Vuoden 2015 Urheilija – Staffan Tunis, Petra Olli vai Kerttu Niskanen?

Suomen Urheilugaalassa 2016  tammikuun 12.päivänä Hartwall-Arenassa on taas se hetki käsillä, kun Urheilutoimittajien liiton valitsema vuoden urheilija 2015 julkaistaan. Yhteiskunnan silmäätekevät vaikuttajat ja politikot saavat jakaa palkintoja erilajien parhaille ja vuoden sykähdyttävämmälle urheiluhetkelle suuressa tilaisuudessa. Hyvää kuitenkin, että siinä tilaisuudessa entisiäkin menestyneitä urheilijoita on muistettu ja urheiluväki yhdessä saa kokoontua suurella joukolla kerran vuodessa muistelemaan menneitä.

Tätä kirjoittaessa Urheilugaalan virallisia ehdokkaita ei ole vielä julkaistu ja nämä kaikki ehdokaani on omasta päästäni äimistelty. Vuoden urheilijan valinta on monipuolinen katsonta: kansainvälinen menestys, menestyneen urheilijan lajin levinneisyys ja arvostus kansainvälisesti ja lisäksi usein valintaan vaikuttaa lajin arvostus Suomessa. Yleensä hiihtolajien ja yleisurheilun edustajat ovat voittaneet, vaikka muissa ”aliarvostetuissa” lajeissa on tullut enemmän kansainvälistä menestystä.

Tämän vuoden urheilijan valinnasta ei tahdo saada pakettia millään kootuksi, niin ”huonoa” on ollut suomalaisten menestys yleensäkin kansainvälisesti ja jos menestystä on tullut, niin se on tapahtunut monien mielessä suomalaisittain siinä ”väärässä lajissa”.

Vuoden urheilijan lisäksi, nähdäkseni vuoteen 2008 asti valittu myös  lisäksi vuoden naisurheilija, jos vuoden urheilija ei ole ollut nainen. Vuoden 2008 jälkeen on tilastojen mukaan valittu vain yksi vuoden urheilija, olipa hän ollut sitten nainen tai mies.

Tässä lista ehdokkaistani vuoden 2015 vuoden urheilijaksi, ensin satunnaisessa järjestyksessä: 

1. Petra Olli: Lappajärven Veikkojen painija voitti naispainissa MM-hopeaa Las Vegasissa. Samoin hänellä meriittinä alle 60 kg Euroopan mestaruus alle 23 vuotiaissa ja Rion olympilaisiin olympiapaikka Petralla on jo selvä.

2. Staffan Tunis: Hiihtosuunnistajalla on mitaleja, vaikka mistä muille jakaa. Staffanilla on kolme mitalia hiihtosuunnistuksen MM-kisoista Norjan Hamarista – keskimatkan kultaa, pitkän matkan pronssi ja sekaviestin hopeaa.

3. Mira Kaskinen: Hiihtosuunnistuksesta Miralla kolme mitalia MM-kisoista – pitkän matkan hopeaa ja kaksi hopeista viesteistä.

4. Milka Reponen: Hiihtosuunnistuksesta henkilökohtainen kulta suomalaisten keskimatkan kolmoisvoitolla ja viestin hopea.

5. Mervi Pesu: Aikaisempien vuosien mitalirohmulla hiihtosuunnistuksesta Mervillä, nyt henkilökohtainen pronssi keskimatkalla ja viestin hopea.

6. Eva Walhtsröm: WBC-liiton ylemmän höyhensarjan ammattinyrkkeilyn ensimmäinen suomalainen maailmanmestaruus Helsingissä 24.4.2015.

7. Merja Rantanen: Yllätyshopeaa kesäsuunnistuksen keskimatkalta, suunnistuksen MM-kisoista Skotlannista.

8. Rope Tonteri: Lumilautailun  MM-kisoista Kreischbergeristä big airin kultaa ja hopeaa sloestylessä.

9. Merika Enteri: Hopeaa lumilautailun MM-kisoista big airista.

10. Aino – Kaisa Saarinen: Hiihdon MM-kisoista Falunista nnaisten viestin pronssia.

11. Kerttu Niskanen: Hiihdon MM-kisoista viestin pronssi ja henkilökohtaiset neljännet sijat yhdistelmäkilpailussa ja 30 km yhteislähdössä.

12. Riitta-Liisa Roponen: Viestin pronssia MM-hiihdoista.

13. Krista Pärmäkoski: Viestin pronssia MM-hiihdoista.

14. Kaisa Mäkäräinen: Ampumahiihdon MM-pronssia Kontiolahdelta ja maailmancupin kakkossija kokonaiskilpailussa.

15. Tero Pitkämäki: Pronssia yleisurheilun MM-kilpailuista Pekingistä keihäänheitossa ja Timanttiliigan keihäänheiton kokonaiskilpailun voitto.

16. Jari Matti Latvala: Rallin MM-sarjan kakkossija vuodelta 2015.

17. Tuomas Jussila: Joensuun Mailan pesäpalloilija valitiin vuoden pesäpalloijaksi

18. Carita Toivainen: Porin Pesäkarhujen vuoden naispesäpalloilija

19. Toni Kohonen: Sotkamon Jymyssä Suomen mestaruuden pesäpallossa taas voittanut lukkari, jolla meriittejä riiittä eniten pesäpalloilijoista.

20. Jorma Kontio: Suomen menestynein ja Europan toiseksi voitokas raviohjastaja saavutti kesällä 10 000:nnen voittonsa ja on voittanut urallaan 57 miljoonaa euroa.

21. Alisa Vainio: Nuori juoksijalupaus juoksi alle 18 vuotiaaana, kaikkien aikojen kuudenneksi parhaan maratonajan naisissa Suomessa aikaan 2.33,24.  Hän alitti Rion olympiakisojen tulosrajan, mutta on vielä epäselvää, saako hän alaikäisenä osallistumisoikuden olympialaisiin.

22. Jussi Laurila: Pyöräsuunnistuksen pitkänmatkan MM-hopeaa ja viestin MM-pronssi. Lisäksi EM-pyöräsuunnistuksen pitkänmatkan hopeaa ja sprinttiviestin pronssi.

23. David Söderberg: Pekingin yleisurheilun MM-kisoissa  moukarissa kuudes sija, tuloksella 76,92.

24. Satu Mäkelä-Nummela: Kerran jo vuoden 2008 parhaaksi urheilijaksi valittu ampuja voitti hopeata ammunnan MM-kisoissa trapissa joukkuekilpailussa yhdessä Marika Salmen ja Noora Antikaisen kanssa. Satu voitti myös trapin maailmancupin osakilpailun ja maapaikan Rion olympialaisiin.

25. Ville Parviainen – Sari Viljanen: Eukonkannon MM-kisoissa Sonkajärvellä pääsarjan voitto ja maailmanmestaruus.

26. Marko Kemppainen: Ateenan olympialaisten hopemitalisti skeet-ammunnassa, voitti  miesten skeetissä Bakussa pronssia Euroopan kisoissa.

27. Marika Salmi ja Noora Antikainen: Hopeata yhdessä Satu Mäkelä-Nummelan kanssa  haulikkoammunnan MM-kisoissa skeetin joukuekisassa Italiassa.

Siinäpä ne suomalaiset Vuoden uheilija- ehdokkaat ovatkin

Edellä luettelin potentiaaliset ehdokkaat vuoden urheilijaksi 20i5. Nämä urheilijat ovat saaneet mitaleja MM- tai Euroopanmestaruus-kilpailuissa 2015 vuoden aikana tai muuten tehneet kovia tuloksia kansainvälisesti. Pesäpallon arvo pitää nostaa vihdoinkin listoille, vaikka siinä ei kansainvälistä vertailua vielä kovinkaan paljon ole.

Golfissa ja tenniksessä ei ole tullut merkittäviä tuloksia, vaikka rahapalkintojen arvolla mitattaessa Jarkko Nieminen ja Mikko Ilonen olisivat  hyvinkin ehdolla vuoden urheilijaksi. Luistelussa Mika Poutalalla ja Pekka Koskelalla ei myöskääm ole meriiitteja kymmenen sakkiin vuoden urheilijaksi, vaikka vielä 13.11. Mika Poutala luisteli toiseksi maailmancupissa SE-aikaan 34,28.

Alppihiihdossa eivät myöskään Andreas Romar ja Marcus Sandell ole ihmeitä saaneet aikaan vuoden aikana. Perinteisessä menestyslajissamme uinnissa mitalit ovat olleet myös kaukana, Matti Mattsonilta, Emilia Pikkaraiselta, Ari-Pekka Liukkoselta, Jenna Laukkaselta ja Hanna-Mari Seppälältä.

Purjehduksessakin pidetty tavallaan välivuotta ja ihmitä ei ole kuulunut Tuuli Petäjä-Sireniltäkään.

Ratsastuksesta, jousiammunsta, snookerista ja frisbeestäkään ei tule mieleen kansainvälistä pärjäämistä.

Formuloissakaan ei kannata Faltteri Bottasta ja Kimi Räikköstä laskea näihin tilastoihin edes mukaan.

Joukkuelajeissakaan ei tule mieleen urheilijaa, joka olisi kansainvälisesti menestynyt joukueessaan ja vielä siitä olisi erottunut lisäksi yksilönä maailman huipulle.

TOP-10 lista vuoden 2015 urheilijoista Suomessa –  ERKKIäimistelee.fi-lehden urheilutoimittajan mielestä paremmuus-järjestyksessä. Vuoden urheilija on hiihtosuunnistaja  Staffan Tunis ja vuoden naisurheilija Kerttu Niskanen:

  1. Staffan Tunis  ( vuoden urheilija 2015 )
  2. Kerttu Niskanen ( vuoden naisurheilija )
  3. Petra Olli
  4. Kaisa Mäkäräinen
  5. Tero Pitkämäki
  6. Rope Tonteri
  7. Merja Rantanen
  8. Milka Reponen
  9. Alisa Vainio
  10. Toni Kohonen

Sykähdyttävin urheiluhetki on painija Petra Ollin yllätyksellinen MM-hopea olympialajissa painissa ja vuoden urheilujoukkue on pesäpallon Suomenmestari Sotkamon Jymy. Urheilutapahtuma-ehdokas on Kontiolahden ampumahiihdon MM-kilpailut.

Listallani olen ottanut mukaan valintoihin: lajin levinneisyyden maailmalla ja sen arvostuksen, mitalien määrän urheilijalla arvokisoissa ja myös suomalaisten lajin arvostuksen näkökulman tasapuolisesti.

Eri mieltä saa listan paremmuusjärjestyksestä olla ja toivon, että jos joku huomaa jonkin menestyneen urheilijan puuttuvan listoilta, niin kommentoi  ja huomauttaa siitä. Mahdolliset virheet tilastoissa voi myös ilmoittaa ystävällisesti äimistelijälle kommenteilla!

Äimistellyt olen kuitenkin vain omasta päästäni näistä ehdokkaista, ennen Urheilugaalan julistamia ”virallisia  ehdokkaita”, ehkä ensimmäisenä urheilutoimittajana vuoden 2015 urheilijan valinnasta.

Kausi on vielä tavallaan kesken vuoden 2015 osalta urheilussa, mutta ihmeitä ei enää kuitenkaan tapahtune huipputulosten valossa!

Edit 3.11.2015  –   Sotkamolainen Jenna Laukkanen on voittanut äimistelyn julkaisun jälkeen Euroopan-mestaruuden naisten 50 metrin rinatauinnissa SE-ajalla 29,71 Israelissa.

 

 

Mainokset

Hyppyrimäet ja mäkihyppääjät loppuu Suomesta: Kyöpelinvuorelta Vuokattiin

Vielä 60-luvulla oli hyppyrimäkiä joka kunnassa ja vielä niiden sivukylilläkin runsaasti, jos ei aivan rakennettuja vauhdinottotorneja, niin ainakin nuorison itsensä rakentamia luonnonmäkiä lumesta.   Silloinen mäenlasku, nykyinen mäkihyppy kuului jokaisen nuoren harrastuksiiin niin maaseudulla kuin kaupungeissakin. Esikuvinaan pojankoltiaisilla olivat silloin  Veikko Kankkonen, Niilo Halonen,  Esko Rautionaho, Eino Kirjonen..ei ollut silloin salibandya eikä nettiä! Tavallisilla puusuksilla hypättiin parikymmentäkin metriä luonnon mäistä, mäkisuksien puuttuessa.

Nyt ei niillä entisillä kylien luonnon hypyrimäen paikoilla näy hiirenhyppyäkään lumessa, tosin lumitilanne on ollut monena talvena huono eteläisessä Suomessa niiden rakentamiseenkin. Mäkihyppy makaa  nyt myös menestyksen osalta maassamme pohjamudissa ja esikuviakaan ei ole entisten aikojen malliin nuoria lajin pariin innostamassa.

Tämän äimistelyn aiheen antoi tieto siitä, että Sotkamon Vuokatin K-100 metrin hyppyrimäki on asetettu viranomaisten tarkastuksen jälkeen hyppykieltoon putkirakenteiden huonon kunnon vuoksi. Vuokatti on ollut pitkään mäkihyppääjien tunnettu harjoittelukeskus Suomessa, tosin nyt muualla Suomessa olevat suuremmat muovitetut mäet ovat jo syrjäyttäneet Vuokattia varsinaisena hyppääjiemme harjoituskeskuksena.

Suuren aukon kuitenkin Vuokatin mäen sulkeminen ainakin toistaiseksi tuo kainuulaisille hyppääjille Jarkko Määtän johdolla. Kajaanin 1959 rakennettu K-60 mäki vielä kimmertää vaijerien varassa ja sitä on kunnostettu vielä 2004, mutta siihenkään mäkeen ei taida enää ainakaan kilpailulupaa tulla sen huonkuntoisuuden vuoksi. Mäkivalmentaja Kari Pätäri asuu Sotkamossa ja on ollut huolissaan Vuokatin mäen käyttökiellosta.

Muistan kun Kajaanin SM-kisoissa 1970 Suomen mestaruuden voitti Topi Mattila, valkoiset hanskat omintakaisesti siipiasennossa  sivulla housujen takamuksesta ja Suonenjoen Rauno Miettinen kultaa yhdistetyssä. Kainuun Hiihtoseuran Heikki Väisänen oli kotimäessään pronssilla Rauli Tuppuraisen jälkeen.

Sotkamon kirkonkylän ”hautausmaan” mäki purettiin kymmeniä vuosia sitten ja joku betonijalka on vielä siitä muistona jäljellä. Vuokatin talvikisoissa kirkonkylällä 6.4. 1964 oli siinä mäessä olympiavoittaja Veikko Kankkonen syntymäkuntansa kilpailuissa mukana ja osanottajia oli erikoismäessä ja yhdistetyssä runsaasti. Nykyään on nuo osanottajat vähentyneet roimasti, niin mäkihypyssä kuin yhdistetyssä, niistä ajoista. Viimeisimmissä sen mäen kilpailuissa joskus 1967, ei enää torniin päästetty kjuin 3 – 5 hyppääjää kerrallaan ja Puijon Hiihtoseuran Pauli Ukkonen taisi voittaa sen kilpailun

Sotkamon ”keskarissa” keskisuuressa messä vesitornin vieressä oli sununtaisin kymmeniä sotkamolaisia mäkihypyn harrastajia  aina harjoittelemassa, lienekkö enää sitäkään mäkeä olemassa!.

Vielä viitisenkymmentä vuotta sitten oli Suomessa ainakin 100 hyppyrimäkeä, joissa kilpailtiin ja hypättiin joka vuosi. Mäet olivat suuruudeltaan 30 – 70 metriä K-pisteineen ja nyt niistä on enää muutama jäljellä.  Palveleisiko nämä mäet enää toisaalta ketään, kun nykyään jo toisella kymmenellä olevat hyppäävät jo yli K-1oo metrin mäesta ja pienemmänkin uuden mäen rakentamisen kusrtannuksikisi on arvoitu jopa miljoona euroa. Lisäksi mäkihyppy ei ole mitään jokapojan ja tytön harrastusta palvelevaa kuntourheilua jäähallien tapaan.

Lappeenrannan Huhtiniemen K-65 mäki purettiin 2000-luvulla ja Hyvinkään Sveitsin mäki hyppyytettiin ilmaan ( räjäytettiin ) pioneerein toimesta 9.11.2012.  Pohjanmaalla mäkihyppyä palvellut Kaustisen hyppyrimäki myös räjäytettiin syyskuun 9.päivänä 2006 ja uutta ei ole yhtä suurta tullut tilalle. Ensio Hyytiä hyppäsi avaushypyn 1963 Kaustisten mäestä 1963 ja kansaa oli pilvin pimein paikalla. Merkille pantavaa näissä Hyvinkään ja Kaustisten mäissä oli, että alastulorinne oli niisä rakennettu myös korkealle maasta, mäen K-pisteen suurentamisen vuoksi. Samanlainen mäki on vielä pystyssä Seinäjoen Jouppilanvuorella.

Nostalgisia puumäkiä on enää harvassa. Suonenjoen Kyöpelinvuoren K-65 mäki paloi tai poltettiin 1998, mutta pienemmät mäet K-50 ja K-20 ovat edelleen hyppykunnossa.  Kari Tapio hyppäsi paljon Kyöpelistä ennen laulajan uraansa ja muisteli Sotkamon Jymyn hyppääjien käyttäneen punaista lakkaa mäkisuksissa siellä kilpailtaessa luistona. Kyöpelissä on pidetty aikoinaan SM-kisojakin.

Utajärvellä näkyi ennen myös tielle asti puinen hyppyrimäki ja sekin on purettu.Hämenlinnan Ahveniston mäki näkyy myös moottoritielle, mutta siinä ei enää hypättäne. Kouvolan Palomäessa oleva, 55 vuotta vanha hyppyrimäki oli Suomen ensimmäisiä betoni-mäkiä ja sen on vielä hyppykunnossa, mutta kunnostetaanko enää sitä hyppykuntoon talvisin

Kaipolan Pitkävuoren betonimäki on ollut jo pitkään hyppykiellossa vaarallisuuden ja vanhanaikaisuudensa vuoksi.Täällä Hervannassa on vielä toiminnassa Tampereen seudun ainut mäki ja Nokialla on Sarpatinharjun K-55 mäki ränsistynyt aikoja sitten ja tietääkseni purettu 2011. Tahmelassa on ollut puinen K-40 mäki, joka rakennettu 1908 ja purettu 1980-luvun lopulla.

Harjavallan Hiitteenharjussa, Vöyrissä ja Haukiputaan Virpiniemessä vielä hypättäneen. Herttoniemen mäki lienee ainut enää Helsingin seudulla, vaikka siellä ennen oli kymmeniä mäkiä.

Matti Nykäsen nykyisessä kotikunnassa Lappeenrannan Joutsenossa on vielä jäljellä uusi Punnankylän mäkikeskus K-30 mäkineen. Entinen suurempi Ahvenlammen  mäki Joutsenossa on purettu. Toivottavasti Matin myötä mäki-innostus Joutsenossa kasvaa. Joutsenossa on ennen vaikuttanut yhdistetyn huippu Paavo Korhonen ja nykyistä mäkihyppyä siellä vetää Nykäsen vaimon setä – Paavo Talonpoika.

Imatran Mellonmäessä on vielä K-60 mäki, mutta tämä jo mainittukin Lappeenrannan Huhtiniemen K-65 mäki on purettu 2000-luvulla. Siitä mäestä on Matti Nykänen leiskauttanut aikoinaan 71,5 metriä.

Liedon Parmaharjussakin on vielä mäet pystyssä. K 80 mäen ennätys on Matti Nykäsellä 80 metriä. En tiedä Liedon mäkien käyttöastetta ja kunnossa pitämistä, niissä ei ole muovitusta ja vähän on lunta yleensä talvisin Liedossa.

Haapavedellä Vattukylällä pitäisi olla mäki k-35 hypättävässä kunnossa.

Loimaalla on vähän keskustasta 35 metrin mäki kunnossa ja jopa ylämäki peltitetty. Matti Nykänenkin on muutama vuosi sitten käynyt Loimaalla mäessä järjestetyssä tilaisuudessa, mutta lumen puute on estänyt hyppyjä.

Taivalkosken hyppyrit meinasi äimistelijätä unohtua. Entisen kajaanilaisen ja Lahden maailmanmestarin Tapio Räisäsen ansiosta siellä vielä hypätään. Taivalkoskella pidettiin muutama vuosi sitten veteraaninen MM-kisatkin ja mukana oli itse Matti Nykänen.

Vehkalahden Haili-kisoissa aikoinaan hypättiin kevät-sohjossa pienestä K-30 mäestä kovatasoisia kilpailuja, Suomen huippujen ollessa mukana.

Muistan kun Kajaanissa Räisäsen maailmanmestaruuden ansiosta oli mäkikoulussa ja sarjakilpailuissa 70-luvulla peräti 50 – 100 hyppääjän alkua Vimpelinvaarassa iltaisin.

Sotkamon Torinkylällä on aikoinaan 50-luvulla ollut puumäki, jaa siitä ovat käyneet hyppäämässä jopa Suomen huiput 30 metrin leiskauksia, olleessaan Vuokatin Urheiluopistolla leirillä. Valokuva 50-luvulta tästä Torinkylän hyppyrimäestä. Jatkuu kuvan jälkeen.

Nostalginen kuva Torinkylän hyppyrimäestä Sotkamosta 50-luvulta. Kuvan ottanut Aaarne Hämäläinen ja kuva julkaistu Raili Kinnusen luvalla arkistosta

////

Mäkihyppy mennyt Suomessa kaksijakoiseksi. Suurimmiksi mäki-paikkakunniksi jääneet enää Lahti, Kuopio ja Kuusamon Ruka. Jyväskylän Laajavuoren Mattti Nykäsen mäet on tosin nyt kunnostettu uudelleen ja ylämäki saanut uuden posliinin, jossa hypätään talvellakin ilman lunta. Rovanniemi vielä on mukana hyppäjien ja yhdistetyn harjoittelun paikkakuntana , mutta Vuokattikin siis hiipumassa.

Nämä pienemmät K 50-60 mäet ovat katoavaa kansanperinnettä, joskin pienempiä K-30 mäkiä on herätelty uudelleen henkiin.Mäkihyppy alkaa olla varsinaisesti vain muutamien paikkakuntien laji ja harrastajamäärät tippumassa, vaikka mäkihyppy tullut naisienkin ja tyttöjen lajiksi; Suomessa Julia Kykkäsen johdolla.

Rahaa ei enää tahdo löytyä uusien mäkien rakentamiseen, sillä se ole yleisesti kansan terveysurheilua jääkiekon, salibandyn ja jalkapallon tapaan. Vereraaanitkin harrastaa mäkihyppyä, mutta tosin pientä harrastajamäärä siinä on moniin muihin lajeihin verrattavissa, esim lasketteluun ja golfiin. Mäkiä ei siis kannata rakentaa..

Mäkiin pitäisi vielä ehdottomasti tehdä nuovitus, jotta ne palvelisivat ympärivuotisena käyttönä. Muistan kun Sotkamon Vuokatissa pidettiin 50-luvulla urheiluopiston mäessä juhannushypyt,  ylämäki ja alstulorinne oli päällystetty ohran  tai kauran oljista hyppäämisen mahdollistamiseksi.

Suomesta puuttuu vielä lentomäki, vaikka Rukallakin hypätään pitkälle. Lentomäekeä on suunniteltu tai ajatuksissa ollut ainakin Nilsiän Tahkovuorelle, Aavasaksalle ja Kemijärvelle. Sopivia paikkoja varmasti löytyisi jo melkein luonnonmäkenä tuntureille, mutta onko mitään järkeä niitä harvalle joukolle ja muutamalle kilpailulle rakentaa!

Pohjois-Savossa Rautavaaralla oli sellainenkin kummajainen aikoinaan, kuin kansainväliset mitat täyttävä kelkkamäki ja maailmancupiakin sieltä Eurosportin kautta näytettiin maailmalle. Oliskohan sen paikalle vielä mahdollisuus rakentaa lentomäki..

Sotkamolainen hiihtoputken isä ja entinen yhhdistetyn urheilija Vesa-Pekka Sarparanta on suunnitellut lentomäkeä tai vastaavaa Korholanmäen Talkin-kaivoksen kaivosrotkoihin – sehän olisi pahimmilta tuulilta suojattu ja en tiedä onko vielä missään mäkihyppyhallia rakennettu?

Oisko se Spede Pasasen kehittämä linkomäki vielä edullisempi ratkaisu mäkien rakentamiseen ja mäkipulaan!

Hyppyrimäethän jaetaan nykyään nähdäkseni lentomäkiin, suurmäkiin, normaalimäkiin ja pieniin mäkiin.

Mäkihypyssä on myös välineet muuttuneet entisten puusuksien ja raskaimpien laskikuitusuksien jälkeen. Väineet muuttununeet kevyimmiksi ja uudet hyppypuvut sääntöineen tulleet entisten lepattavien housujen ja v-villapuseroiden sijaan. Monet entiset tunnetut välinevalmistajat – Kneissl ja Rossignol ovat luopuneet kannattamattomana mäkisuksien valmistuksesta. Ennen valmisti Suomessa Karhu ja Järvinen mäkisuksia. Vähän kalliitakin nuo nykyiset välineet taitaa olla!

Ei ole harrastajia, kun ei ole esikuvia enää ollut Veikko Kankkosen, Matti Nykäsen, Toni Niemisen ja Janne Ahosen jälkeen – ei ole kyllä mäkiäkään, mutta olisiko enää harrastajiakaan, vaikka mäkiä rakennettaisiin uudelleen joka kylään.

Mielessä vielä siintää nuo entiset nostalgiset puumäet: Vuokatin urheiluopiston vanha puumäki, Sotkamossa Napurinvaaran koululla ja Paakissa, Kestilässä Siikajoen töyräällä, sekä Utajärven Rokualla! Jotenkin ne on aina äimistelijää kiehtonut…

Katsellessani Hämeenkyrön Sasin soramonttuja, niin niihin saisi helposti luonnon hy

Tampereen Hervannan hypyrimäki keväällä 2018 -laskettelurinne vieressä ei enää käytössä ensi kaudella

 

Äimistelijä Kaipolan Pitkävuoren mäen alla joskus 2000-luvun taitteessa

ppyrimäet, mutta kuka sinne asti menisi hyppimään ja tuleeko sitä edes luntakaan…

EDIT Helsingin Herttoniemen hyppyrimäelläkin olisi purkutuomio

Loimaalla on vielä toiminnassa oleva hyppyrimäki keskustasta vähän sivussa -kuva omasta kotialbumista 2018 ennen juhannusta

@ERKKI äimistelee.fi

Kilpahiihdon murrostila: mitä säännöiksi nykyisiin ”sekatyyli”- kisoihin !

Hiihtokilpailuissa ennen urheilijat kyselivät toisiltaan perinteisen kisan nuoskakelillä: hiihdätkö pitopurkeilla vai liistereillä? Nykyään yleisemmin kysymys on ainakin sprinteissä ja pitkänmatkan hiihdoissa, että hiihdätkö pelkkää tasatyöntöä ilman pitoja,  luistelu- vai perinteisillä suksilla? Lisäksi on tullut vielä markkinoille suksien valmistajilta ns. tasatyönnön ”erikois-suksia”.  Muutamat kilpailijat  ovat lisäksi hiihtäneet ongelmakeleillä kisoja uusilla pitopohjasuksilla, ei kuitenkaan tasatyöntöä.

Melkoiseksi kikkailuksi alkaa kilpahiihto mennä välineineen ja monine tyyleineen! Vähän samaa, kuin raveissa hevosmiehet myös kyselevät: ajatko kengillä vai pelkillä kavioilla..

Voidevalmistajat alkavat myös olla jo huolissaan tasatyönnön yleistymisestä ja pitopohjasuksien tuotekehittelystä;  käykö enää swixin, roden, startin, vauhdin ja rexsin pitopurkit kaupaksi, vaikka kuinka hyvää fluoria niihinkin nykyään sotketaan –  lumen tartunnan estämiseksi ja luiston paranemiseksi. Luisteluhiihdon tullessa muotiin 80-luvulla, tosiaan voidepurkit hävisivät välillä melkein kokonaan kaupoista, kun kaikki mummoistakin vaareihin yritti muodikkaasti vain luistella.

Hiihtosuunnistuksesta alkuaan saanut,  nytmyös hiihtokisoihin tullut tasatyöntö valtaa ainakin miesten puolella jo kärkisijoja ainakin sprinttikisoissa ja pitkien matkojen cupeissa. Melkoiselta sekatyyliltä tosiaan vaikuttaa nykyään nuo perinteisen sprinttikisat: välillä pukataan ruman näköisesti ylämäkiä, toiset ylämäet mennään juosten ja välillä muutama luistelupotkukin sekaan latujen vaihdossa.

Kilpailijat vaihtavat vielä tyylejä sprintin erien välillä, sama kilpailija voi hiihtää toisen erän tasatyönnöllä ja seuraavan pidoilla. Tämä ainakin pitäisi jo lailla kieltää..

Hylkäyksiä on tullut juuri tuon luistelun vuoksi perinteisen kisoissa, kuten kävleykilpailuissa juoksemisesta! Mikä olisi oikea ratkaisu näiden tyylien sääntöjen muuttamiseksi, että ei aivan monirotuiseksi ja vaikeiksi kilpailut hiihdossa menisi?

Ratkaisuja olisi: 

  1. Hiihdettäisiin vain vapaalla tyylillä kisoja, kuten ampumahiihdossa, yhdistetyssä ja hiihtosuunnistuksessa
  2. Muutettaisiin kokonaan ainakin perinteisen sprinttikisat kokonaan tasatyöntö-tyyliksi. Kilpailu pitäisi mennä vain tasatyöntöä, edes vastamäessä ei saisi juosta ja vuorotahtia ei ollenkaan
  3. Tasatyöntöä ei saisi tehdä muualla kuin tasaisilla osuuksilla ja vastamäet pitäisi hiihtää vuorotahtia. Kilpailujen järjestäjät merkitsisivät nämä osuudet ”liikennevaloilla”. 80-luvullahan oli  perinteisen kilpailuissa pätkiä, jossa oli luistelu kielletty ja hiihtäjät laittoivat sen aikaisia pitoteippejä ja repivät niitä välillä kilpailun tiimellyksessä pois suksien pohjista.
  4. Sauvojen pituudet määrättäisiin lyhyemmäksi vastaamaan perinteistä hiihtoa taulukon mukaan, kuten mäkihypyssä hyppääjien suksien pituuksien säännöt. Esim. 180 cm pitkä hiihtäjä saisi käyttää vain 147,5 cm pitkiä sauvoja ja siitä taulukkoa sovellettaisiin hiihtäjän pituuden mukaan
  5. Sukset pitäisi olla perinteiset sukset ja niissä pohjissa vähintään 2 cm voidekerros, joka ultralla tarkistettaisiin. Samoin hiihtokengät pitäisi olla perinteisen mallia.
  6. Perinteisen sprinteissä määrättäisiin hiihdettäväksi vain ”karvaisilla” skinit-karvapohja pitosuksilla
  7. Latuprofileilla vaikeutettaisiin tasatyönnön etua ja mahdollisuuttta
  8.  Sauvoista kokonaan sommat pois ja ladunvierus pehmeäksi. ( pieniä kyllä nykyään nuo sommat muutenkin )
  9.  Hiihdettäisiin kokonaan ilman sauvoja
  10. Sprintit mentäisiin lyhyimmillä suksilla  sääntöjen mukaan vain juosten, kuten  lumikengillä.

Pelkät tasatyöntö-kisat olisivat toki vielä erikseen  ”kolmantena” tyylinä ja niissä tietenkin vielä omat sääntönsä välineiden suhteen!

////

Näivettyykö koko hiihto lisääntyvän tasatyönnön vuoksi vai lisääntyy ilman voiteluhuolia!

Onko tasatyönnöstä tulemassa niin suuri muotivirtaus, että hiihdon tavallisetkin harrastajat siirtyy siihen, vai erkavoituuko kilpahiihtäjien ja harrastajien välille yhtä suuri kuilu, kuin kansanedustajien ja kansalaisten välille!

Jos perinteisen kisoissa hiihdetään pelkkää tasatyöntöä ja vain eläkeläiset ukot ja akat hiihtää vuorotahtia, niin näivettyykö lopulta koko hiihdon harrastus sen myöten – hiihdon harrastuksen massoilla kun on taipumusta matkia kilpailijoita, mutta tasatyöntö voidaan katsoa liian vaativaksi opetella! Vai lisääntyykö hiihdon harrastus, kun ei ole enää perinteisen hiihtäjillä voiteluhuolia tasatyönön ja kehittyneiden pitopohjasuksien vuoksi!

Tasatyönnöstä ei pidä käyttää nimitystä perinteinen hiihto, vaikka näin menetellään!

////

Jos pitovoide kauppa hiipuu, niin markkinarakoa taas myyjillle on toisaalta uusien välineiden kehittelyssä ja niiden myynnissä.

Tosiaan, muutamat välinevalmistajat ovat ”keksineet” jo tasatyönnön erikoissuksia. Jonkinlainen välimalli lienee, koska perinteisen profiilin suksi luistaa useimmiten paremmin ladulla ja taas luistelusuksi kietojäyyksineen ja luistelumonoineen on hallittavampi agresiivisessä hiihdossa, sprinteissä ja käännöksissä. Mitkä näiden tasatyönnön erikoissuksien myyntimäärät sitten tulee olemaan, mutta ainakin keskustelua hiihtopiireissä ja se ei ainakaan ole huono asia.

Huono esimerkki 90-luvulla oli ”kohutut” pätkäsukset luisteluhiihtoon ja ne olivat kyllä todelliset hiihdonsurmat.

////

Tämän aamun 18.11.2015 Aamulehdessä artikkeli: ”Valitse pitopohjat, niin pääset helpolla”

Aivan yksiselitteinen ei kuitenkaan tuo Aamulehden otsikko ole, mutta näistä pitopohjista tulisi jo oma artikkelinsa, kuitenkaan niillä ei tasatyöntöä hiihdettäne kuin pakosta, jos sukset sattuu ostamaan ja myyjä myymään liian jäykkinä. Olen äimistellytkin pitopohjasuksista 19.tammikuuta 2015 tännen ämistelyyn – Pitopohjasukset – hiihdon surma vai pelastus.  Pitopohjat jaetaan nykyään kolmeen ryhmään erojensa vuoksi:

  1. ZERO-sukset – joissa erillinen mekaaninen pitoalue keskellä
  2. NANOGRIP-sukset – pitoalue tavallaan koko suksen pohjalla
  3. SKNIT ELI KARVAPOHJASUKSET – suksessa pitoalueena karvapohja, joka liukuu myötäkarvaan ja pitää vastakarvaan.

Jk Jotain kuitenkin pitäisi kehitellä ainakin tämän perinteisen sprintin suhteen ja kohta pitempienkin matkojen: hiihto niissä näyttää yhtä sekarotuiselta, kuin naapurin monirotuisen koiran = pystykorvan, lapinkoiran ja sakemannin risteytys.

Äimistelijän mielestä pitäisi perinteinen eroittaa kahdeksi lajiksi, entisajan vuorotahti-hiihdoksi ja toisaalta pelkästään tasatyöntö-kilpailuiksi. Näin säilyisi kilpaurheilijoiden ja kuntohiihtäjien välillä napanuorana perinteinen hihto ja swixsitkin pitoina kävisivät vielä kaupaksi.

Lian monimutkaiseksi toisaalta menisi, jos vielä tehtäisiin lisää skiathlonia, jossa alkumatka hiihdettäisiin vuorotahtia ja seuraava lenkki tasatyöntöä ja kolmannelle lenkille suksien vaihdon jälkeen vapaata luistelua. Lajeja alkaisi olla turhan paljon erimatkoilla ja erilaisilla tyyleillä, kuten uintikilpailuissa!

Suomen Maastohiihto ry varmaan mielellään otta vinkkejä vastaan hiihtourheilun kehittämiseksi!

Pariisin terrori-iskun Suomen kaikki politikot tuomitsevat: toiset tiukentaisi rajavalvontaa ja osa pitäisi rajat edelleen vapaina auki

Perjantaina 13.päivänä tapahtui Pariisissa terrori-isku, jota on jo heti kommentoitu runsaasti politikkojemme osalta. Kaikki tuomitsevat jyrkästi iskun ja kai se kaikille kansalaisille on itsestään selvää. Yhtä selvää kuin, että rautakaupasta saa rautanauloja ja vasaran.  Tarvitseeko tuota itsestään selvänä tuomittavana pidettävää terrori-iskua jokaisen politikon julki tuoda, vain sillä että saa itselleen julkisuutta! Toki asia on vakava! Riittäisi vain tasavallan presidentin, pääministerin hallituksen puolesta ja ulko- tai sisäministerin lausunto kolmannentoistapäivän tapahtumasta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoo:  Tuomitsen jyrkästi Ranskan terroristin. Iskut demokratiaa vastaan ovat rikos kaikkia kohtaan. Suomi antaa kaiken mahdollisen tuen Ranskan terrorismia vastaan.

Pääministeri Juha Sipilä sanoo: Suomen hallitus tuomitsee jyrkästi  Ranskan terrorismin. Isku demokratiata vastaan ja ajatukset ovat Ranskassa.

Sisäministeri Petteri Orpo sanoo:  Tämä on tuomittava. Suomi reagoi heti eilisestä Pariisin terrori-iskusta ja nostaa valmiustasoaan, kuitenkaan suomalaiset saa jatkaa arkeaan entiseen malliin ja asioita ei saa kärjistää. Euroopan turvapaikan hakijat ja terrori-isku on kaksi eri asiaa.

Ulkoministeri Timo Soini sanoo: Ihmiskunta ollut monenlaisten terrorismien – kommunistien ja fasistien hirmutekoina  ja tämä on vain yksi osa tätä. Demokratia ei tule koskaan antautumaan ja kumartelemaan tällaisen väkivallan edessä.

Siinä kai osittaisissa sitaateissa kommentit Suomen kärkipolitikoilta!

////

Muutkin politikot haluaa korostaa itseään ja toistaa samoja asioita vähän eri vivahdein. Toki millään väheksymättä asioiden tärkeyden huomioimista. Lainaukset osittain sitaatteja ja referaatteja:

Kansanedustaja Reijo Hongisto ( ps ) kirjoittaa blogissaan –  ”Terrorin pelossa”: Turvallisuus paranee oleellisesti, jos vapaa liikkuvuus perutaan ja itsenäiset maat alkaa jälleen valvoa rajojaan. Hereillä pitää olla, mutta ei mennä paniikkiin. ”Voiko tulla vielä uusia iskuja” – ruokapäöydässä tulee nälkää..varmasti tulee  nälkä ( uusia iskuja )..

Hongisto kirjoittaa blogissaan, että kun otetaan homma haltuun ja tarkistetaan maahan tulijat ja tavarat, niin turvallisuus paranee huimasti!

Vimpeliläinen poliisi-kansanedustaja Hongisto vastustaa asekieltoa jyrkästi ja sanoo, että suomalaiset hirvimiehet ampuvat laillisilla aseilla vain nelijalkaisia metsästä, eivätkä ole Pariisin tunneleissa ja yökerhoissa ammuskelemassa. Susistakin  Reijolla ollut omat mielipiteensä metsästyksen asiantuntijana. Oma pelkonsa voi olla myös Vimpelin Sopupeli-pubissa joskus kiihkeän Sotkamon ja Vimpelin välisen pesäpallo-ottelun jälkeen. ( toim. oma huomautus )

Kansanedustaja Päivi Räsänen (kristilliset ) kirjoittaa blogissaan 14.11 – ISIS ISKI EUROOPPAAN:  Pariisin terrori-isku  on järkyttävä ja täysin tuomittava. Vaikka Suomeen kohdistuva terrori-isku on matala, se on kuitenkin mahdollinen ja valitettavasti viime aikoina kasvannut.

Päivi Räsänen toteaa, että  tietoliikennetiedustelusta ja jälkikäteen tehtävistä kotietsinnöistä säädettävä lait. Samoin Päivi kirjoittaa, että Schengen-alueen ulkorajoja pitää valvoa ja sisärajoillakin pitää” tarpeen” mukaan tehdä tarkistuksia. ( ei tapausta, josta Päivi Räsänen ei kommentoi, ministerinä sanoi aina ennen joka asiasta,  vaativansa asian selvittämistä tarkkaan, vaikka oli itsestään selvyys aina jokaiselle suomalaiselle )

EU-parlamentaarikko Liisa Jaakonsaari ( sd ):  Terrorismin vastaiset vaativat hyvää tiedustelutoimintaa ja EU:n rajojen valvontaa. Sen sijaan rajojen sulkeminen EU-maiden rajoilla ei ole oikea ratkaisu, sillä rajojen laittaminen kiinni rikkoisi EU:n alkuperäisiä arvoja ja ideaa. Suomen rajojen sulkeminen ei ole mahdollista, eikä auta mitään, jos maahan tulee ihmisiä, joilla pahat mielessä!

Pelolle ei sijaa, jos olemme sillä tiellä ja suljemme rajoja, terroristit voittavat, sanoo Jaakonsaari

( rajojen sulkeminen ei taida olla vielä mahdollistakaan, jos kansainvälisiä sopimuksia ei muuteta ja Jaakonsaari on aina komentoimassa Päivi Räsäsen tapaan monestakin asiasta )

EU-parlamentaarikko Jussi Halla-aho facebookissa: Tämä oli kahdeksas islamistinen terrori-isku Ransakassa tänä vuonna. Ei mitään uutta Parisiissa ja taas isketään..

Keskustapuolueen Paavo Vyrysen varakansanedustajan Mikko Kärnän blogi: Eurooppaan sapuvat turvapaikanhakijat ovat pääoasltaan terveitä nuoria miehiä ja kaikista hädänalaisemmat , kuten naiset, lapset ja vammaiset ovat edelleen pakolaisena maailmanäärissä. Tilanteen rauhoittamiseksi on lopetetteva väliaikaisesti Syyriasta ja Irakista saapuvien hakemusten käsittely sisäisen turvallisuuden vuoksi.

Perusuomalaisten nuorten toiminnanjohtaja Sebastian Tynkkynen: ” Allahu Akbar! ” ja Eurooppa vuotaa jälleen verta. Meidän tulee pohtia, voimmeko myydä turvallisuutemme vapaan liikkuvuuuden alttarille. On vain ajan kysymys, milloin Suomessa nähdään ensimmäiset islamilaisten iskut.

Vihreitten Ville Niinistö facebookissa 14.11 : Isku oli vapautta, avoimmuutta ja demokratiaa vastaan. Meidän on seistävä yhdessä Ranskan tukena vaikeana aikanana. Ajatukset ovat Ranskassa. Ei anneta pelolle valtaa, seistään yhdessä.

Vihreitten eduskuntaryhmän Outi Alanko-Kahiluoto: Joudumme varmaan sanomaan hyvästit Schengenin-sopimukselle, joka on muutenkin natissut liitoksissaan.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola: Milloin on Parisiin isketty yhtä verisesti kuin viime yönä, paitsi sitten juuri natsien aikoihin. Jos olisin Vladimir Putin, lähettäisin nyt pitkin Eurooppaa pieniä vihreitä miehiä, sillä kanasinvälisten sopimusten mukaan jokainen turvapaikan hakemus on tutkittava ja Pietarissa on homoilla kurjaa.

Oikeus- ja työministeri Jari Lindström ( ps ): Tämä tulee myös vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin, liittyen turvapaikkakeskusteluun.

Demareiden puheenjohtaja ja kansanedustaja Antti Rinne demokraatti.fi :  Viattomiin ihmisiin kohdisuvat iskut ovat pelkurimaisia ja täysin tuomittavia! Ranska ja koko Eurooppa näyttävät yhdessä, että terrorismi ei koskaan voita demokratiaa ja vapautta. Syylliset saadaan kiinni ja he joutuvat vastaamaan teoistaan.

Vasemmiston eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen:  Toivon, että me pysymme rauahllisenan, emme anna pelolle valtaa ja pysymme järkevinä. Pelkään, että – kun Suomeen saapuu paljon turvapaikanhakijoita – Ranskan iskut voivat aiheuttaa suomalaisissa vastakkain asettelua. ( puolueen puheenjohtajan Paavo Arhinmäen kommnentteja terrori-iskusta en ole havainnut )

Vasemmmiston lehden Kansan Uutisten toimittaja Pontus Purokuru blogissaan: Yhdysvaltojen johtamat ilmaiskut Isisia vastaan ovat tappaneet yli 450 siviiliä. Ovatko myös nämä iskut hyökkäyksiä ihmiskuntaa vastaan!

Entinen ulkomininisteri ja nykyinen kansanedustaja Erkki Tuomioja ( sd ): Emme voi eristäytyä. Meidänkin on toimittava terorismia vastaan. Emme voi sulkea rajojamme. Turvapaikanhakijoiden inhimillinen kohtelu ja turvapaikan takaaminen sitä tarvitseville toimii myös terrorismia vastaan.

Perussuomalaisten entinen kansanedustaja Reijo Tossavainen blogissa 12.11 : ”On siis mahdollisuus, että jonain päivänä teroriteko tehdään myös Suomessa.  On edesvastuutonta, jos silmät avautuvat arjen todellisuudelle vasta sitten”

Reijo Tossavainen jatkaa 15.11 terrori-iskun jälkeen:  Euroopassa on nyt tapahtunut, se mitä eniten pelkäsin, kulttuurien yhteentörmäys.

////

Perussuomalaisten, suomussalmelainen kunnanvaltuutettu Yrjöpoeka – Yrjö Puurunen kirjoittaa 104. blogissaan 16.11.2015 – Erilaisia pelkoja: Mitä sanaoisi tähän ISIS-hurmaa? Viikonlopun aikana olen itse nähnyt ilmiön olevan totta. Aikuiset miehet ja naiset vaahtoavat aivan tosissaan, että isis tulee ja tappaa. Suomalaisten on lähdettävä kotimaastaan.

Mikään järkipuhe ei auta, koska ruumiita on nähty televisiosta. Pariisi koetaan naapurina, vaikka välimatkaa on tuhansia kilometrejä. Facebookissakin aivan normaalit ihmiset ovat alkaneet käyttäytyä kuten lapset mörköpelkoineen, kirjoittaa Yrjö Puurunen toisinajattelevasti monesta perussuomalaisesta.

Perussuomalaisten ministeri Hanna Mäntylä ja kansanedustaja Laura Huhtasaari ovat kiirehtineet jo aikaisemmin turvapaikanhakijoiden nopeaa palautamista ja rajojen huolellisempaa tarkistusta. Samoilla linjoilla ovat olleet myös perussuomalaisten kansanedustajat Vesa-Matti Saarakkala, Olli Immonen ja Mika Niikko.

////

Mahdollisuus terrori-iskuun on toki olemassa Suomessakin, mutta sen mahdollisuus on häviävän pieni, yksikin tosin olisi liikaa. Schengen-sopimuksen purkaminen saattaa tulla jossain vaiheessa kysymykseen, jos levottomuudet jatkuvat Euroopassa.

Edit: Tampereen käräjäoikeus  on vanginnut 29 vuotiaan irakilaismiehen miehen Pirkanmaalla, jota epäillään sotarikoksista 2014 kesällä Irakissa.

Suojelupolisii kertoo, että heillä on tarkkailussa 300 henkilöä, joilla on erilaisia yhteyksiä terrorijärjestöihin, mutta järjestäytyneen terrorismin uhka on Suomessa edelleen matala.   

 

Malmien markkinahintojen romahtaminen tietää huonoa Terrafamen Talvivaaran kaivoksen liiketoiminnalle

Äimistelen sitä, että Talvivaara joutuisi vuonna 2010 tekemällään tuotevirtasopimuksellaan Nyrstarin kanssa sinkin toimituksen ostoveloistaan:  toimittamaan nyt enemmän sinkkiä tonneina, kuin sen alkuperäinen sopimus oli suunnitelmissaan: jos vertailuina olisi sopimuksen aikainen ja nykyinen sinkitonnin  maailmanmarkkinahinta! Eihän siinä olisi mitään järkeä nyt Talvivaaraan alkaa maksaa ostovelkojaan tavarana, sinkin hinnan pudottua vuoden 2010 sopimuksen aikaisesta tasosta lähelle 30 %!

Nyt joutuisi Talvivaara toimittaman vielä sinkkivelkoja  1,38 miljoonaa tonnia, alkuperäisen suunitelman 1,25 miljoonan sijasta, vaikka on osan jo alkuperäisestä määrästä toimittanut Nyrstarille! Jos 100 000 tonnia sinkkivelkaa jo suoritettu ja vielä pitäisi ”lisää” toimittaa samaan laskuun 130 000 tonnia, niin tähän mennessä turhaa työtä olisi jo tehty 240 000:n työllistetyn  sinkkitonnin edestä.

Toimitetut sinkitonnit huvenneet kaivospölynä ilmaan Talvivaran näkökulmasta, vielä olemassa olevan toimittamatta olevan sinkkimäärän mukaan. Onhan siinä tullut tosin työllisyyttä ja verotuloja sitä kautta.

Belgialaisella kaivosyhtiöllä Nyrstarilla on saatavia Talvivaaran kaivoksen  velkasaneerauksessa olevalta pörssiyhtiöltä Talvivaaran Kaivososakeyhtiöltä Oyj:ltä 206 miljoonaa euroa. Alun alkaen konkurssiin mennyt kaivostoimintaa pyörittänyt – Talvivaara Sotkamo Oy ja Nyrstar ovat tehneet ns. tuotevirtasopimuksen ( streaming agreement ), jossa Nyrstar maksanut etumaksuna Talvivaaralle 335 dollaria 1,25 miljoonan tonnin sinkin toimittamisesta sille 10 – 15 vuoden aikana. Talvivaaran kaivoksen – Terrafame Oyn  konkurssin myötä nämä ostovelat poistuneet nykyisen Terrafamen osalta, mutta takaajana näille veloille on emo-pörssiyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Takuusumman vastuu näistä veloista ei olisi tietojen mukaan pörssiyhtiöllä, kuitenkaan kuin 203 miljoonaa.

Onko sopimus tehty vilpillisessä mielessä vai hyvässä uskossa Talvivaaran kohdalta, vai onko tarkoitus ollut yhtiön ollenkaan maksaa ostovelkojaan! Aavistiko Nyrstar mahdollisesti sinkin markkinahinnan laskun  tehdessään tuotevirtasopimuksen  Talvivaaran kanssa!

Sen aikaisen euron ja dollarin kurssin mukaan – 1 $ dollari = 0,70 € euroa, ostovelka dollareista muutettuna euroiksi on ollut alkuperäisen ostovelan mukaan 236 miljoonaa euroa ja siitä on ”maksettu” takaisin sinkin toimituksella 30 miljoonalla eurolla ja nyt  ostovelkoja on jäljellä tuo 206 miljoonaa euroa. Liikevaihto tapahtuu pääosin Talvivaaralla dollareissa ja kustannukset euroissa ja Talvivaaran taseissa tämä ostovelka näkyy euroissa.

Dollarin ja euron kurssin vaihtumisethan eivät näy enää siinä yhteydessä, jos velka maksettaisiin tavarana, vaan eletään sen aikaisen sopimusajan kurssin mukaan. Jos Talvivaaran pörssiyhtiö joutuisi tämän 206 miljoonaa euroa maksamaan takaisin rahana, niin sen arvo olisi dollareissa noin  290 miljoonaa dollaria sopimuksen ajan kurssin mukaan  ja nykyisen kurssin ( 1 $ = 0,90 – 0.95 €  ja 1 € = 1,070 – 1,090 $ )  vain 230 miljoonaa dollaria. Tietenkin maksu tapahtuisi Nyrstarin ehdoilla, että se saisi kurssimuutoksista ja maksutavasta, eurot tai dollarit huolimatta,  tuon vaadittavan velkasumman dollareissa – 290 miljoonaa dollaria!

Vuonna 2010 dollarin ja euron kurssit olleet noin: 1$ = 0,70 €   ja 1€ = 1,4 – 1,5 $

*****

Talvivaaran ja Nyrstarin vuonna 2010 tekemä tuotevirtasopimus on siis ollut 335 miljoona dollarin – 303 mijoonan euron arvoinen, sen aikaisella kurssilla ja kysymys 1,25 miljoonan sinkkitonnin toimittamisesta silloin sillä hinnalla. Kaavailluksi tonnin hinnaksi tulisi näin ollen laskutavalla,  335 miljoonaa dollaria / 1,25 miljoonaa = 2680 $/ tonni. Tonnihinta sinkiltä tuntuisi kohtuullisen hyvältä tuotevirtasopimuksessa Talvivaaran suhteen, sillä sen aikainen keskihinta sinkille on ollut sillon  2100 dollaria tonnilta ja vuoden lopussa peräti 2400 euroa.

Tuo kaavailtu 2680:n dollarin keskihinta ei tietenkään pitäisi ja pitänyt paikkaansa jatkossa, koska sopimuksessa on, että sinkin myyntihinnaksi taataan ostovelkojen toimituksissa: markkinahinta ja lisäksi erilaisilla prosenteilla lisättynä Lontoon pörssihintaaan nähden –  sen hetkinen hinta tonnilta. Lisäksi Nysrtar on sitoutunut maksamaan Talvivaaralle jokaisesta toimiteusta sinkkitonnista, louhinta- ja prosessointi maksun 350 euroa tonnilta.

Sinkin hinta on siis pudonnut 2010 aikaisesta parhaasta markkinahinnasta 2400 dollaria tonnilta, nykyiseen 1596 dollariin – 1490 euroon. Tällä kurssilla pitäisi edelleen Talvivaaran nyt toimittaa sinkkiä tonneina Nyrstarille – velka 206 miljoonaa euroa, jaettuna  tämän hetken sinkkitonnin hinnalla 1490 euroa, niin vielä toimitettavaa sinkkiä velkana olisi  jäljellä 1.38 miljoonaa tonnia! Malmin jalostusarvo ei näin ollen nouse kovin korkeaksi! Sinkin hinta voi tosin noustakin tulevaisuudessa, mutta hitaalta näyttää!

Sinkkiä on kai toimitettu Nyrstarille ostoveloista jo joku yli 100 000 tonnia, koska Talvivaaran sinkin tuotanto on ollut vuosina 2010 – 2013 tuo satatonnia ja kaikki olisi tuotannosta pitänyt sopimuksen mukaan toimittaa Nyrstarille.

Velka toimitettavina sinkki -tonneina ei ole siis vähentynyt ollenkaan, vaan jopa lisääntynyt! Nyt vielä kustannusten, palkkojen ja muiden kulujen noustessa –  tässähän ei olisi mitään järkeä enää toimittaa sinkkiä näillä ehdoilla Nyrstarille Talvivaaran näkökulmasta, mikäli tuo sinkin markkinahinta pysyisi noin alhaalla verrattavissa vuoteen 2010. Sinkin hinnan pysyessä näin alhaana ja kustannusten noustessa, tulisi loppupelissä tuon sovitun 1,25 miljoonan tonnin sinkkierän ostovelan kokonaissummaksi kustannuksiltaan Talvivaaralle jopa 300 – 400 miljoonaa euroa. Ostovelka siis nousi suunitellusta  – Nyrstarille kaikki olisi vaan plussaa, kun se saisi sinkkiä halvemman markkinahinnan mukaan.

*****

Tosin ei ole varmaa tuon toimitetun sinkin keski- hinnasta ja määristä, koska alkuperäisessä sopimuksessa on näin: Nyrstar maksaa vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu, Talvivaaralle 10% Lontoon metallipörssin( markkinahinta) sinkin hintanoterauksesta, siltä osin, kun se ylittää 2500 dollaria tonnilta ja 30 % markkinahinnan hintanoterauksesta kun noteraaus ylittää 3000 euroa tonnilta.

Tämän jälkeen  sopimuksen loppuaikana Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30% siitä osuudesta, millä Lontoon noteraama markkinahinta ylittää 350 euron louhintamaksun, jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä. Näihin korkeisiin hintoihin prosenttien lisäyksiin ei kai kuitenkaan ole päästy, vaan on pelattu ilmeisesti lähellä markkinahintaa olevilla vähimmäis-hinnoilla. Tuo sinkin markkinahinta ei ole juuri ollut sopimuksen aikana yli 2500 dollaria tonnilta.

Lisäksi on vielä tehty 2013-2014 uusi sopimus, jossa Talvivaara ”lainannut”  alle 20 miljoonaa Nyrstarilta, jossa sopimuksessa lainaa nostetaan suhteessa toimitettuihin sinkkeihin markkinahinnalla aina 80 000 tonniin saakka – tavallaan ulkopuolella tämän varsinaisen sopimuksen. Lisäksi on sovittu siinä, että tätä 350 euron erillistä louhintamaksua sinkitonnilta ei makseta tässä uudessa sopimuksessa 38 000 toimitettuun tonniin saakka. Tätä uutta sopimusta on käytetty johonkin 12 miljoonaan saakka.

Noilla perusteilla on vähän vaikea laskea jäljellä olevaa sinkkivelkaa tonneina ja millä hinnalla sitä on toimitettu kunakin vuonna, kun  sinkin markkinahinnat muuttuneet ja muuttuvat. Lisäksi ei tiedä suhteessa noiden kahden eri sopimuksen määriä, kuinka paljon kummastakin sopimuksesta sitä on toimitettu. Kuitenkin tuon alkuperäisen sopimuksen sinkkivelka on nähdäkseni eri velka, kuin tämä uusi sopimus.

Joulukuussa 2013, velka Nyrstarille ollut toimattamattomista sinkeistä rahaksi muutettuna 230 miljoonaa euroa ja sinnkivelkaa olisi toimitettu 94 000 tonnia. Jotenkin ei täsmää nuo luvut keskenään, koska järkevää markkinahintaa ei saa 6 miljoonan arvolla ja 94 000 sinkkimäärällä  Eli siihen asti olisi velkaa maksettu rahana vasta 6 miljoonan edestä ja sinkitonneja olisi toimitettu 94 000 = 6000000/94000, niin sinkkitonnistahan olisi vain Talvivaara saanut vain 63,82 euroa!!!!

Aika lähellä lienee kuitenkin totuus, että yli 200 tonnia on toimitettu jo tavallaan turhaan ilmaiseksi, jos velka maksettaisiin vielä ”tavarana”…

*****

Talvivaaran ei siis kannata missään nimessä alkaa maksaa velkojaan ainakaan toimituksina noilla hinnoilla, ennen vaikka pörssiyhtiö maksaisi rahana sen pois ja aloittaisi puhtaalta pöydältä, sillä sitä jalostusarvoa ei paljon sinkille jäisi Nyrstarin suhteen. Ei taida olla kyllä pörssiyhtiöllä sitä rahaakaan. Pörssiyhtiön kassa ja velkasaamiset olivat 30.6.2015 puoli-osavuosikatsauksen mukaan noin 4,4 miljoonaa ja mahdollisesti 99 %:lla saneerattavien  yli 500 miljoonan velan jälkeen, kassa ei riittäisi noiden saneerauksen jäljelle jäävien 5 miljoonan velkojen maksuun. Tappiota tullut puolessa vuodessa 2015 kesäkuun loppuun 15 miljoonaa pörssiyhtiölle.

Tuotevirtasopimuksellaan etukäteen saamillaan rahoilla, Talvivaara maksoi pois 320 miljoonan Yhdysvaltain projektilainansa ja sulki pois kaikki tähän lainaan liittyneet metalli- ja valuuttasuojat. Pekka Perä pitänyt Nyrstarin kanssa tekemää tuotevirtasopimusta hyvänä, sillä se on keventänyt Talvivaaran tilannetta ja vapautta huomattavasti. Onnistuessaan toimittamaan Nyrstarille sinkkiä, toimitusten määräksi oli kaavailtu vuosittain sille  90 000 tonnia.

Vuonna 2010 oli suunitelmissa  myydä tulevina vuosina  nikkeliä 50 000 tonnia vuodessa, sinkkiä tämä Nyrstarille kaikki menevä 90 000, kuparia 15 000 ja kobolttia 1800 tonnia. Tavoitteisiin ei ole päästy ja louhinta ollut nyt kokonaan pysähdyksissä ja malmien maailmanmarkina-hinnat koko ajan laskussa, mutta nyt on hieman lasku tasoittunut.

Nikkelin hinta ollut vuonna 2010 keskimäärin 24 – 25 000 dollaria tonnilta ja nyt on vain noin 9495 dollaria. Huima lasku ollut siis nikkkelin kohdalla ja uusi Terrafamen hallituksen puheenjohtaja Raitia ennustaa, että nikkelin hinta nousisi ja olisi 2018 – 15 000 dollaria tonnilta. Nikkeli ja sinkki ovat Terrafen tärkeimmät malmit tuottavuuden ja kannattavuuden kannalta.

****

Terrafamen kannattavuuden kynnyskysymyksiä tulevaisuudessa  ovat, näiden malmien markkinahintojen vaihtelut ja hintojen  mahdollinen nousu nykyistä korkeammaksi, sekä dollarin ja euron valuuttakurssit – saako dollarilla tulevaisudessa  enemmän euroja! Sekä tarvitseeko pörssiyhtiön maksaa takausta näistä Nyrstarin ja Talvivaaran tuotevirtasopimuksen keskytyksestä ja liitetäänkö pörssiyhtiö tähän uuteen Terrafame Sotkamon kaivosyhtiöön ja sitä kautta Terrafamekin olisi vielä osallisena näistä 206 ( 203 ) miljoonan euron takuista ja veloista.

Talvivaaran Sotkamon velkasaanerauksessahan, eivät nämä Nyrstarin velat kuuluneet ns. saneerattaviin velkoihin ja olivat siis täysimääräisiä ennen kaivoksen konkurssia. Miten suurina ne siirtynevät mahdollisesti pörssiyhtiölle, sen ollessa takaajana Nyrstarin ostoveloista! Lisäksi vielä olemassa tuo ehto pörssiyhtiön ja Nyrstarin kanssa, että sen ei tarvitse ja saa maksaa takuita, mikäli  muita etuisuusasemassa velkoja ei makseta täysmääräisenä  ja niinhän on käymässäkin pörssi-emohytiön velkasaneerauksen suunitellun ohjelman mukaan.

” Hyväkauppahan ” tuo Nyrstarin ja Talvivaaran tuotevirtasopimus oli ainakin Talvivaaran kannalta, mikäli ostovelkoja ei tarvitse lakien ja säännösten mukaan enää Nyrstarille suorittaa tavarana tai rahana. Kuitenkaan Terrafemen ei kannattasi kehua kaupoillaan, että niitä laskuja ei enää tarvitse maksaa, koska Nyrstar voi helpommin sanella ehtojaan tulevaisuudessa sille, mikäli ylkeensä ostavat enää sinkkiä Terrafamelta millään hinnalla…

Tätä kirjoittaessa 10.11.2015, sinkin hinta on 1596 dollaria – 1490  euroa tonnilta. 1 USD, dollari = 0,934 EUR, euroa ja 1 EUR = 1.071 USD

Malmien markkinahinnat laskeneet niin paljon, että hyvältä ei näytä Terrafamen liiketoiminnan jatkon kannalta! Nikkelin hinta romahtanut parhaista 25 000 dolllarin tonnihinnasta nykyiseen 9495 dollariin ja sinkin 2400 dollarista 1595 dollariin!

Joku nopea ratkaisu pitäisi myös tulla tuon velkasaneerauksessa olevan emo-pörssiyhtiön Talvivaaran Kaivososakeyhtiön Oyj ja nykyisen kaivostoimintaa harjoittavan valtion Terrafame Oyn:n suhteeseen jatkossa,  osakkeenomistajienkin rauhoittamiseksi.

 

 

 

Aamulehti mainostaa MV !! ?? verkkolehteä: kehoittamalla kommentoijat menemään sen sivuille !

Aamulehden artikkelissa 4.11.2015 kirjoittaa lehden kehitysvastaava Seppo Roth, sitaatti: ”Kommentoijille tiedoksi: Meillä on rasismille nollatoleranssi”

Rothin artikkelin sanoma on se, että Aamulehden uutisoinnissa turvapaikanhakijoista kommentointi ryöpsähtänyt mauttomaksi ja rasistiseksi. Aamulehti joutunut sulkemaan uutisissaan kommentoinnin heti alkujaan tai joutunut modernoimaan ja siivoamaan suurimman osan kommenteista pois julkisesti näkymästä.

Kuitenkin Roth jatkaa, että tämä ei tarkoita, sitä ettei meidän ( Aamulehti ) palstoilla voisi käydä kriittistäkin keskustelua maahanmuuttajista!

Seppo Roth suosittaakin nämä pahimmat rasistiset kirjoittajat menemään sinne MV !! ?? -lehteen ja löytänevät kanavansa sieltä. ( tämä ei kuitenkaan ilmeisesti mainos )

Aamulehti julkaissut saman uutisen facebook-sivuillaan ja kirjoittaa, että siihen fb-kavereiltaan tulevia rasistisia  kirjoituksia ei hyväksytä ja nämä ”kaverit” siivotaan pois kokonaan kommentoinnin mahdollisuudelta.

Seppo Roth on myös kirjoittanut Aamulehden artikkeli-osiossa 30.9  samoista asioista. Osittan sitaatti: ” Eiväthän ihmiset  kirjoita asiattomuuksia omalla nimellään ja naamallaan facebookiin, eiväthän? Olin väärässä, minka voi todentaa koska tahansa vaikka selaamaalla tunnettua MV-lehteä ”

Paljon huomiota valtakunnallisesti saanut blokkaaja, uuninpankkopoika Saku Timonen Juuan demareiden kunnanvaltuutettuna on kirjoitellut Image-blogeissaan niin paljon MV-lehdestä, että MV kirjoittanut jo Sakulle kiitoskirjeen siitä, luvannut tarjota kahvit ja vähän rahaakin, jos Saku ilmoittaa tilinumeronsa lehdelle!

Kainuussa tunnettu suomussalmelainen perussuomalaisten kunnallispolitikko Yrjö Puurunen,  Yrjöpoeka –  ääni ylävesiltä, kirjoittaa 1.11.2015  blogissaan 094 Hukkaperii: ”Osa väestöstä ei enää omien sanojensa mukaan luota julkiseen tiedottamiseen. Sen tilalle on tullut karmivampana esimerkkinä  MV-lehti.” Lehden jutut ovat täyttä potaskaa, kirjoittaa Yrjöpoeka.

Kaleva 28.3.2015: Vihasivusto ( MV ) tienaa isoja tuloja tunnettujen suomalaisyritysten mainoksilla. MV-lehden viikon 11 kävijämäärä yli 800 000 erillisrtä kävijää. Siitä tuli hetkessä suositumpi kuin yhdestäkään maakuntalehden verkkosivusta. Kaleva laittanut vielä juttuunsa suuren ”esitteen” MV-lehden etusivusta.

Turun Sanomat 13.8.2015: Mediatalo Sanoma ja Otavamedia selvittävät, onko verkkojulkaisu MV-lehti syyllistynyt tekijänoikeusrikkomuksiin ja rikoksiin, kertoo Journalisti-lehti.

Ilmaista mainosta siis MV-verkkojulkaisu ( lehti ?) on saanut riittämiin.

////

Mitä tehdä tälle rehoittavalle kommentoinnille!

Vielä joku vuosi sitten lehdissä kommentoinnit tuli livenä kommentointi-osioon. Sen kun vain kirjoitti mielipiteensä ja klikkasi entteristä parin kaljan voimalla, niin uutisvirtaa syöksyi nimettömän ja tuntematoman nimimerkillä sekunnissa lehteen. ( monelle olisi hyväksi asentaa tietokoneeseensa kolmen kaljan enterlukko )

Myöhemmin lehdet alkaneet modernoita, esilukea kommentteja ennen julkaisemista ja lakaisevat pahimmat ja parhaimmat pois ennen julkaisua. Lehdet myös poistaa osan kommenteista julkaisunkin jälkeen, jos joku valittaa tai klikkaa asiattomasta kommentista. Tämäkin työllistää toimittajia lehdissä ja jotkut lehdet pidättäytyy kokonaan kommentoinnin mahdolisuuksista pakolais-,  rikos-  ja raiskausjuttujen kohdalla.

Nykyään jotkut lehdet vaatii lukijan reksiteröinnin ja lehden hyväksynnän henkilöstä,  joko nimellään tai nimimerkillä kommentointipalstoille pääsyn ehdoksi. Se jo vähän ”rajaa” kommentointeja ja lehti voi heittää jonkun epäasiallisuuksiin syyllistyvän pois kavereistaan.

Jotkut lehdet vaatii facebook-profiilin tai vastaavan twitteriin kirjautumisen ja sitä kautta julkaisee kommentit. Niissä näkyy osassa kommentoijan henkilöllisyys, mutta näissä facebook-profiileissakin näyttää olevan piiloon kätkeytyneitä profiileja, joista ei käy selville, mikä henkilö todellisuudessa on kysymyksessä. Näissä rajoittavissa lehdissä kommentointi vähentynyt huomattavasti tai loppunut melkein kokonaan!

Mikä viisain ratkaisu näihin ongelmiin! Lehtien varoitusten ja kommentointiohjeiden perusteella kommnetoija on viime kädessä vastuussa kirjoitteluistaan.

Äimistelijä mielestä sopivin ratkaisu olisi, että jokainen lehti vaatisi kommentoijiltaan omiin rekistereihinsä hyväksyttävän tunnistettavan nimen ja lisäksi saisi kommentoida jopa livenä näiden aitojen fasebook- ja twittereiden profiileiden kautta. Lehti hylkäisi nämä tuntemattomat profiilit palstoilataan.

Kaikkien tunnistettavien kommentoijien kautta, voisi tosiaan kirjoittelu olla jopa reaaaliaikaista ilman modernointia ja lehti voisi poistaa asiattomat kommentoijat rekisteristään.

Monikaan ei uskalla kirjoitella mitä sattuu,  jos henkilötiedot näkyvissä – tosin kommentoinnit ja lukijat voivat vähentyä paljonkin. Monet lukijat lukee vain noita pelkkiä kommentteja ja on siellä joskus kyllä hyviäkin viisauksia tullut esiin. Kommentit lisäävät lukijoita lehtien palstoille.

Suomen Uutiset ( ps ) kirjoittaa 3.9.2015: ”Suomen Uutisten kommentointi pysyy auki.” Suomen Uutiset haluaa tehdä lehden sisältöä yhdessä lukijoittensa kanssa ja tämä kommentoinnin rajoittamisella kävisi mahdottomaksi.  Kommentit ovat parhaimmillaan erinomaisia uutislähteitä.  Suomen Uutiset modernoi ja poistaa kommentteja, mutta aika kriittistä kirjoittelua perusuomalaisiakin vastaan lehti suodattaa sivuillaan. ( eniten taitaa  kommentteja olla mistään lehdistä ja asiattomatkin hylätyt kommentit paistaa joskus himmeänä läpi )

Melkoinen kommentointipalsta on tämä Suomi24 sivusto. Siellä on ”sanavapaa” tuntemattomalla nimimerkillä ja ei edes MV-verkkojulkaisu taitasi kaikkea sieltä tulevaa tavaraa julkaista.

Taas tuli mainostettua tätä MV-lehteä suurten perässä, mutta lukijoita minun blogissa sen verran vähän, että tämä ei ole mainosta!