunnan tulisi ohjata ja kannustaa vanhempia ylläpitämään omia tapojaan ja perinteitään. Monikulttuurisella kasvatuksella on kuitenkin vielä pitemmälle kantavat tavoitteet.

Toinen lähde 2002, Aija Kurola, Tuija Sutinen ja Airi Tianen: MONIKULTTUURISUUS RIKKAUTENA. KOKEMUSTA HAKAN PÄIVÄKODISTA

Oman kulttuuriperinteen siirtäminen lapselle jää pääasiassa vanhempien ja perheiden vastuulle. Perheen on tärkeä tiedottaa tämä tehtävä, ja päiväkotihenkilöstön tulisi ohjata ja kannustaa vanhempia ylläpitämään omia tapojaan ja perinteitään.

Tässä poikkeaa mutama sana toisistaan kahden gradun välillä, mutta tämä voi olla sattumaa, vaikka sanoma on samaa.

***

Motto summarum summarua – täyttä härskiä ajojahtia presidenttiehdokas Laura Huhtasaarta vastaan?

Laura Huhtasaari on itse sanonut iltapäivälehdessä, että tämä on härskiä ..härskiä peliä häntä kohtaan vaalien alla ja kiistää kaiken.

* akkulturaatio = kulttuuriin suntaumista ja sopeutumista

* plagiointi = sanasta sanaan toisen kirjoittajan jäljittelemistä tekstistä, ilman mainintaa lähteestä

@ERKKI äimistelee.fi @eekoo-media-puolueeton.fi

 

 

Ampumahiihdon normaalimatkalla ei ehkä ampumisen nopeus ole niin tärkeä kuin pikamatkoilla ja viesteissä, mutta tietenkin vaikuttaa sekunneilla lopputulokseen

Kirjoittelin joku aika sitten, että ampumahiihdon naisten pikamatkan osalta suhteessa, miten vaikuttaa ampumapaikalla olon aika lopputulokseen. Muilla kuin normaalimatkoilla tulee sakkokierros ohilaukauksesta, mutta nyt tulee minuutti normaalimatkalla suoraan lisäaikaa yhdestä ohilaukauksesta.

Ruhpoldingissä kilpailtiin ampumahiihdon maailman cupissa normaalimatkan kilpailu naisissa 11.1.2017.

Vertailun vuoksi laskin ajat tässä kisassa hiihtovauhdeissa, joka on nettoaikaa, jossa penkalla oloa ei ole laskettu, ja lisäksi ajat urheilijoiden osalta, jossa ampumapaikalla olo on sisälletty aikaan. joka ei ole kuitenkaan lopputulos.

Laskelmieni mukaan normaali-vanhoilla matkoilla neljän ampumapaikan osalta ei ole kuitenkaan niin suurta merkitystä loppuaikaan, miten kauan on ampumapaikalla tähtännyt, kuin pikamatkoilla , joissa kierretään se noin 25 sekunnin sakkokierros ohilauksesta. Vaikka kysymys on nyt neljästä ampumapaikasta.

Ensimmäisessä laskelmissani on  naisten normaalimatkalla urheilijat parhaassa järjestyksessä, jossa ampumapaikalla olo on sisälletty aikaan, ja seuraavassa parhaat nettoajat pelkässä hiihtovauhdeissa, joista on vähennetty ampumapaikalla olo. Jonkin verran eroja olisi lopputuloksissa nopeimpien ja hitaampien ampujien välillä, ja sekin on tietysti ratkaisevaa sekuntipelissä.

Lopuksi vielä parhaiden osalta ampumapaikalla olon aika. Kaikki ajat ovat pyöristettynä lähimpiin sekunteihin, lukemisen helpottamiseksi, ja sillä sinällään ei ole merkitystä.

***

Tässä ensimmäisenä parhaat naiset, jossa myös ampumapaikalla olon aika lasketaan tuloksiin, ja ohilauksien määrä kilpailussa, jolla ei ole kuitenkaan tässä merkitystä. Ohilaukauksia tietenkin yritetään välttää tässä myös keskittymisen osalta, ja riippuu optimaalinen tulos, miten urheilija sisältää kilpailun sen hetkiseen kuntoonsa ja ampumataitoonsa nähden itseensä.

  1. Anastasia KUZMINA           40.01       3   ohilaukaukset
  2.  Denise HERMAN                  40.11       5
  3.  Darja DOMRACHEVA         40.33      2
  4.  Franziska HILDEBRAND  40.38     3
  5.  Kaisa  MÄKÄRÄINEN         40.41      1
  6. Tiril ECKHOFF                        40.58    5
  7.  Veronika VITIKOVA            41.13       2
  8. Anais CHEVALIER                41.19       2
  9. Maren  HAMMERSCMDT  41.20      4
  10. Nigole GONTIER                   41.24      2
  11.  Marte OLSBU                         41.27      3
  12. Laura DAHLMEIER              41.28      2
  13. Dorothea WIERER                4.29        0
  14. Susan DUNKLEE                   41.31        3
  15.  Anais BESCOND                   41.35        1
  16. Mona BROSSON                    41.41        3
  17. Liisa VITTOZZI                      41.45       2
  18. Rosanna RAWFORD            41.50        0
  19. Vanessa HINZ                        41.51        3
  20. Anastasia MERKUSHYNA 41.51        2

***

Dorothea WIERER ampuu nopeasti ja nollille

Ampumapaikka mukaan lukien Kaisa Mäkäräinen on hävinnyt kärelle Kuzminalle vain 40 sekuntia, mutta taas pelkässä netto-hiihtojassa  Hermannille sen 49 sekuntia, jota itse Kaisa ja media on äimistellyt, että mistä se johtuu?

Seuraavana pelkät nettoajat hiihtovauhdeissa, joista on vähennetty ampumapaikalla olon aika:

  1. Denice HERMANN               36.16
  2. Anastasia KUZMINA          36.27         + 11 sekuntia
  3.  Franziska  HILDEBRAND 37.04       + 47
  4.  Daria DOMRACHEVA         37.06       + 49
  5. Kaisa Mäkäräinen                37.06        + 49
  6. Tril ECKHOFF                        37.11          + 54
  7.  Selina GASPARIN                37.43        + 1.26
  8. Marte OLSBU                         37.45        +  1.28
  9. Veronika VITKOVA              37.45        +1.28
  10. Laura DAHLMEIER             37.50         + 1.34
  11. Anais BESCOND                   37.51          +1.35
  12. Nichole GONTIER               37.53          + 1.37
  13.  Anais CHEVALIER              38.00         + 1.43
  14. Susan DUNKLEE                 38.01           + 1.44
  15.  M. HAMMERSCHMIDT   38.01           +1.45
  16.  Mona BRORSSON              38.09          + 1.52
  17. Dorothea WIERER             38.20           + 2.04
  18. Baiba BENDIKA                  38.25           + 2.09
  19. Vanessa HINZ                      38.26          + 2.10
  20. Lisa VITTOZZ                      38.35           + 2.17

26. Rosanna CRAWFORD      38.40              + 2.23

Kaisa valmistautuu ampumaan

Vielä urheilijoiden ajat ampumapaikalla aika laskettuna parhaiden osalta, miten kauan heillä on mennyt neljällä ampumapaikalla yhteensä aikaa:

1. Dorothea WIERER                  3.09 minuuttia

2. Rosanna CRAWORD             3.11

3. Anais CHEVALIER                 3.19

4. Maren HAMMERCMDT     3.20

5. Darja DOMRASTHEVA      3.27

6. Veronika VITKOVA            3.28

7. Susan DUNKLEE                 3.30

8. Marte OLSBU                       3.32

9. Mona BRORSSON              3.33

10. Fraziska  HILDEMMRANDT  3.34

11. Kaisa MÄKÄRÄINEN      3.35

12.  Trill ECKHOF                   3.47

13. Denice HERMANN          3.55

***

Nopeimman ampujan Dorothea Wiererin ja tässä huonoimman ajaltaan Denice  Hermannin ero on yhteensä 46 sekuntia, ja se tekee vain vajaa 12 sekuntia yhtä neljän ampumapaikkaa kohti. Hermann on ollut nopein pelkissä netto-hiihtoajoissa ilman ampumapaikan aikaa ajalla 36.16.

Keskiarvo näillä huippu-urheilijoilla on ollut noin 3.30 minuuttia aikaa penkalla yhteensä neljällä ampumapaikalla.  Kaisa Mäkäräinen on käyttänyt aikaa tuon 3.35, mutta olisi kai voittanut kilpailun yhdellä sakollakin, jos olisi ampunut Wiererin sarjatulella!

Norjan Trilil Eckhoff on ollut kuudenneksi nopein pelkissä hiihtoajoissa ajalla 37.11, mutta ampumapaikka laskettuna aikaan on mennyt 40.58. Siis Eckhoff on hiihtänyt kovaa, runsaasti viisi sakkoa, ja ampumapaikalla nennyt hänellä aikaa kohtuullisen paljon muihin verrattavissa – 3.47 minuuttia. Hänen sijoituksensa lopputuloksissa on vasta 58.

Kolmanneksi tullut Kandan yllättäjä Rosanna Crawford,  on hiihtoajoissa ollut vasta  26:neksi nopein ajalla 38.40, mutta ampunut nollille nopeassa ampuma-ajassa 3.11 minuuttia. Hänen aikansa ampumapaikka laskettuna mukaan, on ollut 41.50.

***

Motto:  ampumahiihdossa kaikki vaikuttaa kaikkeen: miten olet nopea ja varma ampuja , mikä on päivän kunto ammunnan ja hiihdon suhteen,  ennen kaikkea – mikä on urheilijalle itselleen optimaallinen paras tulos ammunan taitoihin ja kuntoon nähden niiden yhteisessä ajassa?

Siitä täytyy lähteä, välittämättä median ja somen keskusteluista, kumpa olisit tehnyt näin…

Kuvakaappaukset YLEN surista lähetyksistä ja IBUN sivuilta

Kuvakaappaus  nopeimmista hiihtäjistä pelkillä hiitojoilla

Pitovoiteet nyt vasta keksittäessä hiihtoon, olisi elämä helppoa yksillä suksilla – muna vai kana ensin!

Kuvakaappaus Ylen eävästä arkistosta näistä lylyistä ja kalhuista

Lukiessa noita erilaisten medioitten ja somejen keskustelupalstoja hiihdosta ja voitelusta, niin tuntuu että kohta menee monimutkaisemmaksi tämä hiihto näiden pitopohjasuksien vuoksi voitelun sijasta, vaikka se pitäisi helpottaa hiihtämistä.

Pitopohjia on on toki ollut suksissa ennenkin lyly hiihdosta alkaen, mutta uudelleen nämä pitopohjat tulivat esille joku viisi vuotta sitten hiihtämisen helpottamiseksi perinteisellä tyylillä ja hankalilla voitelukeleillä.

Nyt kaikilla suksimerkeillä on erilaisilla pitosysteemeillä suksia tarjolla joka lähtöön: nanot, zerot, skinit, optigripit, kaiken karvat, suomupohjat ja kaikki siltä  väliltä. Varmaan monet hiihdon harrastajat ovat ostaneet näistä jo usemman mallin, suksitehtaat keksivät jatkuvasti uusia ”entistä” parempia perinteiseen hiihtoon ilman voiteita….

***

Entäpä – jos voiteet olisi keksitty vasta nyt pitopohjien sijasta, miten helppoa elämä ja hiihtäminen olisi yksillä suksilla

Suksien historian vanhimmat löydöt ulottuvat jo 6000 vuotta sitten vanhoihin suksien tapaisiin. Suksen valmistus tehdasmaisesti alkoi Suomessa joskus 1980 -luvun lopulla, ja ensimmäisiä suksivoiteita kehilteltiin ja valmistettiin Suomessa jo Vauhdin toimesta 1900 -luvun alussa, ja varmaan norjalainen SWIX tuli markkinoille samoihin aikoihin.

Historia on pitkä suksissa ja voiteissa, mutta näistä vanhemmista suksista puhuttaessa tulee ensimmäisenä mieleen nämä kalhut, lylyt ja sivakat. Lyly tarkoittaa pitempää liukusuksea ja vauhtia potkittava lyhyempi toinen suksi oli kalhu, jossa oli jo silloin pitokarvaa tai eläinten nahkaa pidon saamiseksi voiteitten sijasta. Lisäksi puhuttiin lylyn sijasta vielä sivakasta, jossa ei ollut tätä nahkaa suksen pohjassa.

Sitten alettiin häärätä näiden pitovoiteitten kanssa, tosin pitkillä omatekosuksilla hiihtivät ilman pitovoiteitakin, tervaa vain koko matkalle, ja se toimi samalla luistona sekä pitona.

Vanhoja pitovoiteita

Entäpä jos pitovoiteet keksittäisiin vasta nyt, tai ne palaisivat uudelleen markkinoille pitkän  30 vuoden tauon jälkeen – hiihtäminen olisi taas helppoa  monelle, vain yksillä perinteisellä suksiparilla monien pitopohjasuksien sijasta – koska niitäkin pitää olla erilaisia versioita ja jäykkyyksiä monille erilaisille alustoille ja keleille.!

***

Pitovoiteet meinasivat jo hävitä kauppojen hyllystä 80-luvulla

Luistelun tullessa muotiin 80-luvulla, niin kaikki mummoista vaarein  alkoivat vain luistella. Pitovoiteet hävisivät melkein kokonaan urheilukauppojenkin hyllystä [kokemusta on], mutta onneksi tuli laki, että kilpailumuotona perinteinen säilyy edelleen kilpahiihdon piirissä.

Vähän uudempaa pitovoide mallia

Kuvitelultuna, mikä olisi tilanne jos nyt tai pitkän tauon jälkeen keksittäisiin pitovoiteet perinteiseen hiihdoon! Monilla hiihtäjillä olisi jo kymmeniä pareja näitä kaiken karvaisia malleja varastossaan näistä pitosuksista – ja nyt yhdellä suksiparilla pystyisi hiihtämään ja muutamalla voide purkilla! Sehän olisi kuin atomi olisi keksitty tai myhtä mullistavaa kuin kuussa käyminen.

Tosiaan: pitopohjasuksia on monenlaisia [täytyy olla], ja toiset käyttäytyy eri tavalla erilaisissa olosuhteissa, ja niissä pitää vielä olla hiihtäjän painon ja tyylin suhteen  valittaessa tarkempi kuin voideltavissa suksissa. Niitä ei voi paljon säätää, kuten voideltavia suksia voiteen määrän ja pitoalueen suhteessa.  On erilaisia vaatimuksia eritasoisilla hiihtäjillä näiden pitosuksien ominaisuuksista.

Lisäksi hiihtäjän tyyli voi muuttua ja paino vaihdella hiihtäjällä, ja silloin on hankittava  taas uudet pitopohjasukset autotallin varastoon jo entisten lisäksi.

***

Motto:    Onko sittenkin perinteisen suksissa helpompi ja yksinkertaisempi ratkaisu yksi tai kaksi paria voideltavia suksia hiihtäjällä, kuin kohta kymmenen paria pitosuksia, ja tehtaat syöttää niistä markkinavoimin uusia ”entistä” parempia malleja markkinoille markkinoille.

Pitopohjaa, lienekkö karvaa, zeroa, skiniä, nanoa, vai optigrippiä?

Kuhan ei tehdä tästä voitelusta ainakaan harrastelijalle liian monimutkaista, vaikka siltäkin välissä näyttää, kun näitä purnukoita on joka asteelle, on fluoreja ja puolifluoreja, karhunkieltä, harjoja kymmeniä malleja, pitoa teippinä , suihkeina, purkkeina ja siltä väliltä…

Kumpi  keksittiin ensin, sukset vai voiteet -muna vai kana!

Kumpi keksittiin ensin – sukset vai voiteet – muna vai kana?