Tampereen Hervannassa on jo mahdollisuus tutustua uuteen Kajaanissa valmistettuu raitiotievaunuun lauantaina ja ilmaista koekyytiä tarjolla!

 

Tampereella on tarkoitus ottaa raitiotieliikenne käyttöön pitkän polittisen väännön jälkeen 2020, ja verkon rakentaminen aloitetaan näinä päivinä. Ensimmäinen yhteys on tulossa juuri keskustasta Suomen suurimpaan, tunnetuimpaan ja parhaimpaan kaupunginosaan Hervantaan.

Raitiotievaunujen valmistajaksi on kilpailutuksen jälkeen hyväksytty Kajaanin Otanmäessä sijaitseva, tsekkiläisen Skodan omista vaunutehdas Transtech Oy. Tosin siitä on joku valitus mennneillään, että edullisemmat vaunut olisi Tampereen kaupunki saanut ulkomaiselta vaunujen valmistajalta.
Liito-oravien papanat Hervannassa on myös vielä uhka olemassa koko raitiotien rakentamiselle, tai ainakin reitin vielä uudellleen muuttamiselle alkuperäisestä suunitelmasta Hervantajärven lähistölle..

Otanmäen tehdas on kuitenkin jo pannut töpinäksi, ja valmistanut proto-uniikki-koekappaleen Tamperereelle suunniteltusta raitiotioevaunusta.

Tällä on huomattava työllisyysvaikutus nälkämaalle Kainuulle ja myös Tampereelle, mutta tarvitaanko raitiskkaa jo muuten hyvin hoidetulle bussi-liienteelle Heravannan perälle saakka…!?

Lauantaina 1.huhtikuuta on kaupunkilaisten mahdollisuus tutustua tähän uuteen vaunuun juuri Hervannassa, ja koekyytiin on jo mahdollisuus päästä, sekä kaupunkilaiset saavat antaa vielä omia kommnenttejaan vaunujen parantamisehdotuksista!

***

Lauantaita vasten yöllä saapuu Kajaanista Pyhännän, Kärsämäen, Pihtiputaan, Äänekosken ja Jyväskylän kautta yli-leveä kuljetus Tampereen Hervantaan, jossa on yksi tuore raitiotievaunu lavetin päällä.

Vaunu tosin toimii vielä kumipyörillä sekä omalla diesel-moottorilla, ja on Hervannan DUON-kauppakeskuksen edustalla lauantaina klo 10.00 – 13.00 välisenä aikana kaupunkilaisten äimisteltävänä.

Vaunu ajaa koeajoa nonst-toppina reittiä: Insinöörinkatu – Arkkitehdinkatu – Näyttelijänkatu – ns. kolmosen päättäri Kusti Salan kadun kulmassa – takaisin Näyttelijänkatua – Hervannan valtaväylä – Opiskelijankadun kohtalta takaisin Insinöörinkadulle ja pysähdys DUON kohdalla.

Yksi Hervannan kierros kestää noin 15 minuuttia ja vaunu pysähtyy joka kierroksen jälkeen 10 minuttia Duon kohdalla ja koekyyti on ilmainen kaikille.

Kaikkien koekyyditykseen osallistuvien kesken arvotaan viisi ilmaista vuoden lippua raitsikan käytölle vuodella 2020.

Paikalla on Duon edustalla Transtechin varatoimitusjohtaja, Tampereen kaupungin liikelaitoksen (TKL) virkamiehiä ja johtajia, sekä Tampereen kaupungin valtuuston politikkoja. Heiltä voi vielä kysyä raitsikasta lisää.

Jos bussi ovat Nysssejä, niin myös raitiotien nimiehdotuksia voi antaa, ja ehdottaa vielä vaunujen väriä matkustajien toivomuksesta.

Lisäksi Duon torilla on saatavana ilmaista makkaraa, kahvia ja mehua. Lapsille ohjelmaa ja ilmaisia ilmapalloja, sekä aikuisille haitarin soittoa tarjolla.

Poliisi valvoo tehostetusti liikennettä, ja mahdollisia mielenosoittajia raitsikan puolesta ja vastaan.

Kuvakaappaus Tampereen kaupungin lehdistölle tarkoitetuista journalistisesti vapaista kuvista – jossa raitiotievaunu huristaa jo Hervannan Insinöörikadulla.

TERVETULOA kaikki hervantalaiset ja kaupunkilaiset yhteiseen kevätriehaan Hervannan Duon edustalle raitiotievaunuun tutustumisen merkeissä lauantaina 1.huhtikuuta klo 10.00 alkaen!

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
Mainokset

Kajaanin kaupunki ulkoistanut palvelujaan sote-kuntayhtymältä Taitoa Oy.lle – maksaako pitkässä juoksussa länget enemmäm kujin hevonen!

 ONKO VÄHEMMÄN TIETOA VAI TAITOA – ONKO TAAS TEHTY MILJJOONAMÖHLINTA KAJAANIN KAUPUNGISSA – PALVELUJEN SIIRTÄMINEN SOTESTA TIETOA Oy:lle YLITTÄNYT BUDJETIN 1.6 MILJOONALLA EUROLLA!?

Maksaako tässä palvelujen siirrossa pitkässä juoksussa enemmän länget kuin itse hevonen..?

Taitoa Oy tiedottaa sivuillaan 19.11.2015, että KAJAANIN TULO HEIDÄN ASIAKKAAKSI LISÄÄ LIIKEVAIHTOA YHDELLÄ [1] MILJOONAA EUROA VUODESSA! (mitkä olivat entisen tuottajan kustannukset ja olivatko ne hyviä, ja mitä olisivat maksaneet sen parantamiset ja ajantasaistukset – onko kaikki tarkaan laskettu?)

Kainuun Sanomien artikkelin 17.11.2015 mukaan on Kajaanin kaupunginhallitus päättänyt ulkoistaa äänestyksen jälkeen talous- ja palkanlasentapalvelut Taitoa Oy.lle Kainuun sote-kuntayhtymältä.

Virallisesti on KS:n mukaan 26.1.2016 kaupunginhallituksessa hyväksytty sopimus 1.1.2017 alkaen henkilöstö- ja taloushallinnon tukipalvelujen siirtyminen (ulkoistaminen) tälle Taitoa Oylle. Äimistelijä ei ymmärrä aivan tarkaan mitä kaikkea tämä sisällään pitää, mutta nyt on tämän johdosta kustannukset karanneet kuitenkin käsistä alkuperäisen suunnitelman sijasta.

***
Alun alkaen tämä siirto piti maksaa yhden miljoonan. Siihen on jo lisätty budjetoivaksi kaiken varalle lisäkuluja 450 000 euroa, ja nyt vielä lisää rahaa tarvitaan 1,2 miljoonaa. Lisäksi tullut joitain käyttöönotto-kuluja lisää 200 000.

Elikkä koko tämä rovehka maksaa yli 2.6 miljoonaa, sunnitellun yhden miljoonan sijasta!

Tätä palvelujen siirtoa kutsutaan KAJASTE-HANKKEEKSI: Talous- ja laskentapalvelujen tuottajan vaihdos Kunnan Taito Oy:si, sekä mukana Kuntien Tiera Oy ERP.n toiminnanohjausjärjestelmien ja Populas-palkanlaskentajärjestelmän käyttöönoton.Tierra Oy on kunta-alan toimijoiden omistama, joka tuottaa ja kehittää näitä tietojärjestelmiä, prosesseja ja toimintapoja.

Sitä en ymmärrä miten tämä Tiera on tullut mukaan, alun alkaen nähdäkseni neuvoteltu vain tämän Taitoan kanssa; onko tämä Tiera taas joku alihankkija tälle Taitoalle vai lisänä!

***
Kajaanin kaupunginhallitus päättänyt 2015 äänestyksen jälkeen ottaa tämän Taitoan ulkoistamaan tietoliikennejärjestelyt ja äänestystulos on ollut 7 – 2 sen puolesta.

Puolesta ovat lehden mukaan äänestäneet: Marjatta Immonen (kesk), Teuvo Hatva (kesk), Marika Tervonen (kok), Tero Paukkeri (kesk), Eila Aavakaarre (ps) , Toivo Kyllönen (ps) ja Hannu Juntunen (kok).

Tietoa on vastustanut demareitten Markku Oikarinen ja häntä kannattanut vasemmiston Sari Kyllönen. Vihreitten Silja Keränen äänestänyt tyhjää. Poissa olleet ilmeisesti vasemmiston Aki Räisänen ja kokoomuksen Miariikka Tervonen.

***
Tämä Tietoa Oy on kunnille ympäri Suomeja yli 100 kuntiin, kuntayhtymiin ja kuntien omistamiin yhteisöihin palvelujaan tarjoava yritys. Toimipaikkoja sillä yli kymmenen ympäri Suomea ja Kajaaniinkin tälläinen piste perustettu tämän sopimuksen johdosta.

Henkilökuntaa töissä yli 500 ihmistä ja liikevaihto on ollut vuonna 2015 – 39 miljoonaa euroa. Kunnat tai vastaavat ilmeisesti omistaa tämän ja tämä on voittoa tavoittelematon yritys.

ÄIMISTELYTTÄÄ..

– mistä tällainen budjetin ylistys johtuu – eikö sitä olisi voinut sopia järjestelyistä tämä Taitoan kanssa, että ne hoitaa tämän muutosprosessin yhdessä ja summa ei ylity miljoonasta kaupungin kassasta. (en kyllä tiedä onko nämä kaupungin järjestelykuluja ja niihin ei Taitoa voi vaikuttaa?)

– onko näitä palvelujen tuottajia kilpailutettu julkisen hankintalain nojalla, vai tarvitseeko tällaisessa tapauksessa kilpailuttaa ollenkaan?

– onko tämä parempaa ja edullisempaa kaupungille pitkässä juoksussa kuin entisen toimijan sijasta ( näin on varmaan ajateltu ja kai kenties myös laskettu!)

– mihin sijoitetaan nämä soteyhtymässä hoitaneet työntekijät, vai siirtyykö ne osa tämän Taitoan pelvelukseen? (onko töitä, vai tuoko Taitoa oman henkilökuntansa kokonaan hoitamaan näitä palveluja?)

– kouluttaako kaupunki tai sote näitä Taitoan tai sotesta siihen siirrettyjä työntekijöitä hommaan ja maksaa viulut tästäkin?

– miten yleensä murros-sisäänajovaiheessa nämä kustannukset jaetaan (jaettu) Kajaanin kaupungin – soteyhtymän, Taitoan ja tämän Tieran kanssa..

– miten tämä vielä keskeneräinen sote-soppa vaikuttaa tähän jatkossa?

***
Jonkinlainen politiikan vääntö tästä näyttää tulevan ennen kuntavaaleja Kajaanissa, ja demarit jo sanomassa – mitä minä sanoin tästä..pengotaan asiaa!

Onko taas tehty ”miljoonamöhlintä”, ja länget maksaa enemmän kuin hevonen!

Kuvakappaus tämän Tietoa Oy:n sivuilta: ”Rakennamme hyvin voipia kuntia”

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Koululaisten hiihdoista puuttuu osanottajat ja ne vähenee iän karttuessa – onko hiihdosta tehty liian vaikea ja kallis harrastus!

Peräti 324 osanottajaa olisi mahtunut lisää Kainuun koulujen mestaruushiihtoihin Sotkamon Vuokatissa 22.3.2017 – mutta osanottajia ollut vain 108 kilpailijaa.

Äimistelin jo aikaisemmin Kainuun koululaisten hiihtojen järjestelyjä Sotkamon Vuokatissa, koska alempien luokkien 1 – 2  sarjat puuttuivat kokonaan, matkat liian pitkiä ja sarjoissaan on osanottajat rajoitettu kunnaltaan maxsimissaan sarjassaan kuuteen. Onneksi kuitenkin hiihdot järjestetty vapaan tyylillä ja Kainuun hiihdon mekassa Vuokatissa – muuten olisi osanottajien määrät olleet vielä huonommat.

Kainuun kunnista on osallistumisoikeus yhdeksällä (9) kunnalla: Paltamo, Kuhmo, Sotkamo, Kajaani, Ristisjärvi, Hyrynsalmi, Suomussalmi, Puolanka ja Vaala.

Kainuuta on aikoinaan mainostettu maailman parhaaksi hiihtomaakunnaksi!

Sarjoja ollut koululaisten Kainuun mestaruushiihdoissa kahdeksan(8):
– tytöt 3 – 4 LK
– pojat 3 – 4  LK

– tytöt 5 – 6 LK

– pojat 5 – 6 LK
– tytöt 7 – 9 LK
– pojat 7 – 9 LK
– 2.aste tytöt
– 2.aste pojat

Siis kahdeksan sarjaa ja osanotto rajoitettu jostain kummasta syystä kunnaltaan maksimissaan sarjassaan (luokat) kuuteen, ja yhdeksän kuntaa voisi Kainuusta osallistua näihin koulujen mestaruushiihtoihin.

Osanottajia olisi voinut olla kaikkiaan mukana: yhdeksän kuntaa 9 x kahdeksan 8 sarjaa = 72 x 6 osanottajaa = 432 osanottajaa on saanut osallistua yhteensä kunnistaan kisoihin.

Tulosluettelon laskelmieni mukaan osallistujia on ollut yhteensä 108.

Vähennettynä 432:sta tuo 108 osallistujaa, niin 324 mahdollista osallistujaa ei ole ilmoitettu kunnista, tai hiihtäjiä ei vaan yleensä ole ollut mistä laittaa, jopa omien koulujen karsintojen osanottajien vähyyden vuoksi.

Keskusteluahan on viime aikoina ollut eri hiihtopalstoilla, että nuoria ei ole tarpeeksi hiihtokisoissa, sekä iän vanhetessa osanottajat vähenee entisestään.

Kainuun kunnista ovat osanottajien määrät olleet seuraavasti:

– Paltamo 15 osanottajaa
– Kuhmo 12
– Sotkamo 26
– Kajaani 21
– Ristijärvi 10
– Hyrynsalmi 12
– Suomussalmi 10
– Vaala 2
– Puolanka ei yhtään osanottajaa

Yhteensä siis 108 koululaista ollut mukana Vuokatissa. Jos kahdeksan sarjaa on ja maksimi kuusi osanottajaa kunnastaan, niin se tekee [ 8 x 6 = 54 ] mahdolliseksi 54 osanottajaa kunnastaan, ja paras kunta Sotkamo jää siitä määrällä 26 puolet pois. Entinen maineikas hiihtopitäjä Puolanka ei ole edes lähtenyt mukaan koulaisten mestaruushiihtoihin

****
OSANOTTAJAT TIPPUU IÄN VANHETESSA:

– 3 – 4 luokkalaisisa tytöissä ja pojissa ollut vielä mukana yhteensä 49 osanottajaa.
– vastaavissa 5 – 6 luokkalaisissa yhteensä 38 osanottajaa
– 7 – 9 luokkalaisissa enää vain 20 osanottajaa
– Ylemmällä asteella vain yksi osanottaja

Siis yhteensä ollut mukana tämä vain 108 koululaista mukana Kainuun koulujen mestaruushiihdoissa.

Ennen vanhaan jo yksistään Sotkamon kunnan mestaruushiihdoissa oli puolta enemmän osanottajia, ja melkein sama määrä pelkästään Kuhmon Iivantiiran, Suomussalmen Ruhtinansalmen ja Sotkamon Naapurinvaaran koulun omissa mestaruushiihoissa, kun kaikki koululaiset olivat puusuksilla ja varpaallis-siteillä mukana.

Tähänkö on tultu, kun nyt on laskikuitusukset, fluorivoiteet, sykemittarit, hienot ladut, autokyydit vähintään Nissaneilla ja kaiken maailman valmennusohjeet opastamassa lapsia!

Tämä on vain esimerkki yhden maakunnan osalta, mutta pitänee paikkaansa koko Suomen keskiarvolla!

Kuvakaappapus Ylen arkistosta lasten ja koululaisten hiihdoista – kun kaikki oli vielä toisin, rento meininki ja ei vanhempien painostuksen pärjäämisestä tietoakaan. Nykyään vain hiihdosta ja voiteluista tietävien vanhempien lapset uskaltuvat mukaan. Ennen oli helpompaa – yhdet ainoat puujärviset vain narulla nipussa tai hiihtäen lapset kouluun yksinkertaisella voitelulla – havin kynttilää luistoksi ja yhtä sinistä rexin pidovoidetta suksen keskelle pidoksi ja luistoksi vain yhdellä perinteisellä tyylillä..

P.S. pidätän oikeudet mahdollisiin pieniin virheisiin laskelmissani, mutta ne heittää vain yhdellä tai kahdella osanottajalla. Yleinen suuntaus näkynee tässä esimerkissä kuitenkin myös koko Suomen osalta!

Tulokset olen kaapannut Sotkamo-lehden artikkelista näistä hiihdoista, siinä ilmoitetaan osanottajien määräksi lähes 140, mutta japanilaisia on ilmeisesti kilpailun ulkopuollla ollut lisäksi mukana!

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Kaisa Mäkäräisen ja Mari Laukkasen menestys lisää nuorten ampumahiihtäjien harrastusta, mutta kuitenkin osanottajien määrät vähenevät lajissa iän lisääntyessä!

Ampumahiihdon SM-kisoissa taistellaan mitaleista tulevana viikonloppuna Oulun Sankivaaralla, toista kuin mäkihypyssä, jossa ei edes suurmäen SM-kilpailuja vaivattu Kuopiossa edes järjestettävän.

Huomioitavaa on se, että osanottajissa roima pudotus sarjojen iän lisääntyessä, mutta sama ilmiö on myös maastohiihdon puolella, puhumattakaan näistä lasten ”hippo-hiihdoista paikallisilla sponsoreiden ja nainostajien liikeyritysten kisoilla!  Aivan nasskikoita 5-vuotiaista on paljon mukana, mutta sitten osanottajien määrät tipahtavat suuresti.

Lajeina ovat viestit kolmen päivän kisoissa yleisessä ja nuorissa, sekä pikamatkat nuorissa 13- vuotiaista alkaen yleisiin sarjoihin ja normaalimatkat sunnuntaina yleisissä sarjoissa miehissä ja naisissa.

Paikalla ovat kaikki huiput Kaisa Mäkäräistä ja Mari Laukkasta pitäen, paitsi Kaisa ei ole enää ilmoittaunut sunnuntain normaalimatkan kilpailuun, vaan alkaa jo keskittyä Kontiolahden SM-hiihtoihin ja siellä naisten vapaan vitosen SM-voittotaisteluun.

***
Osanottajia on eniten nuorten tyttöjen 13-vuotiaiden pikamatkalla – peräti 42 osanottajaa, mutta sitten vanhemmissa sarjoissa osanottajajien määrät tipahtavat jopa puoleen ja alle siitä – missä syy!? Poikien 16-vuotiaisiin on ilmoittaunut enää vain 11 osanottajaa!

Naisten pikamatkalla kaikki huiput 19 osanottajan listassa mukana: Auli Kiskola, Sanna Markkanen, Annukka Siltakorpi, Laura Toivainen, Mari Laukkanen ja tietenkin Kaisa Mäkäräinen.

Miehissä mukana Suomen maajoukkuehiihtäjät Ahti Toivaista ja Olli Hiidensaloa myöten 44 osanottajan voimalla, mutta kuhmolainen maailmanmestari, ja jo uransa lopettanut Ylen mainio kommentaattori uhkaa laittaa huiput tiukalle ja härnätä niitä Oulus(s)a.

****
Naisten viestissä on mukana 7 joukkuetta Kaisan Kontiolahtea myöten ja miesten viestissä 14 joukkuetta, mutta merkille pantavaa on, että OHS:llä on kolme joukkuetta, Ahvenistolla kaksi ja Kauhajoen Karhulla kaksi joukkuetta miehissä.

SIIS 7 joukkuetta on mukanan samoista seuroista, ja ampumahiihto on keskittynyt Suomessa vain muutamalle paikkakunnalle, kuten mäkihyppy Suomessa – mikä neuvoksi..?

Sunnuntain normaalimatkoilla on miehissä 46 osanottajaa ja naisissa 34. ”Suuret” osanottajien määrät johtuvat varmaan siitä, etttä nuorten sarjalaisia on näissä mukana.

***
ENTINEN AMPUMAHIIHDON MEKKA KAINUU LOISTAA POISSA OLOLLAAN, VAIKKA KISAT OVAT LÄHELLÄ OULUSSA

Kainuunlaisten ampumahiihtäjien osallistuvuus Oulun SM-kisoihin on kuin synkkä varjo vain entisistä ajoista, jolloin vieä 80 -luvulla Suomussalen Rastilla Raimo Seppäsen johdolla, Kainuun Ärjyllä Flöittien ja Sotkamon Jymyllä Tapio Piipposen – oli osanottajia ja viestijoukkuieta mukana kymenittäin. Lisäksi vielä TUL:n seura Lehtovaaran Viri kimmersi mukana.

Nyt kainuulaset ovat mukana kolmella urheilijalla: Pate Puurunen yliesessä, Sotkamon Jymyn Elisa Sirviö N17-vuotiaissa ja IIda Sirviö N21-sarjassa. Lisäksi N21-sarjassa on mukana viestissä Jymyn joukkue.

***
Sen sijaan veteraanien ampumahiihdon SM-kisoissa Kauhajoelle helmikuussa, ovat kainuulaiset rohmunneet mitaleja yltäkyllin.

M120-sarjassa on Kumo Ski voittanut kultaa joukkueella: Jani Mikkonen, Ismo Niva ja Paavo Puurunen.

Miesten 150 vuotiaiden viestissä Kainuun Ärjy ollut neljäs: Hannu juntunen, Arto Härkönen ja Jari Anttonen.

Puolangan Ryhdin Ahti Härkönen voittanut kaksi kultaa 55-vuotiaiden sarjassa, sekä pikamatkalla ja yhteislähdössä.

Miesten 60-vuotiaissa veteraaneissa Kainuun Ärjyn Hannu Juntunen ottanut pronssia pikamatkalla ja ollut yhteislähdössä hopealla.

Miesten 40-vuotiaisten yhteislähdössä tullut SHOKKI-YLLÄTYS, sillä Kainuun Ärjyn Jari Anttonen voittanut ja Paavo Puurunen jäänyt hopealle, mutta pikamatkalla ollut järjestys mitaleissa heidän kesken toisin päin Paten voittaessa.

****

MOTTO:
– ampumahiihtäjiä on vielä aivan nuorissa mukana paljon, mutta sarjojen vanhetessa osanottajien määrät vähenevät roimasti (sama ilmiö on myös maastohiihdon puolella nuorten SM-hihtojen tuloksia tarkastellessa osanottajien vähentyessä iän lisääntyessä)
– ampumahiihto keskittyy Suomessa vain muutamille paikkakunnille, ja se huono asia
– taitaa olla että puolustusvoimat ja rajavartiosto eivät enää koe tärkeäksi näitä urheilijoita
– ampumahiihtoa pitäisi aloittaa nuorilla vaikka ilmakiiväärillä pahvitauluihin seuroissa, ja sieltä kaapata lahjakkuudet, mutta missä talkoilla toimivat vetäjät?
– Mäkäräisen ja Laukkasen menestys varmaan itsestään poikisi innokkaita nuoria lajin pariin

Kuvakaappaus äimistelijältä Ylen arkistosta Paavo Puurusen voittaessa mailmanmestaruuden 2001, ja katso nuo paljon leimoja saaneet Peltosen sukset..

P.S. YLE kuulemma näyttää Arenalta netistä näitä ampumahiihdon SM-kilpailuja Oulusta

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Tapparan ja Ilveksen kannattaa pelata kaikki ottelut keskenään jääkiekon SM-liigan puolivälierissä jo seurojen talouden kannalta!

Taas alkoi tämä rahastusautomaatti katsojilta, eli jääkiekon puolivälierät kohti semifinaaleja sekä mitalipelejä. Tapparan ja Ilveksen kannattaa pelailla kaikki pelit jo talouden kannalta: ei tule molempien tamperelais-seurojen kotiotteluissaan Hakametsän hallin vuoksi edes matkustus- ja hotellikuluja seuroille.

Kolmesta kotiottelustaan nälkiintynyt ja velkaantunut Ilves söisi jo itselleen 900 000 euron tulot. Sotkamon ja Vimpelin pesäpallo-ottelujen finaalisarjan tulokset äimistelin 100 % oikein syksyllä, ja muutama vuosi sitten Tapparan ja Kärppien ottelusarjan Liigan voitosta niin, että vain yhdellä maalilla erehtyin lopputuloksissa ja se harmittaa vieläkin..

Tuohon eiliseen Tapparan ja Ilveksen peliin en edes viitsinyt kommentoida etukäteen ja hoh..hoijjaaaa..halivilivoo itse kukin voi päätellä jotain ottelun kulusta, pelaajien rooleista ja lopputuloksesta!

Liigan seurat saavat pääsylipputulot kokonaan vielä pudotuspeleissä ja näissä puolivälierissä.

Puolivälieristä eteen päin Liiga järjestää ottelut välierissä, pronssiotteluissa ja finaalisarjassa. Liiga ottaa niistä pääsylipputuolot itselleen ja niistä sitten osa prosentuaalisesti palautetaan seuroille kauden sijoitusten mukaan.
Näin ymmärtäisin, ja lisäksi puolivälieristä käytetään nimitystä neljännes-finaalit, sekä välieristä semifinaalit – mitä ne on sitten ne playoffsit !

Ravintola- ja muut tulot pääsylipputuloja lukuun otamatta seura saa kotiotteluistaan myös välieristä lähtien.

***
APRILLIPÄIVÄNÄ 1.HUHTIKUUTA LAUANTAINA VIIMEINEN OTTELU TAPPARA – ILVES PELATAAN VIELÄ SOPIVAN SOPUISASTI HAKAMETSÄSSÄ!

– Puolivälieriin selviytyneet joukkueet pelaavat paras seitsemästä ottelusta – elikkä neljä voittoa tarvitaan välieriin (semifinaaleihin) jatkoon pääsystä.
Puolivälierä-otteluihin on alustavasti merkitty päivämäärät: 21.3, 23.3, 25.3., 27.3., 29.3, 31.3, ja vielä aprillia päälle katsojille 1.4.2017.

– Välierät pelataan 4.4. – 15.4.2017 välisenä aikana.

– Pronssiottelu 21.4.2017

– Finaalisarja pelataan myös paras seitsemästä 18.4. – 28.4. ja sitten poika saunoo ja tavataan torilla suihkulähteen lähteellä Tampereella, mutta mikä joukkue? Äimistelijä tietää sen, ja se on Tappara. Tappara pelaa finaalisarjan TPS:siä vastaan neljällä voitolla seitsemästä.

***

Vähän yllärinä tuli kapiseillekkin takkuturkeille nämä jatkot, mutta Tapparan kotipelit on jo ennakkoon varattu täyteen Hakametsässä lippujen osalta jatkossa.
Ilveksen kynnet raapii kuitenkin sen verran hyvin jatkossa Tapparata vastaan, että hekin ehtivät vielä hyvin kaikki liput saada kaupaksi.

Kausiliput kelpaavat vain runkosarjaan, ja nyt pitää katsojien ostaa uudet liput jatkossa.

Ilveksellä on kausikortin hinnat vaihdelleet istumapaikoista 875 euroa – edullisimpiin seisomapaikkoihin 309 euroa. Keskihinta kausikortilla tullut yhtä kotiottelua kohden siinä kalliimmassa noin 30 euroa ja halvimmassa kausikorttilaiselle 10 euroa.

Nyt Ilves kauppaa lippuja puoliväeriin alkaen 22,50 euroa ja kalleimmat liput ovat 40,50 euroa.

Hakametsä vetää 7600 katsojaa, ja jos lippujen keskihinta olisi noin 30 euroa, niin se tietäisi 7600 x 30 e = 228 000 euroa lipputuloja. Lihapiirkoista, olusista ja muista virvokkeista tulee varmaan helposti 80 000 euroa lisää, niin yhden ottelun tuotot ovat noin 300 000 euroa.

Kolmesta kotiottelustaan puolivälierissä nälkiintynyt ja velkaantunut Ilves söisi jo itselleen 900 000 euron tulot. Eikä pahaa tee lisätulot Tapparallekkaan näistä ”kaikista” pelatuista peleistä.

Älkäähän hötkylkö – aprillia ..syö lihapiiirakoita, lämmintä koffia ja olvia, ja sitten kylmää vettä päälle aprillipäivään asti..

Eiköhän ne kannata kaikki pelit pelata, noin taloudellisesta näkökulmasta katsottuna? Mistään sopupelistä ei ole kysymys, jos välillä häviää tahallaan!

Kuvakaappaus siitä murahtelevasta ja murisevasta Ilveksestä seuran sivuilta

EDIT Tapparan vuoro on taas voittaa torstaina 23.3.2017

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.

Kajaanilainen perussuomalaisten entinen kansanedustaja Pentti Kettunen paljastaa tulevassa kirjassaan – 2015 eduskuntavaaleissa oli ollut mukana vain hajottamassa oman puolueensa ääniä

Kajaanilainen entinen perussuomalaisten kansanedustaja Pentti Kettunen kertoo Kainuun Sanomien artikkelissa 19.3.2017, että häneltä tulossa paljastuskirja politiikan syövereistä.

Kirjassa muun muassa kerrotaan lehden artikkelin mukaan taustoja hänen kansanedustajajaehdokkaaksi asettumisestaan vuoden 2015 eduskuntavaaleissa, ja siinä annetaan ymmärtää hänen ehdokkuuden johtuneen vain siksi: valituksi ei tulisi Kainuusta hänen mielestään epäsopivia ehdokkaita perussuomalaista eduskuntaan 2015-vaaleissa!

Tätä eduskuntavaalien 2015 alla olevia perussuomalaisten suhmurointeja Kainuusssa olen monta kertaa jo aikaisemmin äimistellyt, ja en tiedä totuutta asioihin vieläkään?

****
Perussuomalaiset valitsivat 2014 kesäkuussa ehdokkaikseen 2015 eduskuntavaaleihin Kainuusta Oulun vaalipiiriin – Ari Korhosen Sotkamosta, Kajaanista Eila Aavakaarteen ja varalle Suomussalmelta Yrjö Puurusen. Puurunen tipahtaisi pois, jos puolueen sääntöjen mukaan kansanedustaja Pentti Kettunen haluaa vielä jatkaa eduskunnassa, ja alkaa ehdokkaaksi.

Näin kävikin, ja Pentti päätti aloittaa vielä ”kampanjan” uudelleen valituksi eduskuntaan!

Perussuomalaisten Kainuun kokouksessa vielä uudestaanYrjö Puurunen syrjäytettiin pois varasijaltakin, ja hänen tilalleen äänestettiin kuhmolainen Mikko Polvinen.

– Eduskuntavaaleissa 2011 sai ääniä Pentti Kettunen 3990, ja hänet valittiin.

– Eduskuntavaaleissa sai suomussalmelainen Yrjö Puurunen ääniä 2949, mutta ei päässyt tuolla äänimäärällä eduskuntaan. Kajanilainen Jaana Sankilampi sai 1658 ääntä.

– Suomussalmelainen vasemmiston ehdokas Merja Kyllönen sai eduskuntavaaleissa 2011- 8000 ääntä, ja tuli tietenkin valituksi. Kyllönen on nyt EU-parlamentissa ja vasemmiston presidenttivaaliehdokas.

****
– Yrjö Puuruselle näytettiin vihreää valoa perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiristä vielä tammikuussa 2015, että hän voisi olla siellä ehdokkaana, koska pohjoisen Kainuun osalta on aukkoa ehdokkaissa ja Puurunen voisi täytentää sitä.

Pentti Kettunen oli eduskuntavaalissa jo 2007 ehdokkaana politiikan taukonsa jälkeen, mutta ei 1276 saadulla äänellä tullut valituksi. Kettunen sanoi silloin tulleensa ehdokkaaksi kainuulaisten vasemmistolaisten toivosta, koska vasemmistolla ei olisi heille sopivaa ehdokasta, Anne Huotarin jäätyä pois ehdokkuudesta.

Nyt olisi ilmeisesti ollut Yrjö Puuruselle 2015 tarjolla myös näitä vasemmiston ääniä Merja Kyllöseltä Ylä-Kainuusta ja Kuusamosta alkaen!

Merja Kyllösen äänet olisivat vapaina, koska hän jo EU:ssa, ja suomussalmelaiset äänestäjät ovat uskollisia oman kunnan ehdokkaille, olivatpa he mistä puolueesta tahansa..

– Yllättäen tämäkin Puurusen ehdokkuus torpattiin Pohjois-Pohjanmaallakin ja näin Yrjö jäi ilman ehdokkuutta.

– Pentti Kettunen tuolloin KS:ssä sanoo, että HÄN EI OLE KUULLUTKAAN SUUNNITELMISTA ASETTAA PUURUNEN POHJOIS-POHJANMAAN PIIRIN EDOKKAAKSI EDUSKUNTAVALEISSA 2015 !

***
Perussuomalaiset saivat vielä jytkyä eduskuntavaaleissa 2015 koko maan kannalta, mutta Kainuusta ei tullut valittua puolueelle yllättäen yhtään kansanedustajaa:
– Ari Korhonen sai 2961 ääntä
– Pentti Kettunen 1806 ääntä
– Eila Aavakare 1729 ääntä

Pentti Kettunen sanoi vaalien 2015 jälkeen Helssingin Sanomissa, että ei ollut pettynyt vaalitulokseen, eikä kaipaa eduskuntaa!

Pentti Kettunen siis paljastaa tulevassa kirjassan ehdokkuudestaan vaaleissa 2015 toisten oman puoluelaisinsa ”päänmenoksi”, äänten jakaantumisella sekaisin keskenään.

Tarkoittaneeko siinä ensin Yrjö Puurusta, joka joutui Kettusen ehdokkuuden vuoksi luopumaan ehdokaspaikastaan, ja sen päälle sotkamolaista Ari Korhosta.

Varmaksihan ei voida sanoa ,että olisko Kainuusta tullut valituksi perusuomalaisten kansanedustajaksi Ari Korhonen tai Yrjö Puurunen – Kettusen jäädessä pois, ja jos Yrjö Puurunen olisi saanut olla ehdokkaana.

Ari Korhonen on nyt kuntavaaleissa Sotkamossa kokoomuksen ehdokkaana ja Yrjö Puurunen Suomussalmella vasemmiston sitoutumattomana.
Jaana Sankilampi on taas Kuhmossa ehdokkaana kokoomuksen listoilla

Kuntavaalien alla taas tulee vinkkejä politiikan paljastuksista, kuten Ylellä oli juttua suomalaisten vanhoista dopingista Lahden MM-kisojen korvalla,  eikä nyt Kettusen tulevat paljastukset ainakaan valitettavasti herätä lisää vaali-intoa näihin kuntavaaleihin.

Kuvakaappaus Pentti Kettusesta vaalisisivuilta aikoinaan

EDIT  kajaanilainen perussuomalaisten politikko Teemu Niva on kirjoittanut blogissaan 2015- eduskuntavaalien jälkeen laskelmistaan kainuulaisen perussuomalaisen ehdokkaan pääsystä eduskuntaan: perssuomalaiset ehdokkaat olisivat tarvinneet yhteensä lisää 7000 ääntä Oulun vaalipiiristä saadakseen neljä ehdokasta läpi. Sotkamolainen eniten ääniä Kainuussa saanut perusssuomalaisten ehdokas Ari korhonen olisi tarvinnut lisää 637 ääntä, saatujen ääniensä 2961 lisäksi, jotta hän olisi päässyt tälle neljännelle sijalle ja tullut valituksi

Kannattaako vain kilpailla harjoittelun sijasta – 4000 startin kokemuksella kolmessakymmenessä vuodessa !

Keskustelua tuli kavereitten kanssa fb-sivustollani iltarastien osallistumisieni määristä niissä kolmenkymmen vuoden Kajaanin ajoilta. Seurat järjestivät niitä lähimaastoissa 3- 4 kertaa viikossa, ja kesäisin osallistuin niihin laskujeni mukaa touko- syyskuun ajalta kaudessa keskimäärin noin 60 kertaa.

Aina mentiin täysillä A-radalla, matkan ollessa noin 7 – 8 km. Yleensä suunnistin vielä parhaan ajan noissa karkeloissa, vaikka ne eivät varsinaisia kilpailuja olleetkaan. Iltarastit palvelevat hyvänä harjoitusmuotona myös hiihtäjiä kesäharjoittelussa.

Lisäksi tuli viikonloppuisin suunnistuksen pm-kisoja, yleisurheilun pm-kisoja, rata- ja maastojuoksuja, kaiken maailman hölkkiä ja maratoneja päälle.
Talvella osallistuin vielä hiihtokisoihin, talvitriatlthoneihin, talvimaratoneille, talvijuoksuihin ja hiihtosuunnistuksiin aktiivisti. Talvisin juostiin myös erilaisia testijuoksuja, ja niitä en ole edes laskenut näihin mukaan.

Talvella oli aina tiistaisin iltarastien korvikkeena Kainuun Prikaatilla hiihdetyt ”karkkihiihdot” pienen porukan kesken noin 5 km matkalla.Nistäkin jo kertyi 15 – 20 starttia vuodessa.

Tämä tapahtui vuosina 1977 – 2006, ja lisäksi juoksin nuorempana 70-luvun taitteessa kolme vuotta kilpaa.

Laskin, että vuodessa365 vuorokauden aikanana tuli parhaimmillaan jonkinlaisia kilpailunomaisia startteja noin 150 -200, ja ehkä yhteismäärä niissä on kolmenkymmenen vuoden aikana noin 4000.

Enemmän keskityin tuloksissa määrään kuin laatuun: parhaimmaksi maraton tuloksekseni jäi vain Korsossa juostu 2.28.45, viitisenkymmentä (50) mitalia veteraanien SM-maastoista, maantieltä, maratoneilta ja radalta estejuoksua myöten. Noin 500 mitalia Kainuun pm-kisoista eri lajeissa.
Lisäksi voitin kerran Rajamäellä Impivaaran juoksun miesten yleisen 30 km matkan.

En tiedä, olisivatko tulokset parantuneet, jos olisin enemmän keskittynyt harjoitteluun runsaan kilpailuvimman sijasta! Koskaan en harjoitellut talvella yli 100 km viikkoja, ja en tehnyt juuri yli tunnin lenkkejä. Talvella osa oli hiihtoharjoittelua ja harjoitukset pelkästään aamulla. Kesälläpä ei oikein sitten paljon enää juuri runsaiden kilpailujen vuoksi pystynyt harjoittelmaan juuri laisinkaan.

Juoksulenkit  10 -15 km välillä pyrin juoksemaan aina aamuisin vähintään 4 minuutin kilometrin vauhdilla kelistä riippumatta.

Maratoneja saatoin juosta kesässä viikonkin välein 4 – 5 kertaa, ja aika niissä keskimäärin oli yleensä 2.30 – 2.40 välillä.

****
Yksi kovimmista viikoistani muistuu mieleen vuodelta 1987 heinä-elokuun vaihteesta:

– Lauantaina Pietarsaaressa veteraanien SM-maratonin toinen sija 35-vuotiaiden sarjassa, Simo Kotomäen jälkeen ajalla jotain 2.33 – 2.35.
– Sunnuntaina lepoa ja ruohon leikkuuta
– Maanantaina Kunto-Ässien 5000 m ratajuoksu, jotain aikaan noin 15.30
– Tiistaina Kajaanin Suunnistajien iltarastit
– Keskiviikona Jymy-rastit Sotkamossa
– Torstaina Kajaanin Kuohun iltarastit
– Pejantaina Sudenhölkkä Valtimolla raskaalla 18 km reitillä soratiellä. Toiseksi Jouni Kortelaisen jälkeen. Jouni voitti viikon päästä Helsinki-city maratonin.
– Lauantaina heti seuraavana päivänä Kaleva-maraton Kuhmossa ja toinen sija jotain ajalla 2.35.
– Sunnuntaina heti perään pm-10 000 m juoksuun radalle, ja aika jotain 33. minuuttia.

Siis kahdeksan osallistumista kilpailuihin yhdeksän päivän aikana, ja homma jatkui heti seuraavalla viikolla tiistain iltarasteilla ja niin edelleen…

Parhaassa kunnossani oli aina yleensä syksyllä lokakuun alussa tämän rupeaman jälkeen.

Muutaman kerran ”kilpailin” samana päivänä kaksi kertaa, ensin iltarastit ja heti perään johonkin pm-ratajuoksuun Kajaanissa vitoselle tai kympille.

Lienekkö noissa kisojen määrissä ollut sitten mitään järkeä!

Harjoituspäiväkirjaa en koskan pitänyt, sykemittareita en käyttänyt, minkaanlaisia harjoitusohejelmia ei ollut, mutta lehtileikkeitä löytyy noilta ajoilta kolme kansiota ja matkalaukullinen lisäksi. (kuvassa osa niistä)

Harjoittelu ei oikein maistunut, mutta kilpailemiset sitäkin paremmin! Uskon kuitenkin että yhtä monta innokasta (pöljää) ei ole noina vuosina ollut Suomessa..

P.S. toisaalta eihän tuo niin mitään ihmeellistä ole, kun katsoo nykyään maastohiihtäjien ja ampumahiihtäjien kilpailuiden määrää kaudessa maailman cupeissa, ja ne ovat tosikoitoksia iltarastein sijasta. Jääkiekossakin saattaa tulla pelaajille pitkän kauden aikana matkusteluineen 2 – 3 ottelua viikossa.

Henkilön Erkki Kovalainen kuva.
TykkääNäytä lisää reaktioita

Kommentoi