Kajaanin Hokki yrittänyt sentään talkoilla pärjätä taloudellisesti jääkiekossa, mutta teatteri rellestää meidän veronmaksajien rahoilla

Aloin tuossa tutkimaan ja vertailemaan (äimistelemään) konkurssiin menevän Mestiksen jääkiekkoseuran Kajaanin Hokin ry.n, ja Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen avustuksia ja tappioita keskenään.

Täytyy vielä sanoa, että Hokki porskuttaa vielä terveellisellä liikunnallisella pohjalla, tuohon teatterihömppään verrattaessa, vaikka niitä ei pitäisi verrata keskenään.

Uusi paikka on teatterille suunnitelmissa, ja samoin uutta harjoitusjäähallia puuhataan Kajaaniin. Siinäpä politikoille pähkäilemistä: kumpi kannattavampi hanke – jäähalli terveelliselle liikunnalle tuhansille nuorille, vai kulttuurihömppää harvoille verorahoilla…

Kajaanin kaupunginteatteri

Talouselämä -lehti kirjoittaa artikkelissaan 18.12.2015, että Kajaanin kaupunginteatteri saanut julkisia tukia vuodelle 2014 yhteensä 2 548 007 euroa (2.5 miljoonaa), siitä on noin puolet Kajaanin kaupungin avustuksia.

Kajaani teatterin omat tulot, verrattaessa julkiseen tuottoon on ollut 11%, elikkä teatteri elänyt 89 %:sesti julkisilla tuilla. Tulot yhteensä ollut 2 999 318 euroa, elikkä julkiset avustuksetkin näköjään lasketaan näissä tuloiksi. Joku alta 400 000 ollut varsianaisia tuloja.

Esiintymiskertoja ollut (ilmeisesti pitäjilläkin käyty) 295 kertaa. Katsojia ollut näissä yhteensä 2014 vuoden aikana 28 446. Jakamalla 28 446/295 – niin saadaan keskimääräiseksi katsojien määräksi esitystä kohti 96 ihmistä.

Julkinen tuki ollut Kajaanin kaupounginteatterille vuodelta 2014 – 89,57 euroa katsojaa kohti. HUH! Vertaa Hokin julkinen pieni tuki tähän nähden ja piste.

Kajaanin kaupungin sivuilta löytyy tietoa, että toiminta-avustusta Kajaanin kaupunginteatterile myönnettäisiin vuodelle 2015 – 1 241 000 (1,2 miljoonaa).

Laskemalla nopeasti todellisen tappion: Kajaanin kaupunginteatteri on tuottanut tappiota kymmenen vuoden aikana 20 miljoonaa euroa, elikkä 2 miljoonaa vuodessa yrityksen kannalta liiketaloudellisesti katsottuna.

***
Kajaanin Hokki

Ylen uutisissa 18.1.2017 löytyy artikkeli, jossa haastatellaan Kajaanin Hokin ”Epi” Sirviötä. Epi kerännyt talkoilla rahaa Hokille 18:sta vuoden aikana noin 10 miljoonaa erialaisilla sopimuksilla.

Hokin tulot ovat vuosittain uutisen mukaan, että 80 % on tuloista mainostuloja, ja loppu 20 % jää pelitapahtumaan lippu- ja ravintolatuotoista.

Hokin liikevaihto vuodessa lienee keskimäärin noin 500 000 euroa. Kymmenen vuoden aikana keskiarvo on ollut tappiota noin -50 000 euroa. Vaihtelee, sillä yksi voitollinen kausi on ollut ainakin muutama vuosi sitten.

Hokin katsojien keskiarvo lienee noin 800 katsojaa ottelua kohti, ja väki kuitenkin ollut liikeellä teatteriin verrattaessa.

Vähän eri juttu tehdä Hokin tappiota vain – 50 000 euroa vuodessa yrittämällä itse talkoilla, kuin teatterin – 2 000 000 vuodessa, rellestämällä meidän veronmaksajien rahoilla.

Ei olisi iso satsaus ollut Kajaanin kaupungilta antaa hallivuokrat Hokille anteeksi kokonaan, ja joku 350 000 euroa maksaa Hokin laskuja, kun teatteriinkin on kerta noin paljon varaa pienelle piirille.

En ole kulttuurin vastustaja, hyviä on nämä kesäiset maalaisteatterit Naapurinvaaran havukoineen, mutta joku kohtuus pitäisi olla näissä julkisen rahojen ylettömässä jaossa kulttuurille, suhteessa urheiluun.

EDIT  Kajaanin Hokki olisi saanut vuodelle 2016 kaupungin avustusta 21 000 euroa, mutta osa siitä karsittu pois hallivuokra-velkoihin. Aika pieniä summia, verrattaessa teattereille annattaviin julkisiin tukiin.

Erkki Kovalainen
Mainokset

Atte Jääskeläinen sai lähteä – alkaako Ylellä vihdoinkin puolueeton journalismi – vai tuleeko vihervasemmisto takaisin!

Äimistelin jo eilen aamulla 29.5.2017 mielessäni ennen päätomittaja Atte Jääskeläisen lähtöä Yleltä, että kaksi päivää ja Atte saa lähteä.  Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä jo suositteli eroamista Jääskeläiselle facebookissaan.

Surullisen kuuluisan YLEn uutis-ja ajankohtaistoiminnan vastaava päätoimitta Atte Jääskeläinen sai potkut, vaikka kuinka sitä silotellaan ”yhteisymärryksessä” tehdyssä päätöksessä, kuitenkaan ei kehdata mainita siinä vielä lisäksi ilman tramadiikkaa!
Attelle vielä kultainen kätten puristus ja 90 000 euroa suolarahaa puolen vuoden palkalla.

Tosin vasta muutamia päiviä ennen Jääskeläinen sanoi, että hän ei lähde mihinkään, jaa taas toisaalta hän nautti Ylen täyttä luottamuusta . Yleensä kun näin sanotaan, niin vähän ajan päästä potkut.
Vanha pariskunta kun alkaa yllättäen kävellä käsikättä, niin kapustan jakoa se yleensä ennustaa.

Ylen hallituksen puheenjohtaja Thomas Wilhelmsson on tähdentänyt, että Jääskeläiselle nämä eivät olleet potkut, ja samoilla linjoilla kommentoinut johtaja Lauri Kivinen. (mitä nämä sitten oli?)

Koko jupakka alkoi tästä Ylen Kansan Uutisten (vas) julkaisemasta uutisesta marraskuulla, jonka mukaan pääministeri Juha Sipilän sukulaisfirma oli saanut 0.5 miljoonan euron tilauksen Terrafamelta, ja Terrafamen kaivosta Sotkamossa tuettu valtion (Sipilän) taholta.

Sipilä pommitti tekstiviesteillä Yle toimittajaa, ja ilmeisesti hänen painostuksestaan YLE muutti jo valmiiksi suunnittelemiaan juttujaan tämän vuoksi.

****

JSN
Julkisen sanan neuvosto (JSN) antoi näistä langettavan päätksen Ylelle, ja viime viikonlopppuna möläytti tämä päätoimittaja Jääskeläinen, että YLE taitaa irtautua JSN:stä ja perustaa itse vastaavan elimen.

Myrskyn saatuaan mediassa ja somessa, niin Atte parkaisi hätäpäissään, että sehän oli vain hyvä vitsi..vitsi…vitsi..

Meinasin kirjoittaa eilen aamulla ennen potkuja, että kaksi päivää menee ja Atte lähtee, ja valmiiksi kaappasin tuon kuvan YLEN aamu TV:n lähetyksestä. Ei mennyt kuin muutama tunti.

Äimistelen vaan, että tuon tason mies voi olla noin pöljä! (varatuomari)

Menikö virka ylimielisesti päähän, ja uskaltaa taas laukoa mitä haluaa!

****
Kuka sitten liene näitä potkuja suositellut! Pääluottamusmies Ylellä sanonut, että tätä on odotettukin.

Ylen päättävä elin on hallintoneuvosto, joka on koottu 21:stä kansanedustaja-politikosta, ja sitä johtaa perussuomalaisten Kimmo Kivelä.

Jo talvella oli kannanottoja hallintoneuvoston tiimoilta tähän Jääskeläinen- Sipilä jupakkaan, mutta täysi tuki Ylelle  (Jääskeläinen) Kimmo Kivelän (ps) mukaan, mutta esim demareitten Maari Feldt-Ranta sanoi hallintoneuvoston jäsenenä, että täyttä yksimielistä tukea ei kuitenkaan ollut.

Hallintoneuvostohan ei saisi puuttua mitenkään YLEn journalistiseen sisältöön, vaan vaikuttaa vain hallitukseen päin. Hallitus päättää näistä irtisanomisista.

Talvella tosin jo hallintoneuvoston tai eduskunnan työryhmä Arto Satosen (kok) johdolla jo ehdotti lakimuutosta, että hallintoneuvosto saisi puuttua Ylen stategiaan, eli ohjelmien sisältöön!

Pohjoisen kansanedustaja Mikko Kärnä (keskusta) kirjoitti muutama päivä sitten ja suositteli Jääskeläisen eroamista.

Onkohan kuitenkin vinkattu..!?

***
Alkaako puolueeton aika vihdoinkin Ylellä! Vastaavaksi pätomittajaksi viransijaiseksi Jääskeläisen tilalle on nimetty Ylen r u o t s i n k i e l i s e n toimituksen johtaja Marit af Björkesten.(hän on ainakin puolueeton). Kuka on Jääskeläisen seuraaja?

Palaako Eino S.Revon aikainen ”Reporadio” takaisin entistä voimakkaampana,  vai tuleeko puolueetonta Erkki Raatikaisen tuutista, hetken seesteisen ajan jälkeen! Onko tämä maailmanpolitiikan ilmiötä myös Suomen Yleisradiossa syklinä!

YLEä on peilattu vasemmisto-vihreitten-demareitten sanansaattajaksi, ja muuttuuko nyt YLE vihdoinkin puolueettomaksi? Vai jatkuuko entinen meno ennallaan..

Erkki Kovalainen
Kirjoita kommentti…
 

Maakuntien sanomalehdetkin julkaisee yhä enemmän kirjoituksiaan vain tilaajille maksullisena – parempaa journalismia pitäisi kuitenkin sen vuoksi olla tulossa

Kohta minkaanlaisen lehden lukeminen ei ole enää ilmaista.

Helsingin Sanomat kirjoittaa artikkelissaan 29.5.2017, sanomalehtien tulojen vertailusta, ja tulevista muutoksista digitaalisten verkkolehtien ja paperisten printtilehtien välillä.

Tällä hetkellä paperilehdet tavallaan elättävät verkkolehtien uutisointia – vuonna 2016 ovat digisten sanomalehtien tuloista olleet vain 6,8 % kaikista tuloista.

Iltapäivälehdillä (Ilta-Sanomat ja Iltalehti) ovat kuitenkin verkon tulot olleet jo 31 % kokonaisuudesta, eli paperisten versioiden lehtimyynti ja mainostulot kattavat vielä 69 % koko potista.

Paperisten sprinttilehtien tilaukset ovat olleet laskussa, ihmiset lukevat verkkolehdistä netissä uutisia ”ilmaiseksi”. Nämä ilmaiset uutiset ovat oikeestaan nykyään ememmän uutisotsikoita, mutta syvällisempää journalismia ovat makuntalehdetkin siirtämässä maksullisten suojamuurien taakse.

Maksullisten, tarkempien kannaottojen ja kommenttien uutisten pitäisi parantaa kirjoitusten tasoa – koska muuten eivät lukijat ole valmiita maksamaan niistä.

***
Maakuntalehdetkin ovat muuttamassa enemmän uutisiaan ja kirjoituksiaan maksullisiksi

Muutoksen on huomannut viimeisten kuukausien aikana: monet makuntalehdetkin ovat siirtäneet enemmän uutisiaan maksulliseksi: vain tilaajille.

Yleensä lehti kertoo esim. jalkapallo-ottelusta kaikille ilmaiseksi nopeasti ottelun tuloksen, sekä pienen muutaman rivin uutisen siitä. Sen jälkeen lehti tekee tarkemman selostuksen ja raportoinnin ottelun kulusta valmentajien kommentteineen vain tilaajille.

Kainuun maakuntalehti Kainuun Sanomat teki juuri näin vasta AC Kajaanin ja VIFKn kakkosen jalkapallo-ottelusta, ja näin ”pakottaa” lukijat ostamaan verkkouutiset, ja saamaan siitä tilaustuloja mainostulojen lisäksi.

Kainuun Sanomien paikallislehdillä: Kuhmolainen, Ylä-Kainuu ja Sotkomo-lehti, melkein kaikki kirjoitukset ovat maksullisia vain tilaajille, ja vain muutaman harvan jutun kohdalla lukee – tutustu ilmaiseksi.

Monella lehdillä on vielä mahdollisuus facebookin kautta kirjautumalla lukea nämä ”vain tilaajille” tarkoitetut uutiset kiertotien kautta ilmaiseksi, mutta niihinkin näyttää tulleen estoja, joko facebookin jakoa ei enää ole, tai pitää olla vielä siihen erikseen maksulliset erilliset tunnukset.

Eerilaisia käytäntöjä on vielä nykyyään eri lehdillä näistä ilmaisista ja maksullisista uutisista. Muutama lehti rajoittaa viikossa muutamaan lukukertaan ilmaiset kerrat, ja sitten ilmoittaa: että olet lukenut jo viikon ilmaiset artikkelit.

Iisalmen Sanomilla melkein kaikki maksullista: voit lukea maksullista sisältöä, jos sinulla on voimassa oleva tilaus- ja käyttäjätunnus. Normaalailla omilla facebook-tunnuksillakaan ei näytä pääsevän lukemaan näitä Iisalmen Sanomien.fi uutisia. Kaleva. fi taas näyttää vielä sellaiselta harvinaiselta lehdeltä, että kaikki sen sisältö on ilmaista verkossa.

Lehtiä saa tilata maksullisena kokopakettina: verkkolehti, paperilehden näköislehti ja paperilehti, tai näitä kaikkia erikseen eri hinnoittelulla.

***

Perinteisten paperilehtien tilaukset tulee tippumaan

Paperisten lehtien tilaukset tulee tippumaan roimasti lähivuosina, ja ennustettu tulevaisuudessa olevan maakuntia, joissa ei enää ole omaa lehteä. Samalla tientenkin paperilehtien tilaus- ja mainostulot vähenevät, ja jostainhan se on raha lehden kustantamiseen otettava.

Tähän asti on tulovirtana ollut lehdillä, että se kattaa tulonsa puoleksi tilaus- ja mainostuloilla, mutta suunta vie yhä enmemmän mainostuloille, ja tietenkin pitää saada myös lisää klikkuksia lukijakerroista, ja lisää näitä maksullisia tilaajia – että on edes lukijoita lehdille.

Lehdet kilpailevat näistä keskenään, ja vielä sama oma lehti ”kilpailee” paperisen ja digilehdensä kanssa mainos- ja tilaustuloista!

Suurimmat lukijamäärät ovat verkossa iltapäivälehdillä, sitten tullenee Yle, ja seuraavana Hellsingin Sanomat. Yleä on paheksuttu, kun se valtion rahoitteisena on etu muihin julkaisuihin nähden.

Muutamia lehtiähän on vain verkossa, mainittakoon Uusi Suomi, ja roskajulkaisuksi sanottu MV-lehti. Paikallisia lehtiä on myös pelkästään vain verkossa – kuten Kyyjärvellä ilmestyvä NopolaNews.  Kokemäellä nuori mies pyörittää  Kokemäkeläinen-lehteä, joka tosin ilmestynee myös paperisena ja näköislehtenä, josta kuvakaappaus tässä artikkelissa. (mainoksiakin näkyy lehdessä olevan)

***

Motto lehtien tulevaisuudesta

– paperilehtien tilaukset ja mainostaminen vähenee

– yhä enemmän siirtyy juttuja lehdisssä maksulliseksi lukijoille

– digimyynti kasvaa, mutta se ei vielä korvaa paperisten myynnin laskua

– verkkolehtien sisältö paranee pelkän otsikoinnin sijasta, tai ainakin on pakko parantua, mikäli saada maksullisia lukijoita niille

– paperilehdet voivat hävitä melkein kokonaan kymmenen vuoden kuluttua

LÄHDE:   osa  tietoa Helsingin Sanomista

 Erkki Kovalainen @ERKKI äimistelee.fi pysyy jatkossakin ilmaisena kaikille lukijoilleen
 päätoimittaja @Erkki Kovalainen
 
 

·

Jääkiekon Mestis kuopattava pois – Kajaanin Hokki hyvä esimerkki, ja seurat nykyään vain osakeyhtiöitä!

Mestiksessä pelaava Kajaanin Hokki ei saanut Mestis-lisenssiä kaudelle 2017 – 2018. Tähän on tultu! Liiga mennyt sisäpiirin siittolaisten touhuksi, josta ei putoa Mestikseen ja taas vain kabinettipäätöksillä voi päästä Liigaan Mestiksestä rahan voimalla.

Jääkiekossa on sarjat nykyään Suomessa: Suljettu Liiga, Mestis, Suomi-sarja ja sitten 2.divisioona, sekä sen jälkeen vielä alempia maakuntien alasarjoja. Olen monta kertaa kirjoitellut aikaisemmin, että joukkuelajeissa ei tarvita jalkapalloa lukuunottamatta Suomessa, tätä pääsarjan koko maata käsittävää alimmaista lohkoa. Pesäpallo on hyvä esimerkki, jossa naisissa varsinkin Ykköspesiksen joukkueita on paljon joutununut luopumaan sarjapaikastaan.

Kulut pitkien ottelumatkojen vuoksi tuovat kustannuksia pääsarjojen tapaan, ja katsojia ei vaan riitä kattamaan kustannuksia. Kajaanin Hokki on hyvä esimerkki tästä, tosin voi seuran talouden pidossakin olla parantamista! Pelaajat eivät ehdi kouluja käydä ja muuta harrastaa perhe-elämässä, vaikka palkkat eivät varmaan ole huipputasoa mestiksessä

Jääkiekon Mestis on paras ajaa alas ja kuopata kokonaan, että koko Suomen kannalta joukkueet ovat tasa-arvosia matkojen ja kustannuksien kannalta. Mestiksen seurat pitää jakaa kolmeen lohkoon ns. 2-divisioonassa, ja lohkojen kaksi parasta voisivat pelata keskenään jonkun muotoisen ”Mestismestaruuden”, jos siihen yleensä on tarvetta.

Tosin missään muussa joukkuelajissa ei jaeta ylimääräistä mestaruutta Suomen mestaruuden lisäksi, kuin tämä Mestis-mestaruus.

***

Mestiksen seurat melkein kaikki osakeyhtiöitä, aattellisten ry.n sijasta

Mestikseen lisenssin saivat kaudelle 2017-2018 seuraavat 11 seuraa:

Espoo United Oy

Hermes ry.

Iisalmen Peli-Karhut ry.

Jokipojat (Mehtimäki Oy)

KeuPa Hockey Oy

Kiekko-Vantaa Hockey Oy

LeKi Hockey Oy

Heinolan Peliitat Oy

RoKi Hockey Oy

Savonlinnan Pallokerho Oy

Tuto Hockey Oy

Elikkä Mestiksessä on ollut tulevalle kaudelle osakeyhtiöitä melkein kaikki, paitsi ryy-yhdistyksiä vain: Kokkolan Hermes, Kajaanin Hokin paikallisvasustaja Iisalmen Peli-Karhut, ja tämä Mestiksestä rannalle jäänyt Hokki.

Erot varmaan näiden osakeyhtiöiden ja rekisteröityjen välillä on se, että näihin osakeyhtiöihin sijoittavat sponsorit enemmän rahaa, ja yhdistykset pelaavat ”talkoilla”.

Naapurinvaaran Huvikeskus taitaa olla ainoita Suomessa menestyviä tanssilavoja enää vain Sotkamon Maamiesseuran ry:n alaisuudessa..!

Onko kohta Lieksan Hurtatkin ja Hämeenkyrön Hokkaritkin tällä menolla jossain Savo-Karjalan 5.divioonassa Pankakoski OY ja Kyröskoski Oy. Jokipojat ovat olleet vaikeuksissa tämän lisenssin kanssa, ja puhumattakaan Espoosta Liigan ajoilta.

***

Missä Kajaanin Hokki pelaa, jos ei saa lisenssiä?

Viimeisten Hokin sivujen päivitysten mukaan, seuralla on sopimus kaudelle 2017-2018 peräti 21 pelaajalla.

Kainnuulaislähtöisiä pelaajia ovat sopimuksen  mukaan seurassa: Eetu Martikainen, Riku Korhonen, Samu Pyykkönen, Tommi Klemetti ja Erno Räisänen. Muut sopimuspelaajat ovat muualta ja kiertäneet eri seurojen kautta Suomessa. Miten heille käy ja minne työpaikat karkaavat! Tavallaan säälittää heidän puolesta, sillä tuskin he jäävät Hokkiin ilman Mestis-paikkaa, ja millä seura maksaa heidän palkkansa? Työtähän on jääkiekkoilu nykyään päätoimisesti Mestiksessä runsaiden pelien vuoksi viikollakin.

Lisäksi Hokin sivuilla mainitaan, että oman seuran kasvatteja A-junioreista on otettu tulevalle kaudella harjoiturinkiin Hokin  mestisjoukkueeseen:  Jesse Niskanen, Toni Koskienen, Anton Ovchinnikov, Konsta Vihonen, Jesse Manninen, Juho-Ville Kyllönen ja maalivahti Lari Kukkohovi.

Suomi-sarja on yhtä kehno sarja Hokille, kulut kovia Forssaan ja Tampereen seudulle ottelumatkoille matkustamisen vuoksi, vaikka katsojia  varmaan saman verran Kajaanin hallissa, kuin Mestiksen aikoihin.

Olisiko Hokin kannalta paras aloittaa pelaaminen 2.divisioonassa näiden kainuulaislähtöisten pelaajien kanssa paikallispelejä Sotkamon Kiekkoa vastaan! Ponnistaa sieltä sitten minne rahkeet riittää. Mahdoton yhtälö on kuitenkin nyt pelata edes Suomi-sarjaa, jos ei muuteta seuraa osakeyhtiöksi, ja joku rahakas sijoittaa seuraan..(Kajaanissa ei taida näitä sijoittajia kuitenkekaan löytyä etelän seurojen tapaan)

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI:

Mestis mennyt liian ammattimaiseksi liian suurien ottelujen määrien vuoksi. Pelaajat kuitenkin ovat työssään pienellä palkalla, ja tästä kärsii kaikki – seura ja pelaajat. Pelaajat eivät ehdi käydä koulua, ja valmistua ammattiin – mitä sitten edessä, jos Liigaan, KHL:ää, tai NHL:ään tai muihin Euroopan sarjoihin ei päästä! Sinne asti vain harva menee ammattimaisesti näiltä tasoilta kiekkoilemaan.

Liiga olkoon liikaa, siellä on eri taloudelliset mahdollisuudet tätä näin harrastaa, mutta alemmissa sarjoissa näin ei!

Purkukiekko pitää tehdä koko Suomen jääkiekolle: Liiga purkaa,että sieltä voi nousta ja tippua, Mestis pois ja kolme alalohkoa tilalle, seurojen talkootyö kunniaan alemmissa sarjoissa osakeyhtiöitten sijasta, Mestikseen ja Liigaan pääsyä  pitää helpottaa rajoitusten purkamisella, mutta seuroillakin pitää olla omaa älyä, että onko siellä mahdollisuuksia olla ja menestyä.

Parhaat jääkiekkoilijamme pelaavat ulkomailla, ja ovat liian väsyneitä edustamaan isänmaataan MM-kisoissa, vaikka pääsisivät kisoihin.

Suomen jääkiekko on kohta tuhon partaalla! Kajaanilaisille jääkiekon ystäville on kuitenkin lähellä Savolaisten Iisalmessa tarjolla vielä  sitä kaivattua Mestistä,  Iisalmen Peli-Karhujen ansiosta.

Taitaa olla Kajaaniin suunniteltu uusi jääkiekon harjoitusalli kuopattu tällä menolla politikkojen toimesta.

 

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
Erkki Kovalainen
 

Kaisa Leena Mäkäräisen julkisille facebook-sivuille kirjoitukseni julkaisusta täysi esto edes tirkistelemään!

Kirjoitin 3.huhtikuuta 2017 blogiini – @ERKKI äimistelee.fi  kirjoituksen otsikolla: ” Kontiolahden SM-hiihdoissa yhteislähdössä miesten ja naisten aikaerot olleet kärjen osalta 14 sekuntia kilometrillä – maailman parhaat naiset juoksevat puoli- ja kokomaratonilla lähes Suomen miesten ennätysvauhtia”

 Jaoin kirjoitukseni blogini kautta julkiselle Kaisa Leena Mäkäräisen fanisivustolle facebookiin, jossa on jotain yli 9000 jäsentä, ja sivujen ylläpitäjinä on kaksi ulkomaalaistaustaista niemeä.

Jaon syynä sinne sivulle, oli koska Kaisa Mäkäräinen hiihti huippuvauhtia viestissä, ja vertailun yhtenä pointtina oli juuri Kaisan ja muiden suomalaisten hiihtovauhti, verrattuna miehiin.

Keskustelua oli näistä miesten ja naisten vauhdeista paljonkin aivan asillasesisti kirjoitukseni johdosta, mutta kesken keskustelun joku Mäkäräisen sivuilla kommentoi: mene muualle jonnekkin hiihtokeskusteluun näistä äimistelemään.  Annettiin ymmärtäää, että minua ei siellä Kaisa Leenan sivuilla tarvita ja sivujen ylläpito voi puuttua asiaan.

Jotain väsäsin siitä facebookiin, ja olen unohtanut koko asian, mutta päätin eilen katsomassa mitä juttua siellä Kaisa Leena Mäkäräisen fanien julkisella facebook-sivuille kuuluu, kun hiihto- ja kilpailukausikin on jo lopussa!

***

Näköjään äimistelijää on kokonaan estetty tirkistelemästä näitä Kaisan sivuja

  Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräistä googlettamalla löytyy ainakin seuraavia facebook-tai vastaavia ryhmiä: Kaisa Mäkäräinen MC voittoon – suljettu ryhmä 5310 jäsentä, Kaisa Mäkäräinen official, pelkkä Kaisa Mäkäräinen – tykkää sivusta, @Kaisa Mäkäräinen ja hänen omat sivunsa, Kaisa Mäkäräinen kiinnostava kohde, ja vielä oli joku Kaisa Mäkäräinen vain yhdellä kaverilla, sekä tämä Kaisa Leena Mäkäräinen, jolle sivulle en enää pääse mitenkään!

Fb-kaverini sivujen kautta katsomalla facebookiin kirjautumalla löytyy tämä Kaisa Leena Mäkäräisen sivut, ja avoimena näkyy siellä julkaisuja olevan, mutta minä en näe niitä oman fb-kirjautumisen kautta yhtään.  Puhelimen kautta pääsin kerran Kaisa Leena Mäkäräisen sivulle aamulla, mutta sitten tuli lukon kuva päälle…

Tykätä näköjään voi kirjoituksista näillä julkisilla Kaisa Leena Mäkäräisen sivulla, mutta ilman liittymistä ryhmään ei voi sinne mitään kommentoida.

En siis voi siis edes kysyä, mistä boikottini sinne johtuu, ja onko se elinikäinen – kuten ensin hiihtovalmentaja Kari-Pekka Kyrön kieltäminen kokonaan valmennuksesta.

Tuo  ”Kaisa Mäkäräinen MC voitoon” suljettu fb-ryhmä tuntuu  jotenkin noista Kaisan ryhmistä järkevimmältä, kuin tämä  Kaisa Leena Mäkäräisen julkinen ryhmä. En ole toisaalta enää tämän jälkeen, edes uskaltanut pyytää mukaan tuohon MC voittoon ryhmäänkään.

Tosin Kaisa Leenan sivulla on hyviä juttuja hänestä, äimistelen vaan että miksi tuolla kirjoituksellani pantiin minut boikottiin. Ehkä ei ole hyvä arvostella keskenään miesten ja naisten hiihtovauhteja – erojahan niissä väkisellä on vielä paljonkin, ja sen ymmärtää jokainen.

Loukata ei tosiaan ollut ketään tarkoitus tällä blogi-kirjoituksellani naisten ja miesten hiihtovauhdeista.

P.S. Kaisa Mäkäräisellä itsellään ei varmaan osuutta ole tämän Kaisa-Leenan  julkisen ryhmän perustamisesta fb-sivulle, ja sen vuoksi ei minua häritse tuo poistaminen ryhmästä – tosin äimistelyttää, että miksi poistettu kokonaan näkemästä, kai kommentoinnin esto olisi riittänyt!?
Harmittaa tosin vähän Kaisa Mäkäräisen puolesta koko juttu!
En päässyt ollenkaan noin vuorokauden aikana,  tuon Kaisa Leenan siuvuilta poistamisen jälkeen omille facebook-sivuilleni julkaisemaa mitään. En tiedä onko asioilla mitään yhteyttä, facebbookista ei toisin sähköpostiin tullut siitä minkaanlaista ilmoitusta
 

·

Kajaanissakin pelattu kiihkeitä paikallispelejä jääkiekossa jo 50-luvulla

Jääkiekon MM-kisoja pelataan parhaillaan Saksassa, ja milloin on jääkiekkoilu alkanut Kajaanissa ja Kainuussa?

Siinä jos kiihkeitä ovat olleet Kajaanissa paikallispelit jalkapallossa 70-luvulla Kajaanin Palloilijoiden (KaPa -SVUL) ja Kajaanin Hakan (Kajha -TUL ) kesken, niin jääkiekossakin on pelattu kiihkeitä paikallispelejä jo 50-luvulla.

Nyt tosin nämä liittorajat ovat hälvenneet entisten liittorajojen Työväen Urheiluliiton ja SVUL:n ajoilta.

***
Kajaanin kauppoppilaitoksen rehtorin Heikki Kivelän sanotaan tuoneen jääkiekon Tampereelta Kajaaniin, mutta toki ennen sitäkin jääkiekkoa on pelattu Kainuussa. Heikki Kivelä oli kylläkin vaikuttamassa 60-luvun alussa, että jääkiekko virallistettiin SVUL:n Kainuun piiriin.

Ensimmäinen kaukalo tehtiin Kainuussa Kajaaniin 1946, ja KaPa sekä Kajaanin Palloseura ( KajPS – TUL) aloittivat jääkiekon vuonna 1950 seurojensa ohjelmassa.

Seurat pelasivat alemmissa sarjoissa, ja lisäksi vielä KajPS TUL:n mestaruussarjaa. KajPS on voittanut hopeata tässä TUL:n sarjassa. KajPS on vierillut ottelumatkoilla aikoinaan Neuvostoliitossa.
Kapalla hiipui kuitenkin toiminta jääkiekossa, mutta se otettiin taas uudestaan mukaan 1955.

Kajaanin Palloseura lopetti jääkiekon 60-luvun lopussa. Kapa lopetti 1962, ja perustettiin nykyinen HOKKI.

Työväenurheiluliiton puolelta ei luovutettu, kun saatiin jäähalli 1989 Kajaaniin, ja 1990 perustettiin jalkapalloseura Peli-Poikien jäljille jääkiekkoseura Kajaanin Peli-Pojat, ja senkin akitiivinen toiminta loppui 90-luvun lopulla.
”Kyllä kaksi jääkiekkoseuraa kaupunkiin mahtuu, kun on jalkapalloseurojakin useita”, oli TUL:n puolelta tuolloin sanottu.

***

Jääkiekkoa alettiin harrastaa jo aikaisemmin pitäjillä Kainuussa Suomussalmen Rastin, Kuhmon Kivan ja Sotkamon Jymyn toimesta. Nykyisin nekin ovat eronneet pääseuroista ja on tullut tilalle Sotkamon Kiekkoa, Kuhmo HT, ja Suomussalmen Palloseura.

Paltamon Urheilijat voitti 1984 jääkiekossa 4.divisioonan itälohkon, ja seuran tunnettu kasvatti on Veli-Antti Leinonen, joka päässyt urallaan Amerikkaan asti.

Paltamon Urheilijatkin on nyt jääkiekossa nimellä Puumat.

Puolangalla ollaan vielä ryhtikkäitä jääkiekossa: seura ei ole vielä mikään Puolanka HT, vaan edelleen Ryhti.

Kajaanissa on vielä lisäksi harrastus-ikämies joukkue Vaihokki.

Nyt on katsottu uusi harjoitushalli jääkiekolle tarpeelliseksi Kajaaniin!

LÄHDE Lauri Kiviniemi: Kainuun Liikunnnan ja Urheilun historia – osat I ja II (kuva kirjan sivuilta

Kölinveden historia ulottuu Puolangalle asti – ja ” taivas varjele mitä sieltä vielä tulee”

Jääkiekon MM-kisojen 2017 mitalipelit huipentuu Saksan tunnetussa kaupungissa Kölnissä, joka on kuuluisa vanhasta Kölninvedestään. Tämä hajuvesi on nimeltään Eau de Gologne – 4711,  ja Suomessa tunnetaan myös nimellä ”outo kolina”.

Eau de Gologne kehitettiin Kölnissä jo vuonna 1709, ja sen historian juuret ulottuu syvälle Kainuuseen Puolangalle asti. Ollessani Kajaanin Keskon varastolla töissä 70-luvun puolessa välissä: äimistelin, että miten noin paljon Kölnin vettä virtaa Puolangan kauppiaille jako- kuormissa. Varastonhoitaja vastasi, että sitä nautitaan siellä Kainuun korvessa myös sisäisesti!

Eau de Gologne on paras hajuvesi miesten kuuluisan Mennenin jälkeen!

Puolangalla oli silloin vielä kyläkauppoja muistaakseni kirkolla, Kotilassa, Puokiolla, Suolijärvellä, Törmänmäessä ja Joukokylässä..? Kauppiaiden nimiä olivat: Virrankari, Väisänen, Kemppainen ja Kanniainen.

Nykyään Puolangalla on Alko, ja puolankalaiset asioivat nyt pääasiassa Oulun suunnassa Pohjanmaalla. Köln on tunnettu myös  Kölschiksi-tyyppisistä olueistaan, ja suomalaiset leijonafanit ovat varmasti nauttineet niitä paikan päällä MM-kisoissa kiitettävästi. Suomessa on Karjala olut vallannut MM-kisat mainonnallaan.

Kuulemma ”outo kolinata” nautittuaan,  tuli sen jälkeen mehevät ruusuntuoksuiset pierut.

***

Leijonat taisteli Erkin päivänä  itsensä jatkoon, lyömällä Trumpin vielä hallitseman USA:n, Venäjän kaato olisi voinut olla jo vaikeampaa..

Lauantaina pelataan jääkiekon MM-kisoissa Kölnissä pääsystä loppuotteluun. Vastakkain ovat Suomi-Ruotsi, ja Venäjä- Kanada. Kaksi suurta jääkiekon maata saa joka tapauksessa pelata vain pronssista.

Kölnissä pelattiin jääkeikon MM-kisoja vuonna 2010, ja ne muistetaan suurullisen kuulusta Leijonein häviöstä Tanskalle 4 -1, ja Suomi jäi mitalien ulkopuolelle – ollen vasta lopullisissa tuloksissa 6.

Seuraavana vuonna Suomi voittikin maailmanmestaruuden, ja ne muistetaan kahdesta ilmaveivistään: Mikael Granlundin maalista, sekä Pasi Nurmisen kaatumisesta Finnairin sinivalkoisen lentokoneen portaissa Leijonien paluumatkalla Vantaalla.

***

Suomella on nyt kaikki mahdollisuudet Kölnissä vaikka kultaan, alkuvaikeuksista huolimatta. Suomen ja Ruotsin ottelun tulosta on vaikea ennustaa, mutta Kanada päässee loppuotteluun, voittamalla Venäjän.

Olisi se toisaalta hienoa, jos Venäjä ja Suomi pelaisi loppuottelussa, ja Leijonein voittaessa Putinikin hiljentyisi syvään huokaukseen.

Antero Mertaranta on MTV:llä maailman paras jääkiekon selostaja, ja aurinkokuningas Juhani Tami Tamminen maailmanmestari kommentoija: ”hyvät veljet”, mitä minä sanoin..

Kamppailut jatkuu lauantaina, ja Mertsin sanoin: ”taivas varjele mitä sieltä vielä tulee

@erkkikooaimistelee.fi