Suomalaiset maastohiihtäjät johtavat edelleen doping-rikkomuksissa muiden maiden vertailussa

Keskustelin vasta todellisen hiihtoasiantuntijan kanssa Suomen maastohiihdon tämän hetkisestä tilanteesta ja jutttu meni tietysti lopuksi vallitseviin doping-rikkomuksiin maailmalla.

Tuttuni sanoi, että suomalaiset hiihtäjät ovat edelläkävijöitä dopingin käytössä kautta aikain pervitiinistä lähtien 40-luvulta ja venäläisten dopingit ovat puuhastelua suomalaisten rinnalla, verrataessa maiden väkilukuja toisiinsa.

Piti alkaa laskemaan tilastoja ja väkilukuja, että saa mielen rauhan!

Dopingista viime aikoina kärähtäneitten ja julkisuudessa olleitten hiihtäjien kotimaiden väkiluvuista löytyy seuraavia tilastoja:

– Venäjän väkiluku ollut 2010 tilastojen mukaan 143 975 923 – lienee tällä hetkellä noin 145 miljoonaa ainakin

– Ukrainan väkimäärä vuoden 2013 tilastojen mukaan 45 553 047, elikkä noin 45 miljoonaa ihmistä

– Valko-Venäjän asukasluvuksi ilmoitetaan 2013 tilastoissa 9 466 000 ihmistä (9,5 miljoonaa)

– Norjan väkiluku on 2015 julkaistun tilaston mukaan 5 252 166 ihmistä – noin 5,2 miljoonaa

– Suomen väkiluku 2016 tilaston mukaan nyt 5 503 347, eli noin 5,5 miljoonaa


Tietysti maitten väkiluku on vaihdellut doping-historian aikojen saatossa ja mikä on suhde kärähtäneitten määrään, jos verrataan maiden hiihdon harrastajien ja kilpailijoitten määriä, eikä pelkkiä väkiluku-tilastoja maittain.

Jossain Saksassa voi olla suhteessa vähemmän hiihdon harrastajia ja aktiivikilpailjoita Suomen asukasmäärään ja hiihtäjiin verrattaessa, mutta ainakin Norja voiittaa hiihtäjien määrällä suomalaiset, vaikka asukasmäärä siellä pienempi.

Saksan ja Ruotsin ja monen muunkaan maankaan asukasmääriä ei kannata mainita, koska niissä maissa ei juuri kärähtäneitä ole ilmennyt.


Wikpedian mukaan Suomessa doping-rikkomuksista kärynneitä urheilijoita, joko varoituksesta kilpailukieltoon on historian aikana ollut laskelmieni mukaan 109 urheilijaa, jodenkin faktatietojen mukaan enemmän.

Näiden 109 urheilijan joukossa on laskujeni mukaan 14 maastohiihtäjää, 11 muuta kestävyyslajien harrastajaa lisäksi juoksusta melontaan.

Erilaisista voimailulajeista: painon-, voimannostostosta punnernukseen on käry käynyt 54 urheilijan kohdalla.

Joukossa on yksi saappanheittäjäkin, joka oli kieltäytynyt doping-tarkastuksesta.


Suomalaisista maastohiihtäjistä on kiellettyjen aineitetten käytöstä jäänyt kiinni Eero Mäntyrannan 1972 tapuksesta viimeiseen Tero Similään 2014 seuraavat hiihtäjät:

Kaisa Varis, Janne Immonen, Jari Isometsä, Milla Jauho, Harri Kirvesniemi, Arto Koivisto, Virpi Kuitunen, Juha Lallukka, Raimo Lehtinen, Mika Myllylä, Eero Mäntyranta, Pertti Teurajävi, Tero Similä ja ampumahiihtäjistä Outi Kettunen.

Siis 14 hiihtäjää ja lisäksi tunnustaneet kiellettyjen aineitten käytöstä jälkeen itse päin ainakin Aki Karvonen ja Sami Heiskanen.

Epäillyksen varjoa ollut lisäksi Jari Räsäsellä ja jopa itse Juha Mietolla Sinivalkoisen dokumentin valheen mukaan, mutta niillä ei tilastomerkitystä, sillä mitään ei ole heidän kohdallaan toteen näytetty.

Samoin Kaisa Mäkäräisen valmentajaa Jarmo Punkkista on epäilty mediassa Italian maajoukkueen valmennuksen ajoilta.

August Kiuru myös myönsi pervitiinin käyttöä maajoukkueessa jo 50-luvun taitteessa sinivalkoista suksea luistattaessa.
Dpoingista kärynneet hiihtäjät suhteutettuna maitten väkiluvuilla

Prosenttilaskulla on kysymys niin suurista ja pienistä määristä esim. Venäjän kohdalla väkilukuun ja kärähtäneisiin suhteutettuna, että prosenttilaskulla näyttää pelkkä nollaa ja sitä ei pysty näin laskemaan.

Pitää ottaa käyttön yksinkertaisemmat kertoimet.

Verrattaessa Venäjän asukaslukua keskiarvolla 120 miljoonaa Suomen 5 miljoonaan, niin Venäjäjän asukasluku on 24 kertainen Suomeen nähden.

Siis, kerrottaessa Suomessa kärynneet 14 hiihtäjää suhdeluvulla 24, niin Venäjällä olisi pitänyt kiinni jäädä peräti 332 hiihtäjää. (24 x 14 = 332)

Tällaista määrää ei tule sieltä Venäjältä millään, vaikka kaikki suksien kuljettajat ampumahiihtäjiä myöten lasketaan yhteen.

Ukrainassa on myös viikate käynyt hiihtäjille ja ampumahiihtäjillekkin. Verrattaessa Ukrainan ihmismäärää 45 miljoonaa Suomen 5 miljoonaan: pitää kertoa noin kahdeksalla Suomen 14 hiihtäjää (8 X 14 = 96).

Ukrainasssa pitäisi olla Suomeen verrattaessa noin 100 kärynnyttä suksien vaudittajaa dopingin avulla, ja loppujen lopuksi niitä taitaa olla vain joku 10 ja siitä on paljon porua mediassa ollut.

Valko-Venäjä on ollut myös kärynneitten kohun keskellä. Valko-Venäjällä 9,5 miljoonaa ihmistä ja noin kahdella pitää kertoa 14 suomalaista hiihtäjää, niin Valko-Venäjältä pitäisi löytyä suhteessa 28 kärähtänyttä urheilijaa suksilajeissa.

Norjan väkiluku samaa luokka kuin Suomen ja varmasti hiihdon parissa olevia suhteessa heillä enemmmän – suhde 14 – 2 Suomen ”hyväksi”, kun Johaug ja Sundby lasketaan vain Norjalta tilastoista mukaan.


Pelkän faktan valossa, siis laskematta kilpailijoitten ja harrastajien määriä suhteutettuna maissaan ja mahdollisia doping-tarkastusten tarkkuutta ja määriä, niin suomalaiset näyttävät pitävän johtoasemaa ylivoimaisesti näissä kärähtäneitten tilastoissa.

Noista eri maitten doping-kontrolleista ei ota selvää itse vanha erkkikään, ja kotrollit ovat olleet ilmeisesti Venäjällä, Ukrainassa ja Valko-Venäjällä löysempää, puhumattakaan norjalaisista.

Toisaalta ei suomalaistenkaan puuhasteluista aikaisemmin ole varmaa tietoa, epäillyistä on myös Iisalmen Koljonvirran sairaalan veren vaihdoista suomalaisille hiihtäjille.

Sinivalkoista sukseamme on siis viety eteenpäin suomalaisten osalta tilastojen mukaan eniten mailmassa dopingin avulla maitten väkilukuihin verrattaessa. Tosin hiihtäjillä on ollut allaan kotimaisia ja ulkolaisiakin suksimerkkejä.

Kuvakaappaus Suomen suksihistoriasta Tampereen Vuoreksen kaupunginosan kerrostalon ulkorakennuksen seinältä – suomalaisista suksista kautta aikojen.

Kuvan sukset eivät liity mitenkään doping-hiihtäjiin ja niihin tapauksiin.suksia

Mainokset

Kaisa Mäkäräinen: ”Jos suomalaista hiihtäjää ei kiinnosta MM-kotikisat Lahdessa, voi miettiä onko oikean lajin parissa”

Kaisa Mäkäräinen pääsisi jo Lahden MM-hiihtojen viestiin  suomalaisten maastohiihäjien omalla karsinnalla Ruotsissa, johon Reijo Jylhä oli ollut Kaisaa vailla.

Niin huonosti hiihtivät naisemme Pärmäkoskea lukuunottamatta Ruotsin maailman cupissa, että suomalaiset  naishiihtäjämme karsivat keskenään huonoilla hiihdoillaan ilman Kaisaa hänet (Kaisan)  MM-viestiin naisten joukkueeseen.

Aikaisin jo kesällä äimistelin Kaisa Mäkäräisen osallistumista Lahden MM-kisohin aidosti ja toivoin hänen siellä olevan mukana. Nyt tunnen itseni vedetyksi ja olen vähän pettynyt Mäkäräisen kieltäymisestä karsimaan Lahden maastohiihdon MM-kisojen kisapaikasta.

Haluaako Mäkäräinen sitten itse yleensä koko Lahteen, vaikka on meille näin luvannut? Syykin pettymykseeni löytyy Kaisan lupauksista yrittää Lahteen kilpailemaan ilman asetta:

Iltalehti 29.1.2016, josta kuvakaappaus: ”Sanon samoin kuin Mari Laukkanen taannoin. Jos suomalaista hiihtäjää ei kiinnosta MM-kotikisat, voi miettiä onko OIKEAN lajin parissa. Suomalaisen hiihtäjän pitää haluta sinne”, sanoo Mäkäräinen Iltalehdelle

Kaisa tarkoittanee näillä hiihtäjillä sekä maastohiihtäjiä ja myös muita suksien kuljettajia, kuten ampumahiihtäjiäkin!

Iltasanomat 7.1.2017: ”Olen sanonut jo viime keväänä, että KAIKILLA suomalaisilla hiihtourheilijoilla löytyy varmasti kiinnostusta Lahteen. Mutta pelkkä kiinnostus ei riitä, täytyy olla vauhtia ja selvästi pitää se osoittaa”, Kaisa sanonut Ilta-Sanomille (sitä vauhtia on kyllä nyt Kaisalla riittänyt, äimistelijän huom.)

Helsingin Sanomat 2.12.2016: ”Tietysti olisi hienoa olla mukana MM-kotikiosissa . Toivottavasti olen sellaisessa kunnossa, että on jankohtaista osallistua MM-katsastuksiin”, Mäkäräinen sanonut haastattelussa

Ylen kommentaattori Paavo Puurunen on myös Iltalehdessä äimistellyt sitä, että Kaisa Mäkäräinen tekee valinnoillaan itsensä vaikeaksi, kun leikkii eipäs joo Lahden kanssa. Purunen kommentoi, että Kaisa voittaisi Lahden kuokkanousissa kaikki suomalaiset naishiihtäjämme Pärmäkoskea lukuunottamatta.

”Saahan sinne mennä koettamaan Kaisaa vastaan”, sanoi Paavo Ylen ampumahiihdon lähtetyksessä.

Juha Mieto ja Immo Kuutsakin ovat sanoneet, että Kaisa Mäkäräinen ilman karsintoja suoraan Lahden MM-hiihtoihin ja viestiin. Samaa mieltä olen minäkin, mutta halusiko Kaisa tosissaan – koska ei lähtenyt hiihdon maailman cupiin karsimaan!

****

Tällaisia kommentteja olen siis Kaisalta kuullut median välityksellä keväästä asti ja samoilla linjoilla on ollut ah-hiihtäjä Mari Laukkanen ja hän ainakin yrittää hiihtää kohti Lahtea.

En uskonnut vielä Ylen kommentaattorin Paavo Puurusen ja toimittaja Jussi Eskolan sisäpiirintietojen juttuja suorassa lähetyksessä sunnuntaina, että Kaisa jatkaa ampumahiindon MC:ssä ja ei lähde karsimaan maastohiihtojoukkueen mukana Ruotsiin.

Nyt kuitenkin tieto tuli, että Kaisa jatkaa ampumahiihdossa ja Lahti jäänee pois hänen ohjelmastaan.

Mikä käänsi Kaisan pään, vaikka aikaisemmin hehkutellut, että ei ole se hiihtourheilija oikeassa lajissaan – jos Lahden kotikisat eivät ketä kiinnosta.

Tuliko liian hyväkin kunto esiin ja maailman cupin pisteitä on saalistettava raudan olessa aseen piipussa kuuma ja rahakin ratkaisee…

Tekikö Mäkäräinen itse päätöksensä, kuten annetaan tuoda julki, mutta oliko taustalla ohjeistamassa valmentajat, managerit, taustajoukot omaisineen, suksi- ja sauvavalmistajat, sponsorit ampumahiihdon cupin taustajoukkoineen, jopa Ylekin saadessa lähetysaikaa Kaisalle MTV:n maastohiihdon maailman cupin sijasta!

Ymmärtää tuon palkan takia kilpailemisen Kaisan leipätyönään ampumahiihdosssa ja kahta lajia on vaikea kiireisten aikataulujen vuoksi palvella, ja kai itsekkin olisin tehnyt hänen tilallaan samoin.

Huvittaa joskus nuo suomalaisten penkkiurheilijoiden kannustukset ”meistä” urheilijoista – urheilijat ajattelevat huipulla vain itseään menestymisen ja rahan vuoksi, voi olla pieniripaus suomalaisuutta, kun saa kilpailussa loppusuoralla pärjätessäään Suomen lipun käteensä joltain fanilta!

****

Äimistelijällä on kokemusta samoista vaikeista kilpailujen valinnoista ruohonjuuritasolla ja näin ei pidä minun kokonaan Kaisan ratkaisuja tuomita.

Lupauduin lähtemään suunnistuksen Pohjois-Suomen mestaruuskilpailuihin ja Kajaanin Suunnistajien viestijoukueeseen 80-luvun lopulla.

Kuhmosta soittivat monta kertaa, että tule Kalevala-maratonille samnaan aikaan P-SM suunnistusten sijasta, siellä on palkintona auton renkaat.
Menin Kuhmoon ja voitin köyhänä myyjänä minulle arvokkaatikin auton pyörät ja Kajaanin Suunnistajilta sain pyyhkeitä.

Jukolan viestiin olisi pitänyt lähteä KaSun joukkueseen 2005 ja juuri Kaisa Mäkäräisen isä soitti, että tule samaan aikaan Hiisijärvi-juoksuun Ristijärvelle Hiisijärven hyville kankaille ja hietikolle. Järjestäjät luipasivat Hiisijärvellä voittajalle aika hyvän rahapalkinnon.

Kieltäytyin muka työesteitten takia Jukolan viestistä ja todellinen syy oli tämä Hiisijärvijuoksu, jonne lähdin lauantaina kesken päivän töistä, kun KaSun bussi oli menossa samoihin aikoin Jukolaan. Voitin siellä Ristijärvellä minulle kohtuullisen rahapalkinnon tuosta juoksusta.

****

Äimistelen vielä tuolla Kaisa Leena Mäkäräisen avoimella facebook-sivuilla ryhmässä noita kommentteja. Sivuilla on yli 7 700 jäsentä tai seuraajaa.

Mäkäräisen tehtyä päätöksensä olla lähtemättä Lahteen karsimaan, niin kaikki ylistävät siellä Kaisan sivuilla tätä hyvää päätöstä. Kaisan ilmoitettua aikaisemmin olleen kiinnostunut Lahden kisoista, niin samat (ilmeisesti) kommentoijat kehuivat sitä ratkaisua – lähde vaan Kaisa näyttämään niille sileän hiihtäjille…

Hyvää kannustusta Kaisalle tuolla facebookissa ja hyvä että tallaisia ryhmiä on olemassa ja sana vapaa sielläkin.

Toivottavasti Kaisa menestyy nyt viikonloppuna Anterselvan ampumahiihdon MC-kilpailussa, jotka valitsi Ruotsin maastohiihdon maailman cupin ”karsinnan” sijasta.

..ettei tulisi siitäkin jälkikäteen sanomista, olisi pitänyt mennä sinne Ruotsiin sittenkin kilpailemaan..

Toivottavasti suosikkini Norjan Petter Northug ei jää pois Lahdesta, silloin Kaisan ohella kisat menettävät paljon mielenkiintoani!

Kuvakaappaus Kaisan kommenteista Iltalehdestä

P.S. voihan se Kaisa vielä kyllä Lahdessa kisailla, jos Reijo Jylhän kanssa niin sopivat – toivottavasti!

makarainen

PÄÄKIRJOITUS ~ 16.1.2017 Chempoliksen Kiinan biojalostuksetkaan eivät ole toteutuneet – samoin taitaa käydä Intian kanssa

Oikeestaan aivan turhaa tuo vatulointi Juha Sipilän esteellisyydestä, tuosta Chempoliksen ja intialaisten sopimuksen matkasta – se sopimus ja kauppa ei toteutune koskaan!

KALEVA kirjoittaa pääkirjoituksessaan 29.5.2010 jo otsikolla: ” Chempolis sai vuosien palkkion sitkeästä työstä”

Chempolis allekirjoittanut Kalevan mukaan KOLMEN biojalosteen toimittamisesta Kiinaan. Vuosina 2012 – 2013 käynnistyvät laitokset tuottamaan pelto-oljesta sellua.
Tomituksen arvo 60 miljoonaa, nyt liikevaihto kasvaa ja yritys palkaa lisää väkeä. (täyttä höpinää ja nämä eivät ole syntyneet koskaan, eivätkä toteudu koskaan) Näin Kalevassa 2010.chempolis

Tämä on se sama Chempolis, jonka kanssa intialaiset tekivät Juha Sipilän seurueen kauppamatkalla 2016 sen kohutun 110 miljoonan sopimuksen biojalostustehtaan perustamisesta öljy-yhtiö NRL:n kanssa.

Nämä aikaisemmatkaan Kiinaan suunnitellut biotehtaat eivät ole syntyneet tällä Chempoliksella, eikä taida toteutua tämä Intian projektikaan koskaan.

Iltalehden mukaan 12.1.2017, tämä Intian sopimus on allekirjoitettu kolme kuukautta Sipilän seurueen matkan jälkeen toukokuussa ja se on vain aihesopimus, joka tarkoitaa eräänlaista esi-sopimusta, joka ei ole juridisesti vielä pätevä.

Tälaista ”term sheet” sopimusta voidaan muutella vielä puolin ja toisin – esimerkkejä jo Talvivaaran (Terrafame) kohdalta on näitä esi-aihesopimusten purkautumisia.


PERSAUKINEN FIRMA SINNITELLYT VUOSIA JULKISILLA TUILLA

Tuollaisen biotehtaan rakentaminen ja perustaminen vaatii rahaa satoja miljoonia ja yrityksen pitää olla kyllä lähempänä KONE:on luokkaa, jos edellytyksiä on olemassa Intiaan tehtaan perustamiseen.

Laskelmien mukaan Chempolikselle olisi tehtaan perustamiseen rahoitustarvetta yli 50 miljoonaa. Pääomia pitäisi saada kerättyä 20 miljoonaa ja lianan osuus 35 miljoonaa. (äimistelijän mielestä ei riitä nuo summat alkuunkaan ja kuka rahoittaa – valtion Fortum nyt osa-omistuksellaan Chempoliksestä?)

Chmempolis on ollut tyhjätasu (persaukinen yritys) koko parinkymmenen vuoden sinnittelyjensä aikana, tehnyt tappioita 15 miljoonaa, muutaman sadantuhannen vuosittaisilla liikevaihdoillaan.

Jostain
sen on
pitänyt
rahaa
saada olemassa ololleen?

Valtion Tekesiltä Chempolis saanut vuosien 2001 – 2011 aikana yhteensä 10,8 mijoonan euron edestä suorana tukena ja tuotekehityslainoina.
Juha Sipilän Fortel Invest Oy on lainoittanut 750 000 euron edestä ja nyt valtion Fortum lähtenyt syksyllä osaomistajaksi yli kuuden miljoonan panostuksella.

Näillä huuhaa ideoilla rahastettu ja höynäytetty julkisia tahoja!


KALEVA talous 26,7.2007 otsikko: ” Oljenkorsilla Kiinan markkinoille”. Ruokien jätteistä ja ruokovalmisteita kemilallista sellua paperin raaka-aineena.
Samanlaista lupausta Chemolikseltä jo 2007 ja ollut kymmenvuotinen lisenssisopimus Kiinaan, mutta sekin kariutunut.

TEKNIIKKA&TALOUS 19.10.2010: Chempolis aikoo Kiinan markkinoille, tehty puitesopimus biojalostamon projektista.

KAUPPALEHTI 24.1.2011: Chempolikselle ja kiinalaiselle yhtiölle suuri biojalostamo. Yhtiö sijoittaa 7,5 miljoonaa kiinalaiseen yhteisyritykseen, sellutehtaaseen Kiinaan. (lienekkö sijoittanut näitä rahoja?) Vehnän oljista sellua!

Muutama esimerkki lehdistä, näistä Chempoliksen ideoista, jotka eivät ole toteununeet ja näillä innovaatioilla ilmisesti höynätetty päättäjiä ja rahaa tulllut yrityksen pyörittämiseen.


TALOUSELÄMÄ 29.4.2015:
Chempolis läpimurron kynnyksellä. Viime vuonna (2014) Chempolis solminnut kumppanuussopimuksen intialaisen NRL.n kanssa Intiaan rakennettavasta biojalostamosta.
Nyt näyttää hyvältä ja uskon että päästään loppuvuodesta neuvottelemaan projektista, sanoo Pasi Rousu Chempoliksen puolesta Talouselämässä.

Lisäksi kerrotaan tässä uutisessa, että Chempolis tehnyt vuonna 2013 reilut 2 miljoonaa euroa tappiota 374 000 euron liikevaihdolla, sillä Initian aloitusprojektit myöhästynyt.

”Uskon, että päästään loppuvuonna neuvottelemaan projekteista”, sanoo Rousu.

Tässä 2015 uutisessa kysymys tästä Sipilän matkan samasta sopimuksesta Chempoliksen kanssa ja todella ainakin Sipilä on tiennyt matkan tarpeellisuudesta ja kuten Rousu ”ennustaakin”, että neuvottelemaan päästään..!

Siis tehty ensin kumppanuus-sopimusta, sitten aihe-esisopimus ja virallinen juridinen sopimus vielä puuttuu.

Ilman suurta lisärahoitusta tämä Chempolis ei pysty rakentamaan Intiaan edes perustuksia tähän Intian sellutehtaaseen ja näillä näkymin se ei tule toteutumaan koskaan, ellei valtion Fortum alkamaan rahoittaa sitä Talvivaaran Terrafamen kaivoksen lailla!

Siisa aivan turha spekuloida, oliko pääministeri esteellinen ja jäävi tällä Intian matkallaan, kun lapsensa omistavat 5 % tästä Chempoliksestä.

Toisaalta jos Fortum ja muut eivät olisi ”rahoittaneet” yhtiötä, niin konkurssi olisi tullut aikoja sitten.

Kuvakaapaus Kalevan uutisesta vuonna 2010, jolloin Chempolis on jo vasta Kiinaan asti menossa.

P.S. mistä jätteistä ja rukiin- ja vehnän oljista Intiaan sellua rakentaman – näyttää tosin päin, että Suomeen suunnittelevat ulkolaiset yritykset sellutehtaita ja jalostusta ihan puusta

Keskon osto Siwoista pelasti osan niistä – Suomen Lähikauppa olisi ilman sitä mennyt konkurssiin!

Keskustelua tullut somessa ja mediassa Keskon aloittamien yt-neuvottelujen, jotka koskevat Siwojen sekä Valintatalojen satoja työntekijöitä. Kesko osti nämä Suomen Lähikaupan myymälät brittiläiseltä rahasto- ja sijoitusyhtiöltä Trionilta.

Aikaisemmin jo vuonna 2012 Suomen Lähikauppa myi nämä Siwat, Valintatalot ja Euro-marketit brittiäiselle pörssi-sijoitusyhtiö Trionille, ja Suomen Lähikaupan osa-omistajana oli vielä tuolloin E-liikkeen jatkaja Tradeka.

Euro-marketit ovat jo kaikki ajettu alas Trionin toimesta ja Valintatalojen lopettaminen oli jo Trionin aikaisemmissa päätöksissä.

Pääkaupunkiseudulla Elanto ”lahjoitti” 2004 sen alueen Siwat Tradekalle Helsingin Osuukaupan ja Elannon fuusioituessa – yhteistyön päättymisen kunniaksi.

Ensimmäiset Siwat perustettiin E-työväenliikkeen toimesta kolmin kappalein Jyväskylään 1981 ja idean isänä oli Jorma Tuukkanen. Siwoja ja Valintalaloja oli enimmillään yhteensä yli 500 myymälää.

****
Nyt syytetään rivienvälistä jopa politiikan välikappaleena Keskoa työpaikkojen lopettamisesta ja luullaan vielä Siwojenkin olevan osa työväenliikettä Tradekaa.

Totuus on että Suomen Lähikauppa olisi ajettu konkurssiin lähiaikoina kokoaan Trionin toimesta.

Tämä on korutonta kerrontaa sen tilinpäätöskistä ja tuloksista viime vuosilta

Vuonna 2011 vielä Tradekan omistuksessa lähikauppa on tuottanut tappiota  -6,3 miljoonaa

  • 2012 se myyty Trionille ja liieketulos 1 miljardin liikevaihdolla on ollut voitollinen + 5.9 miljoonaa euroa
  • 2013 Trionin omistuksessa 1miljardin liikevaihdolla syntynyt tappiota peräti -13,2 miljoonaa
  • 2014 on tullut 999 miljoonan liikevaihdolla tappiot -15 miljoonaa
  • 2015 tullut 935 miljoonan liikevaihdolla tappiota -9miljoonaa

Totuus on kuitenkin, että yritykset eivät ole työpaikkoja varten, vaan tuottamaan omistajilleen voittoa ja kaupat lopetetaan kannattamonina.

Syynä huonoon liikevaihtoon ja asiakkaiden vähyydeen ovat: liian kalliit hinnat, huono palvelu, liike väärällä paikalla, vanhanaikainen rakennus ja huono imago. Ihmisiäkin voinut muuttaa kaupan lähistöltä pois ja tullut kilpailua muiden kaupparyhmittymien lisäksi lähistölle.

Faktaa on, että yhtään kauppaa ja yritystä ei pidetä yllä tappiollisena vain työpaikkojen vuoksi. Sotkamon Talvivaaran Terrafamen kaivos on kuitenkin siitä poikkeus!

****

Keskolla on nyt urakkana tarkastella 53 myymälän osalta jatkoa, kannattaako niissä kauppa ja tuleeko niihin yleensä yrittäjiä K-kauppiaaksi, sillä Keskon periaatehan on olla näissä yrittäjävetoinen.

Hämeenkyrössä on Tippavaarassa K-supermarket ja aivan lähellä Siwa. Tämä Siwa on Keskon siinä tarkastelussa, jatketaanko sitä yleensä. Loppuu varmaan, sillä olisihan se Keskollakin nurinkurista tuoda viereen toinen K-kauppa kilpailijaksi.

Lisäksi Keskolla on 61 myymälää, jotka se pitää myydä kilpailijoille Kilpailu- ja kuluttajaviraston määräyksestä. Hämeenkyrön Valintatalo on taas näiden listalla Keskon pakolla lopetettavien listoilla.
Lehdissä juttua, että Kesko harkitsee jatkoa sen kannattavuuden takia näiden myymälöiden osalta, joita se ei saa kaupan muille ryhmille. Tämä varmaan väärää tietoa, koska sehän joutuu näistä luopumaan jo kilpailuviraston asettamilla ehdoilla.

****

Tiedän ainakin kolme jo K-marketiksi muutettua Siwa-myymälää, jotka ovat toiminnassa K -market kilven alla, mutta niihinkään ainakaan vielä joku aika sitten ei ollut löytynyt K-kauppiasta. Miten käy näidenkin kauppojen, jos todella yrittäjää niihin ei löydy!

Siis liikkeitä lopetetaan paljonkin, mutta siitä on turha syyttää Keskoa ja puhumattakaan Sipilän hallitusta.

Tosin näiden laatikko-pienmyymälöiden liikevaihtoon vaikuttaa nämä kaikkien kauppojen aukiolojen vapautukset jokaisena päivänä, mutta taas kilpailu pitää olla kaikille tasapuolista. Kauppojen vapautuksia aukiolojen osalta syytetään myös näiden myymälöitten lopettamisesta.

Ei muutaman päivän yksinolo auki ainoana liikkeenä vuodessa ja pitemmät aukiolot voi olla ratkaisevaa näiden kannattavuuden osalta, ymmärtäähän sen jokainen.

*****

Siwat ja Valintaltalot eivät ole missään korven keskellä maaseudulla ja turha puhua palveluiden häviämisestä, koska näitä Siwoja lopettettaessa jää varmaan muitakin kauppoja lähistölle jäljelle.

Silloin puhuttiin palvelujen vähenemisestä, kun maaseudulla E-liike, silloinen Maakunta (S-ryhmä) Tuko, T-kauppa, Spar, Tarmot ynm. villit löivät pönkkää ovelle, kun maalaisetkin ostivat sieltä vain puuttuvan hiivapaketin, limpparipullon ja jauhopussin, sekä menivät muodin mukaan taajamien marketteihin viikonlopun ostoksille.

Pienien myymälöiden alasajo alkoi jo 70-luvulla.

Noissa Siwoissa oli kyllä aika kalliit hinnat, verrattuna marketteihin ja tarjoukset olivat mitä olivat aivan älyttömistä tuotteista ja asiakas äänestää kuitenkin rahapussillaan ja jaloillaan.

Nähtäväksi jää kannattaako ne paremmin K-kilven alla ja mikä tulee olemaan niiden hintataso jatkossa!

P.S kuvakaappaus äimistelijän piirtämästä kuvastaomenat

Lahden MM-kisoissa 2017 suomalaiset voittaa viisi mitalia

Lahdessa järjestettevät Pohjoismaiden hiihtolajien MM-kisat 22.2. – 5.3.2017 tarjoavat Suomelle pitkästä aika menestystä mitalien määrien suhteen.

Hyvässä kunnossa ovat varsinkin suomalaiset naishiihtäjät, ja Matti Heikkinen sekä Iivo Niskanen olleet kauden aikana. Lisäksi apuja menestymisen mahdollisuuksiin tulee norjalaisten hiihtäjien romahtamisella kokonaisuudessaan alkutalven näyttöjen perusteella, sekä Therese Johaugin ja venäläisten urheilijoiden doping-pannat ja myös norjalaisen Petter Northugin ylikunto ja mahdollinen hänen pois jääminen mm-kisoista.

Lahdessa kilpaillaan monessa lajissa:

  • Naiset ja miehet hiihtävät perinteisellä tyylillä väliaikalähdöllä 10 km ja 15 km  matkoilla
  • Henkilökohtaiset sprintit ovat vapaalla
  • Parisprintit tai toiselta nimeltään lyhyet viestit hiihdetään taas perinteisellä kahden urheilijan joukkueella
  • Välineiden vaihtokisat, eli skiatlhon on molemmilla tyyleillä 15 km (2 x 7,5 km) naisilla ja 30 km (2 x 15 km) miehillä
  • Naiset kilpailevat vapaalla 30 km ja miehet 50 km matkoilla
  • Viestit naisille 4 x 5 km ja miehille 4 x 10 km – kaksi ensimmäistä osuutta perinteisellä ja kaksi viimeistä vapailla tyyleillä
  • Mäessä kilpaillaan suurmäessä HS 130m, normaalimäessä HS 100m, mäen joukkuekisassa HS 130m, sekajoukkuekisassa  HS 100m mäessä ja naiset henkilökohtaisena kilpailuna HS 100 m
  •  Yhdistetyssä kilpaillaan normaalikilpailussa HS 100m mäessä ja 10 km hiihtomatkalla, HS 130m ja 15 km matkalla, joukkuekisassa HS 130m ja 4 x 5 km hiihdossa, sekä vielä yhdistetyn parisprintissä 130 m mäessä ja 2 x 7,5 km hiihdossa.

Yhteensä 63 mitalia on jaossa Lahden MM-kisoissa

Kahdessakymmenessäyhdessä (21) erillisessä  kilpailussa siis mitalaeja mahdollisuus saada suomalaisten (3 x 21), niin 63 mitalia on jaossa, kun viestit, joukkuekisat ja parisprintit käitellään yhtenä mitalina.

Falunin MM-kisoissa Suomi saavutti vain yhden pronssisen mitalin naisten viestissä. Samoin Val di Fiemmen kisoissa 2013 tuli pronssi naisten parispirintissä Riikka Sarasoja-Liljan ja Aino-Kaisa Saarisen tuomisina.

Oslon MM-kisoissa 2011 tuli neljä mitalia: kultaa Matti heikiselle 15 km, parisprintin hopeaa naisissa, Aino-Kaisa Saariselle pronnsia 10 km ja pronssia naisten viestissä

Sotsin olympialaisissa taas 2014 Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi kultaa parsprintissä, hopeaa naisten viestissä sekä naisten parisprintissä.

Nyt näyttäisi Lahden osalta, että veikkaukseni mukaan 5 mitalia on suomalaisille tulossa.

****

Mäen osalta voidaan mitalimahdollisuudet suomalaisten osalta karsia pois sekä miehissä ja naisissa  kaikissa kilpailumuodoissa. Yhdistetty on herännyt uudestaan henkiin ja siinä tarjolla neljä erilaista kilpailua.

Eero Hirvonen, Leevi Mutru ja Ilkka Herola näyttäisivät olevan kunnossa, mutta paluuta tekevän Hannu Mannisen mäkikunto on vielä arvoitus. Henkilökohtaisissa kilpailuissa jäädään vielä ilman mitalia, mutta yksi pronssi tulee Suomelle yhdistetyn parisprintissä.

Varmin mitali näyttäisi edelleen olevan tulossa naisten viestissä ja kultaan mahdollisuudet, mikäli oikea joukkue saadaan valituksi. Riitta-Liisa Roposen kunto arvoitus ja Aino-Kaisa Sarinen näyttäisi tipahtavan nyt pois joukkueesta. Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen pitäisi uskaltaa valita joukkueeseen, vaikka ah-näyttöjen hiihtovauhdin perusteella, mutta sitä eivät sileän muut hiihtäjät hevillä sulattele..

Krista Pärmäkoski, Kerttu Niskanen ja Kaisa Mäkäräinen vapaalle, niin siinä on kultarunko ja lisäksi Anne Kyllönen tai Laura Mononen yhdelle osuudelle.

Hopeata saadaan Norjan jälkeen naisten viestissä.

Miesten viestissä myös mahdollisuudet mitaleille, jos Iivon ja Matin lisäksi löytyy kaksi hyväkuntoista miestä sprinttereistä tai Jauhojärvestä. Veikkaan spronssia miehille.

Vapaan sprinteissä miehissä ja naisissa ei mitalia ole suomalaisille tulossa kovan tasaisen tason vuoksi. Ampumahiihtäjä Mari Laukkanen lienee paras suomalainen. Yhtään suomalaista sprintteriä ei pääse finaaliin asti Lahdessa.

Miesten parisprintissä hiihtänee Iivo Niskanen tai Matti Heikkinen ja sitten yksi sprintteri. Perinteisen tyylin kisassa nyt jäädään kuitenkin neljänneksi.

Naisten parisprintissä ei ole tavallaan erikois-sprinttereitä miesten tapaan Suomella, ja jos parhaat hiihtäjämme valitaan tähän pariviestiin näistä: Pärmäkoski, Niskanen, Kyllönen, Mononen, niin hopeata tulee Norjan jälkeen. Siis hopeamitali naisten parisprintistä.

Siis neljä mitalia jo tähän asti laskettuna Suomelle.

****

Henkilökohtaisissa kisoissa naisissa kilpailu kovaa mitaleista. Norjalaisista Heidi Weng ja Marit Björgen tulevat edelleen olemaan vahvoja ja Puolan Justyna Kowalczyk on myös kovassa kunnossa.

Suomalaista tulee montakin olemaan kympin sakissa naisissa 10 km perinteisellä, mutta niukasti ehkä jäädään mitalitta. Naisten vapaalla 30 km matkalla ottaa mitalin Krista Pärmäkoski tai Kerttu Niskanen, mikäli jaksavat vielä urakoida viimeisessä lajissa. Kaisa Mäkäräinen saa, jos haluaa hiihtää naisten vapaan 30 km matkan ja siinä olisi mitalin yllätystä Suomelle?

Yksi mitali suomalaisille naisille kuitenkin on henkilökohtaisilla matkoilla tulossa.

Miehissä näyttää Venäjän Sergei Utsnigov ja Norjan Martin Sundby olevan huippukunnossa ja lisäksi muitakin hiihtää vähintään suomalaisten vauhtia. Kympin sakkiin 15 km perinteisellä hiihtävät Matti Heikinen ja IIvo Niskanen, mutta niukasti jäävät mitalitta.

Miesten 50 km on jo arvoituksellinen, monta kilpailua jo monella takana. Ei osaa arvoida vielä, kun ei tiedä ketkä edes suomalaista hiihtävät, monesti halukkaita ei ole edes tähän kilpailuun löytynyt. Mitalia ei Suomelle.

Äimistelyni arvioinnissa viisi mitalia on tulossa Suomeen näistä Lahden 2017 Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisoista.

 

Maastohiihdon Lahden MM-kisoihin voisi naisten viestiin valita nyt jo joukkueen aikaisin, yleisurheilun tapaan – ei vaan riitä näyttöpaivät Kaisa Mäkäräiselle ja Mari Laukkaselle?

Lahden MM-hiihdot hiihdetään helmi-maaliskuun vaihteessa. Naisten viestistä on odotettavissa taas sitä varminta mitalia, jopa kultaakin. Tilanne näyttää nyt Tourin aikoihin aika kimuranttiselta  joukkuuen nimeämisen kannalta.

Maastohiihtojoukkueesta tyrkyllä ovat ainakain: Krista Pärmäkoski, Laura Mononen, Kerttu Niskanen, Anne Kyllönen, Riitta-Liisa Roponen, Aino-Kaisa Saarinen ja Mona-Liisa Nousiainen.

Tähän astisten näyttöjen perusteella Krista Pärmäkoski ja Laura Mononen ovat jo varmoja, entäs sitten joukkueen muut hiihtäjät?

Kerttu Niskasella ja Anne Kyllösellä ei ole vielä oikein kulkenut, tosin Anne väläytti jo hyvällä sijoituksellaan Tourilla Sveitsissä naisten 5 km perinteisen yhteislähtökisassa. Aino-Kaisa Saarisella ei ole mennyt läheskään odotusten mukaisest ja Roponen hiihtänyt kohtuullisesti välillä, mutta nyt on selkävaivoja.

Ampumahihtäjät Kaisa Mäkäräinen ja Mari Laukkanen olisivat varteen otettavia viestin viejiä vapaile osuuksille, mutta mistä heille näytön paikat joukkueeseen yhteisissä karsinta-kilpailuissa maastohiihtäjien kanssa?

Naisten viestijoukkuuen tosin voisi valit jo nyt, että saisivat keskittyä Lahteen ”rauhassa” –  yleisurheilijoitahan valittiin jo vuotta ennen Rioon  keskittymään – kunhan tulosrajat tulivat vain saavutettua.

Kaisa Mäkäräinen olisi katsojamangneetti

 Ampumahiihtäjiemme Kaisa Mäkäräisen ja Mari Laukkasen vauhti näyttäisi riittävän hyvininkin Lahden naisten viestijoukkueseen. Kaisa Mäkäräinen on hirmukunnossa ja Mari Kaukkanen voitti jopa ylivoimaisesti Rovanniemellä marraskuussa Suomen cupissa naisten sprintin, jossa kaikki maajoukkueen kärkihiihtäjät olivat mukana.

Oikein selvää ei saa, kumpi parempi hiihtäjä vauhdiltaan –  Mäkäräinen vai Laukkanen olisivat naisten viestiin Lahteen vapaille osuuksille. Laukkanen ilmeisesti hiihtänyt suhteessa kuntoonsa nähden kovempaa vauhtia ampumahiihdon mm-cupeissa ja Mäkäräinen ei ole hiihtänyt aivan täsysillä ammuntojen välissä.

Kaisa Mäkäräinen kuitenkin viestisä olisi järjestäjien kannalta todellinen kassa-mangneetti ja toisi kisapaikalle muutaman kymmentuhannen yleisön lisää väkeä.

Mäkäräisen ja Laukkasen näytön paikat tasapuolisesti näyttävät kuitenkin käyvän vähiin, kun tarkastelee ennen Lahden MM-hiihtoja kisaohjelmaa yhdessä ampumahiihdon, maastohiihdon, Suomen Cupin ja SM-hiihtojen kesken.

Missä voisivat keskenään maastohiihtäjät ja ampumahiihtäjät ”karsia” keskenään tasapuolisesti kisajoukkuetta viestiin valittaessa!

Vaikealta näyttää karsintojen yhteen sovittamien paikkojen ja lajien osalta kilpailujen aikatauluilla

Viikonloppuna tammikuussa 14.-15.1.2017 kipaillaan samaan aikaan: Italian Toblacissa hiihdon maailman cupia, Ruhpoldingissa ampumahiihdon maailman cupia ja vielä samaan aikaan on Jämillä Hiihdon Suomen cup.

Osa majoukkuehiihtäjistä kilpailee varmaan Toblacissa ja joku jänee Jämillekkin. Jämillä olisi näytön paikka Mäkäräiselle ja Laukkaselle  5 km vapaan väliaikalähdöllä. Ampumahiihtäjät mennevät kuitenkin omaan maailman cupiinsa Rupoldingiin pisteitten ja rahan toivossa, joten karsintaa Lahteen ei saada näillä näkymin aikaiseksi!

Sitten kisaillaan jo samaan aikaan viikonloppuna 17.-22.1 Ruotsin Ulricehamissa maastohiihdon maailman cupia ja ampumahiihdon vastaavaa Italian Anterselvassa. Naisten vapaan 10 km olisi hyvä näytön paikka ampumahiihtäjillemme Ruotsissa naisten vapaan kympillä, mutta samoihin aikoihin mennään 21.1. naisten ampumahiihdossa yhteislähtöä Anterselvassa.

Joten vaikealta näyttää tämänkin viikonvaihteen yhteen sovittamien viestin karsintojen osalta.

SM-hiihtoja ja Suomen Cupia kisaillaan Keuruulla 3.-5-2.2017, vielä ennen Lahtea ja ampumahiihdon MM-kisoja 9.-19.2.2017 Itävallassa. Samoihin aikoihin on vielä hiihdon maailman cupit Koreassa, mutta siellä ei suomalaisia ole mukana.

Keuruulla on ohjelmassa vapaan sprintit, mutta henkilökohtaiset matkat 10 km naisisissa kilpaillaan ampumahiihtäjien väärällä tyylillä perinteisellä ja varmaan ampumahiihtäjät ovat jo niihin aikoin keskittymässä omiin MM-kilpailuihinsa Itävallassa.

Otepäässä vielä hiihdon maailman cupit 18.-19.2 ennen 21.02.-5.3.2017 Lahtea. Otepään aikoihin kilpaillaan myös samaan aikaan ampumahiihdon MM-kisoja Itävallassa ja hiihtäjät jo Lahteen pitää olla valittu!

Näytön paikkoja ei siis yhteisesti Mäkäräisellä ja Laukkasella näytä löytyvän maastohiihtäjiemme kesken mitenkään, päällekkäin runsaasti menevien kilpailujen päivämäärien vuoksi.

Mikä sitten neuvoksi!

Mari Laukkanen voidaan Lahteen sprinttiin valita jo suoraan ja samoin Kaisa Mäkäräinen 30 km kilpailuun. Ne hiihdetään vapaalla, mutta parisprintit puolestaan taas kilpaillaan perinteisellä tyylillä.

Muutenkin naisten viestijoukkue voitaisiin heti nyt jo valita, jos ei kokonaan, niin ainakin osittain tilanteen rauhoittamiseksi,  valintojen viimetipassa hermoilun sijsta.

Äimistelijän mielestä naisten viestijoukkue olisi kylmästi tämä ja valittaisiin heti: Perinteisille osuuksille alkuun Laura Mononen ja Krista Pärmäkoski ja vapaille ampumahiihtäjät Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen.

Tämä valinta ei myöskään synnyttäisi eripuraa maastohiihtäjien osalta, koska ”tarpeeksi” monta maajoukkueen hiiihtäjää jäisi pois kerralla joukkueesta. Maajoukkueen hiihtäjiä myös säästettäisiin näin muihin kilpailuihin.

Jos tämä ei kelpaa, niin Pärmäkoski, Mononen ja Mäkäräinen heti nyt suoraan valittavaksi ja yksi hiihtäjä lisää myöhemmin maastohiihtäjistä viime hetken näytöillä. Mari Laukkanen keskittyisi vain vapaan sprintin kilpailuun.

Miesten viestiin ovat jo varmoja Matti Heikkinen, Iivo Niskanen ja Perttu Hyvärinen ja lienekkö se Jauhojärvi neljäs mies..!

Ei tule olemaan helppoa valmentajilla, ainakaan naisten joukkueen kasaamisesssa Lahden MM-hiihtoihin.

Tosin voi vielä tulla hetkittäisiä kunnon notkahtuksia tai nousuja, sekä sairastapauksia – jotka vielä helpottavat, mutta samalla vaikeuttavat valintoja..