TUL:n jalkapallon historiaa Ponnistuksesta tämän päivän Atlantikseen

Olen äimistellyt jääkiekon ja pesäpallon historiasta Työväen Urheiluliiton seuroista Suomessa. Jalkapallossakin ollut aikoinaan vaikeuksia yhdistää seurat yhteisiin sarjoihin, kuten pesäpallon ja jääkiekonkin kanssa. Jalkapalloseuroja kuitenkin toimii vielä TUL:n jäsenseuroina huomattavasti enemmän kuin muissa joukkuepeleissä.

Jalkapallo on TUL:n harrastetuin laji lisenssimäärien mukaan laskettaessa.

Aikonaan 1900-luvun alussa sai Helsingin Kullervo osallistua Suomen Palloliiton (SPL ) sarjoihin Suomessa, sen TUL:n jäsenyydestä huolimatta.

Vuonna 1919 kuitenkin TUL kielsi kaiken urheilutoiminnan porvareiden kanssa ja sen vuoksi jalkapallo otettiin TUL:n omaan toimintaan virallisesti 1920.

Ensimmäisiä TUL:n jalkapalloseuroja oli ennen varsinaista kilpailutoimntaa 1906-07 perustetut Helsingin Ponistus, Turun Pyrkivä, Tampereen Yrity ja Kuopion ja Kotkan Riento.

Jo vuonna 1939 on alettu neuvottelemaan yhteisistä otteluista  SPL:n ja TUL:n kanssa. Ensimmäinen liitto-ystävyys ottelu järjestettiin tuolloin ja Palloliitto voitti TUL:n 1 – 0.

Kaikkiaan näitä liitojen välisiä ystävystymis-pelejä on pelattu 8 kertaa  1939 – 1950 välisenä aikana ja joka kerta on SPL ollut TUL:a parempi keskinäisissä taistoissa.

Työväen Urheiluliitolla on myös ollut oma yhteinen joukkkue, joka pelannut ”maaotteluja”muiden Euroopan maiden työläisurheiluliito-joukkueita vastaan, kuten Venäjää.

Piirit olivat myös pelanneet omia ottelujaan TUL:n ja SPL:n kesken. Palloliiton mestari TPS, pelannut Kotkan Työväen Palloilijoita ( KTP ) vastaan 1940 ja voittanut 3- 1. Samoin HJK voittanut Helsingin Kullervon 2 – 6.

TUL:n seuroja on ”houkuteltu” jo 40-luvulla erilaisiin sarjoihin, mutta varsinaista tulosta  alkoi syntyä vasta 50-luvun alussa yhteisten sarjojen saamiseksi.

Vasta 1952 alettiin tosissaan neuvotella liittojen joukkueiden yhditymisistä samoihin sarjoihin ja ne saatiin neuvoteltua loppuun 1955.  Kansainvälinen jalkapalloliitto- FIFA on säännöissään määrännyt, että eri maiden kansallinen ja kansainvälinen jalkapalloilun kilapilutoiminta on oltava saman ja yhteisen lipun alla.

TUL:n jalkapalloseurojen tuli liittyä Suomen Palloliiton jäseniksi, mutta saivat olla edelleenkin TUL:n jäsenseuroja.

****

Jalkapalloilun kilpailutoiminta alkoi virallisesti Työväen Urheiluliitossa 1920 TUL cupilla

Ensimmäisesssä TUL:n mestaruusottelussa TUL cupissa vuonna 1920 voitti Helsingin Kullervo Kuupion Riennon peräti 13 -1. Ottelu pelattiin lokakuussa Helsingin Eläintarhan kentällä.

TUL:n mestaruudesta, eli TUL Cupia on pelattu 1920 alkaen. Välillä ollut pitkiä taukoja, mutta kilpailu on herätetty henkiin uudestaan vuodesta 1973 alkaen ja jatkuu edelleen. Vuonna 2013 ei pelattu Porissa suunniteltua mestaruusottelua osanottopulan takia ja 2014 pelattu lähinnä Etelä-Pohjanmaan seurojen kesken ”epävirallisempana” UMPRO-cupina.

Vuonna 2014 loppu-ottelussa ollut vastakkain Seinäjoen Sisu-Pallo – FC kiisto A-team tuloksella  3 – 1. Vuoden 2015 TUL-cupista ei löydy tuloksia.

Tänä keväänä 2016 jo TUL-UMBRO Cup ratkaistu varhain keväällä. Mukana ollut joukkueita ainakin karsinnoissa: Lapuan Ponnistus, porilainen Toejoen Veikot, Halkian Alku Uudeltamaalta, TPV, Äänekosken Huima ja Seinäjoen Sisu- Pallo.

Loppuottelu pelattu  Tampereella Kaukajärven tekonurmella 24.4.2016 ja kakkosessa pelaava TPV voittanut Toejoen Veikot 5 -1. Pronssista pelattu Seinäjoella, Lapuan Ponnistuksen voittaessa Sisu-Pallon samoin 5 -1. TUL-Cupia pelattu nyt 75 kerran.

Kautta aikain on ollut nimekkäitä joukkueita mukana TUL- Cupissa: Mikkelin Pallo-Kissat, Kuopion Elo, KTP, OTP, PPT, FC Jazz, PS Kemi Kings, TPV, Kemin Into, JBK, Ponnistus ja Kajaanin Hakakin  on voittatut TUL:n mestaruuden 1991.

Niistä kulta-ajoista on TUL:n Cupinkin suosio ja taso hiipunut. Seuraavaksi vuodeksi 2017 on TUL:n tavoitteena olla mukana 16 joukkuetta ja haaveena siihen myös osallistuminen Liigan PS Kemiltä ja Ykkösen KTP:ltä. Myös kakkosen joukkueita enemän kuin TPV toivovat mukaan.

FC Koo Tee Pee on viimeksi nimekkäimpänä TUL:n joukkueena voittanut cupin vuonna 2010.

TPV on voittanut viimeksi Suomen mestaruuden TUL:n joukkueena 1994. Veikkausliigassa. KTP:llä on kaksi mestaruutta vuosilta 1951 ja 1952. KTP:n mestaruuksien aikaan, jos yhteisissä sarjoissa ei ole oltu, niin silloin ovat palloliiton ja TUL:n joukueet pelanneet ilmeisesti yhteisen loppusarjan keskenään tai toisten tietojen mukaan yhteisiä sarjoja on pelailtu jo 1948 alkaen.

Turun Pyrkivä voittanut mestaruuden 1954 ja olut pronssilla 1952. Naisissa ylimpänä TUL:n joukkueena pelaa Turun Weikot Ykkösessä.

TUL:n joukkueista lisäksi Porin Jazzilla on kaksi Suomen mestaruutta  vuosilta 1993 ja 1996 Veikausliigan ajalta. Vuonna 1930 alkanut mestaruussarja muuttui Veikkausliigaksi vuonna 1990. Porin Jazzin junioreiden seurat eivät tiettävästi ole enää TUL:n jäsenseuroina. Porin Pallo-Tovereiden nimi muutetetiin aikonaan Jazziksi.

Valkeakosken Kosken Pojat ovat liittyneet Hakan reserverijoukkueeksi  ja varsianaisella TUL:n Koskenpojilla näyttää olevan enää jäljellä voimistelua.

”Oikeaa ” jalkapallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1955 alkaen. KTP:llä on siinä peräti neljä voittoa ja lisäksi loppu-ottelussa ovat olleet ainakin seuraavat TUL:n seurat: Fc Jazz  yhden kerran ja  OTP  2 kertaa, sekä KTP ollut myös mestaruuden lisäksi kolme kertaa loppuottelussa.

****

TUL:n jalkapalloseurojen tilanne nykyisin sarjoissa

Miesten Veikkausliigassa pelaa tällä hetkellä ainoana TUL:n joukkueena täksi kaudeksi noussut PS Kemi Kings. Kemin Palloseura, Kemin Pallo-Toverit ja Visan Pallo yhdistyivät 1999 ja siitä tuli tämä PS Kemi, joka on TUL:n jäsenseura.

Ykkösessä pelaa TUL:n joukkueena FC KTP. Kotkalainen perinteikäs entinen pelkkä KTP-seura on vaihtanut nimeään, ennen seura oli välillä Koo Tee Peen nimellä.

Naisissa TUL:n  joukkueina: Turun Weikot ja Jyväskylän Pallokerho pelaa ykkösessä ja naisten kakkosessa Turun Pyrkivä, Tampereen Pallo Veikot ja Turun Weikot II. 

Kakkosessa pelaa jo enemmän TUL:n jalkapallojoukkueita:  MuSa Porista, Tampereen Pallo-Veikot, Atlantis FC,  FC Jazz Pori, Kultsu FC Lappeenrannasta.

Kohujoukkue FC Atlantis liittyi TUL:nään vasta 2014 ja MuSalla ja Atlantiksella oli jotain epäselvvyyksiä kesällä veikkausten vedonlyöntien kanssa, mutta niistä ei tullut polisien tutkintaa.

Kakkosessa pelaava AC Kajaani teki myös aikoinaan historiaa, kun porvarillinen perinteikäs Kajaanin Palloilijat (Kapa-SVUL) ja Jormuan  FC Tarmo (TUL) yhtistyivät AC Kajaaniksi, joka ei ole TUL:n jäsenseura. AC Kajaani pelasi vasta Suomen cupissa perinteikästä HJK:ta vastaan, häviten Kajaanissa 1-5.

Kolmosessa pelaa TUL:n joukkueita ainakin: Kajaanin Haka, Kajaanin SPARTAK, Tampereen Kisa-Toverit, Turun Weikot, FC Kiisto – voitti TUL cupin 2016, JBK Pietarsaaresta, Iisalmen Palo-Veikot, Savonlinnan Työväen Palloseura ( STPS ), OTP, Seinäjoen Sisu-Pallo, Liittoisten Työväen Urheilijat, Tampereen Pallo Toverit, Mikkelin Kissat ( Pallo-Kissat ), Jyväskylän Seudun Palloseura, Salon Wilpas, FC-Jukola ( Vaasan Työväen Pallolijat ), Warkaus JK, FC Kemi, Jyväskylän Seudun Palloseura, Itä-Hakkilan Kilpa I-HK,

Neljännessä divisioonassa pelaa  TUL:n joukkueita eri piireissä: Toejoen Pallo Porista, Oulun Tarmo, Tampereen Peli-Pojat 70, Lapuan Ponnistus, Äänekosken Huima, Someron Voima, Kuuluisa entinen Ponnistus, Kellon Työväen Urheilijat, Puotinkylän Valtti, Noormarkun Koitto, Toukolan Teräs, Itä-Hakkilan kilvan reserve-joukkue, Palokan Riento 4.divisoona miehissä ja nuorissa harrastustoimintaa,

Viidennessä ja kuudennessa divisioonassa on paljon TUL-joukkueita: Hyvinkään Apollo, Iisalmen Pallo-Veikot, Mäntän Valo,  Muuramen Yritys, Suolahden Urho, TuT0, Turun Ponteva, Tampereen Jalkapalloklubi, Haminan Työväen Palloilijat, Herttoniemen Toverit, Ikurin vire, Kuuluisa Kuopion Elo tauon pitkän tauon jälkeen, Korson Pallo, Turun Pallo-Veikot, Ylöjärven Ryhti, Lapinlahden Pallo-95, Nokian Pyry, Rajamäen Kehitys, Halkian Alku, Raision Ryhti, Mäntyluodon Kiri, Mäntyharjun Jäntevä, Pattijoen Tempaus,  Ruosniemen Visa, Kankaanpään Pallo, Jokelan Kisa, Keimolan Kaiku, Ponnistuksen Kermaa ja Peruskallio,

Näitä vitosen ja kutosen seuroja on niin paljon, että millään kaikista ei ota selvää, mitkä niistä ovat TUL:n jäsenseuroja. Lisäksi on tullut näitä seurojen yhdistymisiä ja näitä AC- ja FC-alkuisia seuroja on jo niin pilvin pimein paljon, että niistä ei ota selväää äimistelemällä itse erkkikään…

________

Jalkapallon lopettaneita TUL:n seuroja, tai vain omissa hupisarjoissaan ja muuten vain enää keskenään harrastustasolla potkivia joukkueita on:

Kuopion Riento, Mainuan Voima, Kajaanin Peli-Pojat (nyk. Spartak), Kemin Into, Hanko AIK, TuTo, Paltamon Jyry ( suopallon MM-kisoissa ), Pihlavan Työväen Urheilijat futsalia, Vantaan Pallo-70 ( voittanut TUL-cupin 1992 ),Tuorsniemen Pallo-Pojat, Forssan Alku loppui ja yhdistyi 5.divisioonassa pelaavaan Forssan Jalkapalloklubiin-FJK.

Helsingin Jyry, Lappeenrannan Pallo-Toverit – entinen lappeenrannan Työväen Urheilijat, poistettu rekisteristä 1991, Töölön Vesa, Hämeenlinnan Palloilijat yhdistynyt Hämeenlinan Palloseuraksi ja ei enää TUL, Jyväskylän Toverit, Larsmo Bollklubb yhdistynyt Sporting Kristianiksi ja se vain Palloliiton seurana, Lauritsalan Työväen Palloilijat yhdistyi Lappeenrannan Pallon kanssa 1992 = FC Lapa vain Palloliiton seurana ja LauTP poistettu rekisteristä.

Kolarin Työväen Urheilijat, Karihaaran Tenho, Pateniemen Vesa, Rovaniemen Työväen Urheilijat, Rovanniemen Lappi yhdistyi Rovanniemen Reippaan kanssa 1993 ja seuraksi tuli FC Santa Claus AC, joka pelaa kakkosessa ja ei ole tiettävästi enää TUL:n jäsenseura, Varkauden Työväen Palloilijat yhtyi WP-35 kanssa = Warkaus JK, Kajaanin Palloseura, Lehtovaaran Viri, Heinolan Palloilijat-47 erosi TUL:stä 50-luvulla.

Kotkalaiset: Riento, Veikot, Paino, Toverit ja Alku, Kotkan Reipas harrastuspohjalla, Itä-Hakkilan Kilpa – I_HK  ei sarjoissa, HUT FC-j harrastustasolla, Kokkolan Jymyllä vain salibandya, Loviisan riento yhdistynyt FC Loviisa – ei TUL,  Pitäjänmäen Tarmo eronnut TUL.sta 1960,  Säynätsalon Riento, Uotilan Työväen Urheilijat yhdistyi FC Rauma, ei TUL, Helsingin Toverit loppui 1962, Jyväskylän Pallokerho yhdistyi miehissä JyP-77 kanssa = JJK.

KPT-85 Kemi yhdistyi PS Kemin kanssa- Kemin Pallo-Tovereilla junioritoimintaa, Kaukalahden Pyrintö, entinen Kokalaksen Työväenyhditys Espoosta eronnut TUL.sta 2015, Korson Palloilijat harrastustasolla, Heinolan Palloilijat HP-47 erotettu TUL.sta, Espolainen Olarin Tarmo -77 Espoosta harrastajatasolla – Kari Uotila vasemmistosta ollut keulahahmona.

Summan Kisa-Toverit harrastustasolla, Muuramen Yritys nuorisotoimintaa, Merikarvian Into nuorison toiminnan harrastusta, Rekolan Isku nuorison harrrastusta, Visan Pallolla nuorisotoimintaa, mutta edustusjoukkue yhdistyi  Veikkausliigassa pelaavaan PS Kemi Kingsiin.

****

Palloliiton viralliset sarjat ovat: Veikkausliiga, ykkönen ja kakkonen. Kolmonen, nelonen ja vitonen ovat piirisarjoja.

Näissä alemmissa piirisarjoissa  ja tavallaan lopettaneissa TUL:n miesten sarjojen jalkapalloseuroissa voi olla, siitä huolimatta aktiivista juniorityötä ja se on hyvä asia.

Palloliiton sivuilta löytyy jalkapalloseuroja lueteltuna yli 300 seuraa. Varmaan siinä eivät ole kaikki yleiseurat jotka harrastavat jalkapalloa ja pienemmät rekisteröimättömät puulaakijoukkueet.  Jalkapalloa harrastavia seuroja löytynee Suomesta ainakin 400 – 500 seuraa.

TUL:n seuroja, joilla aktiiivista toimintaa jollain seuratasolla, lienee kaikkiaan lähemmäs 100 seuraa. Minä havitsin niitä tähän asti noin 80 seuraa ja muutama kymmenen puuttuu varmasti tilastoistani. Jos laskisi prosentteina Työväen Urheiluliitossa olevat seurat kaikkiin seuroihin nähden, niin prosentteina osuus TUL:lla voisi olla noin 100:n joukkueen suhteesa kaikkiin Palloliiton alaisuudessa pelaaviin 500-joukkueeseen, eli 20 prosenttia. Aika kovalta suhteessa tuntuu kuitenkin tuo määrä?

Toinen juttu on, mikä lienee kaikkien lisenssipelaajien osuus TUL:n jäsenten osalta kaikkiin lisenssipelaajiehen verrattaessa. Lisenssipelaajia lienee Suomessa tällä hetkellä 120 000 – 130 000 välillä. Jalkapallon harrastajia on tilastoitu joku vuosi sitten kaikkiaan 357 000.

Vuonna 2013 Suomessa ollut eniten lisenssipelaajia Tampereen Ilveksellä – 2751 pelaaja ja kuudenneksi eniten ( 6 )  ollut Tampereen Pallo-Veikoilla ( TUL ) – 1525  lisenssipelaajaa.

Pelipassi ja vakuutus pitää olla pakollisena kaikille lapsille ja nuorille. Aikuisille se on pakollinen Liigassa, ykösessä ja kakkosessa. Suositeltavaa pelipassi on kolmosen sarjatasosta alaspäin.

****

Muutama kommentti seurojen taustoista ja muutoksista

Varkauden Pallo 35 ja Varkauden Työväen palloilijat yhdityivät 2000 ja seuran nimeksi tuli Warkaus JK -Jalkapalloklubi. Seura pelasi vielä 2012 kakkosta , mutta Palloliitto sulki seuran sarjasta, sen luovutettuaan TP-47 vastaan pelatun ottelun. Warkaus JK pelaa nyt kolmosta.

Mikkelin Kissat perustettiin Mikkelin Pallo-Kissojen seuraajaksi 1988. Sitten vuonna 1998 Mikkelin Kissat ja Mikelin Palloilijat yhdistettiin ja suran nimeksi tuli FC Mikkeli. Tämä fuusio kuitenkin purettiin ja Kissat pelaa nyt kolmosessa. Tänä vuonna juhlavuosi 70v Mikelin Pallo-Kissojen perustamisesta ja nyt ilmeisesti Kissat pelaa kolmosta  vanhalla Mikkelin Pallo Kissojen nimellä.

Kuuluisalla Kemin Innolla ei ole enää jalkapallotoimintaa. Into on voittanut vielä 1981 naisten cupin mestaruuden.

Iisalmen Pallo Veikot oli parhaillaan 1997 kakkosessa, mutta sillekkin tuli pelaajapula ja pelaa tosiaan nyt vain 5.divisioonassa.

Hyvinkäällä aikoinaan Ponteva ja Urheilutovertit yhdistyivät ja niiden yhteinen nykyinen seura Apolla, pelaa nyt vitosessa.

Mäntässä on aikoinaan ollut kovaa kähinää ja taistelua Mäntän Valon (TUL) ja Uheilijoiden (SVUL ) kesken.

Hämeenlinnan Palloilijat ( TUL ), Pallokärpät, Hämeenlinnan Palloilijat ja AC Täysosuma yhdistyivät Hämeenlinnan Jalkapalloseuraksi 1999. Nyt miesten seura HJS Akatemia Ry pelaa 4.divisionaa ja ei ole TUL:n jäsenseura.  Paremmin ei ole mnnyt entisellä liigajoukkueellakaan,  kuuluisalla FC Hämeenlinnallakaan, sillä se pelaa nyt 6.divisioonassa.

Larsmo Bollklupp ( TUL ) yhdistyi 90-luvulla Tjöck IK ja Unidasin kanssa. Seurasta tuli Sporting Kristina ( ei TUL ) ja se pelaa kolmosessa.

Lauritsalan Työväen Palloilijat ( LauTP – TUL ) yhdistyi 1992 Lappeenrannan Pallon kanssa  ja siitä tuli FC Lapa ( ei TUL ) ja se pelaa vain 6.divisioonassa.

Perinteinen TUL:n entinen pääsarjajoukkue Kuopion Elo yhdistyi Kopareiden kanssa 1992 FC Kuopioksi. Elo lopetti elämästä 20 vuodeksi, mutta nyt sillä on junioritoimintaa ja miehet pelaa 4.divisioonassa.

Rovanniemen Lappi ( TUL ) yhdistyi 1993 Rovanneimen Reippaan kanssa ja seuran nimeksi tuli FC Santa Claus FC, joka ei ole TUL:n seura ja pelaa kakkosessa.

Kajaanissa FC Tarmolla ( TUL ) on junioritoimintaa itsenäisenä seurana, vaikka miesten jouukue yhdistyi Kajaanin Palloilijoiden kanssa AC Kajaaniksi.

Porin FC Jazz on TUL:n seura miesten edustusjoukkueen osalta, mutta junioreiden Jazz toiminta ei ole enää TUL:n jäsenyydessä.

Forssassa Forssan Alku ( TUL ) yhdistyi PTF:n ( Palloliitto ) kanssa 1997 ja seurasta tuli Forssan Jalkapalloklubi FJK. Seura ei ole TUL:n jäsenyydessä ja pelaa vain vitosessa.

Oulun Työväen Palloilijat  ja OLS  löivät hynttyyt yhteen 1992 ja seuraksi tuli FC Oulu. Vuonna 1994 seura pelasi viellä Liigassa FC Oulun nimellä. Seura loppui kolmosessa 2001.

OTP oli vielä mukana 2002 AC Oulun perustamisessa, kun Tervarit, OLS, OTP ja OPS fuusioitiin. Seura kävi vielä Veikkausliigassa 2007 ja putosi.

Nyt ovat taas palanneet OTP ja OLS juurilleen, sillä OTP ja OLS pelaavat nyt omilla miesjoukkueillaan kolmosta.

Herttoniemen Toverien naisjoukkue voittanut Suomen cupin monta kertaa peräkkäin 80-luvulla ja pelannut Sm-sarjassa. Naiset luopunut talousvaikeuksien vuoksi 1992 ja miehet pelaa kutosessa.

Atlantis FC perustettiin kakkoseen nousseen FC Norssin ja Johanneksen Dynamon ympärille 1995. Monien värikkäiden vaiheiden jälkeen Atlantis pelaa nyt kakkosessa ja liittyi TUL:ään vasta 2014.

****

Pallonkaikkeus blogi 2011  ///  Paavo Arhinmäki kannattaa seurojen profiloitua aatteen mukaan

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki kirjoittaa vuonna 2011 kirjoituksessaan,  Pallon kaikkeus- nimisessä verkkojulkaisussa, että duunareiden ja porvareiden seurat pitää erottua selkeästi toistaan.

Paavo kirjoittaa osittaisella sitaatilla:

”Veikkausliiga yrittää miellyttää kaikkia, mutta ei miellytä ketään.

Olennaista, että seura herätttää tunteita niin posiitivisesä kuin negatiivisessä mielessä. On mielenkiintoista seurata esimekiksi Koo Tee Pee ( entinen KTP ) on edelleen se sama satamajätkien joukkue, vaikka joukkueen yhtiömuoto ja nimi on muuttunut ja järjestöstä riippumatta käy paljon väkeä.

Jos ollaan duunarin seura, niin ollaaan duunarin seura ja sama pätee esimerkiksi kaupunginosien kohdalla.

HJK on ylimielinen ja herättää ihmisissä lähinnä negatiivisiä tunteita ja monissa maissa liittyy poliittisuutta, mutta Suomessa on pyritty urheilu epäpolitisoimaan. Pitäsi seuran profiloitua, sillä Suomi on pieni maa” (osittainen sitaatti päättyy  ja näin kirjoitti Paavo Arhinmäki  vuonna 2011)

****

Äimistelijän mielipide Arhinmäen kirjoituksesta

Paavo Arhinmäki varmaan kirjoittanut ”vaalipuheen” 2011 ennen eduskuntavaaleja. Ennen tosiaan tuo vastakakinasettelu polittisesti on voinut tuoda katsojia paljonkin lisää paikallae aatteen kukoistaessa ja jalkapallo on vielä kiiinostanut suurta yleisöä paikanpäällä.

Kajaanin Hakan ( TUL ) ja Kajaanin Palloilijoiden ( SVUL ) paikallispelissä oli tosiaan suuria tunteita keskinäisissä otteluissa vielä 70-luvulla. Molemmat pelasivat vielä samassa sarjassa tasaväkisesti ja katsojia oli lähemäs 2000 katsojaa  kentän laidalla ja katsomoissa.

Suomi on tosiaan pieni maa ja onko oikein,että poliittiset katsojat jakautumisellaan vain käyvät katsomossa ”oman” joukkueen pelejä…! Kyllä HJK vetää paljon katsojia aatteesta huolimatta ja taitaa KTP:n peleissäkin käydä  nykyään niitä porvareita.

Seurojen  profiloitumisella vähenee vähätkin katsojat katsomoista, mutta tosin tuo Paavo Arhinmäen kirjoitus on kirjoitettu jo vuonna 2011.

Politiikka ei saa sotkea urheiluun – on äimistelijän mielipide, vaikka toivoo menestystä kaikkien liittojen seuroille.

Mäntän Valo kulkee vitosessa päin urheilun keskusjärjestöä Valoa päin, vaikka TUL ei ole Valon jäsenseura.TUL:n johtohahmot ja politikot antaa ymmärtää, että hyvä kun Valoon päin ei liitytty !?

Vai onko nykyisen menon jatkuessa,  sitten tälle profiloutumiselle taas uudestaan  sittenkin poliittista tarvetta…

****

LÄHDE –   Omasta päästäni ja muistista, seurojen sivut netissä ja wikipediat, Kainuun  liikunnan ja urheilun historia, TULaviisi-lehti, Pallonkaikkeus-blogi ynm.

PS. Jos joku huomaa virheitä ja puutteita äimistelyssä, niin voi lähettä niistä kommentin ja korjata asian, sillä äimistelijä ei halua loukata kumpaakaan liittoa, jos virheitä puoleen ja toiseen  on tullut seurojen tiedoissa. Hyvä, että kaikki seurat liitosta huolimatta liikuttaa vanhempia ja vasoja.

Hämeenkyrössä vapunaattona 2o16 klo 11.47

Erkki Kovalainen

PS. Hämeenkyrön Apassit pelasi jossain Kummeli-elokuvassa Suomen cupissa HJK.ta vastaan Kyröskosen  kentällä Hämenkyrössä, en muista oliko Apassit minkä liiton seura…

 

 

 

 

Mainokset

TUL:n pesäpallon historiaa – TMP erotettiin liitosta ja Kankaanpäässä Urheilijat ja Meno yhtyivät historiallisesti jo 50-luvulla

Työväen Urheiluliitossa ( TUL )  aloitettiin pesäpallon harrastus piiritasolla jo vuonna 1927, mutta 1930 se otettiin liiton viralliseen ohjelmistoon ”suojeluskuntaleimasta” huolimatta.

Äimistelin muutama päivä sitten jääkiekon hiipumisesta Työväen Urheiluliiton seuroissa, sama ilmiö on ollut  pesäpallossakin, sillä pesäpallo on hävinnyt työväenseuroista , kuin pallo häviää het’ Vimpelin Saarikentällä Savonjokeen!

Työväen Urheiluliiton ja Pesäpalloliiton seurat eivät sopineet lähellekkään toisiaan samojen kalkkiviivojen sisään 30-luvulla ja keskenään ei pelailtu. Kenen lienee ollut syy!

TUL:n pesäpalloseurat pääsivät sodan jälkeen Pesäpalloliiton ( PPL ) sarjoihin mukaan ja sekin tyrehtyi 50-luvulla liittojen välisiin selkkauksiin. Uudestaan vuonna 1967 sopivat TUL ja PPL yhteisestä sarjajärjestelmästä liitojen kesken. TUL pelaili omia sarjojaan välillä 60-luvun taitteessa.

Viimeisimpinä TUL:n pesäpalloseuroina ovat toimineet aktiivisimmin Jyväskylän Valo ja Lohi, sekä Jokioisten Koetus. 

Jyväskylän Valo pelasi naisten Superpesistä 2010 ja pelaa nyt Ykköspesistä. Naisten pesäpallojoukkue Valo on valittu vuoden TUL:n joukkueeksi juuri tuolloin 2010. Lohi pelaa miehissä suomensarjaa taas uudestaan, suomensarjasta 2014 luopumisen jälkeen ja nimikin taisi olla välillä  ”suvantovaiheessa” seuralla Lohi-Pesis. Lohesta en ole sata varma, että onko se enää TUL:n jäsenseura, tämän vuoden suvantovaiheen jälkeen.

Jokioisten Koetus pelaa suomensarjassa etelälohkossa.

TUL:n omissa sarjoissaan liiton mestaruudesta on miehissä kilpailtu vuodesta 1930 alkaen vuoteen 1992 säännöllisesti. Ensimmäisen TUL:n mestaruuden voitti Helsingin Kullervo ja viimeisimmän 1992 Kuusankosken Puhti. Vielä välivuosien jälkeen 2012 on oteltu kerran miesten TUL:n mestaruudesta ja sen voitti Jokioisten Koetus. Kuusankosken Puhtilla on laskelmieni mukaan kaikiaan 11 TUL:n mestaruutta

Miehissä eniten TUL:n mestaruuksia ovat voittaneet: Jyväskylän Lohi, TMP, Jokioisten Koetus ja tämä Kuusankosken Puhti.

Naiset ovat pelanneet TUL:n mestaruudesta 1947 alkaen vuoteen 1992. Ensimmäisen mestaruuden voitti Munasaren Saarenpojat ja viimeisimmän Kuusankosken Puhti. Puhtilla, Lohella, Saarenpojilla ja Helsingin Vedolla on historiassa eniten naisten liiton mestaruuksia.

Kuusankosken Puhtilla on 10 peräkkäistä naisten TUL:n mestaruutta 1983 – 1992.

Pesäpallon ensimäiset SM-kisat järjestettiin jo kuitenkin vuonna 1922, jolloin Helsingin Pallonlyöjät voittivat mestaruuden ja Toijalan Suojeluskunta tuli hopealle.

****

TMP erotettiin TUL:sta ja Kankaanpäässä tehtiin ennen aikaista historiaa

Tunnetuin TUL:n pesäpalloseura äimistelijälle on nimeltään Työväen Maila-Pojat pääkaunkiseudulta, vaikka se ei ole loppuaikoina Tullissa enää ollutkaan. TMP oli pronssilla miesten sm-sarjassa vuonna 1955 ja vielä viimeksi 1962. Niistä ajoistahan ei kovin kauaa ole, kun muistaa edelleenkin Sotkamon Jymyn ensimmäisen kullan seuraavalta vuodelta  1963.

Jos kävi jääkiekossa Tampereen Kilpa-Veljille potkut TUL:sta, niin kävi  myös TMP:lle. TUL:n liitotoimikunnan päätöksellä 13.9.1956 erotettiin TMP työväen liitosta. Seura tehnyt valituksen, mutta tänäkään päivänä vastausta asiaan ei ole tullut. Lienekkö ollut liikaa vehkeilyä ja yhteistyötä porvareittan kanssa..

TMP liittyi toiseen työväen kattojärjestöön, demarivetoiseen – Työväen Urheiluseurojen Keskusliittoon ( TUK ) 1956 , jota silloin oltiin perustamassa ja sen kautta SVUL:n pesäpalloliitoon. TUK yhdistyi myöhemmin TUL:iin takaisin 1978. TMP:n seurajohto ollut silloin sitä mieltä, että TUK:ta ei pitäisi lakkauttaa. TMP putosi sm-sarjasta 1966 ja seuran toiminnasta pesäpallo loppui 1977.

Miehissä TMP:llä on kaksi hopeaa sm-sarjassa: 1956 vielä TUL:n alaisuudessa ja vuonna 1957 TUK-laisena. SM-pronssia on TMP voittanut 1955 ( TUL ) ja 1962 ( TUK ).

Naisissa TMP:llä kahdeksan Suomen mestaruutta.

Kankaanpäässä on tehty 1958 sen aikaiseen valtakunnan urheilun ajan kuvan tilaan nähden melkoista historiaa Kankaanpään TUL:n Menon ja – Urheilijoiden (SVUL) kesken. Pesapäpalloseurat lyöneet pitkien ja vaikeittenkin keskustelujen päätteeksi  mailat ja räpylät saman väriseen kassiin ja uuden seuran nimeksi tullut tämä tuttu Kankaanpään Maila. Maila liittyi  silloin jäseneneksi Suomen Valtakunnan Urheiliittoon.

Samoin yhdistettiin ennakkoluulottomasti Ulvilassa 1957 Pesäpalloliiton seura Ulvilan Ura ja TUL:n seura Friitalan Yritys –  Ulvilan Pesä-Veikoiksi. Ulvilan Pesä-Veikot liittyi Palloliittoon ja SVUL:n jäsenseuraksi. Vuonna 1970  Ulvila voitti miesten Suomen mestaruuden ja viimeksi ollut Superpesiksessä 2010. Nyt Ulvila pelaa miehissä Ykköspesista.

Ensimäinen katsomani pesäpallo-ottelu oli Sotkamossa juuri Ulvilaa vastaan 1964. Jymy hävisi mestaruuskrapulassa tuon pelin toukokuussa – muistaakseni 3 – 6. Viimeisimmän pesäpallo-ottelun ole katsonnut kentän reunalta viime kesänä Hämeenkyrössä, naisten Superia Räpsän toisella kotikentällä.

TUL:n seudulla Porin Pallo-Tovereilla ( PPT ) on myös alussa ollut pesäpallo lajien joukossa, mutta sen hiipumisesta ei ole tietoa. Jääkiekko oli myös PPT:llä  ohjelmistossa, mutta seuran mennessä vuonna 1960 Jääkiekkoliiton alaiseen sarjaan mukaan, niin sekin  erotettiin välittömästi TUL:stä !

Porissa pesäpallon mainetta pitää yllä naisten superissa pelaava Pesä-Karhut, joka ei ole TUL:n jäsenseura.

***

Helsingissä ja Jyväskylässä on ollut paljon TUL:n pesäpalloseuroja

Helsingissä on vaikuttaneet ainakin: TMP, Helsingin Kisa-Toverit, Helsingin Visa, Sörnäisten Veto, – Helsingin Veto,  Helsingin Kullervo, Helsingin Kotkat, Töölön Vesa ja Helsingin Tempo. Naisten Vedon pelaajat sirtyivät 60-luvulla maineikkaaseen porvarilliseen Roihuun. Vedolla sm-pronssia naisissa ja 5 TUL:n mestaruutta.

Helsingin Kisa-Toverit voittanut aikoinaan kaksi tUL:n mestaruutta ja heill ollut nopea etenijä – Alpo Savolainen sivunnut 100 metrin Suomen ennätystä 1939 aikaan 10,7. Alpo juossut jo 1937 TUL:n kisoissa 10,6, mutta silloin TUL:n kisojen tuloksia ei ole tilastoihin  tuolloin noteerattu.

Alpo Savolainen vaihtoi myöhemmin Helsingin Pallonlyöjiin ( SVUL ) puolelle ja näitä ”loikkareita” liittojen kesken on ollut varmaan puolin ja toisinkin.

Työväen Mailapojilla jo edellä mainitut 8 sm-mestaruutta naisissa ja miehillä kaksi hopeaa ja pronssia. Osa niistä tosin tullut TUL:n sijasta, toisen työväenliiton TUK:n alaisuudessa.

****

Jyväskylä ollut aikoinaan oikein TUL:n pesäpalloseurojen mekka!

Vuonna 1962 esimerkkinä: miesten omassa TUL:n sarjassa pelannut 11 joukkuetta. Mestaruuden voittanut Muhoksen Voitto pohjoisesta ja hopealle Jyväskylän Veikot ja vielä pronssille jyväskyläläinen Keljon Viesti. Lisäksi sarjassa mukana vielä olleet jyväskylästä – Lohi ja Nousu.

Nyt siis Lohi pelaa vielä Ykköspesistä naisissa ja miesten suomisarjaa.

Tunnettu TUL:n seura oli myös aikoinaan Jokioisten Koetus. Koetus pelasi vielä sm-sarjaa 1976 ja katsojaenntys on Jokioisissa Hyvinkäätä vastaan 2050 kannattajalla. Vuonna 2010 oli viimein kausi Jokioisella miesten Ykkösessä.

Paljon ollut pienempiä TUL:n seuroja,  jotka koettaneet alemmissa piirisarjoissa ja TUL:n omissa sarjoissa onneaan. Mieleen tulee Tainiokoskosken Tähti, joka pelasi 1948 peräti SM-sarjassa, jonka Olli Hansi pelannut myös Itä-Länttä monta kertaa. Lisäksi tulee joukkueita mieleen eri sarjatasoilta: Ruukin Into, Forssan Alku, Mikkelin Vauhti, Oulun Tarmo, Lopen Urheilijat, Loimaan Leisku, Tervakosken Pallo, Leppäkosken voima ja Sotkamossakin oli Visa !

Helsingin Pallo-Toverit ei ollut nimestään huolimatta TUL:n seura, mutta Lahden Työväen Pallo-Toverit jo siltä kalskahtaa ainakin nimestään päätellen.

Kainuussa pesäpalloa pelattu TUL:n seuroissa Sotkamon Visassa ja Kuhmon Vedossa vuosina 1977 – 1979 piirisarjatasolla. Seurat liittyneet pesäpalloliiton jäseneksi. Ensimmäisenä vuonna Visa ollut toinen ja Kuhmon Veto kolma.  Vuokatin Vedon voittaessa sen piirisarjan.

Historiallinen TUL:n Kainuun piirin taistelu mestaruudesta oteltu vuonna 1977 – Visa voittanut Vedon 8 -1 ! Pesäpallotoiminta loppui heti sen jälkeen molemmista seuroista.

Kylätasolla ollut pesäpalloa ohjelmistossa Kainuussa ainakin Naapurinvaaran Tovereilla (TUL) ja Kajaanin Palloseuralla  ( TUL ) ollut pesäpallo lajinaan seuran alkuaikoinaan !?

Äimistelijällä ei ole varmaa tietoa, onko Naapurinvaaran Toverit (TUL ) ja Naapurinvaaran Tempo ( SVUL ) pelanneet ”ystävyysottelujaan” aikonaan 40-luvulla Sotkamossa.

—-

Tampereen alueella on 1945 Tampereen Kisa-Toverit osallistunut TUL:n joukkueiden kesken SM-sarjan karsintoihin. Silloinhan karsitttiin liitojen kesken lopulliseen sarjaan joukkueita.  TKT ei ollut päässyt loppusarjaan, mutta lopullinen sarjataulukko miesten SM-sarjassa 1945  on seuraavanlainen: 1.Pallo -Veikot  (Palloliitto ) 7. TMP, 11.Lappeenrannan TU, 12.Turun Toverit ja 13.Kuusankosken Puhti.

Pesäpallon pyhätössä Etelelä-Pohjanmaalla, ei äimistelijä tunne oikein ”kunnon” työväen pesäpalloseuroja olleen koskaan…

****

Valo kulkee kohti Valoa kaikesta huolimatta, vaikka Sirpa Paatero  on kirjoittanut: Valo sammuttaa valot liikunnalta !

Pesäpalloliitto ja TUL aloittivat paremman tutustumisensa toisiinsa ja pelasivat ” ystävyysotteluja” 50-luvun alussa.  Vuonna 1952 on pelattu Olympiastadionilla 20 000 katsojan edessä ja ottelutulos oli 8 – 4  Pesäpalloliiton voitoksi.

Tahko Pihkalan 1900- luvun alussa kehittämää pesäpalloa on pelattu myös TUL:n omien sarjojen lisäksi Suojesluskuntapiirien mestaruuksista. Pesäpallossa on lisäksi pelattu  ja pelataan otteluja: Itä-Länsi, Mestarit- Muu Suomi, Suomen Cup, Maakunta Cup, ja Liitto-lehdistö.

Mihin liittoon nämä jäljellä vielä olevat TUL:n pesäpalloseurat sitten nyt oikein kuuluvat? 90-luvulla SVUL lakkautettiin ja tuli tämä SLU – Suomen Liikunta ja Urheheilu. TUL jäi järejestönä toimimaan, mutta ei ole enää ns.kattojärjestö. Sitten tuli vielä tämä VALO  eri järjestöjä  yhdistävänä nimittäjänä SLU:n päälle ja jatkeeksi.

TUL:n seurat kuuluvat tietenkin vielä jäsenenä omaan liittoonsa, mutta niiden kilpailutoiminta toimii Pesäpalloliiton ja  Valon alueellisten jäsenjärjestöjen piirien kautta ja taas tämä PPL on jäsenenä tässä Valossa.

Demareitten kansanedustaja, ex ministeri Sirpa Paatero kirjoittanut blogissaan, että tämä uusi järjestö Valo sammuttaa valot liikunnalta  ja nyt Valo veti irti töpselin seinästään.

Kuitenkaan TUL ei ole halunnut, ilmeisesti poliittisesti liittyä tähän Valoon, vai onko se katsonnut tämän muuten vain turhauttavaksi!  Äimistelijänkin mielestä vähän monimutkaiseksi menee nämä valot jos tullitkin toisinaan.

TULaviisissa (lehti ) sanoo demareitten entinen kansanedustaja Arto Seppälä 2014: ” TUL tekee oikein jäädessään Valon ulkopuolelle”( äimisteljiän mielestä aivan sama  – onko vai ei..!? )

TUL:n valovoimaisin pesäpallojoukkue, naisten pesäpallon ykkösessä pelaava jyväskyläläinen Valo kulkee kuitenkin päin ”valoa”pesäpalloliiton kautta, vaikka TUL ei ole Valon jäsen…

****

Pelaajat eivät tietenkään ajattele liittoja ja politiikkaa pelatessaan ja heidän syytä se ei ole, jos Valo ei ole Valossa mukana kokonaan! Tuskin kaikki pelaajat edes tietävät näistä Valoista ja Tulleista yhtikäs mitään.

Valon puheenjohtajana on toiminut 2013, keskustapuolueen Juha Rehula ja TUL:n puheenjohtajana vuodesta 2007 alkaen on ollut demareitten kansanedustaja Sirpa Paatero.

Sirpa Paatero luopuu TUL:n puheenjotajuudesta 21. – 22. toukokuussa pidettävässä TUL:n liittokokouksessa. TUL:n uusi toimintamalli on harraste- ja terveysliikunnan kehittämisessä kansalaisten perusoikeutena ja se on jaettu neljään maantieteelliseen lohkoon.

PS.  Kajaanissa pelatussa miesten suomensarjan ottelussa 2000-luvun taitteessa, luovutti eräs KPK:n kannattaja katsomosta pelin päätteeksi Jyväskylän Lohen pelinjohtajalle suuren ja tuoreen lohen. Lohi hävisi ottelun KPK:lle ja Lohen pelinjohtaja kiitteli lohesta..

LÄHDE:   omasta muistista ja päästäni, Kainuun liikunnan ja urheilun historia, TULaviisi, seurojen nettisivut ja wikipediat

Liitot ja järjestöt:

Työväen Urheiluliitto TUL 1919 –

Pesäpalloliitto PPL 1922 –

SVUL 1906 – 1994

TUK 1959 – 1979

VALO 2012

Suomen Liikunta ja Urheilu SLU 1993 – 2012

Superpesis 1989 –

TYÖVÄEN URHEILULIITON jääkiekkoseurojen historiaa – TuTosta osakeyhtiö ja KooVee erotettiin liitosta

Tätä kirjoittaessa 25.4.2016, huommenna tiistaina ottelevat Tappara ja HIFK jääkiekon Liigan mestaruudesta Hakametsässä Tampereella. Tapparalla on mahdollisuus ratkaista mestaruus neljännellä voitollaan.

Ruotsinkieliset joukkueet kohtaavat, sillä Tapparankin perustamisessa on ruotsinkielisyys ollut merkittävänä osana. Tappara perustettiin aikoinaan nimellä – Tammerfors Bolklubb ( TBK ) ja myöhemmin ruotsinkielisten tamperelaisten perustaman seuran nimi muutettiin Tapparaksi.

Tamperelainen kiekkojoukkue on voittanut TBK nimellä kolme sm-sarjan mestaruutta peräkkäin vuosina 1953 -1955 ja mestaruuden Tapparan nimellä jo 1959.

Tampereella on enää 225 000 asukkaasta vain 0,5% äidinkielenään ruotsia puhuvia, eli laskelmani mukaan 1125 ihmistä. Kaikki ruotsinkieliset ovat ilmeisesti  Tampereella Tapparan kannattajia, mutta kaikki Tapparan kannattajat eivät ole enää ruotsinkielisiä!

Helsingin IFK –  Idrottsforeningen Kamraterna, Helsingfors on edelleen Suomen vanhimpana liiga-seurana säilyttänyt nimensä ruotsalaisella alkuperällään. Helsingin väestön määrästä 630 000, on ruotsinkielisiä peräti 5,8 % , näin ollen helsinkiläisitä puhuu pääasiassa ruotsia 36 000 ihmistä. Kaikki HIFKn katsomossa olevat 7000 kannattajaa näin ollen, voivat kaikki olla ruotsinkielisiä.

HIFK:n puheenjohtajana toimi 1968-1969, ministeri Alexander Stubbin isä Görän ja hän alkoi siihen aikaan värväämään ulkomaalaisia vahvistuksia Suomenkin jääkiekkojoukkueisiin brändikiekko-teemalla.

Nykyisessä HIFK joukkueessa,ei näytä kyllä monta suomenruotsalaista alkuperää nimeä olevan pelaaja-luettelossa.

Tampereen toisen jääkiekkojoukkueen Ilveksen kannatusalueella Hervannassa on ulkomaalaisia paljonkin, mutta ruotsinkielisiä vähemmän ja siksipä Hervanta ei kuulukkaan Tapparan kannattajien alueisiin.

Jos on ruotsinkielisten osuus vähenemässä Suomen seuroista , niin on myös Työväen Urheiliiton ( TUL ) jääkiekkoseuratkin. En tiedä pelaako missään sarjassa enää jääkiekkoa, varsinaisesti TUL-liittoon kuuluva seura?

Suomen Jääkiekkoliittohan perustettiin 1929 ja en osaa sanoa, että kuuluivatko TUL:n seurat vain omaan liittoonsa, vai olivatko ne myös lisäksi Jääkiekkoliiton pakollisena jäsenenä. SVUL:n jäsenenä ne eivät varmasti olleet.

****

Jääkiekon TUL:n seurojen historiaa: TuTo viimeisin mitalisti pääsarjassa ja KooVee eroitettu TUL:sta 1959

Sellaisestakin ihmeestä, kuin Työväen Urheiluliiton mestaruudesta jääkiekossa on pelattu vuosina 1947 – 1984. Ensimmäisen Tullin jääkiekkomestaruuden on voittanut Turun Voima ja viimeisen Kangasalan Voitto.

Tampereella näyttää olleen noita työväen jääkiekkoseuroja aikoinaan runsaasti ja ne ovat voittaneet liiton mestaruuksia roppakaupalla. Nyt niistä ei taida kenelläkään olla enää varsinaista jääkiekkotoimintaa, ainakaan virallisemmilla sarjatasoilla.

Tampereen tunnetuin jääkiekkoseura Ilveksen ja Tapparan jälkeen on KooVee. Seura perustettiin alun perin Työväen Urheiluliiton alaisuuteen. Seuran nimi on vaihdellut aikojen saatossa: Tampereen Kilpa-Veljet, TK-V, Koo-Vee ja nykyisin seuran nimi on pelkkä Koovee. Kooveellä on muutakin toimintaa jääkiekon ohella: suunnistus, yleisurheilu jne.

Tampereen Kilpa-Veljet voitti TUL:n mestaruuden jääkiekossa ja SM-sarjassa peräti mitalin 1959. Jotain kärhämää tuli kuitenkin liitojen SVUL:n ja TUL:n kesken,  juuri TK-V  jääkiekkoasioista ja TKV ( nyk.Koovee ) erotettiin vuonna 1959 mitalien päätteeksi Työväen Urheiluliitosta !

KooVee on voittanut viimeksi sm-sarjan mestaruuden 1968 ja ei ole ollut silloin enää Työväen Urheiluliiton joukkue.

Ensimmäisen Tampereelle voitetun Suomen mestaruuden jääkiekossa toi kuitenkin Tampereen Palloilijat ( SVUL ) vuonna 1931.

Viimeisin ”aidosti” tullilaisen seuran voitettu sm-mitali jääkiekon pääsarjassa, on Turun Tovereiden ( TuTo ) vuonna 1970 saadessa pronssia.

TuTo on vielä 1982 voittanut TUL mestaruuden ja irtaantunut vuonna 1988 varsinaisesti pois TUL:sta ja Turun Toverien yhdistyksestä. Nykyään Tuto on TuTo Hockey Osakeyhtiö Oy ja yksityisten omistuksessa.

****

Tampereella ollut aikoinaa paljon jääkiekkoa harrastavia TUL:n seuroja

Työväen Urheiluliiton mestaruuden on voittanut tamperelaisista jääkiekkoseuroista ainakin: Tampereen Kilpa-Veljet, Tampereen Kisa-Toverit, Vehmaisten Urheilijat, Tampereen Weikot, Raholan Pyrkivä, Tampereen Pallo-Veikot ja Ikurin Vire.

Eikä viimeisen Tullin mestaruuden vuonna 1984 voittanut Kangasalan Voitto, kaukana Tamperetta ole.

TKT on voittanut kolme kertaa TULn mestaruuden, Ikurin Vire neljä kertaa, Vehmaisten Urheilijat kolmesti, Weikot kahdesti ja TPV kahdesti.

TPV pelannut vielä sm-sarjassa kautena 1962-1963, mutta jääkiekko loppunut seuran ohjelmasta 1969.

Varkauden Töväen Palloilijat ( TP ), voittanut liiton mestaruuden vuonna 1977 ja jääkiekkoa ei sielläkään ilmeisesti enää harrasteta.

TUL:n seuroilla pitäisi olla vielä enemmän kannatusta Tampereen seudulla kuin ruotsinkielisillä. Tampereen kaupunginvaltuuston  67 jäsenestä on demareitten ja vasemmiston osuus yhteensä 23 jäsentä, eli kannatusta Tamperereella on vielä vasemmistolle 34,3 %.

****

Kajaanilaisen  Kajaanin Palloilijoiden – KaPan ( SVUL ), pelatessa jääkiekon Suomen-sarjaa pohjoisessa 1964-1965, on samassa sarjassa ollut TUL-joukkueita mukana ainakin: OTP ja Mäntän Valo.

KaPa lopetti jääkiekon ohjelmistostaan 60-luvulla, keskittyen jalkapalloon ja sen tilalle tuli tämä Hokki. KaPa oli jo vuonna 1929 perustamassa parinkymmenen seuran kanssa Suomen Jääkiekkoliittoa – Finlands Ishokeförbunden ry.

Kajaanissa kokeili siipiään jääkiekossa vähän aikaa TUL:n seura – Kajaanin Peli-Pojat, mutta seura pelaili vain piirisarjoissa.

HIFK vielä jatkaa kunniakasta ruotsinkielisten nimellä olevaa jääkiekon seuraa Suomessa, mutta TUL:n jääkiekko on enää muisto vain.

Puolueettoman äimistelijän mielestä,  politiikkaa ei kyllä pidä urheiluun enää sotkeakaan. Riittää varmaan maamme jääkiekkoseuroillekkin, vain yksi liitto ja Liiga!

Kotimaisena pidetyt polkypyörämerkit valmistetaan pääosin ulkomailla – ”työpaikkojen säilyttäminen ei ole kuitenkaan itseisarvo”

Ylen televison A2 taloustalkoiden illan mukana olleet hehkuttivat kotimaisen merkin ja työllisyyden puolesta. Kassamyyjä Anne Nyman kehui ostavansa aina kotimaista ja demareitten puoluejohtaja Antti Rinne aikoi mennä Helkama-kauppaan ostamaan ”vain” kotimaisen polkupyörän.

Mitkä mahdollisuudet sitten eri tuotteissa on saada kotimaisuutta. Joskus 90-luvun vaihteessa oli Keskolla kampanja kotimaisuuden suosimisesta. Silloinen jalasjärveläisen Jalaksen kenkätehtaan edustaja oli käynyt tarkistamassa Seinäjoen City-marketin ja löytänyt tavaratalon kenkähyllyiltä peräti yhden parin kotimaassa valmistettuja kenkiä.

Kotimaisia kurkkuja ja tomaatteja voi vielä löytää kauppojen hyllyiltä, mutta kotimaisen polkupyörän saanti on jo heikompaa ja tosiaan Antti Rinteen pitää mennä Helkama-piirimyyjän luokse Mäntsälään, jos aikoo läheskään kotimaisen pyörän itselleen hankkia ja siinäkin on jo rajoituksia.

****

Tunturi polkupyörän merkki on ollut iät ajat se oikein kotimaisen brandi-tuotteen  paras esikuva. Tunturi polkupyörien valmistus siirtyi 2005 Turusta Unkariin ja silloin olin itsekkin vielä mymässä Tunturi polkupyöriä.

Hinnat laskivat jonkin verran Tuntureissa ja aika kalliitahan ne suhteessa joihin ulkomailta tuotuihin merkkeihin olivat olleetkin. Laatu kuitenkin tippui tuolloin oleellisesti Tuntureissa ulkomaille valmistuksen siirtymisen johdosta ja työkaverin kanssa tuumailtiin, että ilkeääköhän näitä ”tuntureina” edes enää myydä.

Nykyisestä niiden laadusta en osaa sanoa mitään, sillä viimeisistä pyöräkaupoistani on kohta kymmenen vuotta ja emännänkään kotimaista Tunturi-pyörää en ole saanut edes ajokuntoon korjattua.

Tuntureita tehdään Unkarissa ja muissa Euroopan maissa hollantilaisen tehtaan omistuksessa. Asiakkaat sanoivat valmistusmaan jo vaihtuttua ulkomaille 2006,  että he ostavat mielellään tämän ”kotimaisen” Tunturin ja siihen ei oikein ollut lupa vastata mitään…

Tunturin kotimaisen valmistuksen aikana ”piti” nimenomaan kehua Tunturin suomalaista imagoa.

****

Keskon Nopsat

Suomen Turussa myös tehtiin aikoinaan Keskon urheilukauppoihin, niiden omaa merkkiä Nopsaa. Nopsa on edelleenkin Intersporttien oma brandi, mutta nekin kootaan nykyään kaikki Kiinassa ja Taiwanissa. En muista milloin tuon Nopsan valmistus siirtyi Turusta ”halpamaihin”,  mutta aikaa siitäkin on jo varmaan kohta kaksikymmentä vuotta.

Nopsan laadun heikkenemisestä ulkomaillle valmistuksen siirtymisen johdosta myös puhuttiin yleisesti ja on voinut nyt jo laatua parantuakin. Varsinkin lasten pyörissä laatu heikkeni huomattavasti, heti valmistuksen Unkariin muututtua. Tunturin myyjinä niihin aikoihin, jopa  negatiivisesti  ”mainostettiin” Nopsan siirtymistä Unkariin.

****

Jupiter kummittelee mielessä

Viimeinen Jupiter valmistettiin Tampereella 1994.

Kajaanin centurimissa 1985  järjestettiin loppuunmyynti ja huutokauppa varastoon jäljelle jääneistä noin 50:stä Jupiter-merkkisestä pyörästä. Pyörät menivät heti samana päivän puoleen hintaan kaikki kaupaksi. Centurimin merkki vaihtui korelaiseksi Carraroksi. ”Kotimaiset” Jupiterit valmistettiin ja koottiin täällä Tampereella, kirjailiaja Kalle Päätalon maisemissa Messukylässä. SOK myi myös  samaa Jupiteria.

Ylen uutisssa 13.5.2012 on juttua tuosta Messukylän pyörätehtaasta. Pyörät tulleet osina Norjasta, Ranskasta ja Unkarista ja niihin lopussa lätkäisty  Jupiterin tarra. Viimeinen Jupiter lähtenyt Messukylän tuotantolinjalta 1984 ja siihen sen kokoaminen on kotimaassa loppunut.

Jupiterin merkki elvytettiin uudestaan S-ryhmän käyttöön vuonna 2007 ja nyt ne valmistetaan Turkissa.

****

Pyrkijän muistan 60-luvulta

Pyrkijä-merkkisiä pyöriä nähtiin Kainuussakin vielä 70-luvun taitteessa. Pyrkijä Oy sijaitsi Turussa ja Liedossa. Pyrkijän valmistus on lopetettu 1970 ja sen rungot valmistettu ilmaisesti itse, koska tehdas on on ollut muutenkin teräs-alalla.

****

Tähtipyörä Oy

Kotimainen pieni pyörän valmistaja ja kokooja sijaitsee vielä Vaasan lähellä Sulvassa. Tehdas kokoaa noin 4000 pyörää vuodessa. Suurin osa malleista on tavallisempia suomalaisten käyttämiä malleja, jotka ovat suunniteltu lyhyempään työmatka-ajoon ja pienempään kauppareissuun.

Tähtipyörä kokoaa pääosin pyöränsä Taiwanista tuotuista putkista, jotka esikootaan ja maalataan Tanskassa. Suunnittelu ja omantyön osuus on yli puolet näistä pyöristä. Pyörien merkit tunnetaan nimillä Capella ja Wega.

Tehtaalla on vanhat juuret, koska se aloitti Vaasassa jo vuonna 1912 Teräs Oy nimellä.

****

Rossano pyörät

Lappeenrantalainen perheyritys Ross Wheel ky kokoaa vähän vaativampia erikoispyöriä Rossano-merkillä Lappeenrannassa. Pyörien suunnittelu tapahtuu Suomessa ja ne kootaan taiwainilaisen alihankkijan rungoista.

****

Crescent Ruotsissa

Tunnettua ruotsalaista Crescent merkkistä polkupyörää tuodaan vielä paljonkin Suomeen. Siitäkin ollut juttua, että osa sillä merkillä valmistetaan myös muualla kuin Ruotsissa.

****

Kotimaisin Helkama

Hangossa sijaitsevan Helkaman pyörätehtaan lippulaiva on tällä hetkellä tämä uudestaan suosioon tullu Jopo. Vastaavanlainen malli taisi olla Nopsalla aikoinaan Kombi tai Kompi. Jopot tuli suureen huutoon uudelleen 2000 ja aluksi ne tehtiin ulkomailla. Helkama kuitenkin palautti osan Jopojen valmistuksen takaisin Hankoon 20111.

Aaikaisemmin Jopoja tehtiin vuosina 1965 – 1974 ja sitten sen valmistus oli pysähdyksissä vuoteen 2000.

Tarkkaan en osaa sanoa mitkä Helkama merkisistä pyöristä on valmistettu kotimaassa, mutta määrä lienee kolmannes. Avainlipputuotteen merkin – made in Finlandia, käyttämiseen lupapitää olla yli 50%:n kotimaisuusaste ja ne on Jopoissa.

Jopo on Suomen ja pohjoismaiden myydyin yksittäinen pyörämalli.

Jopoja myyty jopa 20 000 pyörää vuodessa 2013. Koiranulkoiluttaja kaverini kertoi, että työpaikalleen työnantaja oli ostanut henkilökunalleen jopot ja siinä olllut äimistelemistä, kun töistä lähtiessään työntekijät yrittäneet epätoivoisesti löytää rivistä oman saman värisen Joponsa.

Helkama valmistaa Jopojen lisäksi Hangossa tietojen mukaan ainakin: Ainoa, Oivaa ja Jääkäriä. Rungot valmistetaan teräksestä ja ne toimitetiin putkina tai valmiina pyörän runkona Helkaman tehtaalle Rautaruukin tehtaalta ja ei taida Rautaruukkikaan enää aivan kotimainen paja olla, sillä se fuusioitiin ulkomaalaiseen konserniin SSAB:n vuonna 2014.

Alumiinirunkoja ei Suomessa tietääkseni valmisteta ollenkaan ja ne ovat syrjäyttäneet teräsrungot pääosin pyöristä.

Tarkkaa kotimaisuuastetta noista pyöristä ei osaa sanoa, muut kuin tehtaan henkilökunta. Kaikissa pyörämerkeissä olevat vaihteet ja jarrut ovat ulk0maalaisia ja niistä tunnetuin on Shimano. Shimanolla satoja on eri versioita ja niitäkin valmistettaneen moinissa maissa. Polkupyörän kumeja valmistetaan vielä Nokian nimellä Lieksassa ja en tiedä minkä merkkisiä kumeja Jopoisssaan ja Ainoissaan Helkama nykyään käyttää.

Jos Antti Rinne menee Helkama ostoksille, niin pääministeri Juha Sipilälle ei kelvannut palvelualojen liiton PAM:n hänelle lahjoittama vihreä kotimainen  Jopo. Sipilä palautti pyörän ilman selittelyä, jonka liitto oli lahjoittanut hänelle  onnistuneen ”jäsenkeräyksen” johdosta!

Tosin ei kokoomuksen ministeri Alexander Stubb uskaltanut vastaan ottaa kotimaisia Peltosen suksia Heinolan tehtaan avajaissakaan ilmaiseksi joku vuosi sitten, kun olisi mennyt suksien arvo säädetyn ministerilahjuksen yli..

****

Pyörien malleja on nykyisin runsaasti: maantie-kilpapyörät, Hybridit – maastoon ja teille, varsinaiset maastopyörät, alamäkipyörät, pyrörät joissa ei ole jarruja ja vaihteita, paksurenkaiset fat biket ja tietenkin vielä nämä tavalliset Jopot, Ainot ja Kulkurit, lastenpyörät joko 3-7 keskiövaihteella tai ilman.

Vaikea on tosiaan  enää  kotimaista pyörää saada ostettua. Merkkejä ja malleja on niin paljon on tarjolla, että niistä ei ota niistä selvää erkkikään.

****

” TYÖPAIKKOJEN SÄILYTTÄMINEN SUOMESSA EI OLE ITSEISARVO ”

Helkama tosiaan siirsi näiden Jopojensa valmistuksen Suomeen takaisin. Tehtaalta kerrotaan, että syynä oli suuren menekin vuoksi  varmempi saatavuus, ennkko-ostojen määrien helpompi hamottaminen ja siihen nopeampi reagointi, valmistuksen nopeus, maalaus ja värien muuttaminen ja tietenkin kotimainen brandi myös myydessä on yksi imagon vahvuus.

Jopon mallin suuren kysynnän vuoksi valmistus palautettiin Suomeen, mutta MTV:n uutisissa 10.6.2013 Helkaman tehtaan johtaja sanoo:

” Suomalaisuus on Helkamalle tärkeä, mutta työpaikkojen säilyttäminen Suomessa ei ole itseisarvo”

Helkama siis katsonnut itselleen paremmaksi ja edullisemmaksi tässä tapauksessa valmistaa Joponsa itse ja kotimaan työllisyys ei se aivainsana asiassa ole ollut. Hyvä kuitenkin, että tässä kysynnän vuoksi siirytty suomalaiseen valmistukseen, ainakin osittain.

Helkama Emotorn konserniin kuuluu tämä Helkama Velox ja sitten on vielä samaan kuuluva Suomen Pyörätukku, jolla on vähittäiskauppoja ja maahantuontia. Pyörätukun lasten pyörät vaikuttaa ainakin täysin ulkomaalaisilta valmisteilta.

Helkama yhtiöön kuului ainakin vielä 90- luvulla Orimattilassa sijainnut Sporttijacet, joka toi ulkomaalaisia Carraro merkkisiä pyöriä EKA- ja City-marketeille. Helkama tavallaan tämän kautta myi omana ”kilpailijanaan” myös edullisempia maahanatuonnin pyöriä, omien Helkamien lisäksi.

Carraron Shimano-peltivaihteet olivat aluksi vaikeita säätää, niihin piti suihkuttaa puolipulloa ruosteenestoainetta, jotta kitinä olisi pois saatu häätettyä. Paikallinen Helkama-kauppias ei edes suostunut pyöriä takuuseen korjaamaan, vaikka korvaus olisi tullut Helkamalta niihin kuin manulle illallinen. Takuukorjausten sopimus piti niihin  sopia yksityisen korjaajan kautta.

****

Pirkanmaalaisessa Yrittäjä-lehdessä juttua Tampereen Vehmaisissa olevasta polkupyöräliikkeestä Nippelistä, joka on myynyt ja korjannut polupyöriä jo 30 vuotta. Liike taistelee markettien, halpahallien ja urheiluliike-ketjujen kanssa pyörämarkkinoista. Ajatuksena heillä on henkilökohtainen palvelu, oikea pyörä asiakkaan tarpeisiin – vähemmän määrää  – ennemmän laatua.

Nippelin yrittäjä tuomitsee hallituksen linjaukset kaikkien tulojen leikkaamisessa ja ostovoiman vähentämisessä. Yrittäjä on myös pahoillaan kaikkien verojen nostoista.

****

Lisääntyykö tuo polkupyörien valmistus Suomessa, jos hallitus pudottaa ja jäähdyttää palkkoja paikallisilla sopimuksillaan. Ei taida palkatkaan ainoa syy olla valmistuksien siirtämiseen Suomesta pois ja paluuta ei taida enää olla pyörämarkkinoilla kotimaiseen valmistukseen – peli on jo menetetty.

Kuitenkin vielä saanee  polkypyörillä ajaa yleisiä teitä ilmaiseksi, ilman GBS-laitteita ja maksuja, vaikka autoilijat on jo joutumassa ahtaalle tieverkon yhtiöittämisen vuoksi.

Tänä päivänä myös monet asiantuntijat ja muutkin tilaavat pyöriä nettikaupan kautta jopa ulkomailta asti. Asentavat ja kokoavat ne itse mieleisistä osistaan ja hintakin voi olla edullisempi. Vaatii kuitenkin asiantuntemusta nippelian ja runkojen kokoamisessa ja niiden oikeassa tilaamisessa pyörän kokonaisuudeen nähden.

Hyvää pyöräilykesää kaikille!

PS. Mitä on enää entisistä suomalaisista merkeistä jäljellä ? Ennen oli kotimaiset Nokian kumijalkineet, Jalaksen hiihtokengät, Karhun lennkkarit, Exelin hiihtosauvat ja edullisemmat Karhun ja Peltosen suksetkin valmistetaan jo edullisimmissa halpamaissa..

Ylen Urheilun surkea alennustila – onko kohta Ylellä urheilussa muuta näytettävää enää kuin kahvakuulan nostelua

Katsellessa sunnuntaina Ylen hiihdon lähetystä Kuusamon SM-kisoista sunnuntaina 10.4.2016 ja samalla lukiessa selostaja Jussi Eskolan hyllytämistä kesän yleisurheilun lähetyksistä, ei voi kuin äimistellä tätä pakkoverolla yllä pidettävää Ylen veroparatiisin touhua.

Ei riitä, että urheilulähetykset vähenee Yleltä, niin lähetyksien sisällötkin muuttuu ala-arvoiseksi puuhasteluksi.

Rukalla ladun varteen roudattu Ylen kummajainen Kimmo Porttila kokeili parina päivänä suksisauvalla  suolaisen lumen kovuuttaa puoleen ja toiseen ja siihen muutaminen  kymmenien sekuntien pätkien  jälkeen toimittaja Tapio Suominen vastasi: tämä mielenkiintoinen näkökulma!

MTV:stä Ylelle loikannut Porttila suorastaan häiriköi ladun varressa kilpailijoiden huoltajia, valmentajia ja ajanottajia ja he koittivat kiireisinä puoliväkisellä vastata toimittajan tyhmiin kyselyihin.

Samalla Ylen urheilun päällikkö Tomi Pokkinen pokkana hyllyttämässä suosikkikiselostaja Jussi Eskolaa kesän urheilulähetyksen selostamisesta, kun tämä on arvostellut työnantajansa Ylen touhuja aiheellisesti.

Eskola kritoisoinnut, että Yle jo menettänyt jääkiekon MM-kisat ja olympialaiset ja niistä pitäisi pitää kiinni hinnalla millä hyvänsä. Lisäksi Eskolalla ollut jotain kommentoivaa näistä studioissa näytettävistä ”asiantuntijoiden” pitkistä jaarituksista urheilulähetysten välillä.

Ylen päällikkö Robert Portman on itsekkin sanonut helmikuussa 2016, ettei Yle jatka edes kotimaan hiihtojenkaan näyttöä, ellei saa myös maailmancupien lähetysoikeuksia itselleen, joita nyt MTV näyttää jääkiekkoselostaja Antero Mertarannan selostuksilla.

Samoilla linjoillahan Eskolakin on, mutta työmies ei  näköjään saa arvostella työnantajaansa: sen lauluja laulat, kenen leipää syöt. Lieneekö Eskola vahingossa maininut Rossignol-suksien nimen liian monta kertaa ja kehunut  niiden valkoisia ”transupohjia” mainonnan kieltämisen Ylellä ampumahiihdon selostuksissaan.

****

Hiihdossa, yhdistetyssä ja mäkihypyssä Yle näyttää nyt kotimaan maailman cupit, SM-hiihdot, Lahden MM-hiihdot 2017, Suomi cuppia ja ampumahiihdosta sopimus on MM-kisojen  ja mailmancuppien näyttämisestä Ylellä vuoteen 2018. Ilmeisesti Kaisa Mäkäräinen jatkaa vuoteen  2018 ja sen jälkeen tuskin niitäkään Yle enää näyttää.

KOK on tosiaan myöntänyt olympialaisten Euroopan lähetysoikeudet vuodesta 2018 alkaen – 2024 saakka Euroopan Eurosportin emoyhtiölle, mutta ne nähtäneen kuitenkin ilmaislähetyksenä suomalaisille muilta kanavilta, jonkin kuluttajasuojalain nojalla.

Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS on lisäksi pyyhkinnyt kalenteristään pois ensikauden Kuusamon ja Kuuopion pohjoismaiden hiihtolajien mailmancupit ja senkin toteutuessa Ylen urheilun lähetykset vähenee entisestään.

Pohjoismaiden hiihtolajien maailmancupin lähetysten sopimus on katkolla MTV:n osalta tähän kauteen ja jatkosta ei ole vielä varmuutta. Suosioon tulleiden pitkien matkojen Ski-classics  massahiihtojen lähetykset näkyy kaupallisilla kanavilla.

Alkutalvesta näytti  tamperelainen Kestävyysurheilu.fi ( Hevoskuuri ) nettilähetystä Oloksen Tykkihiihdoista ilmaiseksi yhteistyökumppaneittensa avustuksella ja vaikka lähetyksessä ei ollut kameroita paikalla enempää kuin Ylelläkään lähetyksissään, niin se oli ainakin asiantuntevasti selostettu Aki Tuovisen ollessa mikrofoni kädessään.

****

Tärkeimmät ja halutuimmat urheilulajit lienevät tv-kanaville suomalaisten näkökulmasta: jalkapallo, jääkiekko, yleisurheilu, formulat, pohjoismaiset hiihtolajit (mäkihyppy, hiihto ja yhdistetty ) ja ampumahiihto.

Sitten seuraavat koripallo, lentopallo, ralli, uinti, suunistus, alppilajit ja pesäpalloakin kansallispelinä kaivataan ja myös raveja. Ravit siirtyivät MTV:lle mainoseikkojen vuoksi, pesäpallossa näytetään Ylellä muutama naisten Superpesiksen peli ja miesten superin pelit ovat kaupallisella Nelosella.

Tosin nelonen luvannut näyttää pesäpallossa muutaman miesten pelin ja Itä-Lännen ilmaiseksi sopimuskaudellaan 2016-2017. Naisten Superpesis on vielä tämän sopimuksen ulkopuolella ja niitä muutama näytetään ilmeisesti  vielä Ylellä.

Äimistelijän mielestä tärkeimmällä Ylen hylkimällä urheilutapahtumalla, Yleisurheilun Timanttiliigalla on sopimus MTV:n kanssa vuoteen 2017. On suorstaan häpeäpilkku, että tätä ei näytetä Ylellä ja sen sijaan tulee näitä kotimaisia Eliittikisoja, jotka ovat vaipuneet piirikunnalliselle tasolle.

Uintia vielä kuitenkin Yle näyttää, kiitos sotkamolaisen Jenna Laukkasen!

Tämä Robert Heleniuksen nyrkkeilyt oli kohuttu juttu, mutta onneksi siitä näytettiin vain Iltasanomien maksullisella ISTV-kanavalla. Miksikän tätä alamäkiluistelua näytetään Ylellä aika pienelle piirille!

****

Äimistelyä Ylen touhuista suunnistusten telvisoinnissa

Suunnistuksen Jukolan viestin lähetys on myös kiinnostavimpia tapahtumia ja se on vielä onneksi Ylellä.  Samoin suunnistuksen MM-kisat on näytetty ja tänä kesänä tulee neljä kotimaista Huippuliigan suunistuslähetystä, jotka ilmeisesti kuitenkin Jussi Eskola ”saa ” armosta selostaa. Näistä Huippuliigan lähetyksistä taitaa kuitenkin järjestäjä joutua maksumieheksi, sillä tuskin Yleä muuten nämä kiinnostaa. Sotkamon MM-suunistukset taisivat joutua jo vaikeuksiin, näiden kalliiden Ylen hintojen vuoksi.

Aaikaisemmin oli jo jotain kärhämää Yleltä,  Raision suunnistuksen Huippuliigan osakilpailun tiedottamisesta järjestäjien ja Raision kaupungin välillä. Asia koski  ”piilomainontaa”, johon tämä samainen ylen Pokkinen puuttunut ärhäkästi, että tällainen mainostaminen ei ole eettisesti Ylellä hyväksyttävää, sekä tiedottanut sen, että Suunnistusliitolla ja Ylellä ei ole Huippuliigan kanssa edes telvisointisopimusta.

Mynämäen Suunnistajat Huippuliigan osakilpailun järjestäjänä olivat olleet 2014 vailla Raision kunnalta sponsorirahaa 4000 euroa, että mainostaisivat suunnistuksen televisoinnin yhteydessä ”kuntamainoksena” Raision kuntaa. Tämä raha olisi kuitenkin ilmeisesti mennyt seuralta Ylelle maksuksi, että se suostuu yleensä kisat televisoimaan.

Näyttäähän Ylekin yleisurheilu- ja hiihtolähetyksissään  kuvaa kisapaikkakunnan torielämästä, kaduilta, ihmisistä ja ilmasta  ja mikä liene tämä Raision tapaus ollut, kun Pokkiselle se ei ole kelvannut ! Kisat kuitenkin muistaakseni televisioitiin Ylen kakkosella.

Yle joutuu maksamaan toisista oikeuksistaan suuria summia ja pienemmät kisajärjestäjät tuntemattomimmista lejeista joutuvat maksamaan Ylelle, että se yleensä vaivautuu paikalle!

****

Formuloiden ja MTV:n sopimus kattaa vielä vuoteen 2018 saakka ja jatko riippuu varmaan hinnoista, Kimi Räikkösen lopettamisesta ja Bottaksen menestymisestä jatkossa.

Joukkuepelien näyttämiset kotimaisissa sarjoissa on vähäistä maksuttomilla kanavilla: kotimaista Jääkkiokkoliigaa saa rahalla nelosen ruudulta. Yle taisi lopettaa viime kauteen, sen mainostamansa Futiskierroksen ja muutama lento-ja koripallopeli näkyy vielä kaudessa Ylellä.

Nyt kotimaisen jalkapallon Veikkausliigan kaikki ottelut näkyvät Ilta-Sanomien maksulliselta ISTV-kanavalta 2016 alkaen kolme kautta.

Jääkiekon NHL näytetään Viasatilta ja KHL:n Jokereiden pelejä Viaplayltä, joka lienee Viasatin tytäryhtiö. Hupaisaa on, kun Ylen toimittaja kuikuilee jääkiekon MM-kisoissa hallien ulkopuolella ja tekee haastatteluja  ulkona.

Jääkiekon MM-kisoista miesten pelien osalta sopimus MTV:n kanssa kattaa vuoteen 2017 asti ja selostaja Antero Mertanrannalla on sopimus niiden selostamisesta. Nuorten ja naisten jääkiekon MM-kisat näytetään Ylellä. Suomen miesten ottelut kaikki näyttää MTV kuitenkin ilmaiseksi, jonkun kuluttasuojalain takia.

Jalkapallo onkin sitten sellainen sekamelska, että siitä ei ota selvää itse äimisteljä erkkikän: Mestareiden liigaa näytetään Viasatilta, Valioliigaa MTV:ltä, jonka sopimus kattaa vuoteen 2017, Eurooppaliigaa Neloselta, Viasalilta saa Espanjan Liigaa ja Italian Serietä…

Yle sai kuitenkin onneksi säillyttää vielä Mestareiden liigan tiistai-illan pelit, vaikka nekin meinasivat mennä maikkarille. Jalkapallon MM-kisat ovat 2018 Venäjällä Moskovassa ja tähän asti MM-jalkapalloilut on Ylellä vielä näytetty, mutta mikään ei näytä olevan enää yhtävarmaa kuin epävarmaa..

Golfit, kahvakuulan heiluttelut, salibandyt, fresbee-golfit, jääpallo, tikan heitot ja biljardit tuskin kiinnostaa kovinkaan paljoa ja ainakaan niiden oikeuksista ei tarvitse paljon maksaa kenenkään tuottajan. Näitähän Yle näyttää paremman puutteessa, Golfia lukuunottamatta.

****

Ylen täytyy nyt ottaa hommat tosissaan, muuten ei kohta kansalaiset saa muuta urheilua pakkoveron vastineeksi, kuin kahvakuulan nostelua ja tikanheittoa. Turhat kommentaattorit pois turisemasta tuntitolkulla studioista ja lähetyksistä, niilläkin rahoilla saa jo kunnon urheilua Ylen kanavalle.

Jos eivät kansallislajimme; hiihto, yleisurheilu, jääkiekko ja jalkapallo pysy Ylen kanavilla, niin on aivan sama ajaa alas koko Ylen Urheilu ja siirtää kaikki urheilut maksu- ja kaupallisille kanaville. Samalla siirtää pakkovero suoraan valtion budjetista otettavaksi könttänä tai palata taas ”vapaaehtoiseen” verotukseen takaisin.

Nyt samana viikonloppuna kilpailee katsojista MTV:n Talvimaraton ja Ylen Urheiluviikonloppu ja kumpikin rääppii sieltä sun täältä, panostamatta kunnolla kumpikaan tosissaan lähetyksiin ja uutisointiin.

Onko tulevaisuudessa Ylellä enää vain taitoluistelua, kahvakuulan lirputtelua ja tikanheittoa…ja niissäkin vielä kommentaattorit ja asiantuntijat lisänä !

****

Entinen huippuselostaja Anssi Kukkonen puolustellut Jussi Eskolaa, että ei ihmettele yhtään tätä sosialistista Ylen touhua, hyvän selostajan Jussi Eskolan hyllyttämisessä.

Bro-Erik  ”Bubi ” Wallenius on taas puolustellut Yleä, että sisäiset asiat pitää puida keskenään, eikä nitä saa tuoda julkisuuteen.

Legenda Pekka Tiilikainen kääntyisi jo haudassaan, jos tietäisi, että olympialaisetkaan ei enää kuulu Ylen ohjelmistoon…

EDIT viimeisimmän tiedon mukaan 21.4.2016 , Yle on saanut sopimuksen olympialaisten telvisoinnista rajoitetusti, mutta sen piiriin ei kuulu kuitenkaan jääkiekko ja se nähtäneen TV 5 kanavalla

Työväenliikkeen punapääoman EKAN viimeinen muistutus loppuu – Kotkan Euromarketin sulkeutuessa !

Viimeinenkin työväenliikkeen viittaa nimellänsä kantanut kauppa – Kotkan Euro-market  sulkeutuu viimeistään tällä Suomen Lähikaupan Oy myynnillä Keskolle. Otsikko on sikäli virheellinen, että perinteisen työväenliikkeen kanssa ei näillä Euro-marketeilla, Siwoilla ja Valintataloilla ole ollut pitkään aikaan mitään tekemistä osuustoiminnallisen kaupan kanssa.

Tämä ei ollut siis viimeinen taisto työväenliikkeen vähittäiskaupan pidossa, vaan se on tullut jo vuonna 2012, kun Suomen Lähikauppa Oy myytiin veroparatiisisaarille.

Tämä Kotkan Euromarket on tällä hetkellä enää ainoana muistona E-kirjaimella alkavana toiminnissa oleva kauppa, näistä entisistä Centrumeista ja EKA-marketeista. Muutama vuosi sitten oli vielä jälellä Euromarketit Uudessakaupungissa, Salossa ja Loimaalla.

Suomen Lähikauppa myy tosiaan vähittäiskaupan toimintonsa Keskolle ja Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ehtona on vielä, että 60 sen omistamaa liikettä myydään kilpailijoille. Yksi näistä pakkomyytävistä liikeistä on juuri tuo Kotkan Euromarket ja sillä kaupalla on ollut enää viittausta nimensä muistona,  eellä alkavana entiseen Eka-yhtymään. Tulipa siihen tilaan kauppa mistä tahansa, tai ei ollenkaan – niin ainakaan E-kirjaimella se ei ala.

Muut kaupat ovat eripuolella Suomea olevia Siwoja ja Valintataloja. Valintatalothan oli tarkoitus lopettaa jo aikaisemmninkin Lähikaupan toimesta. Kesko muuttaa Siwansa kauppiasvetoisiksi K-marketeiksi ja nämä 60 myytävää yksikköä menee ilmeisesti S-ryhmälle sekä Lidlille ja jos kukaan ei niitä halua, niin ne liikkeet lopetetaan.

¤¤¤¤¤

Tämän aikoinaan perustetun työväen osuusliikkeen tarina on niin pitkä, vaiheikas ja monimutkainen nykyiseen Tradeka Oy:n saakka, että sitä ei pysty tässä kertomaan ja tietoa löytyy niistä haluaville googlettamalla näiden wikipedioita:  Kulutusosuuskuntien Keskusliitto ( KK ), Osuusliike, OTK, Keskuosuusliike OTK,  E-Liike, EKA-yhtymä, E-säästökassa, Elanto, Kansa-yhtiö, HAKA-yhtymä, Kirjakustantamo Tammi, Suomen Lähikauppa Oy, Restel Oy ja lopussa on vielä tämä Tradeka Oy..

EKA-yhtymä meni velkasaneeraukseen 90-luvulla ja se saatiin päätökseen 2003 ja osuustoiminnallinen vähittäiskauppa loppui tavallaan 2005 ja nimi muuttui Tradeka Osakeyhtiöksi. EKA-markettien nimet muutettiin Euro-marketeiksi ja pienemmät yksiköt lopetettiin kannattamattomina tai huonojen liikesijaintiensa vuoksi. Kajaanin EKA-market oli niiden listoilla ja siihen tuli aluksi Valintatalo, mutta sekin pian lakkautettiin ja tilat annettiin S-ryhmälle.

Elettiin tavallaan vielä välivaihetta ja Tradekassa oli vielä osuustoiminnalla yli 50% osuus, mutta 2007 vähittäiskauppa eriytettiin ja siihen tuli mukaan pääomasijoitusyhtiö IK-Industri Kapiatal-IK Invetment Partners 67,8 % osuudella ja Wihuri Oy 16% ja Tradekalle jäi vielä 16 % osuus –nimeksi tuli tälle vähittäiskauppaa harjoittavalle yhtiölle Suomen Lähikauppa Oy. Yhtiöön kuuluivat Siwat, Valintatalot ja muutama jäljellä oleva Euro-market, joita on sitten hiljalleen lopetettu ja tosiaan viimeisenä kummitellut vielä tämä Kotkan Euro-market.

Osuustoiminnan pohjalle jäi tämä konsernin emoyhtiö Tradeka Oy, jonka liiketoimintaa hallinnoi holdingyhtiö Tradeka-Yhtiöt Oy. Suurimpana liiketoimintona tällä on tytäryhtiönsä Restel Oyn kautta,  hotelli- ja ravintolatoiminta Cumulus hoteilleineen.

Tradeka luopui kokonaan vähittäiskaupasta, kun tämä Suomen Lähikauppa myytiin 2012 kokonaan britannialaiselle ulkomaalaiselle sijoitusyhtö Tritonille, jolla epäiltiin suhteita näihin ns.veroparatiisiyhtiöihin. Triton ilmoitti 2015 lopettavansa Valintalot, mutta nyt on koko Suomen Lähikauppa Oy on myyty taas takaisin suomalaiselle Kesko Oy:lle.

Kesko muuttaa ostamansa kaupat kauppiasvetoisiksi K-marketeiksi ja tosiaan viimeinen E-kirjaimella alkava E-liikeen viimeinen kivijalka-bunkkeri häviää näin Kotkasta. Tosin senkin tilalla voi joku jatkaa, onko se sitten S-market, Lidll vai kokonaan pönkkä ovelle…

¤¤¤¤¤¤

Miksi Eka-yhtymä ja Tradeka eivät pystyneet kannattavaan kaupan tekoon !?

Vielä 70-luvulla taistelivat markoistaan: OTK, Kesko, SOK, Tuko, Spar, T-kaupat ja vielä villitkin kauppiaat olivat mukana. Nyt monopolina  enää vain ovat häärimässä Kesko, SOK ja Lidll yrittää häiritä näitä yksinvaltiaita.

EKA-yhtymän kilpailukyky ja liikevaihto alkoi pienentyä 80-luvulla. Paikalliset osuuskaupat yhdistettiin valtakunnalliseksi  Osuuskunta EKA-yhtymäksi. Pikkukauppoja alettiin sulkea ja palvelutavarataloja  Centrumeja muuttaa itsepalvelun EKA-marketeiksi.

Rakennusyhtymä Haka meni konkurssiin, E-säästökassat hupeni ja vakuutusyhtiö Kansa lopetti yhdistymisellään muihin, luovutuksellaan ja lopussa jäännökset konkurssillan. Polisit tutkivat Hakan konkurssin pesänhoitajien asioita ja Kansan, Hakan ja E-säästökassan sotkuissa joutuivat veronmaksajat lopullisesti  miljoonilla maksumiehiksi.

Kajaanilaiset porvarit, SYP:n asiakkaat kantoivat 90-luvulla salkkutolkulla rahaa EKA-marketin yhteydessä olleeseen työväen E-säästökassaan ylisuurien korkojen huumassa, että aivan hirvitti. Äimistelijä jo silloin tätä äimisteli, että mitähän tästä vielä seuraakin…

Suomen Työväen Säästöpankin ( STS ) tarina on jo toinen juttu työväen liike-elämän syövereissä! Monenalaista kusetusta oli näiden STS:n, Hakan ja Kansan konkursseissa ja niiden pelastamisyrityksissä. Maksoivat maltaita yhteiskunnalle ja veronmaksajille.

Tuskin mikäään polittinen taistelu EKAN vallasta demareitten ja vasemmistoliiton kesken oli syy työväen osuuspääoman hupenemiseen, vaikka niin jotkut tahot väittävätkin. Aate ei kuitenkaan kannata, kauppa se on mikä kannattaa.

Yksinkertaisesti suurin syy oli, että edistyksellinen E-liike ei vain uudistunut tarpeeksi nopeasti: luultiin että  samat ”perusjäsenet” osuusliikeen ostokuittien alkuaikojen hyvityksien ajoista pitävät vain liikettä pystyssä. ” Vain jäsenillle ” – tarjouksien yhteydessä oli jo vääränlaista myyntipolitiikkaa, vaikka K-kaupoissakin ollut tarjouksia vain Plussa-kortin omistaville.

¤¤¤¤¤

Toiset yksiköt tuottivat Eka-yhtymässä tappiota ja toiset tulosta. Rakennusliike Haka teki suurta tappiota ja jotkut tavaratalot olivat voitollisia  ja toiset taas tappiollisia. Saman tavaratalon sisälläkin jotkut osastot tekivät voittoa ja taas toiset osastot kumosivat ne suurilla tappioillaan.

Yksi syy tavaratalojen EKA-markettien huonoon menestymiseen oli juuri pääkonttorin huonoissa ostoissa. Ostajat ostivat sellaista tavaraa ja tuotemerkkejä, jotka eivät menneet kaupaksi. Samoja tuotteita jaettiin pakkojakoina ympäri Suomea liikkeisiin, toisissa ne loppuivat heti alussa ja toiset joutuivat myymään suuria määriä tappiollisesti kauden lopussa, kun ne eivät menneet kaupaksi.

Tuotteet määriteltiin tarkasti pääkonttorin sopimuksissa, miltä sai mitäkin ostaa ja mitkä kuuluivat valikoimiin. Olvi oli poikkeus, sitä sai myydä Isalmen EKA-marketissa, vaikka se ei kuulunut linjan sopimustuotteisiin. Minäkin sain myydä kilpasuksia voitollisesti Kajaanin EKA-marketissa, vaikka missään muussa Ekassa niitä ei ollut myynnissä.

Tosin velkasaneerauksen yhteydessä oli merkkituotteiden saanti vaikemapaa ja toiset maahantuojat ja tukkuliikkeet eivät niitä mielellään muutenkaan Ekoihin toimittaneet, niillä oli sopimuksia niistä Keskon kanssa. Minä en esimerkiski saanut myyntiin Fischerin kilpasuksia, Salomonin hiihtokenkiä ja Asicsksen  lenkkareita, vaikka olisin niitä myynyt hyvinkin.

Oikea tuotteiden ostopolitiikka on minusta myyntiä tärkeämpää. Osata ostaa oikein on vaikeampaa kuin myyminen, jokainen osaa jotenkin myydä oikeita tuotteita, mutta väärien hankintojen paikkaaminen onkin jo vaikeampaa.

Palavereissa aina sanottiin ja kehuttiin aikoinaan ”tuloksen tekijöiksi”; Kemin, Iisalmen ja Kotkan EKA-marketteja. Helppoahan se oli näissä punaisissa kaupungeissa, joissa ei ollut edes muiden kilpailijoiden tavarataloja aikoinaan. Nekin hiipuivat, kun City-market tai Prisma rakennettiin niille paikkakunnille kilpailemaan asiakkaista.

¤¤¤¤

Osa EKAN henkilökunnasta ja osa kanta-asiakkaiden ns. perusjäsenistä ostivat kaiken Ekasta. Yksi perusjäsen sanoi, että mitä ekasta ei saa, niin sitä hän ei tarvitsekkaan. Osa henkilökunnastakaan taas ei luottanut oman E-liikkeensä valikoimiin, vaan meni Sokoksen ja Keskon kauppoihin.

Juhla-aikaa oli aikoinaan vielä paikalliselle Kainuun Osuusliikeelle 70-luku, kun se sai tehdä ”suhteilla” kauppaa yksinoikeudella Venäjän Kostamuksen kaivostyömaalla. Keskolaiset sanoivat, että ne tekee vain politiikka ja me tehdään kauppaa.

¤¤¤¤

Demareitten kärkipolitikkoja ollut vielä Tradekan neuvostossa 2011, kun se oli kytköksissä veroparatiisiyhtiöön Trioniin

Kovin suurta politikointia en kuitenkaan EKASSA havainnut julkisesti, vaikka rahaa on Tradekalta jaettu puoluetukeen demareille ja vasemmistolle. Niin ne jakaa puoluetukea yrityksetkin ja EK:t kokoomuksen ehdokaille. Demareitten ja vasemmistoliiton johtavia politikkoja on ollut näissä Tradekan neuvostoissa ja Tradekakin ollut osallisena tässä veroparatiisi Trionissa.

Vuonna 2011 on ollut Tradekan neuvostossa tunnettuja demareitten politikkoja: Eero Heinäluoma, Jouni Backman,  Sirpa Paatero, Jukka Gustafsson, Kari Rajamäki, Anneli Kiljunen ja ynm. Vasemmistoliiton kansanedustajana tuolloin olleet mukana Tradekan neuvostossa Annika Lapintie ja Merja Kyllönen. Kukaan ei ole näistä varmaan tiennytkään, että ollaan kimpassa, veroparaatiseihin epäillyn Trionin kanssa…?

Suurin eduskunnan  puolue on kuitenkin keskustavoittoinen S-ryhmä puolue. Nykyään S-ryhmään kuuluvan HOK-Elannon neuvostossa on tosin politikkoja pääkaupunkiseudulta puolueesta riippumatta.

Äimistelijä vaan ihmettelee näitä politikkojen kytköksiä ja halukkuutta niihin, sillä tosiasiassa ne eivät päätä siellä yhtään mistään liike-elämän ympyröistä ja vielä vähemmn ymmärtävät niiden taseista.

Viimeinen E-kirjaimella alkava Ekan muistojen historian havina, siis poistuu nyt Kotkan Euro-marketin loppuessa.

Olo on nyt kuin osuuskaupan hoitajalle ennen inventaariota – mitähän se sekin tarkoittaa…

——

Kirjoittaja-äimistelijä  on ollut töissä EKA-yhtymällä ja Tradekalla Kajaanin Centrumissa ja Eka-marketissa urheilu- ja vapaa-ajan osastoilla vuosina 1984 – 1995

 

Tampereen Hervannassa ulkomaalaiset pelkää koiria – miten pelko pois ?

Sotkamo-lehdessä juttua 12.4.2016 ulkomaalaisista ja koiristakin. Sotkamossa haluaa somalitaustainen mies samaan kuvaan koiran kanssa, mutta mies asettuu lehden artikkelissa kuitenkin pelokkaana kuvan ottoon. Nuorehko ulkomaalaistaustainen nainen sännännyt melkein pakoon tätä tilaisuutta.

Iltalehdessä 12.4.2016 juttua: Pohjois-Espoossa pikkupoika, (ilmeisesti suomalainen) – paennut autoon naapurin purevia koiria.

Eilen Hervannan Ahvenisjärven raitilla kaksi noin 16 vuotiasta ulkomaalaistaustaista tyttöä säntäili edes takaisin suurehkon mustan koiramme nähdessään, kun se hajujen perässä pysähteli ja juoksi tien puolelta toiselle. Tytöt puhuivat jotain keskenään pelokkaan näköisenä ja osoittelivat sormilla koiraamme. Samoin ne vaihtoivat puolta, kun pientä koiraa taluttava mummo tuli heitä vastaan.

Eilen oli huntupäinen tyttö väistellyt tuttavaani ja sen mustaa koiraa Etelä-Hervannasa, K-kaupasta tullessaan Elementinpolun luona. Tyttö oli sylkenyt koiralle ja sanonut sormella osoittaen:  ”susikoira”

****

Samaisessa Elementinpolun risteyksessä ulkomaalaistaustaiset lapset kouluun mennessään, yrittivät kiertää koiramme metsäsaarekkeen kautta, kun juttelimme siinä lenkin pätteeksi  koiranulkoiluttajakaverini kanssa.

Yritimme sanoa, että ei tarvitse pelätä ja ohjasimme lapset tulemaan ohi vaan katua pitkin, mutta näytti, että pelko vaan lisääntyy!  Sotkamo-lehden artikelissa juttua, että muslimit pelkäävät koiran sylkeä ja se pitää pestä seitsemän kertaa pois, koiran syljen sattuessa koskettamaan ihmistä.

Koirani joskus sattuessa livahtamaan huomaamattani lasten vaunuja työntäviä ulkomaalaistaustaisia kohti kaukaakin, alkaa yleensä hirveä selostus ja viittilöinti, että äkkiä koira viedä kauemmaksi.

****

Vuosi sitten Etelä-Hervanna kauppakeskuksessa keverini lähti tupakan ostoon K-marketista ja jäin koiriemme kanssa lähelle nuorisotilojen ovea, noin neljän metrin päähän tilojen ovesta. Kaupan edustan koiraparkki oli varattuna kahdelle pystykorvalle ja perinteisissäkin paikoissa, jossa olen joskus varttonut koirien kanssa – oli nyt koiria.

Kaverin rauhallinen koira alkoi makuulle isäntäänsä odottamaan ja minun koira istuskeli rauhallisen näköisenä seuraten ympäristöä. Huomasin ulkomaalaistaustaisten nuorien poikien huomaavan koiramme, heidän pyrkiessään sisälle nuorten vapaa-ajan tiloihin illalla. Pari poikaa meni hetken emmittyään sisälle nopeasti ja yksi puikki nurkan taakse pakoon.

Meni kaksi minuuttia, kun suomalainen nuori tyttö tuli sanomaan nuorisotilojen sisältä, että viekää äkkiä nuo koiranne pois, sillä ulkomaalaiset pelkää niitä !

Pyytelin kohteliaasti anteeksi ja sanoin, että menee muutama minuutti ja pyritään välttämään vastaisuudessa tällaista, mutta nyt sattuu koiraparkit ja kaupan nurkat olevan varattuna koirista.

Tyttö ei vastannut mitään paiskaten oven kiinni vihaisen näköisenä ja äimistelin tätä aikani. Hetken päästä sama nuoriso-ohjaaja tuli kuitenkin ulos ja meni ilmeisesti tupakalle kaupan taakse.

Kaverini palasi punaisen LM:n ostosta ja kerroin tapahtumasta hänelle ja hän näytti vähän hermostuvan. Tyttö tuli meitä vastaan kaupakeskuksen takapihalla ja annoin vinkin kaverilleni.

Sitten alkoi tulla vähän painokelvotontakin tekstiä kaverini suusta: ”älä huolehdi meidän koirista ja on kumma kun ulkomaalaiset pelkää koiria, kun leijonatkin ja muut oliot kulkee vapaina heidän kotimaissaan, ala mennä siitä töihisi…”

****

Minäkin pelkäsin aikoinani Espanjan Fuengirolan vuoristossa lenkkeillessäni vapaina olevia suuria paimenkoiria, jotka tulivat kieli lerpottaen ja hampaat irvissä vastaan vuoristopoluilla. Kysyin paikallisilta, että miten noiden kanssa pärjää, jos kintulle tulevat?

Vastaus oli paikalliselta väeltä, että heitä kivellä tai ota makkaran pätkiä niitä lepyttääkseen mukaan. Nyt kai sielläkin pitää olla lampaiden paimenkoiratkin kytkettynä kiinni ja irrallaan ne eivät saa enää juosta.

Näyttää tosiaan olevan, että joillakin ulkomaalaistaustaisilla on joku koirakammo tai uskontoon viittaava seikka koirapelossa, mutta niin on kyllä monella suomalasiellakin, sen olen havainnut.

****

Mikä neuvoksi tähän ulkomaalistaustaisen, minun mielestäni yleiseen ja turhaan koirapelkoon. Maassako vain maan tavalla, mekin pelätään varmaan ulkomailla leijonia,  käärmeitä, krokotiilejä, hämähäkkejä ja muita liskoja enemmän kuin paikalliset ihmiset.

Suomessa pelätään myös ja vihataan kantaväestön osalta vapaana maastossa jolkuttelevia susia, joita on kyllä eksynyt havaintojen mukaan pihapiireihinkin.

Koirat ovat kuitenkin yleensä meillä hihnassa, jotenkin koulutettuja ja harvoin nyt ihmisten kimppuun käyvät. Eikö maahanmuuttovirastot, SPR:t ja muut vapaa-ehtoisetkin koirayhditykset voisi järjestää ulkomaalaistaustaisille ihmiselle Suomessa koiranpelkoa poistavia kursseja, vai voiko näille ulkomaalaistaustaisten koirapeloille yleensä mitään.

Kuka väistää, koirantaluttajat luikkivat sivummalle ulkomaalaisia nähdessään, vai mennäänkö uhmakaasti heitä vastaan ja pelosta välittämättä !

Kummallekkaan osapuolelle: koiranulkoiluttajille ja niitä pelkääville tämä ei ole hyväasia ja mistään koiravihastahan ei ole heidän kohdallaan kysymys, vaan luontaisesta tai muusta periytyvästä pelosta.

Enemmän koirien ja koirankusettajien ”vihaajia” löytyy meitä koirankusettajia kohtaan koirattomista kantasuomalaisista, joiden mielestä ei kerätä koirien jätöksiä pois ja ne näkyvät raitilla keväisin lumien sulattua pientareilla ja pihoissa.

Eräs kaverini sanoikin aikoinaan, että  kaikki kissat ovat viisaampia, kuin useammat koiran omistajat.

Muuttaessani joku vuosi sitten Kainuusta Hervantaan, tosiaan koirani haukkui joskus äkilisesti ulkamaalaistaustaisen nähdessään, mutta nyt on jo sekin ne nähdessään tottunut.