Terrafamen kaivoksen osavuosikatsauksessa ei täsmää malmien tuotanto, malmien hinnat ja liikevaihto toisiinsa

Sotkamon Terrafamen kaivos julkaisi talouslukunsa vuoden 2017 ensimmäiseltä neljännekseltä: tammi-helmi-maaliskuu.

Liikevaihtoa syntynyt 41,3 miljoonaa euroa ja siitä tappiota käytökatteeseen – 18,4 miljoonaa euroa, ja liiketappio – 22,5 milj. Todellinen liiketappio tilinpätöksessä vielä suurempi erilaisine kirjauksineen.

Nikkelin keskihinta ollut 10 271 US-dollaria/tonni ja sinkin 2780 dollaria.
Nikeliä tuotettu 4787 tonnia ja sinkkiä 9791 tonnia.

JOTENKIN MÄTTÄÄ MALMIEN HINTOJEN JA TUOTANNON SUHDE LIIKEVAIHDOON NÄHDEN!

Laskemalla pyöristettynä nikkelin tuotannon ja keskihinnan: 4800 t x 10 000 dollaria = 48 000000 (48 miljoonaa) dollaria oletettettuna tästä saatavana liikevaihtoa.

Samoin laskemalla sinkin tuotannon ja keskihinnan: 9800 x 2800 = 27 500 000 (27,5 milj.) dollaria.

Yhteensä nikkelin ja sinkin tuotannosta olisi pitänyt tulla rahaa noin 75 miljoonaa US-dollaria malmien tuotantomääriin verrattaessa.

Muuttamalla tuon 75 milj. dollaria euroiksi, niin siitä tulee noin 69 miljoonaa euroa. Liikevaihdoksi on kuitenkin ilmoitettu Terrafamelta ensimmäiselle neljännekselle 41 miljoonaa.

69 miljoonaa
– 41
_____________
= 28 milj
Siis tuotettua malmeja joko lepää varastossa vielä tuon 28 miljoonan edestä, malmit ovat raakileita, joista ei saa täyttä hintaa,  tai Terrafame MYY MALMEJA ALLE PÖRSSIHINTOJEN KUMPPANILLEEN TRAFIGURALLE !?

Tuotettua malmia pitäisi olla varastossa yhteisen sinkin ja nikkelin keskihinnalla ainakin 5000 tonnia, ja sekin tuntuu epätodennäköiseltä, kun seuraa Terrafamen prosesseja keräämisestä, liuotamisesta tuotantoon. Näyttäisi, että kädestä suuhun eletään ja kaikki valmis tavara äkkiä rahaksi.

Mahdollista tietenkin, että Trafigura ei ole maksannut vielä kaikkia laskujaan, vai LYHENNETÄÄNKÖ TUOTANNOLLA TERRAFAMEN VELKAA TRAFIGURALLE.

Se tässä äimisteltävää, kun pienelle yhtiökumppanille Trafiguralle on sitä mukavampaa – mitä alhaisemmat malmien hinnat ja Terrafamelle pitäisi olla asia toisin päin!

****
Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä [ Q4 ] sai Terrafame tappiollisen tuloksen näyttämään käyttökatteessaan 16 miljoonaa plussalla, kirjaamalla keskeneräiset varastot arvonnousulla 47 miljoonaa.
Muuten kate olisi ollut 31 miljoonaa miinuksella.

Nyt tähän vuoden 2017 ensimmäisellä neljänneksellä on kirjattu näitä keskeneräisten varastojen arvojen nousuksi 15 miljoonaa. Olisiko nytkin todellinen käyttökatteen miinus ilman näitä KIRJAUKSIA PERÄTI 33 MILJOONAA EUROA TAPPIOLLA?

Normaalisti yritys kirjaa tilikautenaan kuluiksi vain ne kulut, jotka kohdistuvat samalla kaudella myytyyn tuotantoon. Myöhemmin myytävien tuotannon kulut kirjataan varaston arvoon. Kulut vähennetään vasta, kun tuote myydään.

Jos tuotantokulut arvioidaan suuremmiksi kuin tuotteesta saatava hinta, ne kirjataan ylimääräiksisi kuluiksi heti. Terrafamella ollut huono tehokkuus pitkissä liuotuksissa ynm, niin se on joutunut kirjaamaan kaikki kuluiksi heti, vaikka ne olivat keskeneräistä tuotantoa.

****

Vuoden 2017 lopussa meni kuitenkin Terrafamella paremmin, ja se pääsi kohdistamaan tuotannon kuluja keskeneräisten varastojen arvon nousuun, ja sai näin ollen tuloksen näyttämään 2017 lopussa hyväksi.

Jos tilanne ei parane esim. nikkelin hinnan pysyessä alhaalla alle 10 000 US-dollaria tonnilta, niin Terrafame joutuu taas heti kirjaamaan näitä kulujaan heti, ja ei voida kikkailla keskeneräisten varastojen arvojen nousuilla – tulos näyttää vielä enemmän negatiiviseltä.

Tätä kirjoittaessa nyt: NIKKELIN HINTA ALHAALLA VUODEN ALUN KESKIHINTOJA 9190,00 US-dollaria/tonni ja SINKKI myös alhaalla 2613,50 dollaria.

****

Terafame ilmoittaa nikkelin suurista tuotantomääristä, peittääkseen tappiollisen tilanteen, ja lisäksi nyt vielä toimittu tuotantotehokkaasti yksikkötasolla, ja melkein kaikki tuotantokapasiteetti ollut käytössä. Parempaan ei enää paljon pystytä ja ole varaa.

Tämän vuoden arvioitu nikkelin tuotanto Terrafamella on alkuvuoden laskennalla 19 000 tonnia.

Päästäkseen edes Terrafamen nollatulkokseen, pitää nikkelin hinta olla 15 000 dollaria tonnilta ja tuotannon vähintään 35 000 – 40 000 tonnia vuodessa.

Näitä lukuja voidaan kikkailla kirjanpidollisesti lain puitteissa osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksessä.
KASSAVIRTA ON YKSINKERTAINEN JA PARAS MITTARI SEN HETKISELLÄ YRITYKSEN TILALLA!

Terrafamen tappiot tulee olemaan ainakin muutaman vuoden ajan 100 – 200 miljoonaa vuodessa, miten lasketaan ja ilmoitetaan!

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

 

 

Mainokset

SEPPO JOKINEN: Vakaasti harkiten

Kirja-arvostelu 26.4.2017

SEPPO JOKINEN: Vakaasti harkiten
Kustantaja: Chrime Time –  365 sivua

Komisario Sakari Koskinen uhkaa jäädä jo nopeasti harkiten kesken tutkinnan eläkkeelle Tampereen poliisista

Tamperelaisen Hervannassa asuvan kirjailijan Seppo Jokisen kahdeskymmeneskahdes [22] – Tampereen poliisin väkivaltajaoksen komisario Sakari Koskisen alaisineen tekemiä rikostutkimuksia käsittelevä dekkari on taas vihdoin ilmestynyt. Tosin ensimmäisissä Jokisen kirjoissa Koskinen oli vain ylikonstaapeli.

Kaikki suosikkikkikirjailijani Jokisen dekkarit lukeneena, ostin Vakaasti harkiten dekkarin Ikaalisten Kirjakaupasta 22.4. lauantaina, jossa Seppo oli siellä itse kirjaansa esittelemässä. Vakaasti Harkiten luin kirjan kolmessa osiossa seuraavan maanantain ja tiistain aikana.

Kirja alkaa vähän epätavallisesti: murhaajan lukijat tietävät jo kirjan kahdella ensimmäisellä sivulla; mutta ei hätää, sillä toinen murhakin tapahtuu ja se pitää lukijat jännityksessä loppuun asti.

Yhdessä juonessa on tavallaan useamapi haara, ja onko näillä kahdella murhalla yhteyksiä toisiinsa! Juhannuksen vietossa vuokramökillään komisario Koskinen alkaa jo epäillä, että onko Kellokoskelle laitettu istumaan tutkintavankeuteen väärä mies, tästä juhannuksen korvalla uimarannalla tehtystä epäillystä murhasta.

***
Kirjan alussa, minulle kärsimättömänä lukijana tuntui: alku on vähän pitkäveteistä vuoropuheluineen ja jotain pitäisi alkaa tapahtua, ja kun murhaajakin on jo lukijoiden tiedossa.

Jännitys säilyy kuitenkin, ja moni tutkinnan haara alkaa yllätyksellistekin lukkiutua toisiinsa toisen murhan jälkeen.Uusia rikoksia ja rikollisia alkaa löytyä tutkinnan edetessä. Kirjaa on kuitenkin helppo lukea ja pysyä hyvin juonissa mukana. Loppu kolmannes on jo sitten huikeaa luettavaa.

Jokinen kuvaa hyvin rikostutkinnan lisäksi polisien tavallista arkea heidän kotioloissaan, heidän normaaleja inhimillisä ongelmiaan kotiväkensä kanssa, ja myös kinasteluja työpailalla kollegojen kanssa rikostutkinnan tutkinnasta ja siinä ohessa arkipäivän muista tavallisista asioista.

Henkilöhahmot kirjassa Jokinen välittää lukijoilleen hyvin:  heti aistii millainen on laitapuolen huumeiden orja, ja vähän yksinkertainen tytön reppana.

Täytyy vain äimistellä, miten Jokinen keksii nuo juonet: monien palapelejen palat loksahtaa lopussa paikalleen tutkinnassa, jopa aivan polisien hetkisten ajastusten häivähdyksen kautta.

***

Vakaasti harkiten lopussa on jopa raisumpaakin menoa, mutta samalla herkkämielisen lukijan se voi saada myös kyyneliin. Minullakin jopa tuli tippa silmään, kun Koskinen käsitteli jopa huonosti alaisensa koiran kuolemaa, ja siitä koiranomistajalle polisille tulleita muistoja ja kasaantuvia ongelmia työtoverille sen johdosta.

Kirjassa meinaa jo komisario Sakari Koskinen allekirjoittaa nopeasti harkiten, kesken tutkinnan eläkkeelle jäämisensä, esimiestensä  moitteiden ja jopa henkilökohtaisuuksiin menemisen johdosta.

Koskinen peruu kuitenkin tämän, ja ilmeisesti saamme vielä seurata tulevaisuudessa Sakari Koskisen tutkimuksia komisariona Tampereen polisin väkivaltajaoksessa.

Kirjassa liikutaan tutussa Tampereen ympäristössä. Komisario Sakari Koskinen on asunnut myös ennen Hervannassa, mutta nyt Hervanta vilahtaa kirjassa vain pari kertaa Hervannan valtaväylänä ohikulkuna ja hervantalaismiehenä, joka on Koskisen kalakaveri…


P.S.

Seppo Jokinen mainitsi aikoinaan jossain haastattelussa, että häntä on harmittanut vietävästi se, kun tarkkaan todellisuuden kuvauksissaan omistaututunut kirjailija oli eräässä dekkarissaan kirjoittanut ”väärin”:  TKL:n bussi-nysse kääntynyt väärään suuntaan mitä oikeasti se menee, ja nyt huomasin Vakaasti harkiten-dekkarissa sivulla 268, sivun puolessa välissä, että kadulla kulkeva Eerika muuttui yhdessä lauseessa Ninniksi!

Onko se vain minun lukihäriö, kirjailijan, oikolukijan vai kirjan latojan mahdollinen virhe? Asialla ei kylläkään mitään oleellista merkitystä ole, ja tuskin monikaan sitä edes huomaa.

Tampereen Hervannassa 26.huhtikuuta 2017

Erkki Kovalainen

 

 

 

Kuva ja otsikot eivät aina kerro täyttä totuutta mediassa ja somessa – niiden avulla vääristellään todellisuutta

Päivän aiheita näytti olleen eilen mediassa, blogeissa ja facebookissa, kun Oulunkylän kohu-seurakuntapastori Marjaana Toiviainen aikoo muuttaa Tansaniaan, kun HALLITUS voittanut ja valkoinen nainen ei voi asua Suomessa hänelle tulleiden uhkauksien vuoksi.

Tämä Toiviainen puolustanut voimakkaasti turvapaikanhakijoiden ei pakolla käännyttämistä Suomesta. Varmaan oikealla asialla, mutta onko Tansania oikea paikka lähteä Suomesta – siellä ei voi varmaan olla eri mieltä asioista, ja sukupuolten tasa-arvon tilastoissa Tansania on rangattu vasta sijalle 52, ja Suomi vielä hyvä maa siinä asiassa toisella sijalla.

Omasta mielestäni alkaa olla jo liikaa julksuuden hakua ”itselleen” tällä pastorilla, ja eivät varmaan  ole kaikki kirkkoherrat Suomen seurakunnissa mielissään tästä. Kirkosta eroaa joka päivä noin 200 jäsentä, ja Kajaaninkin evankelis-luterialainen seurakunta aloittamassa Yt-neuvotteluja juuri näiden taloudellisten seikkojen vuoksi.

Luulen, että tämä Marjaana Toivainen ei lähde mihinkään, ja edelleenkin näkyy hänen nimensä ja kuvansa Oulunkylän seurakunnan sivuilla, ja Oulunkylän seurakunnasta ei ei tiedetä mitään hänen irtisanomisistaan ja pois muuttamisestaan Suomesta.

Seura-lehden haastattelussa 25.3.2016, toimittajalle avaa oven Toiviaisen yksiössä Kalliossa irkakilainen turvapaikanhakija, jota hän on majoittanut hätämajoituksessa lattialla jo puolivuotta.

Politiikka sotketaan taas tähän, kun hallituksen vuoksi hän joutuu lähtemään Suomesta – ei tosin mistään pakosta, vaan omasta halustaan. Tietenkään hyväksyttävää eivät ole vihaviestit somessa hänelle missään tapauksessa.

***
Blogisti Uuninpankkopoika Saku Timonen(sd) on tarttunut tähän Marjaana Toiviaisen aiheeseen Apu-lehden blogissa 20.4. 2017 – SAIRAS MAA

Timosen blogin aiheena oli juuri nuo pappi Toiviaisen saamat vihaviestit MV-julkaisun kommentointipalstoilla, ja ne eivät tietenkään ole hyväksyttäviä.

Uuninpankkopoika laittoi vielä kuvan ”kertauksena” sisäministeri Paula Risikon (kok) vierailusta Rautatientorilla Suomi- ensin liikkeen teltalla tähän blogiinsa, ja antoi siinä ymmärtää että tällä Risikon ”peukutuksella” ministeri kannattaa turvapaikanhakijoiden käännyttämistä pois Suomesta.

Joku kommentoija laittoi viestin Timoselle, että tämä kuva ei ole siitä paikasta ja tilaisuudesta, ja Timonen laittoi siitä viedosta yo tubesta kaappaamastaan Risikon peukutuksesta linkin videoon, että oikeata paikasta tämä peukutuskuva, ja häivy täältä (kommentoija)

Katsoin tuon yotuben noin 12 minuuttia kestävän pätkän, ja minusta erittäin asiallista keskustelua oli tämän Suomi-ensin liikkeen Marco De Witin ja Risikon ja muidenkin siellä teltalla vuorokeskustelu keskenään.

Risikko oli asiallinen ja otti kantaa puolin ja toisin tähän turvapaikan käännyttämisiin neutraalisti – Marco ja Risikko ymmärtivät toisiaan. Ensin vapaaehtoisista lähtemisistä pois evättyjen kannalla, mutta lain mukaan on lopussa toimittava, ja ohjeistukset on annettu näistä kunnille ja seurakunnille.

Risikko oli vierailut tasapuolisesti sekä turvapaikanhakijoiden ja vastaliikkeen teltoilla ja toivoi molempien leirien häipyvän pikimmiten paikalta. Ainoa ministeri, joka oli vierailut siellä teltalla.

Äimistelijä otti kuvan tästä videosta ja Risikon peukutuksesta. Tuo peukutus ei tosiaan tarkoittanut videon lopussa mitään peukuttamista turvapaikanhakijoiden käännyttämiseen varsinaisessa sen merkityksessä, vaan Risikko tsemppasi lopussa näitä, että hän ohjeistaa teitä sairaanhoitajana, että älkää vilustuko. (siis sellainen yleinen ele ja moi)

Yhdestä kuvasta, ja yleensä lehtien otsikoista saadaan muokattua lukijoille mitä erilainen mielikuva, mitä jokin asia loppujen lopuksi on. Timonenkin vääntää asiat aina itselleen mieleisekseen, vaikka hyviäkin blogeja hänellä  on aina välillä.

Edelleenkin sanon, että turvapaikanhakijoista on tehty politiikan välikappale hallitus vastaan oppositio.

Kuvakaappaus uudella arnoid-puhelimellani Riskon peukutuksesta, joka tarkoittaa hyvää päivänjatkoja ja älkää vilustuko – turvapaikan pakkokäännytyksien sijasta.

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Polisien napit nyt vastakkain kirkkoa vastaan lakien tulkinnoissa käännytettyjen turvapaikanhakijoiden kohdalla

Melkoisen mylläkän saanut aikaan Ilta~Sanomien päätoimittajan Ulla Appelsin kommentti 17.4.2017 lehdessään: KOMMENTTI Ulla Appelsin: Tradekia, josta arkkipiispa ei twiitannut

Polisien ja virkamiesten mielestä pitää lakia kunniottaa käännytettävien turvapaikakijoiden palauttamisesssa, ja kirkon sekä muutamien bolgien kirjoittajien mielestä ei.

Appelsinin kolumni käsittelee pääsiäisen tienoilla evankelis-luterilaisen kirkkomme piispojen sanomisia, että kaikille kielteisen turvapaikanhahijoiden saaneille pitäisi myöntää väliaikainen oleskelulupa, ja lisäksi hän kirjoittaa pappien mellakoista, sekä miksi piispat eivät ole tiwiittailleet samoihin aikoin muualla maailmassa tapahtuneista asioista.

Aikaisemmin jo muutama kirkko ottanut evättyjä turvapaikanhakijoita Suomessa suojiinsa ja poliisi käynyt heitä siellä jopa sakottamassa.

Appelsinin kommentilla muutamassa päivässä tullut 15 768 jakoa, ja 1368 kommenttia, joista 99 % kommentin kehuja. Nyt kommentointi lehdessä suljettu.

Muutamat poliiseihin kuuluvat antaneet myötätuntoa Iltasanomien kirjoitukseen, ja kehuneet tätä Ulla Appelsinin kommenttia.

– Perussuomalaisten poliisi-kansanedustaja Mika Raatikainen ilmoittanut tämän johdosta facebookissa eronnneensa juuri kirkosta: ” Minulle riitti kirkon anarkia”

– Sisäministeriön maahanmuutto-osaston johtaja, varatuomari Jorma Vuorio kiittää ja peukuttaa twitterissä Appelsinin kommenttia ja Itä-Uusimaan poliisi tykkännyt tästä.
Vuorio aikaisemmnin vetänyt poliisitoimintayksikössä turvalisuuden vastuualuetta, ja ennenkin kritisoinut näitä paperittomia turvapaikanhakijoita.

– Poliisilakimies Antti Räsänen twiittaa, että kirkon pitäisi enemmän luottaa viranomaisiiin kuin torjua niitä.

– Eräs fb-kaverini-poliisi myös jakanut Appelsinin kommentin ja sanoo sitä hyväksi kirjoitukseksi.

Kirkosta erennoiden kohdalla on nyt jonkinlainen piikki kasvua huhtikuun 17, ja 18. päivän kohdalla tänä vuonna, ja verrattavissa edellisiinkin vuosiin. Eronneiden määrä on ollut noin 230 päivässä.

Maahanmuuttoviraston julkaiseman tiedotteen mukaan vuonna 2016 käsitelty kaikkiaan 28 252 päätöstä: kielteisiä peräti 51 % – 14 282, myönteisiä 27 % – 7745, rauenneita 14 % – 3855 ja tutkimatta jääneitä 8 % – 2326.

Kielteisten määrä aika suuri, ja missä aikatalussa ne palautetaan ja missä he ovat nyt? Kannattaako heistä olla polisien ja kirkon huolissaan!

***
TOISINAJATTELIJOITAKIN ON – ONKO KIRKON KIRJA RAAMATTU LUETTAVISSA LAKIA EDELLÄ!

Tunnettu APU-lehden bloggaaja, Juuan demareitten kunnavaltuutettu ja lainoppinut Uuninpankkopoika Saku Timonen kirjoittaa blogissaan 17.4. vastinetta Appelsinille otsikolla – ” Lakien ja faktojen mukaan”

Timonen kirjoittaa Appelsinin sanoneen kirkon edustajien olleen mellakoiden osapuolena, ja antaa ymmärtää Applesinin tietävän mellakan olevan merkitty rikoslakiin. Mellakkaan osallistuneen papin nimeä ei kuitenkaan Appelsin mainitse, mutta Saku antaa ymmärtää hänen tarkoittavan tiettyä nimeltä minitsematonta henkilöä.
Saku Timonen sanookin tässä blogissaan vielä:  ”Joten Appelsin saattaa syyllistyä kunnianloukkaukseen väittäen jonku syyllistyneen rikokseen”

Timosen tämän kirjoituksen tiimoilta 60 kommenttia, ja suurin osa kommentoijista on Sakun linjoilla. Jotkut jopa väittävät siinä Appelsinia  melkein rasistikisi. Kommentointi näyttää olevan nyt siinä blogissa suljettu ja kommentteja ei edes enää näy.
Timonen jakanut myös bloginsa facebookiin, ja siinä 120 jakoa ja 1,6 tuhatta tykkäystä.
Timosen kirjoituksen teemana on, että Ulla Appelsinin mielestä eivät kirkko ja sen papit saa vastustaa lakia ja viranomaisten päätöksiä, ja mitähän siitä seuraisi. Appelsin viittaa lain kunnian perään.

Toinen poika – bloggaaja Yrjö Puurunen Yrjöpoeka Suomussalmelta on samoilla linjoilla Uuninpankkopojan kanssa kirjoituksessaan 18.4.: ” 096 Piru asuu lakitekstissä”

Yrjöpoejan mielestä Ulla Appelsin ei laske ilmeisesti turvapaikanhakijoita ihmisiksi, ja sanoo toimittajan vetäneen herneen nenäänsä mellakoihin osallistuneiden pappien johdosta.

***
§ VOIKO TOSIAAN RAAMATTUA LUKEA LAKIA OHITTAMALLA!

Sisäministeri Päivi Räsenen (kd) aikoinaan sanoi kuulijoille Kankaanpäässä 2013 Kansanlähetyspäivillä, että kristillisten pitää seuraamaan ja noudattamaan raamattua, vaikka laki sanoisi vastaan.

Raamatussa sanotaan, että enemmän tulkee jokaisen totella Jumalan ääntä kuin ihmisen, oli Päivi Räseänen kertonut kuulijoilleen.

Uuninpankkopoika Saku Timonen on nyt tosiaan turvapaikanhakijoiden puolella blogeissaan, vaikka lain mukaan heitä nyt käännnytetään kotimaihinsa. Tosin Timonen on kirjoittanut 11.6.2012 blogissaan otsikolla: LAIN YLÄPUOLELLA , että perussuomalaisten Jussi Halla-ahon mielestä on väärin, että Korkeimman oikeuden antama tuomio uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on väärä ja epäoikeudenmukainen.

Timonen sanoo ja jatkaa samassa blogissaan: Päätös Halla-ahon tuomiosta ei tientenkään ole mikään taivaallinen totuus, mutta ylin maallinen tostuus se on.  Se ei ole mikään muutaman ihmisen tulkinta, vaan voimassa olevasta lainsäädännöstä. Sitä päätöstä vähättelemällä Halla-aho vähättelee tuomioistuinlaitosten ja oikeusjärjestelmän lisäksi koko demokraattista lain säädäntöä ja oikeusturvan periaatteita.

Siis Saku Timosen mielestä oikeus ja laki on Suomessa se ainut oikea tuomioista päättävä, mutta onko se sitten hänen mielestään samaa lakia häädön Suomesta saaneiden turvapaikanhakijoiden näkökulmasta!

Siis toisissa asioissa saa tulkita raamattua ohitttaen lakia, ja toisissa ei. Onko tämä vain politikointia maahanmuuttajien kustannuksella? Perussuomalaiset on lain kannalla polisiensa voimin asiassa, ja vasemmisto, vihreät, demarit ja kirkko viittaa inhimillisyyteen virallista lakia yrittää kiertäen.

***

ÄIMISTELIJÄN KOMMENTTI

Kirkkohan ei ole mitään lakia tässä rikkonut, vaikka sen piispat ovat ehdottaneet evätyille turvapaikanhakijoille väliaikaisen luvan myöntämistä, ja jopa kirkon majoittaessa suojiinsa näitä kotimaahansa häädön saaneita.

Kirkko voi itsessään tehdä erilaisia sääntöjä keskenään valtakunnan lakia poiketen, kuten se voi kieltää mahdollisesti seuraavassa kirkolliskokouksessaan pappiensa vihkimästä homopareja. Siitä papeille tulevat rangaistukset päättää kirkko itse, vaikka Suomen laki sallii nyt samaa sukupuolta vihkimisen maistraatissa. Tosin on sellaistakin tietoa ollut, että evankelis-luterilainen kirkko antaa siunauksen homoparien vihkimisille, mutta kompromissina niitä vihkimättä kieltäytyneille papeille ei tule siitä rangaistuksia?

Ortodoksit ei tietääkseni tällaisia vihkimisiä hyväksy.

Faktaa on kuitenkin, että tällä hetkellä on pakko palauttaa kotimaahansa laittomasti oleilevat turvapaikanhakijat, ja sitä ei voi kirkkokaan estää, vaikka olisivat vilpittömästi inhimillisestä näkökulmasta katsottuna oikeassa.

Raamattua voi tulkita niin monesta näkökulmasta, ja mikään lakihan se ei ole, vaikka Suomessa kirkko ja valtio ovat tavallaan yhtä.  Virallista lakia voi kuitenkin lukea ja tuomita, vaikka siinäkin on tulkinnan varaa.

Erilaisia uskontoja löytyy maailmasta paljon ja raamutunkin eri uskonnot tulkitsee monella tapaa – miten tämä voi olla lakia !Onko ne vain raamatun lauseet kansan kaikuja ja sananlaskuja – uskoppa niihin. Hyvä kuitenkin että kirkko ( ev.lut ja ordot.) jonkinlaisena rauhoittamisen tyyssijana on Suomessa

Lakiahan voi eduskunta halutessaan muuttaa, jos halutaan!

Kuvassa pieni raamattu suuren kodin kansalaisen lakikirjan opuksen päällä – kuka oikeassa ja kuka saa päättää…

 

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
TykkääNäytä lisää reaktioita

Kommentoi

Kommentit
Erkki Kovalainen
Kirjoita kommentti…

Ristijärven Pyry hakemassa SM-hiihtoja 2020 – onko taloudellinen uhka olemassa kisojen järjestämisellä?

 

Ristijärven Pyry jättämässä huhtikuun aikana Hihtoliitolle hakemuksen SM-hiihtojen järjestämisestä Saukkovaaralla 2020. (Kainuun Sanomat)

Kainuussa on järjestetty hopeasomman ja nuorten SM-hiihtoja, ja aikuisten SM-kisat ovat olleet lähinnä Kainuun Hiihtoseuran ja Sotkamon Jymyn harteillla.
Muistaakseni 90-luvulla järjestettiin Puolangalla SM-hiihdot aikuisten sarjassa.

Ristijärven Pyry järjesti jolukuussa 2016 onnistuneet FIS-hiihdot 400:n osanottajan voimalla, ja maailman huippujakin oli mukana.

Maastot ovat varmaan Ristijärvellä Suomen parhainta, ja luntakin riittää luonnonlumena, etelän Vantaan ja Jämin sijasta. Pakkanen voi olla ainut uhka, ja mikä liene näiden haettavien kisojen ajankohta talvella!

Majoitustiloja löytyy hiihtäjille lähikunnista riitävästi: Kajaani, Sotkamo ja Hyrynsalmen Ukkohalla. Varmaan näiden kuntien hotellit noukkii osan hiihtäjien, valmentajien, televisioyhtiöitten, lehdistön ynm. majoittumisesta.

Taloudellinen kysymys on sitten toinen juttu SM-hiihtojen järjestämisessä, kannattaako sen vuoksi ottaa riskiä hyvän asian edessä?

Liikaa ei ilmeisesti ole ollut hakijoita näille SM-hiihtoille, sillä samat paikkakunnat jostain syystä kiertää näiden kisojen järjestäjinä: Vantaa, Jämi, Keuruu, Kontiolahti, Vöyri jne.

Lahden MM-kisojen loppulikviittiä ei ole vielä tullut julkisuuteen, miten kävi kisojen talouden ja Kainuussa muistetaan muutaman vuoden takaa Sotkamossa järjestyt suunnistuksen MM-kilpailut ja Kainuun Rastiviikko, jotka toivat yli 100 000 euron tappiot.

Suunnistuksen viime vuoden Jukolan viestin järjestäjät keräävät jopa kolehtia seuroilta ja suunnistajilta, jotta kuravellissä järjestetyt kisat saadaan edes taloudellisesti nollille.


YKSI SUURI RAHANREIKÄ ON OLLUT TÄMÄ TELEVISOINTI JÄRJESTÄJILLE

Televisioinnin kautta tällaiset tapahtumat saavat julkisuutta paikkakunnalle ja lajia tunnetuksi, kansallisen tason urheilijat pääsevät televisioon, tästä hyvää esimerkkinä televisoitava maastohiihdon Suomen cup.

Televisointi nostaa arvoa sponsoreiden saannissa kisoille, ja oikeestaan Suomessa arvostettujen lajien, kunten maastohiihdon ja yleisurheilun SM-hiihtojen televisointi on elinehto järjästevälle seuralle ja paikkakunnalle.

Mutta millä hinnalla!?

Ennen tuli Yle automaattisesti paikalle SM-hiihtoihin, nyt on tullut uusia kanavia ja lajeja paljon seurattavaksi. Kilpailu on kovaa, ja väliin tullut nämä erilaiset markkinointiyhtiöt, jotka tekee osapuolten kanssa sopimuksia.

Sopimukset mennenee nykyään, niin että pienempien lajien järjestäjät pikkupaikkakunnilla joutuvat maksamaan ainakin kulujen jaolla pienemmille lajeille pikkupaikkakunnalla, että televiso tulee paikalle, ja suurista mediaseksikkäistä tapahtumista televisioyhtiöt pulittavat lähetysoikeuksistaan suuria summia.

YLE ja kiinalainen jättifirma Infroit Sport & Media AG neuvottelivat syksyllä pitkään hiihtojen näyttämisestä Ylellä. Viime hetkiin se meni televisoitavan hiihdon Suomen cupin alkamisen ajankohdan alla.

Sopimuksessa Suomen Hiihtoliiton alaiset SM-hiihdot, Suomen cup, Pohjoismaiden hiihtolajien Suomessa järjestettävät mc-kilpailut ovat jotenkin niputettu tässä yhteen.

Televisio (Yle) tulee tämän kotimaan ”hiihtopaketin” vuoksi ilmeisesti helpommin ja edullisemasti näyttämään juuri Suomen cupia.

Tämä sopimus kattaa kausille 2016 – 2017 ja 2017 – 2018, ja Ristijärven SM-kisat tarkoitus järjestää vuonna 2020. Siis nykyiset sopimukset eivät ulotu enää sinne asti.

Maastohihdon maailman cup taas alkaa näkyä MTV:n sijasta Ylellä 2018 alkaen vuoteen 2021, mutta nämä muut sopimukset eivät ulotu sinne asti.

Mikä tässä välissä sitten Hiihtoliiton rooli on Ylen ja Infrontin välillä. Kuvio mennenee niin, että YLE maksaa Infrointille televiso-oikeuksista ja sitten taas Infroint maksaa Hiihtoliitolle, että se järjestää näitä kisoja.
SHL ja Innfroint ovat marraskuussa 2016 juuri tehneet tällaisen televisointi- ja mediasopimuksen.
Taas Yle yrittää saada näiden Infrointille maksujen katteekisi rahaa kotimaisten hiihtojen, suunnistusten ynm. järjestäjiltä ainakin osakustannuksilla ja järjestäjien järejestelyillä Ylen avuksi, että YLE (Suomen Yleisradio) edes tulee paikalle.

Lahden MM-hiihtoissa oli pitkään vääntöä järjestäjien YLEN kesken juuri täällaisista vastuista.

KANNATTAAKO AINA OLLA KAIKKI ENTISTÄ PAREMPAA

Nykyajan frendi näyttää olevan erilaisilla tapahtumilla, että kaikki pitää olla entistä parempaa palvelua urheilijoille ja katsojille paikanpäällä, sekä televisointineen.

Tämä maksaa ja monet varsinaisesta urheilusta lisänä olevat kulut erilaisine oheistapahtumineen välillä näyttää olevan varsinaista kilpailua tärkeämpikin seikka.

Ristijärven mahdollisten SM-hiihtojen aikaan 2020, siis televisointisopimukset ovat aivan auki, ja mitä lajeja Yle vielä ehtii hamuta lisää, ja hiihto jää heille toisarvoiseksi…tuleeko meidän radiomme edes halvallakaan paikalle!

Joutuuko Ristijärven Pyry maksumieheksi kisojen telvisoinnista, ja kannattaako seuran järjestää pelkät hyvät kisat hiihtoineen, ilman ylimääräisiä hulapalapoota ja televisointia.
No ainakin Eero Avenin voi kutsua tanssittamaan kisakansaa Saukkovaaralle, tai Ristijärven pirtille. Televisointi olisi myös mahdollista jonkun yksityisen toimijan ja kaapeliverkon kautta nettiin.

SM-hiihtojen järjestäminen ilman televisointia ja näitä ylimääräisiä pippaloita ei varmaan liene taas mahdollista, koska Hiihtoliitolla on tietenkin omat kriteerinsä kisojen myöntämisestä Ristijärvelle.

Aikuisten SM-hiihdot ovat järjestelyiltään samanlaiset kuin hopeasompa- ja nuorten SM-hiihdot, mutta sitten tulee taas nämä muut seikat arvioitavaksi.

Yhteistyöhalukkuutta varmaan löytyy järjestämiseen yhteisesti muistakin seuroista Kainuusta Pyryn avuksi, ja sitä tarvittaneen.

Ristijärven kunta on myöntänyt tietojen mukaan 10 000 euron avustuspaketin SM-hiihtoihin Ristijärven Pyrylle – riittääkö se?

Kuvakaappaus Pyryn sivuilta, Nuorten SM-hiihtojen logosta vuodelta 2014

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
TykkääNäytä lisää reaktioita

Kommentoi

Kommentit
Erkki Kovalainen
Kirjoita kommentti…

Kajaanin kaupungin Kajaste-hanke kajastaa kummallisia piirteitä – sotiiko jo kuntalakia vastaan – loppulasku jo 3,5 miljoonaa ja riittääkö sekään!

Joko Kajaanin kaupungin Kajaste-hanke sotii kuntalakia vastaan!

Kajanin kaupunki otti vuoden 2017 alusta uuden toimijan talous- ja palkanlaskentapalvelujensa tuottajaksi, entisen Sote-yhtymän sijasta.

Kunnan Taitoa Oy järjestää nämä uutena ulkoistettuna, ja lisäksi Kuntien Tiera Oy vastaa ERP-toiminnan ohjausjärjestelmistä ja Populus palkanlaskentajärjestelmien käyttöön otosta.

Taitoa tuottaa kunnille talous- ja henkilöstön hallinnon palveluja.

Tiera on kuntien alan toimijoiden omistama, joka kehittää tietojärjestelmiä prosesseja ja toimintatapoja kunnille.

Tätä Kajaanin kaupungin tekmää muutosta palvelujensa tuottajien vaihdosta kutsutaan Kajaste- hankkeeksi, ja se on jo nyt ylittänyt alkuperäisen yhden (1) miljoonan muutosbudjetin jo kohta kahdella miljoonalla. Laskelmien mukaan jo ainakin 1,6 miljoonaa on ylittynyt nämä Taitoa ja Tieran tuottajaksi ja toimijaksi käyttöön otot, ja onko siinä vielä kaikki..

MONENLAISTA VÄÄNTÖÄ ON JO OLLUT POLITIKOILTA KAJASTEEN SUHTEEN

Marraskuussa 2015 Kajaanin kaupunginhallitus päätti vaihtaa soten Tietoa Oy:n äänin 7 – 2. Hankkeen puolestä äänestivät keskustan Marjatta Immonen, Teuvo Hatva ja Tero Paukkeri, perussuomalaisten Eila Aavakaarre ja Toivo Kyllönen, kokoomuksen Hannu Juntunen ja Miiariikka Tervonen.
Vihreitten Silja Keränen äänestänyt tyhjää.
Demareittein Markku Oikarinen ei ollut hankkeen kannalla ja häntä kannatti vasemmiston Sari Kyllönen.

Soten hallitus päättänyt torjua jo 2015 Taitoa Oy:n asiakkaaksituloselvityksen, koska kunnilla ei ollut yhtenäistä esitystä. Kajaanin kaupunki siirtyi sitten yksin siihen. (sote tietenkin torjunnut vieraan tuottajan itsensä sijasta)

Nyt huomattu kevättalvella ja äimistelty, että melkein kohta kaksi miljoonaa muutos ylittänyt suunnitellusta budjetista ja mitä vielä tulossa!
Kuka vastuussa, kuka tiesi tästä, kuka vastuussa ja miksi ei siihen ole reagoitu aikaisemmin politikojen ja virkamiesten toimesta? Sitä äimistelllään!

Ennen kuntavaaleja demarit tivanneet valtuuston kokouksessa, että asiasta pitäisi keskustella nyt: mistä johtuu ylitys?

Demareitten Markku Oikarinen jättänyt erivän mielipiteen hallituksen esityksestä jo aikaisemmin ja samalla hallintovalitus Oikariselta.

Asia kuitenkin siiretty myöhempään tarkasteluun yli kuntavaalien.

SDP:n Markku Oikarinen jättänyt allekirjoimatta Kajaanin kaupungin tilinpätöksen, mutta muut hallituksen jäsenet ovat sen allekirjoittaneet.

Allekirjoittamatta johtunut Oikarisella ilmeisesti tästä Kajaste-hankkeen ylityksestä. Oikarinen vaatinut vastausta, että kuka päätti näistä Kajaste-hankkeen lisärahoista. Siis Oikarinen ei ymmärykseni mukaan ole myöntämässä vastuuvapautta asiaa hoitaneille henklöille.(ketkä?)

Kunnanhallituksen jäsenillä on ilmeisesti tilinpäätöksen allekirjoittamisen velvollisuus, mutta se ole samaa kuin tilinpäätöksen hyväksyminen. Näitä allekirjoittamisa on kuitenkin aikaisemmninki eri kunnissa tapahtunut.

Perussuomalaisten valtuutetut Toivo Kyllönen ja Eila Aavakaarre ovat kuitenkin pyytäneet selvitystä oikeusasiamieheltä: rikkoiko Markku Oikarinen kuntalakia allekirjoittamattomuuden vuoksi.

Viimeisimpä on Kajaanin kaupungin tarkastuslautakunta päättänyt keskustan Markku Tolosen johdolla, että se tilaa erityis- tarkastuksen tästä Kajaste-hankkkesta.
Kaupungin hallintojahtajan Tuija Aarnion antama selvitys ei ole ollut tarkastuslautakunnalle tarpeeksi kattava.

Tarkastuksen pitäsi olla valmiina 21.4. ja se käsiteltäisiin suraavana päivänä tarkastuslautakunnan ylimääräisessä kokouksessa.

Tarkastuslautakunta antaa välittömästi lausuman tästä tarkastuksesta kaupunginhallitukselle.

Tarkastuslautakunta ja tilintarkastajat käsittelevät suraavan tilinpäätöksen.

Uusi kaupunginvaltuusto päättää tilinpäätöksen hyväksymisestä.

Uusi kaupunginvaltuusto aloittaa 1.6.2017
.—

RIKOTTIINKO JOPA KUNTALAKIA?

Äimistelyttää maallikolta: Ylitys olisi pitänyt olla päättäjien tiedossa! Eivätkö viranhaltijat ole kertoneen luottamushenkilöille tiedossa olevista määrärahojen ylityksistä, vai onko sitä seurattu mitenkään?

Onko tämä jo kuntalakia vastaan! Mihin tämä budjetoitu talosarviossa ja missä näkyy.
Kaupungin viimevuoden tulokseen tällä ei kai ole mitään merkitystä, koska ne ovat investointimenoja: tilokseen lasketaan vain käyttötalous.
Kassassa on vaan pari milliä vähemmän rahaa!


MONELLA JAKKARALLA YHTÄIKAA

Tiedosta ja taidosta ei ainakaan nämä Taitoan ja Tieran hankkeet ole ollut kiinni, sillä Kajaanin kaupungin väkeä on Taitoan ja Tieran sivujen mukaan heidän kuvioissaan.

TIERAN hallitus – Maire Ahopelto, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhymän johtaja

TIERAN ohjausryhmässä:

– ERP-ohjausryhmä – Tuija Aarnio, Kajaanin kaupungin hallintojohtaja

– Infra-ohjausryhmä – Risto Hyvönen, pääsuunnittelija, kokonaisarkkitehtuuri Kajaanin kaupunki

– Sähköinen asiointi – ohjausryhmä – Katja Moilanen, projektipäällikkö Kajaanin kaupunki

– Tiedonhallinto – Veijo Romppainen, tietohallintojohtaja – Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntaryhmä

– Sote-muutos-ohjausryhmä – Maire Ahopelto – kuntyhtymän johtaja (aik.mainit)

– Kasvatus ja opetus-ohjausryhmä – Mikko Saari, sivistysjohtaja Kajaanin kaupunki

Tieran ERP-ohajusryhmässä on ollut myös Kainuun sosiaali- ja tervydenhuollon kuntayhtymän johtaja Kalevi Yliniemi, mutta hän on jäänyt ilmeisesti pois eläkkeelle jäätyään.

Sitä en osaa sanoa, mitä näiden henkilöiden vaikutus on ollut Kajaste-hankkeeseen – onko mitään hyötyä tai haittaa!

LÄHDE JA LEHTI: Kainuun Sanomien verkkouutiset, Kajaanin kaupungin valtuuston ja hallituksen avoimet pöytäkirjat, sekä Taitoan ja Tieran omat sivut

***

EDIT  16.5.2016 klo 7:38 –  Nyt näyttää Kainuun Sanomien artikkelin mukaan Kajasteen loppulasku olevan jo 3,5 – 4 miljoonan välillä -riittääkö sekään pitkässä juoksussa! Kaupungin viranhaltijat äimistelevät, että on vain luotettu Taitoaan ja Tieraan: aikaisemmin homma heillä hyvin  kuulemma pelittänyt!?

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Kontiolahden SM-hiihdoissa yhteislähdöissä miesten ja naisten aikaerot olleet kärjen osalta 14 sekuntia kilometrillä – maailman parhaat naiset juoksevat puoli- ja kokomaratoneilla lähes Suomen miesten ennätysten vauhtia

Miesten ja naisten vauhdeissa oli ollut kilometrillä Kontiolahden SM-hiihdoissa yhteislähtöjen vapaalla – M30 km ja N15 km matkoilla voittajilla ollut eroa 14 sekuntia kilometriä kohden. Onko se paljon vai vähän!

Kerttu Niskanen olisi sijoittunut km-vauhdillaan Kontiolahden SM-hiiihdoissa miesten pitemmällä matkalla noin sijalle 50.

Mikä olisi Maarit Björgenin vauhti parhaassa kunnossaan Suomen mieshiihtäjiin verrattaessa,  kilpailun ulkopuolella samaan aikaan, samalla radalla ja samalla matkalla kilpailtaessa 15 – 30 km matkoilla. Björgen oli Norjan mestaruushiihdoissa voittanut seuraavaa naista kolme minuuttia..

Jos Kontiolahdella on hiihdetty samaa 3.75 km rataa nähdäkseni naisten 15 km ja miesten 30 km ( 4 x 3.75 km = 15 km) ja ( 8 x 3,75 km = 30 km), niin naisten vauhti jää jälkeen miesten vauhdista, vaikka eivät aivan tasaveraisia vertailukelpoisia kelien ja muiden peesien vuoksi ole? Miehillä tosin vielä puolta pitempi matka.

Miehissä voittaja Ristomatti Hakola on hiihtänyt voittoon loppuajalla pyöristettynä 1.13. (73 minuuttia = 73 X 60 sekuntia = 4380 sekuntia / jaettuna 30 km:llä = 146 sekuntia kilometrille ja vauhdiksi tulee näin ollen kilometriä kohti 2.26.

Kerttu Niskanen hiihtänyt voittoon 15 km matkalla ajalla pyöreästi 40 minuuttia (40.05).
Kertun aika kilometriä kohden on ollut: 40 x 60 sekuntia = 2400 sekuntia ja se jaettuna 15 kilometrillä on 2400/15 = 160 sekuntia, siis km vauhti hänellä ollut 2.40/km.

Ristomatti Hakolan ja Kerttu Niskasen vauhdeissa on siis eroa 14 sekuntia kilometrillä – onko se sitten paljon vai vähän? Naiset hiihtäneet puolta lyhemmän matkan, ja varmaan vauhti heillä hidastuisi 30 km matkalla 10 -15 sekuntia lisää kilometriä kohden?

****

Miesten 30 km on 52. sijalla ollut Mikkelin Hiihtäjien Juha Neuvonen ajalla noin 1.20. Hänen km-vauhti ollut Kerttu Niskasen kansaa samaa luokkaa 2.40.
Kerttu olisi ollut siis noin 50. sijalla omalla kilometrivauhdillaan miehissä

Miesten 30 km hiihdossa on 80:seksi sijoittunut Posion Pyrinnön Mikko Marjomaa saanut ajan 1.24 minuuttia. Mikon km-vauhti on ollut 2.48.

Miesten kolmellakympillä viimeisenä maaliin 90:sijalla tullut Vantaan Ville Parantainen käyttänyt aikaa 1.29 minuuttia, ja hänen km-vauhti on ollut vähän alta kolme minuuttia kilometri = 2.58.

Liperin Hiihtäjien Jenni Tolosen aika 19.sijalla on ollut 43 minuuttia 15 km, ja hänen km/vauhti on 2.52. Parantainen on siis hävinnyt hieman Toloselle km-vauhdissa.

Naisten matkalla 50. sijoittunut Ruut Vähämetsä OHS on käyttänyt aikaa 47 minuuttia, joten hänen km-vauhti ollut 3.08.

Viimeiseksi naisten 15 km sijoittunut IF Minkenin Cesilia Back ajalla 52 minuuttia, joten hänen km vauhti ollut 3.28.

Miesten viimeisen sijan 30 km Parantaisen ja naisten viimeiseksi 15 km sijoittuneen Backin ero vauhdeissa kilometrillä on 30 sekuntia.

****

Kaisa Mäkäräinen olisi ollut noin sijalla 120. miesten kympillä Kontiolahden SM-hiihdoissa

Kontiolahden SM-hiihdoissa ovat myös miehet ja naiset hiihtäneet väliaikakähtönä vapaalla 10 km ja 5 km kilpailun. Tässä hiihdetty erilaisilla reiteillä: miehet 3 x 3,4 km ja naiset 4 x 2,5 km, joten aivan vertailukelpoisia ne eivät ole kilometriajoissa toisiinsa verrattaessa.

Lari Lehtosen voittaika ollut kympillä 22.04 ja Kaisa Mäkäräisen naisten vitosella 12.41.

Kaisan aika muutettuna kympiksi, 2 x 12,41 = noin 25.20.

Miesten kympillä 120:nnen Juha Vähämetsän aika on ollut 25.20, ja viimeiseksi 179. maaliin tulleen miehissä 29.02.

Lari lehtosen kilometriajaksi kympillä tulee noin 2.12 ja Kaisa Mäkäräisen vitosella 2.32. Siinäkin on tuo 20 sekunnin ero kilometrivauhdeissa Larin ja Kaisan välillä.

Voisi siis kuvitella Kaisan hiihtäneen puolta lyhemmällä matkalla, noin miesten 120:nnen vauhtia kympillä.

Miesten ja naisten viestissä on myös ollut eri latureitit osuuksillaan miesten ja naisten kesken.

****

Lahden MM-hiihdoissa perinteisen sprintin karsinnassa on parhaan ajan hiihtänyt miehissä 1,6 km matkalla Sergei Ustuigov ajalla 3.11,72 ja naisissa Maiker Caspersen Falla 1,4 km matkalla 3.03,14.

Miehillä siis 200 m pitempia matka, ja laskin että tuon 200 m matkaan menee noin keskiarvolla miehissä ja naisissa aikaa 22 sekuntia. Lisättäessä Fallan aikaan tuon 22 sekuntia, niin hänen ajakseen tulisi samalla matkalla 3.25. Vähennettynä tästä Ustiogovin aika 3.11 – niin erotuksesksi tulee tässäkin tuo noin 14 sekuntia vauhdeissa yli kilometrin matkalla miesten ja naisten kesken, vaikka reitti  on ollut vähän erilainen profililtaan.

Fallan oletettu aika 3.25 miesten matkalla 1,6 km, oikeuttaisi häntä siinä noin sijalle 40. – 156:n osanottajan joukossa karsinnassa. Italian Urbani Halia ollut 38. ajalla 3.25,9.

Keuruun SM-kisoissa hiihdetty sprintit matkoilla: miehet 1,5 km ja naiset 1,2 km. Martti Jylhä voittanut karsinnan ajalla 2.46,08 ja Kerttu Niskanen naisissa 2.41,13.

Kertulla mennyt aikaa 100 m:llä 13 sekuntia ja Martilla 11 sekuntia. Keskiarvo tuo 12 sekuntia, ja 3 x 100 metriä matkan pituus tekee 3  x 12 sekuntia Kertun aikaan lisää 36 sekuntia miesten matkalla. Kertun aika olisi ollut oletettavasti näin miesten sprintin matkalla 3.17.

Miesten spintin karsinnassa Tero Turunen ollut 78. ajalla 3.17,04 – 82. kisaan lähteneitten  tuloksissa. Näin laskettuna Kerttu olisi ollut vasta näillä sijoilla miesten kisassa.

Martti Jylhän kilometrivauhdiksi tulee Keuruun sprintissä 1.50, ja Kerttu Niskasen 2.10.

MOTTO: näyttää että miesten ja naisten kilometrien erot ovat matkasta ja tyylistä riippumatta noin 14 – 20 sekunnin eroilla. Kansainvälisissä kisoissa ehkä Suomen keskinäisiä kisoja vähemmän.

***

Suomen- ja maailman ennätykset puoli- ja kokomaratonilla ovat miehissä ja naisissa:

SE miehet puolimaraton: Jussi Utriainen 1.02,50
SE naiset puolimaraton : Annemari Sandell 1.10,04
ME miehet puolimaraton : Zersenay Tadese 58.23
ME naiset puolimaraton : Joycilinen Jepkosgei 1.04,52

SE niehet maraton: Janne Holmen 2.10,46
SE naiset maraton : Ritva Lemettinen 2.28,00
ME miehet maraton : Denis Kimetto 2.02,57
ME naiset maraton : Paula Radcliffe 2.15,25

SE miehet 10 000 m : Martti Vainio 27.30,99, SE naiset 10 000 m: Annemari Sandell 31.4042,  ME miehet 10 000 m Kenenissa Bekele 26.17,53, ME naiset 10 000 m Almaz Ayana 29.17,53

Maailman parhaat naiset ovat juosseet lähjes samoja aikoja kuin Suomen parhaat miehet. Mikä olisi Marit Björgenin vauhti parhaillaan Suomen kansallisen tason miehiä vastaan. Björgen oli muistaakseni voittanut Norjan mestaruushiihdoissa seuraavaa 3 minuuttia!

On veikattu joskus naisten lähenevän maratonista pitemmillä matkoilla lähemmäs miestä tasollaan ja ajoillaan!?Suomen paras naismaratoonari vuoden 2016 Suomen kärkituloksellaan 2.34,12 on kovaa valuttaa tänään Suomen miestenkin tilastossa. Puuolimaratonilla viime vuonna Suomen kärkitulos ollut Jarkko Järvenpäällä 1.04,34 ja se on naisten ME:n vauhtia.

***

Hiihdossa tietysti eri muuttujien takia on hankala vertailla noita kilometrivauhteja maantie- ja ratajuoksuun nähden miesten ja naisten välillä. Mitenkä täysillä ovat hiihtäneet miehet ja naiset näissä Kontiolahden SM-hiihdoissa – ovatko vain välillä peesailleet, ja vauhti olisi voinut olla kovempaakin puolin ja toisin!

Keliolosuhteet kuitenkin Kontiolahdella lienee olleet tasavertaiset miesten ja naisten kisassa?

Kerran Kajaanissa Kaisa Varis pisteli SM-hiihdoissa  v 2001 alussa alun kovempaa 30 km SM-kisassa kilometrin vauhdeissa, kuin miesten väliaika vastaavassa komenkympin kohdalla vähän myöhemmin 50 km:llä. Luisto oli kuitenkin silloin vähän parempi ensiksi hiihdetyssä naisten kisassa, päivällä kelin lauhtumisen johdosta.

Kaisa Varikesen voittoaika oli 30 km vapaan yhteislähdössä 1.30.47,5 ja Sami Pietilän miesten vastaavalla 50 km 2.25.54,1.

Kaisa Variksen kilometri aika tuossa Kajaanin sm-hiihdossa on ollut 3.02 ja Sami Pietilällä 2.55. Ei siis kovin suuri ero vauhdeissa ole ollut, tosin miehillä piotempi matka ja keli parantunut päivän kuluessa

Kuvakaappaus Yleltä Kerttu Niskasen maaliin tulosta Kontiolahden SM-hiihtojen naisten 15 km yhteislähdöstä