Kannattaako kuntoilijan ja harrastaja-kilpailijan tehdä näitä ”luulot pois” , sekä tyhjennysharjoituksia!

Maajoukkuehiihtäjä Martti Jylhä kertoi Davosin maailmancupin sprintin jälkeen tehneensä kilpailuun valmistavana harjoituksena, kilpailunomaisen harjoituksen kovalla vauhdilla viikolla ennen sprinttikilpailua. Harjoitus on ollut kovempivauhtinen, kuin itse kilpailusuoritus ja ottanut ns. itseltään ”luulot pois” !  Kansankielellä pöläyttänyt karstat pois keuhkoista  ja happi kulkenut sen jälkeen rööreissä helpommin, sekä rykäisyllä lihaksistokin on herätelty iskuun! Vetoja voinut olla useampikin. Jylhä hiihtikin Davosin sprintin hyvin, sijoittuen finaalissa neljänneksi.

Martti Jylhän hiihtoa Davosissa on jopa arvosteltu, että toiset kilpailijat hiihtivät kilpaa edellisenä päivänä ja parhaat eivät olisivat olleet mukana kilpailussa. Kyllä siellä maailman parhaat olivat mukana norjalaiset mukaan lukien. Jylhä sanoi ollen tähtäimesä Davosin sprintissä pärjääminen ja sitäkin arvosteltu, etttä liian aikaisin ja ”väärään” aikaan hän on ollut kunnossa.

Aivan sama mihin aikaan arvokisojen välivuonna on kunnossa, samanarvoisia cup-kilapiluja nuo ovat joulukuussa ja maaliskuussa , hyvä kun johonkin aikaan joku suomalaisistakin menestyy.

Jylhän sprinttiin valmistavan harjoituksen pituudesta ei ole tietoa, mutta varmankin on menty joku 2 – 5 minuuttia täysillä jopa kilpailuvauhtiakin kovemmilla tehoilla. Tavallaan tässä on myös tehty kilpailujen puutteessa, kilpailua korvaava harjoitus kilpailutuntuman säilyttämiseksi.

Jylhän harjoitus eri asia kuin tyhjennysharjoittelu

Vielä muutamia kymmeniä vuosia sitten pitkille matkoille: hiihdossa Pirkan hiihtoihin ja Finlandiaan, sekä maratoneille oli muotia tehdä ns. tyhjennysharjoitus!

Siinä tehtiin noin viikkoa ennen pitkää suoritusta pitkäkestoinen 1,5 – 2 tuntia kestävä kovakin harjoitus, jossa tyhjennettiin lihaksista hiilihydraatit ja maksasta glykogeenit ja sen jälkeen ne tankattiin tavallaan täyteen lastiin- kovasti syömällä hiilihydraatteja ja erilaisia energiajuomia. Samalla harjoittelua löysättiin ja sitten oli kroppa valmis pitkään suoritukseen. Näistä  on erilaisia ohjeita, kuinka kauan ennen kilpailua tehdään tyhjennys ja miten pitkänä suorituksena ja montako päivää ennen tankkaus aloitetaan ja miten suurilla määrin. Ylitankkaus ainakin saa elimistön sekaisin ja se ei ole tarpeellista.

Nyt on käsitteet tästä aikaisemmasta perinteisestä muuttunut ja ollaan sitä mieltä, että tällainen tyhjennys ja tankkaus on jopa toisten mielestä turhaa.  Nykyään asiantuntijoitten mukaan tankkauksilla tulee olo vain liian raskaaksi ja kova tyhjennysharjoitus vain kuluttaa valmistautumista pitkään suoritukseen liian lähellä kilpailua. Nykymuodin mukaan riittää vain se, että harjoittelua kevennetään viikolla ennen suoritusta. Toinen tapa sopii toiselle.

Molemmat: Martti Jylhän ”luulot pois” harjoitus sprinttiin ja pitkänmatkalaisten tyhjennykset ovat molemmat kilpailuun valmistavia harjoituksia, mutta kuitenkin on eri asiasta kysymys. Lyhyessä kovempitehoisessa harjoituksessa ei tyhjennetä  mitään elimistön varastoja niin paljon, kuin pitempiin kilpailuihin valmistautumisessa, mutta siinäkin pitää ilmeisesti vähän tankata ainakin näillä muodikkailla energia-juomilla

Olympiavoittaja Lasse Viren yökkäili Ladan perässä

Lasse Virenin kirjassa kerrotaan Lassen harjoitelleen keväällä maantiellä juosten joka toisen tonnin ( 1000 mtriä ) kovaa ja löysäillen. Valmentaja Rolf Haikkola ajoi Ladalla vierellä ja piiskasi Lassea vetämään viimeiset tonnin vedot vielä kovempaa, vaikka juoksija oli jo armoa anelemessa, äimistelemässä ja yökkäilemässä ojan pohjalla. Jonkinlaista tietotekniikkaakin taisi olla jo silloin apuna, Lassella oli jotkut piuhat rinnassa: sykettä ja veriarvoja tarkkailtiin Ladasta käsin Haikkolan johdolla.

Viren teki viimeistelyharjoituksen 1972 Munchenin olympialaisiin Helsingissä Eläintarhan kentällä, jossa hän juoksi 5000 mtriä 10 x 50 metrin vetoina: joka toinen 50 metriä täyttä vauhtia ja väliin löysäten. Aika oli tuossa viimeistelyssä ja tyhjennyksessä 13.13  –  eli alle voimassa olevan silloisen maailmanennätyksen.

Pekka Vasalan muistelen myös tehneen samana Munchenin vuonna kovan viimeistelyharjoituksen  hiekkakuopalla melkein sammumiseen saakka. Arthur Lydiard toi Suomeen 1967 -1968, täällä valmentajana ollessaan juoksijoillemme mäkihyppelyn, jota harjoiteltiin peruskuntokauden ja kilpailukauden välissä. Monet saivat tästä jalkavaivoja tai ottivat  itseltään liian kovilla tehoilla ”luulot pois” jo ennen kipailukaudensa alkamista.

Onko sitten tarpeellisia tällaiset harjoitukset kunto-kilpailijoille; vai ovatko ne peräti vaarallisia?

Virenhän teki nämä tonnin vedot jo keväämmällä, ennen varsinaisen kilpaulukauden alkua ja sinällään ne eivät ole sanan varsinaisessa merkityksessä, viimeistelyn nimellä olevia tyhjennyksiä ja keuhkojen avauksia! Tällaiset kovempivauhtiset harjoitukset sopii ja toki niitä pitääkin olla myös kilpa-kuntoilijoille, jos nyt ei  aivan sippiin asti niissä mennä…

Tuollaiset Virenin harjoitukset sopivat vain hyvin harjoitelleille huippu-urheilijoille ja niiden kohdalla pitäisi kuntoilijoiden ja keskenkuntoisten kohdalla lukea varoitus: ei suositella kotioloissa ja ilman valvontaa…

Näiden kovien harjoitusten yksi tarkoitus on myös se, että niissä nostetaan kipukynnystä – ilman kipua ja tuskaa ei tule voittajia! Eräs kilpajuoksija sanoi, että kun tarpeeksi harjoituksissa tunnetaan kipua, niin itse kovatkin kilpailut sen jälkeen tuntuvat jopa mukavilta.

Toki noilla maksimivauhtisilla harjoituksilla voi kuntoilijakin saada hetkeksi ”piilokunnon” ilman pitkäkestoisia lenkkejäkin hetkeksi, mutta näin hankittu kunto ei kestä kauan ja toisaalta yhdestäkin yliharjoituksesta voi palautuminen kestää viikkoja. Tossut tuntuu painavilta ja mono ei ole syönnillään!

Eri asiat ovat siis: harjoitusaikana suoritetut kovat, kipukynnystä nostattavat harjoitukset ja tärkeän kilpailun alla tehtävät  terävöittävät ”luulot pois ” harjoitukset kilpailuun valmistavanan harjoituksena.

Ketkä näitä harjoituksia sitten tarvitsee! Monet pääsevät hyvään tuloskuntoon jo pelkillä peruskuntoaikana suoritetuilla pitkillä rauhallisilla lenkeillä ja ennen vanhaan kovia tuloksia saavutettiin  jo pelkästään intervalli-harjoituksilla pitemmillekkin matkoille. Runsaalla kilpeilemalla, kunto nousee ”itsestään” ja silloin näitä kovia harjoituksia ei niin paljon tarvitse tehdä.Tosin tämä intervalliharjoittelu ei ole ollut Hannes Kolehmaisen aikoihin koko aikaa täysillä tehoilla, vaan harjoituksen teho on perustunut intervalleihin ja niiden välisiin taukoihin.

Paras tulos saavuttaneen jollain noiden harjoitusten välimaastossa ja jokainen harrastaja tai kilpaurheilija voi kokeilla omien tuntemustensa, ottaen huomioon peruskuntokauden harjoittelun, kilpailuiden määrän ja omien tavoitteiden tärkeyden – noiden  kovien tyhjennysharjoitusten tarpeellisuuden ja niiden mukaan toimia harjoituksissaan.

Vielä 80-luvulla eräs kainuulainen, hyväkin suunistaja sanoi: suunnistajat eivät tarvitse mitään vetoja!

Aika on muutunut niistäkin ajoista ja harjoitteluohjelmien mukaan suunnistajatkin ottavat nykyään paljonkin niitä intervalleja ja tekevät tehoharjoittelua kilpailukaudellakin.

Muistaakseni Kainuussa oli syksyisin, vanhojen suunnistajien kertoman mukaan ”luulot pois ” nimellä oleva suunnistuskilpailu, jossa suunnistettiin syksyisissä oloissa pitkämatka Kajaanissa ja Sotkamossa.

Vielä kerran varoitus – luulot pois” ja tyhjennysharjoittelujen suhteen: tätä ei suositella keskenkuntoisille kotioloissa.

Ps Kuulin huhua 70-luvulla, että Kainuun Prikaatissa syksyllä leireilleet puolustusvoimain huippuhiihtäjät olivat vetäneet Vimpelinvaran pujottelurinnettä harjoitellessaan täysillä ylös. Menin keskenkuntoisena kokeilemaan tätä ja juoksin kuusi kertaa täysillä rinteen ylös ( enempää enjaksanut ). Jouluun asti meni pari kuukautta, että jalat tuntuivat kumman raskailta..

Todistettavasti eräs kajaanilainen himoharjoittelija on juossut tuon pujottelurinteen 50 x kertaa yhtämittaa ylös ja alas 80-luvun taitteessa…

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s