Demareitten Antti Rinne selittää puolueensa kaahaamista kaksilla rattailla – demari-blogisti Uuninpankkopoika Saku Timonen tuomistsee demareitten sekoilut

Vasemmiston Kansan Kansan Uutiset kirjoittaa 28.6 uutisen siitä, kun eduskunta hyväksynyt hallituksen esittämän työmarkkinakokeilun äänin 137 – 24, jossa kuntouttavan työvoimapiiriin kuuluvilla työttömillä voidaan karenssin uhalla kokeilukunnnissa ohjata palkattomaan työhön, jopa yrityksiin saakka puolen vuoden ajaksi.

Kysymys on nintä ns. yhdeksän euron päiväläisistä. SDP:n kansanedustajat vastustaneet tätä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, mutta suuressa salissa suurin osa SDP:n kansanedustajista äänestäneet sen puolesta.

SDP:llä on eduskunnassa 35 kansanedustajaa: kokeilua vastustaneet ainoastaan 4 kansanedustajaa – Jukka Gustafsson, Tuula Haatainen, Eero Heinäluoma ja Harry Fallin. Kuusi demaria ollut äänestyksestä poissa – SIIS 25 DEMAREITTEN KANSANEDUSTAJAA ÄÄNESTÄNYT PALKATTOMAN TYÖELÄMÄN KOKEILUN PUOLESTA, JOTA VALIOKUNNASSA ENSIN VASTUSTETTU. (huh! toim.huom)

Tosin demareitten Maarit Ranta- Felid äänestänyt tässä tyhjää, ja mitähän merkitystä tuollaisella tyhjän äänestyksellä yleensä on!

****
SDP:N puheenjohtaja-kansanedustaja Antti Rinne ärähtää  taas 28.6 Demokraatti.fi lehdessä tästä KU:n uutisioinnista, ja seli selittää: että SDP kannattaa kuntakokelua, mutta vastustaa orjatyövoimaa. (!?)

Rinne sanoo, että kunnissa on kuitenkin paras tietämys pitkäakaistyöttömistä ja yritysten tilanteesta, ja työllistämisen pitää tapahtua kunnissa. (aika sekavaa on Rinteen ja lehden selittely- toim.huom.)

****

Luettuani artikkelin Demokraattti-lehdestä tästä Antti Rinteen selitelystä, niin kommentoin lehteen, kuvan tässä blogin alhaalla osittamalla tavalla: mitähän sanoo tästä Suomen tunnetuimpiin kuuluva blogisti Uuninpankkopoika – Juuan demareitten kunnanvaltutettu- juristi Saku Timonen, kääntääkö hän kuitenkin politikkona asian demareitten ”eduksi”!

Saku Timosella on tosiaan sydämenasia, sekä henki ja elämä nämä tällaiset työkokeilun vastustamiset, josta hän kirjoittaa viikottain blogissaan.

Luulin tosiaan, että Uuninpankkopoika kääntää tämän blogissaan jotenkin demareitten eduksi politikoinnillaan…

Timonen ilmeisesti lukenut tuon minun kommentin Demokraati-lehdessä, ja viittaa siihen tuon jälkeen kirjoitetussa blogissaan, että joku on hieronnut minun naamaani jo ilkkuen, että mitäs Saku tähän sanoo!

Timonen ei kuitenkaan blogissaan 28.6.2017 otsikolla: ”PETTYMYSTÄ PUKKAA” käännä asiaa mustasta valkoiseksi (kuten luulin), vaan on suuresti p e t t y n y t  ja suorastaan säälii näiden työkokeilun puolestä äänestäneitten SDP:n kansanedustajien toimintaa, ja sanoo että edestään nämä poloiset tämän vielä löytää..

P.S aika sekavaa on kyllä tuo demareitten toiminta ja selittely

Kuvakaappaus kommentistani Demokraatti.fi lehdessä

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
Mainokset

Lontoon yleisurheilun MM-kisoihin Suomelta 12-13 urheilijaa ja tulossa yksi tai ei yhtään mitalia

Yleisurheilun MM-kisat Lontoossa  järjestetään elokuun 4. – 13.päivänä 2017. Viimeinen valintäpäivän takaraja on kisoihin 23.7.2017. Kansainvälinen tulosrajan saavuttaminen pitää olla suoritettuna  1.10.2016 – 23.7.2017 välisenä aikana, tai ovat rankingin perustella kisoihin pääsemisellä niiden osalta, jotka eivät ole tulosrajaa kisoihin saavuttaneet.

Maantielajeissa: maratonilla ja kävelyssä hyväksytään aikaisemmatkin tulokset. Suomen Urheiluliitto (SUL) on asettanut näissä maantielajeissa omat tulosrajansa (saa olla huonommat), mutta ainostaan 50 km kävelyn osalta on tulosrajajaa lievennetty  3.57:stä – aikaan 4.06.

Suomalaisista  urheiljoista ovat hyväksytyn kisarajan saavuttaneet seuraavat jo valitut 7 urheilijaa, tätä kirjoittaessa 27.6.2017 mennessä. Urheilijan jälkeen saavutettu tulos ja suluissa Lontoon tulosraja:

Simo Lipsanen 3 -loikka (hallissa 16,84 ja ulkona 19,93) [16,80]

Veli-Matti ”Aki” Partanen 50 km kävely 3.49 [4.06]

Kristiina Mäkelä 3-loikka 14,18 hallisssa [14,10]

Minna Nikkanen seiväs hallissa 455 [455]

Wilma Murto seiväs hallissa 466 [455]

Jarkko Kinnunen 50 km kävely 3.50,40 [4.06]

Anne-Mari Hyyryläinen maraton 2.32,19 [2.36]

Lisäksi kävelijä Aaleksi Ojala on kävellyt Laitilassa SM-kävelyissä 30 km:llä ennätyksensä 2.13,23, ja SUL on esittänyt tähän kävelyyn kisarajaa Lontooseen pääsemiseksi 2:17.

Valmennusjohto on tällä tuloksella luvannut Ojalalle jo kilpailupaikan Lontooseen. Lisäksi Ojala on kävellyt Slovakiassa Rion olympiavuonna 19.3.2016 oman ennätyksensä 3.46,25.

Tero Pitkämäki heitti Vaasassa juhannuksena 88,27 m, ja tulosraja on 83 metriä – varma valinta, ja ainoita mitalitoivoja.

Camilla Richardsson on juossut 3000 metrin  esteissä alle tulosrajan 9.41,73, ja tulosraja Lontooseen on 9.42.

Nämä edellä mainutut kolme urheilijat valitaan Lontooseen MM-kisoihin, siis yhteensä 10 yleisurheilijaa on tällä hetkellä lähdössä Suonen joukkueesta kisoihin.

***

Tulosrajat ovat kovat yleisurheilun MM-kisoihin, verrattaessa EM-kisoihin. Eedellisissä yleisurheilun MM-kisoissa oli Suomelta mukana 17 yleisurheilijaa kaksi vuotta sitten. Nyt näyttää joukkue jäävän vääjäämättömästi pienemäksi.

Keihäänheittäjä Antti Ruuskanen ei ole vielä kilpaillut olkapään taki, mutta päässee kisoihin. Sandra Eerikssonilla on myös ollut ongelmia 3000 metrin esteiden tulosrajan kanssa.

Nikkanen ja Murto hypänneet seiväshypyn tuloksensa hallissa, mutta Suomen kärkitulosta ulkoradoilla pitää 17-vuotias Saga Andersson 432, mutta hänellä ei vielä aikaa aikuisten MM-kisoihin.

Oskari Mörö on juossut 400 metrin aidoissa 50,38, ja tulosraja on 49,35. Suunnistaja-juoksija Topi Raitanen tähtää myös 3000 m esteissä tulosrajan  8.32 alittamiseen, ja hän juossut tällä kaudella tuloksen 8.39,89.

Matkaa kuitenkin heillä vielä tulosrajan alittamiseen on, ja kisat käyvät tavallaan vähiin. Kalevan kisat ovat Seinäjoella 20.7. – 23.7.

Naisten kympillä on lupaus Alisa Vainio kaukana parhaastaan, tämän kesän tuloksella 37.10, ja tulosraja kova 32.15. Naisten keihäässä näyttää myös siltä, että MM-kisoihin ei lähde yhtään heittäjää. tulosraja on 61,40, ja Oona Sormusella kauden paras tulos 58,95.

Moukarissa tulosraja 76 metriä, ja David Söderbergillä kauden paras tulos 74,89 – mahdollisuuksia kuitenkin on, vaikka ranking-listan perusteella päästä mukaan.

Naisten 100 metrin aidoissa on Noorlotta Neziri on kauden parhaallaan 13,41, kaukana tulosrajasta 12,98.

***

Lontoon yleisurheilun MM-kisojen 2017 tulosrajat:

Miehet laji naiset
10,12 100m 11,26
20,44 200m 23,10
45,50 400m 52,10
1.45,90 800m 2.01,00
3.36,00 (3.53,40) 1500m (maili) 4.07,50 (4.26,70)
13.22,60 5000m 15.22,00
27.45,00 10000m 32.15,00
8.32,00 3000m ej 9.42,00
13.48 110m aj /100m aj 12,98
49.35 400m aj 56,10
230 korkeus 1,94
570 seiväs 4,55
815 pituus 6,75
16,80 3-loikka 14,10
20,50 kuula 17,75
65,00 kiekko 61,20
76,00 moukari 71,00
83,00 keihäs 61,40
8100 10-ottelu / 7-ottelu 6200
2.16.00 maraton 2.36.00
1.23.00 20 km kävely 1.32.00
4.06.00 50 km kävely

***

Suomalaisten yleisurheilijoiden kärkitulokset 27.7.207 ja suluissa karsintarajat:

100 metriä: miehet Samuel Purola 10,35 (10,12) –  naiset Hanna-Maari Latvala 11,48 (11,26)

200 metriä: Samuel Purola 20,84 (20,44)  – Hanna Maari Latvala 24,08 (23,10)

400 m: Oskari Mörö  47,63 (45,59) – Katri Mustola 54,36 (52,10)

800 m: Ville Lampinen  (1.46,90)- Sara Kuivisto 2.04,67 (2.01,00)

1500 m: Topi Raitanen 3.46,75  (3.36)- Kristiina Mäki 4.09,59 (4.07,50)

5000 m: Arttu Vattulainen 13.59,2 (13.22,60) – Camilla Richardsson 15.59,00 (15.22,00)

10 000m : Arttu Vattulainen 29.14,62  (27.45,00)- Alisa Vainio 37.10 (32.15,00)

3000 m esteet: Topi Raitanen 8.39.87 (8.32,00) – Camilla Richardsson 9.41,73 (9.42,00)

110m / 100m aidat: Elmo Lakka 13,69 (13,48) – Noora-Lotta Neziri 13,41 (12,98)

400 m aidat: Oskari Mörö 50,38  (49,35)- Viivi Lehkonen (57,84) (56,10)

Korkeus: Samuli Eriksson 215 (230) – Linda Sndblom 184 (1.94)

Seiväs: Tomas Vecksten 540  (570)- Saga Andersson 4.32 (4,45)

Pituus: Kristian Pulli 7.98 (815) – Matilda Bogdanoff 6.35 (6,75)

3-loikka: Simo Lipsanen 16,93 (16,80) – Sanna Nygård 13.43 (14,10)

Kuula: Arttu Kangas 19,69 (20,50) – Kaisa Kymänen 15,49 (17,75)

Kiekko: Pyry Niskala 61.66 (65,00) – Salla Sipponen 54,97 (61,20)

Moukari: David Söderberg 74.89 (76,00) – Merja  Korpela 67.84 (71,00)

Keihäs: Tero Pitkämäki 88.27 (83,00) – Oona Sormunen 58.95 (61,40)

10/7 ottelu Elmo Savola 7610 pist. (8100) – naiset Hertta Heikkinen 5597 (6200)

Maraton: Antti Hyttinen 2:35,03 (2.16,00) – Anne-Mari Hyryläinen 2:32,19 (2.36,00)

20 km kävely: Elmo Koivunen 1:29,09 (1.23,00) – Elisa Neuvonen 1:35,09

50 km kävely: Veli Matti Partanen 3.49,00 (4.06,00 SUL – järjestäjät 3.57,00)

***

SUL:n valmennusjohtaja Jorma Kemppainen (kuva) on sanonut keväällä, että Suomesta lähtee Lontooseen 18 – 20 yleisurheilijan joukkue. Äimistelijä on osannut aikaisemmissa vastaavissa veikata oikein osanottajien määrien ja mitalien suhteen: nyt veikkaukseni on Suomesta Lontooseen lähtee edustamaan 12 -13 urheilijaa – riippuen jääkö joku jo tulosrajan saavuttaneista loukkaantumisten vuoksi pois?

Mitaleja tulee korkeintaan yksi, tai huonoimmassa tapauksessa ei yhtään. Voi verrata noita suomalaisten kärkituloksia ja kisarajoja keskenään – kisarajat ovat kovia suomalaisille.

Nämä MM-kisat ovat siis aivan erikovat karkelot, verrattuna yleisurheilun EM-kisoihin.

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Ravihevosen ”ilmaiset” valmennusohjeet äimistelijältä ihmisen juoksuharjoittelun pohjalta

Muutama vuosi sitten eräs ravihevosen omistaja pyysi minulta harjoitusohjelmaa ravihevoselleen, mutta hevonen tapaturman vuoksi ei voinut jatkaa uraansa. Suunnittelin hevoselle  (valmentajalle ja omistajalle) harjoitusohjelman peruskuntokaudelta aina kunnon ajoituksen kilpailuihin saakka. Tai oikeastaan harjoitusohjelmahan on tehty valmentajalle ja hevosta treenavalle ihmiselle.

Olen joskus jutellut Kajaanissa  tunnetun ravivalmentaja Heikki Parviaisen  kanssa, ja hän sanoi että samat lainalaisuudet on ihmisen ja hevosen harjoittelussa!

Nämä hevosen treeniohjeet ovat levänneet pari vuotta arkistossani, ja päätin ne nyt julkaista. Ohjeet voi olla aivan vääriä hevosten ammattivalmentajien näkökulmasta, ja näitä saa noudattaa omalla vastuullaan!

Harjoitusjaksot on jaoteltu osioihin – I PERUSKUNTOKAUSI, II PERUSKUNTOKAUSI, III VAUHTIKESTÄVYSKAUSI, IV NOPEUSKESTÄVYYSKAUSI ja V KILPAILUKAUSI. Tavoitteena olisi tämän mukaan, että varsinainen kilpailukausi alkaisi noin kesäkuusta alkaen. Ohjelmia voi tavallaan nopeuttaa ja tiivistää, jos kilpailukausi alkaisi aikaisemin.

En ole kovin paljon tutustunut ravihevosen valmennukseen, vaan nämä on tehty tavallaan omasta päästä, ”miten minä nämä tekisin”. Noiden sykemittareiden kanssa, en ole touhunnut ja tässäkin tapauksessa nuo %-prosentit harjoitusten tehosta tarkoittaa vauhtia ja tehoja maksimaalisesta harjoituksesta ”perse-kärryn istuin tuntumalla”.

Hevosille on annettu ohjelliset sykerajat kuntotason mukaan seuraavasti:

  • 25 – 40 lyntiä minuutissa on leposyke
  • 70- 100 kävelyä ja kevyttä liikuntaa
  • 100 -130 kevyttä ravia
  • 130 – 160 aerobinen kynnys
  • 160 – 200 reipasta juoksua ja hölkkää (anaaerobinen kynnys)
  • 200 – 240 täysi vauhti hevoselle maksimisykkeellä

Itse varmaan nuo harjoitusten tehot pystyy valmentaja säätäämään itse, tuntien hyvin oman hevosensa. Samoin, kun en tiedä tarkalleen sitä, että miten kukin hevonen on tähän asti harjoitellut, niin en osaa sanoa, että tuoko nämä harjoitusohjelmat muutosta hevosen aikaisempiin harjoitteluihin verrattavissa. Parantaako hevosen kuntoa!

Tietenkin nuo harjoituspäivät ovat ohjelmissa sikäli suuntaa antavia, koska harjoitteluolosuhteet voivat vaihdella Kainuussa paljonkin muutttuvien ja ankarien sääolosuhteitten vuoksi eteläiseen Suomeen verrattaessa, ja ne pitää tietenkin ottaa aina päivien harjoittelussa huomioon.

Yksi pitkälenkki viikossa 1 – 1,5 tuntia rauhallisella, peruskestävyttä kehittävänä, ja osittain myös palauttavananakin pitää aina sisältyä kerran viikossa harjoitusohjelmaan, ja samoin muutama lyhyt 10 -30 sekunnin ”sähikäinen” intervalli ja vauhtituntuman säilytämiseksi, sekä muutama 500 metrin ja 1000 metrin veto. Lepopäiviä voi olla tilanteen mukaan yhdestä kahteen viikossa.

Motto: peruskestävyys-harjoitukset tarpeeksi matalalla tasolla ja vauhtia lisätään vetoihin harjoituskausien edetessä. Kilpailut sinänällään on hyviä harjoituksia ja ainakin minulla juoksussa niissä juuri se kunto vasta nousi, kun oli tarpeeksi kilpaillut.

Tärkeintä kuitenkin on, että hevoselta ei ”juoksuteta” jalkoja alta ja ylikuntoon sitä ei väsymykseen saakka päästetä harjoituskaudella, mutta itse kukin valmentaja tuntee hevosensa tarkemmin,  ja sitä pitää aina tarkkailla. Varsinaisen kilpailukauden harjoituksen olen vielä jättänyt tässä auki ja katsotaan sitä tarkemmin, jos sinne ”asti” päästään.

Tässä nämä harjoitusohjeeni, jotka olen soveltanut osaltani ihmisen juoksuharjoitteluun. En kuitenkaan lähtisi kovin tarkkoihin näihin ”sykemittarihommiin”, se olisi ainakin minulle kovin tressaavaa, vaan menisin sillä tuntumalla. Mieluumin kuitenkin harjoituttaa hevosta noista ohjelmistani vähemmän kuin enemmän, jos on tarvis harjoitusohjelmia soveltaa, mutta sen valmentaja aina tilanteen mukaan tarkemmin.

Minusta tuo vauhtikestävyysjakso huhtikuulla on aika paljon ratkaiseva. Siinä voi liian kovilla harjoituksilla kaikki mennä pieleen, tai oikein sovellettuna se voi olla ratkaisevin tulosten suhteen.

Palautua pitää hevosen vetojen välillä riittävästi.

Nämä harjoitusohjeet ovat tarkoitettu hevoselle, jolla tähtätään täsmäharjoittelulla parempiin tuloksiiin kunnon esiin putkahtamana määrätyillä aikoina kipailukautta, kuin hevonen – joka vain hölkyttelee ja käy vain talvella jää- ja kyläraveissa!

***

Tässä nämä harjoitusjaksot viikon jaksoina eri päiville, tosin niitä voi soveltaa pitempinäkin jaksoina – esim 10 vrk tai 2 viikkoa

I peruskuntokausi – joulukuu – helmikuu 3 kuukautta = noin 12 viikkoa

Maanantai: 45 minuuttia kevyttä ravia 60 %:n teholla tasaisella vauhdilla

Tiistai: Lepo

Keskiviikko: 1 tunti 50 % teholla ( puolivauhti ) harjotusta, lopussa 5 – 10 X kertaa 10 – 30 sekunnin intervalleja (jatkuu seuraavalla sivulla )

Torstai: noin 30 minuuttia vauhtileikittelyä hevosen ehdoilla, voi olla mäkisessäkin mastossa, jossa tulee luontaista tehon vaihtelua

Perjantai: Kävelyä ulkosalla ( lepo ) ilman aisoja tai 30 minuuttia erittäin kevyttä verryttelyä aisoilla

Lauantai: 40 minuutin lenkki, jonka keskellä 3 – 5 X 500 metriä tai 3 X 1000 metriä rentoa vetoa loppua kohden kiihdyttäen. Ensimmäiset vedot hiljempaa ja viimeinen reippaasti, jopa 80 % teholla kisavauhdista olosuhteet huomioon ottaen

Sunnuntai: 1 – 1,5 tuntia hiljaista ravia tasaisessa maatossa ja tasaisella vauhdilla, noin 30 – 50 %:n teholla ja vauhdilla

***

II Peruskuntokausi – maaliskuu – huhtikuu  2 kuukautta = noin 8 viikkoa

Ma: 40 minuuttia tasaista hölkkää 70 % teholla

Ti: Lepo ( haassa tepastelua )

Ke: 1 tunti 50 -60 % teholla, johon sisältyy lenkin keskelle 3 – 4 kertaa 1000 – 1500 metriä inntervalleja 70 % tehoilla. Viimeinen veto kovempaa 80 – 85 % vauhdilla ja kaikki vedot loppua kohden kiihdyttäen. Palautus kunnolla lähes leposykkeeseen vetojen välillä.

To: 30 – 40 minuutia palautusvauhdilla eedellisen päivän harjoituksesta 50 % teholla, mutta lopussa 5 X 10 sekuntia nopeita intervalleja ( sähikäisiä )

Pe: Lepo, tai 30 minuuttia verryttelyä aisioilla tai ilman aisoja

La: 30 minuuttiat tasaisen reippaasti kohtuullisella vauhdilla ( 70 % maksimista )

Su: 1 – 1,5 tuntia hiljaista kevyttä ravia 60 % tehoista peruskestävyttä parantaen ja samalla palautellen

****

III Vauhtikestävyyskausi – huhtikuu noin 4 viikkoa

Ma: Hevosen ehdoilla vauhtileikittelyä, voi olla mäkisessäkin maastossa kohtuullisella kuormituksella noin 70 – 80 % maksimista. ( jatkuu seur.sivulla 3. )

Ti: Lepo

Ke: 40 – 50 minuuttia kevyttä, lenkin väliin 8 – 12 minuutin reippaampi pätkä ja lopussa 6 – 10 kertaa 10 – 20 sekunnin nopeat intervallit jopa 90 % tehoilla

To: Peuskestävyyttä 45 minuuttia 60 – 70 % tehoilla ja harjoituksen keskelle 10 minuuttia reippaasti 80 % teholla, loppua kohden kiihdyttäen )

Pe: Lepoa jaloittelemalla aitauksessa tai 30 minuuttia kevyttä palautettelua aisoilla.

La: 1 tunti kevyttä harjoitusta muuten, mutta lenkin keskelle 3 – 5 kertaa 1000 – 1500 metriä ( 2-3 minuuttia ) intervalleja kiihtyvällä vauhdilla ja viimeinen veto kovempaa 80 % teholla. Jos 5 vetoa, niin matka lyhempi ja jos 3 vetoa , niin matka pitempi

Su: 1 – 1,5 tuntia peruskestävyyttä rauhallisella vauhdilla ja samalla palautellen

****

IV Nopeuskestävyysjakso – kilpailukauteen valmistava – toukokuu noin 4 viikkoa

Ma: 30 – 40 minutin lenkki verrytellen, joho sisältyy lenkin keskelle 5 X kertaa 500 metriä ( 1 minuutti ) vetoa 80 % tehoilla ja lisäksi 5 X 30 sekuntia 90 % tehoilla. Väliin hyvät palautukset.

Ti: Lepo Huom. jos haluaa jo käydä tiistain raveissa Kajaanissa ”harjoittelemassa” ja kilpailutuntuntumaa pitämässä, niin maanantaina lepo ja kilpailu silloin maanantaisen harjoituksen sijasta.

Ke: 40 – 50 minuuttia tasaista vauhtia 60 % tehoilla

To: 40 – 60 minutiin verryttely-ajo, johon sisältyy keskellä 10 minuuttia kovempaa 80 – 90 % teholla ja lopussa 6 – 10 kertaa 10 – 15 sekunnin nopeat sähikäis-vedot

Pe: Lepoa aitauksessa tepastellen, tai 30 minuuttia aisoilla kevyesti.

La: Noin tunnin lenkki verrytelyineen, johon lenkin keskelle 2 x 1000 – 1500 metriä 70 – 80 % tehoilla loppua kohden kiihdyttäen ja lisäksi 3 x 500 metriä ( noin 1 min. ) 90 % tehoilla

Su: 1 – 1, 5 tuntia kevyttä peruskestävyyttä ja palauttelua ed. päivästä

Huom. jos tulee jo kilpailuja viikonloppuun ja viikolle, niin silloin pitää keventää harjoituksia ja rukata ohjelmaa uudeksi.

***

V Kilpailukausi –  kesäkuusta eteenpäin tilanteen ja kilpailujen ehdoilla

Vetojen ”intervallejen”  matkat lyhenee, vauhti kovenee ja määrät (tehot) kasvaa vähän intervalleissa kilpailukaudella, mutta palataan niihin myöhemmin, jos ja kun sinne asti päästään! Kilpailut sopivassa määrin kehittää tuloskuntoa. Pitkiä rauhallisia lenkkejä pitää myös tehdä peruskestävyyden säilyttämiseksi.

Lepo on myös tärkeätä. Kilpailut ovat myös kunnon nostamista intervallejen sijasta, jos peruskuntokausi on mennyt hyvin suunnitelmien mukaan.

P.S toisaalta yksinkertaisempikin hevosen treenaminen voi johtaa hyviin tuloksiin

Kokoomuksen kannattaa kaataa hallitus ja nousta ylivoimaisesti suurimmaksi puolueeksi seuraavissa vaaleissa

Tänään äänestetään tiistaina 20.6.2016 hallituksen luottamuksesta, ja tavallaan aina enemmistöllään hallitus on saanut sen luottamuksen, ja niin voi käydä tänäänkin – vaikka aika kipakkaa on.

Hallituksella on keskustan ja kokoomuksen kansanedustajilla, ja se vielä lisättynä sinisellä mausteen höysteillä, näillä sinisillä ajatuksilla vain kuuden äänen enemmistö oppositioon nähden. Lisäksi eduskunnan puhemies ei saa äänestää, mutta tokkopa lisäksi Timo Soini on tänään enää äänestyksessä m a t k o i l l a lymyemässä, kuten eilen oli hallituskriisin keskustelusta pois kiirastulen ääreltä.

Tiukaksi voi mennä, sillä sairauslomalla ja matkoilla ei saa pois olla montakaan kansanedustajaa kummastakaan leiristä.

****
Kokoomuksen kannattaa kaataa nyt hallitus

Kookomus porskuttaa nyt galluppien käressä, ja sen kannattaa kaataa koko hallitus, sillä jos uudet  eduskuntavaalit järjestetään – niin se on varmasti pääministeripuolue vähintään 25 % kannatuksellaan.

Kokoomuksen kansanedustajista Harry Harkimo, Wille Rydman ja Susanna Koski ovat olleet välillä erilinjoilla puolueensa kanssa, ja voivat varmaan äänestää hallituksen kaatamisesta. (tosin siihen jo kokoomuksen eduskuntryhmän kannattaa antaa salainen suostumus tällä hetkellä)

Soten valinnanvapauksia sen [kokoomus] ei kannata jäädä haikailemaan, sillä se vesittyy ja kaatuu jo perustuslakiongelmiin – pilvet kauas karkaavat.

Juha Sipilä jo pelkää hallituksen kaatumista, ja kauas maakuntamallin pivet karkaavat..

Sinisen tulevaisuuden ajatus – uusi perussuomalaisista loikanneiden kansanedustajien joukkopako ei ehdi saamaan edes uusiin vaaleihin kunnolla puoluetta virallisesti läjään, ja rahaakaan ei näillä luopioilla ole edes vaalikampanjointiin. Lisäksi tästä uudesta sinisestä hetkestä loikkaa kansanedustajia kokoomuksen riveihin.

Vanha entinen virallinen perussuomalaisten puolue saanee uusissa valeissa vähintään 15 % kannatuksen ja se on muilta pois. Uuden sinisen ajatuksen kannatus jäänee 4 % nopeilla vaaleilla, jos ehtii ollenkaan saada puoluetta viralliseksi vaaleihin mennessä – KAUAS SINISET PILVET KARKAAVAT!

***

Demareilla kyllä on nyt tosi huono kannatus galluppien mukaan, vasemmisto kököttää aina samoissa lukemissa, ja KD ja RKP – aivan sama. Keskusta tipahtaa roimasti!

Jos olisin kokoomuksen Orpo ja kumppanit, niin äkkiä halltus nurin, eikä alkaa noiden sinisten enkeleiden kanssa yhtään vehkeilemään.

Hallituksen maahanmuuton alkuperäisen polittisen ohjelman tiedote – miksi tätä ei sitten noudateta!

Erilaisten tietojen mukaan perussuomalaisten Jussi Halla-ahon ja pääministeri Juha Sipilän neuvottelut ps:n hallitukseen menosta, olisivat kaatuneet vain tähän hallituksessa 2015 sovitun polittisen  maahanmuutto-ohjelman vaatimuksiin perussuomalaisten taholta.

Tämä ei pitäne kuitenkaan paikkaansa, koska myöhemmin on tullut muita asioita ilmi, miksi Jussi Halla-ahon johtamaa perusussuomalaisten puoluetta ei otettu hallitukseen mukaan. Puolue haajaantui kahtia , ja perussuomalaista loikanneet perustavat uuden puolueen ja siirtyivät hallituksen riveihin.

Jussi Halla-aho tähdentänyt tässä virallisessa hallituksen julkaisemassa maahanmuuttoa käsittelevässä Juha Sipilän hallituksen ohjelmassa sitä,  että hallitus luvannut riippumattoman selvityksen maahanmuuton todellisista kustannuksista, ja vaikutuksista yhteiskunnassamme. Tämä kohta löytyy oheisena alla, tästä kokonaan julkaisemastani maahanmuuttoa käsittelvästä hallituksen muistiosta hallituskauden alussa.

Etelä-Suomen Sanomissa sanonut jo vuonna 2015, entinen Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen, että turvapaikanhakojoiden osalta miljardilasku, ja miksi hyssytellän sen hinnan tarkkoja julkistamisia.

Vuodeksi 2017 on turvapaikanhakijoihin budetoitu hallituksen talousarviossa noin 800 miljoonaa euroa, ja sekään ei riittäisi, sillä kaikkia menoja tähän ei olisi laskettu. Ilta-Sanomat kirjoittaa juuri tästä 15.9.2016 otsikolla: ”Turvapaikanhakijoiden kokonaislasku veronmaksajille on edelleen arvoitus”

Suurimmat laskelmat, mitä ovat jotkut tahot esittäneet kokonaiskustannuksi turvapaikanhakijoiden osalta vuodessa 3 – 5 miljoonaan euroa..!

Tosiaan eduskunnan kyselytunnilla vakuutti 15.6.2017 ainakin uuden eduskuntaryhmän ministeri Sampo Terho (entinen perussuomalainen), että hallitusohjelmaa noudatetaan tarkasti. 

Hallitusohjelmaan on tosiaan kirjattu oheinen kirjaus, ja miksi tätä hallitusohjelmaan merkittyä tarkkaa, sekä puolueetonta tutkimusta ei sitten tehdä turvapaikanhakijoiden ja maahanmuuton osalta kokonaisuudessaan, koska hallitus noudattaa ohjelmaansa.

Oheisena hallituksen kirjaama ohjelma maahanmuutonpolitiikan osalta kokonaisuudessaan:

—-

Maahanmuuttopolitiikka

Hallitus edistää Suomen työllisyyttä ja julkistaloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää työperäistä maahanmuuttoa. Koko Eurooppa ikääntyy ja joutuu ratkomaan siitä johtuvia julkistalouden alijäämäongelmia. Maahanmuuttajat vahvistavat Suomen innovaatiokykyä ja osaamista tuomalla oman kulttuurinsa vahvuuksia osaksi suomalaista yhteiskuntaa.

Entistä useampi suomalainen nuori opiskelee ulkomailla ja joudumme kilpailemaan myös heistä.

Hallitus kannustaa avoimeen keskusteluun maahanmuuttopolitiikasta, mutta rasismia ei sallita.
Edistämme suvaitsevaista ja ihmisarvoa kunnioittavaa kansallista keskustelukulttuuria.

Laaditaan riippumaton selvitys maahanmuuton kustannuksista ja vaikutuksista yhteiskunnassamme, joka mahdollistaa tosiasioihin pohjautuvan keskustelun ja paremman kotouttamispolitiikan sekä päätöksenteon.

Pakolaispolitiikka

Kiintiöpakolaisten määrä pidetään ainakin viime vuosien tasolla ja tällä osallistumme kansainväliseen taakanjakoon. Valtio lisää yhteistoimintaa kuntien kanssa ja käytössä on riittävät resurssit.

Toiminta EU:ssa:

Olemme aktiivisia EU-tasolla maahanmuuttoon liittyviä asioita käsiteltäessä, esimerkiksi sosiaaliturvaan ja ihmiskauppaan liittyen. Suomalaista asumisperusteista sosiaaliturvajärjestelmää selkeytetään osana sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista.

EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevat:

Maahanmuuton tulee olla hallittua.

Viranomaisprosesseja turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä ja väärinkäytöksiä torjutaan.
Osallistuminen YK:n tai EU:n terroristijärjestöksi luokitellun organisaation toimintaan kriminalisoidaan.

Törkeisiin rikoksiin syyllistyneiden, rikoksen uusijoiden ja yleiselle järjestykselle vaarallisten henkilöiden maasta positumista nopeutetaan.

Työperäistä maahanmuuttoa pidetään myönteisenä. Pääsääntö työvoiman tarveharkinnassa on nykyisten käytäntöjen jatkaminen.

EU-alueen ulkopuolisen työvoiman tarveharkintaa lievennetään, kun se on
työllisyyden ja julkistalouden kannalta perusteltua, mahdollistaen yrityskohtaisesti erityisosaajien työllistämisen nopeuttamisen, alueellisen ja alakohtaisen työvoiman turvaamisen sekä käytännön prosessien helpottamisen.

Työmarkkinoilla noudatetaan työehtosopimuksia.

Kotouttamista tulee tehostaa esimerkiksi lisäämällä kielen opetusta kotoutettavien nykyistä paremmalla lähtötaitotason huomioimisella, parantamalla tukihenkilökuntatoimintaa ja lasten osallistumista varhaiskasvatukseen.

Perheenyhdistämisen kriteereitä tarkennetaan EU:n perheen yhdistämisdirektiivin mukaisesti.

Otetaan käyttöön lukukausimaksut EU- ja ETA-alueiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille ja kannustetaan valmistuneita jäämään Suomeen töihin esimerkiksi verovähennysoikeudella. Suomessa opiskelleiden kansainvälisten
opiskelijoiden työllistymistä Suomeen edistetään ja suomen kielen osaamiseen panostetaan.

Toiminnan tulee olla poikkihallinnollista ja viranomaisten välistä tiedonvaihtoa tulee vahvistaa.
Kannustamme eri yhteiskunnallisia toimijoita lisäämään kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien yhteyksiä.

Maahanmuuttajanuorten erityinen syrjäytymisriski tunnistetaan ja kouluttamattomien, kotona olevien
naisten kotoutumiseen kiinnitetään erityisesti huomiota.

Miksi tästä hallituksen ohjelmaan merkittyä ja lupaamaa laskelmaa  maahnmuuton kustannusten taholta ei ole sitten julkaistu ja tehtynä, kuten luvattu – vaikka hallituksen ilmoittaman taholta mennään täysin hallituksen ohjelman mukaisesti!

EDIT   ihme ja kumma, että edes vasemmiston ja demareitten, sekä muitenkin oppositon puolueet eivät ole tätä huomioinneet mitenkään..

 

Perussuomalaisten loikkaus alkoi huonosti – vetäjistä Tiina Elovaarasta ja Simon Elosta tehty rikosilmoitus väitettyjen natsitervehdysten johdosata

Perussuomalaisista loikanneiden ryhmän  Uusi vaihtoehton ensihaastattelu  YELEn tiistai-illan A-studiossa 13.6 ei olisi voinut enää alkaa huonompien tähtien alla  – puheenjohtajista Tiina Elovaarasta ja Simon Elosta tehty rikosilmoitus.

Oikeastaan nämä Elovaara ja Elo ovat vain pelkkiä esiintyjiä tässä teatterissa, kun Soinia ja kummpaneita ei uskottavuuden tähän enää uskalletu laittaa julkiseen mediaan. Suuremmat tähdet ovat muualla: kepun, kokoomuksen ja persujen sisäpiirissä.

Lännen Median uutisten mukaan perussuomalaisten työmies Matti Putkonen vahvistaa tämän rikosilmoitusten teon ja asia koskee sitä, että Jyväskylän puoluekokouksessa olisi näiden henkilöiden Elovaaran ja Elon  taholta väitetty olleen natsitervehdyksiä kokousväen joukossa. Se olisi vielä ollut A-studion mukaan juuri se syy, miksi Tiina Elovaara loikkasi ryhmän mukana pois Jussi Halla-ahon johtamasta perussuomalaisten puolueesta.

A-studiossa keskustelu meni näin:

Tiina Elovaara Jussi Halla-aholle: ” Näimme puoluekokouksessa sellaisia käsitervehdyksiä sinun tullessa valituksi, jotka eivät sovi siihen kotekstiin”

Halla-ahon vastaus: ” Minä en ole nähnyt puoluekokouksessa yhtäkään natsitervehdystä, ja jos joku sellaiste tekee, ei ainakaan minun hyväksynnäli”

Reagoin nyt huhuihin ja näihin yhteytettenottoihin, joita minulle on tullut, Elovaara sanonut.

 ***

Elovaara: ”Siitä  on valokuva !

Tiina Elovaara on näyttänyt Ylen lähetyksen jälkeen todisteeksi toimittajalle twitterissä levinneen kuvan, jonka valokuvaaja Jussi Nukari ottanut Jyväskylän kokouksesta ja se julkaistu eri medioissa. (alempi  kuva tässä blogissa)

Kuva otettu sunnuntaina 11.6.2017, kun kokous äänestänyt käsillään presidentinehdokkaan valinnan keskustelun yhteydessä.  Elovaaran toimittajalle todisteeksi natsitervehdyksestä  näyttämä kuva ei siis ollut Halla-ahon lauantaisen puheenjohtajaksi valinnan lauantain päivältä – kuten Elovaara väittänyt!

Tiina Elovaara ei kuitenkaan aihauttamansa kohun tiimoilta antanut periksi ,vaan marssinut Helsingin Sanomien toimitukseen, ja näyttänyt videokuvaa Jyväskylän kokouksesta lehden toimituksella. (ylin kuva), jossa pitäsi näitä tervehdyksiä näkyä.

Kuvasta ei kyllä saa selvää itse vanhaerkkikään, että mitä tässä taivaista kohti sojotellaan käsillään..

***

Kiistää

Iltalehden TV- sensuroimaton Susanne Päivärinta ohjelmassa juuri äsken – Elovaaraa muotoilee, että sehän oli vain sellaista yleistä sanan helinää, ja hän ei ole sanonut mitään sanasta natsi: se on vaan sellaista yhteydenpitoa kokouksessa kaverilta, ja kai niitä jotain merkkejä on näytetty.

Epäselvää liikehdintää siellä sun täällä, ja tämä on vaan sellainen kokonaisvaltainen asia..sanoo Elovaara Päivärinnalle.

Käsitykseni mukaan ”siitä on valokuva”, Elovaraa myöntää YLEn ohjelman mukaan siitä  sanalla, kysymyksessä olevan natsitervehdyksen.

Siis kohta ei saa bussipysäkillä edes nostaa käsiään ylös housun punteista Tampereen Nyssen pysäyttämiseksi, vaan pitää kädet laittaa tolkusti housun taskuihin, jotta ei syylistäytyttäisi!

***

Tulipalo voi olla oikein sammutettu

Sitä ei voi mennä kiistämään, että tämä perussuomalaisten ydinryhmän kapinallisten loikkaus hallituksen pillin mukaan, voi olla pitkässä juoksussa oikeampi ratkaisu Suomen talouden kannalta, jos olisi tullut uudet vaalit, ja nykyinen oppositio olisi päässyt vallalle.

Onhan tämä parempaa teatteria kuin koskaan edes konsanaan Jussi Parviaisen paskan heitot, mutta tällä menolla politiikka kusee housuihinsa, mihinkään ei voi enää äänestäjät luottaa.

Äimistelen vain, että eikö parempia uhrilampaita ollut uudella Uusi vaihtoehto ryhmällä syöttää julkiseen suoraan lähetyksiin, kuin tämä Elovaara? Pohjanoteraisuus tältä vuodelta politiikan saralta.

Puolueettomasti pitää kuitenkin sanoa, että tässä teatterissa kuitenkin tämä Simon Elo osaa paremmin ja hyvin valehdella, kuin tämä Elovaara. En muista, että mitä tämä Elo on sanonut, että häntä voidaan mistään syyttää?

Mistä näitä huonoja harrastelija-näyttelijöitä enää oikeestaan sikiää, entisten lisäksi!

___

EDIT:  tässä voi kyllä käydä ja käypi niinkin, että seuraavissa vaaleissa varsinaiset perussuomalaiset saa hallaahoineen 20 % kannatuksen, ja loikanneet soinilaiset  vanhasta muistista 10 – 15 % – se on yhteensä yli 30 %. Repikää siitä kokoomus ja keskusta, vaikka nyt nauratte partaansa tälle persujen lehmänkauppojen kapinallisten hajoittamiselle, demareista ja muusta oppositiosta puhumattakaan – 100 % ei voi matematiikan mukaan revetä.

SDP johtaa kansanedustajien rikostilastoissa – johtuiko perussuomalaisten syrjäyttäminen hallituksesta – presidentin vihjailuista Jussi Halla-ahon rikoksiin!

§ Perussuomalaisten Jussi Halla-ahon rikoksiin vihjailu presidentti Sauli Niinistön taholta, saattoi olla se viimeinen niitti, että keskustan pääministeri Juha Sipilä ja kokoomuksen ministeri Petteri Orpo eivät katsoneen hyvällä hallituksen jatkoa nyt Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisten kanssa.

Kansanedustajia on paljon tuomittu tai epäilty eri rikoksista, joko ennen politiikan uraansa, tai sen aikana. Eilen televisossa perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari mainitsi myös muiden puolueiden jäsenten rikoksista, puolustaen Halla-ahoa. Huhtasari tarkoitti ilmeisesti kokoomuksen Jan Vapaavuoren nuorena saamia tuomioita rattijuopumuksesta, pahoinpitelystä ja varkaudesta.

Eräs fb-kaverini kommentoi tästä sivuillaan: onko nuorena tehtyt poikosten kolttoset, vai aikuisten vastuullisten politikkojen ihmisoikeuskirjoitukset suurempia rikoksia.

Siinäpä se!

Mikä on sitten suurempi rikos, kirjoittelu jostain somessa, joka ei ole aiheuttanut sen kummempaa, vai rattijuopumus, liikenteen vaarantaminen, pahoinpitely, petos, haskiksen pölläyttely, seksuaali rikokset jne. sitä on vaikea vertailla. Selvä konkreettinen rikos, vai kirjoittelu, josta ei voi vielä todistaa aiheutuneen mitään?

***

Politikkoja kansanedustajan ominaisuudessa on kuitenkin 1900-luvun alun tilastojen jälkeen tuomittu tai epäilty paljon. Ohessa WIKIPEDIASTA kopioitu lista niistä: puutteita voi olla vielä tilastoissa kesken olleissa jutuissa, ja onko kaikki tullut ilmi.

Aika törkeiltä ja tyhmiltä vaikuttaa osa tuon tason ihmisille noista rikoksista, vaikka ihmisiä hekin ovat. Pitää kuitenkin toisten puolueitten lopettaa vihjailu toisten rikoskiin, ja ihmettelen tasavallan presidentin puutumista Halla-ahon tapaukseen. Tosin Sauli Niinistö on perunnut ja pyöritellyt noita puheitaan.

***

Yllätten SDP johtaa kansanedustajien rikostilastoja ylivoimaisesti

Listassa on yhdistely vanhaa SKDL-vasemmistoa, keskusta-maalaisliittoa, RKP- r, PS-SMP, SDP-sosiaalidemokraatteja. Voi olla pieni laskuvirhe minulla noissa, mutta tilasto näytäisi periaatteessa kuitenkin tältä:

1. SDP 19 kansanedustajan rikosnimikettä
2. Kokoomus 12
3. Keskusta-maalaisliitto 11
4. PS-SMP 9
5. Vihreät 2
6 . RKP-r 1
7. Heikki Niskanen Kans? 1

Kristillisillä ei näyttäisi olla yhtään rikosta tilastoissa.

Tilastoa kansanedustajien rikoksista

Edustajan nimi, puolue, vuodet, rikos, vuosi ja rangaistus

– Mikko Alatalo kesk. 2003– huumeiden käyttö 1979 Sai julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuomion jäätyään kiinni Tampereen ylioppilastalolla.

– Sirkka-Liisa Anttila kesk. 1983–1996, 1999– perätön lausuma 1965 6 kk ehdollista vankeutta Rikos tapahtui Anttilan veljen oikeudenkäynnin yhteydessä.

– Paavo Arhinmäki vas. 2007– julkisrauhan rikkominen ydinvoimala-alueella 2004 15 päiväsakkoa Polkupyörämielenosoitus Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla

– Markku Eestilä kok. 2011– ylinopeus 2016 3000 euron sakot ja ajoluvan menetys Eestilä jäi kiinni 16.9.2016 ajettuaan 80 kilometrin nopeusrajoitusalueella 123 kilometriä tunnissa.

– Mikko Ekorre SKDL 1974–1983 väärennös 1991 190 päiväsakkoa [5][6]
väärennös ja kirjanpitorikos 1996 7 kk vankeutta Oli laiminlyönyt konsulttiyrityksen kirjanpidon.

– Ritva ”Kike” Elomaa ps. 2011– rekisterimerkintärikos 2003 1140 euron sakot Turun hovioikeus tuomitsi Elomaan kahdesta rekisterimerkintärikoksesta hänen miehensä Kimmo Elomaan talousrikosjutun yhteydessä. [7]

– Eeva-Johanna Eloranta sd. 2011– näpistys 2009 30 päiväsakkoa Poistui maksamatta turkulaisesta tavaratalosta lokakuussa 2009. [8]

– Rainer Erlund r., erl 1999–2000 lapsenryöstön yritys 1983 3 kk ehdollista vankeutta
lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yritys 1999 45 päivää ehdollista vankeutta, korvauksia Erlund kuoli ennen kuin vuonna 2000 annettu tuomio lapsen seksuaalisen hyväksikäytön yrityksestä tuli lainvoimaiseksi. Perikunta haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, mutta ei saanut sitä, joten tuomitut korvaukset ja oikeudenkäyntikulut, 73 000 markkaa, tulivat Erlundin omaisten maksettaviksi.

– Karl-August Fagerholm sd. 1930–1966 kunnianloukkaus 1936 1050 markan sakot Arbetarbladetin päätoimittajana toiminut Fagerholm tuomittiin lehdessä julkaistusta Elmer Diktoniuksen pakinasta, jonka oikeus katsoi loukanneen ”Suomeen ystävällisissä suhteissa olevan valtion päämiestä”, Saksan johtajaa Adolf Hitleriä. Syytteen nostamista oli vaatinut Saksan Helsingin-lähettiläs Wipert von Blücher.

– Maria Guzenina sd. 2007– törkeä liikenteen vaarantaminen 2010 35 päiväsakkoa Ajoi itsenäisyyspäivänä 2009 Hämeenlinnan moottoritiellä Nurmijärvellä yli 150 kilometriä tunnissa alueella, jolla oli sadan kilometrin nopeusrajoitus.

– Teuvo Hakkarainen ps. 2011– haaskaus 1985 Kaatoi humalassa luvattomasti puita.
törkeä varkaus 1986 9 kk ehdollista vankeutta Kaveriporukka varasti Suomussalmen kirkon ehtoollishopeat ja -viinit.
kulkuneuvon luovuttaminen juopuneelle 1987
kiihottaminen kansanryhmää vastaan 2016 20 päiväsakkoa Keski-Suomen käräjäoikeuden tammikuussa 2017 antaman tuomion mukaan Hakkarainen syyllistyi kansanryhmien uhkaamiseen, solvaamiseen ja panetteluun väittäessään islaminuskoisia rikollisiksi heidät yleistäen sekä uhkaukseen ihmisryhmää vastaan vaatiessaan muslimien maasta poistamista ja heidän maahantulon estämistä.

– Juha Hakola kok. 2007–2011 rattijuopumus 2003 20 päiväsakkoa

– Jussi Halla-aho ps. 2011–2014 uskonrauhan rikkominen ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan 2012 50 päiväsakkoa Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Halla-ahon syyskuussa 2009 30 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta. Hovioikeus vahvisti tuomion lokakuussa 2010. Sekä Halla-aho että apulaisvaltakunnansyyttäjä valittivat tuomiosta korkeimpaan oikeuteen. Korkein oikeus kovensi rangaistusta 50 päiväsakkoon tuomitsemalla Halla-ahon 8.6.2012 uskonrauhan rikkomisesta ja myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli vuoden 2008 blogikirjoituksesta.

– Tony Halme ps. 2003–2007 salakuljetus, laittomaan tuontitavaraan ryhtyminen, ampuma-aserikos, huumausaineiden käyttörikos ja aseen varomaton käsittely 2004 4 kk ehdollista vankeutta ja 80 päiväsakkoa Helsingin käräjäoikeuden tammikuussa 2004 antama tuomio pysyi hovioikeudessa samana. Tuomio koski tapahtumia Halmeen asunnossa Helsingissä heinäkuun alussa 2003. [25]
törkeä rattijuopumus ja liikenteen vaarantaminen 2006 80 pv ehdollista vankeutta ja 30 päiväsakkoa sekä 4 kk:n ajokielto Tuomittiin silminnäkijöiden kuvausten perusteella ajettuaan holtittomasti Laitilassa. Vakka-Suomen käräjäoikeuden elokuussa 2006 antama tuomio säilyi joulukuussa hovioikeudessa. Halme selitti ajon holtittomuuden johtuneen sairaudesta.

– Timo Harakka sd. 2015- vahingonteko 1987 2 kk:n ehdollinen vankeus Teatterikoulun omaisuuden tuhoaminen tammikuussa 1987 n. 24.000 markan arvosta.

– Onni Hiltunen sd. 1930–1962 virkarikos ja virkavirhe 1961 viraltapano Tuomittiin Kansaneläkelaitoksen asuntojutussa viralta pantavaksi Kelan hallituksesta
.
– James Hirvisaari ps., m11 2011–2015 kiihotus kansanryhmää vastaan 2011 25 päiväsakkoa Oikeusjutun nosti apulaisvaltakunnansyyttäjä heinäkuussa 2010. Syyte hylättiin Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa marraskuussa 2010, mutta Kouvolan hovioikeus langetti tuomion joulukuussa 2011. Tuomion syynä oli Uusisuomi.fi -sivustolla julkaistu kirjoitus, jonka katsottiin panetelleen ja solvanneen muslimeja.

– Kari Häkämies kok. 1987–1998 pahoinpitely 2003 90 päiväsakkoa Pahoinpiteli naisystäväänsä kolmesti vuonna 2001. Erosi sisäministeriön kansliapäällikön virasta epäilyjen tultua ilmi. Tuomittiin Raaseporin käräjäoikeudessa syyskuussa 2003.

– Harri Jaskari kok. 2007– laiton uhkaus 2007 55 päiväsakkoa Oikeuden päätöksen mukaan Jaskari oli uhkaillut entistä naisystäväänsä keittiöveitsellä asunnossaan Tampereella ja uhannut tappaa hänet. Sakkojen lisäksi Tampereen käräjäoikeus tuomitsi Jaskarin korvaamaan naisystävänsä oikeudenkäyntikulut. Tapaus oli sattunut lokakuussa.

– Kauko Juhantalo kesk. 1979–1993, 1995–1999, 2003–2007, 2015– lahjusten ehdottaminen 1993 1 vuoden ehdollinen vankeus Tuomion langetti valtakunnanoikeus lokakuussa 1993. Rikos oli tapahtunut Juhantalon toimiessa kauppa- ja teollisuusministerinä. Juhantalo erotettiin tuomion jälkeen eduskunnasta joulukuussa 1993 Suomen Kristillisen Liiton kansanedustajan Eeva-Liisa Moilasen aloitteesta.

– Antti Kaikkonen kesk. 2003– luottamusaseman väärinkäyttö 2013 5 kk ehdollista vankeutta Tammikuussa 2013 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen luottamusaseman väärinkäytöstä.

– Osmo Kaipainen sd. 1970–1975 rattijuopumus 1973 3 kk vankeus [42]
Ahti Karjalainen ML/kesk. 1966–1979 rattijuopumus 1979 26 650 markan sakot ja 14 kuukauden ajokielto Karjalaisen elokuussa 1979 saamat liikennesakot olivat Suomen siihen mennessä suurimmat. Rangaistukseen johtanut ajo sattui Nummella 18. toukokuuta 1979.

– Tanja Karpela kesk. 1999–2011 rattijuopumus 1993 75 päiväsakkoa Ajoi 1,07 promillen humalassa.

– Antero Kekkonen sd. 1987–2007 rattijuopumus, liikenneturvallisuuden vaarantaminen ja liikennerikkomus 2004 60 päiväsakkoa ja ajokielto Kekkonen jäi kiinni rattijuopumuksesta törmättyään autollaan toisen auton perään liikennevaloissa Helsingin Mannerheimintiellä elokuussa 2004. Hänelle määrättiin vuoden 2004 loppuun saakka ulottunut ajokielto.

– Walter Kuusela sd. 1942–1948 kuolemantuottamus ja rattijuopumus 1948 6 kk vankeutta Kuusela oli ajanut 6. huhtikuuta 1948 humalassa autolla Eurassa yhdessä Väinö Leskisen kanssa. Kuuselan siirryttyä rattiin auto törmäsi poikajoukkoon, jolloin yksi poika kuoli ja toinen loukkaantui vakavasti. Hän ei valittanut tuomiostaan.

– Eeva Kuuskoski kesk. 1979–1995 pahoinpitely 2007 20 päiväsakkoa ja korvaukset uhrille Kuuskoskea syytettiin entisen lapsiasiamiehen pahoinpitelystä. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteet puutteellisen näytön vuoksi, mutta hovioikeus antoi tuomion vuoden 2007 alussa.

– Mikko Laaksonen sd. 1966–1971 lahjoman vastaanottaminen virkamiehenä 1978 Viraltapano, 18 000 markan sakot ja vahingonkorvaus Tuomittiin 1978 viraltapantavaksi. Joulukuussa 1979 Helsingin hovioikeus tuomitsi Laaksosen 18 000 markan sakkoihin sekä vahingonkorvauksiin lahjoman vastaanotosta ns. Salora-jutun yhteydessä.

– Eero Lattula kok. 1972–1983 jatkettu törkeä veropetos 1985 1 vuosi ja 8 kuukautta vankeutta Oikeuden päätöksen mukaan verottajalta oli pimitetty 800 000 markan tulot. Korkein oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden langettaman tuomion, mutta presidentti Mauno Koivisto armahti Lattulan 11. syyskuuta 1987 muuttamalla ehdottoman vankeustuomion ehdolliseksi.

– Eero Lehti kok. 2007– ennakkoperintälain rikkominen ja sosiaaliturvamaksujen laiminlyönti 1984 Rikoksen katsottiin tapahtuneen 1984–1986.

– Matti Lepistö sd. 1929–1958 varomattomuudesta tehty virkavirhe 1953 35 000 markan sakot ja korvaukset Valtakunnanoikeus tuomitsi Lepistön 18. syyskuuta 1953 maksamaan korvauksia valtiolle niin sanotun salaputkijutun yhteydessä laittomasta valtionavun antamisesta yksityiselle yritykselle.

– Johannes Leppänen kesk. 1991–2003 tuottamuksellinen kätkemisrikos 1994 30 päiväsakkoa Oli ostanut edellisenä kesänä varastetun perämoottorin tuttavansa pojalta.

– Väinö Leskinen sd. 1945–1970 rattijuopumus 1948 5 kk vankeutta Leskinen oli ajanut 6. huhtikuuta 1948 humalassa autolla Eurassa yhdessä Walter Kuuselan kanssa. Leskinen ajoi ensin auton ojaan, minkä jälkeen Kuusela siirtyi rattiin ja ajoi kuolonkolarin. Leskinenkään ei valittanut tuomiostaan.
törkeä rattijuopumus 1960 5 kk vankeutta Oikeus totesi Leskisen ajaneen Helsingissä 28. syyskuuta 1960 autoaan 1,9 promillen humalassa ja ilman valoja pimeällä sekä jättäneen noudattamatta poliisin antaman pysäytysmerkin. Leskinen sovitti tuomionsa Maarianhaminan lentokenttätyömaalla.

– Ludvig Lindström sd. 1914-1917 majesteettirikos 1909 vankeustuomio Lindström tuomittiin majesteettirikoksesta vankilaan vuonna 1909

– Silvia Modig vas. 2011– törkeä rattijuopumus, ajo-oikeudetta ajo ja liikenteen vaarantaminen 1995 80 päiväsakkoa Ajoi autoa yleisellä tiellä 10 metrin matkan 1,4 promillen humalassa ja törmäsi kerrostalon ovisyvennyksen reunaan.

– Pertti Mäki-Hakola kok. 1999–2003 rattijuopumus 2009 40 päiväsakkoa ja
3 kk:n ajokielto [61]
rattijuopumus 2010 35 päiväsakkoa ja
8 kk:n ajokielto

– Olli Nepponen kok. 1999–2011 rattijuopumus 1998 sakot Tuomittiin helmikuussa 1998 marraskuussa 1997 tapahtuneesta rattijuopumuksesta.

– Mika Niikko ps. 2011– 1982 Ajeli 15-vuotiaana rakennustyömaalla ystävänsä varastamalla työkoneella. [65][66][17]
varkaus 1983 Käsilaukkuvarkaus
1985 vahingonkorvaukset ja 6 kk ehdollista vankeutta Teki kahden ystävän kanssa liki 70 ostoa katteettomalla luottokortilla
1990 Ajoi varastetulla autolla suojatiellä jalankulkijan päälle

– Ville Niinistö vihr. 2007– liikenneturvallisuuden vaarantaminen 2013 18 päiväsakkoa Niinistö oli ajanut maaliskuun alussa 2013 Helsinki–Turku -moottoritiellä Paimiossa 139 kilometrin tuntinopeudella 100 km/h:n rajoitusalueella. Huhtikuussa 2013 Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi Niinistön 18 päiväsakkoon.

– Heikki Niskanen kans 1933-1937, PMP 1937-1941, ML 1941-1945 1933-1944 Osallistuminen Nivalan konikapinaaan. 1933 Kaksi vuotta kuritushuonetta Pulamiesten huomattavimpana johtomiehenä Niskanen tuomittiin kapinasta kahdeksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Tuomio pantiin täytäntöön heinäkuun 20. päivänä 1933. Lukuisten anomusten jälkeen presidentti suostui armahdukseen, ja pulamiehet vapautettiin joulukuun 22. päivänä.

– Juho Niukkanen ML 1917–1933, 1936–1954 kunnianloukkaus 1933 Hävisi V. F. Johansonin nostaman kunnianloukkausjutun Turun hovioikeudessa. Aiemmin Niukkanen oli saanut valtakunnanoikeudesta vapauttavan tuomion ns. raaputusjutussa, jonka em. toimittaja oli tuonut julkisuuteen.

– Lasse Näsi kesk. 1991–1995 petos 1999 3 kk:n ehdollinen vankeus Vuonna 1999 korkein oikeus tuomitsi Näsin kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen petoksesta hänen nostettuaan perusteettomasti kulukorvauksia kansanedustajuutensa aikana.

– Pentti Oinonen ps. 2007– törkeä rattijuopumus ja liikenteen vaarantaminen 1989 ehdollinen vankeus
ampuma-aserikos 1992

– Sirpa Pietikäinen kok. 1983–2003 törkeä rattijuopumus 2003 40 pv ehdollista vankeutta, 15 päiväsakkoa sekä 5 kk:n ajokielto Pietikäinen jäi kiinni tammikuussa 2003 hänen autonsa juututtua lumikinokseen Hämeenlinnan rautatieaseman pysäköintialueella. Hän luopui tapauksen vuoksi ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa.
liikenneturvallisuuden vaarantaminen 2014 22 päiväsakkoa ja väliaikainen ajokielto. Pietikäinen ajoi lokakuussa 2014 Hämeenlinnanväylällä Helsingissä 124 kilometriä tunnissa, vaikka tiellä oli 80 kilometrin nopeusrajoitus.

– Otto Piisinen sd. 1914-1917 majesteettirikos 1906 8 kk:n vankeusrangaistus Oululainen Kansan Tahto, jossa Piisinen oli toimittajana, julkaisi syksyllä 1906 kirjoituksen ”Olen täydellisesti yhtä mieltä kanssasi”, jossa pilkattiin Venäjän keisaria Nikolai II:a. Vaasan hovioikeus tuomitsi Piisisen joulukuussa 1907.

– Jussi Raatikainen sd. 1936–1951 tahallinen hyötymistarkoituksessa tehty virkarikos 1953 75 000 markan sakot Raatikainen tuomittiin valtakunnanoikeudessa 1953 sakkoihin osuudestaan ns. salaputkijutussa. Hän oli yksi laitonta valtionapua saaneen yrityksen osakkaista.

– Antti Rinne sd. 2015– liikenneturvallisuuden vaarantaminen 2014 1716 euron sakot Rinne ajoi Lahden moottoritiellä satasen nopeusrajoitusalueella 126 kilometrin tuntivauhtia. [77]
ennakkoilmoituksen laiminlyönti 2016 20 päiväsakkoa Tuomittiin koskien Pron puheenjohtajana keväällä 2011 tekemiään päätöksiä ilmoitettujen lakkojen aikaistamisesta.

– Pekka Saarnio vas. 1996–1999 lahjusten ottaminen 1984 11 kk ehdollista vankeutta Oli yhdessä Jouko Helinin kanssa ottanut vastaan noin 30 000 markan lahjuksen Naurissaaren jutun yhteydessä ja katsoi rahojen menneen talousvaikeuksissa painiskelevan SKDL:n Helsingin piirille.

– Petri Salo kok. 1999–2011 törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen 2010 60 päiväsakkoa Jäi toukokuussa 2010 kiinni Ylihärmä-Vöyri-maantiellä ajettuaan henkilöautolla poliisin mittauksen mukaan 138 kilometriä tunnissa alueella, jossa oli 80 kilometrin nopeusrajoitus. Salo kiisti ylinopeuden, mutta ei vienyt asiaa eteenpäin. Syyte virkamiehen lahjomisesta hylättiin.

– Kimmo Sasi kok. 1983–2015 kuolemantuottamus ja liikenneturvallisuuden vaarantaminen 2007 70 päiväsakkoa ja 1200 euron korvaukset Aiheutti kuolonkolarin ilmeisesti pyörryttyään autonsa rattiin. Korvaukset tulivat todistelu- ja ruuminavauskustannuksista.

– Aarre Simonen sd., TPSL 1951–1962 virkarikos 1961 375 000 markan sakot Valtakunnanoikeus tuomitsi Simosen niin sanotussa Kätilöopiston jutussa ministerinä tehdystä virkarikoksesta. Sakot ovat toistaiseksi suurimmat valtakunnanoikeuden langettamat.

– Osmo Soininvaara vihr. 1987–1991, 1995–2007, 2011–2015 luvattoman padon tekeminen 1979 40 päiväsakkoa Koijärvi-liikkeen yhteydessä.
Tampereen virastotalon valtaus 1981 4 päiväsakkoa

– V. J. Sukselainen ML 1948–1970, 1972–1979 virkarikos ja virkavirhe 1961 viraltapano Tuomittiin Kansaneläkelaitoksen asuntojutussa viralta pantavaksi Kelan hallituksesta.

– Ulf Sundqvist sd. 1970–1983 Vahingonkorvausvaatimus liikepankkilain perusteella siviiliprosessina.
Kyseessä ei ollut rikos. 1997 vahingonkorvaus STS-Pankki vaati 1993 Sundqvistilta ja seitsemältä muulta johtokunnan jäseneltä ja varajäseneltä vahingonkorvauksia yhteensä 68,5 miljoonaa markkaa huolimattoman johtamisen aiheuttamista tappioista. Korkein oikeus määräsi 4. heinäkuuta 1997 Sundqvistin maksamaan korvauksia 16,4 miljoonaa markkaa, mikä oli huomattavasti vähemmän kuin alioikeuden tuomiossa määrätty summa. Sundqvist teki myöhemmin ministeri Arja Alhon kanssa sopimuksen, joka laski korvaussumman vain 1,2 miljoonaan.
törkeä velallisen epärehellisyys 2000 6 kk:n ehdollinen vankeusrangaistus

– Arvo Tuominen sd. 1958–1962 laiton poliittinen toiminta 1922 4 vuotta kuritushuonetta Tuomittiin Turun hovioikeudessa osallistumisesta kielletyn Suomen Sosialistisen Työväenpuolueen toimintaan.laiton poliittinen toiminta 1928 5 vuotta kuritushuonetta Tuomittiin osallistumisesta Suomen Kommunistisen Puolueen maanalaiseen toimintaan. Siirtyi vapauduttuaan maanpakoon Neuvostoliittoon.

– Erkki Tuomioja sd. 1970–1979, 1991– katsastamattomalla autolla ajaminen 2014 yhdeksän päiväsakkoa sai myös huomautuksen ylinopeudesta

– Unto Valpas vas. 1999–2011 Tuomio tuli törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja liikennerikkomuksesta. 2013 50 pv ehdollista vankeutta ja 25 päiväsakkoa Ajoi 1,4 promillen humalassa.

– Jan Vapaavuori kok. 2003–2015 pahoinpitely 1982 1 kk 15 pv ehdollista vankeutta Vapaavuori oli teon aikaan 17- ja uhri 14-vuotias. [92]
osallisuus varkauteen 1984 sakot Poikajoukko varasti tavaratalon eteisestä tavara-automaatteja rahoineen.
rattijuopumus 2001 11 430 markan sakot ja ajokielto

– Jukka Vihriälä kesk. 1983–2007 törkeä lahjuksen ottaminen ja virkavelvollisuuden rikkominen 2016 1 v 2 kk ehdollista vankeutta Korkein oikeus tuomitsi Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) hallituksen entisen puheenjohtajan Vihriälän vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Hovioikeuden aiempaa tuomiota korotettiin kuudella kuukaudella, koska korkein oikeus piti lahjusrikosta törkeänä.

– Pertti ”Veltto” Virtanen ps. 1995–1999, 2007–2015 liikennerikkomus 2009 8 päiväsakkoa Ei noudattanut pakollinen pysäyttäminen -liikennemerkkiä.

– Ville Vähämäki ps. 2011– rattijuopumus 2004 Ajoi 0,7 promillen humalassa.

– Vilho Väyrynen sd. 1948–1962 virkarikos 1961 80 000 markan sakot Valtakunnanoikeus tuomitsi Väyrysen ns. Kätilöopiston jutussa.

P.S siellä ne vaan edelleen osa istuu eduskunnassa, ja aitiopaikoilla, ja kaikista lautakasoista ei ole edes tuomittu!