Baseballia – joko ensi kesänä nähdään Sotkamossa huippuottelu Sotkamon Jymy – New York Yankees !

Joko-joko pallo on kaupunkilaisten keksimä pilkkanimi pesäpallolle, jota pelataan vain pääsääntöisesti Suomessa Tahko Pihkalan baseballista kehittämänä meidän kansallispelinä. Pesäpallon vastustajat vetoavat kommenteissaan yleensä siihen, että pesäpalloa ei pelata muualla kuin Suomessa. Olen jo pari vuotta äimistellyt ajatuksella, että Suomessakin voitaisiin siirtyä ainakin osittain pesäpallojoukkuiden osalta baseball- sääntöihin. Baseballia tosin pelataan jo nytkin meillä kahdessa sarjatasossa – SM-sarjassa ja Suomi-sarjassa. Ajatuksena olisi kuitenkin, että Superpesiksen huippujoukkueet siirtyisivät harrastamaan baseballia tosissaan ja se mahdollistaisi huippuottelun maailmanmestaruudesta Sotkamon Hiukkaan joukkueilla Sotkamon Jymy ja New York Yankees.  Vertailupohjaa saataisiin, mikä on todellisuudessa pesäpalloilijoiden taito kansainvälisessä vertailussa.

Baseballia pelataan suosittuna mailapelinä Amerikassa ja Itä-Aasiassa. Kovatasoisin sarja on Pohjois-Amerikan Major Legue, jonka voittaja on maailmanmestari.  New York Yankees on voittanut maailmanmestaruuden monta kertaa. Baseball on Yhdysvaltojen ja Kuuban kansallispeli. Softball taas on baseballista kehitetty laji, joka muistuttaa enemmän pesäpalloa alakautta syötöllään. Softball on ollut olympialaisten ohjelmassa naisissa  Atlantasta 1988 alkaen aina Pekingiin 2008, jolloin se lopetettiin ohjelmasta. Suomen naiset on osallistuneet softballissa kahdesti EM-kisoihin.

Sotkamon Jymyn ja New York Yankeesin huippuottelu saisi varmasti kiinnostusta maailman laajuisesti. Televisiokanavat tappelesivat ottelun näyttöoikeuksista ja Hiukkassa lyötäisiin yleisöennätykset. Ennätysyleisö Sotkamon pesäpallostadionilla on suunnistuksen MM-kisojen spirinttifinaalin ajoilta pari vuotta sitten.

Turnaukseen voisi Sotkamossa osallistua ainakin Vimpelin Veto ja Jymy ja pari jenkkien huippujoukkuetta. Ottelut voitaisiin pelata joko baseballin säännöillä tai ristiin pelaisivat joukkueet molemmissa lajeissa – amerikkalaisetkin opettelesivat pesäpalloa pelaamaan. Loppuottelu voisi olla sitten vaikka tämän välimuodon Softballin säännöillä.

Rahaa virtaisi turistien myötä Sotkamoon viikon ajan enemmän kuin Talvivaaran kaivos ennättää jätevesiä laskea Nuasjärveen mahdollisen purkuputken kautta.. Naapurinvaaran Huvikeskuksessa lyötäisiin tanssi-illan kävijäennätys Jari Sillanpään 90-luvun ajoilta, mikäli pelaajat tulisi lavatansseihin. Tasa-arvon vuoksi lipunmyynti rajoitettaisiin Napiksella puoliksi naisille ja miehille. Jälkipolville olisi kertomista raameikkaista lippismiehistä, jotka purkkaa jauhaen nostavat hauskasti jalkaansa palloa heittäessään. Lippiksistä tuskin jenkit luopuisivat ja Jymyläiset heittäisivät samalla kypärät pois. Jalan nostosta voisi pisteitä antaa kuin konsanaan tanssii tähtien kisassa. Koko Kainuun majoituspaikat täyttyisivät ja lamasta ei tietoakaan. Vedonlyönnit peleistä tulisi tietenkin ohjelmaan.

Suomessa asuvien intialaisten krikettijoukke Superpesikseen

Jos tuo baseball-projekti kaatuu pesäpalloilijoiden innottomuuteen maailman valloituksesta ja rahan puutteeseen newyorkilaisten tuomisesta Sotkamoon, niin vara projektina voisi olla suomessa asuvien intialaisten kriketin pelaajien osallistuminen miesten Superpesikseen. Ajatuksen sain kun somalialaiset osallistuivat jääpallon MM-kisoihin B-lohkossa. Tosin somalien menestys ei vielä ollut kovin hyvä, tappioita tuli runsasmaalisesti.

Krikettiä pelataan Indiassa ja Australiassa. Kriketti on maailman toiseksi harrastetuin pallopeli jalkapallon jälkeen. Etelä-Hervannan koulun kentällä näkee kesäisin intialaisia pelaavan krikettiä ahkerammin, kuin Kankaanpään pesäpalloilijat harjoittelevat. Talven peäpallon yhteisharjoituksilla voisi tulla hyväkin joukkue superpesikseen, tosin kolme ”ulkomaalaisvahvistusta” intialaiset tarvitsevat – Mauri Pyhälahden Seinäjoelta valmentajaksi ja pelinjohtajaksi, Toni Kohosen Sotkamosta lukkariksi ja Sotkamon entisen lyöjäjokerin Unto Väisäsen jokeriksi. Niillä eväillä ainakin Jyväskylä kaatuisi kevyesti.

Kriketti- projektiin voisi tulla sponsoriksi joku TV-kanava, joka seuraisi harjoituksia talven aikana ja  näyttäisi myös  Intian Innon ottelut. Minusta tämä olisi kiinostavampaa, kuin Arto Nybergin ja Matti Nykäsen  sadan päivän viinattomat rimpuilut televisiossa…

Mainokset

Jääkiekko tapetaan ja pesäpallo kuolee Suomesta

Äimistellessä Suomen Pesäpalloliiton ( PPL ry ) päätöksiä joukkueiden määrien lisäämisessä sarjoissa, ei voi muuta kuin todeta järjen valon kadonneen lopullisesti päättäjien päästä. Jos itse  Jokereiden hallituksen puheenjohtaja Hjallis Harkimo   toteaa jääkiekossakin olevan tarvetta joukkueiden vähentämiseen liigassa ja toivoo karsintoja sarjaportaiden välillä ja suuri osa katsojista, seurahenkilöistä ja pelaajistakin on samaa mieltä  – niin kenen ääntä tässä kuunnellaan. Jalkapallossa Suomessa on oikea määrä joukkueita ja siinä ykkönen tarvitaan. Jalkapallossa myös rehellisesti noustaan ja pudotaan liigan ja ykkösen välillä. Koripallossa ja käsipallossa etelän keskeisillä joukkueilla ja niiden vähyydellä sarjajärjestelmät muotutuu luonnostaan oikeiksi. Lentopallossa ollaan myös oikeilla linjoilla sarjajärjestelyjen suhteen.

Jääkiekossa SM-liiga Oy toimii päätäntävaltaisena jääkiekon SM-liigan suhteen ja alemmista sarjoista päättää Syomen jääkiekkoliitto ja sen ylimpänä liittohallitus. Jääkiekon sarjaportaat Suomessa menee suraavasti – 1. SM-liiga, 2. Mestis 3. Suomi-sarja ja 4. II-divisioona. Liigassa  on tällä hetkellä 14 joukkuetta, Mestiksessä 10 ja Suomi-sarjassa peräti 15 joukuetta. II-divisioona taas jakaantuu kuuteen lohkoon alueellisesti, joissa pelaa yhteensä 58 joukkuetta.

Suomessa ei riitä hyviä pelaajia enää kunnolla 14 joukkueen liigaan ja vielä määrää ollaan lisäämässä KooKoon kustanuksella ja TUTO:kin haaveilee liigaan menemisestä. Parhaat pelaajat Suomesta menee ulkomaille ja ketä ”nimimiehiä” oikeastaan enää pelaa Suomessa. Ilveskin haki jo lehti-ilmoituksella töihin hyvää tai tyydyttävää luistelutaitoista pelaajaa töihin omilla varusteilla! Mestis on jo aikansa elännyt ja näivettyy koko ajan kiinnostamattomaksi näillä säännöillä ja joukkueilla.  Katsojamäärissä suuret erot – Lempäälässä kolmesaataa katsojaa keskimäärin ja Tutolla, Kouvolalla ja Jukureilla keskiarvo runkosarjassa lienee 1500:n kahta puolen. TUTOlla katsojat tulee enemmän ilmaislipuilla ja mainostamisella peleihin, kuin joukkueen pelaamisen taidoilla. Kajaanin Hokilla noin 700- 800 katsojaa, pelasipa se millä sijalla Mestiksessä tai Suomisarjassa tahansa.  SM-liigaan ei saada enää kohta kahta joukkuetta  edes Tampereelta ja turha Turunkaan on haaveilla kahdesta joukkueesta, hyvä kun edes TPS rämpii jotenkin sarjassa.

SM-liigan joukkueiden määrä pitää tiputtaa kymmeneen ja samoin mestiksen joukkueiden määrän. Putoamisesta  ja noususta pitää vähintään karsia SM-liigan ja Mestiksen välillä. Lisenssi maksuissa ja hallien vaatimuksissa voisi myös joustaa. Molempien sarjojen arvostus nousee tällä karsimisella ja joukkueiden määrän vähentämisellä. Suomi-sarjassa pitkät on matkat Rovanniemeltä Forssaan ja Suomi-sarjan voisi jakaa alueellisesti kahteen tai kolmeen lohkoon. Kyllä pohjoiseenkin oman kovan lohkon Suomi-sarjaan saa – RoKi, Hermes, Joensuu, Raahe, Hurtat, Hokki, IPK, Keuruu…..Paikallisemmat pelit tuovat katsojia, voidaan pelata vähemmillä kuluilla ja keskittyä enemmän pelaamaan samoilla pelaajilla suuren pelaajaruletti vaihtumisen sijaan. Mestiksessä Lempäälän Kisassa taisi viime kaudella olla kirjoilla ainakin 50 eri pelaajaa!

Luullaan ahneuksissaan, että näillä joukkueiden lisäämisellä ja suljetuilla sarjoilla saadaan kiinnostavuutta lisää, ei pidä paikkaansa. Rahan ahneuksissa tätä tehdään. Hetken aikaa vielä mennään, mutta pelaajat ja rahat loppuu ja kohta on ahneella paskanen loppu. Kenenkään perse ei tätä kestä! Harkimo on kerrankin oikeassa..

Pesäpallo tosiaan kohta kuolee! Pesäpallossa vielä PPL ry päättää kaikista sarjoista itsenäisesti sääntöineen, mutta järjen vastaisia senkin päätökset ovat. Tällä hetkellä miesten superissa pelaa 12 joukuetta ja laajennus on 14.sta joukkueeseen 2016 ja jopa väläytelty 18 joukkuetta vuona 2018. Naisten superissa joukueita on 11 ja budjeteissa suuria eroa – Lapuan Virkiän budjetti ollut  78 00 euroa ja Ylihärmällä 35 000 euroa. Miesten ykkösessä pelaa tällä hetkellä 12 joukkuetta ja naisissa 10.  Naisten ykköspesiksen joukkueiden määrä nostetaan kahteentoista ja sitä vielä hehkutetaan hyvänäkin päätöksenä.

Joukkueiden tasoerot on Superissa ja Ykköspesiksessä miehissä ja naisissa valtavat. Viime kaudella miesten superissa runkosarjassa Sotkamolla 69 pistettä, Kankaapäällä 22, Alajärvellä 20 ja Jyväskylällä 15 pistettä.  Naisten ykköspesiksessä runkosarjassa Kankaanpäällä 44 pistettä ja Ruovedellä peräti 2 pistettä!!!  Naisten superissa runkosarjassa Lapualla 44 pistettä ja Roihulla  kokonaiset 8 pinnaa! Ottelut voi päätyä hyvinkin 20 – 0 ja hullujen sääntöjen takia joskus voi vähemmän juoksuja voittanut joukkue voitttaa. Lyötyjen juoksujen erosta sarjataulukossa ei edes kehtaa kirjoittaa…. Laskelmieni mukaan vähintään 35 joukkuetta on luopunut sarjoista miehissä ja naisissa Superista sekä Ykköspesiksestä 90-luvun jälkeen!

Nyt yritetään vielä sarjoja laajentaa joukkueiden määrillä, kun pitäisi päin vastoin vähentää. Pelkään, että vastaisuudessa joukkueiden kasvattamisen takia joukkueita vielä enemmän luopuu sarjoista. Ottelumatkat pitkiä, tasokkaita pelaajia ei vaan riitä joukkueisiin, tulee entistäkin epätasaisemmat sarjat ja katsojia ei runkosarjat kiinnosta. Kulut lisääntyy pitkien pelimatkojen vuoksi ja tuloja ei ole suhteessa kuluihin.

Pesäpallossa ei tarvita ykköspesistä ollenkaan miehissä ja naisissa. Supereiden joukkueiden määrä kymmeneen molemmissa ja alueelliset Suomi-sarjat sopivine lohkoineen alle. Sääntömuutoksia kaivataan – jaksot pois, paluu entiseen ja vuoroparien määrä voidaan nostaa kymmeneen, kolmesta kopista palo, jokerit pois…

Hyvää Joulua ja toivottavasti parempaa vuotta jääkiekolle ja pesäpalloilulle 2015 !

 

Eduskuntavaalit – kaikki puolueet kaikkien kavereita

Ennen haisi keskustapuolueen puoluekokouksessa lehmän lanta  ja demarit pyyhkivät rasvaisia käsiään trasseliin

Eduskuntavaalien lähestyessä politikkojen vauhti somessa ja toreilla kiihtyy. Makkaraa ja kahvia saadaan neljän vuoden välein, vaikka välillä ollut hiljaisempaa.  Fasebookeissa ja blogeissa heränneet nekin, jotka nukkuneet kolme ja puolivuotta. Kansanedustaja Mikael Jungner ( sd ) toteaa puolueensa pienyrittäjille osoitetun suklaakampanjan tiimoilta, että mielikuva puolueista Suomessa perustuu epätodellisiin ja haitallisiin ajatuksiin. Kokoomus mielletään riistopuolueeksi, Perussuomalaiset rasistiseksi, Keskustapuolue maanviljelijöiden tukipuolueeksi ja SDP yrittäjävastaiseksi. Äimistelijä lisää vielä, että Vasemmistolaisia mielletään  vieläkin kommunisteiksi, kristilliset mielletään  (miellettiin) perinteitä arvoja noudattavaksi ja RKP on ruotsia puhuvien hieonostopiirien –  diplomi-insinöörien asialla. Näin ne vaan ajatukset vieläkin ihmisten päässä  liikkuu tavallisia kaduntallaajia kuunellessa.  Nyt näyttää, että raja-aidat vaalien lähestyessä on murenemassa! Kaikki näyttää olevan kaikkien asialla, mutta onko mahdollista kaikkien puolueitten kaikkien kaveri olla – ei voi kaikkia miellyttää ja kaikkia ääniä saada…

Monissa äänestyksissä eduskunnassa edustajat voivat tavallaan kätkeytyä puolueen kannan taakse ja on helpompaa äänestää vastoin, mitä tullut kampanjoissaan äänestäjille luvattua. Tasa-arvoisesta avioliittolaista äänestettäessä tavallaan kansanedustajat joutuivat seinää vasten, kun sen äänestyksen piti olla omantunnon kysymys. Puoluejohtajat tosin vähän ohjailivat, vaikka minusta se oli väärin. Yhtä väärin oli Timo Soinin ohjailu kieltämään lakia, kuin Stubbin ja Rinteen ohjaileminen lain puolesta. Äänestämistä hankaloitti edustajien oma henkilökohtainen näkemys, häviääkö vai voittaa äänestäjiä puolelleen ja puolueen suositus.  Ei ollut hyvä kaikkien mielestä – tekipä niin tai näin!

Siispä politikko ei voi olla kaikkien mieliksi, vaikka kuinka mieli tekisi, että kenellekään ei tulisi paha mieli äänestäjien menettämisen pelossa!

Sosiaalidemokraatit ovat puoluejohtajansa Antti Rinteen johdolla jalkautuneet kauppoihin ja pienempiin yrityksiin pienyrittäjien asialla, jakamalla näille suklaakonvehti-rasian ja yrittäjien asioita parantavan vaaliteeman. En voi ottaa kantaa asiaan, kun en ole paperia nähnyt. Antin mielestä kaikki on suhtautuneet asiaan positiivesti. Helsingin Sanomien ja joidenkin muiden puolueettomien lehtien kommentoinpalstoilla näyttää olevan kuitenkin hyvinkin eriäviäkin mielipiteitä. Ensin ollaan työväestön puolta ja sitten kumarretaan jo yrittäjille – tosin kysymys näyttää olevan ammatinharjoittajista ja pienemmistä yrittäjistä.  Lisäksi  varmaan  tällä kampanjalla ei pyritä ”vahingoittamaan” työläisten etuja. Jonkin verran tuo suklaan jakelu on kuitenkin saanut mediassa huomiota ja muidenkin puolueiden on taas tartuttava yrittäjien etuja vaativiin asioihin..

Perussuomalaisten Ritva ”Kike” Elomaa entisenä kehonrakntaja-urheilijana Aamulehdessä toteaa, että kulttuurimäärärahoja on voimakkaasti lisättävä. Juoksijalegenda Juha Väätäinen samasta puolueesta aikaisemmin todennut, että kulttuuriin menee rahaa liikaa ja se raha on satsattava urheiluun. Perussuomalaisten Juha Erola ollut aikaisemmin sitä mieltä, että koko kulttuurin apaurahajärjestelmä romutettava. EU-vastaisuudessakin jo pientä lipsumista joillain perussuomalaisten politikoilla havaittavissa.  Mikäli mielitään suraavaan hallitukseen, niin on pakko vähän EU-vastaisuudesta löysätä. Tosin ensin pitäisi kannatusta saada tällä EU- vastaisuudella pysymään ainakin samana tämän hetkiseen kansanedustajien määrään verrattuna. Timo Soini jakoi Turun Sanomien haastattelussa puolueelleen jo kuusi ministerin salkkua aina pääministeriä myöten. Jotkut omastakin puolueesta jo kehotelleet Timolle vähän jäitä hattuun laittamaan! Soini mielii hyväksi halituskumppanikseen keskustan, kun on paljon olleet samoista asioista yhtä mieltä.

Perussuomalaiset on myös yhtäaikaa kaikkien kaveri. Jari Lindsröm väittää perussuomalaisten olevan duunarin paras kaveri, he haluavat tukea kaikkia pienituloisia  ja keskituolisia –  yrittäjiä kuitenkaan unohtamatta.  Muutama viikko sitten kuitenkin kansanedustaja Kaj Turunen (ps) oli valmis poistamaan irtisanomissuojan pienemmiltä yrityksiltä ja nostaisi YT-lain soveltamisen ylärajaa…

Äänestäjät eivät kohta tiedä ketä äänestää perussuomalaisten kohdalta eduskuntavaaleissa! Jussi Halla-aho vihjaa  että voisi olla myös ehdokkaana eduskuntavaaleissa. Sanoo kuitenkin, että pienellä kannatuksella  hallitukseen lähtö  olisi ”itsemurha” puolueen kannalta. Soini taas jakanut jo puolueelleen kuusi hallituspaikkaa.. Sampo Terho on jo aikaisemmin ilmoittanut ehdokkuutensa eduskuntavaaleihin. Sitten näiden varalla olisi  Pirkko Ruohonen-Lerner ja vielä kristillisistä loikannut Toimi  Kankaanniemi. Nämäkin vielä voivat olla ehdokkaana eduskuntavaaleissa! Kuka minnekkin loppupelissä joutuu ja haluaa, niin siitä ei ota selvää itse erkkikään. Tämä ei ole mitenkään epäluottamuslause perusuomalaisia kohtaan minulta, mutta näitä keskustan ”väyrysten” loikkaamista en kannata mistään puolueesta riippumatta.

Kokoomuksen puoluesihteeri Minna Arve käskyttää puolueen jäseniä tekemään ainakin viikottain jotain sosiaalisessa mediassa Kokoomuksen hyväksi. Ensimmäisenä ohjeena on kehua pääministeri Alexander Stubbin puhetta Snellman-säätiön tilaisuudesta. Hyvältä on tämän suhteen näyttänytkin, sillä Stubille itselleen ahkerat twiittaukset on lisääntyneet myös muiden puolueen jäsenien keskuudessa. Tosin puheessaan Stubb jo vähän syytteli  myö selinkeinoeläämääkin ( EK )  talouden kehityksen jarruna.

Kokoomus on työnantajien puolella, ehdottamalla työehtojen paranemista työnantajaan päin ja  palkkojen nousun kieltämistä työntekijöiltä kilpailukyvyn ja julkisenkin talouden parantamiseksi. Ongelmana se, että kokoomuksessakin on keskipalkkaisia kannattajia: sairaanhoitajia, poliiseja, upseereita, teknikoita, tradenomeja ja osa saattaa kuulua vielä johonkin ammattiliittoon. Pitäisi olla samalla työnantajien kaveri ja työväenpuolue, että äänestäjät ei kaikkoaisi.

Entinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok ) sanoi Aamulehdessä, että Ay-liikkeet on suurin syy lamaan ja talouden taantumaan. Kehoittaa Ay-jäseniä liittymään vaikka Loimaan kassaan, niin asiat alkaa sitten rullaamaan. Nato-asioissa kokoomus on  aika yhtenäinen ja se ainakin kertoo äänestäjille puolueen kannan selvästi ja se sinällään hyvä asia äänestäjien kannalta. Siinä asiassa ei ainakaan ajeta kaksilla rattailla.

Vasemmistoliitto myymässä aatettaan tässä vihreitten huumassa. Ydinvoimalaa ja sitä myöten työllisyyttä vastutetaan. Kaivoshankkeita pohjoiseen ainakin vasemmistonuoret vastustavat. Venäläisestä Rosatomistakaan ei Fennovoiman hankkeessa tykätä, vaikka ennen Venäjätä arvostettiin vasemmistolaisen silmin. Vanhat SKDL:läiset kääntyilevät haudassaan näitä lukiessaan! Tasa-arvoista avioliitto lakia puolustetaan, vaikka homous venäjällä on kielletty. Hallituksessa oltiin pitkään ja erottiin. Nyt kuitenkin oppositiossa hallituksen päätöksiä arvostellaan, vaikka osasta asioista itse oltiin päättämässä.

Kristilliset Päivi Räsäsen johdolla toki kantaa ottaa asioihin ja avioliittolakia vastustettiin. Tasaarvoa ei myös Räsänen kunnioittanut, kun ei puoltanut perussuomalaisen Reijo Tossavaisen ehdotusta isänpäivän virallisesta liputuksesta. Kirkosta erotaan sanoipa Räsänen mitä tahansa – aina ei voi olla tosiaan kaikkien mieliksi.

RKP on ikuinen hallituspuolue kuten kristillisetkin. Mennään sen mukaan, että hallituksessa pysytään.

***

Keskustan puoluekokouksessa haisi ennen lehmän paska

Politikkojen ja puolueitten äänten kalasteluun menee täällä menolla tämä meininki ilman omia puolueiden aatteitaan.Puolueet yrittää olla kaikille mieliksi ja se ei ole tosiaan reilua. Ei kokoomus voi yhtä aikaa olla”työväenpuolueena” ja samalla heikentää työväestön palkkoja ja etuuksia. Ei demarit voi olla yhtäaikaa yrittäjäystävällinen suklaakonvehtijen jakaja ja samalla työntekijöitten etujen puolustaja. Vaikea on vasemmistonkaan puhua työllisyydestä, kun samalla ollaan ydinvoimaloita ja kaivoksia vastaan. Perussuomalaiset ei kannata EU:ta, mutta edustajat siellä parlamentissa kuitenkin heillä on. Kristilliset on tasa-arvon kannalla, mutta tasa-arvoista avioliittolakia vastustetaan ja isänpäivääkään ei hyväksytä viralliseksi liputuspäiväksi.

Puolueilla on omat ohjelmansa ja vaaliteemansa, mutta nämä turhat sooloilijat vain esilläolonsa vuoksi ärsyttää, vaikka toisaalta oman kantaankin pitäisi lupa olla. Jotenkin kaipaan vain niitä vanhoja aikoja, kun demareiden Kaipolan paikallisosaston puolukokoukseen tuli miehet rasvaisia kouriaan trasseliin puhdistaen ja kokomuslaiset oli oikeesti porvareita ja Keskustan puoluekokouksessa haisi lehmän paska. Keskustapuolueen puoluekokokous oli Kajaanissa 80-luvun alussa liikuntahallilla ja eräs edesmennyt vasemmistopolitikko tuli ostoksille luokseni ja sanoi, että kadulla haisee lehmän paska. Tarkoitti ilmeisesti tuota keskustan puoluekokousta!?

Ymmärtää senkin, että vasemmistolle ei riitä pohjoisen hitsaajat – on pakko mennä helsingiläisten viher-nuorten ääniä kalastelemaan ja kulttuuria kuuntelemaan ja ei riitä myöskään keskustalle Nivalan lannanluojat kannatuksen korkealla pitämiseen. Kokoomuslaisille ei riitä  esboolaiset johtajat, joiden tehtaan piipusta savu nousee ja vihreätkin tarvitsee muuta energiaa kuin tuulimyllyt. Asia vain on nyt kuitenkin niin, että kaikki yrittää olla kaikille mieliksi ja puolueiden pitäisi mielestäni erottua selvemmin toisistaan.

Kaikki puolueet ja ehdokkaat vannovat yhdessä työllisyyden, hyvinvoinnin ja tasa-arvon nimiin. Nämä asiat tulee siis varmasti kuntoon. Jokaisella vähän eri keinot veronhelpotuksineen tai kiristämisineen, leikkauksineen tai työehtojen muuttamisineen. Harvempi kuitenkin kertoo millä ne rahoitetaan.

Nykyään jää nettiin vuosiksi nuo kansanedustaja-ehdokkaiten lupaukset vaalikyselyissä. Ennen ne hävisi ruutupapereihin sihteerien muistioon puolueitten tupailloissa. Lupauksia on kuitenkin pakko ehdokkaiten antaa, muutenhan se ei olisi mitään järkeä äänestää ehdokasta – joka ei osaa sanoa mitään..

Nykyään meno on kohta sitä, että vaalit on enemmän sooloilijoiden takia henkilövaalit, kuin oikeesti puoluevaalit. Kannatan kohta enemmän Ruotsin malliin osittaista listavaalia, jotta tietää mitä äänestää – vaikka aina henkilöä olen tähän asti äänestänyt….

 

 

 

 

Reijo Jylhä ja Justyna Kowalczyk itkevät Norjan hiihtäjien ylivoimaa!

Äimistelen valmentajan lausuntoja, joko on luovutettu! Suomen hiihdon päävalmentaja Reijo Jylhä valittaa norjalaisten ylivoiman maastohiihdossa olevan huonoa mainosta hiihdolle ja puolalainen naishiihtäjä Justyna Kowalczyk on yhtynyt samaan itkumuurilaisten joukkoon. Justyna tykittää kovin sanoin norjalaisten ylivoiman jopa tappavan lajin. Totta varmaan osaksi, mutta minkäs teet kun näin on, tai hiihtämään vain kovempaa muutkin! Norjalaisilla tosiaan neloisjohto maailmancupissa naisissa ja miehissä Marit Björgenin ja Martin Johnsrud Sunbyn johdolla. Naisissa suomalaisista Krista Pärmäkoski seitsemäs ja Matti Heikkinen kymmenes.

Reijo Jylhä tuskin valittaa Vuokatti Ski Teamin ylivoimasta kotimaan maastohiihdossa. Reijon poika ja valmennettava Martti hiihtää Vuokatin joukkueessa. Kenialaiset hallitsevat juoksu-urheilua ja jenkit dominoivat koripalloa vuodesta toiseen. Brasiliasta löytyisi jalkapallon MM-kisoihin monta kovatasoista joukkuetta ja Ruotsi pärjää aina salibandyn arvokisoissa. Itävallan mäkihyppääjät olivat välillä aivan ylivoimaisia. Sotkamolaiset tuskin valittavat pesäpallomenestystään, vaikka ne vasta ovatkin ylivoimaisia vuodesta toiseen…

Joko on luovutettu ennen aikojaan tällä valittamisella. Vasta muutama maailman-cup hiihdetty ja Falunin MM-kisat edessä. Norjalaiset joutuvat tähtäämään kuntonsa jo alkutalven kisoihin laajan tasonsa vuoksi, jotta pääsy maailmancupeihin olisi taattu. Näin ollen kilpailu tasoittuu vielä myöhemmässä vaiheessa kautta ja näin on useasti käynytkin. Nyt vain näyttää siltä , että ei enää puhuta Falunin MM-hiihtoihin kunnonajoituksesta valmennusjohdolta, vaan pelkästään pelätään toisten ylivoimaa. Justyna vihjailee rahan ratkaisevan ja näin ollen harjoittelulle olisi norjalaisilla muita paremmat edelletykset. Odd-Björn Hjelmeset ja Björgenin ex-valmentaja  Sven Tore Samdal kumoavat tämänkin väitteen sanomalla, että omilla rahoillaan myös käydään leireillä.

 

Lahden MM-hiihdoissa 1989 korjasivat suomalaiset jättipotin Pekka Vähäsöyringin valmennuksessa ja kukaan ei valittanut Suomessa silloin meidän ylivoimaa! Suomi rohmusi ylivoimaisen mitalisaaliin muihin maihin verrattuna, kuudella kullalla, viidellä hopealla ja neljällä pronssilla. Tosin muutama mitali näistä tuli mäenlaskulle ja yhdistetylle? Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen ottivat kolmoisvoiton sekä 10 ja 15 kilometrillä. Tuulikki Pyykkösen kuudes sija 15 km jäi jo varjoon kolmoisvoiton rinnalla. Harri Kirvesniemi voitti perinteisen 15 km ja naiset tietenkin viestissä kultaa.  Silloinkaan alkutalven menestys ei kummoinen ollut, mutta  tarkalla kunnonajoituksella ja muiden jo hiipuessa saatiin menestystä ja näin ollen ei pidä vielä Falunia ajatellen lyödä hiihtohanskoja naulaan toisten ylivoimaan viitaten. Norja muuten saavutti noissa  Lahden-89 MM-hiihdoissa ”vain” 2 kultaa, 3 hopeata ja  3 pronssia..

Dopingista ei juuri uskalleta puhua suomalisilta valmentajilta norjalaisten ylivoiman kohdalla. Kyrö ja penkkiurheilijat voivat kyllä olla eri mieltä tästä asiasta.  Totuus on kuitenkin, että yhtään norjalaista ei ole kärähtänyt kielletyistä aineista ja asia on siltä osin selvä! Suomalaisia kylläkin sitä enemmän! Norjalaisten menestyminen johtuu siitä, että Norja on perinteinen hiihtomaa, valmennus korkeatasoista, hyvät harjoitusolosuhteet, laaja taso tekee kovan kilpailun norjalaisten kesken ja se ruokkii menestymistä, joudutaan hajoittelemaan kovaa jo maajoukkueseen  mahtumiseksi, loistelias huoltorekka ja varmaan hiihtäjät saavat Swix-voide uutuudet ennen muita. Tosin suomalaisillakin on nyt uusi huoltoauto ja siinä ei pitäisi olla valittamista. Suomalaisten juoksijoiden taso oli 70-luvulla niin kova, että sillä ajalla millä nyt pääsee Ruotsi-maaotteluun –  oli silloin tilastossa vasta sadas. Siinäkin tason laaja kovuus ruokki ”itsestään” menestymistä. Tosin muutama vanhempi hiihtovaikuttaja on sanonut minulle, että nykyisillä hiihtäjillä, suunnistajilla ja juoksijoilla menee harjoittelu sykemittarien liian tieteelliseksi räpeltämiseksi ja tehottomia tunteja kirjataan muka harjoituspäiväkirjaan….

Sprinttikin vaatii nykyisessä muodossaan kuntoa, pelkkä alkuerien nopeus ei riitä. Olen edelleen sitä mieltä että matka pitää lyhentää ainakin kilometriin ja vain yksi aika-ajo karsintaan – niin todelliset sprintti-hiihtäjät erottuisi. Suomalaisilta näyttää nyt sprintissä loppuvan kunto, ei nopeus! Valmentaja Olli Ohtonenkin oli jossain lehdessä tämän kilometriin matkan lyhentämisen kannalla. Juoksussakin 1500 metriä lasketaan keskimatkaksi ja alkuerät on eri päivinä!

Hiihto ei toisaan tänä päivänä ole tasavertainen laji ainakaan kansallisen tason hiihtäjän näkökulmasta, jos ei ole hiihtoputkea lähiseudulla tai varaa lähteä leireilemään lumen perään. Lunta ei juuri ole Iisalmesta etelään ja eletään kuitenkin jo kohta joulukuun puolta väliä. Se sanonta ei pidä ainakaan paikkaansa, että hiihtäjä tehdään kesällä – kyllä lumiharjoittelua tarvitaan. Kisoja perutaan ja suksikauppa ei käy.  Norjalaisten ylivoima ja lumettomuus takaavat sen, että lapsille ostetaan joululahjaksi älypuhelin tai nettiläppäri perinteisen suksipaketin sijaan..

 

Pelkään sitä päivää kun afrikkalaiset oppivat hiihtämään kunnolla, jos sinne aletaan hiihtoputkia tehdä ja samoin pelkään vielä enemmän sitä, että afrikkalaiset oppivat edes sprinttisuunnistuksen alkeet…tulosluettelot menee uusiksi….

 

 

 

 

Kielimuuria tuppaa – Åbo kickel, hyvää päivää!

Kielimuuria pukkaa. Fennovoimasta vakuutellaan, että ydinvoimalan rakentajista olisi vähintään 45 % suomalaisia. Tunnustetaan kuitenkin, että loppupelissä ei ole mahdollista vaikuttaa mitä työvoimaa rakennusurakoitsijat käyttävät.  Pitäisikö työntekijöiltä edellyttää tyydyttävä suomenkielen taito! Venäläisiä siellä tulee olemaan Rosatomin kautta ainakin ydintyökohteissa, ja näiltä tuskin suomen kielen taitoa vaaditaan. Toisella kotimaisella kielellä englannillakin pärjää varmaan jo sen tason henkilöt. Kielitaitohan ei varmaan ole tärkein pointti kaikilla rakentajilla, jos muuten työnsä hallitsee, vaan politikot ja kansalaiset haluavat kotimaisen työllisyyden turvaamiseksi suomalaista työvoimaa. Siihen olisi tosiaan tarvetta, ja se nostaisi Fennovoiman imagoa kansallisuutemme puitteissa. Tosin 80-luvulla käytiin Suomesta töissä Kostamuksessa ja Tallinnassa suomalaisten rakennusurakoitsijoiden kautta. Tuskin Venäjän kielitutkintoa Tallinnassa Viru-hotellin työmaalla vaativat ja muutamalla ”tutulla” sanalla siellä suomalaiset selvisivät ostoksissaan  ja muissakin tarpeissaan. Yhteinen kieli löytyi helposti!

Inkerinsuomalaisia alettiin joskus 90-luvulla palauttaa Suomeen ja väiteltiin ovatko he paluumuuttajia, vai maahanmuuttajia. Jonkinlainen kielitutkinto heiltä  vaaditaan ainakin oleskeluluvan saamiseksi.

Helsingin kaupunki teki taannoin esityksen työhönottoperusteissaan suomen -ja ruotsinkielen taidosta. Jotku väitti tätä syrjinnäksi ja perusteluna oli, että ruotsinkielen- taitoa ei joka hommassa tarvitse. En muista miten heillä virallisesti tänään toimitaan.

Poliiseilta vaadittaneen tänään Suomen ruotsinkielisissä piireissä tyydyttävä ruotsin- kielentaito. Koskee ilmeisesti vain sinne muuttavia poliiseja ja uusia virkoja. Tuskin vanhempien, jo siellä virassa olevien konstaapelien tarvitsee alkaa opettelemaan rannikkoruotsia. Nykyäänhän Poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvat taitavat olla ylioppilaspohjaisia ja osaavat sen jo luonnostaan. Ruotsinkielisten osuushan vaihtelee rannikolla eri  kunnissa ja Kokkolassakin ( Gamlakarleby) taitaa ruotsinkielisten osuus olla enää 13 %. Kruunupyyn ( Högnappa) ja Kaustisen rajalla taitaa olla Koreoidenmuuriakin jyrkempi raja!

Eduskunnassakin ollut vilkasta keskustelua pakkoruotsista, saako vähemmistö,vai enemmistö tässäkin asiassa tahtonsa läpi. Ruotsinkielisiä taitaa olla meillä 5 miljoonasta 5 %.

Suomalaisia meni aikoinaan Ruotsiin töihin ja osa on tullut takaisinkin. Kielitaitoa tuskin kyseltiin, ja toiset oppivat sen siellä, mutta toisilta varmaan jäi ruotsi heikommalle osaamiselle.

Turun muna Oy oli kysellyt puhelinkeskukseen asiakaspalveluun henkilöä töihin. Työhönottohaastattelussa oli kyselty myös ruotsin taitamista, ja kysytty miten vastaavat ruotsiksi puhelimeen. Virkeä neitonen Tohmajärveltä oli vastannut – Åbo kickel, hyvää päivää..

Tampereen kiistellyllä rantatunneli-työmaalla on viimeisten tietojen mukaan 400 sataa työntkeijää kirjoilla – tamperelaisia 100, pirkanmaalaisia parisataa, muualta Suomesta 160 ja ulkomaalaisia vain 19.

Täällä Hervannassa on yli seitsemänkymmentä kansallisuutta. Ulkomaalaisten osuus, ja ulkomaankieliä puhuvien määrä 15 %  n.25 000 asukkaasta.   Venäläisiä taitaa olla suurin osa, mutta missään liikkeissä ei juuri näy venäjänkielisiä mainoksia. Aikoinaan kun ”vielä” venäläisiä kävi Kainuussakin paljon uudenvuoden aikoihin, niin huomasin venäjänkielen tulkkaukselle olevan tarvetta. Monta kauppaa saattoi jäädä tekemättä kielimuurin vuoksi. Nyt Putin tiputtaa ruplan kurssia siihen malliin, että kohta ei venäjää kuulla edes Lappeenrannassa.

Pakollinen suomenkielentaito työntekijöiltä olisi yksi varma keino  kotimaisuusasteen lisäämiseksi rakennuksilla. Tosin se tosiaan katsottaisiin direktiivien mukaan syrjinnäksi. Mutta, jos vain naulaa naputtaa, ja urakoitsijan työnjohto  on kielitaitoista, niin kyllä pystyy työnsä tekemään. Poliisi Kruunypyyssä voi jo tarvita vähän ruotsia, kun poliisi menee rauhoittamaan vähän liikaa ottanutta, joka voi sanoa – fan..satan..djävul..               Rosatomilta tullenee sen verran kovatasoista porukkaa Pyhäjoelle, että ainakin toinen kotimainen kieli, englanti, onnistuu helposti.

Työvoimapulasta hehkuteltu kotvan. Toisilla aloilla on työvoimapulaa ja kun taas toisilla aloilla ylitarjontaa työvoimasta. Työvoiman tarjonta ja työttömät eivät siis kohtaa paikkakuntien ja ammattien vuoksi. Ulkomaista työvoimaa tarvitaan toki joillekin aloille, mutta uskon että kotimaasta rakennusmiehiä vielä löytyisi riittävästi. Viime kesänä naapurissa koko kesän kestäneen kerrostalon peruskorjauksen työmaalla näkyi vain virolaisia rekisterikilpiä työntekijöitten ja firmojen autoissa.

Kielitaitoa tarvitaan kaupankäynnissä ja työmaillakin entistä enemmän puolin ja toisin. Venäjän kieleen pitäisi satsata. Rupla vielä noussee ja hyvä olisi näiden venäläistenkin osata suomea. Esimerkkinä osaamisesta erään Kajaanilaisen tavaratalon pihalla olleessa autossa tussilla kirjoitettu juliste -” realale vodaa pilua ja tupaka osta….”

Juostiin aikoinaan kilpaa Pihtiputaalla Rapeikon-hölkässä. Tuli eteen vähän risukkoisempi pätkä ja jätin siinä kruunypyyläistä entistä kovaa menijää  Håkan Spikiä. Takaa kuului satan..satan. Ymmärsin mitä hän tarkoitti, ja loppujen lopuksi kyllä hookkani voitti minut loppukirissä.

Tampereelta Hervannasta 3.12.2014 melkein Poliisikorkeakoulun vierestä, rastui tavarits!

Erkki äimistelee

 

 

 

Kannattaako kaikkien alkaa yrittäjiksi

Vaalien lähestyessä melkein kaikki puolueet on kokoomuksesta vasemmistoliittoon ottaneet vaaliteemakseen ainakin pienyrittäjien asiat ja parannukset. Sanahelinää löytyy erilaisin ympäripyörein ehdotuksin, ilman varsinaista konkretiaa. Viimeisimpänä  työväenpuolueeksi mainostaman perussuomalaisten kansanedustaja Kaj Turunen kirjoittaa makroyrityksistä, tarkoittanee kuitenkin mikro-yrityksiä. Mikroyrityksen käsitehän tarkoittaa alle 10 työntekijän ja alle 2 miljoonan liikevaihdon ” pienyritystä”. Kiteellä toimivan Veekmas Oyn omistaja ja toimitusjohtaja Esa Halttunen tarjoilee myös lääkkeitä yrittäjien aseman parantamiseksi. Veekmas valmistaa ainoana pohjoismaissa tiehöyliä ja yritys työllistää parikymmentä työntekijää ja alihankkijoita lisäksi.

 Kansanedustaja Kaj Turunen poistaisi pienemmistä yrityksistä irtisanomissuojan, jotta työntekijöitten palkkaus helpottuisi. Lisäksi Turunen nostaisi Yt-lain soveltamisen ylärajaa ja työehtosopimuksien yleissitovuutta poistettavaksi. Toisaalta tarkoittanee myös toisinkin päin, että hyvä asentaja-koneistaja saa lähteä firmasta omasta halustaan ilman työnantajan irtisamomissuojaa paremman leivän perässä toiseen yritykseen heti.

Toisaalta kannattaako sellaista yritystä perustaa ollenkaan, jossa ensimmäisenä ajatuksena on – miten saa työntekijän heti helposti pois potkittua!

Esa Halttunen lähtisi Viron malliin – jossa yritys maksaa veroa (yrityksen voittoveroa) vasta kun omistajat nostaa rahaa yrityksestä ulos, eli rahaa jäisi jäisi yhtiön kehittämiseen ja työllistämiseen. Halttunen laittaisi myös karenssipäivän sairastamiselle, lomarahoja pienentäisi, pekkaset pois ja uusi Ay-liike parantamaan yrittäjien asemaa työnantajan näkökulmasta. Halttusen mielestä voisi Kiteen laittaa koekunnaksi, jossa näitä asioita kokeiltaisiin määrätyn ajan.

Poliitikot ovat esittäneet kukin vuorollaan ammatinharjoittajan pienyrittäjän Arvonlisäveron  maksun alarajan nostamista 8500 eurosta jonnekkin 25 000 euron kieppeille. Erään kansanedustajan avustaja vastasi kesällä minulle siitä, että se on suurta populismia – siitä kärsisi työntekijöitä palkkaava vähän suurempi yritys ja ne ei olisi tällöin kilpaillullisesti samalla viivalla. Arvonlisäveron ( yleinen 24 % ) alennuksia on ehdoteltu, vaikka se on tavallaan välillinen vero, eri portaat lisää ne hintoihin , mutta saavat vähentää ne omissa ostoissaan. Kuluttaja maksaa sen viimekädessä, mutta prosentin suuruus pakottaa yrittäjiä nostamaan tuotteiten ja palveluiden hintaa.

Populismia oli tämä yhteisöveronkin alennus ainakin työllisyyden kannalta jos tilastoja katsoo. Jos yritys tuottaa voittoa miljoonan, niin ennen se maksoi siitä yritysveroa 240 000 euroa ja nyt  200 000 euroa. Tuolla 40 000 eurolla se saisi yhden työntekijän palkattua sivukuluineen nippa nappa, mutta arvatkaapa palkkaako jos ei ole tarvista.. Muutenkin ihan sama, koska nuo yritykset ei paljon voittoja näyt tuottaneen ja eihän silloin näitä veroja tarvitse maksaakkaan.

Yrittäjien asemaa pitää helpottaa, siitä on varmasti kaikki samaa mieltä. Parantamista on pienyrittäjillä ja ammatinharjoittajilla sairastumisen suojat, eläke-edut, työntekijöiden oheisikulujen pienentäminen, erilaisten byrokraattisten kynnyksien ja maksujen purku, jos ei sitten tätä alvia nostettaisi. Politiikoilla siis into, että alkakaa yrittäjiksi, se kannattaa ja helpotusta tulossa vaalien jälkeen kun häntä ( heitä ) äänestätte!

Esa Halttusen tiehöyliä valmistava yritys on erityisosaamisen alueella ja kilpailijoita ei ole. Varmasti menestyy oman segmentoitumisensa vuoksi, vaikka näitä ”helpotuksi” julkiselta puolelta ei kovin paljon lisää tulisi. Menestyisikö sitten kaikki parturikampaajat ja irtisanotut kodinkone-myyjät, jos perustaisivat kaikki oman yrityksen! Aikansa tuillaan ja näillä helpotuksillaan menisivät, mutta jos asiakkaat ja markkinat ei lisäänny niin yrityksen lopettaminenhan on heilläkin edessä. Eikä riitä asiakkaita kaikille, jos nämä alkaa heille vieraallekkin alalle uudelleen kouluttauta – vaikkapa urheiluhierojaksi.

Puolueettomasti mitenkähän uskaltaisi äimistellä. Ay-likkeissä olisi tosiaan parantamisen varaa katsotaampa se työnantajan ja työntekijän näkökulmasta. Pienemmissä näissä makroyrityksissä (mikro) paikallinen sopiminen on varmasti paikallaan, mutta suuremmissa yrityksissä jo työrauhan vuoksi tarvitaan yleistä sopimista. Onhan porvarillisemmalla puolella varuskunnissa ja poliiseillakin palkkaluokat – ylirajavartiat, vanhemmat konstaapelit, vääpelit ja kapteenit. Yhden sairauspäivän karenssiakin voisi harkita ja lomarahat niin ja näin. Yritysveroa pitäisi kokeilla Viron malliin, että vain yrityksestä nostetuista rahoista vain maksetaan veroa. Jos sitten kikkaillaan tuon yritysveron pienentämisellä, niin kokonaan nollaan. Sitä ei ainakaan vapaa-ajattelijat vastustaisi – menisi samalla parjatun kirkonkin verotulot pois. Kirkko saa käsittääkseni jonkun prosentin näistä yritysveroista ja valtion ja kuntien kesken jakaantunee jotenkin 70 – 30 %.

Ay-liikkeitä ollaan tosiaan ”yhdistelemässä”. Aikanaan oli liiketyöntekijöillä kaksikin liittoa ja ne yhdistyivät. Sitten liittyivät tähän Palvelua-alojen liittoon PAMiin. Kokemuksia on itsellä siitäkin kolmenkymmenen vuoden ajalta. Pari kertaa kysyin jotain helpohkoa asiaa. Ensin työpaikan luottamusmies kysyi sitä Kajaanin aluetoimistolta, sitten Kajaanista kysyttiin asiaa Oulusta ja lopussa Oulusta tiedusteltiin Helsingistä pääpaikalta.

Pienhöylätehtailija Halttunen ehdotti Kiteetä koekunnaksi helpotuksineen joksikin aikaa. Ehkä olisi paikallaan, koska Karhun suksitehdas on tehnyt siellä ainakin yhden konkurssin. Samoin jos tuo yritysvoittovero pudotetaan nollaan, niin kättä on lyötävä EK:n, hallituksen ja työntekijäjärjestöjen kanssa että, yhtään työntekijää ei irtisanota ainakaan kahden vuoden aikana.

Kirjoitukseni motto on : Vaikka kuinka helpotetaan yrittäjiä julkiselta taholta, niin jos työttömät ja irtisanotut alkaa suurin joukoin yrittäjiksi – niin ei pitkälle mennä, jos ala ei ole erityisosaamista ja sillä ei ole markkinoita. Toki näitä taloudellisia ja byrokraattisia helpotuksia pitää tehdä.