Kaisa Mäkäräiselle kaksi mitalia Oslon MM-ampumahiihdoista

Ampumahiihdon MM-kilpailut alkavat Norjassa, Oslon Holmenkollenilla torstaina 3. maaliskuuta sekaviesteillä ja päättyvät sunnuntaina 13.3.yhteislähdön kilpailuihin. Vuosi sitten kilpailtiin ampumahiihdon MM-kisoissa Suomessa, Joensuun vieressä Kontiolahdella samoihin aikoihin 4.-15.3.2015 ja Suomen ainoan mitalin sai kotimaisemissaan Kaisa Mäkäräinen pronssilla, naisten normaalimatkan 15 km kilpailussa.

Suomalaisten menestys ei kauttaaltaan Kontiolahdella ollut hyvä, naisten pikakilpailussa oli Mari Laukkanen 16. ja se jäikin hänen henkilökohtaisesti parhaaksi sijoitukseksi ja sekaviestissä Suomi oli yhdeksäs. Mainittakoon, että Laukkanen oli paras suomalainen pikakilpailussa, sillä Kaisa Mäkäräinen sijoittui Kontiolahden pikakilpailussa vasta 35.sijalle. Sanna Mrkkasen sijoitus oli 69. Naisten yhteislähökisassa Kontiolahdella Kaisa oli sijalla 15.

Miesten osalta sijoitukset Kontiolahdella olivat parhaillaan Ahti Toivaisella ja Jarkko Kauppisella viidenkymmenen sijan huonommalla puolella. Ahti Toivainen sijoittui 20 km normaalimatkalla sijalle 51. kolmella sakolla. Kolmella sakolla oli paras sija samassa kilpailussa Michal Slesingerillä 14, elikkä hiihtovauhti ei riitä miehillä.

Yllätyksiäkin Kontiolahdella tuli, sillä maailmancupin voittanut Valko-Venäjän Darja Domratshevan parhaaksi  henkilökohtaiseksi sijoitukseksi jäi 12,5 km yhteislähdön neljäs sija.Venäjän Jakaterina Jurlova yllätti loppupään lähtijänä naisten normaalimatkan voiton, jossa Kaisa oli pronssilla. Jonkinlainen yllätys oli myös Ukrainan Valja Semerenkon voitto naisten yhteislähdön kilpailussa. Ranskan Marie Dorin Habert voitti kultaa pikamatkalla ja takaa-ajossa.

Miesten kilpiluissa Kontiolahdella olivat tutut miehet keulassa, joskin heittoja tuli heilläkin kilpailuissa sijotusten suhteen. Ikinuori Norjalainen Olli-Einar Björndalen sijoittui viidenneksi takaa-ajossa ja oli kuudes normaalimatkan 20 km kisassa, sekä neljäs 15 km yhteislähdössä. Viestissä oli Olle-Einari mukana Norjan hopeaa voittaneessa joukkueessa.

Tarjei Bö tyhjensi pajatson Kontiolahdella, hän oli pronssilla pikakisan, yhteislähdön,  takaa-ajon kilpailussa, sekaviestissä ja hopealla normaaliviestissä.  Velipoika Johannes voitti kultaa Kontiolahdella pikakisassa ja viestissä hopeaa Norjalle.

Ranskan Martin Fourcade voitti Kontiolahdella normaalimatkan 20 km kilpailun. Slovenialainen Jakov Fak yllätti voitollaan yhteislähdössä ja norjalainen Emil Hegle Svendsen hopeaa normaalimatkalla.

Oslon MM-kilpailut 2016

Suomen joukkue Holmenkollenilla on 2016,  miehet: Tuomas Grönman, Olli Hiidensalo, Sami Orpana, Ahti Toivainen ja varalla Teemu Huhtala. Naiset: Kaisa Mäkäräinen, Mari Laukkanen, Sanna Markkanen, Laura Toivainen ja varalla Auli Kiskola.

Valkovenäläisen Darja Domratshevan pitäessä välivuotta ja muutamien lopettaessa, pidettiin pöytää selvästi katettuna Kaisa Mäkäräiselle mailmancupissa ja MM-kisoissa. Tilanne on kuitenkin kiristyny tiukemaksi naisissa, monella naisella hiitovauhti parantunut ja ainakin pikakisassa pitää jo ampua vähintään nollat kympin sakkiin sijoittuessaan.

Ainakin kymmenellä naisella on mahdollisuus voitaa kultaa Oslossa ja keulassa tulevat olemaan erikilpailuissa tutut nimet ainakin mitaleilla: Kaisa Mäkäräinen, Dorothea Wierer, Marie Dorin Habert, Laura Dahlmeier, Gabriela Soukalova, Tiril Eckhoff, Franziska Hildebrand, Krystyna Guzik, Veronika Vitkova, Olga Podchufarova, Olena Pidhrusna, Susan Dunkee…

Tuulten ollessa oikukkaat ja kelien vaihdellessa kilpailun aikana, voi taas tietenkin tulla joku yllättäjä Kontiolahden Jekarina Jurlovan tapaan ja sehän on vain hyvä asia.

Miesten suosikkeja ovat myös tutut nimet: Anton Sipulin, Johannes ja Tarjei Bö, Martin ja Simon Fourcade, Emil Hegle Svendsen, Olle-Einari Björndalen, Simon Schempp, Simon Eder..

Veikkaan norjalaisten olevan kovia kotikisoissaan, jos ei sitten liipasinsormea paina liika jännittämienen suuren kotiyleisön edessä! Kokeneita kilpailijoita kuitenkin norjalaiset ovat ja jättivät keskittymällä MM-kisoihin raskaan viimeisen Yhdysvaltain mailmancupin väliin ja niin olisi kannattanut tehdä suomalaistenkin Mäkäräistä lukuunottamatta.

Kaisa Mäkäräinen venyi Presgue Islessä takaa-ajossa uskomattomaan suoritukseen toiseksi.

MM-kisoissa siis kilpaillaan neljä henkilökohtaista kilpailua: pikakilpalut, takaa-ajot, normaalimatkat ja yhteislähdöt. Viestinä ovat sekaviesti ja normaaliviestit naisille ja miehille.

Vuosi sitten veikkasin äimistelyssä kahta mitalia Suomelle ja Kaisalle Kontiolahden MM-kilpailuista ja veikkaus meni pieleen Kaisa Mäkäräisen  yhdellä pronssimitalilla. Nyt veikkaan taas kahta mitalia Kaisa Mäkäräiselle Holmenkollenilta ja Mari Laukkaselle pikakilpailussa 40 sakkiin pääsemistä ja mailmancupin pisteille.

Kaisa Mäkäräinen sijoittuu yhdellä sakolla 7,5 km pikakilpailussa sijoille 6- 10, mutta nousee seuraavana päivänä sunnuntaina takaa-ajossa pronssille. Yhteislähdön 15 km kilpailussa Kaisaa povaan toiseksi.

Normaalimatkan 15 km kilpailussa on ohiammunnasta sakkokierroksen sijasta minuutti lisäaikaa ja siinä ratkaisee ammunta. Naisista parhaat ampuu nollat, mutta Kaisalla tulee kaksi sakkoa ja hän pääsee sijoille 8 – 12.

Mari Laukkasen pitäisi sijoittua pikakisassa onnistuessaan 40 sakkiin ja jatkoon takaa-ajoon.  Laukkasella muilla matkoilla ei ole mahdollisuuksia pärjätä, sillä kovin epävarmaa on ollut kilpaileminen tällä kaudella, mutta toivottavasti olen väärässä…

Kaikki kunnia Mari Laukkselle, että jaksaa vielä uskoa itseensä, vaikka itsekkin jo Amerikan kiertuetta rivienvälistä piti turistireissuna.

Miehissä olisi hyvä saavutus, jos yksi suomalainen olisi 50 parhaan joukossa, mutta parhaat saavutukset taitaa olla 60 – 80 sijoilla. Maastahan saa olla mukana vain kolme osanottajaa lajissaan ja ylimääräisinä edellisten MM-kisojen voittajat.

Gapriela Soukalova ja Martin Fourcade ovat jo käytännössä voittaneet kauden 2016 maailmancupin ja heille ei enää siinä mielessä Oslon kisoista ole paineita.

Oslon MM-kisojen jälkeen kilpaillaan vielä perinteisesti kauden päätös- mailmancupia Venäjän aroilla,  Länsi-Siperian  Hanty Mansijskissa 17.-20.3.2016.

Aika paljon on kilpailuja ampumahihdon maailmancupeissa ja onko MM-kilpailut jo joka vuotisena jääkiekon MM-turnauksen tapaan menettäneet merkitystään, sillä monethan huiputkin pitävät sitä vain yhtenä kilpailuna muiden joukossa ja maailmancupin kokonaisvoittoa arvostavat kohta enemmän!

Mainokset

Lahden MM-hiihtojen suomalaisten menestymiseen ja taloudelliseen tulokseen ei ole pikakonsteja

Kun Sundbergin Matti voitot jakoi jo etukäteen Lahden MM-hiihtojen tuotosta

Lahden MM-hiihtojen esikisat ”etkot” pidetty maailmancupeineen ja katsojien  määräksi Lahdessa kisaviikonloppuna arvioitu 30 000  kävijää.  Mitä tuo luku sitten sisältänee: omistaan pääsylipun maksaneet kisaturistit, VIP-lipulla ilmaiseksi sisään päässeet, kisajärjestäjien henkilökunta, puolalaisen rytmiorkesterin puhaltajat, kisakoirat, kisatytöt, viranomaiset,  akkeritoidut, kutsuvieraat, Stora Enson sponsorilipuilla sisään päässet ja liputta metsän keskeltä sisään livahtaneet!

Kisajärjestäjät ilmoittavat kävijämäärän olleen esikisoissa 30 000, mutta 20 000 olisi vain lipun niistä kuitenkaan lunastanut.

Mainittakoon vertailuna, että Lahden Jokimaalla järestetyissä Kuninkuusravereissa  vuonna 2003 – 53 390 kävijää kahden päivän aikana.

Kävijöiden määrän lasku vähän epämääräistä, kuten pesäpallo-otteluissa ennen vanhaan. Kävijöiden määrä kuitenkin oli nyt Salpausselällä pienin 70 vuoteen. Pahimmat arviot olisi nyt, että vain muutama sata lippua olisi todellisuudessa myyty. Viime vuona koko kävijäämäärä, kisakoirat, kisamakkaran paistajat ja kisatytötkin laskettuna mukaan, on ollut 34 500.

Vuoden 2001 MM-hiihdoissa kävimääräksi ilmoitetttu 350 000 – 370 000, mutta lipun maksaneita 100 000 vähemmän.

Varovaisen laskun mukaan, voisi olettaa maksaneiden määrän nyt olleen  tuon todellisuudessa 20 000 maksanutta ja keskihinta lipulle  ollut ehkä 20 euroa. Liikevaihdoksi viikonlopun lippumyynnistä tulee tällöin –  20 000 x 20 = 400 000 euroa. Lippuja on tosiaan myyty monen hintaisina  etukortteineen, alennettuina lippujen hinnat olleet 19 ja 34 euroa ja lisäksi vielä perhelippuja, sekä könttälippuja kaikille päiville ollut myynissä.

Varsinaisten MM-hiihtojen taloudellisen nollatuloksen saamiseksi, on budjetoitu vähintään 200 000 katsojaa kahdelletoista ( 12 ) kisapäivälle. Lipun keskihinaksi on laskettu 30 euroa ja näin liikevaihdoksi lipputuloilla tulisi 6 miljoonaa euroa. Kävijöiden määrän pitäisi päivää kohden olla nollatulokseen, vähintään 16 600 katsojaa päivää kohden.

Voitolliseen tulokseen pääsemiseksi Hiihtoliitto on laskennut kävijöiden määrän pitävän olla vähintään 22.2-5.3.2017 välisenä aikana 250 000 lipun maksanutta kisaturistia ja  kisapäivää kohti katsojien minimimäärä tässä laskelmassa on 20 800 kisalipun maksanutta päivässä.

Aika isolta siis tuntuu tuo ero, esikisojen kävijöitten määrä 5000 päivää kohden, verrattaessa budjetoituun varsinaisten MM-kisojen, voitolliseen tulokseen pääsemiseksi päivää kohden  yli 20 000 lipun maksaneen tavoitteella. Nämähän olivat kuitenkin vain esikisat!

Järjestäjien tiedon mukaan, nyt on jo Lahden MM-hiihtoihin olisi myyty ennakkoon 25 000 lippua. Lahden MM-kisojen kokonaisbudjetti on arviolta 20 – 24 miljoonaa euroa.

****

Äimistelyttää Hiihtoliiton puheenjohtajan Matti Sundbergin 2013 tekemä sopimus kisajärjestäjän Lahden Hihtoseuran välillä. Sopimus takaa Lahden Hiihtoseuralle 1,1 miljoonaa riihikuivaa euroa, menipä MM-kisat taloudellisesti miten tahansa ja lisäksi Lahden kaupungille luvattu hyppyrimäkien ja latureittien kunnostamisesta 900 000 korvauksia.

Tietysti siinä ollut muutkin Hiihtoliitolta kuittaamassa ja sopimassa Matin lisäksi, tulee vain mieleen, että mitä on silloin mietitty!

Hiihtoliitto yrittänyt purkaa sopimuksen ja tasata vastuita eri osapuolten välillä, mutta eihän tietenkään LHS tällaiseen suostunut.

Sopimushan on hyvä LHS:n kannalta, sillä riskinsä tällaisten kiosjen järjestämisessä aina on. Koko hommasta tulee mieleen kotimainen elokuva vuodelta 1984 –  Kun Hunttalan Matti Suomen osti

Herää kuitenkin epäilys, että nyt olisi helppoa olla Lahden Hiihtoseuran satsaamatta kaikkeen kisajärjärjestelyyn kunnolla, kun rahaa tulee kisojen jälkeen automaattisesti kuin manulle illallinen, jos sitä sitten on loppujen lopuksi mistä edes jaettavaksi. Hiihtoliitoltakin voi loppua rahat ja ei pysty velvoitteitaan LHS:lle hoitamaan.

Kaksi miljoonaa siis jo heti viedään tuotosta alta pois Hiihtoliitolta. Hiihtoliitto kantaa vastuun kisojen taloudesta viime kädessä ja Kansainvälinen Hiihtoliitto FIS antaa järjestelmäkorvauksen 7 miljoonaa ja sitten muuta vastuuta MM-hiihtojen onnistumisesta ei FIS:llä sen jälkeen enää ole.

Sotkamon Jymynkin olisi kannattanut tehdä vastaava sopimus suunistuksen MM-kisoista Sotkamossa Suunistusliiton kanssa. Onneksi kuitenkin urheiluministeri Paavo Arhinmäki antoi tappiotakuuta taannehtivasti 100 000 euroa ilman sopimuksia ja Kainuun suunnistus pelastui pahimmalta.

Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala harmittelee Aamulehdessä Suomessa vallitsevaa tilannetta, kun Hiihtoliitolle ei jää meillä kuin 10 – 15 % MM-hiihtojen tuotosta kisojen mahdollisesti onnistuessa ja monessa muisssa maissa luku on 30 %:n luokkaa. Kulmalan mielestä valtion pitäisi sijoittaa enemmän urheilutapahtumiin ja paikalliset yritykset ottavat kisoista hyödyn – tekemättä mitään.

Äimisteljiän mielestä Kulmala on oikeassa , sillä ei tarvitse olla kummaista kulttuuritapahtumaa punaisine risupartoineen ja rock-yhtyeineen, kun rahaa lapetaan tapahtuman tukemiseen valtion ja kuntien  suunnalta, että tapahtuman järjestäjäkin jo äimistelee tätä rahan jakamista..

Puhumattakaan näistä kuntien niin hienoista teattereista, jotka elävät täysin valtion ja kuntien tukien varassa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö oli jalkautunut myös kansanomaisesti esikisoissa toppatakissaan  kansan pariin ja sanonut Riitta-Liisa Roposelle, että sitten MM-kisoissa pari sijaa ylöspäin. Riitta-Liisa äimistellyt, että kaksiko sijaa vain!

Huumorin pilkettä ollut myös ilmassa Saulilla ja IIvo Niskasella. Käyneet yhdessä katsomassa palkintopallia valmiiksi ja Iivo luvannut sen verran kuntoilla, että Lahden MM-kisoissa noustaan podiumille.

Tosiaan Sauli on käynyt presidenttikaudellaan jo Kuninkuusraveissa, keihäskarnevaaleissa ja nyt salpparilla ja toivottavasti sieltä kautta poikii vielä rahaa valtionkin taholta urheiluun. Edeltäjä Tarja Halonen viihtyi paremmin, niissä risupartajoukoissa  Porin jazzeineen, mutta otti sentään vastaan humalaiset jääkiekon maailmanmestarit siellä torilla.

****

Verorahoilla kustanettava rahasampo Yle , on myös yksi syy Lahden esikisojen huonoon kävijämäärään. Yle tuotti liian hyvää ja helposti seurattavaa lähetystä viikonlopun ajan kotisohville ja kukapa sitten viitsii itse lähteä  Lahden tuiskuun  kisoja seuraamaan! Kaj Kunnas oli niin hyvä, että mieluummin seuraa sen juttuja, kuin lähtee itse kisapaikalle kalliita lippuja maksamaan.

Syksyllä oli Lännen Median tietojen mukaan parran pärinää Lahden MM-hiihtojen kisajärjestäjien ja Ylen välillä kisojen Televisoinnin tuotannon järjestelemisestä ja kulujen jakamisesta.

Kisojen TV-oikeudet olisivat Euroopan Yleisradioliitolla, mutta jotain häikkää ollut televisoinnin tuotannon järjestelyistä ja niistä aiheutuvista kustannuksisata. Ylen mukaan asiat sovittu jo alkuvaiheessa, mutta kisajärjestäjät halunneet irtisanoa heille määrätyistä velvoitteista.

Äimistelijä ei tunne tapausta tarkemmin ja ei tiedä miten asiat on soivittu. Kai ne kuitenkin on sovittu, että kisat nähtäneen kuitenkin vielä Ylellä!

Lisäksi kiistaa ollut Lahden Hiihtoseuran ja Hiihtoliiton välillä, kuka maksaa parintuhannen talkoolaisen kisa-asut ja muonituksen. Hiihtoliitto laskenut, että heille tulisi 700 000 euron kulut vapaa-ehtoisten kisa-asuista  ja ruuasta.Hiihtoliitto esittänyt LHS:ssälle, että  kuluja tasattaiin niin, että LHS ottaisi 403 000 euron vastuun ja loput liitolle. LHS ei tietenkään ole tähän suostunut ja Sundbergin seuraaja, hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori sanonut, että kannattaako tällaisen seuran kanssa edes tehdä yhteistyötä….

Lahden MM-kisa-asut toimittaa tietääkseni kotimainen One Way ( OW ). Viimeisen tiedon mukaan Hiihtoliiton puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori saanut potkut toimitusjohtajan paikalta, toiselta vaatefirmalta Haltilta.!?

****

Kisa-viikonlopusta Lahdesta jäi mieleen suomalaisten osalta: sprinttihiihtäjä Matias Stardvall posmitti kuin suolavenäläinen, ruotsalaisen kanssa tönimisen jälkeen, Lari Lehtonen voitti itsensä Petter jr. Northugin, Riitta-Liisa Roponen yllätten paras suomalainen suksienvaihto-kisassa ja Ilkka Herolan kuudes sija yhdistetyssä.

Samoin jäi mieleen, kun kisajärjestäjät rahan himossa siirsivät naisten päivän tasa-arvon kuniaksi perjantai-illalle alun perin suunitellun  naisten mäkikilpailun perjantaille aamuyölle, että  Kuusamon peruttu mäkiskisa saatiin paremmille paikoille perjantai-illalle. Taisi mennä suunnitelmat ojasta alikkoon, sillä kourallinen oli seuraamassa illan miesten mäkihyppyä ja vieressä samaan aikaan Pelicansien ja SaiPan tappelua katsomassa  3304 katsojaa.

Lahden kisajärjestäjät tekevätkin mieluummin yhteistyötä Jokereiden, kuin oman kaupungin pelikaanien kanssa.

Teemana näyttäisi kisajärjestäjillä nyt olevan kuin nappulajalkapallossa – kaikki pelaa, pärjäämisestä viis! Olympiakomitean Risto Nieminen antoi ymmärtää, että urheilua pitää tulla katsomaan  yhdessäolon hengessä, vaikka ei menestystä tulisikaan.

Suomalaiset ovat kuitenkin urheilukansan sijasta menestystä janoavaa kansaa ja sen takia vain tullaan kisakatsomoihin paikan päälle värjöttelemään. Ei paljon ilahduta norjalaisten ylivoimaa tulla ladun varteen kannustaman ja mäkihyppyä seuraamaan, kun suomalaisia ei pääse yhtään edes toiselle kierrokselle hyppäämään.

Tärkein tuote katsojien paikalle saamiseksi on siis suomalaiset urheilun megatähdet, entiseen Matti Nykäsen ja Toni Nimisen malliin. Ei auta vaikka kuinka olisi Cheek räppäämässä lippalakissaan  ja lökäpöksyissään, sekä  Virve Rosti laulamassa kuollutta Chicagoa. Lahtea on sanottu Suomen Chicagoksi!

Olut-teltoillakin aivan sama, onko kalja lahtelaista vai olvilaista – lämmintä vai kylmää!

Kukahan kummajainen keksi tosiaan sen puolalaisen A.Aallon rytmiorkesterin , Syska Growd Suppoterin tulla Lahteen suurine bassoineen jammauttamaan kourallista mäkiyleisöä.

Kisajärjestäjät olivat ohjeissaan kieltäneet katsojien ”omien eväiden” ( alkoholin ) viemistä kisapaikalle ja tuskin norjalaiset kisaturistit tällaisesta mielissään, sillä Holmenkollenilla on iät ajat metsän siimeksessä nuotioiden loimussa naukkailtu surutta lämmikettä .

Kisajärjestäjien kannattaa poistaa tallaiset byrokratian pykälät, jos mieli saada muualta kisaturisteja ensi vuonna Lahteen. Järjestäjät odottavat Norjasta 15 000 kisaturisteja.

Liian rauhallisesti mennyt kisat juopuneiden osalta ja sekin yksi mittari liian vähäisestä väestä. Kymmenen kävijää ollut maistissa ja poistettu paikalta, sekä yksi törkeämpi tapaus, kun sompajuoppo metsästä oli viety Lahden poliisiasemalle selviämään liiasta efedriinin vaikutuksen alaisena olemisesta.

Varma vetonaula Lahden kisojen taloudelliselle pelastukselle olisi, jos Kaisa Mäkäräinen jo nyt valittaisiin naisten viestiin. Kaisan mukana oleminen toisi jo yksistään 20 000 katsojaa lisää viestin seuraamiseen.

Lahden Hiihtoseuran monitoimimies Antero Verto sanonut Etelä-Suomen Sanomissa, että ensi vuonna  voidaan päästä Lahden mäkimontussa 100 000 katsojaan. Äimistelijästä tuntuu vähän liian suurelta määrältä, tuo Verron ennakkotoive noin suuresta katsojamäärästä.

Vuonna 1958 on on ollut Salpausselän mäkimontussa 100 000 katsojaa, todistamassa Juhani Kärkisen maailmanmestaruutta ja Ensio Hyytian hopeamitalia. Ainut pelastus tuolle katsojamäärälle on, että Toni Nieminen, Matti Nykänen ja Janne Ahonen taistelisivat vielä kolmoisvoitosta..

Päällekkäin näyttää jo olevan potin jakajia ennakkoon Lahden MM-kisojen tuotosta, kuten uudessa Sote-mallissa. Lahden Hiihtoseura, Hiihtoliitto ja FIS tappelevat rahoista, karhua nyletään jo ennen kaatamista ja perintöä jaetaan ennen ruumiin kunnolla kylmettyä.

Lahden MM-kisojen taloudellinen tulos näyttää suunnan Suomen hiihdon, yhdistetyn ja mäkihypyn  tulevaisuudelle Suomessa. Näivetytäänkö entisestään, vai onko paremmat ajat edessäpäin!

Lahden kuuluisaa tavaramerkkiä J-mutkaa on jo oikaistu FIS:n vaatimuksista ja vieläkö pitänee oikaista lisää esikisojen jälkeen varsinaisiin MM-koitoksiin!

§ Seksuaalirikosten määrien todellinen suhde suomalaistaustaisten ja ulkomaalaisten välillä Suomessa

Poliisi julkaissut tilastoja ulkomaalaistaustaisten ja turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista ja politikot, sekä  muukin tolokkukansa on sanonut niistä oman mielipiteensä somessa ja mediassa.

Oulun perussuomalainen kaupunginvaltuutettu  Jenna Simula tehnyt aloitteen, että naisille pitää järjestää itsepuolustuskursseja turpaikanhakijoiden raiskauksien vuoksi. Simula sanoo Kalevassa, että ulkomaalaisten osuus raiskauksissa on noin 27 %.

Uuden Suomen blogissa, kirjoittaa seinäjokelainen keskustapuolueen kaupaunginvaltuutettu, vanhempi rikoskonstaapeli ja kolmen lapsen äiti myös raiskauksista – ” Yksittäistapauksia poikkeustilassa”

Suomen tunnetuimpiin blogi-kirjoittajiin lukeutuva Uuninpankkopoika – Saku Timonen / image.fi  kirjoitti 29.01.2016 otsikolla 0,08 prosenttia.  Timonen tarkoitti tällä turvapaikanhakijoiden tekemiä raiskauksia prosentteina turvapaikanhakijoiden määrään verattuna Suomessa. Muutamat kommentoijista alkoivat laskea kommenteissaan Uuninpankkopojalle vertailua todellisista prosenteista, vertaillessa ikäjakaumia ja suomalaisten suhteellista osuutta raiskauksiiin.

Saku Timonen sulki kommentoinnin ja vastasi kommentoijille, että koska suurin osa komentoi nimimerkillä ja heistä melkein kaikki yrittää opettaa hänelle prosenttilaskua päin helvettiä, niin suljen kommentoinnin.

Tutkin itsekkin noita tilastoja raiskauksista sekä seksuaalirikoksista ja laskin niiden määriä ulkomaalaisten ja suomalaisten kesken: suhteutettuna miesten määrien ja ikajaumien mukaan.

****

Poliisin tiedotteen mukaan, vuoden 2015 aikana on tehty 1063 raiskauksen ilmoitusta poliisille. Raiskausten ilmoituksissa on todettu 114 tapausta, jossa rikosta ei ole tapahtunut – siis noin 10% on niistä on paljastunut turhiksi.

Kaikkiaan 808 raiskauksessa on poliisin tiedotteen mukaan epäily tiedossa, joista ulkomaalaista epäillään 217 tapauksessa. Suomalaisten epäillyjen tekemiä raiskauksia on vuoden  2015 aikana 591 kappaletta.

Edellä mainittuja tilastoja katsottaessa, jää laskelmani mukaan 141 raiskausta, joilla ei ole epäiltyä henkilöä poliisin tiedossa.

Suomalaisten epäilyjen tekemiä raiskauksia 591 + ulkomaalaisen epäillyt 217 + epäilyä ei tiedossa 141 + rikosta ei tapahtunut 114 = 1063 raiskauksen ilmoitusta poliiseille.

Turvapaikanhakijat  ovat poliisin tilastojen mukaan syyllistyneet yhteensä 25 raiskaukseen. Suomeen on tullut vuoden 2015 aikana 32 000 turvapaikanhakijaa.

Laskennallisesti  turvapaikanhakijoiden 25 raiskausten suhdeluvuksi tulee  prosenteissa, 32000 turvapaikanhakijan osalta  0,08 %

Samalla kaavalla laskettaessa suomalaisten epäillyt tekemät 591  raiskausta, suhteutettuna suomalaistaustaisiin, yli viiteen miljoonaan ( 5,2 milj. ) – prosenttiluku jää niin pieneksi kuin 0,0113..

Turvapaikanhakijoiden tekemät raiskaukset ovat kahdeksan kertaa suuremmat, suhteessa suomalaistaustaisiin nähden, verrattaessa lukuja 0,8 ja 0,1 toisiinsa

****

Todellisimmat prosentit tulee suomalaisten ja turvapaikanhakijoiden tekemien raiskausten osalta, jos ottaa huomioon molemmissa miesten määrän ja niiden ikäjakauman suhteessa mahdollisiin raiskaajiin.

Raiskausten määräthän eivät muutu miksikään, mutta näyttää siltä että sosiaalisessa mediassa ja politikoilla on tapana väheksyä ulkomaalaisten, sekä turvapaikanhakijoiden tekemien rikosten määriä tai toisaalta toisten liioitella niitä suomalaistaustaisiin kansalaisiin nähden.

Vuonna 2015 on tullut suomeen 32000 turvapaikan hakijaa ja miesten osuus niistä on olllut aikaisemmin 70 % luokkaa ja nyt näyttäisi olevan miesten osuus noin 80 %.  Ylen uutisissa tosin kerrottiin, että naisten osuus on jo Eurooppaan tulleista turvapaikanhakojoista yli puolet.

Turvapaikanhakijoista nyt Suomessa 80%:n laskutavan mukaan 25 600 miestä ja jos lukua pyöristetään, niin niitä on 25 000 miestä. Määrää voisi vielä haarukoida, ikäjakautuman perusteella pienemmäksi – jotka olisivat mahdollisia raiskaajia, mutta sillä ei ole paljon luvuissa merkitystä.

Prosentteina turvapaikanhakijoiden raiskauksien osalta tulee näin luvuksi 0,10 %, – 25 raiskauksen suhteessa 25 000:nteen mieheen.

Suomessa on tilastokeskusksen mukaan ollut miesten osuus ihmisistä n. 2,6 miljoonaa. Niistä haarukoituu ikään 15 -74 vuotta noin 2,2 miljoonaa ( oma laskemani tilastokeskuksen sivuilta).

Jos lasketaan 591  suomalaisten epäillyjen raiskauksen määrällä, suhteutettuna tuohon 2,2 miljoonan ikäjakaumaan, niin saadaan suomalaisten miesten raiskausten prosenteiksi  0.026.. %. Luku on neljä kertaa suurempi turvapaikanhakijoiden osalta, verrattaesa tuohon turvapaikanhakijoiden 0,10 % ja suomalaisten  0,026  prosenttiin.

Suomessa on laskelmien mukaan ulkomaalaistaustaisia miehiä arviolta 155 000- 160 000. Vuonna 2013 ollut 153 000 ja nyt vähän lisääntynyt. Ulkomaalaistaustaisista miehistä laskettaessa ikäjajakauman mukaan,  noin 80 % on 15 – 70 vuotiaita. Näin mahdollisten, todennäköisten henkilöiden määräksi tulee noin 125 000 ( oma laskelmani Tilastokeskuksen tiedoista ).

Laskettaessa kaikkien ulkomaalaistaustaisen 217 tekemää ja epäiltyä raiskausta 2015, suhteessa ulkomaalaistaustaisiin potentiaalisiin miehiin 125 000 – niin luvuksi tulee 0,17 %. Ulkomaalaisten osuus suomalaisiin nähden on lähes  seitsemän kertainen– vertauslukuina 0,17 ja 0,026

****

Laskelmien loppusaldo:

Turvapaikanhakijoiden raiskausrikokset ovat siis suhteutettuna suomalaistaustaisiin, olleet neljä kertaa suuremmat 2015 ja tietojen mukaan turvapaikan hakijoiden tekemiä rikoksia olisi tilastoitu erikseen vasta marraskuun alusta 2015.

Kaikkien ulkomaalaistaustaisten epäilyt ja tekemät raiskaukset suomalaistaustaisiin nähden seitsemän kertaa suuremmat.

§ VUOSI 2013: ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA

Kaikkien ulkomaalaistaustaisten tekemiä raiskauksia on ollut  poliisikoulun päättötyön perusteella vuonna 2013 –  yhteensä 800 raiskausta, joista ulkomaalaistaustaisten tekemiä 200 raiskausta.

Poliisiammattkorkean koulun oppilas tehnyt päättötyönään 2015 julkisen tutkimuksen – ULKOMAALAISTAUSTAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA

Siinä on tarkkaa tilastointia vuodelta 2013, kaikkien ulkomaalaistaustaisten tekemisistä kaikista rikoksista Suomessa:

Vuonna 2013 ovat ulkomalaistaustaiset: suomessa vakinaisesti asuvat, Suomen kansalaisuuden saaneet, väliaikaisesti asuvat ja turvapaikan oleskeluluvan saaneet  – syyllistyneet eriasteisiin selvitettyihin seksuaalirikoskiin 432  kertaa. Seksuaalirikoksiin laskettu kaikki lapsen hyväksikäytöstä törkeään raiskaukseen.

Kaikkiaan ulkomaalaistaustaisia ihmisä ollut 301 000 Suomessa ja niistä miehiä 153 000.

Verrattaessa ulkomaalaistaustaisten seksuaalirikosten määrää 432- suhteessa tuohon edellä mainittuun arvioimaani 125000 ulkomaalaistaustaisten, todennäköisten miehien määriin= 0,35 %.

Suomalaistaustaiset ovat tehneet 2013  yhteensä 2018 seksuaalirikosta. Verrattaessa tätä määrää 2,2 miljoonaan potentiaaliseen suomalaiseen mieheen: tulee suhteessa prosentteina 0,09 %.

Verrattaessa lukuja 0.35 % ja 0,09 %, niin saadaan suhteutettuna ulkomaalaistaustaisen tekemät seksuaalirikoskset neljä ( 4 ) kertaa suuremmiksi suomalaisiin nähden.

****

Poliisin päättötyön perusteella on Suomessa 2013 tehty yhteensä 800 raiskausta, joista ulkomaalaistaustaisten osuus on 200 rikosta. Nämä ovat selvitettyjä rikoksia ja raiskauksien selvittämisaste on ollut 78 %.

Laskettaessa 200 ulkomaalaistaustaisten tekemää raiskausta, suhteessa minun laskemiini todennäköisiin ulkomaalaisten miehien 12 500 määrään, niin suhteessa prosenteiksi tulee = 0,16 %.

Laskettaessa 600 suomalaisten  tekemää raiskausta suhteessa 2,2 miljoonaan suomalaismieheen, niin luvuksi tulee 0,03 %.

Verrattaessa lukuja 0,16 % ja 0,03 % toisiinsa, niin ulkomaalaistaustaisten tekemät raiskaukset ovat suomalaisiin nähden viisi ( 5 ) kertaa suuremmat.

****

Poliisin päättötyön tehnyt Lassi Kotiniemi saa päättötyössään kaikkien seksuaalirikosten   suhdeluvuksi ulkomaalaisten osalta suomalaisiin nähden 2,9 ja raiskauksien osalta 4,3.

Päättötyössä on ulkomalaisten raiskauksien määrä ulkomaalaisten osalta 25 % suurempi ja muiden seksuaalirikosten kolminkertainen.

Turvapaikanhakijoiden tekemiä raiskauksia ei ole kirjattu erikseen kaikista ulkomaalaistaustaisista poiketen, ennen marraskuun 2015, mutta polisiin päättötyössä löytyy erittely väliaikaisen oleskeluluvan saaneiden kohdalla. Niitä on raiskauksien osalta 39 henkilöä ja kaikkien seksuaalirikosten osalta 61 henkilöä.

Vuoden 2013  ulkomaalaistaustaisten kaikista tekemistä rikostilastoista poliistyön päätötyönä poliisiammattikorkeakoulusta, löyty googlettamalla: ULKOMAALAISTEN RIKOLLISUUS LUKUINA

*****

Helsingin Sanomat  tutustunut saamiinsa,  hallituksen tilaamaan  Poliisiammattikorkeakoulun  tekemään tutkimukseen maahanmuuton selvityksestä. Tutkimus julkaistaan perjantaina 19.2.2016 ja siinä todetaan: Maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta. Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos selviävät paikoin nykyisestäkään tilanteesta. 

Ps.  en ota kantaa seksuaalirikoksien  määriin –  suhteessa ulkomaalaisiin ja suomalaisiin nähden ja osa tutkinnoista on kesken ja tilastot voivat vielä hieman muuttua.

Lahden MM-hiihtojen naisten viestijoukkueen paikoista tulossa valmentajien taistelu

Lahden MM-hiihdoissa hiihdetään naisten viesti maaliskuun 2.päivänä 2017. Naisten viestijoukue on varmin mitalin tuoja Suomelle ja viestipaikoista tulee ankaraa taistelua, kuten yleensä Suomen miehistä keihäänheittoon arvokisoihin.

Vaikka viestiin on aikaa vielä reilu vuosi, niin entinen pävalmentaja ja Riitta-Liisa Roposen henkilökohtainen valmentaja Toni Roponen aloitti jo spekuloinnin naisten viestijoukkueen kokoonpanosta Lahteen.

MTV:n Sportin kommentaattori Roponen sanoi maailmancupin viestissä, Anne Kyllösen perinteisen osuuden jälkeen: tämä ratkaisi sen, että Anne Kyllönen ei ainakaan hiihdä perintäistä osuutta Lahden MM-viestissä.

Anne Kyllönen on kuitenkin hiihtänyt sen jälkeen hyviä kisoja ja voittanut Roposen selvästi. Voisi yhtä hyvin Annen valmentaja Magran Dalen sano, että Riitta-Liisa ei ainakaan hiihdä Lahden viestissä…

Katsoessa Suomen naishiihtäjiä vallankin valmentajien osalta, niin tulee mieleen se, että valmentajilla tulee naisten viestijoukkueen valinnoissa enemmän  parran pärinää, kuin itse hiihtäjillämme.

Viestiin ehdokkaat ja heidän valmentajansa

Varmaa on vain, että Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski valitaan viestiin nykykunnossaan ja terveenä ollessaan. Hiihtäjistämme muut potentiaaliset ehdokkaat ovat: Anne Kyllönen, Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Roponen, Mona-Liisa Malvalehto, Laura Mononen ja Kaisa Mäkäräinen vapaalle osuudelle.

Yhteensä siis kahdeksan ( 8 ) naishiihtäjäämme on tyrkyllä mitalijahtiin naisten viestijoukueeseen. Mielenkiintoisen sekamelskan tekee Hiihtoliiton valmentajien ja henkilökohtaisten valmentajien ristiin meneminen valintakuvioissa.

Painavan sanansa on sanottavana Hiihtoliiton kuvioissa olevilla valmentajilla ja huoltajilla, joilla on myös maajoukkueen sisällä omia henkilökohtaisia valmennettavia.

Valinnat tekee varsinkin vaikeaksi, jos hiihtäjät ovat samantasoisessa kunnossa keskenään ja hiihtäneet ristiin kauden aikana kilpaillessa.

Tässä naisten viestiin ehdokkaat ja heidän mielenkiintoiset valmentajakiemurat ristiin maajoukkuevalmentajien kesken.

Hiihtoliiton valmentajat: Päävalmentaja Reijo Jylhä, valmennuspäällikkö Eero Hietanen, Teemu Pasanen maajoukkueen valmentaja, Olli Ohtonen sprinttijoukkueen valmentaja, Jussi Piirainen nuorten valmentaja ja Matti Haavisto maajoukkueen huoltopäällikkö.

Kerttu Niskanen – henkilökohtaisena  valmentajana nuorten maajoukueen valmentaja Jussi Piirainen

Krista Pärmäkoski – henkilökohtaisena valmentajana toimii hiihtomajoukkueen huoltopäällikkö Matti Haavisto

Laura Mononen – henkilökohtaisena valmentajana  Lauralla, maajoukkueen valmentaja Teemu Pasanen

Aino-Kaisa Saarinen – henkilökohtainen valmentaja maajoukkueen päävalmentaja Reijo Jylhä

Mona-Liisa Nousiainen  –  henkilökohtaisena valmentajan viimeisen tiedon mukaan olisi Reijo Jylhä

Anne Kyllönen – valmentajana entinen maajoukkueen päävalmentaja Margan Dalen

Riitta-Liisa Roponen – henkilökohtaisena valmentajana entinen maajoukkueen valmentaja ja aviomies Toni Roponen

Kaisa Mäkäräinen – valmentajana entinen Italian hiihtomaajoukkueen valmentaja Jarmo Punkkinen

Lisäksi Reijo Jylhä valmentaa päävalmentajan roolin lisäksi henkilökohtaisesti ainakin Sami Jauhojärveä, Martti Jylhää ja Susanna Saapunkia. Jussi Piirainen maajoukkueen Juho Mikkosta. Olli Ohtonen henkilökohtaisesti Iivo Niskasta ja Toni Roponen Matti Heikkistä.

Miehissä ei kuitenkaan valintojen osalta tullene vaikeuksia viestiin, kuten naisissa. Naisten valintaan vaikuttaa vielä vapaan ja perinteisen osuuksien jakaminen ja lisäksi muun kisaohjelman vaikutus valintoihin.

Näyttää kuitenkin siltä, että Lahden kisaohjelma on sen verran ”väljä”, että muut lajit ei sotke valintoja palautumisen ja valmistaumisen osalta viestin valintoja ajatellen. Armonpaloja kyllä voivat valmentajat toisaalta antaa hiihtäjille valinnoissa parisprintti-viestin ja normaalin viestin välillä?

Jatka Kaisa Mäkäräinen vielä ensikausi

Naisten viestijoukue voittaa hopeaa tai vähintään pronssia Lahden MM-kilpailuissa, hiihtipä ketkä tahansa edellä mainituista kahdeksasta hiihtäjästä Suomen joukkueessa. Sääntöjä voisi muuttaa niin, että kaksi joukkuetta saisi viestiin laittaa MM-kisoissa, kuten maailmancupeissakin, ja Suomi saisi kaksi hyvää joukkuetta kokoon Lahden kisoihin.

Kahden joukkueen systeemillä tosin Norja ottaisi kaksoisvoiton viestissä ja Suomi jäisi pronssille.

Kaisa Mäkäräinen naisten joukkueessa toisi 10 000 katsojaa lisää Lahteen ja sitäkin puolta kannattaa miettiä naisten joukuetta valittaessa, jos muuten tasavahvoja ovat hiihtäjämme.

Kaisa jos nyt jo heti  valitaan Lahden MM-kisojen naisten viestijoukueeseen, niin hän jo sen takia joutuu ”puolipakosta” jatkamaan uraansa ainakin yhden kauden lisää ja sehän on vain hyvä asia.

Toinen juttu, mitä sanovat naisten hiihdon maajoukkueen hiihtäjät tästä asiasta, mutta ennakkoluuloton ja rohkea pitää uskaltaa olla valinnoissa.

Ampumahiihdon MM-kisat järjestetään 2016 jo helmikuussa 8. – 19.2. Itävallassa ja se ei sotke Mäkäräsäisen valintaa viestiin. Toisaalta samaan aikaan kilpaillaan Etelä-Koreassa ampumahiihdon maailmancupia 26.2. – 5.3. ja ne menee päällekkäin Lahden kanssa.

Naisten viestijoukkue

Naisten viestijoukkue voitaisiin aivan nyt jo valita, niinhän ne valitsee yleisurheilijoitakin jo vuotta ennen arvokisoja. Silloin ei enää loppuvaiheessa tulisi riitoja ja paineita hiihtäjien ja valmentajien kesken valinnoista.

Viisi kilometriä on vielä niin lyhyt rykäisy, että hiihtäjiemme välillä ei isoja eroja pysty olemaan.

Puolueettomasti valittaessa – joukkue olisi äimistelijän näkökulmasta seuraava:

Suomen I-joukkue

1.osuus perinteisellä – Kerttu Niskanen    suksimerkki Rossignol

2.osuus perinteisellä – Anne Kyllönen      suksimerkki Fischer

3.osuus vapaalla – Kaisa Mäkäräinen         suksimerkki Fischer

4.osuus vapaalla – Krista Pärmäkoski       suksimerkki Madshus

Varalla Riitta-Liisa Roponen

Suomen II-JOUKKUE

1.osuus perinteisellä- Aino-Kaisa Saarinen    suksimerkki  Rossignol

2.osuus perinteisellä – Laura Mononen            suksimerkki Rossignol

3.osuus vapaalla – Mona-Liisa Nousiainen     suksimerkki Peltonen

4.osuus vapaalla – Riitta-Liisa Roponen         suksimerkki Fischer

…JA NE ON SIINÄ JA PULINAT POIS…

Miesten viestiin ei ole vielä muita varmoja, kuin Ivo Niskanen aloitusosuudelle  (kuntoutuu vielä varmasti ) ja Matti Heikkinen ankkuriksi. Nämä kaksi voidaan jo valita!

Tosiaan mielenkintoista tulee olemaan nuo joukkueiden valinnat valmentajien suhteesta valmennettaviinsa nähden ja niistä tuleviin suosimisiin ja jääviyksiin nähden.

Reijo Jylhähän Falunin-MM-kisoissa taisi antaa hiihtäjien itse keskenään päättää mitalijoukkueen hiihtäjät  lippuäänestyksellä, kuin eduskunnassa puhemiehen valinta konsanaan..

Naisemme saavuttivat hienosti pronssia ja Anne Kyllönen putosi pois joukkueesta. Riitta-Liisa tosin hiihti hienosti silloin oman kolmannen osuuden, mutta ne on menneen talven lumia.

Joukkue oli slloin 1. Aino-Kaisa, 2. Kerttu, 3.Riita-Liisa, 4. Krista.

Jos on hankalat keliolosuhteet, niin valintoihin voi vaikuttaa myös eri suksimerkeiltä eri-kelialueille saatavana oleva hyvä suksitallien kalusto, sekä  hiihtäjien omien merkkiensä henkilökohtaiset  omat sukset!

Onko suksitalleillakin vielä oma sanansa sanottavana kabineteissa valintoihin ja voiteleeko maajoukkueen huoltopäällikkö Matti Haavisto parhaiden valmennettavansa Krista Pärmäkosken sukset!

Jos kaikki edellämainitut naishiihtäjämme ovat tasaväkisessä kunnossa, niin ongelmia valinnoissa tulee varmasti ja medialla juttua -suosiko valmentaja sitä ja sitä hiihtäjää ja varsinkin viestin jälkeen jos joku valituista sattuu epäonnistumaan..

Ärjänsaari on myynnissä ja yrittäjälle olisi saarella monta markkinarakoa – arvo saarelle arvioitu puineen 1,5 miljoonaa ja omavaraisen tuulivoimalan voisi saarelle pystyttää!

Kainuun merellä Oulujärvellä oleva UPM:n omistama Ärjänsaari on ollut kajaanilaisten unohduksissa jo kohta kymmenen vuotta UPM:n Kajaanin paperitehtaan sulkemisen jälkeen. Korkeintaan prosentti kainuulaisista siellä on ikinä käynytkään – muuta kuin nähnyt kuvista, sekä  kuullut saaresta salaperäisiä  kertomuksia! Tuskin näistä hakkuista vastustavista edes pieni osa on ennen tiennyt saaresta yhtään mitään.

UPM:n aloittaessa nyt siellä yllättäen tuulikaatojen keräilyn ja hakkuunsa talvella: on koko kansa herännyt viherpiipaloitten-Greanpeacen  tukemana vastustamaan näitä UPM:n omilla maillaan tekemiä metsätöitä !

Ärjänsaressa aloitettuja hakkuita ei keskeyttänyt Geeenpeacen hyökkäys saarelle, vaan äikillinen kevääntulo ja jäätien sulaminen. Vieremän Ponssen korjuukonieita ei olisi saatu enää manterelle takaisin tuotua ja sen vuoksi hakkuut keskeytettiin.

Hakkaamattomia  puita on tosin vielä paljon Ärjässä jäljellä ja uutta kasvaa kokoajan tilalle ja uusia talviakin tulossa! Uusi saaren omistaja voisi pistää niillä myös rahoiksi, jos luonnonsuojelijat eivät niitä hakkuita vastustaisi.

Greenpeacelaiset olivat yöpyneetkin saaressa ja vieneet omat pilkkeensä repussa hiihtämällä saarelle, että saaren puustoa ei hukata. Tuontipuiden varassa ja niiden loimussa käsiään olivat luonnonsuojelijat lämmiteleet yönsylissä. Hakattuja puita ei vielä tänä keväänä saada saarelta pois ja niillä ei tosin ole kiirettäkään sieltä pois haalata.

Uittonäytöksiä ja tikkuviinaa

Minne ne nämä Ärjänsaaren Kainuun Ely-keskuksen poikkeusluvalla hakatut puut myydään menemään?

Puita ei kannata UPM:n kuljettaa lähimmilleen puunjalostustehtaillensa: Jämsänkoskelle, Kaipolaan ja ei Raumallekkaan asti kuljetuskustannusten vuoksi – sillä ei kannattanut UPM:n Kajaanin tehtaittenkaan roudata valmista paperia Kajaanista asti kustannusten vuoksi etelän lehtiin painettavaksi. Tosin osasyynä tehtaan alasajoon olivat myös paperimiesten ja -naisten ylisuuret palkat!

UPM:n Ärjän hakkuupuilla lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla. Puita ei rahtata   myöskään etelän  biotuote- ja bioetanolitehtaille – ei Äänekoskelle valmistuvalle biotuotetehtaalle selluksi, eikä niitä viedä Kuopioon, eikä kauaksi Lappeenrannan Kaukasukseenkaan asti.

Sisäpiirin tietojen mukaan Ärjän puut myydään ensin UPM:n entiselle sahalle – yksityiselle Pölkky Oyn omistamalle Kajaaniwood OY:lle Thisenniemelle.

Sieltä”  ärjän puista” tuleva puru ja jäte kuljetetaan lyhyellä matkalla Renforsin rantaan valmistuvalle St1:n bioetanolitehtaalle. 

Sisäpiirin tietojen mukaan St-ykkönen alkaa valmistaa biotehtaalla jo 70-luvulla Alkon lopettamaa legendaarista Pöytäviinaa uudestaan  Alkon monopolin lisenssillä!

Pöytäviinaahan alussa valmistettiin aikoiaan ensin puun sulfaattitehtaitten jätöksistä ja sillä sitä kutsutiin kansanomaisesti ”tikkuviinaksi”. Sisäpiirin tietojen mukaan ST1 aikoo lisätä ripauksen  valmistuprosessissa kainuulaisia olkia pöytiksen joukkoon ja saadaan viljanmakua vähän juomaan lisätyksi.

Pöytäviinan etikettiin tulee: valmistettu Ärjän puista ja aidosta kainuulaisesta viljasta. Etikettiin myös Äjänsaaren silhuetti kuvattuna yläilmoista. Ärjänsaaren tuleva mahdollinen yksityinen ostaja saa korvauksen tästä saaren kuvasta Pöytäviinapulloissa biotehtaan yrittäjältä.

Ainut pelko vain on, että saako enää kainuulaisia olkia mistään peltojen ollessa paketissa ja pitääkö olet Hämeenkyrön viljavainioilta Kainuuseen asti viinatehtaalle toimittaa!

Kainuuseen on suunniteltu myös sellu-biotuotetehdasta ja siihen rahoitusta kaavaillaan ja julkistakin rahaa on jo myönnetty. Biotuotetehdas pitäisi tukea rakenteilla olevaa St-ykkösen viinatehdasta, paikkallisia sahoja ja metsänomistajiakin puun myynnillä.

Tämä suunniteltu sellutehdas on kuitenkin niin pitkässä kuusessa ( ärjän männyssä ), että ei ehdi kilpailemaan Ärjän puista St-ykkösen ja Pölkyn kanssa. Sikäli vielä hankalaa, että jotkut politikot ovat suunnitelleet sellutehtehdasta rakenettavaksi kauas Paltamon perälle asti!

Uittomiehille töitä luvassa

Sisäpiirin tietojen mukaan puut Ärjästä uitetaan vanhan tavan mukaan vesiteitse. Entisen Oulujoen Uittoyhdistyksen omistama S/S Kouta-laiva vetää puunippuja Thisenniemelle ja vanhoja vielä elossa olevia uitomiehiä on kyselty jo töihin, minullekkin jo soiteltiin, sillä olen ollut kolme kesää töissä uitossa  Sotkamossa Tenetin virralla keksiin nojaten 70-luvun taitteessa..

Puukuorma uitettaisiin Ärjän satamasta ja se kävisi mutkan Kalkkisillan vierasvenesataman luona pyörähtämässä ja uittonäytöksiä olisi tervaveneiden näytöksien tapaan turisteille sekä kainuulaiselle kansalle. Tukkipojat olisivat tientenkin lautalla mukana  ja -hiio hoi!

Äimistelijän mielestä näin olisi käyttöä myös kalliiksi tulleella ja turhalla vierasvenesatamalle, jolla ei ole muuten ollut tähän asti mitään käyttöä.

Riippuliitoa, metsägolfia, suunnistusta, villieläimiä, mönkijä-ajeluja, tuulimyllyjä, teatteri-esityksiä Ärjän rosvoista, rosvopaisteja, lumilautailua hiekkatörmällä, purjelautailua, vesiskoottereita,  näkötorni, lintutorni, Run Extstremeä ja anniskeluoikeuksia…

Äimistelijä kävi toissa kesänä Ärjässä ja kun saaren matkalaiset odottivat vesibussia, niin laiturin kaide petti yhden tytön nojatessa siihen ja lauta petti myös laiturilla erään matkustajan astuessa siihen. Laituri on nyt uusittu.

Hakkuut ei haittaa mitään Ärjän saarella. Siellä on harrastettu paljon riippuliitoa ja nyt hakkuiden avulla sinne saadaan vielä paremmat tuulet puhaltamaan metsän aukkojen välistä. Sisäpiirin mukaan sinne suunnitellaan Suomen suurinta riippu- ja varjoliitokeskusta ja Ärjä alkaa heräämään uudestaan henkiin.

Sitä tuttua Ärjän männyn havun tuoksua tulee lisää myös hakatuista puista.

Yrittäjän kannattaa myös hakea saarelle täydellisiä anniskelulupia, ainakin Pöytäviinalle.

Pitkään suunniteltu Oulujärven penger-ylitystie kanattaa nyt ehdottomasti tehdä ja siitä sivutie-pisto Ärjään, niin matkailu alkaa kukoistamaan ja raha liikkua näillä ideoilla varmasti.

Nämä bio-energiaa tuottavat tuulivoimalat olisivat myös Ärjän yksi mahdollisuus hyödyntää saaren olemassa oloa. Sitä eivät luonnonsuojelijat ainakaan vastustaisi ja tuleva saaren yrittäjä voisi siitä tehdä omavaraisen sähköntuotto-yhtiön saarelle.

Metsägolf onnistuu myös hyvin Ärjän kangasmaastoissa ja suunistuskarttaakin kannattaa suunitella ja suunnistuseuroille leirejä pitää Ärjässä. Lisäksi hyvä järjestää Ärjässä suosittuja polkujuoksu-kilpailuja ja Run Extreme seikkailukisoja.

Jonkinlainen villieläintarha olisi myös yksi matkailuvaltti.

Erilaiset kesäteatteriesitykset Ärjän rosvoista rosvopaisteineen toisivat myös ihmisiä tuhansittain saarelle.

Kunnon Ärjän musiikki-festarit huippuesiintyjineen pitäisi järjestää ainakin kerran kesässä Manamansalon saaren tapaisesti.

Ravintola ja tanssit tietenkin ainakin kesällä kerran viikossa.

Yksi kerrostalo pystyttää ja perustaa siihen hotelli saaressa yöpyjille  kunnostettujen mökkien lisäksi. Hyvin hoidettu teltta-alue pitäisi tietenkin olla luontoa kaipaaville.

Mönkijöitä olisi saaressa vuokrattavana omille reiteilleen hupiajelua varten ja vesiskoottereita Oulujärven laineille purjelautailun lisäksi.

Ne Ärjän munkit ja pizzat olisivat jo käsite…

Lintu- ja näköalatornista voisi bongaillla lintuja!

Rantalentopallo-kenttiä joka kohtaan ja uudet tenniskentät nykyaikaisilla päälysteillä kilpailemaan Vuokatin Urheiluopiston ja Katinkullan kanssa.

Hiihtoladut talvella tietenkin pidetään Kajaanin kaupungin toimesta auki ja jos tie saadaan tehtyä Ärjään, niin karanaaveille myös oma gamping-alue.Ärjää poikii monella tavalla Kajaanin ja Kainuun taloutta, kun se vaan osataan hyödyntää naturoista huolimatta! Ei pelkät humisevat hongat ketään lämmintä, jos niitä käydään siellä joskus ihastelemassa – bisnes on bisnes ja ennen kaikkea se tuo sitä kaivattua työtä Kajaaniin ja Kainuuseen.

Saarihan on siis julkisessa myynissä, että siitä vaan hakkuiden vastustajat tai puoltajat – ei muuta kuin ostelemaan mielenrauhan saamiseksi!

Äimisteljiän pelkona on vielä, että joku viherpiipalo vie sinne vielä liito-orava papanoita ja sitten ne vasta hakkuut loppuu kokonaan ja saarta ei osta kukaan. Näyttää loppuvan Tampereen raitiotien suunnitelmakin, kun Hervannasa löytynyt taas niitä liito-oravan papanoita.

Yrittäjäkään ei jatka enää Ärjänsaaren laivaliikennettä, ravintolan pitoa ja mökkien vuokrausta ensikaudella. Käyväksi hinnaksi puuarvoineen on arvioitu Ärjälle 1,5 miljoonaa euroa.

Valtio ja Kajaanin kaupunki tuskin uskaltavat saarta ottaa harteilleen jo kansalaisten painostuksen takia ja heistä ei ehkä olisi tällaisen bisneksen tekijäksikään.

IDEARIKKAALLE YKSITYISELLE YRITTÄJÄLLE TUHANNEN TAALAN PAIKKA , JOS VAIN EI PELKOA OLISI LUONNOSUOJELIJOISTA, MITÄ OMALLE TONTILLEEN SAA RAKENTAA!

UUDELLA OMISTAJALLA MAHDOLLISUUS KÄYNNISTÄÄ  MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAINEN RANTA-ASEMAKAVAN LAATIMISPRPOSESSI.

KUKAANHAN EI TUODA SAARTA YRITTÄJYYTEEN OSTA, JOS MITÄÄN SINNE EI SAA RAKENTAA JA PELKÄT HUMISEVAT HONGAT EIVÄT ELÄTÄ, VARSINKIN JOS NIIDENKIN HAKKUUT ESTETÄÄN!

EDIT artikkelia muokattu ajankohtaiseksi alkuperäisestä helmikuisesta blogista

MUTTA SE OULUJÄRVEN YLITYSTIE PITÄÄ TEHDÄ JA SIITÄ PISTOTIE TAI SILTA ÄRJÄNSAAREEN- JA TIETENKIN RAKENNUSLUVAT HETI SAADA VOIMAAN

Therese Johaug pärjäisi suomalaisille kansallisen tason mieshiihtäjille helposti

Holmenkollenin naisten yhteislähdön 30 km perinteisellä voitti norjalainen Therese Jogaug ylivoimaisesti, 3.46 erolla seuraavaan kilpailijaan ja Suomen Anne Kyllönen oli kolmas. Suomen hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala oli kirjoitellut twitterissä: Johaug pitäisi siirtää miesten sarjaan kilpailemaan!

Iltasanomissa entinen kilpahiihtäjä Jari Isometsä  väittää kuitenkin, että miesten sarjassa hiihtäessään Johaug ei saisi maailmancupeista pisteen pistettäkään.

Isometsä kommentoi, että Johaugin karattua, muu pääjoukko välillä himmaili keskenään vetovuoroissa ja eivät hiihtäneet enää tosissaan voitosta, vaan keskittyivät muihin mitalisijoihin.

Therese Johaugaan ei varmaan enää revittänyt täysillä  ylivoimaisessa johdossaan ja kertoi maalissa että voimia jäi vielä tallelle paljon kovempaankin vauhtiin.

Äimistelijän mielestä hyvinkin Johaug pärjäisi parhaassa kunossaan ja onnistuessaan maailmancupin  pisteille miesten sarjassa kilpaillessaan. Ainakin hän  voittasi suomalaiset kansalliset mieshiihtäjät helpostikin maajoukkueporukan ulkopuolelta.

****

Italialainen maastohiihtäjä Manuela Di Centa hiihti kerran maailmancupin kilpailuissa tai MM-hiihdossa samoja aikoja miesten kanssa, kun vielä naisilla oli ohjelmassa vapaan 15 km matka.

Ainakin Lillehammerin olympialaisissa 1994, hän voitti naisten vapaan 15km kilpailun ajalla 39.44 ja seuraava Ljubov Jegorova hävisi hänelle 1,15 minuuttia. Silloin miehet hiihtivät takaa-ajona 15 km ja siitä ei ole yksittäistä aikaa tiedossa, muuta kuin Björn Daehlien tunnin yhteisaika.

Jossain arvokisoissa kuitenkin muistelen Centan ”päässeen” ajallaan viidenneksi, samalla matkalla ja tyylillä miesten vastaavaan kilpailuun Centan aikaa verrattaessa, mutta tosin kilpailut olivat eri päivinä.

****

Kajaanissa hiihdon SM-kilpailuissa 2001: Kaisa Varis voitti naisten 30 km vapaan yhteislähtökilpailun ajalla 1.30,47. Hopelle hiihtänyt Kati Sundqvist hävinnyt Kaisalle jo melkein 6 minuuttia.

Miehet hiihtivät muutamaa tuntia myöhemmin vastaavan kilpailun 50 km matkalla ja siinä  oli 30 km kohdalla, miehillä huonompi väliaika kuin Variksella. Tosin keli ehkä vähän heikeni miehillä, mutta ei paljoa, sillä olin katsomassa noita hiihtoja.

Kajaanissa miesten mestariksi hiihtäneen Valkeakosken Hakan Sami Pietilän voittoaika 50 km kilpailussa oli 2.25,54 ja toiseksi tuli Joensuun Sami Repo.

Miesten keskivauhdiksi tulee kymppiä kohden 29 minuutia ja Varikesella kymppiä kohden 30 minuuttia. Miehet lopussa vähän kiristäneet vauhtia ja Kaisa höllännyt  ylivoimaisessa johdossaan lopussa.

Kajaanissa naisten kolmellakympillä tuli neljänneksi Annmari Viljanmaa, joka on nyt kansaivälisen hiihtoliiton, FIS:n DI arvokisoissa. Martin Johnsrud Sundby luisteli selvääkin selvemmin Iltalehden videokuvassa, voittaessaan perinteisen 50 km yhteislähdön Holmenkollenilla. Viljanmaa oli sanonut, että nyt oltiin inhimillesesti ihmisen puolella Sundbyn kotikisoissa ja ei häntä hylätty…

Hohhoijaa..mitä merkitystä enää säännöillä on olemassakaan, kun niitä ei kunnioiteta ja edes yritetä noudattaa..

****

Kaisa Varis kärysi myöhemmin EPON käytöstä kahteenkin kertaan, vuosina 2003 ja 2008 ja Manuela Di Centaakin on epäilty. Kovaa kuitenkin hiihtäneeet ja Therese Johaug sasi pisteitä miesten kipailuun osallistuessaan maailmancupeissa, Isometsän väittelyistä huolimatta ja ainakin pärjäisi kevyesti somalaisille kansallisen tason mieshiihtäjillemme.

Ei  se sen kummempaa ole, kuin nykyiset maailman parhaat naiskestävyyjuoksijat voittavat ajoissa jo parhaat suomalaiset miesjuoksijamme kevyesti.

Kirjoittelin aikaisemmin täällä äimistelyssä 12.1.2015 otsikolla: Marit Björgen hiihtäisi Jämillä SM-hiihdoissa miehissä kymmenen joukkoon.

Therese Johaug on nyt paremmassa kunnossa, kuin Björgen tuolloin ja hiihtäisi SM-hiihdoissa miesten sarjassa kuuden sakkiin kevyesti.

Marit Björgenikin on tulossa takaisin synnytyksen jälkeen, suomalaisten riesaksi entistä ehommassa kunnossa…

Kerran aikoinaan eräs suomalainen kansallisen tason mieshiihtäjä sanoi, että hänen on lupa lopettaa kilapaileminen siinä vaiheessa,  kun häviää ajoissa naiselle. Niin sitten hävisi ja naulasi suksensa viistuumilla nauloilla navetan seinään ja siellä ne on vieläkin…

Edit  Therese Johaug hiihtänyt Tourilla tammikuussa Val di Fiemmessä Alpe Cermisen loppunousun nopeimmin, kuin yksikään ruotsalainen mieshiihtäjä!

Luistelutyylin huumaa 80-luvulla hiihdossa – jopa kuntoladuilla latujen rikkojat ja perinteisen taitajat tappelivat keskenään !

Hiihdon luistelytyylin, nykyisen vapaan esi-isäksi Suomessa muistetaan pitkien matkojen hiihtäjä Pauli Siitonen, joka käytti yksipuoleista ”lylyä” jo 70-luvulla toisen ultrahiihtäjä Alpo Virtasen kanssa. Kumpi lienee tuon ensin keksinnyt ja väitetään jopa Alpo Virtasta sen keksijäksi ja tarinoitten mukaan Pauli Siitonen opetteli ja matki sitä Alpon perässä Keski-Euroopan pitkänmatkan hiihdoissa.

Tosin on väitetty luistelua käytetyn hiihdossa jo maakuntaviesteissä aikoinaan maanteillä voiteitten kuluessa ja samoin hiihtosuunnistajat käyttivät sitä vaistomaisesti tiepätkillä ja hankikeleillä oikoessaan. Järvien jäillä keväisin mentiin luistelemalla jo 60-luvulla.

Suomessa olivat ladut kuitenkin tuolloin 70- ja 80 luvuilla vielä kapeita ja reitit mäkisesssä metsikössä, niin sen vuoksi luistelulla eteneminen oli vaikeata. Amerikkalainen hiihtäjä Bill Koch toi yksipuolisen luistelun ensimmäisenä suuren maailman tietoisuudeen Oslon MM-hiihdoissa 1982 ja hän voittikin tuona vuonna hiihdon maailmancupin.

Suomessa on kuitenkin omittu Pauli Siitosen kehittäneen sen aikaisen luistelun ja tyylille on annettu nimikin – Siitonen Step. Siitonen oli pr-miehenä Blizzard merkiselle sukselle ja siinä ei ollut olasta keskellä ollenkaan ja puhuttiin ensimmäisen kerran ns.”luistelusuksesta”.

Sarajevon olympialaisissa 1984  alettiin jo käyttää jonkin verran luistelutyyliä joidenkin maiden hiihtäjien keskuudessa ja suomalaiset hiihtäjät  harjoittelivat sitä ”salaa”, mutta kilpailuissa se ei ollut vielä yleistä. Nyt tosin salaa yritetään luistella perinteisen kilpailuissa,  televisionkin silmän seuratessa mukana.

Suomessa herättiin kuntoilijoidenkin ja kansallisten hiihtäjien taholta luistelemaan suksilla, kun Kari Härkönen räjäytti pankin, voittaessaan Seefeldin MM-hiihtoissa  15 maailmanmestaruuden yksipuolisella luistelulla ja Juha Mieto oli siinä kisassa vanhalla tyylillä vasta sijalla 52.

Tosin erä sisäpiirin tietoinen sanoi minulle, että Härkönen ei olisi voittanut mestaruutta, jos ruotsalainen hiihtäjä Gunde Svan ei olisi katkaissut parhaita Kneisseleitään ennen starttiaan ja Gunde jäikin kisassa peräti viidenneksi.

Kansainvälinen hiihtoliitto äimisteli: mitä tehdä hiihdolle! Se yritti estää luistelua ja järjestäjät tekivät kisoihin suoja-aitoja kilpalatujen varrelle, jotta luistelu estettäisiin. Lisäksi tuli kieltotauluja, millä pätkällä ei saa luistella ja hiihtäjät käyttivät jopa pitoteippejä välillä ja ne kesken kilpailun tiimellyksessä revittiin pois suksien pohjista.

Kansainvälinen hiitoliitto teki päätöksen 1985 kesällä hiihdon jakamisesta kahteen tyyliin; perinteiseen ja luisteluun. Ensimmäisen kerran kaksi hiihtotapaa oli virallisesti käytössä Obertstorfin MM-hiihdoissa 1987.

Sillä päätöksellä ”pelastettiin” perinteinen hihto, sillä harrastajatkin matkii kilpailijoita ja  muuten perinteinen hiihto olisi loppunut ja haudattu kokonaan historiaan.

Tosin yhdistetyssä ja ampumahiihdossa käytetään vain luistelua ja hirvenhiihdossa vain perinteistä tyyliä.

*****

Ristijärveläisen Kari Härkösen mailmanmestaruden  jälkeen hiihtoniilot Suomessa havahtuivat kylmään todellissuuden, sillä jos meinaa pärjätä ja illalla valaistuilla ladulla mennä toisista edelle, niin on pakko oamaksua tämä uusi tyyli!

Härkösen mestaruuden jälkeen kuntoladut olivat samana iltana pakkasesta huolimatta tupaten täynnä uuden tyylin harjoittelijoita. Kaveri kertoi Kajaanissakin samana iltana olleen Laajankankaan pienellä valaistun ladun pätkällä melkoinen suihke, kun vanhat mummotkin yrittivät opetella sitä luistelua.

Hupasiakin piireteitä sai tämä Kari Härkösen laukaisema tyylisuunta! Ladut olivat tuolloin kapeita ja yksi latu keskellä tai pari latua vierekkäin. Tilaa varsinaiselle luistelupotkulle ei juuri ollut ja nämä luistelun opettelijat rikkoivat tietenkin perinteisen ladun vanhoilta uskollisilta perinteisen jääriltä, jotka yrittivät epätoivoisesti edetä luistellijoiden ladulle syytämistä lumipaukkuista huolimatta.

Tiedän monta tarinaa ja melkoisia sotia tapahtui hiihtäjien kesken näistä latujen särkemisestä ja nimiä ei kehtaa tässä mainita. Kerran eräs luistelua opetteleva rikkoi latua, yrittäessään härppiä hyvän perinteisen hiihtäjän ohi Kajaanin Kieronmäen ladulla.

Perinteisen mies oli sanonut luistelijalle:” älä hyvä mies luistele, kun rikot vain ladun ja et edes osaa kunnolla luistella…parempi kun menisit vain sinäkin sitä perinteistä tyyliä”…..

Vastaus oli ollut luistelijalta, että haista sinä se tuttu v..

Nykyäänkin tosin kulee vielä noista kahinoista valaistuilla laduilla iltaisin, kun toiset ovat tukkona nopeimmille kiitäjille

****

Pitovoidepurkkeja ei ollut enää edes 80-luvun puolessa välissä urheilukaupoissa myynnissä. Pidin niitä kuitenkin kaiken varalta kohtalaisen määrän ja äimistelin kun Kajaanin Centrumille tuli työväenkauppaan porvariseurojen hiihtäjiä voiteen ostoon, jotka eivät olleet siellä ilmisesti poliittisista syistä  ennen käyneet kaupoilla.

Eriskummallista olikin, että kuntoilijat hampaattomista mummoista alken lapsukaisiin,  yrittivät luistella ja monet kilpahiihtäjät vielä käyttivät pitoja perinteisen kisoissa mäkisten ja kapeitten ladujen vuoksi.

Kävin tarkistamassa Kajaanissa kolmen urheilukaupan voidehyllyt ja niillä tosiaan oli vain muutama jo vanhettunut Rexin pitovoidepurkki myynnissä ja minä möin Rodea vielä paljonkin.  Olin hissukseen ja sanoin kilpailpaileville kaupoille, että tosiaan ei kannata enää pitoja pitää myynnissä..

*****

Toispuoleisen Siitosen, Härkösen ja Kochin step-tyylin jälkeen alettiin harjoittaa kaksipuoleista vuoroluistelua, monilla se oli aluksi sitä ”ankan” taaperrusta ja sitten siirryttiin kuokkaan, joka on jo vanhanaikaista, sillä nykyisin mennään sillä Wassberg-tekniikalla.

Lisäksi on vielä olemassa tämä pitkäliukuinen Mogren-tyyli, joka sopii tasaille liukkaille keleille – sauvoilla työnnetään joka toisella potkulla tasapainottaen hiihtoa kovassa vauhdissa.

Välineet olivat alussa luistelussa perinteisen vermeitä. Suksitehtaan hoksasivat kuitenkin ”markkinarakoa” ja markkinoille alkoi tulla erikoisluistelusuksia. Todellisuudessa ne olivat samoja perinteisen suksia: kärkeä muodikkasti vain katkaistu tylpäksi ja SKATE-sana tekstattu suksimerkin jälkeen.

Fischer laittoi teräskantit suksiin, jotta niillä potku paranesi ja Karhu teki köliolas-suksen markkinoille, todellisuudessa vain kaksi uraa suksen pohjaan ja sitä kutsutttin köliksi.

Monet virittelivät itse perinteisen suksiaan luistelusuksiksi. Hiihtäjät sahasivat terävän keulan pois suksista, muuttivat siteeen paikkaa ja vielä liimasivat tai laittoivat teipeillä markan kolikoita suksen kantaan kiinni suksen swingin tasapainottamiseksi.

Kajaanissa eräissä kansallisen hiihdoissa, meinasi eräs veteraanihiihtäjä tehdä protestin toisesta veteraanista, kun se oli voittanut näillä ”itsevirittämillään” luistelusukislla ja sellainen oli sääntöjen mukaan kielletty. Oli kai kuulemma vetänyt lopussa protestinsa pois…

Luistelusukset kehittyivät myöhemmin ”oikeiksi” luistelusuksiksi jäykkyyksiltään ja profiileiltaan paremmiksi, sekä lyhenivät. Pitkiä saikaroita ne alussa olikin. Nyt niitä onkin jo eri malleista mistä valita erilaisille keleille ja alustoille liiaksikin asti.

Sauvat pitenivät, monot jäykistyivät ja tuli vartta lisää ja siteisiin tuli jäykempiä joustopaloja suksen kontrollin helpottamiseksi.

Mikähän lienee seuraava tyyli ja keskintö. Varmaan se vanhankansan lyly tulee uudestaan, jossa lyhyemmällä suksella annetaan vauhtia pitemmälle suksella Siitosen Step tapaan.

Kuka lienee loppupelissä tuon luistelutyylin keksinytkin, nythän tosin puhutaan vapaasta tyylistä.

Se lienee kuitenkin varmaa, että silloin Kajaanissa asuessaan jo 80-luvulla, Pekka Virtkoivu keksi tasatyönnön ensimmäisenä perinteiseen hiihtoon ja sen saloja on norjalaisetkin Pekalta kyselleet ja nyt vasta tasatyöntö on tulossa kunniaan perinteisessä hiihdossa, vaikka kuinka uusia karva-pito pohjia yritetään kehitellä tasatyönnön surmaksi…