Kainuun ja yleensä koko Suomen laskettelukeskuksista tulee kannattavia vasta usean konkurssin jälkeen – ensin niihin on laitettu ja maksettu kaikki valmiiksi ensimmäisen yrittäjän ja julkisilla verorahoilla

TÄÄ ON KORUNTONTA KERRONTAA KAINUUN RINTEISTÄ – ALKAVAT TULLA KANNATTAVIKSI VASTA MUUTAMAN KONKURSSIN JÄLKEEN

Vuokatilla on aina mennyt hyvin, Paljakka ja Ukkohalla alkavat kannattaa yrittäjille monen konkurssin jälkeen, Kivesvaara lopetettu ja mennyt konkurssiin laskettelun osalta, Saukkovaaran rinteitä pyöritetään talkoilla, Kajaanin Vimpeliä pitää yllä kivesvaara_aimistelijaurheiluseura, Kuhmon Lautasvaara ja Suomussalmen Pankavaara lopetettu.

Ensimmäisen kerran ”pujoteltiin” alppihiihtoa Vuokatissa jo joskus 30-luvulla tavallisilla suksilla, ilman hissejä ja metsään raivatulla aukolla. Siitä lähti, nykyisin laskettelun nimellä kulkeva harrastus ja kilpaileminen käyntiin Kainuussakin.

Sotkamon Jymy järjestänyt Vuokatissa ensimmäisiä pujottelu- ja syöksykisoja joskus 1948 ja myöhemmin kepin kierron sijaan, siitä tullut kansalaisten vapaa-ajan harrastus. Vuokattiin saatiin hissi 1960.

Kajaanin Vimpelinvaaralle raivattiin lasketteluun sopiva aukko, joskus 50-luvulla.

Ristijärven Saukkovaara taisi olla seuraava, Vuokatin ja Kajaanin jälkeen, jonne tehtiin rinne seuraavaksi.

Seuraavaksi 80-luvulla sitten rinteitä alkoi ilmestyä muuallekkin Kainuuseen laskettelun buumin seurauksena.

Kivinen tie ollut kuitenkin monella näillä rinnekeskuksilla, ennen kuin ne ovat tulleet kannattavaksi tai muuten vain loppuneet ajan saatossa.

Kainuussa on laskettelukeskuksia ja rinteitä ollut kaikissa kunnissa jonkin sorttista, paitisi entisellä Vuolijoella, nykyisessä Kajaanissa:

Sotkamossa Vuokatti, Hyrynsalmella Ukkohalla, Puolangalla Paljakka, Paltamossa Kivesvaara, Ristijärvellä Saukkovaara, Kuhmossa Lautasvaara ja Suomussalmella Pankavaara.

Puolangan Paljakka ja Hyrynsalmen Ukkohalla avattiin 1989 ja ne toimivat erillisinä yrittäjinä 10 vuotta 25 km päässä toisistaan.

Helsingin Sanomat kirjoittaa jo 3.7.1997, että kaksi kertaa jo siihen mennessä konkursiin menneet Ukkohallan ja Paljakan laskettelukeskukset. Lakis Oy olisi ostanut konkurssipesän Mapenta Oy:ltä. Lakis ollut yrittäjänä myös E-Pohjanmaan Vimpelissä Lakeaharjulla.

Kalevassa uutinen 28.9.2001: Jorma Terentjeff ostanut Puolangan Paljakan ja Hyrynsalmen Ukkohallan 1.3 miljoonalla markalla (220 000 euroa).
Omat erilliset yhtiöt perustettu molemmista ja niitä hallinnoi ja johtaa Terentjeffin omistama Avanti Mancgement. Kunnat ottaneet vastuun osasta markkinoinista ja palvelujen järjestämisestä, mutta eivät omista muuten osuuksia yhtiöstä.

Hallanvaara Oy on mennyt konkurssiin juuri vuonna 2001. Helsingin Sanomat kirjoittaa 22.8.2001 otsikolla: KAINUUN RINTEET KOLMANNEN KERRAN KONKURSSIIN (tosin taisivat olla jo ainakin viidennet kerrat ja lopussahan ne alkaa jo kannattaa, kun kaikki tehty jo valmiiksi ja maksettu julkisista ja ensimmäisen yrittäjän varoista, sekä halvalla saa)

Varmaa tietoa, ei ole, onko Lakis Oy lopettanut rinteiden pitämisen, mennyt konkuriisin, tai myynyt ne välissä Hallanvaralle.

Terentetjeff omistanut myös Ison-Syötteen Pudasjärvellä ja hänellä ei ollut jäänyt velkoja ja velvoitteita maksettavaksi Ukkohallan ja Paljakan kauppojen osalta konkurssipesälle.

Paljakan hiihtokeskus mennyt konkurssiin 2014. Samana vuonna perustettu uusi hiihtokeskusyhtiö – Hiihtokeskus Ukkohalla-Paljakka Oy ja nyt niillä on yhteinen omistaja.

Tarkkaa tietoa ei ole, onko näiden lisäksi ollut vielä muita konkursseja ja omistajan vaihdoksia välissä Ukkohallalla ja Paljakalla.

Vähän epäselvää ja monimutkaista ovat noiden omistukset muutenkin, kunnat omistavat ilmeisesti maa-alueita, osaksi ravintolat ja hotellit olleet eri omistajilla – osaksi rinteet ja hissit, sekä vuokrattavat mökit eri toimijoilla ja yrittäjillä!.

Paljakan lasekettelukeskuksen alueella on myös Paljakkatalo, jossa kunto- ja liikuntasali. Sen rakennus lienee Puolangan kunnan omaisuutta ja kuka viisas on sen sinne korpeen keksinyt?

Puolangan kunnan tiedotteen mukaan se on sanonut irti Paljakkatalossa toimineen vuokralaisen Röllimaan Oy:n kanssa ja vuokrasopimus on päättynyt marraskuun lopussa 2015.

Uutta yrittäjää Puolangan kunta hakenut Paljakkatalolle.

Nyt kuitenkin näkyy olevan edelleen Paljakkatalo auki ja siellä elokuviakin näytetty. Ei ole tietoa minulla, onko se edelleen kunnan pyörittämä, vai saatu vuokralainen siihen yrittäjäksi!

Hotelli Paljakan omistava Paljakka for Seasens Oy haettu myös konkurssiin, Kalevan 24.10.2003 artikkelin mukaan ja edellinen sen omistaja Hallanvaara Oy tosiaan tehnyt myös konkurssin 2001.

Näistä ei tosiaan, itse vanhaerkkikään ota selvää, kuka mitäkin omistaa ja omistanut – aika sekaisin nämä hotellit, safariyrittäjät, paljakkatalot, ravintolat, mökit, maalueet ja rinteet hisseineen keskenään..!?

Joku Malpet Oy kuitenkin on ollut kiinnostunut tuolloin hotellin kaupoista.

Saukkovaara Ristijärvellä avattu uudestaan joskus 2012, muutaman vuoden seisokin jälkeen uudella yrittäjällä.

Uudet yrittjät olleet Saukkovaaralla kesästä alkaen, mutta kuitenkin Yelen uutisten mukaan 22.10.2012 – lasketella ei kuitenkaan näiden yrittäjien toimesta kaudella 2013. Vuokrasopimusta ei oltu saatu tarpeeksi pitkäksi ja yrittäjyys siellä loppu lyhyeen.

Saukkovaaran matkailukeskusta olisi oltu kuitenkin taas myymässä Yle-uutisten 8.5.2014 mukaan taas uudelle yrittäjälle Scandinavia Berry Oy.lle.

Kaupan hinta ollut kunnalta 40 000 euroa 116 hehtaarin alueineen ja siihen kuulunut ravintola, hotelli, suksivuokraamo ja neljä mökkiä. Rinteet ja hissit eivä olleet kuuluneet hintaan.

Kunta myynyt äänin 9 – 8 matkailukeskuksen, mutta valitusten kautta kauppa kariutunut Pohjois-Suomen hallinto-oikeudessa 3.11.2015.

Rinteitä on pyöritetty 2015 Kainuun Sanomien 26.1.2015 mukaan talkoovoimin; ristijärveläisten kyläläisten ja yhdistysten talkoovoimin kaudella 2015 – 2016 ja nyt myös uudenvuoden seudusta loppiaiseen 2017 rinne on auki viikonlopun päivinä. Samoin hihtoladut ovat hyvässä kunnossa.

Fasebookissa löytyy tietoa, Saukkovaaran rinteiden sivulta.

Scandinavia Berry järjestänyt parina kesänä marjanpoimijoiden majoitusta ja marjastusta tiloissa.

Ristijärven kuunnan- ja valtuuston pöytäkirjojen mukaan Saukkovaaran toiminnoista ja rakennuksista hierottu kauppaa v. 2008 venäläisten perustaman SAUKKO HOLIDAYS OY:n kanssa ja heidän pitkäaikaisesta maan vuokraamisestaan kunnalta.

Yhtiö tarjonnut 100 000 euroa ja kauppaa ehdotettu kunnanjohtajan ja hallituksen hyväksymänä. Kauppaa yritetty hieroa lopullisesti ja vääntää vielä eri muutoksilla.
Saukko Holidays Oy pyörittänyt määräaikaisella vuokrasopimuksella lokakuusta 2008 alkaen Saukkovaaran toimintoja, vielä ainakin vuoteen 2009.

Lopullista kauppaa ei kuitenkaan ehkä toteutunut, valitusten ja kaupanteon myöhästymisen takia!

Saukkovaara ei ole tietääkseni tehnyt koskaan varsinaista konkurssia, mutta melkoista sekameteliä ollut sen toiminta, vuokraamisineen, myynteineen, perumisineen, tyhjänä olemisineen ja lopettamisineen.

Jotenkin simppeliä olisi Saukkovaara myydä kokonaisuutena tai vuokrata jollekkin, ilman että jakaa rinteitä, hissejä ja muita rakennuksia hotelleineen erikseen.

Tai kunnan toimia siinä yrittäjänä, mutta ei ilemeisesti kuulu kunnan toimen kuvaan tällainen!

Paltamon Kivesvaaran laskettelukeskus myös perustettiin joskus 80-luvun lopulla ja se loppui konkurssin yheydessä 90-luvun puolessa välissä.

Paltamon kunta sijoitti aikoinaan miljoonan rinteen tekniikkaan, mutta oululaiset laskettelijat menivät ilmeisesti mieluummin Pudasjärven Syötteelle, Kuusamoon ja Leville.

Kivesvaaran konkurssipesän hissit myytiin Leville ja ravintolatoimintaa yritetty uudestaan laittaa välillä käyntiin ja mökkien vuokraus hankalaa, kun ei ole juuri toimintaa.

Riippuliitoa suunniteltu Kivesvaaraan ja muutaman kerran ajettu Kivesvaaran mutkia, sprinttikisoina ralliautoilla mäkeä ylös vaaralle.

Kivesvaaralle rakennettu ja kunnostettu retkeilykeskus 2104 kunnan hallinnoimilla hankkeilla ja entisiin laskettelukeskuksen rakennuksiin löytynyt yrittäjä. Jättiläisen maassa pidetty nyt polkujuoksuja, Tango soinut suviyössä ja rallipspirttiä ajettu.

Toivottavasti yrittäjillä menee hyvin.

Kuhmossa on myös lasketeltu: Lautasvaaran Rinteet Oy on pyörittänyt siellä mäkeä. Rinne aloittanut jo joskus 1985 ja lopettaessa, viimeiset laskut laskettu joskus 2001.

Suomussalmella on ollut toiminnassa mäki kapulahisseineen aikoinaan Pankavaaralla Pesiönjärven rannoilla.

Kajaanissa on aloitettu laskettelua Vimpelinvaarassa jo tosiaan 50-luvulta alkaen jossain muodossa. Kilpailukykyinen rinne laajennettu sinne 1967. Hissi saatu joskus 70-luvun puolessa välissä.

Alussa mäkeä pidetty yllä Kainuun Hiihtoseuran puitteissa, joka kuitenkin luopunut siitä 80-luvun alussa.
Nyt Vimpelin vaaralla lasketellaan urheiluseura Kajaanin Kuohun vuokraamilla rienteillä ja hisseillä.

Vuokatilla on tosiaan pitkä historia laskettelussa, pujottelussa, syöksyssä, alppihiihdossa ja kisoissa. Aluksi se oli urheiluopiston vastuulla ja nyt siiinä yrittäjänä yksityinen yrittäjä Huippupaikat Oy.

Vuokatti taitaa olla ainoita, jotka näistä pärjänneet jotenkin omillaan ja ei mennyt koskaan konkurssiin.

Tosin nyt näyttää myös Ukkohallalla ja Paljakalla pyyhkivän kohtuullisen hyvin taloudellisesti.

Talvet ovat joskus nykyään lyhyitä ja lumen tykittäminen kallista – ympärivuotiseen sesonkiin pitäisi yrittää keksiä jotain viisasta. Kivesvaara yrittääkin nyt keskittyä enemmän sulan ajan tapahtumiin, nähdäkseni.

Kuvakaappaus, jossa äimistelijä joskus kymmenen vuotta sitten Kivesvaaran laskettelukeskuksen raunioilla ja nyt taitaa tuo rakennus olla käytössä Taikamaan nimellä.

Mainokset

NÄKÖKULMA: Viher-demokraatti Timo Harakka haastaa perinteisen työväen Antti Rinteen ja johdattamassa demareita uudistuvaksi moderniksi puolueeksi

Viheryys on nyt muotia perinteisissä työväenpuolueissa!

SDP:n puhenjohtaja Antti Rinne saamassa ensimmäisen kilpailijan helmikuussa 2017 Lahdessa järjestettävän puoluekokouksen puheenjohtajavaaleihin. Antti Lintdman kieltäytyi jo ilmeisesti ”listakohunsa” vuoksi ja oululainen Tytti Tuppurainen empii vielä ehdokkuuttaan.

Timo Harakka on luvannut lähteä täysillä taisteluun Rinteen syrjäyttämiseksi ja kertoo saaneen kentältä ja puolueen piirien puheenjohtajilta vankkaa kannatusta.

Toki pitää olla puhenjohtaja äänestykset joka puolueella, eihän muuten ne muuten kiinnostaisi mediaa mitenkään. Tosin voi sitten tulla tosissaan ylläreitäkin, kuten kävi kokoomuksella Petteri Orpon syrjäyttäessä itse Alexsander Stubin.

Harakka ei ole mikään outolintu ja on suulas kaveri, verrattuna Rinteen jopa epäselvään puheluun. Timo Harakka on pahin mahdollinen uhka Rinteelle, sillä nykyään ay-liike ja vanhoilliset asenteet, eivät ole enää muotia puolueissa. Tytti Tuppurainen voi tosin asettuessaan ehdokkaaksi naisen asemassa, sotkea vielä demareitten puheenjohtajan valintaa.

****

Timo Harakka on entinen Ylen toimittaja ja oli edellisissä EU-vaaleissa  sitoutumattomana demareitten listoilla ehdokkaana Euroopan parlamenttivaaleissa ja sai huikean äänimäärän 22 839, mutta jäi varasijalle. Harakka oli vielä 1995 ehdokkaana eduskuntaan vihreitten listoilla, mutta ei tullut valituksi.

Eduskuntavaaleissa 2015, Harakka sai yli 5000 ääntä ja tuli valituksi Uudenmaan piiristä.

Harakka on ollut myös vihreitten Vihreän Langan toimittaja ja sanoo nyt olevansa uuden aallon edustaja.

Vasemmistokin valitsi uudeksi puheenjohtajaksi vihervasemmistolaisen Li Anderssonin, vanhoillisen ay-pampun sijasta ja tekeköö demaritkin samanlaisen tempun.

Vasemmistossa katsottu, että koko puolueen kannatus olisi suurempi pääkaupunkiseudun vihervassareiden äänillä, kuin pohjoisen jollakin perinteisellä puoluejohtajalla. Tosin vasemiston kannatuskin on ollut laskussa gallupeissa, alkuhuuman hälvettyä!

Timo Harakka aikoo ”uudistaa” demarit ja on jo aikakin hän vihjaa ja on myös yrittäjien asialla, tosin kuin Antti.

Antti Rinteen kannattajien ei kannata olla Harakan ja muiden mahdollisten puheenjohta-ehdokkaitten takia moksiskaan, itsehän ne vetivät maton Jutta Urpilaisen alta mäntsälän kapinalla edellisen kerran 2014 ja demokratiaahan pitää olla puolueissa jo äänestysten vuoksi.

Antti Rinteen kannattajat eivät myös voi syyttää Harakan kokemattomuutta politikkona, sillä ei sitä paljon Rinteelläkään ollut, tultua valituksi puolueensa puheenjohtajaksi.

SDP:ssä äänestetetään lisäksi ainakin puoluesihteeristä, sillä nykyinen puoluesihteeri Reijo Paananen on kirjoittanut facebook-sivuillaan kieltäytyvänsä ehdokkuudesta. Demokraatti.fi ei ole vielä kirjoitellut tästä mitään, vaikka YLE on tästä  9.12.2016 uutisoinnut.

Kaleva kirjoittaa 13.12, että Demokraatin nykyinen päätoimittaja, rokki-pappi Mikko Salmi harkitsee ehdokkuutta SDP:n puoluesihteeriksi ja tästäkään en ole huomannut uutista Demokraatin verkkosivuilta.

Muutuvatko perinteiset kansan työväenpuolueet tällä menolla, nykyaikaisiksi suvatsevaisiksi viherarvoja kannattaviksi moderneiksi puolueiksi!

Ei mennä kuitenkaan asioiden edelle, sillä Harakkaa ei ole vielä valittu demareitten uudeksi puheenjohtajaksi.

****

Muutenkin puolueissa tapahtuu.

Paavo Väyrynen on saanut kerättyä tarvittavan määrän kannattajia Kansallispuolueelleen ja se on nyt tulossa virallisesti puoluerekisteriin. Väyrynynen uhannut ja luvannut tulla pois EU:sta takaisin eduskuntaan ja enontekijöläinen kansanedustaja Mikko Kärnä saa hänen tilaltaan sieltä poistua.

Perussuomalaisten Eu-parlamentikko Jussi Halla-aho on myös luvannut asettua seuraavissa eduskuntavaaleissa ehdokkaaksi ja tulla takaisin kotimaan politikkaan. Halla-aho varmaan harkinnee perusuomalaisten puheenjohtajan ehdokkuutta.

Helsingin vaalipiiriin suunnitellaan myös tuleviin eduskuntavaleihin uutta Reformi-liikettä puolueeksi ja ehdolle siihen olisi tulossa ainakin, entinen perusuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari ja MV-kohujulkaisun päätomittaja Ilja Janitskin.

Nykyiset gallupit saattaa jo kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa heittää härän pyllyä todellisiin  vaalien tuloksiin nähden.

Vuoden urheilija 2016 – tasavertaisia ehdokkaita, mutta Lotta Lepistö kuitenkin selvä ykkönen

On tulossa taas se aika, jolloin Suomen vuoden urheilija, 2016 saavutusten mukaan valitaan urheilutoimittajien äänestyksellä ja julkaistaan Urheilugaalassa 17.1.2017 Hartwal Areenalla.

Paras valitaan eri näkökulmien mukaan: urheilijan lajin kansainvälinen arvostus ja levinneisyys, sekä tietenkin valintaan vaikuttaa myös suomalaisille urheilijan harrastaman lajin mieluisuus ja perinteet. Aina keihäänheittäjä ja hiihtäjä voittaa samoilla meriteilla golfin pelaajan ja tennistähden, vaikka heillä olisi laji paljon suurempi kansainvälisellä arvostuksella mitattuna!

Vähintään kuitenkin parhaaksi valitun edellytyksenä pitäisi olla, ainakin mitali olympialaisissa, MM- ja EM-kisoissa, maailmanennätys, tai koko vuoden maailman cupin voitto lajissaan.

Formula ykkösten maailmanmestari Nico Rosberg olisi varma voittaja, mutta edustanut Saksaa 2003 vuoden jälkeen. Tosin lehdistö puhuuu neljännestä suomalaisesta formuloiden voittajasta!

Nämä edellä mainutut mitalistien kriteerit täyttää arvokisoissa vuoden 2016 aikana ainakin: Mika Forss, Lotta Lepistö, Mira Putkonen, Leo-Pekka Tähti, Petra Olli, Patrik Laine, Eero Remes, Jenna Laukkanen, Antti Ruuskanen, Camilla Marjamäki, Peetu Piiroinen, Enni Rukajärvi, Kaisa Mäkäräinen, suunnstuksen naisten EM-kisojen kultajoukkue – Sari Anttonen, Marika Taini ja Merja Rantanen, sekä ratamoottoripyörien sivuvaunuloisen MM-mestarit Pekka Pävärinta ja Kirsi Kainulainen

Lisäksi tenniksessä maailman tasolla on hyvin menestynyt Henri Kontinen ja naisten triatlthonissa Havaijilla viidenneksi sijoittunut Kaisa Veihonen. Pesäpallossa miesten parhaaksi on valittu Vimpelin Sami Haapakoski ja hän on maailman paras!

Unnin MM-kisoja vielä menossa, mutta tuskin sieltä kukaan suomalainen enää mitaleille yltää!

Tässä mielestäni Suomen parhaat urheilijat vuoden urheilijaksi, paremmuus  järjestyksessä TOP-10

  1. Lotta Lepistö – maantiepyöräily: pronssia maantiepyöräilyn MM-kisoissa kovassa helteessä  Dohessa. Pyöräily on erittäin arvostettu ja paljon harrastettu suuri laji maailmalla. Ensimmäinen pyöräilyn arvomitali MM-tasolla naisista ja on selvä ykkönen vuoden urheilijaksi.
  2.  Mira Potkonen – nyrkkeily:  olympialaisissa Riossa pronssia, pronssia MM-kisoissa ja hopeata EM-kisoista Sofiasta. Monta arvokisamitalia vuodessa ja yhtä selvä kakkonen.
  3. Leo-Pekka Tähti – pyöräkelaus: olympiakultaa pyöräkelauksessa Riossa 100 metrin matkalla paraolympialaisissa. olympiakulta on aina kulta, vaikka lajia ei ehkä vielä arvosteta maailmalla.  Selvä kolmen kärki tässä mainittu.
  4.  Kaisa Mäkäräinen – ampumahiihto: pronssia ampumahiihdon MM-kisoista yhteislähdöstä Oslossa. Ampumahiihto korkealle arvostettu ja levinnyt laji maailmalla ja Kaisalla muitakin hyviä sijoituksia maailman cupissa.
  5.  Eero Remes – motocross ja enduro: E-1-luokan maailman mestaruus on kova sana maailmalla.
  6. Mika Forss – raviohjastus: EM-kultaa raviohjastajien  kilpailuissa Berliinissä ja kuninkuusravien voitto. Aliarvostettu laji vielä Suomessa, mutta hämeenkyröläinen Mika kuluu ehdottomasti sijalle 6.
  7.  Jenna Laukkanen – uinti: sotkamolainen Jenna Laukkanen sai uinnin pitkiltä radoilta EM-pronssia 50 m rintauinnista ja 4 x 100 m sekaviestistä. Uniti on maailmalla arvostettu ja paljon harrastettu urheilu, ilman turhia välnikikkailuja.
  8. Petra Olli – paini: Petra epäonnistui Rion olympialaissa, mutta saavutti EM-kultaa Riikassa.
  9. Antti Ruuskanen – keihäs: pronssia EM-ksoissa Amsterdamissa ja Riossa olympialaisissa 6. Keihäs kuitenkin pieni laji maailmalla, suomalaisten suosiosta huolimatta ja Antin saavutukset riittävät listalla vasta yhdeksänteen sijaan.
  10. Sami Haapakoski – pesäpallo: SM kultaa Vimpelin Vedossa ja vuoden pesäpalloilija. Oikeastaan maailman paras pesäpalloilija – maailmanmestari ja kansallispeliä pitää arvostaa yli kaiken.
  11. Patrik Laine – jääkiekko: nuorten alle 20-vuotiaiden MM-kultaa. Ehkä Suomen tunnetuin urheilija ainakin Suomessa ja pelaa hyvin NHL.ssä. Tulevaisuudessa ehkä vuoden urheilija, vaikka vain joukkuelajista on kysymys.

Monet varmaan ehdottaisivat tenniksen ATP-listalla hyvin menestynyttä Henri Kontista kärkeen. Hän on kuitenkin pelannut ulkomaalaisten kanssa ja se ei riitä tälle listalle. Jos joku suomalainen olisi hänellä parina, niin toki voisi olla jopa vuoden urheilija – Iivo Niskasen ja Sami Jauhojärven tapaan hiihdon parisprintissä.

Samoin pari Pekka Päivärinta ja Kirsi Kainulainen eivät yllä kympin sakkiin ratamottoripyöräilyn sivuvaunullisessa, vaikka MM-titteli heillä onkin. Camilla Marjamäellä on potkunyrkkeilyn EM-kultaa, mutta ei riitä!

Kova saavutus tuo naisten suunnistuksen viestikulta EM-kisoissa, mutta viesti on viesti ja ”vain” EM-kisoista kysymys. Lumilautailun hippihoppareita Peetu Piiroista kullasta ja Enni Rukajärveä hopeasta MM-kisoissa, en vaan vielä osaa arvostaa..

Hyviä saavutuksia ovat myös yleisurheilussa Rion olympialaisissa finaaliin selvinneet: David Söderberg – moukari ja Kristiina Mäkelä – kolmiloikka. Kaisa Lehtosen viidettä sijaa Havaijin Ironman triathlonilla voidaan pitää myös MM-mitalin arvoisena saavutuksena.

Jalkapalloilijoistamme Lukas Hradecky pelaa Saksan Bundeliigassa,  lentopalloilijamme Olli-Pekka Ojansivu Iranissa ammattilaisena, koripalloilija Petteri Koponen tehnyt sopimuksen FC Barcelonan kanssa. Ne ovat arvostettuja saavutuksia, suomalaisilta joukkuelajien urheilijoilta.