Talvivaaran kaupat ei toteudu ainakaan salaisen esisopimuksen muodossa brittiläisen sijoittajayhtiön kanssa

Maaliskuun 12. päivä äimistelin tänne ”uutisankasta” –  Talvivaaran kaivoksen konkurssipesän epäilyttävistä esisopimuskaupoista. Suunnitelmissa oli, että brittiläinen yrityksiin erikoistunut sijoitusyhtiö Audley Capital Advisors olisi ostamassa kaivostoimintaa tekevän Talvivaara Sotkamo Oyn konkurssipesän.  Esisopimuksessa oli suunnitelma, että Capital tulisi mukaan uuteen yhtiöön 85 % osuudella ja Suomen valtio 15 % osuudella omistamansa Terrafame yhtiönsä kautta. Esisomimuksen kauppahintaa ei ole julkaistu ( ei paha ) ) ja rahan tarve kaivoksen kunnolla avaamiseen olisi yli 200 miljoonaa euroa ja sen mukaan valtion Terran osuus  olisi siitä vain 30 miljoonaa. Valtion nyt jo pyörittävään konkurssipesään on jo sijoitettu ja varattu rahaa ainakin saman verran 200 miljoonaa.

Maaliskuussa Capitalin johtaja John Mackenzie antoi ymmärtää, että jo velkasaneerauksessa oleva pörssi-emoyhtiö Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ei olisi terve tullut tähän leikkiin Perineen ja osakesijoittajineen. Se tuntuisi jotenkin loogiselta ja selvemmältä ratkaisulta, mutta siinä tapauksessa pörssiyhtiö loppuisi ja osakesijoittajat sekä velkojat menettäisivät lopullisesti kaiken ja viimeisen oljenkorren Talvivaaran toimintaan.  Valtion osuus Solidiumin kautta suurimpana omistajana on emoyhtiössä 15 % :n luokkaa ja Pekka Perä omistaisi vielä 4 % ja sitten on muita pienempiä ja 80 000 yksittäistä uskossa Talvivaaran tulevaisuudeen sijoittanutta henkilöä. Hallituksen silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuorikin epäili kaupan syntyä maaliskuussa, koska sudenkuoppia oli purkuputken lupineen, ymmpäristönongelmineen ja oikeudenkäynteineen mahdollisten  korvauksien vuoksi edessä. Ilman tätä kaupan syntymistä olisi Talvivaaran alasajo vääjäämöttömästi edessä ja Vapaavuori oli vähän nihkeä valtionkin suuremmasti mukaan lähdöstä hankkeisiin.

Kaupan on suunniteltu toteuvan kesäkuun aikana. 

Eilen MTV-3 uutisoi, että Capital olisi vetäytymässä Talvivaaran kaupoista  rahoitusvaikeuksiensa ja ympäristöongelmien pelkojen vuoksi, vaikka purkuputkelle lupa on jo saatu. Toiveena oli ilmeisesti valtion vielä lähtemällä mukaan suuremmalla sijoitusosuudella. Myöhemmin illalla Ylen uutisten mukaan Capital neuvottelisikin nyt velkasaneerauksessa olevan emoyhtiön kanssa rahoituksesta ja yhteistyöstä, vaikka äimistelyni mukaan alussa tätä emoyhtiötä ei haluttu mukaan sotkemaan kuvioita.

Lisäksi Capital vielä nyt vaatii, että valtion tulisi vastata kaivostoiminnan aloittamisesta kokonaan, koska rahaa ei kapitalisteillä nyt ole mistä sijoittaa uuteen yhtiöön ja tehtaan käynnistämiseen. Tehtaan käynnistäminen kunnolla vaatisi laskelmien mukaan rahaa vielä vähintään lisää  200 miljoonaa ( ei se riitä ) euroa eri järjestelyihin.

Minkähänlaisia nämä muut haamusotaja-kanditaatit sitten olivat, kun niitä välillä piti olla pilvin pimein kaivosta ostamassa, kun tämä rahaton Capital seulottiin näistä vakavaksi ostajaksi..

Oliko tämä Capitalin ostoaikeet vain rahattoman perseaukisen auton ostelijan renkaitten potkimista ja kokeilua valtion kustannuksella! Oliko koko uutispommi tai paremminkin uutisankka eduskuntavaalien alla vain eri sidosryhmien ja äänestäjien rauhoittamista, kuten jo silloin äimistelin. Äimistelyä herättää, että ostamassa kaivosta ollaan, vaikka rahaa ei vain ole kuten entisellä isontalon pojalla.

Mukaan nyt haalittavalla velkasaneerauksessa olevalla  emo-pörssiyhtiöllä on saneerauskelpoisia, etuoikeutettuja velkoja 30.4.2015 osavuosikatsauksen mukaan 508 miljoonaa ja rahaa ja pankkisaatavia sen mukaan taseissa vain 4,3 miljoonaa. Niillä ei pitkälle pötkitä, kun ainoina tulolähteinä on työntekijöitten ja palvelujen myynti näennäisesti kaivosyhtiön konkurssipesälle. Nyt emoyhtiö suunnittelee lisärahan kerjäämistä suraavassa yhtiökokouksessaan kesäkuussa. Tarkoittanee valtion ja omistajien lisäsijoitusta ja mahdollista osakeantia sijoittajilta. Kuka sijoittaja vielä uskaltaa tuohon sijoittaa! Näin kuitenkin likviditeetti parantuisi jä ”päästäisiin” neuvottelmaan Capitalin ja valtion Terran kanssa uusista kaupoista yhtiön perustamisessa.

Emoyhtiön velkasaneerauksen selvittäjä Pekka Jaatinen on jättänyt anomuksen pörssiyhtiön jatkosta Espoon käräjäoikeudelle 25.5. Siinä todetaan, että noin 98 % vakuutettomista ja saneerauskelpoisista velkojista puoltaa Jaatisen ehdotusta jatkolle ja velkojen määrä kattaa veloista yli 53 %. Ehdotuksessa leikattaisiin näitä yli 500:n miljoonan velkoja 99 %  ja velkojilla olisi mahdollisuus velallisten muuttaa velkoja osakkeiksi myöhemmin sovitulla tavalla tällaisessa ”osakeannissa” tai joukkovelkakirjassa. Tässsä vähän houkutellaan hyväksymään velat, kuten uusi hallitus kiristää yhteiskuntasopimuksella työmarkkinajärjestöä sopimuksella, tai muuten leikataan. Joku tavallinen yhtiö olisi jo pantu äimistelyni mukaan aikoja sitten konkurssiin näillä taseilla, mutta tässä vain vatuloidaan huomisen toivossa  eteenpäin.

Emoyhtiöllä Talvivaaran Kaivososakeyhtiöllä Oyj:llä ei ole enää määräysvaltaa konkurssiin menneeseen kaivostoimintaa harjoittavaan Talvivaara Sotkamo Oyn:n ja se on kirjannut alas taseistaan kaikki siltä olevat saatavat, noin  890 miljoonaa. Tappiota pörssiyhtiö tehnyt vuonna 2013 –  700 miljoonaa euroa.  Pörssiyhtiö omistaa tai omistanut ennen konkurssia kaivosyhtiöstä 84 % ?

Nyt on uudella hallituksella näytön paikka tai alasajo. Näillä epämääräisillä haamu- ostajakanditaateilla ei tästä tule mitään! Jo alussa olisi pitänyt valtion ottaa Talvivaara kunnolla haltuunsa kokonaan, eikä vain vitkutella aina vähän väliä rahan lapioimisella konkurssipesän ylläpitoon. Tai lopettaa tämä keinotekoinen hengittäminen kerralla kokonaan ja suorittaa tehtaan alas ajo.

Nykyinen valtiovarainministeri ja silloinen pääministeri Alexander Stubb ( kok ) sanoi viime syksynä tehtaalla käydessään, että hyvin hoidettu kaivos ja kaikki tehdään sen hyväksi.  Uudella elinkeinoministerillä Olli Rehnillä ( keskusta ) on työsarkaa pitää keskustan lupaukset yritysten tukemiseksi ja leipä leveämmäksi maaseudulla! Työ- ja oikeusministeri Jari Lindström ( perussuomalaiset ) entisenä ay-paperimiehenä saa kovan pähkinän purtavaksi astuessaan Lauri Ihalaisen (sd ) saappaisiin työministeriksi ja oikeuttakin pitäisi jakaa – kenen puolella seisot!

Nyt on näytön ja uskalluksen paikka näillä politikoilla. Uskalletaanko heti hallituksen alkajaisiksi Talvivaaraa lopettaa ja vai vieläkö lisää rahaa siihen mahdollisesti kannattamattomana sijoitetaan! Päästetäänkö Talvivaaran työntekijät uuninpankolle lepäämään ja niinhän olisi jo Talvivaaran kaikki työntekijät  kymmeneksi vuodeksi kotiin maksettu tähänastisilla kaivokseen sijoitetetuilla miljardeilla rahoilla ja syntyneillä veloilla. Mitä merkitsee näille politikoille työllistäminen, vai onko tehdas yleensä koskaan kannattava! Nykyisten kainuulaisten kansanedustajienkin myös kannattaa ja pitää uskaltaa sanoa mielipiteensä Talvivaaran tilanteesta yhdessä uuden hallituksen kanssa, kun vielä samaa hallitusta olevat…

 

 

Mainokset

Tampereen demarit työllistäisi pitkäaikaistyöttömiä vale-lähihoitamalla jo kuntoutuksen tarpeessa olevia ja risusavotoilla

Tampereen kaupunginvaltuuston demariryhmä tehnyt valtuustoaloitten 25.5.2015 pitkäistyöttömien työllistämisestä. Tampereen Sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön ry:n aloite on julkaistu Pirkanmaan Päivän nettilehdessä ja siinä kirjoitetaan:  Tampereen kaupungilla on ylimääräistä korvamerkittyä työmarkkinatuen kuntaosuutta lakkarissaan 25 miljoonaa euroa ja mikäli sitä ei käytetä, niin se joudutaan palauttamaa Kelalle. Edellisellä kaudella Tampere on palauttanut 19,7 miljoonaa euroa Kelalle, kun ei ole pystynyt työllistämään työttömiä. Tilastojen mukaan pitäaikaistyöttömiä oli helmikuussa Tampereen alueella 5800 työtöntä. Demarit ehdottaa työttömien ”kuntoutustyöksi” tai oikeaksi TESSin mukaiseksi työksi näille työttömille, vanhusten ja kuntouttavien ulkoiluttamista, teiden ja yleisten alueiden pusikoiden siivoamista.

Monesti pitkäaikaistyöttömät ovat jo itsekkin kuntoutuksen tarpeessa ja onko heillä pätevyyttä vale-lähihoitajina kuntouttaa ja ulkoiluttaa näitä avun tarpeessa olevia mummoja ja  muita virkistyksen tarpeessa olevia! Valelääkäriksi ja lähihoitajiksi ei kelpaa valepätevyydellä, mutta työllistämiseksi hoivahommiin kelpaa kuitenkin.  Risusavotta onnistunee osalta, mutta viekö nämä työllistetyt korvaavina töitä Tampereen kaupungin puhtaanapidolta, Hervannan Huollolta ( HH ) ja muilta kiinteistöjen huoltoyrityksiltä. Onko tämä vain kaupungin omia bisneksiä, että työmarkkinatuen kuntaosuutta ei tarvitse palauttaa, vai aitoa työllistämistä?

Demareiden ryhmän laskelman ja esityksen mukaan kaikki pärjäisivät – rahoja ei tarvitsisi palauttaa, työllistettävät saisivat jopa 150 euroa kuussa enemmän ”puhtaana” käten ja työttömät itsekkin virikkeitä syrjäytymisen sijaan antamalla tukea syrjäytyneille ja paikat tulisi siistiksi puistoissa. Kuntouttavien kotinurkat tulisi siivotuksi.  Lisäksi demarit toteaa, että tämä ylimääräinen palkanlisä ( käyttöraha ) 150 euroa kuussa palaa heti takaisin kulutuksen myötä veroina ja muina kaupungin kassaan!

Asiahan ei sinällään huono ole ja tällaistä työllistämista taisi muistini mukaan jo sosiaalidemokraattien puheenjohtja ja silloinen vatiovarainministeri Antti Rinne ehdottaa eduskuntavaalien alla keväällä. 

*****

Äimistelin vähän sosiaalidemokraattien tekemää laskelmaa Pirkanmaan Päivässä pitkäaikaistyöttömien työllistämisen kannattavuudesta. Demokraatit laskee seuraavanlaisen esimerkin työllistämisestä työmarkkinatuen rahoilla. Palkkaa maksettaisiin TESSin  mukaista palkkaa palkkakuluineen  2100 euroa kuussa. Palkkatukea siihen voisi saada ja anoa TE-keskukselta 50 %. Näin kulut jäisi vain 1050 euroa kuussa. Lisäksi ei tarvitsisi maksaa työmarkkinatuen palautuksen osuutta valtiolle 490 euroa ja jää osudeksi 560 euroa.  Siitä jäisi kuluikisi veromaksujen ja toimeentulotuen jälkeen vain 380 €  kuussa.

Laskin, että 2100 euron kuluineen palkka täytyy olla  työntekijälle noin 1720 kuussa, koska sivukulut sellaisen palkkaan tekee lisää keskiarvon mukaan 376 euroa ja siitä tulee tuo noin 2100 euroa ( 2096 ).  Siitä jäisi työllistettävälle käteen verojen javähennysten  jälkeen noin 1250 euroa. Pitkäaikaistyöttömäthän on monesti jo työmarkkinatuella ja sitä maksetaan viideltäpäivältä viikossa, 32,80 euroa päivä ja se tekee705 euroa kuukaudessa ja jos siitä verotetaan 20 %, niin jäisi käteen vain 560 euroa. Erotushan on demareiden laskemasta nettopalkasta  jäävän erotuksen ja työmarkkinatuen neton jälkeen,  1250 – 560 = 690 € , huimasti suurempi kuin demareiden laskelman 150 euron sijasta. Jos taas tuo 705 euron työmarkkinatuki muutettaisiin palkaksi, niin verotus olisi pienempi – jotain 7 – 8 % ? ja silloin siitä jäisi  90 euroa enemmän käteen kuin tukirahoilla.

Äimistelyni pohjalta jossain mättää nuo demareiden laskelmat ja kai se 150 euron lisä on laskettu ottamalla huomioon  asunto- ja muita tukia työmarkkinatukeen lisäksi työttömälle ja sitten saadaan tuo 150 euron lisä. Taas jos lasketaan pelkään tuohon työmarkkinatuen nettoon 560 euroa lisää puhtaana käteen tuo demareiden arvio 150 euron hyvästä nettona,  niin se antaa  yhteensä rahaa työllistettävälle puhtaana käteen 710 euroa.   Työpalkka 710 euroa muutetaan bruttopalkaksi, niin se tekee työnantajan kuluineen ja veroineen 825 euroa ja siitä vähennettynä verot 7.5 %:n mukaan, sekä TYEL ja työttömyysvakuttusmaksu – JÄÄ KÄTEEN TUO 710 EUROA!

Työehtosopimuksen  ( TES ) mukainen pohjapalkka kotiavustajille ja hoitajille on jotain 10 euroa / tunti ja joillakin aloilla voidaan ilmeisesti maksaa sääntöjen mukaan pitkäaikaistyöllistettäville ja nuorille alle taulukkopalkkojen palkkaa.  Jos jaetaan tuo 825 euron äimistelemäni palkka 10:llä, niin se tekee 82 tuntia  kuukaudessa töitä!  Kokoaikaisen työntekijän palkkahan olisi 10 euron tunnilla jotain – 21,5 päivää x 7,5 tuntia x 10 euroa = 1621 euroa. Elikkä noiden työllistettävien kotiavustajien ja risusavottalaisten siivoojien työaika olisi todellisuudessa  vain puolet normaali kokoaikaisen annoksesta. Töitä olisi siis keskimäärin neljä tuntia päivässä ja nyt en osaa sanoa missä nämä laskelmat heittää ja mitä demarit tarkoittaa työajalla, saako tosiaan  20 tunnin viikkotöillä TESSin  mukaista palkkaa 1621 €. Lisäksi minua äimistelyttää, että saako yleensä nykyään TE-keskukselta noita 50 %:n palkkatukia enää nykyään.

*****

Tämä on kyllä jotenkin taskuista toiseen siirtämistä kulujen osalta, valtion, Kelan, kaupungin, verottajan ja työmarkkinatukien ja muiden tukiaisten kesken, joista ei äimistelemällä ota selvää itse vanha erkkikään. Menettääkö nuo onnettomat vielä tämän työllistämisen osalta työmarkkinatukensa, vaikka politikkojen mukaan 300 euroa ylimääräistä saa hankkia kuukaudessa. Pääministeri Juha Sipilällä on kyllä nyt aika vaalilupausten pitämisestä, purkaa näitä brykokratian rattaita!

Mikä lienee lopullinen kaupungin osuus sitten tosissaan työntekijän kuluissa, joilla sitä ”ilmaista” työmarkkinatukea vähennetään. Jos se on liian pieni, jotain 500 euron kieppeillä, miin eihän sillä saa sitä ilmaista kassaa vatuloitua tyhjäksi millään. Jos todelliset kaupungin kulut olisi arvioini mukaa kuitenkin jotain 1000 euroa työntekijää kohden, niin 25 miljoonan työmarkkinatuella se tekisi  25 000 euroa työllistävää kohden. Minun arvioimani kaupungin kuluosuuden mukaan ( 1000 euroa ) sillä 25 miljoonalla työllistäisi nämä pitkäaikaistyöttömät 5 kuukaudeksi. Siis melkein kaikki  Tampereen pitkäaikaistyöttömät. Jos tämä demareiden arvio puolta pienemmästä kaupungin kuluosuudesta työntekijää kohden pitää paikkaansa, niin menisi jo vuosi eteenpäin ilman tätä työttömyyttä.

Onko tämä demareiden ajama työllisyysohjelma laitonta kikkailua työttömien kustannuksella sosiaalipalveluna puolin ja toisin ns. 9 euron lisän päiväpalkalla, eikä oikeana työllistäjänä!  Onko vain siksi  työllistämistä ehdotettu, että palautusta ei tarvitse suorittaa! Viekö nämä työllistämispalvelut muilta töitä ja onko jo tukityöllistetyt oikeita henkilöitä tällaiseen. Kannattaako 150 euron lisäällä lähte huhkimaan, kun mahdollisesti autottoman työttömän bussilippuihin menee jo saman verran ja ateriakin pitäisi kodin ulkopuolella syödä”. Siinäpä kysymyksiä, kun uuden hallituksen tavoitteena töissäolo pitäisi olla kai kannattavampaa kuin uuninpankolla syljeskely!

Jotenkin tuntuu, että tälle Tampereen kaupungin kassassa viruvalle ylimääräiselle 25 miljoonalle eurolle  pitäisi jotain järkevää keksiä. Miksi tällä ei työllistetä? Eikö halukkaita ole ja onko tässä joku sudenkuoppa, että edullisemmaksi tulee kaupungille palauttaa nuo rahat toiseen taskuun valtiolle. Jos ei demareillakaan ole aivan aukottomia laskelmia, niin en minäkään kaikkea äimistelemällä ymmärrä. En varsinkaan ymmärrä mistä tuloista tuo 150 euron puhtaana käteen lisä työttömille lsketaan ja mistä tuntimäärästä. Työlistämisasiat on hyviä, mutta selvemmäksi yhdelle momentille kaikki pitäisi saada…

  

 

Kansanedustajien sopeuttamiseläke ja sopeuttamisraha tavallisiin äimistelijöihin nähden

Eduskunnasta varasijalle pudonnut kokoomuksen entinen kansanedustaja Pia Kauma ( kok)  puhui vielä syksyllä ”aktivoivan” ja vastikkeellisen sosiaaliturvan puolesta. Vastiikkeelliton sosiaaliturva hänen mielestään silloin vain lisäisi syrjäytymistä.  Pia Kauma vastusti itsestään selvää sosiaalitukea  ja sai kritiikkiä puheistaan maahanmuuttajien toimeentulotuella saamista uusista lastenrattaista jokaiselle syntyvälle lapselle. Pia Kauman mielestä käytetyt vaunut olisi pitänyt sosiaalituella kelvata, kun käytettyjäkin olisi saatavilla..

Toimivapaalla Laatukeskus Exellencen toimitusjohtajan paikalta oleva,  alle viisikymppinen Pia Kauma kuitenkin miettii nyt jatkoaan, vaikka ollut myyntipäällikkönä ja toimitusjohtajana –  miksi isona ja ääni on muuttunut kellossa syksyn jälkeen pudottuuan pois eduskunnasta.  Kauma harkitsee nyt jatkoaan töihin paluusta ja nostaa nyt aikaisemmin kieltämäänsä itsestään selvää sosiaaliturvaa, kansanedustajien sopeuttamisrahaa siivoojan palkan verran – 1750 euroa kuukaudessa vuoden ajan. En ymmärrä aivan sääntöjä, mutta tavallisiin pulliaisiin nähden äimistelen, että töihinhän hänen olisi pitänyt heti ainakin yrittää palata. Tavallinen pulliainen joutuisi vastaavassa vatuloinnissan ja vetkuttelussaan peruspäivärahalle tai nollalinjalle.

Sopeutumisrahaan siirryttiin vuoden 2011 jälkeen eduskuntaan valittujen ja sieltä tipahtaneiden kansanedustajien osalta sopeuttamiseläkkeen sijasta. Sopeuttamisrahaa maksetaan 1 – 3 vuotta töihin heti palaamottomille entisille kansanedustajille, riippuen kansanedustajakausien määrästä. Yhden kauden ( väh. 3 vuotta ) eduskunnanssa ollut kansanedustaja saa tuon noin 1750 euroa sopeuttamisrahaa, jonka suuruuteen vaikuttaa vielä eduskuntavuosien kertymä ja taas toisaalta sitä pienentää muut ansio- ja eläketulot. Jos  edustaja täyttää sopeuttamisrahan päättyessä 59 v, niin sitä voidaan maksaa kansanedustajan eläkeikään 65 vuoteen saakka.

Sopeutumiseläkettä saavat ennen 2011 valitut, töihin palaamattomat kansanedustajat iästä huolimatta, jotka ovat olleet eduskunnassa vähintään 7 vuotta.  Täysi eläke maksetaan 15 vuoden palveluksesta,  kansanedustajan eläkeikään 65 vuoteen saakka. Täysi sopeuttamiseläke vaihtelee  60 – 66 %:n luokkaa  noin 6200 – 6800 euron kansanedustajan palkkiosta ja keskiarvot kaikilla ex-kansanedustajilla lienee 2500 – 4000 euron välillä kuukaudessa. Parhaat, ministerinä olleet saanevat jopa 6000 euron kuukausieläkettä.

Sopeutumiseläkettä voi nostaa, vaikka ”kierrättäisi” pääomatuloja itselleen osakeyhtiön kautta. Alle 2900 euron kuukaudessa hankkiva sopeutumiseläkeläinen saa hankkia sivutuloja 660 euroa kuussa ja se ei vähennä eläkkeen määrää. Tavallisella työttömällä se raja taitaa olla 300 euroa ja pieniä eläkeläisiäkin verotetaan lisätöistä.  Tästä 300 euron etuuden saavutusta pitivät muutamat vasemmistopolitikot vuosisadan saavutuksena, vaikka töitä ei ollut juuri kenellekkään.  Entinen kansanedustaja voi mennä välillä töihin ja taas uudestaan työttömänä hakea jatkoa tälle sopeuttamiseläkeelle.  Sekä soputtamisraha ja sopeuttamiseläke ovat veronalaista tuloa.

*****

Tavallinen pulliainen jos joutuu työttömäksi, niin hänellä on erilainen polku edessään kansanedustajiin  nähden. Pulliainen saa ensin ansiosidonnaista määräpäivien verran liittoon kuuluessaan ja sitten peruspäivärahaa ja lopussa ollaan jo markkinatuella, vaikka ei ne mitään varsinaisia huippumarkkinoita ole. Jotkut politikot ja EK:n  ihmiset ovat jopa näitä ansisidonnaisia ”liiton päivärahoja” poistamassa. Lisäksi on riski yleensä mennä erilaisilla tuilla olven minkaanlaiseen työhön julkisesti. Esimerkkejä on tulkinnan varaisten ”liikaa” ansaitun muutaman satasen jälkiperinnästä tavallisen pulliaisen kohdalla ja siitä on tullut jo suurempi jälkilasku ahkeralle työntekijälle.

Helsingin Sanomissa ollut uutinen, jossa viiden kuukauden aikanan työntekijä tienannut yhteensä 600 euroa ja sääntöjen mukaan saa ansaita tämän 300 euroa kuussa ”ylimääräistä” menettämättä tukiaan, mutta kuitenkin eroilaisten tulkintojen vuoksi Kela perimässä työntekijältä 2730 euroa takasin. Ilta-Sanomien uutisen mukaan taas työantaja teettänyt naisella enemmä tunteja sallitun sijasta ja tuloraja ylittynyt 340 eurolla. kuitenkin käytännössä ylimääräiset sallitunt tienestit olleet vain alle 100 euroa kuukaudessa, mutta Kela perii nyt työntekijältä 1850 euroa takaisin.

Huom! kuitenkin kansanedustajilla nyt 2011 jälkeen sopeuttamisrahan ja ansio- ja pääomatulojen yhteissumma saa olla enintään kansanedustajan eläkkeen enimmäismäärän verran ja myös satunnaiset ansiotulot laskevat sopeuttamisrahan määrää. Sopeututumiseläkettä alle 2900 euroa saavathan kansanedustajat saavat ansaita tuon  660 euroa kuussa ylimääräistä, vähentämättä sopeutumiseläkkeen määrää.

*****

Kokoomuksen Raija Vahasalo tipahti nyt vaaleissa eduskunnasta ja hänellä olisi ollut ilmoitusluontoinen asia palata koululle Kirkkonummelle rehtorin virkaan. Hän ei kuitenkaan ole sitä tehnyt, vaan saanut myöntävän päätöksen hakiessaa sopeutumiseläkettä. Vahasalo hakenut lisää virkavapautta työstään aina 31.5.2016 saakka. Vahasalao saanee 16 vuoden kansanedustajan töstään sopeutumiseläkettä noin 3000 – 4000 euron välillä kuukaudessa. Äimistelen, että eikö työ kiinnosta, vai eikö sopivaa työtä ole siellä enää tarjolla. Hän haluaa pitää ensimmäisen kunnon kesäloman 16 vuoteen…! Toisaalta hyväkin, että hän ei vie työpaikkaa mahdollisesti toiselta. Tässäkin tapauksessa tavallisen tallaajan olisi pitänyt heti ilmoittautua töihin tai jäädä muuten puille paljaille virkavapaudessaan.

Anne Holmlund ( kok ) nostaa täyttä kansanedustajan sopeuttamiseläkettä jätettyään eduskunnan, vaikka hänellä on ollut suuriakin pääomatuloja vuosittain. Verotietojen  2011 mukaan Holmlund on saanut pääomatuloja 217 000 euroa. Ansiotulot vähentää sopeuttamiseläkkeen määrää, mutta pääomatulot eivät!

Janina Andersson ( vihreät ) jäi nuorena eläkeläisenä 38 vuotiaana pois kansanedustajan tehtävistä ja voi nostaa 3600 – 4000 euron sopeuttamiseläkettä 65 ikävuoteen saakka. Näitä sopeutamiseläkeläisiä lienee lisäksi mm. Merikukka Forsius, Suvi Linden ja Tanja Karpela, Leena Harkimo, Päivi Lipponen, Jouni Backman ja Paula Lehtomäki.

Väliin pudonneitakin on näissä tipahtaneissa kansanedustajissa. Hiihtäjälegenda Juha Mieto ei istunut kahta kautta ( 7v ) kansanedustajana ja ei saanut minkaanlaista eläkettä ja sopeutusta.  Mieto joutui markkinakeikkoja tekemään ja halkoja hakkaamaan mämmin syönnin ohella. Tosin Mieto taitaa jo nyt olla eläkeiässä 65 v.

Ensimmäisen kauden jälkeen eduskunnasta pudonnut Jukka Kärnä ( sd ) ei  jäänyt kuitenkaan laakereillaan lepäämään 59 vuotiana ( olisiko saanut 65 vuotiaaksi tätä sopeuttamisrahaa! ) 1750 euron sopeuttamisrahalle vuodeksi. Kärnä  ”pääsi” takaisin entisen työnantajnsa SAK:n leipiin pääkonttorrille Hakaniemeen talouden ja politiikan erityisneuvojaksi. Oliko tämä sitten suojatyöpaikka vai pakastevirka, sillä Kärnä oli ennen kansanedustajuuttaan SAK:n aluejohtajana Lappeenrannassa! Kärnän palkka on nyt pienempi kuin kansanedustajan palkka, mutta suurempi kuin aluejohtajan palkka ja sopeutumisraha. Veikö Kärnä työpaikan toiselta, vai oliko tätä työpaikkaa yleensä haussa julkisesti ollenkaan..

Varmasti on oikeasti väliin pudonneita, alle kahden kauden kansanedustajia, jotka ei saa sopeuttamiseläkettä ja alle kolmen vuoden pätkäedustajia 2011 jälkeen, jotka ei saa sopeuttamisrahaa.  Voi olla joukossa niitäkin kansanedustajia, jotka ei ole hakeneet näitä ansaittujakin sopeuttamisia ja hakevat tosissaan töitä. Tiukkaa varmaan toisilla ja velatkin painaa päälle, mutta jotenkin helpommilta tuntuu tavallisiin äimistelijöihin nähden noiden kansanedustajien ja politikkojen laskeutuminen siviiliin muihin kansalaisiin verrattaessa. 

Toivottovaa olisi, että tuleva hallitus ei kovin paljon sopeuttaisi ja tekisi rakenneuudistuksia ( leikkauksia ) nykyiseen eläketurvaan ja työttömäksi jääville tavallisille pulliaisille. Ylisuuret, yli 5000 euron eläkkeet kuukaudessa pitäisi poistaa ja lopettaa kokonaan ja pienempiä nostaa alarajalle ainakin 1500 euroon kuukaudessa tavallisten äimistelijöidenkin kohdalla ja matalapalkka-alaraja 2200 euroon kuukaudessa ja tämä Pia Kaumallekkin nyt kelpaava vastikkeeton sosiaaliturva vähintään 1200 euroa kuukaudessa jokaiselle työttömälle…

Tulevalla peruspalveluporvarihallituksella on työsarkaa edessään…

 

@ Kovalaisen kynästä äimistelyä – Tässä tulevan perusporvarihallituksen 13 ministeriä nimineen ja salkkuineen

Suomen uuden,  mahdollisesti syntyvän perusporvahallituksen ministereiden nimien ja salkkujen jako tuottaa vanhalle kokeneelle poliitikan toimittajalle erkkiervastillekkin äimistelyä. Muuten olisi helppoa, mutta nuo tasa-arvoiset sallkujaot miesten ja naisten kesken äimistelyttää ja puolueilla on vielä ongelmia siitä, että eri maakuntiinkin pitäisi kehäkolmosen ulkopuolelle tasaisesti ympäri Suomen joku ministeri malliksi ujuttaa äänestäjien rauhoittamiseksi.

Lisäksi tuli uusia muttia vastaan tämän perussuomalaisten Toimi Kankaanniemen tekstiviesttitelyn johdosta. Perussuomalaisten jako menee uusiksi, olisipa Kankkaannniemeä kaavailtu eduskunnanpuhemieheksi tai ministeriksi – niin tilalle pitää joku löytää ja Pirkko Ruohonen-Lernerkin häippäsi EU:n ja hänen takaisin tulokin tuntuisi jo liian härdelliltä, vaikka Paavo Väyysellä sellainen kortti keskustasta on vielä olemassa. En tiedä onko se Pirkko Ruohosen-Lernerin kohdalla kotiinpaluu eduskuntaan mahdollista, mutta silloin Kankaananniemi lähtisi jäähylle varamiehenä  Brysseliin…

Jos ministeriehdokkaiden nimiä haarukoi tarpeeksi paljon, niin seuraavien nimien ulkopuolelta ei tule hallitukseen yhtään ministeriä.

Keskusta: Juha Sipilä, Juha Rehula, Olli Rehn, Anu Vehviläinen, Annika Saarikko, Antti kaikkonen, Mauri Pekkarinen, Seppo Kääriäinen, Kimmo Tilikainen, Anne Berner, Matti Vanhanen, Tapani Tölli ja Timo Korhonen.

Perussuomalaiset: Timo Soini, Jussi Niinistö, Pirkko Mattila, Hanna Mäntylä, Sampo Terho, Martti Mölsä, Jari Lindsröm, Lea Mäkipää, Maria Lohela ja Raimo Vistbacka ( ei eduskunnassa ).

Kokoomus: Alexander Subb, Petteri Orpo, Sanni Grahn-Laasonen, Paula Risikko, Lenita Toivakka, Outi Mäkelä, Jaana Pelkonen, Juhana Vartiainen, Arto Satonen, Pertti Salolainen, Ben Zyskokowicz, Eero Suutari ja Laura Räty ( ei eduskunnassa ).

Jaoin ministerin salkut ja mustien audien takapenkkien hajut äimistelyni ja sisäpiirin salaisten tietojeni mukaan. Päänvaivaa tuotti, uskaltaako Timo Soini ottaa valtiovarainministerin salkun pelkona median hyökkäys Kreikan tukiin ja ottaako keskusta liian läpinäkymänä maatalous – luonnonvarat. Pakko se on kuitenkin Soinin tuo sallku ottaa raskaana kannettavakseen, kun muutakaan paikkaa hänelle ei näytä löytyvän ja kyllä keskustalle maaseutu kuuluu.

Lisäksi äimistelyttää oikeusministerin kohtalo, mistä sellainen? Vuoden 2002 jälkeen ei ole vaadittu oikeusministeriltä lainopillista koulutusta ja vain Tuula Haatainen on ollut hallituksessa , ei juristi. Oikeusoppineita hallituspuolueista on keskustalla peräti viisi – Kauko Juhantalo, Esko Kiviranta, Antti Kurvinen, Markus Lohi ja Eeva-Maria Maijala. Kokoomuksella on kaksi – Antti Häkkinen ja Ben Zyskowicz, sekä perussuomalaisilla uudet edustajat, Leena Meri ja Ville Tavio. Tuskin siihen hommaan kuitenkaan Juhantaloa laitetaan ja Benikin on rajoilla ja muut on liian vihreitä ja kokemattomia oikeusministerin töihin. Perussuomalaisten Pirkko Ruohonen-Lerner on varanotaari, mutta hän on siellä EU:ssa! Otetaanko Alajärven entinen nimismies ja -ministeri Raimo Vistbacka ( ps ) eduskunnan ulopuolelta kokeneena kehäkettuna vielä kehiin..tai Kimmo Sasi Pirkanmaalta!  Kokoomukselle kuitenkin oikeus- ja sisäministerin salkku menee ja sen saa valtiotieteiden maisteri Petteri Orpo.

Aivan varmmuutta ei ole vielä noista, miten eri ministeriöitä yhdistellään, että saadaan tuo Sipilän lupaama 12 – 13 ministeriä, entistä hallitusta pienempänä koottuna kehiin.  Jako 6 + 5 + 5 tuntuu puolueitten voimasuhteitten vuoksi loogiselta. Seuraava määrä olisi 6 + 5 + 5, mutta se olisi jo valilupauksiin nähden liian suuri määrä! Suuremmalla määrällä saataisiin tietenkin enemmän ministereitä ja tulisi näitä suojatyöpaikkoja vanholle konkareillekkin, sekä eri maakuntiin enemmän ministereitä.  Suunta on kuitenkin, että keskusta heittää, jois ei aivan pellolle, niin pois kuitenkin vanhempia Kääriäisiä ja Pekkarisia, uusien tuulien puhaltaessa ohi Keski-Suomen  ja Savon lainehtehtevien, sekä viljavien peltojen yli..

Nimimiehistä lisäksi saanee jonkun muun kuin ministerin pestin eduskunnan puhemiehinä ja puolueiden ryhmänjohtajina sellaiset, kuin  Matti Vanhanen, Jari Lindström, Kimmo Tiilikainen, Sampo Terho. Sampo Terhosta olisi tullut odennäköisesti  ministeri ja Toimi Kankkanniemestä eduskunnan puhemies, mutta nyt menee paikat vaihtoon Kankaanniemen tekstailusta johtuen. Kihniön Lea Mäkipääkin voi olla vahvoilla perussuomalaisista ny eduskunnanpuhemieheksi.

Seuraavassa salkkujen jako tulevassa hallituksessa 13:toista ministerillä. Keskustalle 6 ja perussuomalaisille ja kokoomukselle kummallakin 5 ministeriä. Tämä on sisäpiirin tieto tällä hetkellä 20.5 ja tilanne voi muuttua. Euroopan tehtäviä voidaan jakaa eri tavallakin ja yllätyksiä voit tulla viime hetkillä. Tosiaan, löytyykö Soinille toinen salkku valtionvarainministerin sijasta ja Stubb ottaa peräti valtionvarainministerin salkun.

Tasa-arvo tulee tässä ”minun” hallituksessa täytetyksi, sillä hallituksessa on tässä tapuksessa 7 miestä ja  6 naista. Ministerien jakaminen tasaisesti ympäri Suomen menee liian vaikeaksi ja se jää vähemän tärkeäksi. Kainuusta olis sopivat ministeriehdokkaat Timo Korhonen keskustasta luonnonvarainministeriksi ja Eero Suutari kokoomuksesta omistajanohjaukseen ja elinkeinoministeriksi, mutta taitaa ”etelänherrat” viedä paikat. Tapani Töllillä voisi olla jonkinlaiset mahikset Oulun piiristä! Pirkanmaakin jää ilman ministeriä, jos Mikko Aaltalosta ei tule tie- ja kultturimiehenä ministeriä.   Sisäpiirin tietojen mukaan Juha Sipilä tekee ehdotukset puolueiden paikkojen jaosta hallituksessa, entisen perinteisen jaon sijasta- jossa määrätty marssijärjestys.   Puolueet saa sitten keskenään sovitella sopivat henkilöt tehtäviinsä. Päteviä löytyy monista, mutta kielitaito on yksi ratkaisevista, joka karsii hyviäkin… 

1. Pääministeri Juha Sipilä keskusta

2. Valtiovarainministeri Timo Soini perussuomalaiset

3. Ulkoministeri Olli Rehn keskustapuolue

4. Ulkomaankauppa ja kehitysyhteistyöministeri Alexander Stubb kokoomus

5.Puolustusministeri Jussi Niinistö perussuomalaiset

6. Opetus- , kultturi- ja urheiluministeri Sanni Grahn-Laasonen kokoomus

7.  Peruspalvelu- ja viestintäministeri Anu Vehviläinen keskusta

8. Luonnonvarain ministeri ( maa-, metsä ja ympäristöministeri Juha Rehula keskusta

9. Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä perussuomalaiset

10. Oikeus- ja sisäministeri Petteri Orpo kokoomus

11. Omistajaohjaus- ja elinkeinoministeri Anne Berner keskusta

12. Liikenne ja kuntaministeri Paula Risikko kokoomus

13.Työministeri Pirkko Mattila perussuomalaiset

*****

P.s Viime sisäpiirin tietojen mukaan nyt on ollut tiukempaa hallitusneuvoptteluissa – siitä mitä puolueet on äänestäjilleen luvanneet ja miten niitä miljardileikkauksia yleensä jaetaan… Alussa kuitenkin hehkuteltiin mediassa Sipilän, Soinin ja Stubbin kaveruuden kesken siihen malliin, että perääntymistä ei enää ole olemassa….

 

 

Superpesiksien avauskierros tarjosi jopa vähän yllätyksiäkin

Äimistelyä kotipesän laitamilta pesiskauden avauksesta

Superpesiksien avauskierros  äitienpäivänä miehissä ja naisissakin tarjosivat jopa ”vähän” yllätyksiä ennakkoon selviinkiin otteluihin.  Naisten Superpesis käynnistyi tosin jo lauantaina ajolähdön varaslähtönä  Kankaanpäässä, siellä  sarjanousija KaMattarien jopa yllättäessä vahvistuneen Rauman Lukon  1 – 0  ja ottelu päättyi jalkapallolukemiin yhteisjuoksuin 4 – 3. Naisissa taas ennakkosuosikkeihin lukeutuva Jyväskylän Kirittäret avaa sarjakauden vasta perjantaina 15.5.  Viininjärvellä.  Miehissä pelattiin melkein täysikierros ja Jyväskylässä avataan kausi myöhemmin tiistaina 12.5.  Jyväskylän ja Raahen välisellä ottelulla.

Monta mieltä voi olla, että onko äitienpäivä paraspäivä katsojien kannalta sopivin pesiskauden aloitukseen,  sillä Kankaanpäässä lauantaina naisten pelissä oli 458 katsojaa ja sunnuntaina äitienpäivänä miehissä vain vähän enemmän – 523 katsojaa  seuran ilmoituksen mukaan. Joskus olen äimistellyt julkaistuja katsojamääriä paikallolleena silmämääräiseti tehtyihin vertailuihin eri joukkueiden peleissä ja miten kukin seura ne laskenee, maksettujen lippujen määrä kyseiseen otteluun vai kaikki paikalla olleet kausilippulaisista toimitsijoihin! Pesäpalloliiton tietojen mukaan katsojamäärät ilmoitetaan rehellisesti laskureilla tai muilla keinoin, että toimitsijoita ja kausilippulaisten tyhjiä paikkoja ei lasketa katsojamääriin!

Miehissä ennakkon veikkamistani avauskierroksen otteluista pettivät synnyinkuntani Sotkamo Kouvolassa ja Koskenkorvan hävitessä kotonaan  Alajärvelle. Joka kevät ennen sarjojen alkua hehkutetaan kaikkien aikojen tasaisemman ja mielenkiintoisemman kauden olevan tulossa ja kuitenkin kauden edetessä sarjoista tullut kaksijakoiset ja seurojen tasoerot olleet liian suuret ja vielä ollaan muka joukkueiden määriä kasvattamassa! Suoranaista teurastamista on ollut peleissä parhaiden ja huonompien välillä ja kausi on ollut joillekkin joukkueille hyvinkin  pitkä ja hyvä kun ovat sarjakauden loppuun jaksaneet. Vimpeli rökitti miehissä Pohjanmaan derbyssä ennakkoon jopa mitaleillekin povattua Seinäjokea olan takaa yhteisjuoksuin 20 – 5, voittaen tietenkin noilla lukemilla molemmat jaksot. Ero on todella suuri, vaikka pesäpallossa juoksujen suhteen kaikki on mahdollista. Joensuu vei Tahkolta molemmat jaksot yhteisjuoksuin 7 – 1 ja Kankaanpää hävisi kotonaan Kiteelle 1 – 8. Alajärven voitto Kossusta ja samoin Kouvolan Sotkamosta oli tiukempaa. Aina lasken nuo kokonaisjuoksut joukkueiden kesken, koska nuo jaksojen ”jalkapallomaiset”  tulokset lievittää liikaa joukkueiden keskinäistä tasoeroa.

Äimistelen, että siirtääkö uusi tuleva Suomen hallitus sinivihreillä viuhkan väreillään  Koskenkorvan tehtaan Ilmajoelta Kiteellee kirkastamaan, kun näyttää että Kitee jyllää paremmin kuin kossu…

 

Naisissa tulikin tuttuun tapaan suurempia juoksueroja otteluissa joukueiden kesken kuin miehissä.  Vihdissä hävisi kotijoukkue murskalukemin  yllättäenkin sarjanousija Seinäjoelle  yhteisjuoksuin 0 – 14  ja Salla Pollari on palannut onnistuneesti Seinäjoelle mailan varteen Superpesikseen. Kotijoukkueeni Mansen Räpsä löylyttti Hämeenkyrössä Kyröskosen välimaastossa Lappeenrannan Pesäysiä  234 katsojan edessä peräti  16 – 1. Sarjapaikastaan luopuneesta Vuokatista Räpsään tullut Salla Kilpeläinen on kova vahvistus Hämeenkyröön ja seurahan pelaa osan kotipeleistän Tampereen Kaupissa. Lapualla mentiin jo supervuoroon, Lapuan voittaessa yhteisjuoksuin Viininjärven vain 9 – 6. Kempeleessä nähtiin taas sellainen ihme, että enemmän juoksuja tehnyt kotijoukkue hävisi Porin Pesäkarhuille. Ottelussa Kempele teki yhdeksän juoksua ja voittanut Pori vain kuusi – tämä on sitä jaksopeliä…

Miehissä eniten yleisöä oli Vimpelissä paikallisottelussa Seinäjokea vastaan, 1887 katsojaa ja Kouvolassa Sotkamon Jymyä vastaan – 1438. Toisessa Pohjanmaan ottelussa Ilmajoella Kossun pelissä Alajärveä vastaan vain 730 paikallaolijaa ja pohjanoteraaus tämä Kankaanpään peli, vain  523:n katsojan edessä. Joensuussa Hyvinkäätä vastaan 1052 kannustajaa. Sotkamokin uhkaillut siirtää Jymynsä Helsinkiin peloitellessaan kannattajiaan…

Naisten Superpesiksen otteluissa parhaat katsojamäärät oli Kempeleessä, 677 katsojaa ja Vihdissä 325 katsojaa. Pienmmät katsojamäärät olivat Lapualla 293 ja tämä Hämeenkyrön avaus, vain 234:nellä katsojalla. Naisissa on pariton määrä joukkueita ( 11 ) suunnitellun kahdentoista sijasta, Vuokatin luopuessa sarjapaikastaan  ottelujen määrä on välillä epätasaista joukkueiden kesken,  kuten edellä mainitsinkin Jyväskylän Kirittärien pelin vasta 15.5. Viininjärvellä. Naisissa on jopa lyhyetkin ottelumatkat joukkueilla Satakunnan ja Pohjanmaan seudulla, pitempiä pistoja on vain tuonne Viininjärvelle. Kempeleeseen ja Lappeenrantaan Vuokatin poissa ollessa.

Alkukierros kevään kohmeessa ei vielä joukkueiden todellisista tasoista kaikkea näyttänyt ja toivottovasti Supereista tulee kesän mittaan edellisistä kausista tasaväkisempiä ja yllätyksellisiä ja näin katsojien mielenkiinto pesäpalloiluun lisääntyy ja ainakin säilyy samana…

 

 

Sotkamon Jymy muuttaa pesäpallonsa ulkomaille Helsinkiin

Urheilulehdessä on artikkeli, että Sotkamon Jymy ( Super-Jymy Oy ) olisi siirtämässä pesäpallon kotiottelunsa Superpesiksessä Helsinkiin. En ole lukenut kyseistä artikkelia otsikkoa lukuun ottamatta ja en tiedä tarkalleen mitä siinä jutussa on kirjoitettu, mutta olen itse äimistellyt samaa asiaa monta kertaa, että miksi Jymy ei voisi tässä pesäpallon surkeassa alennustilassa tehdä jotain mullistavaa ja piristävää pesäpallon hyväksi.

Tampereella sanotaan, että mennään ulkomaille Teiskoon ja Kainuussa ollaan menossa aina ”ulkomaille” Sotkamoon ja nyt Jymy tai oikeammin yhtiöitetty Super-Jymy olisi menossa pääkaupunkiseudulle levittämään hienoa kansallipeliämme, johon aikaisemmin konkurssiin mennyt Kaisaniemen Tiikerit ei pystynyt. Helsingin seudusta pesäpallon tiimoilta tulee lähinnä mieleen naisissa Roihu ja entisaikojen miesten joukkue Puna- Mustat  ( PuMu ) Uuri Stålhammareineen.  Hyvinkään Tahko miesten Superpesiksessä on tunnetuin ja lähin joukkue Helsinkiin nähden ja Jymyn ja Tahkon paikalliskamppailuista tulisi todellisia trillereitä.

Jos tämä Urheilulehden uutinen on jotenkin todenperäinen, eikä vain Jymyn huuhaata, että saisivat pelottelullaan enemmän pelimerkkejä sponsoreilta ajolähdön julistamisen pelossa – niin tämä on ensimmäinen hyvä urheilullinen uutinen pitkästä aikaa yleensä missään urheilulajin kehittämisessä!

Kainuuhan on muutenkin aina esiintynyt pääkaupunkiseudun erilaisissa messutapahtumissa teemoilla ” Kainuuta tunnetuksi ” ja tämä olisi parasta mahdollista markkinointia sinne päin. Lisäksi jo pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten määrä tarjoaa hyvät lähtökohdat suurille yleisömäärille. Jymyhän on jo parina kesännä pelannut ottelujaan täällä Tampereen Kaupissa ja pelin kesässä Helsingissäkin ja ne on ollut suuria tapahtumia. Sotkamon Jymy vierailee myös Porissa 6.kesäkuuta tänä kesänä pelaamalla Kankaanpäätä vastaan. Ei ole tietoa, kumman ”kotiottelu” se on, mutta porilaiset ja kankaanpäälaiset saavat nähdä oikeata jazzin mallia Sotkamosta!

Kainuun huono tiestökin puoltaa Jymyn muuttamasta  ”kotiottelut”  Helsinkiin ainakin vierajoukkueiden tasapuolisuuden kannalta, sillä varsinkin vitostietä tulevat joukkueet on valittaneet eri toten sen tien huonoa kuntoa Savon Sonkajärven Sukevan rajalta Kainuun Kajaanin Mainualle ja osa syynä vierasjoukkueiden huonoon menestykseen on ollut juuri se, että pelaajien mahat on olleet kuralla epätasaisesta tien pinnasta johtuen. Tosin uusi hallitus ja sen kainuulaiset kansanedustajat ovat vaalipuheissaan luvanneet heti uuden eduskunnan alkutaipaleella asian hoitaa pikimmiten- ja sietääkin, että Jymyn ei tarvitsisi Meilahden kentälle asti mennä!

Yksi syy Jymyn muuttoon on varmasti myös tämä Talvivaaran kaivoksen epävarma tilanne, jatkaako vai ei jatka kaivos ja miten tehtaan ympäristöpäästöjä parannetaan matkailun kannalta. Totta sisäpiirin mukaan on ollut se, että ainakin raikkaasta Pohjanmaan ilmasta ja Saarikentän kirkkaiden vesien ääreltä tulleella Vimpelillä on on ollut hengitysvaikeuksia Saposon rannalla ja Talvivaaran läheisyydessä. Muutama kesä sitten Jymyn matkailuorganisaatio valittikin Talvivaarasta, mutta silloin suut tukkeutuivat rahanipulla, kun Jymyn paidoissa luki – Talvivaara!

Suurempi raha myös liikkuu Helsingin liepeillä ja se varmasti kiinnostaa Jymyä Kainuun jo kituvien sponsorirahojen vuoksikin. Ottelumatkat on myös pitkiä muilta ulkomaille Sotkamoon ja Sotkamosta muualle ja tilanne helpottuisi sen suhteen, koska jymyläisethän asuisivat suurimman osan kesää Helsingissä. Televisioinnin kannalta pesäpallo saisi aivan erilaiset ulottuvuudet lajin näkyvyyden kannalta, koska ottelujen televisiointi olisi helpompaa jo kuvausryhmän kaluston siirronkin kannalta. Sisäpiirin väärinanajattelun tietoa on tullut myös, että Tampereelle suunnitellaan kabinettipäätöksellä Superpesis-joukkuetta muutaman vuoden sisällä, jos MansePP ei nouse ensi kesänä superiin. Jymyn ja Mansen peleistä tulisi myös todellisia derbyjä ja rahasampoja joukkueille.

Sotkamon Hiukan stadion saataisiin vihdoinkin sille kuuluvaan oikeaan käyttöön, eli yleisurheilijoiden pyhätöksi. Katsomorakennelmat tosiaan puretaan pois juoksuradan sisäpuolelta ja Sotkamossa nähdään vielä yleisurheilun kunnon juhannuskisat entisaikojen malliin ja itse muistan, miten hankalaa oli tuolla kentällä juosta Sumsan Sujun järjestämää piirikunnallista 3000 metrin juoksua, kun en nähnyt varmasti kaarteissa, miten paljon muut jo olivat takana minua ja hyvässä kunnossa ollessani oli kaarteissa vaara törmätä katsomon rakennelmiin.

Yksi ajatus voisi tietenkin olla, että SuperJymyn ykkösjoukkue matkaa Helsinkiin ja Sotkamoon tehdään oikean perinteisen Jymyn ( Jymy-Pesis ry ) kakkosjoukkue myös superiin, joka pelaisi kotiottelunsa Hiukan katsomoista puretulla stadionilla tai Vuokattiin rakennettevalla kentällä tai vanhalla Tenetin koulun  ”Mustolan ” kentällä. Tulisi vielä ”paikallispelit” Jymyjen kesken ja todellisuudessahan nykyisistä ja entisistä muualla pelaavista sotkamolaisista pesäpalloilijoista saataisiin kaksi hyvää joukkuetta superiin. Jakamalla Jymyä kahteen joukkueeseen helpotettaisiin myös muiden joukkueitten tietä Jymyn ylivoimaan nähden ja laji saataisiin vielä kiinnostavammaksi yleisön kannalta.

Tämä Jymyn kotiottelujen mahdollinen siirtyminen Helsinkiin, on paras uutinen kotimaan urheilussa vuosikymmeneen, jos se on totta ja varmasti onkin!

Kirjoittelin jo aikaisemmin siitä, että pesäpallossa siirryttäisiin baseball-sääntöihin ja amerikkalaisia baseballin huippujoukkueita alkaisi virrata Sotkamoon, mutta tämä uusin Jymyn idea lienee helpompi toteuttaa ja pankaa jymyläiset nopeasti toimeksi ja sotkamolaiset  sekä muutkin kainulaiset räpyläpallon vastustajat saavat mielenrauhan…

Liikenteen elpymisen kannalta tämä olisi myös tärkeä asia, koska ainakin Jymyn 500 fania matkustaisi kaikkiin Jymyn kotipeleihin Helsinkiin joka kerta seuraaman sen pelejä ja lentovuorot lisääntyisi Kajaaniin ja se parjattu yöjunakin saataisiin takaisin. Helsingissä syntyisi kunnon rakentamista näiden huuhaa taidemusoiden sijaan, sillä Meilahteen tai jonnekkin muualle rakennettaisiin kaikkien aikojen pesäpallostadion, jota Vimpelikin kahdehtisi.

Nyt ei kannata miettiä joko joko, vaan hetti toimeksi ajolähdön nopudella – sillä nopeat syövät hitaat, ennenkuin Joensuu tai muu keksii vastaavan tempun…

Kunhan ei vain nuo joukkueiden määrät lisääntyisi sarjoissa kuitenkaan liikaa, kovin tasaisia joukkueet ei tasoltaan nytkään enää niissä ole!

Jääkiekon MM-kisat ovat maailman toiseksi turhimmat kisat tässä muodossaan !

Jääkiekiekon maailmanmestaruuskilpailut ovat maailman toiseksi suurin turhake arvokisoissa tässä formaatissaan,  järjestämättä jääneiden Koirankusennan MM-kisojen jälkeen!  Koirankusennan MM-kisat jäi pitämättä Pieksämäellä taolusvaikeuksien vuoksi ja Kainuuseen niitä ei voinut viedä vitostien huonon tienpinnan vuoksi Sonkajärven rajalta Kajaaniin. Jääkiekon MM-kisat eivät talousvaikeuksia tunne, sillä siellä pyörii suuri raha! Äimistelen kuitenkin sitä, miten B-luokan Skoda ja Tissot cup kuitenkin yhdistää vieläkin Suomen ureheiluhullun kansan Puolangan Auhon kylästä aina Kruunupyyn Högnappan kautta Tampereen Hervannan Peyton Place ravintolaan. Mikä saa sitten suu Karjala-vaahdossa huutamaan sellaisetkin Leijonien puolesta, jotka ei muuten urheilua juurikaan seuraa.

Jääpallon ja Salibandyn MM-kisatkin ohittavat paremmuudessaa liian teennäisen ja pitkän jääkiekon MM-kisarupeaman, joka on vielä  liian epätasianen joukueiden voimasuhteitten kesken. Jalkapallon MM-kisoihin suhdetta on turha taas edes verrata millään asteikolla.  Kaikki urheilu kunniaan, mutta jotain on jääkiekon MM-kisoissa pahasti pielessä, jos parhaat ei ole mukana ja samaan aikaan pelataan NHL:n tärkeitä otteluja.

Faktaa jääkiekon arvokisoista

Jääkiekon MM-kilpailuja on järjestetty eri muodoissaan lähes joka vuosi, alkaen Andwerpenin ”kesäkisoista” vuodelta 1920 ja nykyiset Tsekin MM-kisat ovat laskujeni mukaan 79:nnet järjestettävät kilpailut. Olympialaisten jääkiekkoturnaukset ovat tavallaan laskettu MM-tittelin arvoisiksi vuoteen 1972, jolloin MM-kisoja alettiin järjestämään myös olympiavuonna, pois lukien vuodet 1980, 1984 ja 1988.

Suomi tuli mukaan MM-kiekkoon 60-luvulla ja ensimmäinen mitali tuli Suomeen vasta 1992 Prahan kisoista Tsekkoslovakiasta, jolloin Suomi saavutti hopeaa. Mitaleja on tullut laskelmieni mukaan Suomelle kaikkiaan 12 kpl, joista kaksi kultaista – vuosina  1995 ja 2011. Ensimmäiset Suomessa järjestettävät kisat pidettiin 50 vuotta sitten Tampereen vasta valmistuneessa Hakametsän jäähallissa 1965 ja Suomi on isännöinyt kisoja  6 kertaa, vuosina 1965, 1974, 1982, 1991, 1997 ja 2003. Lisäksi MM-kisat on jaettu yhdessä Ruotsin kanssa peräkkäisinä vuosina 2012 ja 2013. Kotikisoissa 1974 tapahtui tuo muistettava Sig Wetzellin doping-käry ja Suomen joukkue hylättiin. Suomi olisi saavuttanut noissa kotikisoissaan ensimmäisen mitalin, mutta voitokas Tsekkoslovakia peli tuomittiin Suomelle häviöksi juuri tuon käryn takia.

En tosiaan ole jääkiekon vihaaja, koska arvostan olympiakisojen jääkiekkoturnausta, jossa yleensä parhaat  pelaajat ovat mukana. Olympiamitaleja Suomi on saavuttanut 5 kpl ja ensimmäinen tuli 1988 Calgaryn olympiakisoista ja Suomella ei ole yhtään kultaa olympialaisista. Vuonna 1972 ammattilaiset pääsivät mukaan jääkiekon MM-kisoihin, mutta nyt näyttää suunta olevan, että tosihuiput ei niihin aina tahdo lähteä, vaikka NHL-pelit olisi niiltä pelaajilta jo loppuneet. Toisaalta kaikki NHL-joukkueet eivät aina päästä edes pelaajiaan MM-kiekkoiluun. Tapana Kanadalla ja jenkeillä on myös ollut, että MM-kiekkoiluun lähetetään joitain yliopistojoukkueen ja farmiliigan pelaajia, vahvistettuna muutamalla huipulla.

Alusssa jääkiekon MM-turnaus  oli hyvinkin pienimuotoinen ja siitä esimerkkinä mm. Britannian kaksi pronssimitalia, vuosilta 1924 ja 1930. Niin sanotut jääkiekon mahtimaat on vieneet suurimman osan mitaleista ja Venäjällä ( Neuvostoliitto  ) on 27 kultaa ja Kanadalla on 24  voittoa MM-turnauksissa. Viimeisin niin sanotun pienemmän jääkiekkomaan mitali on peräti vuodelta 1953, jolloin Sveitsi saavutti pronssia. Sveitsin lasken kuitenkin vielä ”pienempiin maihin” jääkiekossa. Saksa on voittanut pronssia vuonna 1934 ja Itävalta samoin pronssia 1931. Sveitsillä on useampikin mitali MM-kisoista, ennen tuota vuotta 1953 ja Britannian mitalitkin tuli jo mainittua.

Mainittakoon, että jääkiekon MM-kisoja on pidetty vain kerran jääkiekon emämaassa Kanadassa vuonna 2008 ja vain kolme kertaa Yhdysvalloissa. Miltä kuullostaisi vastaavasti, jos hiihdon MM-kisoja ei koskaan juuri pidettäisi Norjassa tai Keniassa maastojuoksuja.  NHL:lopputurnaus on paljon arvostetumpi Kanadassa ja USA:ssa kuin nämä jääkiekon MM-kilpailut ja siksi niitä ei sinne anneta ja ne maat ei edes niitä halua!  Kanadassa vuoden 2008 MM-kisoja ei siellä edes paljon huomioitu.

******

Tämän hetken tilanne jääkiekon MM-kisojen suhteen

Kisojen sapluunaa ( formaattia ) on vaihdeltu vuosien saatossa sarjajärjestelmän ja joukkueiden osalta. Nykyään pelataan kahdessa –  A- ja B-lohkossa  yhteensä 16 joukkueen määrällä ja alkusarjarjoissa A- ja B-lohkossa pelaa kussakin 8 joukkuetta. Alkulohkoissa jokainen joukkue pelaa toisiaan vastan kerran ja lohkojen neljä parasta pääsee puolivälieriin, joissa lohkon ykkönen kohtaa toisen lohkon nelosen ja kakkonen toisen lohkon kolmosen. Välierissä ovat vastakkain 1A/4B – 2B/3A ja 1B/4A – 2A/3B ja niiden voittajat loppuotteluun ja hävinneet pronssipeliin.

Kaksi huonointa varsinaisista MM-kisoista tipahtaa jääkiekon MM-kisojen toiseen tasoon – 1-divisionaan (entinen B) jossa pidetään omat MM-kisat  12 joukkueen määrällä. Niistä kisoista tänä vuonna nousivat vuoden 2016 oikeisiin MM-kisoihin Unkari ja Kazakstan. Kaksi huonointa putoaa tähän 1-divisioonaan tällä hetkellä Tshekissä pelattavista ylimmän tason kisoista. Lisäksi on vielä alempi MM-turnaus 2-divisioonan ( entinen C )  tasolla, jossa myös  12 joukkuetta. Lisäksi huonoimmille on vielä 3-divisioonan ( entinen D ),  jossa ollut nyt mukana 7 joukkuetta mukanan, mm Pohjois-Korea ja Turkki. Noissa alemman tason MM-kisoissa vilahtelee maita;  Israel, Espanja, Romania, Viro, Italia, Serbia, Puola. Näyttää, että 43 maata on kaikkiaan mukana näissä eritasoisa MM-karkeloissa yhteensä, mutta tasoerot on mailla valtavat, verrattuna vaikka 40:een maailman parhaaseen jalkapallomaahan keskenään.

Näistä alempien tasojen MM-kisoista kuitenkin noustaan ja tiputaan ylös ja alas parin joukkueen määrällä, toisin kuin Suomen nykyisistä suljetuista kabinettiliigasta ja mestiksestä.

En osaa ihan tarkkaan äimistellä, mikä taso näissä 1, 2 ja 3 divisioonien MM-kisoissa on, mutta veikkaukseni kuitenkin on, että Suomen III-divisioonaan Nurmeksen Sepot pyörittäisi Israelia mennen tullen ja puhumattakaan II-divisioonan Nivalan Cowboysta…

Nyt menneillään olevissa varsinaisissa ylimmän tason MM-kisoissa Tshekissä ovat mukanan seuraavat maat – Ruotsi, Kanada, Tshekki, Suomi, Venäjä, USA, Slovakia, Slovenia  ( nämä vain kuluisi A_sarjaan ) // Sveitsi, Latvia, Ranska, Saksa , Itävalta,  Norja, Valko-Venäjä ja Saksa  ( nämä loput B-sarjaan – nykyiseen 1-divisioonaan. )  Jotain tarttis tehrä kiakon MM-turnauksen hyväksi urheilullisen edun arvostuksen nostamiseksi Skoda-B turnauksen hyväksi. Minun mielestäni kahdeksan ensimmäistä maata kuuluu varsinaiseen MM-kisaturnaukseen tasoltaan ja loput kahdeksan viimeistä voisi heittää omaan B- sarjaansa. Siis vähentää maita ja tiivistää turnausta turhien ottelujen poistamisella. Yllätyksiä näissä nykyisissä kisoissa ei kuitenkaan paljon tapahdu ja puolet peleistä on turhaa.

Mikä sitten olisi näiden vain kahdeksan A-sarjalaisen joukkueen kisaformaatti? Kahdeksan joukkuetta voisi pelata A- ja B lohkot ja niistä nykyisellä mallilla tulisi joukkueet välierien kautta loppuotteluun ja pronssipeliin, sillä kyllä kai ne loppuottelut pitää olla yksinkertaisen sarjan sijaan yleisön vuoksi. MM-kisat voisi jättää pois olympiavuosista ja välivuosia pitää myös olympiavuosien lisäksi. Turnausaikaa lyhentämällä voisi etsiä myös kisoille ajankohdan, jolloin NHL ja KHL:n voisi pysäyttää MM-kisojen ajaksi, mutta se ei taida onnistua.

Säälittää vähän tuo pakkoverolla yllä pidettävän Ylen touhu. Käyvät toimittajat urheiluruutuun kuvaamassa jäähallia ja kun pelaajat poistuu bussista. Kaivasivat kuvettaan ja tekisivät sopimuksen kisojen pelioikeuksista tai eivät rääppisi ollenkaan halllien kulmilla turhan vuoksi kuin kerjäläiset.

Jääkiekon MM-kisat on otettava hyvänä viihteenä tässsä muodossaan varsinaisen urheilun sijaan. Kisoissa pyörii miljoonat rahassa . Kansainvälisen jääkiekkoliiton ja järjestäjien lisäksi pottia on jakamassa lisäksi – kaupat, liikenne, hotellit, ravintolat ja kaikenlaiset kisarekvisiitan myyjät. Raha pyörii mainos- ja lipputuloissa, sekä televisionti-sopimuksissa. Verottajakin saa osansa.

Jääkiekon MM-kisat vaikuttaa Suomessakin talouselämään, järjestetäämpä kisat missä päin maailmaa ( Eurooppaa ) tahansa. Ravintolat keräävät katsojia yhteen Suomen pelejä seuratessaan ja Karjala-olutlaatikoita kannetaan innolla kisojen aikaan kotiin ja Leijona-rekvisiittaa on tarjolla kaupoissa MM-kisojen aikaan. Kai nämä jääkiekon MM-kisat sitten pitää olla vuosittain, niitä janoaville ja odottaville…