Kajaanin Hokki yrittänyt sentään talkoilla pärjätä taloudellisesti jääkiekossa, mutta teatteri rellestää meidän veronmaksajien rahoilla

Aloin tuossa tutkimaan ja vertailemaan (äimistelemään) konkurssiin menevän Mestiksen jääkiekkoseuran Kajaanin Hokin ry.n, ja Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen avustuksia ja tappioita keskenään.

Täytyy vielä sanoa, että Hokki porskuttaa vielä terveellisellä liikunnallisella pohjalla, tuohon teatterihömppään verrattaessa, vaikka niitä ei pitäisi verrata keskenään.

Uusi paikka on teatterille suunnitelmissa, ja samoin uutta harjoitusjäähallia puuhataan Kajaaniin. Siinäpä politikoille pähkäilemistä: kumpi kannattavampi hanke – jäähalli terveelliselle liikunnalle tuhansille nuorille, vai kulttuurihömppää harvoille verorahoilla…

Kajaanin kaupunginteatteri

Talouselämä -lehti kirjoittaa artikkelissaan 18.12.2015, että Kajaanin kaupunginteatteri saanut julkisia tukia vuodelle 2014 yhteensä 2 548 007 euroa (2.5 miljoonaa), siitä on noin puolet Kajaanin kaupungin avustuksia.

Kajaani teatterin omat tulot, verrattaessa julkiseen tuottoon on ollut 11%, elikkä teatteri elänyt 89 %:sesti julkisilla tuilla. Tulot yhteensä ollut 2 999 318 euroa, elikkä julkiset avustuksetkin näköjään lasketaan näissä tuloiksi. Joku alta 400 000 ollut varsianaisia tuloja.

Esiintymiskertoja ollut (ilmeisesti pitäjilläkin käyty) 295 kertaa. Katsojia ollut näissä yhteensä 2014 vuoden aikana 28 446. Jakamalla 28 446/295 – niin saadaan keskimääräiseksi katsojien määräksi esitystä kohti 96 ihmistä.

Julkinen tuki ollut Kajaanin kaupounginteatterille vuodelta 2014 – 89,57 euroa katsojaa kohti. HUH! Vertaa Hokin julkinen pieni tuki tähän nähden ja piste.

Kajaanin kaupungin sivuilta löytyy tietoa, että toiminta-avustusta Kajaanin kaupunginteatterile myönnettäisiin vuodelle 2015 – 1 241 000 (1,2 miljoonaa).

Laskemalla nopeasti todellisen tappion: Kajaanin kaupunginteatteri on tuottanut tappiota kymmenen vuoden aikana 20 miljoonaa euroa, elikkä 2 miljoonaa vuodessa yrityksen kannalta liiketaloudellisesti katsottuna.

***
Kajaanin Hokki

Ylen uutisissa 18.1.2017 löytyy artikkeli, jossa haastatellaan Kajaanin Hokin ”Epi” Sirviötä. Epi kerännyt talkoilla rahaa Hokille 18:sta vuoden aikana noin 10 miljoonaa erialaisilla sopimuksilla.

Hokin tulot ovat vuosittain uutisen mukaan, että 80 % on tuloista mainostuloja, ja loppu 20 % jää pelitapahtumaan lippu- ja ravintolatuotoista.

Hokin liikevaihto vuodessa lienee keskimäärin noin 500 000 euroa. Kymmenen vuoden aikana keskiarvo on ollut tappiota noin -50 000 euroa. Vaihtelee, sillä yksi voitollinen kausi on ollut ainakin muutama vuosi sitten.

Hokin katsojien keskiarvo lienee noin 800 katsojaa ottelua kohti, ja väki kuitenkin ollut liikeellä teatteriin verrattaessa.

Vähän eri juttu tehdä Hokin tappiota vain – 50 000 euroa vuodessa yrittämällä itse talkoilla, kuin teatterin – 2 000 000 vuodessa, rellestämällä meidän veronmaksajien rahoilla.

Ei olisi iso satsaus ollut Kajaanin kaupungilta antaa hallivuokrat Hokille anteeksi kokonaan, ja joku 350 000 euroa maksaa Hokin laskuja, kun teatteriinkin on kerta noin paljon varaa pienelle piirille.

En ole kulttuurin vastustaja, hyviä on nämä kesäiset maalaisteatterit Naapurinvaaran havukoineen, mutta joku kohtuus pitäisi olla näissä julkisen rahojen ylettömässä jaossa kulttuurille, suhteessa urheiluun.

EDIT  Kajaanin Hokki olisi saanut vuodelle 2016 kaupungin avustusta 21 000 euroa, mutta osa siitä karsittu pois hallivuokra-velkoihin. Aika pieniä summia, verrattaessa teattereille annattaviin julkisiin tukiin.

Erkki Kovalainen

Atte Jääskeläinen sai lähteä – alkaako Ylellä vihdoinkin puolueeton journalismi – vai tuleeko vihervasemmisto takaisin!

Äimistelin jo eilen aamulla 29.5.2017 mielessäni ennen päätomittaja Atte Jääskeläisen lähtöä Yleltä, että kaksi päivää ja Atte saa lähteä.  Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä jo suositteli eroamista Jääskeläiselle facebookissaan.

Surullisen kuuluisan YLEn uutis-ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimitta Atte Jääskeläinen sai potkut, vaikka kuinka sitä silotellaan ”yhteisymärryksessä” tehdyssä päätöksessä, kuitenkaan ei kehdata mainita siinä vielä lisäksi ilman tramadiikkaa!
Attelle vielä kultainen kätten puristus ja 90 000 euroa suolarahaa puolen vuoden palkalla.

Tosin vasta muutamia päiviä ennen Jääskeläinen sanoi, että hän ei lähde mihinkään, jaa taas toisaalta hän nautti Ylen täyttä luottamuusta . Yleensä kun näin sanotaan, niin vähän ajan päästä potkut.
Vanha pariskunta kun alkaa yllättäen kävellä käsikättä, niin kapustan jakoa se yleensä ennustaa.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson on tähdentänyt, että Jääskeläiselle nämä eivät olleet potkut, ja samoilla linjoilla kommentoinut johtaja Lauri Kivinen. (mitä nämä sitten oli?)

Koko jupakka alkoi tästä Ylen Kansan Uutisten (vas) julkaisemasta uutisesta marraskuulla, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilän sukulaisfirma oli saanut 0.5 miljoonan euron tilauksen Terrafamelta, ja Terrafamen kaivosta Sotkamossa tuettu valtion (Sipilän) taholta.

Sipilä pommitti tekstiviesteillä Yle toimittajaa, ja ilmeisesti hänen painostuksestaan YLE muutti jo valmiiksi suunnittelemiaan juttujaan tämän vuoksi.

****

JSN
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi näistä langettavan päätksen Ylelle, ja viime viikonlopppuna möläytti tämä päätoimittaja Jääskeläinen, että YLE taitaa irtautua JSN:stä ja perustaa itse vastaavan elimen.

Myrskyn saatuaan mediassa ja somessa, niin Atte parkaisi hätäpäissään, että sehän oli vain hyvä vitsi..vitsi…vitsi..

Meinasin kirjoittaa eilen aamulla ennen potkuja, että kaksi päivää menee ja Atte lähtee, ja valmiiksi kaappasin tuon kuvan YLEN aamu TV:n lähetyksestä. Ei mennyt kuin muutama tunti.

Äimistelen vaan, että tuon tason mies voi olla noin pöljä! (varatuomari)

Menikö virka ylimielisesti päähän, ja uskaltaa taas laukoa mitä haluaa!

****
Kuka sitten liene näitä potkuja suositellut! Pääluottamusmies Ylellä sanonut, että tätä on odotettukin.

Ylen päättävä elin on hallintoneuvosto, joka on koottu 21:stä kansanedustaja-politikosta, ja sitä johtaa perussuomalaisten Kimmo Kivelä.

Jo talvella oli kannanottoja hallintoneuvoston tiimoilta tähän Jääskeläinen- Sipilä jupakkaan, mutta täysi tuki Ylelle  (Jääskeläinen) Kimmo Kivelän (ps) mukaan, mutta esim demareitten Maari Feldt-Ranta sanoi hallintoneuvoston jäsenenä, että täyttä yksimielistä tukea ei kuitenkaan ollut.

Hallintoneuvostohan ei saisi puuttua mitenkään YLEn journalistiseen sisältöön, vaan vaikuttaa vain hallitukseen päin. Hallitus päättää näistä irtisanomisista.

Talvella tosin jo hallintoneuvoston tai eduskunnan työryhmä Arto Satosen (kok) johdolla jo ehdotti lakimuutosta, että hallintoneuvosto saisi puuttua Ylen stategiaan, eli ohjelmien sisältöön!

Pohjoisen kansanedustaja Mikko Kärnä (keskusta) kirjoitti muutama päivä sitten ja suositteli Jääskeläisen eroamista.

Onkohan kuitenkin vinkattu..!?

***
Alkaako puolueeton aika vihdoinkin Ylellä! Vastaavaksi pätomittajaksi viransijaiseksi Jääskeläisen tilalle on nimetty Ylen r u o t s i n k i e l i s e n toimituksen johtaja Marit af Björkesten.(hän on ainakin puolueeton). Kuka on Jääskeläisen seuraaja?

Palaako Eino S.Revon aikainen ”Reporadio” takaisin entistä voimakkaampana,  vai tuleeko puolueetonta Erkki Raatikaisen tuutista, hetken seesteisen ajan jälkeen! Onko tämä maailmanpolitiikan ilmiötä myös Suomen Yleisradiossa syklinä!

YLEä on peilattu vasemmisto-vihreitten-demareitten sanansaattajaksi, ja muuttuuko nyt YLE vihdoinkin puolueettomaksi? Vai jatkuuko entinen meno ennallaan..

Erkki Kovalainen
Kirjoita kommentti…
 

Maakuntien sanomalehdetkin julkaisee yhä enemmän kirjoituksiaan vain tilaajille maksullisena – parempaa journalismia pitäisi kuitenkin sen vuoksi olla tulossa

Kohta minkaanlaisen lehden lukeminen ei ole enää ilmaista.

Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissaan 29.5.2017, sanomalehtien tulojen vertailusta, ja tulevista muutoksista digitaalisten verkkolehtien ja paperisten printtilehtien välillä.

Tällä hetkellä paperilehdet tavallaan elättävät verkkolehtien uutisointia – vuonna 2016 ovat digisten sanomalehtien tuloista olleet vain 6,8 % kaikista tuloista.

Iltapäivälehdillä (Ilta-Sanomat ja Iltalehti) ovat kuitenkin verkon tulot olleet jo 31 % kokonaisuudesta, eli paperisten versioiden lehtimyynti ja mainostulot kattavat vielä 69 % koko potista.

Paperisten sprinttilehtien tilaukset ovat olleet laskussa, ihmiset lukevat verkkolehdistä netissä uutisia ”ilmaiseksi”. Nämä ilmaiset uutiset ovat oikeestaan nykyään ememmän uutisotsikoita, mutta syvällisempää journalismia ovat makuntalehdetkin siirtämässä maksullisten suojamuurien taakse.

Maksullisten, tarkempien kannaottojen ja kommenttien uutisten pitäisi parantaa kirjoitusten tasoa – koska muuten eivät lukijat ole valmiita maksamaan niistä.

***
Maakuntalehdetkin ovat muuttamassa enemmän uutisiaan ja kirjoituksiaan maksullisiksi

Muutoksen on huomannut viimeisten kuukausien aikana: monet makuntalehdetkin ovat siirtäneet enemmän uutisiaan maksulliseksi: vain tilaajille.

Yleensä lehti kertoo esim. jalkapallo-ottelusta kaikille ilmaiseksi nopeasti ottelun tuloksen, sekä pienen muutaman rivin uutisen siitä. Sen jälkeen lehti tekee tarkemman selostuksen ja raportoinnin ottelun kulusta valmentajien kommentteineen vain tilaajille.

Kainuun maakuntalehti Kainuun Sanomat teki juuri näin vasta AC Kajaanin ja VIFKn kakkosen jalkapallo-ottelusta, ja näin ”pakottaa” lukijat ostamaan verkkouutiset, ja saamaan siitä tilaustuloja mainostulojen lisäksi.

Kainuun Sanomien paikallislehdillä: Kuhmolainen, Ylä-Kainuu ja Sotkomo-lehti, melkein kaikki kirjoitukset ovat maksullisia vain tilaajille, ja vain muutaman harvan jutun kohdalla lukee – tutustu ilmaiseksi.

Monella lehdillä on vielä mahdollisuus facebookin kautta kirjautumalla lukea nämä ”vain tilaajille” tarkoitetut uutiset kiertotien kautta ilmaiseksi, mutta niihinkin näyttää tulleen estoja, joko facebookin jakoa ei enää ole, tai pitää olla vielä siihen erikseen maksulliset erilliset tunnukset.

Eerilaisia käytäntöjä on vielä nykyyään eri lehdillä näistä ilmaisista ja maksullisista uutisista. Muutama lehti rajoittaa viikossa muutamaan lukukertaan ilmaiset kerrat, ja sitten ilmoittaa: että olet lukenut jo viikon ilmaiset artikkelit.

Iisalmen Sanomilla melkein kaikki maksullista: voit lukea maksullista sisältöä, jos sinulla on voimassa oleva tilaus- ja käyttäjätunnus. Normaalailla omilla facebook-tunnuksillakaan ei näytä pääsevän lukemaan näitä Iisalmen Sanomien.fi uutisia. Kaleva. fi taas näyttää vielä sellaiselta harvinaiselta lehdeltä, että kaikki sen sisältö on ilmaista verkossa.

Lehtiä saa tilata maksullisena kokopakettina: verkkolehti, paperilehden näköislehti ja paperilehti, tai näitä kaikkia erikseen eri hinnoittelulla.

***

Perinteisten paperilehtien tilaukset tulee tippumaan

Paperisten lehtien tilaukset tulee tippumaan roimasti lähivuosina, ja ennustettu tulevaisuudessa olevan maakuntia, joissa ei enää ole omaa lehteä. Samalla tientenkin paperilehtien tilaus- ja mainostulot vähenevät, ja jostainhan se on raha lehden kustantamiseen otettava.

Tähän asti on tulovirtana ollut lehdillä, että se kattaa tulonsa puoleksi tilaus- ja mainostuloilla, mutta suunta vie yhä enmemmän mainostuloille, ja tietenkin pitää saada myös lisää klikkuksia lukijakerroista, ja lisää näitä maksullisia tilaajia – että on edes lukijoita lehdille.

Lehdet kilpailevat näistä keskenään, ja vielä sama oma lehti ”kilpailee” paperisen ja digilehdensä kanssa mainos- ja tilaustuloista!

Suurimmat lukijamäärät ovat verkossa iltapäivälehdillä, sitten tullenee Yle, ja seuraavana Hellsingin Sanomat. Yleä on paheksuttu, kun se valtion rahoitteisena on etu muihin julkaisuihin nähden.

Muutamia lehtiähän on vain verkossa, mainittakoon Uusi Suomi, ja roskajulkaisuksi sanottu MV-lehti. Paikallisia lehtiä on myös pelkästään vain verkossa – kuten Kyyjärvellä ilmestyvä NopolaNews.  Kokemäellä nuori mies pyörittää  Kokemäkeläinen-lehteä, joka tosin ilmestynee myös paperisena ja näköislehtenä, josta kuvakaappaus tässä artikkelissa. (mainoksiakin näkyy lehdessä olevan)

***

Motto lehtien tulevaisuudesta

– paperilehtien tilaukset ja mainostaminen vähenee

– yhä enemmän siirtyy juttuja lehdisssä maksulliseksi lukijoille

– digimyynti kasvaa, mutta se ei vielä korvaa paperisten myynnin laskua

– verkkolehtien sisältö paranee pelkän otsikoinnin sijasta, tai ainakin on pakko parantua, mikäli saada maksullisia lukijoita niille

– paperilehdet voivat hävitä melkein kokonaan kymmenen vuoden kuluttua

LÄHDE:   osa  tietoa Helsingin Sanomista

 Erkki Kovalainen @ERKKI äimistelee.fi pysyy jatkossakin ilmaisena kaikille lukijoilleen
 päätoimittaja @Erkki Kovalainen
 
 

·

Jääkiekon Mestis kuopattava pois – Kajaanin Hokki hyvä esimerkki, ja seurat nykyään vain osakeyhtiöitä!

Mestiksessä pelaava Kajaanin Hokki ei saanut Mestis-lisenssiä kaudelle 2017 – 2018. Tähän on tultu! Liiga mennyt sisäpiirin siittolaisten touhuksi, josta ei putoa Mestikseen ja taas vain kabinettipäätöksillä voi päästä Liigaan Mestiksestä rahan voimalla.

Jääkiekossa on sarjat nykyään Suomessa: Suljettu Liiga, Mestis, Suomi-sarja ja sitten 2.divisioona, sekä sen jälkeen vielä alempia maakuntien alasarjoja. Olen monta kertaa kirjoitellut aikaisemmin, että joukkuelajeissa ei tarvita jalkapalloa lukuunottamatta Suomessa, tätä pääsarjan koko maata käsittävää alimmaista lohkoa. Pesäpallo on hyvä esimerkki, jossa naisissa varsinkin Ykköspesiksen joukkueita on paljon joutununut luopumaan sarjapaikastaan.

Kulut pitkien ottelumatkojen vuoksi tuovat kustannuksia pääsarjojen tapaan, ja katsojia ei vaan riitä kattamaan kustannuksia. Kajaanin Hokki on hyvä esimerkki tästä, tosin voi seuran talouden pidossakin olla parantamista! Pelaajat eivät ehdi kouluja käydä ja muuta harrastaa perhe-elämässä, vaikka palkkat eivät varmaan ole huipputasoa mestiksessä

Jääkiekon Mestis on paras ajaa alas ja kuopata kokonaan, että koko Suomen kannalta joukkueet ovat tasa-arvosia matkojen ja kustannuksien kannalta. Mestiksen seurat pitää jakaa kolmeen lohkoon ns. 2-divisioonassa, ja lohkojen kaksi parasta voisivat pelata keskenään jonkun muotoisen ”Mestismestaruuden”, jos siihen yleensä on tarvetta.

Tosin missään muussa joukkuelajissa ei jaeta ylimääräistä mestaruutta Suomen mestaruuden lisäksi, kuin tämä Mestis-mestaruus.

***

Mestiksen seurat melkein kaikki osakeyhtiöitä, aattellisten ry.n sijasta

Mestikseen lisenssin saivat kaudelle 2017-2018 seuraavat 11 seuraa:

Espoo United Oy

Hermes ry.

Iisalmen Peli-Karhut ry.

Jokipojat (Mehtimäki Oy)

KeuPa Hockey Oy

Kiekko-Vantaa Hockey Oy

LeKi Hockey Oy

Heinolan Peliitat Oy

RoKi Hockey Oy

Savonlinnan Pallokerho Oy

Tuto Hockey Oy

Elikkä Mestiksessä on ollut tulevalle kaudelle osakeyhtiöitä melkein kaikki, paitsi ryy-yhdistyksiä vain: Kokkolan Hermes, Kajaanin Hokin paikallisvasustaja Iisalmen Peli-Karhut, ja tämä Mestiksestä rannalle jäänyt Hokki.

Erot varmaan näiden osakeyhtiöiden ja rekisteröityjen välillä on se, että näihin osakeyhtiöihin sijoittavat sponsorit enemmän rahaa, ja yhdistykset pelaavat ”talkoilla”.

Naapurinvaaran Huvikeskus taitaa olla ainoita Suomessa menestyviä tanssilavoja enää vain Sotkamon Maamiesseuran ry:n alaisuudessa..!

Onko kohta Lieksan Hurtatkin ja Hämeenkyrön Hokkaritkin tällä menolla jossain Savo-Karjalan 5.divioonassa Pankakoski OY ja Kyröskoski Oy. Jokipojat ovat olleet vaikeuksissa tämän lisenssin kanssa, ja puhumattakaan Espoosta Liigan ajoilta.

***

Missä Kajaanin Hokki pelaa, jos ei saa lisenssiä?

Viimeisten Hokin sivujen päivitysten mukaan, seuralla on sopimus kaudelle 2017-2018 peräti 21 pelaajalla.

Kainnuulaislähtöisiä pelaajia ovat sopimuksen  mukaan seurassa: Eetu Martikainen, Riku Korhonen, Samu Pyykkönen, Tommi Klemetti ja Erno Räisänen. Muut sopimuspelaajat ovat muualta ja kiertäneet eri seurojen kautta Suomessa. Miten heille käy ja minne työpaikat karkaavat! Tavallaan säälittää heidän puolesta, sillä tuskin he jäävät Hokkiin ilman Mestis-paikkaa, ja millä seura maksaa heidän palkkansa? Työtähän on jääkiekkoilu nykyään päätoimisesti Mestiksessä runsaiden pelien vuoksi viikollakin.

Lisäksi Hokin sivuilla mainitaan, että oman seuran kasvatteja A-junioreista on otettu tulevalle kaudella harjoiturinkiin Hokin  mestisjoukkueeseen:  Jesse Niskanen, Toni Koskienen, Anton Ovchinnikov, Konsta Vihonen, Jesse Manninen, Juho-Ville Kyllönen ja maalivahti Lari Kukkohovi.

Suomi-sarja on yhtä kehno sarja Hokille, kulut kovia Forssaan ja Tampereen seudulle ottelumatkoille matkustamisen vuoksi, vaikka katsojia  varmaan saman verran Kajaanin hallissa, kuin Mestiksen aikoihin.

Olisiko Hokin kannalta paras aloittaa pelaaminen 2.divisioonassa näiden kainuulaislähtöisten pelaajien kanssa paikallispelejä Sotkamon Kiekkoa vastaan! Ponnistaa sieltä sitten minne rahkeet riittää. Mahdoton yhtälö on kuitenkin nyt pelata edes Suomi-sarjaa, jos ei muuteta seuraa osakeyhtiöksi, ja joku rahakas sijoittaa seuraan..(Kajaanissa ei taida näitä sijoittajia kuitenkekaan löytyä etelän seurojen tapaan)

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI:

Mestis mennyt liian ammattimaiseksi liian suurien ottelujen määrien vuoksi. Pelaajat kuitenkin ovat työssään pienellä palkalla, ja tästä kärsii kaikki – seura ja pelaajat. Pelaajat eivät ehdi käydä koulua, ja valmistua ammattiin – mitä sitten edessä, jos Liigaan, KHL:ää, tai NHL:ään tai muihin Euroopan sarjoihin ei päästä! Sinne asti vain harva menee ammattimaisesti näiltä tasoilta kiekkoilemaan.

Liiga olkoon liikaa, siellä on eri taloudelliset mahdollisuudet tätä näin harrastaa, mutta alemmissa sarjoissa näin ei!

Purkukiekko pitää tehdä koko Suomen jääkiekolle: Liiga purkaa,että sieltä voi nousta ja tippua, Mestis pois ja kolme alalohkoa tilalle, seurojen talkootyö kunniaan alemmissa sarjoissa osakeyhtiöitten sijasta, Mestikseen ja Liigaan pääsyä  pitää helpottaa rajoitusten purkamisella, mutta seuroillakin pitää olla omaa älyä, että onko siellä mahdollisuuksia olla ja menestyä.

Parhaat jääkiekkoilijamme pelaavat ulkomailla, ja ovat liian väsyneitä edustamaan isänmaataan MM-kisoissa, vaikka pääsisivät kisoihin.

Suomen jääkiekko on kohta tuhon partaalla! Kajaanilaisille jääkiekon ystäville on kuitenkin lähellä Savolaisten Iisalmessa tarjolla vielä  sitä kaivattua Mestistä,  Iisalmen Peli-Karhujen ansiosta.

Taitaa olla Kajaaniin suunniteltu uusi jääkiekon harjoitusalli kuopattu tällä menolla politikkojen toimesta.

 

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
Erkki Kovalainen
 

Kaisa Leena Mäkäräisen julkisille facebook-sivuille kirjoitukseni julkaisusta täysi esto edes tirkistelemään!

Kirjoitin 3.huhtikuuta 2017 blogiini – @ERKKI äimistelee.fi  kirjoituksen otsikolla: ” Kontiolahden SM-hiihdoissa yhteislähdössä miesten ja naisten aikaerot olleet kärjen osalta 14 sekuntia kilometrillä – maailman parhaat naiset juoksevat puoli- ja kokomaratonilla lähes Suomen miesten ennätysvauhtia”

 Jaoin kirjoitukseni blogini kautta julkiselle Kaisa Leena Mäkäräisen fanisivustolle facebookiin, jossa on jotain yli 9000 jäsentä, ja sivujen ylläpitäjinä on kaksi ulkomaalaistaustaista niemeä.

Jaon syynä sinne sivulle, oli koska Kaisa Mäkäräinen hiihti huippuvauhtia viestissä, ja vertailun yhtenä pointtina oli juuri Kaisan ja muiden suomalaisten hiihtovauhti, verrattuna miehiin.

Keskustelua oli näistä miesten ja naisten vauhdeista paljonkin aivan asillasesisti kirjoitukseni johdosta, mutta kesken keskustelun joku Mäkäräisen sivuilla kommentoi: mene muualle jonnekkin hiihtokeskusteluun näistä äimistelemään.  Annettiin ymmärtäää, että minua ei siellä Kaisa Leenan sivuilla tarvita ja sivujen ylläpito voi puuttua asiaan.

Jotain väsäsin siitä facebookiin, ja olen unohtanut koko asian, mutta päätin eilen katsomassa mitä juttua siellä Kaisa Leena Mäkäräisen fanien julkisella facebook-sivuille kuuluu, kun hiihto- ja kilpailukausikin on jo lopussa!

***

Näköjään äimistelijää on kokonaan estetty tirkistelemästä näitä Kaisan sivuja

  Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräistä googlettamalla löytyy ainakin seuraavia facebook-tai vastaavia ryhmiä: Kaisa Mäkäräinen MC voittoon – suljettu ryhmä 5310 jäsentä, Kaisa Mäkäräinen official, pelkkä Kaisa Mäkäräinen – tykkää sivusta, @Kaisa Mäkäräinen ja hänen omat sivunsa, Kaisa Mäkäräinen kiinnostava kohde, ja vielä oli joku Kaisa Mäkäräinen vain yhdellä kaverilla, sekä tämä Kaisa Leena Mäkäräinen, jolle sivulle en enää pääse mitenkään!

Fb-kaverini sivujen kautta katsomalla facebookiin kirjautumalla löytyy tämä Kaisa Leena Mäkäräisen sivut, ja avoimena näkyy siellä julkaisuja olevan, mutta minä en näe niitä oman fb-kirjautumisen kautta yhtään.  Puhelimen kautta pääsin kerran Kaisa Leena Mäkäräisen sivulle aamulla, mutta sitten tuli lukon kuva päälle…

Tykätä näköjään voi kirjoituksista näillä julkisilla Kaisa Leena Mäkäräisen sivulla, mutta ilman liittymistä ryhmään ei voi sinne mitään kommentoida.

En siis voi siis edes kysyä, mistä boikottini sinne johtuu, ja onko se elinikäinen – kuten ensin hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrön kieltäminen kokonaan valmennuksesta.

Tuo  ”Kaisa Mäkäräinen MC voitoon” suljettu fb-ryhmä tuntuu  jotenkin noista Kaisan ryhmistä järkevimmältä, kuin tämä  Kaisa Leena Mäkäräisen julkinen ryhmä. En ole toisaalta enää tämän jälkeen, edes uskaltanut pyytää mukaan tuohon MC voittoon ryhmäänkään.

Tosin Kaisa Leenan sivulla on hyviä juttuja hänestä, äimistelen vaan että miksi tuolla kirjoituksellani pantiin minut boikottiin. Ehkä ei ole hyvä arvostella keskenään miesten ja naisten hiihtovauhteja – erojahan niissä väkisellä on vielä paljonkin, ja sen ymmärtää jokainen.

Loukata ei tosiaan ollut ketään tarkoitus tällä blogi-kirjoituksellani naisten ja miesten hiihtovauhdeista.

P.S. Kaisa Mäkäräisellä itsellään ei varmaan osuutta ole tämän Kaisa-Leenan  julkisen ryhmän perustamisesta fb-sivulle, ja sen vuoksi ei minua häritse tuo poistaminen ryhmästä – tosin äimistelyttää, että miksi poistettu kokonaan näkemästä, kai kommentoinnin esto olisi riittänyt!?
Harmittaa tosin vähän Kaisa Mäkäräisen puolesta koko juttu!
En päässyt ollenkaan noin vuorokauden aikana,  tuon Kaisa Leenan siuvuilta poistamisen jälkeen omille facebook-sivuilleni julkaisemaa mitään. En tiedä onko asioilla mitään yhteyttä, facebbookista ei toisin sähköpostiin tullut siitä minkaanlaista ilmoitusta
 

·

Kajaanissakin pelattu kiihkeitä paikallispelejä jääkiekossa jo 50-luvulla

Jääkiekon MM-kisoja pelataan parhaillaan Saksassa, ja milloin on jääkiekkoilu alkanut Kajaanissa ja Kainuussa?

Siinä jos kiihkeitä ovat olleet Kajaanissa paikallispelit jalkapallossa 70-luvulla Kajaanin Palloilijoiden (KaPa -SVUL) ja Kajaanin Hakan (Kajha -TUL ) kesken, niin jääkiekossakin on pelattu kiihkeitä paikallispelejä jo 50-luvulla.

Nyt tosin nämä liittorajat ovat hälvenneet entisten liittorajojen Työväen Urheiluliiton ja SVUL:n ajoilta.

***
Kajaanin kauppoppilaitoksen rehtorin Heikki Kivelän sanotaan tuoneen jääkiekon Tampereelta Kajaaniin, mutta toki ennen sitäkin jääkiekkoa on pelattu Kainuussa. Heikki Kivelä oli kylläkin vaikuttamassa 60-luvun alussa, että jääkiekko virallistettiin SVUL:n Kainuun piiriin.

Ensimmäinen kaukalo tehtiin Kainuussa Kajaaniin 1946, ja KaPa sekä Kajaanin Palloseura ( KajPS – TUL) aloittivat jääkiekon vuonna 1950 seurojensa ohjelmassa.

Seurat pelasivat alemmissa sarjoissa, ja lisäksi vielä KajPS TUL:n mestaruussarjaa. KajPS on voittanut hopeata tässä TUL:n sarjassa. KajPS on vierillut ottelumatkoilla aikoinaan Neuvostoliitossa.
Kapalla hiipui kuitenkin toiminta jääkiekossa, mutta se otettiin taas uudestaan mukaan 1955.

Kajaanin Palloseura lopetti jääkiekon 60-luvun lopussa. Kapa lopetti 1962, ja perustettiin nykyinen HOKKI.

Työväenurheiluliiton puolelta ei luovutettu, kun saatiin jäähalli 1989 Kajaaniin, ja 1990 perustettiin jalkapalloseura Peli-Poikien jäljille jääkiekkoseura Kajaanin Peli-Pojat, ja senkin akitiivinen toiminta loppui 90-luvun lopulla.
”Kyllä kaksi jääkiekkoseuraa kaupunkiin mahtuu, kun on jalkapalloseurojakin useita”, oli TUL:n puolelta tuolloin sanottu.

***

Jääkiekkoa alettiin harrastaa jo aikaisemmin pitäjillä Kainuussa Suomussalmen Rastin, Kuhmon Kivan ja Sotkamon Jymyn toimesta. Nykyisin nekin ovat eronneet pääseuroista ja on tullut tilalle Sotkamon Kiekkoa, Kuhmo HT, ja Suomussalmen Palloseura.

Paltamon Urheilijat voitti 1984 jääkiekossa 4.divisioonan itälohkon, ja seuran tunnettu kasvatti on Veli-Antti Leinonen, joka päässyt urallaan Amerikkaan asti.

Paltamon Urheilijatkin on nyt jääkiekossa nimellä Puumat.

Puolangalla ollaan vielä ryhtikkäitä jääkiekossa: seura ei ole vielä mikään Puolanka HT, vaan edelleen Ryhti.

Kajaanissa on vielä lisäksi harrastus-ikämies joukkue Vaihokki.

Nyt on katsottu uusi harjoitushalli jääkiekolle tarpeelliseksi Kajaaniin!

LÄHDE Lauri Kiviniemi: Kainuun Liikunnnan ja Urheilun historia – osat I ja II (kuva kirjan sivuilta

Kölinveden historia ulottuu Puolangalle asti – ja ” taivas varjele mitä sieltä vielä tulee”

Jääkiekon MM-kisojen 2017 mitalipelit huipentuu Saksan tunnetussa kaupungissa Kölnissä, joka on kuuluisa vanhasta Kölninvedestään. Tämä hajuvesi on nimeltään Eau de Gologne – 4711,  ja Suomessa tunnetaan myös nimellä ”outo kolina”.

Eau de Gologne kehitettiin Kölnissä jo vuonna 1709, ja sen historian juuret ulottuu syvälle Kainuuseen Puolangalle asti. Ollessani Kajaanin Keskon varastolla töissä 70-luvun puolessa välissä: äimistelin, että miten noin paljon Kölnin vettä virtaa Puolangan kauppiaille jako- kuormissa. Varastonhoitaja vastasi, että sitä nautitaan siellä Kainuun korvessa myös sisäisesti!

Eau de Gologne on paras hajuvesi miesten kuuluisan Mennenin jälkeen!

Puolangalla oli silloin vielä kyläkauppoja muistaakseni kirkolla, Kotilassa, Puokiolla, Suolijärvellä, Törmänmäessä ja Joukokylässä..? Kauppiaiden nimiä olivat: Virrankari, Väisänen, Kemppainen ja Kanniainen.

Nykyään Puolangalla on Alko, ja puolankalaiset asioivat nyt pääasiassa Oulun suunnassa Pohjanmaalla. Köln on tunnettu myös  Kölschiksi-tyyppisistä olueistaan, ja suomalaiset leijonafanit ovat varmasti nauttineet niitä paikan päällä MM-kisoissa kiitettävästi. Suomessa on Karjala olut vallannut MM-kisat mainonnallaan.

Kuulemma ”outo kolinata” nautittuaan,  tuli sen jälkeen mehevät ruusuntuoksuiset pierut.

***

Leijonat taisteli Erkin päivänä  itsensä jatkoon, lyömällä Trumpin vielä hallitseman USA:n, Venäjän kaato olisi voinut olla jo vaikeampaa..

Lauantaina pelataan jääkiekon MM-kisoissa Kölnissä pääsystä loppuotteluun. Vastakkain ovat Suomi-Ruotsi, ja Venäjä- Kanada. Kaksi suurta jääkiekon maata saa joka tapauksessa pelata vain pronssista.

Kölnissä pelattiin jääkeikon MM-kisoja vuonna 2010, ja ne muistetaan suurullisen kuulusta Leijonein häviöstä Tanskalle 4 -1, ja Suomi jäi mitalien ulkopuolelle – ollen vasta lopullisissa tuloksissa 6.

Seuraavana vuonna Suomi voittikin maailmanmestaruuden, ja ne muistetaan kahdesta ilmaveivistään: Mikael Granlundin maalista, sekä Pasi Nurmisen kaatumisesta Finnairin sinivalkoisen lentokoneen portaissa Leijonien paluumatkalla Vantaalla.

***

Suomella on nyt kaikki mahdollisuudet Kölnissä vaikka kultaan, alkuvaikeuksista huolimatta. Suomen ja Ruotsin ottelun tulosta on vaikea ennustaa, mutta Kanada päässee loppuotteluun, voittamalla Venäjän.

Olisi se toisaalta hienoa, jos Venäjä ja Suomi pelaisi loppuottelussa, ja Leijonein voittaessa Putinikin hiljentyisi syvään huokaukseen.

Antero Mertaranta on MTV:llä maailman paras jääkiekon selostaja, ja aurinkokuningas Juhani Tami Tamminen maailmanmestari kommentoija: ”hyvät veljet”, mitä minä sanoin..

Kamppailut jatkuu lauantaina, ja Mertsin sanoin: ”taivas varjele mitä sieltä vielä tulee

@erkkikooaimistelee.fi

 

Poliisi-kansanedustajat saavat nuhteita eduskunnassa rangaistukseksi, kun äänestävät vakaumuksensa ja äänestäjiensä puolesta!

Hallintarekisteristä vihdoinkin päästy eduskunnassa äänestämään: tulos 94 – 62 lain hyväksi, joka tekee suomalaisomistajien mahdolllisuuden hallinnoimaan ulkomaalaisten rekisterien kautta, jos suomalainen yhtiö laskee osakkeita liikkelle toisessa maassa. Poissa oli äänestyksestä 43 kansanedustajaa.

Perussuomalaiset poliisitaustaiset kansanedustajat Mika Raatikainen, Tom Packa’len ja Veera Ruoho äänestäneet lakia ja ”puoluettaan” vastaan. Rääkkyläläinen ylonstaapeli Kari Kulmala on ollut matkoilla äänestyksen aikaan Grönlannissa (olisi äänestänyt vastaan), ja Reijo Hongisto ilmeisesti ei ole uskaltanut äänestää vastaan. Lisäksi perussuomalaisia kansanedustajia on lakia lukenut varatuomari Leena Meri, ja hänkin lienee äänestänyt hallintarekisterin puolesta.

Vastaan äänestäneet, sanovat jopa poliisivalan kunniottavan tällaisia veronkierto-rekstereitä vastaan.

Nyt Toimi Kankaanniemi ilmeisesti persujen ryhmyrinä, ja vielä Timo Soinin tätä esittämänä antaa ”vakavia” nuhteita näille vastaan ängänneille rikkureille.

Alun alkaen perussuomalaisethan juuri olivat tätä hallintarekisterilakia vastaan.

***
Vuonna 2012 saivat vakavat nuhtelut puolueeltaan neljä kokoomuslaista poliisitaustaustaista kansanedustajaa – Kari Tolvanen, Kalle Jokinen, Pertti Hemmilä ja Kari Mäntymaa, kun äänestivät polisien eläkeiän korotusta vastaan.

Kajaanin poliitiikassa esitetään nyt tarkastuslautakunnan taholta kaupunginvaltuuston ratkaistavaksi Kajaste-hankkeen tiimoilta, kirjallista huomautusta kaupunginjohtaja Jari Toloselle ja kirjallista varoitusta hallintojohtaja Tuija Aarniolle.

***
Tasa-arvoisen avioliittolain osalta oli myös melkoista säpinää aikoinaan demareitten ja vasemmiston taholta: selvää painostusta oli puolueilta kansanedustajille, että miten pitää äänestää omia aivoja vastaan.
Parhaat kansanedustajat eivät demareilta uskaltaneet tulla äänestyspaikalle: olivat poissa ja luikkivat karkuun pelätessään rangaisuksia vastaan äänestämisestään.

Mitähän teatteria tämä eduskunta oikeestaan alkaa olla, leikitäänkö rosvoja vai poliiseja ja omat aivot saa heittää nurkkaan..

Miltähän se tuntuu poliiseista, kun heitä rangaistaan peräti nuhteluilla, kun äänestäneet oman vakaumuksensa puolesta.

Kuvakaappaus perusuomalaisista poliisi-kansanedustajista Suomen Uutisten sivullta. Vasemmalta lähtien: ylikonstaapeli Reijo Hongisto Vimpeli, rikoskomisario Mika Raatikainen Helsinki, komisario Tom Packal’en Helsinki, poliisi Veera Ruoho Espoo ja ylikonstaapeli Kari Kulmala Rääkkylä.

 

Paljain jaloinkin voi juosta kovaa – parantaako Monzan ME-testissä käytetyt tossut aikaa juoksijalla 4% !

Maratonilla Italian Monzassa paineli kenialainen Elvid Kipchoge lähelle kahden tunnin maagista rajaa 2.00,25. Juoksutesti ei ollut varsinainen kilpailu, vaan sponsorin Niken järmestämä mainostemppu tossumerkilleen.

Apua tuli vielä kovalle ajalle vaihtuvista kirittäjistä ja vauhtia tarkkailtiin koko ajan erilaisilla teknisillä välineillä.  Rata oli tasaisen helppo formularata, ja sekin auttoi tuloksessa.

Nike tietenkin mainostaa samalla Kipchogen käyttämää ”ihmetossua”, joka parantaa Niken mukaan suorituskykyä 4 % . Ilta-Sanomien artikkeli 5.5.2017.

Siis tuolla lupauksella 2.30 maratoonari parantaa tällä tossulla aikaansa 6 minuuttia. Tavallinen 2.30 hölkkääjä saa siis 2.24 ajan tossun ansiosta! Kolmen tunnin maratoonari parantaisi tossuilla aikaansa jo noin 2.52.

Kipchoge olisi päässyt vain noin 2.05 aikaan laskennallisesti maratonilla ilman näitä energia-tossuja! Siihen jos lisätään radan helppous, kirittäjät ja valojänikset: niin hänen aikansa ilman kaikkia noita apuja olisi ollut vain jotain 2.10 !

Niken tossun pohjassa on jonkinlainen kaareva hiilikuitulevy: sen avulla pystyy juoksemaan taivuttamatta varpaitaan, ja siten säästää juoksija energiaa jopa 13%. Eräänlaiset jousitossut? Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF äimistelee, että hyvääksytäänkö tällaisella tossulla juostut tulokset virallisiksi ennätyksiksi!

Parempaa mainosta kyllä saa hakea!

***
Varpaillakin voi juosta kovaa

Vastapainona Niken mainostossulle, juoksi omat tossunsa hävittänyt Ibrahim Mukunge Wachira sukkasillaan viikonloppuna, Tarton 23 km:n voittamassaan mantiejuoksussa aikaan 1:13,23. Aika vastaa hänen juostuna puolimaratomnilla noin 1.06 – 1.07 loppuaikaa.

Rooman olympiamaratonilla 1960 oli Abebe Bikilan ainoat tossut taas niin loppuun kuluneet, että hän pisteli avojaloin olympiakultaa maratonilla aikaan 2.115,16, joka oli uusi ME.

Pekingin MM- herätti huomiota Jemenin 16-vuotias Abudullah al-Owabani, joka alkuerissä 5000 m kipitti avojalaoin aikaan 16.02,55.

Brittiläinen juoksija Bruce Tulloh voitti Euroopan mestaruuden 5000 m Belgdradissa 1962 ajalla 14.006,6 paljain jaloin.

Indinapoliksessa puolimaratonilla 18-vuotias nuorukainen Benjamin Pachev juossut muovisilla halvoilla Crocseilla ajan 1.11,53. Perheellä ei ole varaa ostaa parempia tossuja, ja Pachev tykkääkin noista mukavan vilpoisista reikäsistä muovi-krokseista.

Kajaanissa sotilaiden MM-kisoissa 1990 voitti itävaltalainen tai sveitsiläinen juoksija 5000 metriä ilman tossuja, vain varpaat ja päkiä teipattuna. Hän menestyi myöhemmin jossain muussakin arvokisoissa, mutta hänen nimeään en muista.

Martti Vainiolta muistaakseni varastettiin kilpatossut  80-luvulla jossan Euroopan katujuoksussa. Martti oli joutunut hätäpäissään ostamaan jotkut kuluneet lättänätossut paikalliselta kadunmieheltä, ja oli vielä niillä voittanut kilpailun.

Itse voitin Sotkamon Jymyn maastojuoksumestaruuskilpailut B-pojissa Vuokatissa 1968 kangas-retukengillä ja suorissa housuissa…

***
Juoksijoille myydään vääriä lenkkareita

Nykyään ovat olleet frendinä kaikenlaiset pronaatio-tuet, geelit ja ilmatyynyt vaimennuksina juoksutossuissa. Taas uudestaan on herätty käyttämään notkeita vaimentamattomia sukkamaisia tossuja askelen normaaliin rullavuuteen, tehokkaaseen päkiällä juoksuun ja alustan hyvään kontaktiin.

Feet-merkkistä tossua lanseerattiin vuosi-pari sitten juuri tällaiseksi, ilman turhia tukia ja vaimennuksia olevaksi kevyeksi rullaavaksi juoksutossuksi.

Paavo Nurmen ja Hannes Kolehmaisen aikan harjoiteltiin melkein nahkakengillä ja tulokset olivat kuitenkin siihen aikaan kovia. 60-luvulla oli ainoastaan Suomessa Karhun valkeata M-kenkää läskipohjalla tarjolla juoksijoille.

Näissä pronaatio-tossuissa on vielä se väärää, että niitä myydään asiakkaille erilaisilla testeillä, vaikka juoksija ei niitä tukia tarvitse. Tossujen hinta nousee, niistä tulee painavia ja kömpelöitä, ja jopa juoksijan jalat ovat vaarassa.

Itse myin juoksutossuja ammatiksseni yli 30 vuotta, ja siinä ohessa juoksin maratonilla parhaan ajan Korsossa 90-luvun alussa 2.28. Varmaan olen testannut erimallisia tossuja ja merkkejä vähintään 200 – 300 paria, ja kaikista parhaimmat minulle olivat sellaiset tossut, missä vähiten kaikenlaisia vaimennuksia ja lisähärpäkkeitä.

Kajaanin Citymarketin halpakorista löysin myrkynvihreät rumat vaimentamattomat Convers merkkiset ilman erilaisia tukia olevat tossut, ja ne olivat juoksu-urani ylivoimaisesti parhaat: kilpailin niillä niin kauan kuin vähänkin pohjaa oli niissä jäljellä..

Välillä niitä yksinkertaisia tossuja vain ei meinannut mistään urheiluliikkeistä löytää, vaan piti hakea sopivia tossuja itselle tavaratalojen halpakoreista, vaikka myin kalliita vääriä tossuja asiakkaille toisessa urheiluliikkeessä!

Harvinaista oli myös löytää lennkkareita sellaisille juoksijoille, joilla oli supinaatiota, eli tossu kului ulkosyrjältä, ja sellainen malli taisi olla vain Adidaksella. Tällaisia jalkatyyppejä on hyvin vähän maailmassa olemassa. Sellainenkin ihme oli 90-luvulla, kun italialaisessa Lotto –merkkissessä tossussa oli vain vaimennus päkiän alla, ja kantapää kengässä  matala – hyvä tossu oli juosta päkiällä juoksevalla, mutta outo alussa. 

Tuohon tossujen valintaan ei sen enempää, niistä on kirjoiteltu paljon ja jokainen juoskoon mieleisillään vaimennuksilla, pronaatiotuilla ja  eri merkeillä. Suunnistus-, talvinastatossut ja polkujuoksuihin tarkoitetut tossut ovat vielä toinen juttu.

***

Juoksutossuja on erilaisilla pohjan paksuuksilla ja vaimennuksilla

Ylimmässä kuvassa (äimistelyn lopussa) vanhoja tossujani. Kuvan ylimmät keltaiset Pumat ovat kaikilla mausteilla ja siitä mennään kuvassa alaspäin vaimennuksien vähetessä. Alimissa sinisissä Puumissa ei ole mitään vaimennuksia ja tosi ohutpohjaiset: ne olivat minulle kaikista parhaimmat. Tuosta ylimmästä keltaisesta Puumasta verrattaesa löytyy erimerkeiltä vieläkin jämäkämpää tavaraa, ja tuon sinisen alimmaisen ohutpohjaisen tossun lisäksi on vielä ne juoksuun tarkoitetut varvas-sukat juuri ilman minkaanlaista pohjaa.

Alimaisessa kuvassa pitäisi olla ne Kipchogen käyttämät energia-tossut, joilla hän juoksi Monzassa maratonin 2.00,25.

Voiko tuollaiset Kipchogin käyttämät tossut parantaa aikaa 4 % tavallisiin tossuihin verrattuna, ja voiko tosiaan juosta vaikka paljain jaloin maantiellä!  Pitääkö juosta päkiällä tehokkaasti ilman kantavaimennuksia, vai olla tossuissa kaikki mausteet ja härpäkkeet.—

J.K. kannattaako tavalllisen harrastajan hankkia tuollaiset ihmetossut, muutaman minuutin ajan parannukseen maratonilla – hintakin varmaan tulee noilla olemaan vähintään 200 – 250 euron luokkaa, jos niitä on yleensä saatavillakaan tavalliselle tallaajalle?
Tietenkin monet harjoittelevat paksumpipohjaisilla vaimennetuilla tossuilla, mutta kilpailevat kevyemmillä kisoihin tarkoitetuilla kilpakengillä.  Nämä pitää monesti käsitellä erillisinä asioina.

 

 

Suunnistuksen MM-kisojen karttaa paljastettu ”vahingossa” Viron televisossa – Kajaanin Suunnistajat oli edelläkävijä siinä jo Rastiviikolla 1988

Tamperelaisen Kestävyysuheilu.fi artikkelissa 8.5.2017 kerrotaan, että Viron yleisradio ERR näyttänyt ohjelmaa seuraavista suunnistuksen MM-kisoista Etelä-Virosta teemalla: ” Suunnistuksen MM-kilpailujen maasto on kilpailijoille salaisuus”

Ohjelmassa vilahtaa MM-suunnistusten pitkän matkan karttaa näkyvillä muutamia sekunteja. Taitavat nörtit kaivat ja tekevät jopa tuolla vilauksella siitä jonkinlaisen kartan, ja ainakin kisojen maastopaikka tulee suunnistajille tiedoksi. Aina joku ”kaappaa” noita ohjelmia, vaikka ne myöhemmin häviäisivät radiokanavien jälkilähetyksistä.

Onko kysymyksessä kuitenkin vain tarkoituksella tehty harhautus, että suunnistajat tutkivat etukäteen vääriä maastoja ja karttoja!

Kolme vuotta sitten tosin Portugalissa EM-kisoissa lipsahti järjestäjiltä edellisenä iltana pitkän matkan kartta ja jopa rata näkyville. Järjestäjät joutuivat suunnittelemaan uudet radat ja viemään vielä yöllä rastit metsään. Tuo nyt ei kuitenkaan tuntunut suunnistajien tahalliselta harhauttamiselta väärille reiteille…

***

Nykyään ollaan avoimimpia, mutta mastoon ei saa mennä etukäteen tutustumaan

Nykyään on avoimempaa tuo karttojen paljastelu järjestäjienkin taholta, sekä erilaisista karttaplveluista netistä löytyy hyviäkin maasto-peruskarttoja tulevien suunnistuskilpailujen maastoista. Arvokisoissa järjestäjät jo paljastavat kilpailuissa käytettävän maaston vuosia ennen: julistamalla alueen harjoituskieltoon.

Erilaiset GBS-seurannat kisapaikalla televisiosta ja netistä tuovat jo maaston nähtäville osaksi jopa ratoineen myöhemmille matkaan lähteville suunnistajille.

Vielä 80-luvulla käytiin ostamassa peruskartta kirjakaupasta, ja sitä tirkisteltiin salaa, kun tiedettiin tulevien Pohjois-Suomen mestaruus-suunnistusten pitopaikka ja maasto Hyrynsalmella.

Ennen olivat iltarastitkin jopa niin salaisia, että tapahtuman pitopaikka julistettiin vasta tunti-pari ennen alkua, viemällä ajo-ohje johonkin määrättyyn paikkaan, esim urheilukeskukseen. Kajaanissakin 70-luvulla taisi olla vain kaksi varsinaista suunnistukartaa ja on siinä ollut kyllä salaamista!

Kajaanissa Kajaanin Suunnistajat ja Kuohu veivät perinteisesti ajo-ohjeensa iltarasti-tapahtumasta urheilukentän portille. Muistan kun kerran töissä ollessani urheiluliikkeessä 70-luvulla, iltarastien järjestäjä kävi asioimassa iltapäivällä asiakkaanani ja ei paljastanut vielä ”tiistairastien” pitopaikkaa, että olisin töistä suoraan voinut mennä sinne, ilman koukkausta urheilukentän portilla. Oli se kyllä salakähmäistä puuhastelua!

Myöhemmin on tullut tavaksi, että iltarastien ajo-ohjeet, paikat ja kartta julkaistaan jo aikaisin talvella kalenterissa ja seurojen sivuilla.

***

Onko karttojen tirkistely etukäteen suunnistuksen salaista dopingia peesauksen lailla, josta ei paljon puhuta!

Kansallisten kilpailujen ajo-ohjeista ja muista tiedoista jo helposti saa suunnistaja selville tulevien kilpailujen maaston, ja niitä voi sitten suunnistaja tirkistellä joko vanhoista kartoista, tai erilaisista karttapalveluista tietokoneen ääressä.

Onko tällainen karttojen tutkiminen ja  jopa salaa maastossa käyminen etukäteen suunnistuksen salaista dopinkia peesauksen ohella, josta vaan ei paljon puhuta! Sama kai arvokisoissa olisi jakaa valmiit kartat ja jopa radatkin tasapuolisesti kaikille kilpailijoille viikkoa ennen, jotta se tekisi tasapuolisemmat olosuhteet kaikkien maitten urheilijoille.

Nykyiset kaupunki-sprintit tarjoavat suunnistajille helposti etukäteen tutustumista, kun taajamista on saatavina hyviä karttoja katuineen, joskin järjestäjät muuttavat niitä keinotekoisesti erilaisine aitoineen, kiellettyine alueineen ja esteineen.

Sotkamon MM-suunnistuksissa 2013 maailmanmestaruuden sprintissä voitti Märten Boström [ruotsalainen O koneessa rikki], ja hän oli päässään jo suunnitellut mahdoliset reitinvalinnat omalla oletuksellaan tulevasta kilpailusta.

Mitä hyötyä näistä karttojen tutkimisista sitten lienee!

***

KaSu edelläkävijä vahingossa karttojen paljastuksessa

Kajaanin Suunnistajat paljastivat Rastiviikon maaston jopa kisojen lehtisen etusivulla vuonna 1988 Kainuun rastiviikolla. Kilpailijoille, toimitsijoille ja yleisöllekkin painetussa Rastiviikon ohjelma-lehtisessä näkyi Rastiviikon karttaa etusivulla Joutenlammilta.

Sitä äimisteli monet, että mitä tämä on! Eräs Kajaaanin Suunistajien johtohenkilö käänsi mediassa juttua siitä  kilpailukartan paljastuksesta, että Kasulaiset haluavat olla ”avoimina” suunnistajille, ja suunistus ei ole enää mitään salaista urheilua.

Todellisesti tuo oli vielä siihen aikaan suuri moka, vaikka maastosta oli aikaisemmninkin tehty kartta vuonna 1977. Monet suunnistajat olivat ensi kertaa tällä rastiviikolla, ja ne taisivat vielä olla MM-katsastukset naisille ja miehille.

Virhe ei ollut kuitenkaan Kajaanin Suunnistajien, vaan lehtisen painaja Kainuun Sanomien kirjapaino oli painossa tehnyt tämän virheen maaston ja kartan paljastuksesta.

Yleensähän kilpailujen kartta paljastetaan vasta ennen kilpailujen alkua kisapaikalla, ja siinä on valvojan lausunnot, sekä merkitty mahdollisest muutokset painatuksen ja kartoituksen jälkeen karttaan tulleista muutoksista.

Tosin pieniä palasia nykyään näkyy laillisesti järjestäjien toimesta suunnistuskilpailujen kartoista jo aikaisemmin kilpailukutsuissa ynm. somessa ja mediassa.

***

Tulliko sittenkään vahingossa tämä Viron MM-kilpailujen kartan paljastaminen, vai onko se vaan suunnistajien harhaan juoksuttamista?

Toisaalta tuntuu, että enää ei vahingossa tällaisia maaston ja kartan paljastuksia tule, vielä kun on kysymys MM-suunnistuksista ja televisossa yleisradion näytettävästä ohjelmasta.

Onko siis Viron tapauksessa kysymyksessä:

–  oikeesti vahinko

– kilpailijoiden harhautus, ja kisa juostaan eri maastoissa (virolaiset ovelia)

– vai avoimesti järjestäjät haluavat antaa kaikille tasapuolisesti tietoa kilapailujen paikasta ja kartasta

Viron MM-kisojen kartan vilautuksessa vilahtaa Vihla järv Kokomäen kylän pohjoispuolella, ja joko siitä alueesta tirkistellään perus- ja muita karttoja – sekä onko jo joku vakoilemassa maastossa..

Kainuun rastiviikolla salattiin kilpailumaastoa 60-luvulla

Toivo Kilponen kirjoittaa kirjassaan – ”Metsä kirkkoni olla saa”, että kilpailumaastoa salattiin ovelasti vuonna 1969 järjestäjäjien Kajaanin Suunistajien ja Kainuun Ärjyn toimesta: Kilapailumaasto pyritiin salaaman  nahdollisimman pitkään. Ärjyn kisoihin oli opastus Kontiomäestä ja KaSun lauantain kisoihin taas Jormualta, vaikka kilpailukeskus oli sama. Kyllähän monet suunnistajat jo aavistivat mistä oli kysymys, mutta sellaineinen oli silloin maan tapa.

Tuntuu tuo kyllä aika turhaltakin salailulta..

***

Suunnistuksen MM-kilpailut Virossa 30.6. – 7.7.2017

LÄHDE: Kestävyysurheilu .fi , Kirja: ”Metsä kirkkoni olla saa” – kirjoittanut Toivo Kilponen