Lomarahat nyt pakolliseksi lailla – myös mummolan kesärengille ja taksisuhareille

Äimistelen hallituksen poukkoilua suuntaan ja toiseen yksikkötyökustannusten,  valtion talouden ja viennin parantamiseksi! Viimeisin hallituksen tarjouspaketti palkansaajajärjestöille on, että pyhä- ja viikkonlopun korvausten leikkaamisesta luovutaan, mutta lomarahaa ( entistä lomaltapaluurahaa ) leikataan 30 %, mutta se muutetaan saatavaksi kaikille palkansaajille.

Lomakorvaus ja loma-ajan palkka -lomapalkka,  on eri asia kuin tämä lomaraha ja ne sotketaan monesti toisiinsa. 

Tämä varsinainen lomapalkka on lakisääteinen ja se maksetaan kaikille. Ennen olin kesätöissä uitossa ja se tuli kuukauden palkan yhteydessä tai viimeisessä tilissä ja joissain määräaikaisissa työsuhteissa se voitaneen maksaa myös lopussa kotiin jo tavallaan ”lomana” – työvelvoitteen jo loputtua.

Tämä lomaraha on taas työehtosopimuksissa liittojen, työnantajien  ja työntekijöitten välisillä sopimuksilla hyväksytty ylimääräinen lisä, joka on jo tavallaan vakiintunut tapa, mutta niihin ei ole kenelläkään lakisääteistä oikeutta.

Nyt hallitus esittää säädettäväksi lakia, että näiden lomarahojen tasoa leikataan 30 %, mutta niitä saavat tulevaisuudessa kaikki palkansaajat!  Palkansaajajärjestöt eivät voi puuttua näihin tes-perusteisiin lomarahojen leikkaamisiin hallituksen toimesta! Ovela veto hallitukselta, vaikka tässä pitäisi olla kolmen vuoden koeaika ja sen jälkeen työmarkkinajärjestöillä olisi taas asiassa sananvaltaa.

****

Enemmän äimistelen tätä kaikille pakolla tulevaa lomarahaa, kun hallituksen pitäisi suosia pienyrittäjiä ja parantaa työllisyyttä, mutta nyt asiat menevän heidän kannalta toisin päin,  kustannusten heillä palkan maksuissa lisääntyessä. Mitähän mieltä sitten on, nämä toiminimellä ja yksin toimivat ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät – hierojat , parturit, suutarit jne,  he eivät saa minkaanlaisia lomarahoja. Ilmeisesti hallituksen pelkona, että jos näille amatinharjoittaja-yrittäjille lomaporkkanoita tarjoaa, niin tulee vielä liikaakin yrittäjiä Suomeen…

Tilastojen nukaan näitä uusia pakolla lomarahan piiriin kuuluvia palkansaajia olisi noin 225 000, joilla ei ole sopimuksia ja okeuksia näihin lomarahoihin tätä ennen ollut. Niitä on eri ammattiryhmistä ja pienemmistä liitoista: turpeen nostajia, taksirenkejä, puhelinmyyjiä, mainosten jakajia, sähkömiehiä eri aloilla,  viestinnän alalla, meijerityöläisiä, suunistuskarttojen tekijät ?, elokuvan tekijöitä, muuttokuorman roudaajia ynm ja ylempiä toimihenkilöitä johtajiin saakka.

En ole aivan varma ketä noihin kuuluu, mutta äimistelin päässäni.  Nyt kun lomarahat menee pakolliseksi lailla, niin kai ne on pakko näillekkin maksaa  tai muuten asia tulee rangaistavaksi ja rikos- lainalaiseksi.

Hallitus ja EK janoaa paikallisten sopimusten perään työnantajajien ja työntekijöitten kesken ja nyt mätkäyttää hallituksen pakkolailla pakolliset lomarahat yritysten maksettavaksi – hoh hoijaa!

Provisiopalkalaisillekkin löytynee laskuri, jolla heille lasketaan se lomakorvaus ja siitä laskettava ”lomaltapaluuraha” ansioitten mukaan..

Lomaltapaluurahan käsite on muuttunut, ennen se oli turvana työnantajille työntekijän palaamiseksi lomaltaan työpaikalleen. Nyt sitä maksetaan lomapalkan yhteydessä jo monelle lomalle lähdettäessä. Lyhytaikaisissa määräaikaisissa työsuhteissa ei kai sitä ole tarvinnut tähän asti maksaa, kun eihän ole tarkoitus niissä työntekijän palatakkaan enää siihen työpaikkaansa, ainakaan heti!  Varsinainen lomapalkka on tietenkin pitänyt korvata lomakorvauksena niillekkin, jos virallista tietä mennään. Nyt se äimistelyni mukaan maksetaan pakkolailla, myös mummolan kesärengille ja provisiopalkkalaisille taksisuhareille, jotka ajavat toisten autoja.

Lomapalkkahan maksetaan yleisesti 50 % loma-ajan palkasta. Yksinkertaisesti: jos työntekijän palkka on 2000 euroa kuukaudessa ja lomaa kuukausi, niin nämä lomarahat tekevät 1000 euroa. Uuden lain tullessa voimaan, nämä lomarahat olisivat enää noilla ansioilla – vain 700 euroa.

Mitä pitempi loma ja suurempi palkka, niin sitä suuremmat on nämä lomarahat työntekijöille ja nyt ollaan lomia uudessa hallituksen ehdotuksessa joiltakin julkisilta puolen lyhentämässä. Säästöä siis tulee sieltä päästä, mutta taas näitä uusia lomarahalaisia on tulossa yli kaksisataatuhatta!

Siis lait voimaan ja työmarkkinajärjestöt eivät enää voi sopia näistä lomarahojen suuruuksista ja jotka niitä jopa pakollakin joutuvat vastaan ottamaan – ei huono asia heidän kannalta, mutta mitä sanovat yrittäjät, joiden ei ole tarvinnut niitä tähän asti maksaa. Lisää eivät ainakaan yrittäjät  palkkaa työntekijöitä ja onko tämä hallituksen kannalta vain tulojen siirtoja, vai  onko koko ideana saada tämä laki itselleen kaapattua ja hallita sitä sitten jatkossa.

Äimistelen sitäkin, että onko juridisesti toimittava näin kaikille maksettavien lomarahojen suhteen, jotta laki saadaan lainvoimaiseksi jonkin pykälän takia, jotta saadaan nämä 70 %:ntin leikkaukset voimaan. Toisaaltahan, eihän niitä voi leikata niiltä, joilla ei ennestäänkään ole niitä lomarahoja ole..nyt annetaan lomarahat kaikille ja sitten niistä leikataan 30 % ! ?

*****

Äimistelin jo aamulla, että sopu taitaa tulla, mutta jossain SAK:n Lauri Lyly kommentoi, että palkanalennustahan nuo pakkolailla pienennettävät lomarahat on ja ei hän kylläkään maininnut mitään näistä uusista lomarahojen saamalaisista. Toisaalta ei EK:n Jyri Häkämiehellekkään kelvannut pelkätään nolla-palkankorotukset SAK:n taholta muutamaan vuoteen, vaan nollastakin pitää vielä leikata!

Yrittäjien järjestöstä oli sanottu, että niillä jotka ei saa näitä lomaraha-korvauksia – ne on huomioitu jo hyvissä palkoissa. Tuleekohan nyt lomarahat kompensoitavaksi näille palkkojen alennuksilla! Suuripalkkaiset johtajat tulevat saamaan nyt lomaransa, mutta tuohan se niitä verotuloja vai allenetaanko heidänkin palkkoja suhteessa pakollisiin lomarahoihin!

Äimistelen vain, että häämöttääkö se maali yhteisellä pelillä vieläkään muutaman viikon päästä! Hyväksyykö SAK:n  Lauri Lyly metalli-liittoineen edes näitä lomarahojen leikkauksiakaan, vaikka toiset niitä armeliaasti saavat lisää ja mitä sanovatkaan pienemmät yrittäjät ja kateelliset ammatinharjoittajat näistä ylimääräisistä pakollisista lomarahoista, mutta heitähän lienee vähemmän kuin kätilöitä, poliiseja, liiekapulaisia, rajamme ja muita kauppojen vartijoita.

Kunhan ei ala taas Sipilä hallituksineen vatuloida yrittäjien painostamana tätäkin asiaa ja sekin taas perutaan ja mitähän taas siitä sanoo nämä mahdolliset ylimääräisen lomarahan saajat, kun tikkari kädestä pois heiltä otetaan…

Eikä näytä tämä hallituksen budjetti-esityskään kaikkia miellyttävän…

 

Mainokset

Mikko Alatalo ehdottaa turvapaikanhakijoita koulutettavaksi ja työllistettäväksi Suomeen metsureiksi

Keskustan kansanedustaja-laulaja, tamperelainen Mikko Alatalo ehdottaa metsänhoitotöitä keinoksi integroita ja työllistää pakolaisia Suomessa. Ajatus sinällään ihan hyvä häneltä, mutta tuskin näitä turvapaikanhakijoita kuitenkaan aivan pahamaineiseen Maanselän Loukkukorpeen, Sotkamon ja Valtimon rajalle heti lähetettäisiin.

Isäni oli siellä Loukkukorven kämpällä viikot 60-luvulla,  senaikaisissa hätäaputöissä urakkapalkalla,  rämpimässä muniaan myöten pakkasessa ja metrisessä lumikinoksessa –  levittämässä ahkiolla metsään jotain kalkki- tai suolasäkkejä metsään ja ei taida turvapaikanhakijoista siihen olla ja ei kyllä tasapuolisesti kaikista nykyisistä suomalaisista työttömistäkään. Tuskin Mikko aivan niin kovaa hommaa on heille  kuitenkaan alussa tarkoittanutkaan. Muutamia kymmenpennisiä isä sai aina ahkiokurmasta lyhyenä valoisana päivän kajona, kun jaksoi ne jalkapelissä vetää metsän siimekseen ja muistakseni sai silloin siellä Itsenäisyyspäivänäkin olla töissä, jos halusi!

Mikon mielestä pitäisi heti pilotoida hanke, jossa erityisesti, nuoria pakolaisia koulutetaan ja ohjataan tekemään konkreettista metsänhoitotyötä. Suomeen tulevat pakolaiset voisivat työllistää metsähommiin ympäri Suomea. Sopivata työtä heille olisi Alatalon mielestä: taimikoiden varhaishoito, nuoren metsän hoito, peltojen reunojen kunnostamista, sekä sähkölinjojen ja metsäautoteiden raivausta.

Suomeen saapuvalla turvapaikanhakijalla on työnteon kielto turvapaikkakeskuksen ulkopuolella maahan saapumisesta, 3 kuukautta henkilöllisyyspapereilla saapuvilla ja ilman papereita olevilla 6 kuukautta. Nämä karenssit pitäisi Aalatalon mielestä kumota pikaisesti!

Muuta työlupaa ei erikseen tarvitse ja tienestit vaikuttaa tiettävästi, pienentäen turvapaikanhakijoiden saamia rahoja – vastaanottorahaa vastaanottokeskuksissa asuville 316 euroa /kk tai perustoimeentulotukiin jo kotonaan asuville 485 euroa kuukaudessa. Tosin Aalatalo ehdottaa, että korotettua päivärahaa voidaan maksaa turvapaikanhakijoille metsähoitotöistään.

Ennen ei nämä  parin lehmän kantturan pientilojen isännät, jotka olivat uittotöissä kesällä ja menivät savottaukoiksi kämpille talveksi, juuri metsätyömiehen koulutusta saaneet ja edes tarvinneet. Heillä pysyi pokasaha, moottorisahat Husgvarnat, Partenerit ja Stihlit ja Fiskarsin kirveet, sekä Martiinin puukko käsissä, ilman ammatillista koulutustakin – työ tekijäänsä opettaa. Nämä raivaussahat on tulleet myöhemmin muotiin ja aika paljon näkyy rensseleitä ja tavaraa tosiammattilaisilla metsänhoitohommissa olevan mukana ja kypärätkin taitaa olla jo pakollisiksi tulleet.

Nykyään metsurin koulustusta annetaan useissakin oppilaitoksissa: Joensuussa, Valtimolla, Siilinjärvellä, Kajaanissa, Jämsässä  ja Ähtärissä ainakin koulutetaan metsäammattilaisia ja nimitys ammattitutkintoon on nyt – METSURI JA METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA. Lisäksi lienee erilaisia erikoistumisia konehommista ja puunkorjuusta koulutuksissa.

Äimistelen vain sitä, että vaikka Alatalo purkaisi kolmen kuukauden karenssin ja nopeasti pitäisi pakolaiset hänen mielestään sijoittaa metsätöihin, niin kyllä mielestäni joku kuukausi pitäisi heitä kouluttaa, vaikka helpohkoihin hommiin aluksi heidät pantaisiin. Kylmä talvi vaatii jo oman totuttelemisen ja uskaltaako näitä vesureita heti heille edes luovuttaa! En osaa sanoa kumpi meistä on nykyisinä tamperelaisina ja molemmat Mikon kanssa pohjoisessa syntyneinä, parempia asiantuntijoita näissä metsänpalvelujen tuottamisessa! Entinen keskustapuolueen kansanedustaja, Kurikan hihtojätti lienee paras – hänellä ainakin Fiskarsin kirves pysyy kädessä ja halkoja tulloo häneltä kuin liukuhihnalta.

Mikon idea on hyvä työllistämisen kannalta ja mielenvirkeyttäkin varmaan tästä turvapaikanhakijat saavat ja tuleepahan saatavuutta näihinkin töihin, kun joidenkin mielestä suomalaiset vain vetelehtii siellä uuninpankolla, eivätkä hyvien päivärahaturvien takia ota näitä ruohonjuuritason hommia vastaan – onneksi ainakin tätä työttömyyspäivärahojen pituutta ollaan kuitenkin nyt hallituksen toimesta lyhentämässä roimasti ja koulutetun suomalaisen toisiin ammatteihin,  ei tarvitse näitä hommia edes ottaa vastaan..

Onko uhkakuvina kuitenkin, että toiset ahkerat suomalaiset menettävät työnsä ja poletaanko näillä pakolaisilla suomalaisen työn hintaa! Jotkut suomalaiset,  jopa yrittäjinä hankkivat leipänsäkin näillä metsänparannus-palvelujen tuottamisilla.  Tuskin niistä urakoiden polkemisista ja suomalaisen työn hintojen laskemisesta lienee kysymys, sillä paikalliset sopimuksethan ei ole vielä voimassa.

Aika paljon koneelliseksi on mennyt tuo metsänkorjuu ja myynti yhtiöille, kaverini oli myynyt metsää ja metsäkoneen kuljettaja Ponsellaan kaatoi ja keräsi vaikeassakin maastossa puut ja tietokone näytti heti mitä on kaadettu ja minkä verran.  Jonkinlaista jälkiputsaushommaa tosiaan voisi noilla turvapaikanhakijoilla teettää, mutta kyllä minusta sen verran koulutusta ja sopeutumista pitää heille antaa, että nuo kolmen ja kuuden kukauden karenssit saa olla voimassa ja onko sittenkään valmistuneille töitä saatavilla ja kuka ne maksaa – metsänomistajat urakan tarjoajina, kunnat, valtiot  vai metsäyhtiöt?

Metsurin-metsäpalvelujen tuottajan koulutus näyttää olevan noin vuosi ja jos vielä totuttelemiset Suomen olosuhteisiin ja kielten opettelu ja muut seikat otetaan huomioon, niin ainakin puolitoistavuotta olisi hyvä koulutusaika metsänhoidon ammattilaisekisi kouluttautuville turvapaikanhakijoille ja jo oleskeluluvan saaneille ihmisille maassamme.

Hyvä, että kansanedustaja Mikko Alatalo avaa kohderyhmää, mihin pakolaiset voisivat Suomessa työllistyä ja ehdotuksia varmaan kaivataan politikoilta ja asianatuntijoilta puolueista riippumatta.

 

 

 

 

 

Sotkamon Jymy on mestaruudensa ansainnut, siinä kuin muidenkin joukkuelajien mestarit Suomessa

Sotkamon Jymyn voitettua jo viidennen peräkkäisen ja yhteensä kahdeksannentoista Suomen mestaruudensa pesäpallossa; on siitä taas tullut arvostelua lehtien palstojen kommentteihin ja facebook-sivuille. Ylleensä se on ollut tähän sävyyn – käpykylien ja junttien laji, onko Sotkamo mailmanmestari ja sama seura aina voittajana pilaa lajin ja vielä jotkut mainitsee ne sopupelitkin arvosteluissaan.

Itsekkin kirjoittelin samaan sävyyn vuosi sitten, silloin Jymyn voittaessa mestaruuden, mutta tarkemmin tutkittua ja äimisteltyä, ei se ole sen kummallisempaa muissakaan joukkuelajeissa – samat joukkueet ne niissäkin jyllää mitaleilla Jymyn ja Vimpelin lailla!

Tarkastelin eri joukkulajien mestareita miehissä ja mitalisteja vuoden 1990 jälkeen, jolloin Sotkamo voitti mestaruuden, sen ensimmäisen sitten 60-luvun jälkeen

Jalkapallossa Helsingin jalkapalloklubi, HJK on voittanut 90-luvun jälkeen yhteensä 11 Suomen mestaruutta ja niistä on kuusi perättäistä 2009 alkaen. Samoin FC Haka on voittanut kolme perättäistä mestaruutta ja samoja joukkueita siellä keikkuu mitaleilla vuodesta toiseen.

Jääkiekossa on nyt ollut kahtena vuonna peräkkäin samat joukkueet loppuotteluissa, Kärpät ja Tappara. Sama mestari ollut jääkiekossakin niisä nyt voittajana. Mitaleilla vilisee siellä yleensä samat Jokerit ja tepsit ( TPS ), ainut virkavirhe oli tämä Porin Ässien mestaruus 2013. Jokereilla on viisi mestaruutta, Kärpillä ja TPS:llä niitä kuusi 90-luvun jälkeen.

Lentopallossa on 90-luvun jälkeen Kups-Volley voittanut kuusi mestaruutta putkeen ja Pielaveden Sammolla, pienellä paikkakunnalla on kaksi mestaruutta peräkkäin. Lisäksi on useita mestaruuksia Perungan Poikien jälkeläisillä, Santasportilla ja Team lakkapäällä.

Käsipallossa karjaalaisella BK-46:lla on peräti 10 mestaruutta tuona aikana ja Cocksilla kuusi. Samat joukkueet käsipallossakin usein mitaleilla ja marginaali-laji pesäpalloon nähden, joukkueet pääosin etelän ruotsinkieliseltä alueelta, mutta moitteen sijaa ei juuri kuulu BK-46:n mestaruuksista, kuten Jymyä arvostellaan.

Jääpallossa Tornion Pallovekot voittaneet neljä mestaruutta peräkanaa ja samoin Warkauden Pallo-35. Oulun Luistinseuralla on peräti seitsemän mestaruutta jääpallossa 90-vuoden jälkeen.

Salibandyssa helsinkiläinen Salibandyseura Viikingit – SSV on voittanut viisi perättäistä mestaruutta vuosina 2007-2011 ja lisäksi vielä kuusi muuta mestaruutta, niin heillä on niitä yhteensä 11. Seinäjokelaisella SPV:llä on nyt kaksi mestaruutta peräkkäin.

Koripallossa  Espoon Hongalla on kolme mestaruutta peräkkäin ja Torpan Pojilla kolme mestaruutta 90-luvulla. Samoja kooteepeitä ( KTP ) ja Pyrintöjä on koripallossakin yleensä mitaleilla, mutta nyt tullut tämä Joensuun Kataja ja Loimaan Biisonit loppuotteluihin. Koripallossa seuroja on lopettanut ja mennyt konkurssiin.

——–

Hiihdossa sotkamolaisella ( kainuulaisella ) Vuokatti Ski Teamilla on seitsemän  viestinhiihdon Suomen mestaruutta vuosilta 2007 – 2014, siinä vain poikkeuksena Vantaan Hiihtoseuran mestaruus 2012. Lisäksi Vuokatilla on mestaruus vuodelta 2000 ja vielä Jymyn nimissä 1996. Aaltornion Pirkat ja IF Falken on hallinneet suvereenisesti 90-luvun taitetta ja alkua miesten viesteissä, puhumattakaan Kuusamon Eräveikoista 60-luvulla.

*****

Siis turha on äimisteljiöiden arvostella negatiivisesti Sotkamon Jymyn mestaruuksia. Samat joukkueet ne on muissakin joukkuelajeissa yleensä aina mitaleilla ja luulen, että ”omankylän poikia” on eniten Jymyllä, jos verrataan muiden joukkuelajien mestareita! Jymy on ansainnut mestaruudensa, siinä kuin BK-46 käsipallossa ja Kärpät jääkiekossa! Hyvä, että pienemmilläkin paikkakunnilla tapahtuu ja ei kai nuo Vimpelin ja Jymyn loppuottelut ole pois ainakaan KHL:ssä pelaavan Jokereiden tilipussista…

Jalkapallo on enää ainut laji Suomessa, missä runkosarjan sijoitukset ratkaisee mitalit, muissa pelataan nämä loppuottelut. Aina  ei ole runkosarjan voittaja voittanut Suomen mestaruutta, mitä äimistelin eri lajien kohdalta.  Yleisön ja seurojen talouden kannalta on järkevää nämä erilliset finaalipelit, mutta onko se taas tasapuolista, jos  runkosarjan voittaneille joukkueella tulee loukkaantumisia  paljon juuri loppuottelujen aikaan!

 

  

Työntekijöihin kohdistuvat leikkaukset voimaan ja työnantajilta sekä hallitukselta vakuuus työpaikkojen säilymisestä

Kutsun tilapäisenä valtakunnansovittelija-äimistelijänä työnantaja- ja työntekijäosapuolet hallituksen kanssa yhteiseen  neuvotteluun ja virallisen sopimuspaperin allekirjoittamiseen, josta mikään osapuoli ei voi kieltäytyä!

Hallituksen julkaisemilla työsuhdeturvaa heikentävillä uudistuksilla, hallitus ja EK katsovat työllisyyden paranevan 110 000 työpaikalla, viennin alkavan vetää ja julkistalouden tasapainottuvan sekä paranevan. Työntekijäpuoli taas SAK:n johdolla väittää, että näillä leikkauksilla, vaan halutaan nujertaa ay-liike polvilleen.

Katsotaan nyt oikeesti mistä tässä on kysymys: onko EK, yhdessä hallituksen kanssa nujertamassa vain ay-liikettä muka  työllistämisen kustannuksella, vai onko heillä vilpitön tavoite vain työllisyyden parantamiseen! Ay-liikkeen kannattaa katsoa myös kortit, sopimalla tämä sovitusehdotus – koska siinä tapauksesa vain nähdään ne hallituksen ja EK:n lupauksien pitäminen. Palaveri pidetään jo huommenna keskiviikkona 16.9.2015 Hämenkyrössä, koska samalla saadaan alta pois ja peruttua nämä perjantain koko maan seisauttavat mielenilmaisut ja lakon tapaiset!

Oheisena koolle kutsuminen, historialliseen työehtosopimuksen allekirjoittamiseen vakuuksineen ja lupauksineen:

__________________________________________________________________

 

Tilapäinen valtakunnansovittelijan toimisto                                                                                             Erkkiäimistelee.fi

33720 Tampere                                                                                                     15.9.2015                                                                                                                                                 

Kutsu  Kutsun täten koolle, kunniottavasti Teidät; hallitus, työnantaja- ja työntekijäliitot sopimaan ja  allekirjoittamaan ehdotukseni työrauhan säilyttämiseksi, huomiseksi keskiviikoksi 16.9.2015 ja samalla perumaan palkansaajien osapuolten suunnitellut mielenilmaisut ja lakot perjantaina 18.9.2015.

Paikka ja aika Keskiviikkona 16. syyskuuta 2015-  klo 10.00,  Vepan Baari, Kärrytie 1   39100 Hämeenkyrö – huom kahvit pullan kera saatavilla jo klo 9.00 alkaen

Sovitelma 1 – Palkansaajaliitot hyväksyvät sellaisenaan hallituksen kaavailemat työsuhdeturvaan tulevat seuraavat uudistukset:

1§ –  Loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomaksi vapaapäiväksi vuosityöaikaa lyhentämättä

2§ –  Ylityökorvaukset puolitetaan ja sunnuntaikorvauksia pienennetään 75 %:nttin

3§ –  Pitkiä julkisen sektorin lomia lyhennetään 38 päivästä 30 päivään

4§ –  Ensimmäinen sairasajan päivän palkka on palkaton ja seuraavat 2 – 9 päivää maksetaan 80% palkasta

Sovitelma 2  –    Hallitus ja Elinkeinoelämän Keskusliitto EK sitoutuu allakirjoituksellaan vastapainoksi seuraaviin asioihin:

1§ – Yhtään työntekijää ei sanota irti yksityiseltä ja hallinnolliselta puolen sopimuksen keston ajalta, kuin pakottavissa tilanteissa, esim henkilökohtaisten syiden vuoksi tai työntekijän itse irtisanoutuessa. Toinen työntekijä velvoitetaan ottamaan tilalle.

2§ – Uusia työpaikkoja pitää syntyä vähintään 25 000 lisää vuodessa, koska hallitus on lupautunut synnytämään 110 000 uutta työpaikkaa hallituksen istuntokaudelta.

3§ – Sopimuksen kestoaika on tämän eduskuntakauden loppuun, mutta periodi-tarkastusväli on vuosi kerrallaan ja jo tällöin nämä sopimukset automaattisesti purkautuu ja yritykset tai valtio maksaa takuuna palkansaajille taannehtivasti menetyt leikkauksien aiheuttamat palkkojen ja lisien vähennykset

4§ – Yrityksen mennessä konkurssiin tai loppuessa, valtion ja EK:n on järjestettävä korvaavat työpaikat työttömiksi joutuneille

5 § – Sota, maanjäristys, erilaiset kriisit: glopaalit muutokset ja rahanarvojen pörssikurssien valtavat muutokset voivat aukaista neuvottelut näiden ehtojen avaamiseen sopimuksessa, mutta vähintään vuosi on allekirjoittamisesta on aukotonta aikaa molempiin osapuoliin

Jako    Pääministeri Juha Sipilä, elinkeinoministeri Olli Rehn,  työ- ja oikeusministeri Jari Lindström, valtiovarainministeri Alexander Stubb, ulkoministeri Timo Soini, oppositio Antti Rinne ja Paavo Arhinmäki,  SAK Lauri Lyly, EK Jyri Häkämies, STTK Antti Palola,  Akava Sture Fjäder ja Työ- ja Elinkeinoministeriö, Lakivaliokunta ja kansanedustajat Matti Vanhanen, sekä Lauri Ihalainen

Kunnioittavasti

Vt.valtakunnansovittelija

Erkki Äimistelee Kovalainen                                                                                                                              

@eekoo.com.fi

Jako: 15 kappaletta

Liitteet 3 kpl:  sovitelma 1 ja sovitelma 2  ja ruotsinkeilinen käännös

Direkt.num.asiakirj.no 74527/812312-16

 

 

 

 

                                                                                        

 

 

 

 

Työväen- ja kansantalot turvapaikanhakijoiden käyttöön, vasemmiston Li Andersson haastaa demarit mukaan talkoisiin !

Äimistelin muutama päivä sitten, että tuleeko Suomeen tulevista suurista turvapaikanhakijoiden määristä johtuen, yksityisten suurempien kiinteistöjen omistajien bisnestä tilojen vuokraamisellaan turvapaikanhakojoiden vastaanottokeskuksiksi. Äimistelin myös sitä, että valtakunnan tasolla myötämielisesti turvapaikan hakijoihin suhtautuneet demaritkin ovat kieltäneet kuntatason politiikalla kuntiinsa perustettavia keskuksia. Esimerkkinä Vihti, Forssa ja Keuruu!

Sosialiidemokraattinen verkkolehti, Demokraatti.fi otsikoi artikkeliaan 3.9.2015: Li Andersson haastaa SDP:n mukaan: Turvapaikanhakijoita työväentaloille

Vasemmistoliiton kansanedustaja Li Andersson kirjoittaa fasebookissaan, että kun turvapaikan vastaanottokeskuksista on puutetta tiloista, voisi turvapaikanhakijat sijoittaa työväentaloille, joita on monilla paikoilla ympäri maata. Tässä olisi vasemmistoliitolla kuin SDP:llä hieno tilaisuus toimia.

Demarit ottaneet Anderssonin haasteen vastaan myönteisesti. SDP:n Helsingin piirin toiminnanjohtaja Hanna Isbom komentoi  myös, että työväentalojen ja yhdistysten tilat sopisivat hyvin talkookeskuksiksi ja miksei hätämajoitukseenkin!

Demarinuorten Mikkel Näkkäläjärvi on saama mieltä twitterissä: Ehdottomasti samaa mieltä, tilat tarpeeseen.

Suomessa on olemassa noin 2500 seurantaloa, jotka kuuluu polittisille yhdistyksille, VPK:lle, kyläyhdistyksille, urheiluseuroille, nuorisoseuroille, kotiseutuyhdistyksille ynm. Työväentalojen määristä en ole varma, mutta arvelen äimistelemällä niitä olevan tuosta kokonaismäärästä joku 600. Työväentaloja naulattiin kiinni 1930-luvulla tietyistä syistä ja ensimmäisenä se alkoi kai Lapuan työväentalon oven sulkemisella…

Työväentalothan jakaantuu tavallaan demareitten ja vasemmistolaisten kesken. Vasemmisto puhuu myös tavallaan työväentalojen kohdalla kansantaloista ja niiden takana toimii Kansantalojen Liitto  (KTL ). Sosiaalidemokraattien työväentalojen taustalla on taas, niitä yhdistävänä  edunvalvonta- järjestönä Suomen Työväentalojen liitto ry.

”Puhutaan kuitenkin yhteisesti kaikista näistä, kansan- ja työväentaloista kansanomaiseti yhdellä nimellä – työväentalot. Paikalliset yhdistykset ja piirijärjestöt pitävät näitä talkoilla rakennettuja työväentaloja pystyssä,  järjestämällä niissä vielä iltamia ja tansseja, sekä vuokraamalla tiloja: näyttelyihin,  näytelmiin, kirppiksiin,bingoihin, karaokeihin, erilaisiin juhla- ja muihin tilaisuuksiin.

En osaa sanoa tarkalleen määriä, miten nämä arvioimaani 600:taa työväentaloa jakaantuu suhteellisesti määrissä demareitten  ja vasemmistolaisten kesken. Riippuu varmaan paikkakunnista: Pirkanmaalla on ehkä enemmän demokraattisia taloja ja Kainuussa vasemmistolaistaustaisen työväentalojen osuus lienee suurempi.

Osa työväentaloista on varmaan aktiivisessa käytössä ja osa rapistumassa ruohikkojen keskellä. Tunnetuin työväentalo lienee Helsingin Työväentalo – Paasitorni. Ehkä kuitenkin ne perinteiset ”vappupuhujaiset” vielä hiljaisissakin taloissa pidettäneen! Valtio myöntää vuosittain tukea seurojentaloille avustuksina ja peruskorjaukseen myös eri taloille korvamerkittyä rahaa.

Helsingin Sanomien artikkelissa 11.5.2015: toteavat Suomen Kotiseutuliiton toimesta Johanna Hakonen ja Sanna Käyhkö, että työväentalot ovat edelleen aktiivisessa käytössä ja ihmiset tekevät arvokasta vapaaehtoista työtä perinteisten seurantalojen säilyttämisen puolesta.

*****

Minkalaiset työväentalot olisivat sopivia vastaanottokeskukseksi

En epäile yhtään, että vasemmistoliiton kansanedustajan  Li Anderssonin ehdotus työventalojen muuttamisesta ainakin väliaikaisesti turvapaikanhakijoiden keskukseksi  olisi tehty vain poliittisessa ja julkisuudenhakuisessa mielessä! Vai herätelläänkö muita tahoja, että tarve on nyt turvapaikoista suuri!

Minkalaiset ”työkkärit”, ne sitten soveltuisivat tällaiseen käyttöön! Tuskin Helsingin Työväentaloa ja Kajaanin Kansanpirttiäkään valjastetaan pakolaiskeskukseski ja taitaa Naapurinvaaran ja  Puolangan Puokionkin työväentalot olla sopimattomia ja jo liian syrjässä…

SDP:n  Hanna Isbom viittaa vielä, että ”talkookeskukseksi”, joten tämä työventalojen  Punaiselle Ristille tai vastaaville antaminen turvapaikanhakijoiden käyttöön, ei ainakaan vaikuta miltään liiketoiminnalta.

Varmasti osa näistä työväentaloista soveltuu mainiosti turvapaikanhakijoiden käyttöön. Paikka pitänee olla suhteelisen lähellä taajaamaa ja hygienia- ja ruokailuhuollot pitää pystyä järjestämään kohtuullisen helposti,  sekä itse rakennus tietenkin oltava hyvässä kunnossa.

Pula keskuksien paikoista on tällä hetkellä huutavan suuri,  maahan tulevien suurien turvapaikanhakijoiden määrän vuoksi, sillä Oulunkin seudulla Muhokselle tehtiin nopeasti hätämajoituksena turvapaikan vastanottokeskus ja Turun seudulla ollaan jo väliaikaisessa telttamajoituksessa.

Tuntuisi, että ainakin Oulun ja työhenkisen Kemin lähistöllä, Iissä, Haukiputaalla, Kellossa ja Veitsiluodossa on vielä hyvässä kunnossa olevia työväentaloja ja niille olisi nyt käyttöä, koska Ruotsista tulee Haaparannan kautta satoja pakolaisia viikossa Pohjoi-Suomen alueelle bussilla ja jopa sillan yli kävellen.

Ajatus on Li Anderssonilla hyvä, nyt nähdään miten tosissaan tämä haaste otetaan vastaa vasemmiston ja demareiden työväentaloja pitävien järjestöjen ja yhdistysten  taholta. Noista arvioimistani 600:sta sadasta työväentalosta voisi olla puolet potentiaalisia turvapaikanhakijoiden vastaaottokeskukseksi ja niistä jos puoletkin ottaa Anderssonin haasteen vastaan tosissaan, niin 150 työväentaloa helposti muutetaan turvapaikkakeskukseski. Se turvaisi turvapaikan jo 7500:lle, jos lasketaan 50 ihmistä keskimäärin yhteen perustettavaan turvapaikkakeskukseen näihin työväentaloihin.

Lisäksi tämä turvapaikkojen järjestely tulisi valtiolle edulliseksi, kalliiden yksityisten vuokra- majoitusten lisäksi, jos työväentalot vuokraisivat tilansa vain talkoohengessä, tai pelkästään sähkö- ja vesikulut laskuttamalla Punaiselta Ristiltä! Maahanmuuttoviraston budjetilta on mennyt pohja pois, sillä tiistaina on ollut turvapaikakeskuksissa, hätämajoituksissa ja alaikäisten keskuksissa yhteensä 5710 ihmistä ja nyt viikolla ylitetään 1000 ihmisen viikoraja: niin se tietäisi tällä vauhdilla kuukauden päästä jo majoituksen tarvetta 10 000:nelle ihmiselle!

Nyt nähdään, miten tosissaan ollaan turvapaikan järjestämisen suhteen turvapaikanhakijoiden kohdalla vasemmiston ja demareiden kesken. 

Muutkin seurojentalot, kuin vain työväentalot voisivat myös kantaa kortensa kekoon tässä asiassa.

 

 

 

Onko turvapaikan hakijoista tullut liiketoiminnan”bisnestä” yksityisille kiinteistöyrittäjille – lobbareille ja gryndereille !

Aina missä on kysyntää, syntyy uusia yrittäjiä helposti alalle. Nyt on kysyntää turvapaikan hakijoiden maahanmuuttokeskuksille, joita pitäsi pystyä perustamaan tutkimusten ja ennakoidun tarpeen määrän mukaan,  jopa kolme uutta keskusta viikossa Suomeen. Ulkomailla turvapaikan hakijoista on tullut jo eräänlaista salakuljetuksen liiketoimintaa ”kuljetusfirmoineen” ja tuleeko Suomessakin ihmisistä liiketoimintaa ihmisten hädän keskellä, kun on vieä varma maksaja – valtio takana!

Monet kunnat ovat tosin valtuutettujen päätöksellä sanoneet jyrkän EI, kuntiinsa suunnitelluille maahanmuuttokeskuksille. Niistä viimeisimmät esimerkit: Forssa, Keuruu ja Vihti. Ihmeelliseltä tuntuu vielä poliittisesta näkökulmasta  katsottuna, että valtakunnan tasolla turvapaikanhakijoiden tuloa Suomeen suosivat demarit, keskusta ja kokoomuskin osaksi, ovat kääntäneet takkinsa kuntapolitiikan tasolla, kun omille kotinurkille näitä turvapaikanhakijoita on sitten tulossa….

Harvassa kunnassa kuitenkin on ”omia” tiloja valmiiksi lopetettuine sairaaloinen, kouluineen ja varuskuntineen, jotta pakolaiset voitaisiin majoittaa kunnan tai valtion tiloihin. Lisäksi vielä nämä edellä mainitut tilat on jo valmiiksi monesti vuokratut  tai jopa myydyt yksityisille yrittäjille ja lisäksi on näitä tyhjillään olevia Rantasipi ja muita hotelleja valmiina yksityisomistuksessa, turvapaikan hakijoiden vastaanottamisella.

Sijoitusyhtiö NxtV Jämsä Oy ostanut Jämsän Hallin alueen  450 000 eurolla Hallin varuskunnan Senaattikinnteistöltä. Hinta on edullinen koko varuskunnasta, vain rintamamies-omakotitalon hinta pääkaupunkiseudulla, mutta tosin ostaja on lupautunut pitämään huolta ja kunostamaan kiinteistöstä. Monet kommentoivat kaupasta siihen sävyyn, että pakolaiskeskusta suunnnittelevat Halliin suunnitellun datakeskuspuiston sijasta. Tuskin tässsä kuitenkaan on siitä kysymys!

Joutsenossa myytiin 2010 Konnunsuon lakkautettu vankila yksityiselle  Roual House Oy:lle 1,8 mijoonan hinnasta ja nyt se vuokraa valtiolle osan tiloistaan pakolaiskeskuksena 660 000 euron vuosivuokralla. Kolmessa vuodessa tällä menolla hankkii itsensä ja sitten alkaa jo mennä voitolle!

Turvapaikanhakijoita on Joutsenossa ollut satoja vuodessa kerrallaan sen historiansa aikana. Jos laskee noin 660 000/ jaettuna 300 = 2200 euroa / jaettuna 365 päivää = yhtä pakolaista kohti vuokratulo vuorokaudelta olisi 6 euroa.

Summahan ei tunnu äkkiä suurelta, mutta kun satoja ihmisiä on päivässä kerrallaan ja vuosia vuodessa 365. Kaikki, ei tietenkään ole puhdasta tuloa, koska kulutkin lienee noin suuressa laitoksessa suuret. Hinta tietesti tosiaan vaihtelee eri yksiköiden kesken. ”Paremmissa” paikoissa voi olla tutvarpaikanhakijoita vähemmän ja vuokra taas ihmistä kohti suurempikin.

Kirkkonummen Evitskogiin on perustettu kunnalta kysymättä Helsingin piirin sivuhaara turvapaikanhakijoille, entisiin Aktiivi-instituutin kurssitiloihin ja nykyisiin yksityisen Aktiivikeskuskus kiinteistö Oyn hallinoimiin tiloihin. Sitä ennen siinä on osaksi ollut Suomessa työskenteleviä virolaisia työntekijöitä.

Vihdin kunnassa sijaitsevaan entiisin kuntoparantola-kylpylän tiloihin oli tarkoitus sijoittaa satoja turvapaikanhakijoita, mutta kunnanhallitus torppasi sen vielä yksimielisesti. Yksityinen Forela Oy on ostanut parantolan kiinteistön rakennuksineen Kuntoparantolasäätiöltä vuonna 2014 ja Forela Oy.n omistaa helsinkiläinen Arto Boman.

Keuruun varuskunnan entiseen kiinteistöön ja tiloihin kaavailtiin Suomen suurinta vastaanottokeskusta 500 hengelle, mutta Keuruun kunnanpäättäjät estivät tämän, demareita keskustaa ja osaa kokkomuslaisia myöten. Valtion omisteinen Kruunusanomat Oy on myynyt tilat varuskunnasta yksityiselle jyväskyläläiselle, Sarakallio Kiinteistöt Oy:lle.

Aina ei kuitenkaan yksityiset omista näitä tulevia vastaanottokeskuksen tiloja. Punkalaitumelle uudelleen avatun Hakasuon vastaanottokeskuksen tilat omistaa Punkalaitumen kunta. Lisäksi osissa kunnissa voi olla turvapaikanhakijoita hajauteetuna, osa yksityisiltä vuokraamissa tiloissa ja osa kuntion ja valtion yhtiöiden tiloissa.

Maahanmuuttoviraston 1.syyskuuta tilaston mukaan Suomessa toimii  22 vastaanottokeskusta, joista Kirkkonummen ja Helsingin Koskelan keskukset olisivat vain väliaikaisia. Suunnitteilla on kymmenen uutta keskusta, joihin sisältyy nämä ”hylätyt – Keuruu ja Vihti ja Kouvola on sanonut huyväksynnän keskukselle. Forssa ei ole enää tässä laskelmassa mukana. Lisäksi on 14 eri alaikäisyksikköä, joista osa toimii tosin noissa varsinaisssa toimivissa 22:n  kunnissa tai yhteydessä.

Mitä maksaa turvapaikan hakija Suomelle

Pääministeri Juha Sipilä puhui mahdollisesta 15 000 turvapaikan hakijan tulemisesta Suomeen ja arvioi hinnan olevan tästä yli 100 miljoonaa. Näillä tiedoilla hinta olisi yhtä turvapaikan hakijaa kohden: 100 000000/15000 = 6 600 euroa. Tarkoittaisiko tämä hinta vain tulojärjestelyn kustannuksia ja muutaman viikon tai kuukauden oleskelua vastaaonottokeskuksissa.

Maahanmuuttovirasto ilmoittaa turvapaikanhakijoiden vastaanottorahan perusosaksi 1.1.2015 alkaen 316.07 euroa kuukaudelta ja ateriapalveluineen vain 92,64 euroa/kk. Perheen kanssa asuva, saa vähemmän ihmistä kohden – 201,64 euroa ja aterialla 59,94.  Yksin tulevat alaikäiset. alle 18 vuotiaat saavat 27,25 – 48,09 euroa iän mukaan. Maahanmuuttovirasto ilmoittaa, että yhden ihmisen vuorokausi vastaanottokeskuksessa maksaa 40 euroa, sisältäen kaikki vastaanottokeskuspalvelut.

Näillä tiedoilla laskemalla yksi turvapaikanhakija maksaa pyöristettynä kuukaudessa: 30 vuorokautta X 40 euroa = 1200 euroa + 315 = 1500 euroa, siis 18 000 euroa maksaisi yksi ihminen vuodessa!

Valtio maksaa pääosin kuntien kulut maahanmuutokeskuksissa ja rahaa tulee kuntaan takaisin palkattuina työvoimana verojen kautta ja pakolaiset kuluttavat mahdollisesti vähät rahansa paikallisiin kauppoihin ja palveluihin. Kuitenkin nuo palkkakustannukset ovat kokonaan menoa jollekkin momentille, vaikka tuloksikin ne voidaan osittain laskea.

Muutettuaan pois keskuksesta varsinaiseen kotiasuntoon – jäätyään Suomeen asumaan, niin perusylläpito-kustannuksiksi tulee asumisen tuet: alkuavustukset asunnon järjestämisessä mahdollisine huonekaluineen ja asumistukineen, koska mahdollisesti työtön maahanmuuttaja ei pysty 417 euron perustulollaan kuukaudessa vuokrian maksamaan. Sitä en tiedä, mitä tarvikeitta hankintoineen maksetaan maahanmuuttajille asumisjärjestelyjen lisäksi. Järjestääkö sosiaalivirasto lisäksi liinavaatteita, kodinkoneita, televisioita, astiastoja ja jopa puhelimia perustarpeisiin ensihätään.

Lisäksi tulee välillisiä kuluja: terveys, koulu, tulkkaus, kotoutumis, oikeusapu, vapaa-aika, kulttuuri ja virkistys ja muita erikoispalveluja. Nämä kaikki maksaa kuluina, mutta tuovat tulojakin verotuloina ja työllistävät myös ihmisisä

Jos kuluiksi lasketaan vastaanottokeskuksissa tuo 1500 euroa hekilöltä kuukaudessa,  vaihtelevat varmaan eri kunnissa todelliset kulut, vastaaottokeskuksen koosta, tasosta, palveluista, vuokraushinnoista, henkilökunan määristä jne, mutta keskiarvoksi voi tulla tuo 1500 euroa. Minimitaso lienee 1000 euroa/kk ja enimmillään saattaa kulut olla jopa 3000 – 5000 euroa kuukausi.

Kuluja siis tulee alkujärjestelyistä vastaaottokeskukseen muuttamisineen ja sen jälkeen kotiin muuttamisen peruskuluineen ja vielä mahdollisine jatkokuluineen. Aluksi kustannukset ensimmäisinä vuosina on suuremmat, erilaisine koulutuksineen ja perehdyttämisineen, mutta sen jälkeen tilanne ehkä tasoittuu, mikäli henkilö jää pysyvästi maahan. Tavallaan nämä yleiset koulutus ja vastaavat ovat tavallaan yleisiä piilokuluja, jos niitä ei lasketa henkilökohtaisiksi, mutta ovat kuitenkin jossain olemassa.

Vastaanottokeskuksen oletettujen ja laskettuen kulujen turvapaikanhakijaa kohden 1500 euroa,  omaan asuntoon muuttamisen jälkeisiksi kuluiksi laskin arviolta maahanmuuttajaa kohden keskiarvoksi myös tuon saman 1500 euroa, koska perustulolla 417 kuukaudessa euroa, tuskin tullaan toimeen, ainakaan työttömänä ja kaikenlaisia perehdyttämis, koulutus ynm erikospalveluja tarvitaan asuntotuen lisäksi.

Jos tuohon laskennalliseen maahanmuuttajan peruskuluun; elämiseen ja asuntoon – kuukaudessa 1500 euroa, lisätään näitä yhteiskunnallisa palveluja terveydenhoitoineen  ja erikois perehdyttämis- ja koulutuskuluja arviolta 500 euroa kuussa, niin summa voisi olla arviolta yhteensä 2000 euroa maahanmuuttajaa kohti  kuukaudessa, eli  12 x 2000 = 24 000 euroa vuodessa.( tässä jo käytetty turvapaikan hakijan nimen sijasta maahanmuutajaa, oletusta hänen jäävän maahan pitemmäksi aikaa )

Mikä lienee sitten suurempi kustannuserä kuukaudessa: vastaanottokeskuksessa turvapaikanhakijana vietetty aika, vai myöhempi omassa asunnosa jo virallisena maahanmuuttajana?

Kaikki varmmaan riippuu, minkä tasoisesta vastaanottokeskuksesta muuttaa  erilaisiin ja tasoisiin asuntoihin. Kotona saattaa alkukulut olla suuremmat alkuvuosina, mutta tasoituu myöhemmin ja jopa maahanmuuttaja voi olla työelämässä. Kuitenkin tuntuu, että molemmissa kulut rajoittuu ja vaihtelee minimistä 20 000 eurosta vuodessa – 30 000 euroon, kun ”kaikki” kustannukset Maahanmuuttoviraston  ja Punaisen Ristin ( SPR ) konttoritöistä alkaen lasketaan mukaaan!

Sitä en tiedä, vuokraako jo virallisen turvapaikan saanut itsenäisesti asuntonsa, vai onko siinä kunta, Maahanmuutovirasto, SPR tai TE-keskus mukanana avustamassa ja takaajana myöhemmin ja sijoitetaanko mahanmuuttajia kunnissa määrätyille asuinalueille ns. kaupungin vuokrasuntoihin. Käytäntö voi vaihdeilla tapauskohtaisesti ja kunnittain.

Kaikki turvapaikanhakijathan eivät jää välttämättä ensimmäiseen turvapaikkakeskuksensa kuntaan, vaan voivat muuttaa myöhemmin suurimpiin kaupunkeihin.

Noista jo olevista vastaanottokeskuksista Rovanniemeltä Kirkkonummelle, en ole varma mikä osuus on yksityisten, valtion ja kuntien vuokraamissa tiloissa. Käytäntöhän on yleensä, että SPR vuokraa tilat kiinteistöjen omistajilta ja laskuttaa sitten kuluista valtiota. Valtio maksaa koko kulut, mutta siinäkin voi olla eroja tapauskohtaisesti.

Motto: Toiset kunnat hankkii  vuokraamillaan omilla kiinteistöillään suoraan tuloja omalle kunnalle ja toiset kunnat häviävät tuloja, koska ei ole omistamiaan tiloja käytössä. Kunnan omistamattomissa vuokratiloissa tulot turvapaikan hakijoista pienemmät ja kustannukset moninkertaisia, valtion maksaessa vuokrakulut yksityisille.

Siis; vaikka kustannukset tulevat turvapaikkakeskuksista ns, veronmaksajien ( valtion ) kassasta, niin tuntuisi, että tulon siirto valtiolta suoraan kunnan omistamiin tiloihin olisi ”läheisempää” rahan siirtoa!

Jos laskee ennakoidun turvapaikan hakijoiden ja määrän arvioinnin tulevaisuudessa jopa vuoden sisällä, 15000 hakijaa ja jakaa sen nykyisellä 22:lla toimivalla vastaanottokeskuksella, niin yhtä keskusta kohti tarve olisi, niihin sijoittaa peräti 681 ihmistä !

Siis, tarvetta uusille turvapaikanhakijoiden keskuksille on tulevaisuudessa. Ennakoitu on, että jopa 40 000 turvapaikan hakijaa tulisi tulevaisuudessa Suomeen. Se tarkoittaa keskiarvolla 200:n turvapaikan hakijan sijoittamisella yhtä yksikköä kohden – tarvetta Suomeen yhteensä 200 sadalla turvapaikkakeskuksella!

Tulee vain äimisteltyä, että tuleeko näistä turvapaikan hakijoista kauppatavaraa,  turvapaikakeskuksista bisnestä kiinteistöjen omistaja-grynredeille.  Sovitaanko keskusten vuokraamisista kunnissa keskenään ”lehmänkauppoina” kunnan ja valtion politikkojen, lobbareiten, politikkojen, SPR:n ja TE-keskusten kesken keskenään..

Mujuttuuko turvapaikkakeskukset suuremmiksi sulatusuuneiksi ja turvapaikkahakijoiden purkuputkeksi, koska suuremmat keskukset tekee tätä suuremmalla volyymilla ja suhteessa pienemmillä kuluilla,  kuin nykyään maataloustuottajat suurilla tiloillaan EU:n säänöksillä ja tuilla, tuleeko ihmisistä kauppatavaraa tässä huumassa? Toivottavasti ei käy näin, vaan puolin ja toisin inhimillysyys säilyy liian bisneksen sijasta.  Toisaalta parempi on asua ihmisten kalliissakin yksityisessä turvapaikkakeskuksessa, kuin telttamajoituksessa talvella!

Kangasalla lopettaa Kaivannon spykiatrinen sairaala lokakuussa, mitä sille tekevät – myyvätkö vai vuokraavatko gryndereille ja sitä kautta turvapaikan hakijoille…

Päivänpuheenaihe näyttää tämä maahanmuutto olevan, tämän päivän Tasavallan presidentin Sauli Niinistönkin Tampereen kierroksella.

Laitonta turvapaikan hakijaa ei ole kansainvälisen lainsäädännön ja sopimusten mukaan ole olemassakaan, jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa mistä tahansa maasta ja sen on laillista, kunnes toisin epäillään.Kansainvälisen oikeuden mukaan, ei ole väliä, saapuuko maahan väärillä vai oikeilla papereilla..

Dublinin asetus: se EU:n jäsenvaltio, johon turvapaikanhakija ensimmäisenä saapuu, on velvollinen käsittelemään hakemuksen. Toisaalta on tämä yleiseurooppalainen tapa siirtyä maasta toiseen ”kauttakulkuna” ihmetyttää – Haaparannasta sillan yli siirtyy Ruotsista Tornioon näitä turvapaikan hakijoita, vain  siitä kävellen! Scengenin sopimus taas takaa; 28:n EU-maan vapaan liikuvuuden kesken, ilman järjestellämillistä tarkastusta.

Kaikki laskelmani turvapaikan hakijoiden ja maahanmuuttajien kustannuksista olen tehnyt omasta päästäni, lukuunottamatta Maahanmuutoviraston julkaisemia virallisia laskelmia kustanuksista. Voin olla väärässä. Mahdollisesti tulee vielä ”voitolle” maamme kustannuksiin nähden näitä EU:n tukia, ainakin osalle.

Toivottavasti bisnes ei karkaa kuitenkaan käsistä ”liikaa” ihmisten hädän takia ja liian kovat hinnat tulee hädänalaisten ihmisten kustannuksella ja näillä  mahdollisilla”lehmänkauppojen” sopimuksilla kuntien politikkojen, valtion,  SPR:n, kiinteistöjen omistajien, kiinteistöjään myyvien ja muiden sidosryhmien kesken!

Vastaanottokeskus voidaan perustaa kuntaan, kunnan päättäjien vastustamisesta huolimatta, jos vuokrattavat tilat eivät ole kunnan omistuksessa tai hallinnassa!

Haistaako jo demarit, kieltäessään kuntien valtuustoissa ja hallituksissa turvapaikkakeskusten perustamisen kunnilleen, tämän liiallisen ”yksityisyrittämisen” maahanmuutossa, vaikka puolueen valtakunnan kärkipolitikot vielä niitä puoltaa? Vasemmisto  ja vihreät eivät vielä ole ilmeisesti hoksannut heille mahdollisesti olemassa olevia sudenkuoppia…