Kainuun Kuhmon Rastiviikon ja Kamarimusiikin vertailua 2017: Kuhmon kamarimusiikin taseista ei löydy edes peuran pierasua!

Kainuussa Kuhmossa järjestetään kaksi suurta tapahtumaa peräkkäin 2017 samoihin aikoihin. Merkille pantavaa on, että nyt on perinteinen Kainuun Rastiviikko myöhemmässä ajankohdassa Kuhmossa heinäkuun lopulla 25.-30.7. 2017. Perinteisesti on Kainuussa on suunnistettu rastiviikkoa heinäkuun alussa.
Kainuun rastiviikon tavallista myöhäisempään ajankohtaan on monta syytä:
Maailmanmestaruus-suunnistukset järjestettiin Virossa 30.6.-7.7.2017, ja toinen rastiviikko Fin-5 heti perään nuorten MM-suunnistusten yteydessä Fin-5 Tampereella 10.-15.7.2017.
Kainun Rastiviikko olisi varmaan voitu järjestää  Kuhmossa heti juhannuksen jälkeisellä viikolla, mutta sekään ei varmaan olisi ehkä ollut sopiva ajankohta! Toinen ajakohta olisi ollut rastiviikolle heti Fin-5 rastiviikon jälkeen, näinhän on ennenkin rastiviikkoja järjestettu Suomessa peräkkäin.
***
Kuhmon Kamarimusiikki siirsi Rastiviikkoa
Yksi syy lienee, että rastiviikkoa ei nyt voitu järjestää Kuhmossa aikaisemmin, on tämä perineinen Kuhmoa eniten maailmalla tunnetuksi  tuonut Kuhmon Kamarimusiikki-festivaalit. Majoituskapasiteetti ja muu olisi ollut kyllä yhtäaikaa liikaa Kuhmolle.
Kuhmon Kamarimusikin päivät olivat nyt entiseen perinteiseen tapaan 9.-22.7.2017, tai vähän aikaisemmin. Rastiviikkoa on toki ennenkin suunnistettu Kuhmossa lähekkäin suunnistajien kesken, mutta ne on soviteltu yleensä ennen Kamarimusiikkia.
***
Rastiviikko vai Kamarimusiikki tuo rahaa enemmän Kuhmolle  panos/tuotto ajattelulla
Kuhmon Kamarimusiikki siis järjestettiin nyt 9.7-22.7.2017. Paikalla eri tapahtumissa on käynyt järjestäjien tietojen mukaan 32 000 kävijää. Tämä ei tarkoita ihmisten määrää, vaan se pitää laskea eri tavalla, oletusarvona vosi olla yhden Kamarimusikkiin osaltuvan käyvän keskimäärin neljässä tapahtumassa, ja samalla viettää aikaansa Kuhmossa viisi päivää.
Lisäksi osa osallistujista on kuhmolaisia, tai piipahtavat tapahtumassa lähikunnista pitäen.
Jos 32 000 tapahtumissa kävijöiden määrä jaetaan tällä keskiarvolla neljä tapahtumaa/ yksi kävijä, niin osallistuvien määräksi tulee [32 000/4]=8000 varsinaista osallistujaa. Lisäksi tästä voidaan vielä vähentää arviolla 500 ihmistä, jotka tulevat tapahtumaan Kuhmosta, tai tai muualta Kainuusta, ja nekin matkailijat jotka yöpyvät lähikunnissa esim. Sotkamossa ja Kajaanissa.
Laskennallisesti siis Kuhmon Kamarimusiikissa kävijät jättäisivät Kuhmoon rahaa seuraavasti, jos oletusarvona olisi yhden ihmisen vuorokaudeksi jättämän rahan 80 euroa:
7500 ihmistä X  5 vuorokautta = 37 500 yöpymistä X 80 euroa/vrk = SUMMAKSI TULEE  3 000 000  €. ( 3 miljoonaa)
Kuhmon kaupunki on panostanut 2017 Kamarimusiikkiin  110 200 euroa ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä on myönnetty julkista tukea 210 200 euroa. Yhteensä  siis tukea on tullut 320 400 euroa, ja tämä lienee useamman aikaisemman vuoden keskiarvo.
Lisäksi Kuhmo-taloa on kunnostettu 382 00 eurolla, mutta se lienee toinen juttu.
Siis voidaaan laskea, että noin 300 000 euron panostuksella on saatu rahaa jäämään Kuhmon talaousalueelle kauppoihin, ravintoloihin ja polttoaineen tankkauspisteille kolmen miljoonan euron verran. Pääsylipputuloja ei ole laskettu tähän, vaan ne menee Kamarimusiikin järjestäjälle.
Kuhmon kamarimusiikin budjetti on yleensä ollut noin miljoona euroa, siitä puolet 50 % katetaan pääsylipputuloilla, 300 000 siis julkisilla tuilla [Kuhmon kaupunki ja valtio] ja vielä jää 200 000 euroa täytettäväksi muilla sidosryhmillä.
***
Kuhmon Rastiviikkoa 2017 tukee kaupunki 62 100 euroa
Kuhmossa 2017 järjestettävälle Rastiviikolle on ilmoittautunut ennakkoon noin 1670 kilpasuunnistajaa. Lisäksi avoimiin kuntosarjoihin oli ilmoittautunut 10.7 ennakkoon 194 suunnistajaa, mutta todellinen määrä lienee noin 800 suunistajaa, jotka osallistuvat eri päivinä avoimiin sarjoihin lisäksi paikan päällä ilmoittautuneena.
Viime vuoden Puolangan rastiviikosta on kilpasuunnistajien määrä tipahtanut eri sarjoissa alta viidensadan, mutta se määrä vaikuttanee myös pienentävästi avoimiin kuntosarjoihin. Se on kai joku lama nyt!
Osa Kuhmossa osallistuvista sunnistajista käy paikalla myös suunistamassa kotoaan pitäen, sekä osa varmaan yöpyy lähikunnissa Sotkamossa ja Kajaanissa. Lisäksi rastiviikolla on mukana suunnistajien tuttavia ja omaisia huoltajineen, jotka eivät osallistu itse varsinaiseen suunnistukseen. Paikalla käy myös  lisäksi katsojia, jotka kuitenkin ostavat Kuhmossa jotain.
Kuhmon rastiviikon 1670 kilpasarjoihin osallistuvista ehkä on 170, jotka käyvät kotoa tai muista kunnista paikalla, ja eivät jätä rahaa liikaa kaupunkiin. Lisäksi avoimiin sarjoihin osallistunee noin 800 suunnistajaa, ja lienee näitä suunnistajien mukana olevia ei suunistajia huoltajia katsojia, sekä tukijoukkoja mukana 500 ihmistä.
Yhteismääräksi siis tulisi 1500 suunnistajaa kilpasarjoissa paikalla Kuhmossa koko ajan, avoimissa sarjoissa 800 osallistujaa, ja nämä muut paikalla lisäksi olevat 300 ihmistä, niin koko määräksi saadaan  2800 osallistujaa yhteensä. Määrä pitänee kohtalaisesti paikkansa, vaikka avoimissa sarjoissa olisi vähemmän suunnistajia, mutta taas muuten mukana olevia voisi olla enemmän!
Suunnistajat ovat ehkä nuukempia kuin kamarimusiikkilaiset, ja voisi olettaa yhden rastiviikolla mukana olevan ja Kuhmossa asuvan jättävän noin 60 euroa rahaa vuorokaudessa kaupunkiin kuuden päivän aikana.
Laskettaessa 2800 ihmistä x 60 euroa vrk = 168 0o0 €, ja se kerrottuna kuudella vuorokaudella x 6 = Kuhmoon jäävä raha  on 1 008 000 [ noin 1 miljoona euroa].
Järjestäjien saamia osanottomaksuja ei ole tähän laskettu, samoin ei Kamarimusiikin pääsylipputuloja festifaalin järjestäjälle.
***
Kamarimusiikki jättää 14 vuorokaudessa 3 miljoonaa, ja rastiviikko 6 vuorokaudessa yhden miljoonan – mikä panos/tuotto liiketalouden opeilla laskettaessa?
  Kamarimusiikin panostus on siis yhteensä rahallisesti yhteensä 320 400 € [ Kuhmon kaupunki 110 200 + ministeriö 210 200], ja sillä saatuu Kuhmon talousalkueelle jäämään kahdessa viikossa 3 miljoonaa euroa. 
 Kuhmon kaupunki on antanut rahallista tukea rastiviikolle 62 100 euroa, ja se taas on jättänyt rahaa Kuhmon talousalueelle laskujeni mukaan noin yhden (1) miljoonan. Muista Kuhmon kaupungin panostuksista tähän ei ole minulla tietoa, varmaan jotain järjestelyjä infraan on voitu järjestää Kuhmon puolesta.
Kenellä tapahtumalla parempi näistä panos/tuotto liiketaloudellisesti laskettuna!
Aina pitää tälläiset järjestelyt laskea taloudellisesti, vaikka ei pitäisikään – mitä jää kunnalle ja järjestäjille talouden kannalta näissä tapahtumissa, muutenhan ei näitä kannata yleensä järjestää muuten yhteisellä hyvän tekeväisyydellä, vaikka se on kunnan kannalta hyvä asia…
Paljonko on panos Kuhmolta 62 100 euroa yhden miljoonaan rahaan suhteutetuna rastiviikolta, ja mikä on suhde 320 000 eurolta kolmeen miljoonaan kamarilta?
Lasekettuna 62 100 euroa rastiviikolla panos yhteen miljoonaan, panos on 6.21 %. Laskjettuna kamarin panos 320 400 euroa suhteutettuna kolmeen miljoonaan on 10.68%
Siis yksinkertaisesti laskettuna tukkimiehen kirjanpidolla ja tankerolla: noin puolta parempi tuotto on Kuhmon kunnan talousalueelle laskettaessa vain Kuhmon tuella rastiviikolla, mutta vain 40 % huonompi sijoitus/tuotto koko julkisilla tuilla yhtensä.
Paljonko on 110 200 euroa  kolmesta miljoonasta = 3,67 %.
Paljonko on 62 100 euroa  yhdestä miljoonasta rastiviikolla ? Se on  6,21 %.
Paljonko on 320 400 euroa  kolmesta miljoonasta, se on 10,68 %.
Jos vielä laskee nämä rastiviikon ja kamarin pituudet keskenään viikko ja kaksi viikkoa, niin jokainen matematiikkaa ymmärtävä voi tehdä näistä oman laskelmansa. Laske ite!
Ymmärrykseni mukaan rastiviiko  voisi samoilla panoksilla kultuurin kanssa yltää yllättää kamarimusikin suosion saman tason yhtä suurilla sijoituksilla, asettamatta kulttuuria ja urheilua keskenään..
Mikä on sitten taso, jos nämä kamarimusiikin sidosryhmien 200 ooo tähän lisätään?
***
Kuhmon kamarimusiikin tileistä ei ota selvää kukaan – joko liian hyvää tai huonoa?
Etsin tietoja tästä Kuhmon kamarimuusikin järjestäjästä, mutta ei oikein minulle vieläkään tämä avautu, ketä tässä takana! Kuhmon Kamarimusiikin yhditys tässä kai takana, mutta sen sivut eivät kerro paljon minulle mitään omistuspohjasta.
Aaivan sama pöljälle äimistelijälle kuka näitä järjestää,  mutta mistään ei löydy suokouokulla kaivamallakaan tilin päätöskistä tietoja tästä Kuhmon kamarista.
§ Lain mukaanhan näistä  tilinpäätöksistä ei näiden yhdistysten tarvitse pörssiyhtiöitten tapaan ilmoittaa mitään, mutta olisi se hyvä tapa julkaista  kun toimivat julkisilla varoilla- joko menee liian hyvin tai huonosti..
Ilmeisesti Kuhmon kamarilla menee liian hyvin, kun ei löydy mistään tietoa ja lisää ”kiristävät ”rahaa meidän veronmaksajien rahoja!
Otapappa näistä selvää itse erkkikään, mutta hyvä että tapahtumia Kainuusssa järjestetään, mutta kuka tukee mitäkin millä panoksulla!
Julkisella taholla on ilmennyt moitteita, että Kuhmon kamarista ei ole paljon kirjoiteltu valtakunnan mediassa, eipä siitä ole kyllä siitä,  ja rastiviikostakaan paljon kirojiteltu edes paikkakunnan Kainuun Sanomissakaan, muuta kuin myöhäisuutisissa!
LÄHDE JA LEHTI: Kuhmon kunnan sivut ja ministeriöitten julkaissut
Mainokset

Kuka muistaa vielä Kainuun Kuhmon Rusasia, Esko Huttua, Pirjo Wilmiä ja Markku Kukkoahoa 400 m juoksuissa!

Tulokset eivät ole ainakaan parantuneet Suomessa 400 metrin juoksussa.

  Muistelen Kainuun Sanomien otsikkoa 60-luvun lopulta jostain Kainuun yleisurheilun kisoista, tai kalottiottelusta. Otsikko oli jotain: Tuomo Juntunen Suomussalmen Rasti 400m 50 sekuntia. Seinäjoella alkaneitten Kalevan kisojen 2017 ratakierroksen voittajan Ville Lampisen aika 48,20, ja finaalissa kahdeksanneksi sijoittuneen Juho Pirskasen 49,50.
Katri Mustola on voittanut Seinäjoella naisten mestaruuden 400 m ajalla 54,40.

Sotkamon Jymyn Pirjo Wilmi oli KS- lehden otsikoissa yhtenään jo 60-luvulla. Pirjo juoksi jo 15 -vuotiaana 1966 400m kovaan aikaan 57,2, ja 200 m 14 -vuotiaana 26,5. Pirjon juoksema 54,8 vuodelta 1968, on edelleen voimassa oleva Kainuun piirinennätys.

Silloin Kainuussa juostiin hiilimurskalla, urheilijat eivät olleet täyspäiväisiä harjoittelijoita, sykemittareista, halleista ja muista teknisistä testeistä ei tietokaan. Kaikki kunnia kuitenkin Ville Lampsielle ja Tommi Mäkiselle tuloksistaan, vaikka tuloksest eivät ole paljon parempia kuin nuo Kainuussa lanatuilla hiilimurskilla aikoinaan tehtyt tulokset.

Puuttuu tosin vain sitä, että Oskari Mörö juoksisi 400 m aidoissa Seinäjoella kovemman ajan, kuin sileän ratakierroksen juoksijat. Mörön ennätys on aidoissa 49,04.

***

400 metrin juoksun historian havinaa ja entisiä tuloksia sekä ennätyksiä

Tampereellla 2017 kilpailtuissa SM-viesteissä 4 x 400 m miesten viestin voitti KU-58 ajalla 3.14,8. Naisten viestissä HIFK kellotti ajan 3.42,39. Miesten viestin voittajajoukkueen henkilökohtaisiksi keskiajoiksi tulee 48,75, ja naisilla 55,5 sekuntia. Miehissä kohtalaisen hyvä tulos kuitenkin.

Suomen seurajoukkuieden ennätys ratakierroksen viestissä on kainuulaisen seuran Kuhmon Kivan nimissä, niin kova kuin 3.10,69 vuodelta 1983. Joukkueessa juoksivat Rusasen veljekset Heikki, Pekka ja Matti, vahvistettuna Risto Heikkisellä. Yksityisaika jokaista Kivan juoksijaa kohti tekee tässä ennätysviestissä 47,7 sekuntia. Tämä ennätys lienee rikkomaton vielä vuosikymmeniä Suomessa, jos juoksijat eivät kehity, ja kaikki parhaat juoksijamme liity samaan seuraan ennätystä jahtaamaan!

Suomen enätys 4 x 400 m viestissä on hurja 3.01,12

Suomen ennätys juostiin 10.9.1972 Munchenin olympialaisissa 3.01,12. Joukkueessa juoksivat Stig Lönngvist, Ari Salin, Ossi Karttunen ja Puolangalla syntynyt Markku Kukkoaho. Jokaisen joukkueen jäsenen keskivauhdiksi tulee hurja – 45,25. Kukkoaholle kellotettu henkilökohtainen aika 44,4!

Maailmanennätys on USA:n nimissä vuodelta 1993 – 2.54,29, ja se tekee jokaisen juoksijan keskiajaksi ”lentävällä lähdöllä” 43,5 sekuntia. Seurajoukkueiden maailmanenntyksestä ei ole tietoa!

Miesten 400 m henkilökohtainen ME on Etelä-Afrikan Waude von Niekerkillä vuodelta 2016 – 43,03. Suomen ennätys on edelleen Kukkoahon nimissä 45,49 Munchenin olunpialaista.

Kuhmon Matti Rusasen voimassa oleva Kainuun piirinennätys 46,65 on vuodelta 1983. Paltamon urheilijoiden Jarmo Korhonen on juossut 400 m aidoissa Kainuun piirinennätyksen 52,22 vuonna 1983, ja on varmaan alittanut 50 sekuntia sileälläkin.

Pitempää matkaa 800 metriä päämatkanaan pitänyt, Suomussalmelta kotoisin oleva Esko Huttu on juossut 400 m  48,91 vuonna 1983, ja hänen ennätyksensä on Varkaudessa juostu 48,37 vuodelta 1982.

Voitto Hellsten juoksi 400 aikaan 46,20 jo Melbournen olympialaissa 1956 jaetulle pronssille Tainikosken sfinskiksi kutsutun Ossi Karttusen enätys on Roomassa 1974 juostu 45,87.

****

Naisissa on myös menty kovaa

Naisten SE pitkässä viestissä on vuodelta 3.25,7 1974 Roomasta joukkueella: Marika Eklund, Mona-Liisa Pursiainen, Pirjo Häggman (Wilmi)ja Riitta Salin. Yksityisjaksi tulee juoksija kohden keskiarvolla kova 51,4 sekuntia. Ei varmaan rikota koskaan.

Sotkamossa syntynyt Pirjo Häggman oli neljäs Montrealin olympialaisissa 1976 ennätysjallaan 50,56. Riitta Salinin Suomen ennätys on 50,14 on Roomasta vuodelta 1974.

Naisten  400 m viestin maailmanennätys on Neuvostoliiton nimissä Soulista 1988 – 3.15,17. Henkiökohtainen osuusaika keskiarvolla juoksijaa kohden on 48,75, ja vain vähän häviävät Kuhmon Rusasille.

Naisten neljäsataa-viestin SE on Viipurin Urheilijoiden nimissä 3.39,06, ja se on juostuna Lappeenrannassa 1989 – joukkueella  Auli Marttinen, Tiina Inkinen, Laila Andesson ja Tiina Pakkala. Reilut kolme sekuntia hävisi tämän vuoden SM-viestien voittaja HIFK tälle SE-ajalle.

Kovinta luokkaa kuitenkin lienee Itä-Saksan Marita Kochin ME 47,60 vuodelta 1985 !!

EDIT muokattu lisää Esko Hutun ennätys on 400m 48,37

Cooperissa pitää jokaisen vähänkin huippu-urheilijana itseään pitävän juosta vähintään 4000 m – lajista riippumatta

Puolassa jalkapalloileva Petteri Forsell on kipittänyt cooperissa 12 minuutin ajassa 3490 m.

Hän näyttänyt, että kyllä kulkee juoksukin ja näin pitää olla.

Hyvän kunnon mittari tässä 12 minuutin juoksussa on ollut vähänkin urheilijana pitävän osalta tämä vähintään 4000 m. Siis vähänkin! Olipa kyseessä formulakuski tai pesäpallin pelaaja.

Lasse Virenin epäilleen juosseen armeija-aikanaan Santahaminassa peräti 4700 m, mutta tässä täytyy olla jokin virhe, sillä tämänhän on jo vitosella Lassen melkein kolmentoista minuutin ennätys vauhtia.
Lasse muisteleekin, että se saattoi matka olla vain jotain 4500 m, mutta tämäkin kova tulos hänelle nuorena miehenä armeijan vermeissä.

Viren juossut myös cooperin Kainuun Rajavartioston lakkkautetulla hiilimurskalla Kajaanissa. Mutta kysymyksessä sisäpiirintietojen mukaan oli Lassen poika, joka oli rajalla armeijassa – en tiedä tulosta?

***
Sguassia pelanneen Sami Elopuron myös epäilleen juosseen cooperia 4000m, ja painija Pertti Ukkola on todistettavasti juossut tämän 4000 m maagisen rajan yli, johonka jokaisen huippu-urheilijan pitää päästä.

Ennen Venäjällä ei päässyt suunnistuksen maansa mestaruuskilpailuihin, kuin vasta oli juossut 4000 m coperissa. (Hankala suuren maan vuoksi muuten karsia). Huipputennispelaajat juoksevat maailmalla cooperissa 4000 m, mutta tennishän ei ole edes urheilua.

Maailman parhaat maratoorarit painelee näitä melkein neljäntuhannen coopereita letkassa 42 km ajan.

Suomessa parhaat hiihtäjät ja suunnistajat pääsevät tähän 4000 metrin kerhoon, ja muutama salibandyn pelaaja.

P.S äimistelijä juossut vain yhden ainoan kerran virallisen cooperin joskus 80-luvulla, ja tulos erittäin vaatimaton muka hölkkääjälle – tarkalleen 4050 m.

J.K. muutamien hajanaisten tietojen mukaan jopa entiset Kajaanin Hakan ja Kapan jalkapallon pelaajat vetelivät 80-luvulla 3 minuutin vauhtia Sokajärven suoralla..(4000 m)

Kolmiloikkaa Ari Kettusesta Jonathan Edwardsiin – Simo Lipsanen teki sen vihdoinkin SE 17,14

 

Simo Lipsanen teki vain haluamansa, ja voitti Vaasassa  juhannuksen aikoihin ensin Euroopan yleisurheilun joukkuekisan II- divisioonan kisoissa kolmiloikan, ja on tällä hetkellä Suomen yleisurheilun harvoja huippuja. Simon tulos oli kova – 16,93 metriä ehkä aliarvostetussa lajissa kolmiloikassa – sehän on vaan kolmiloikkaa, ja mee hyppimään sitä, jos muuta et osaa tehdä – sanottiin ennen!

Sanoin puhelimessa eräälle kaverileni tuon tuloksen jälkeen, että Lipsaselta jää vielä ainakin tänä kesänä Pousin SE rikkomatta.

Pertti Pousin ikivanhan Suomen ennätyksen Simo Lipsanen sitten rikkoi nuorten EM-kisoissa hopeatuloksellaan 17,14. Pousin entinen ennätys tasan 17 metriä oli hypätty Kuortaneella juhannuksena 1968.

Maailman ennätykseenkin on kuitenkin vielä matkaa matkaa, se on hurja brittiläisen Jonathan Edvardsin hyppäämä 18,29 vuodelta 1995. Maailaman tilastossa on toisena USA:n Christian Taylor 18,21 vuodelta 2015. Kenny Harrison on pomppinut maailman kaikkien aikojen kolmanneksi 18,09. Yhteensä viisi miestä on hypännyt yli 18 m rajan.

Naisten maailman ennätys on ukranilaisella Inessa Krovavetskillä 15,50 vuodelta 1995, ja ainakin kymmnen naista on hypännyt yli 15 metrin.

***

Miesten kaikkien  aikojen Suomen tilastossa on kolmantena Johan Meriluoto 19,95 -v.2000, neljäntenä Pentti Kuukasjärvi 16,87 -1975, ja viitentenä Olli Pousi 16,82 – 1980. Aleksi Tammentie on hypännyt 2014 – 16,61 ja saman tuloksen Markku Rokala 1982. Esa Viitasalo on hypännyt  16,62 – 1988. Kuudentoista metrin ylittäneitä lienee Suomessa joku alle kaksikymmentä kaikkien aikojen tilastoissa.

Tämän kauden kakkosena  miesten tilastoissa on Suomessa Lipsasen jälkeen Tuomas Kaukolahti tasan 16,00  ja kolmantena Kristian Pulli 15,81. Seitsemän miestä on ylittänyt miesten kolmiloikassa Suomessa ennen Seinäjoen Kalevan kisoja 15 metriä. Lontoon yleisurheilun MM-kisojen tulosraja on 16,80.

Naisten Suomen ennätys on Heli Koivula-Krugerin nimissä 14,39 – 2003. Toiseksi paras tulos on Kristiina Mäkelällä 14,24 – 2016. Natalie Kilpeläinen on hypännyt 14,18 -2003, ja vain nämä kolme naista Suomessa on ylittänyt 14 m rajan.

Kristiina Mäkelä on ollut pois tämän kauden ulkokisoista, ja kotimaan kärki on nyt 2017 Sanna Nygårdilla 13,53 ja toisena Senni Salminen 13,21, ja nämä ovat ainoat 13 m ylitttäneet. Kristiina Mäkelä on hypännyt hallissa 14,18, ja se ylittää 8 cm Lontoon MM-kisojen tulosrajan.

***

Aliarvostettua lajia, kuka muistaa enää Ari Kettusen!

 Pentti Nikulan tehdessä seiväshypyssä ME:n 60-luvulla, ja melkein kaikissa taloissa pikupojat hyppäsivät seivästä itse tehtyillä seipäillä purukasoihin. Kolmiloikassa ei aivan niiin suurta villitystä ole ollut vaikka Pertti Pousin tulokset olivat kovia.

Nykyään kolmiloikaa ei ole ollut useinkaan lajeina kansallisissa, Eliitti-, sekä Tähtikisoissa Suomessa. Simo Lipsasen hyvät tulokset, ja jos vielä Lontoossa hän pärjäisi kympin sakkiin, niin ainakin lajia alkaisi tulla kisoihin ja nuoret innostuisivat hyppäämään kolmiloikkaa..

Entisen kotimaakuntani Kainuun piirinennätys on tilastoissa kolmiloikassa Kajaanin Kipinän Saku Kostetillla 15,72 vuodelta 2001.

Ari Kettunen   edusti aikoinaan kainuulaista seuraa Mainuan Voimaa (TUL), ainakin osan aikaa urastaan. Ari Kettusen ennätys on kolmiloikassa 15,88 – vuodelta 1987. Ari Kettunen osallistui Kalevan kisojen kolmiloikkaan 11 kertaa 1980 – 1992. Paras tulos oli hänellä neljäs sija Lahdessa 1985. Ari Kettusen tulos 15,88, ei siis näytä olevan Kainuun piirin ennätys – johtunekko se siitä, että Kettunen on edustanut jotain muuta seuraa, tai näitä vanhoja TUL:n ennätyksiä ei noteerata nykyisissä tilastoissa?

Puolangan Ryhdin kolmiloikkaaja Reijo Hiltunen oli myös parhaita aikoinaan ainakin Pohjois-Suomessa, ja silloin ei ainakaan halleja ollut 60-luvulla Kainuussa, ja hän joutui harjoittelmaan kuutamolla lumisilla teillä Puolangalla.

Kajaanin Kipinää edustanut Eero Jormakka teki myös aikoinaan hyviä tuloksia kolmiloikassa. Jormakan ja Hiltusen ennätyksiä en muista, mutta yli 15 m kyllä loikkasivat.

Naisissa Kainuun piirinennätys on kolmiloikassa vuodelta 1994, Riitta Kärkkäisellä 1,06.

***

Maailmanennätys Suomessa!

Aatos Sainio on hypännyt 2015 uuden maailmanenätyksen kolmiloikassa sarjassa yli 90-vuotta. Aaatoksen tulos uusi ME 6,93, ja entinen ennätys ollut 6,59 Kizo Kimualla. Ilmeisesti tämä maailmanennätys on vielä voimassa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Clep Simanovista tulee vielä kuuma peruna joillekkin tahoille, missä lymyilevät vasemmiston Li Andersson ja demareitten Nasima Razmyar!?

Helsingin bussiliikenteestä irtisanottu autonkuljettaja Cleb SIMANOV kirjoittanut facebook-sivuillaan osittaisessa sitaatissa:

” Vanhempi rikoskonstaapeli Niina Jumppanen otti minuun yhteyttä, tapauksessa, jossa tein Tom Wardinin [työnantajansa toim.joht] puheista tutkintapyynnön. Vanhempi rikoskonstaapeli ottaa asian ripeästi tutkittavaksi, nyt katsotaan miten asia etenee”.

Cleb Simanov irtisanottiin, kun oli kuvannut videolla kahden somalinaisen pois häätämistä kyydistä, kun heillä ei ollut tarvittavaa lippua matkustamiseen, vaan heillä vain joku valokuvakopio ollut puhelimessa. että kyllä heillä lippu on!

****
Missä luuraavat vasemmistopuolueiden politikot asian tiimoilta!

Tavallaan tällaisissa tapauksessa löytyy sana ja sävel ainakin vasemmiston puheenjohtajalta Li Andessonilta ja varsinkin demareitten Nasima Razymyartilta: jos bussikuski irtisanotaan ehkä ilman aiheetta (soamalitaustainen työntekijä jos olisi kyseessä).

Demokraatti.fi ja KANSAN UUTISET (vas) ei ole ihme kyllä kirjoittanut mitään koko asiasta, mutta jos se olisi toisin päin…

Toisaalta tuskin mitään julkisuutta olisi koko asia saanut, jos liputtomat suomalaiset olisi heitetty pihalle kyydistä ulkomaalaisen kuljettajan toimesta! Tai sitä olisivat kehunneet hyväksi asiaksi vasemisto ja demarit!?

****

Clep Simanov ollut kuntavaaleissa 2017 Riihimäellä perussuomalaisten ehdokas

Politisen trillerin vielä tekee asiasta, sillä

Simanov on ollut kuntavaaleissa- 2017 Riihimäellä perussuomalaisten ehdokkaana. Hän on saanut 25 ääntä, ja ei tullut valituksi. Onko tässä myös poliittista peliä kyseessä asiassa, mutta tuo irtisanomien on kuitenkin totta.

Nyt demarit ja vasemmisto joukolla puolustamaan irtisanottua, jos se on ollut aiheeton, ja hän on vain tehnyt työtään sääntöjen mukaan, etta ilmaisia matkustajia ei saa olla kyydissä.

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
P.S asia vielä kesken juridiikan kannalta, mutta mielenkiintoinen tapaus voi tulla asiasta – kävipä miten tahansa

Rastiviikoilla suunnistajat vähenee kilpasarjoissa – mutta avoimet kuntosarjat vetää enemmän harrastajia mukaan

Tampereella on tänään käynnistynyt nuorten MM-suunnistusten yhteydessä kilpailtava Fin-5 rastiviikko. Vasta oli yleisten sarjojen MM-suunnistukset Virossa ja nyt heti perään Tampereella kilpaillaan nuorten MM-mitaleista.

Tampere on Suomen toiseksi innokkainta suunnistusharrastuksen suhteen Turun jälkeen, ja nyt parhaimpana kesäloma-aikana keskeiselle Suomelle, ja MM-kisojen innoittamana olisi luulllut, että Tampereella on mukana rastiviikolla 5000 kilpailijaa mukana.

Laskin nopeasti (virheet pidätetään) tukkimiehen kirjanpidolla tupakka-askin kanteen Fin-vitosen kilpasarjoihin osallistujien määrän: sain luvuksi 2446 – johon sisältyy D8 RR rastireiteistä, 80v sarjat ja Elittisarjojen urheilijat. Siis kaikki mukaan ilmoittautuneet!

Nykyisiin avoimiin sarjoihin, entiset kuntosarjat – oli ilmoittautunut suunnistus Irman mukaan ennnakkoon Tampereelle 74 ihmistä, mutta heitä lienee todellisuudessa noin 500 paikan päällä ilmoittautuneena. Lisäksi on tietenkin laskettava mukaan nämä nuorten MM-kisoihin osallistuvaa 315 kilpailijaa.

Fin-vitosella on näin ollen mukana kokonaisuudessaan noin v a i n 3500 suunnistajaa?

Aika pieni määrä, verrattavissa Sotkamon MM-suunnistusten osanotomääriin.

Laskelmieni mukaan kainuulaisia seuroja edsustavia suunnistajia on Tampereella mukana vain 7. Kainuulaiset kyllä odottaa, että heidän rastiviikoille tullaan eteleäisestä Suomesta, mutta itse kateellisena kansana eivät lähde toiselle kilpailevalle rastiviikolle mukaan.

***
Kainuun Rastiviikko on ilmeisesti joutunut nöyrtymään isojen edessä, ja se järjestetään nyt Kuhmossa poikkeukselliseen ajankohtaan heinäkuun lopulla 25.-30.7.2017.

Kainuun rastiviikolle Kuhmoon, on jälki-imoittautuminen päättynyt 9.7. ja laskelmieni mukaan on kilpasarjoihin ilmoittautunut 1657 suunnistajaa. Nopea laskutoimitus voi olla väärä, mutta määrä lienee noin 1700 haminoilla.

Avoimiin sarjoihin taas olisi ennakkoon Kuhmoon ilmoittautunut kuitenin Tamperetta enemmän – ennakkoon 194 kuntosuunnistajaa, ja osalla ei liene suunnistuslisenssiä. Kuhmossa lienee tuo avoimiin sarjoihin osallstuvien määrä 500 – 1000 välillä. Keskiarvolla lasekttaessa voi Kuhmossa olla mukana noin 2500 suunnistajaa.

Väki vähenee, mutta pidot paranee..

Äimistelen vaan Sotkamon Saviahossa pidettyä Kainuun rastiviikkoa 90-luvulla, jossa taisi ollä mukana lähemmäs 5000 suunnistajajaa, ja aoimista kuntosarjoista ei ollut silloin tietokaaan..!

Kuhmon rastiviikkolla toisaalta kyllä näyttää olevan kovempi taso monissa veteraanisarjoissa, jos verrataan Tampereseen – monia entisiä MM-mitalisteja on mukana.