Kainuun politiikassa riittää äimisteltävää

Entisen kotimaakuntani Kainuun politiikan teossa on riittänyt  ihmettelemistä puolueettomalle äimistelijälle Tampereelta käsin, Nimet –  Ari Korhonen  , Elina Kurikka, Yrjö Puurunen, Pasi Savolainen, Jaana Sankilampi, Timo Krogerus ja yleensä koko Sotkamon kunnan  asiat ovat jääneet mieleeni Kainuun Sanomia, Sotkamo-lehteä ja Yle-Kainuun uutisia lukiessani. 

Perussuomalaisten ylimääräinen kokous valitsi keäkuussa jäsenäänestyksen perusteella eduskuntavaaleihin ehdokkaikseen kajaanilaisen Eila Aavakaarteen ja sotkamolaisen Ari Korhosen, sekä ensimmäiselle varasijalle suomussalmelaisen Yrjö Puurusen, mikäli kansanedustaja Pentti Kettunen jättäytyy pois ehdokkuudestaan. Kettusella oli puolueen sääntöjen mukaan istuvana kansanedustajana oikeus päättää itse asiasta. Kettunen aikaistikin marraskuusta ehdokkuuden lupauksen ja näin ollen Puurunen tipahti pois.

Lokakuussa kuitenkin perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri tarjosi auttavan kätensä ja luovutti yhden paikan ylimääräisen paikan Kainuulle sillä verukkeella, että perussuomalaisilla ei ole Ylä-Kainuun ja Kuusamon alueella ehdokasta. Äimistelyni mukaan tästä sovittiin piirien kesken yksimielisesti ja en ole varma oliko sopimusta allekirjoituksilla vahvistettu. Yrjöpoejan blogien  ( Yrjö Puurunen) kirjoitusten  mukaan asia oli selvä ja  lipsahtanut julkisuuteen ennen aikojaan Kainuun Sanomien yleisönosaston kirjoituksen vuoksi.

Nyt kuitenkin Kainuun Sanomien mukaan Perussuomalaisten Kainuun piirin syyskokouksessa ehdokkaat eduskuntavaaleihin on Pentti Kettunen, Eila Aavakaarre, Ari Korhonen ja varalla aikaisemman Yrjö Puurusen tilalla kuhmolainen Mikko Polvinen. Kaikissa valinnoissa on varmasti menty sääntöjen mukaan, mutta silti äimistelen – miksi Puurusta ei valittu ehdokkaaksi, koska viime eduskuntavaaleissa sai noin 3000 ääntä ja olisi voinut vielä periä  osan suomussalmelta Merja Kyllösen jättämiä ääniä. Suomussalmelaiset ovat uskollisia kotipaikkakuntansa ehdokkaan äänestäjiä, tosin vasemmistoliitolla on suomussalmelainen oma ehdokas Taina Matero. Samalla Puurunen olisi kasvattanut perusuomalaisten äänipottia ja auttanut muita ehdokkaita, vai katsottiinko, että sotkee äänten jakautumista ja vaikeuttaa siten perussuomalaisen ehdokkaan läpimenoon – tai taustalla on muita äimistelijälle tietämättömiä asioita, koska Puurusta ei valittu ( äänestetty ) uudestaan edes varalle…

Moni voi miettiä, että eikö ylimääräinen paikka kelpaa puolueelle ja mistä se johtuu. Toiset puolueet olisi voineet ottaa tällaisen tarjoukseen ilolla vastaan, mutta perussuomalaisten mielestä sovittu mikä sovittu ja kolme ehdokasta riittää.

Synnyinkuntani Sotkamon kuntapoliitikan ”teosta” kirjoittaisi jo novellin sijaan kirjan. Toisten mukaan perussuomalaisten Ari Korhosen tulo politiikkaan on sotkenut ja jarruttanut kunnan asioiden käsittelyä ja puolustajien mukaan vihdoinkin  valtapuolue -keskustan päätöksille on lyöty kiilaa väliin ja kuntalaiset herätetty huomamaan missä mennään. Ari Korhonen oli viime kunnallisvaalien ääniharava kainuussa ja on nyt eduskuntavaaleissa ehdokkaana. On kiistelty asioiden käsittelyjen oikeellisuudesta, asiajärjestyksistä, kunnahallituksen puheenjohtaja vaihtunut, kuntaan etsitään välillä taloussuunnnittelijaa ja välillä talousjohtajaa, välillä ei kumpaakaan ja nyt on vatvottu kunnnanjohtajan johtajasopimuksesta ja palkankorotuksesta. Johtajasopimus- päätöksestä on valitus suunnitteilla hallinto-oikeuteen.

Kajaanissakaan ei paljon paremmin mene. Kokoomuksen kaupunginvaltuuston puolueryhmästä erotettiin Elina Kurikka toukokuussa luottamuspulan vuoksi . Kurikkan katsotaan kirjoitelleen puolueen hyvien tapojen vastaisesti asioista julkisuudessa ja fasebookeissaan. Kurikka  taas katsoo, että tällä torpattiin hänen eduskuntavaaliehdokkuus ja vanhemmat politikot hallitsee puoluetta ja nuorille ei sijaa ajatuksillaan. Taas vanhemmilla politikoilla on oma kanta asiasta. Kokoomuksen valtuutettu Pasi Savolainen taas eronnut ryhmästä Kurikan erottamisen myötätunnosta, vaikka itse oli erottamassa tätä Kurikkaa aikaisemmin ryhmästä.

Perussuomalaisten valtuustoryhmästä kesällä erotettiin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jaana Sankilampi – syynä että kirjoituksillaan ja julkisilla kannanotoillaan  vahingoittanut puoluetta. Nyt nämä Kurikka, Savolainen ja Sankilampi ovat sitoutumattomien ryhmässä, johon kuuluu myös Timo Krogerus. Krogerus oli muutaman viikon vihreitten eduskuntavaalien ehdokkaana, vaikka ei ole edes sen puolueen jäsen. Perui kuitenkin ehdokkuuden, koska vihreät oli vaatinut ehdokkailtaan muutamman satasen euron ”kynnysrahan”…..

Pasi Savolainen, Elina Kurikka ja Jaana Sankilampi ovat edelleen puolueensa jäseniä, he eivät ole itse eronneet ja heitä ei ole eroitettu varsinaisesta jäsenyydestä. Sankilmapi toimii edelleen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana ja on ollut aikaisemmin kansanedustaja Pentti Kettusen avustajana.

Kainuun Sanomat on ainakin netti-lehdessä pitänyt huolen, että näistä ”puolueasiosta” on tarpeeksi hyvin julki tullut ja kommentoijat ovat saaneet  lisää virtaa kommentoipalstoilla puolesta ja vastaan! Perussuomalaisten viime kokouksesta kävi ilmi, että asioista ei olisi suositeltaavaa enää keskenään julkisesti kommentoida. Ääni ylävesiltä – Yrjöpoeka ( Puurunen ) on ainakin ahkerasti blogeissan kirjoitellut tämän” uudelleen” ehdokkuutensa julkitulon jälkeen. Nyt kun taas joutui rannalle, niin nähtäväksi jää loppuuko kirjoittelut tai toisaalta vain kiihtyy. Kainuun Sanomat, Sotkamo-lehti ja Yle- Kainuun uutiset ainakin pitänevät huolen siitä, että asiat ei pääse unohtumaan….

 

Mainokset

§§ – Mikko Paateron vapaaehtoiset kyläpoliisit ja hätävarjelun liioittelua

§  HÄTÄVARJELUN LIIOITTELUA – Rovanniemellä napapiirillä safariyrittäjä muutama vuosi sitten käytti polisiiylijohtaja Mikko Paateron suosittelemaa mallia vapaaehtoisten kyläpoliisien perustamisesta suojaamaan rikollisuutta. Yrittäjä antanut pysähtymis kehoituksen ja ampunut sitten kolmen rosvon auton renkaisiin sillä seuraamuksella, että käräjäoikeus katsonnut yhden auton sisään kimmonneen luodin aiheuttaneen varkaille vaaran tilanteen.

Varkaat tuomittu käräjäoikeudessa sakkoihin ja ampuja saanut kolme kuukautta ehdollista, menettänyt aseensa valtiolle ja tuomittu maksamaan kärsimyksistä bensavarkaille 1300 euroa. Varkaiden vaatimus oli yrittäjältä 12 000 euroa korvauksia henkisistä kärsimyksistä ja  rosvot valittivat tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeuden päätös tällä kertaa ollut mielestäni ”oikeudenmukainen”, siksi että varkaat ei ole saanut yli kymmentätuhatta euroa korvauksia kärsimyksistään!

Käräjäoikeuden päätös aikaisemmin tuomiosta yrittäjälle oli, että aiheuttanut vakavan vaaran varkaille ja näin ollen ampuminen ollut suhteessa rikokseen nähden hätävarjelun liioittelua, kun itse varkauden teko ei ole aiheuttanut vaaraa yrittäjälle ja hänen perheelleen.

Tässä tapauksessa mielestäni tämä ampuminen on ollut liioiteltua, vaikka kansalaisten pitäisi myös osallistua rikoksien ehkäisyyn niitä havaitsessaan.Tosin nykyään ohjeet on, että omaa turvallisuutta ei pitäisi vaarantaa esim. kaupan kassojen ryöstössä, vaikka Paatero puhuu kyläpoliisien puolesta. Mieli kumminkin  saattaa kuohahtaa tapauksen sattuessa ”omalle kohalle”…

Itse aikoinani jouduin ennen kaupassa töissä ollessa erilaisiin tilanteisiin. Videorosvoa menin tunnistamaan polisien autoon ulos ja tunnistin miehen joka oli vienyt videot.. Mies väitti, että ei ole käynyt lähelläkään tavarataloa, jossa olin töissä. Kimpaannuin vähän siitä ja naiskonstaapeli melkein pidätti minut ja sanoi, että näin asioida ei hoidella.  Tosin poliisit palautti tunnin päästä viedot ja kai oli ollut muutakin tavaraa varastossa varkaalla.

Rikkonaisen Ryöbi-kalastuskelan varkaus maksoi arviolta valtiolle ainakin 10 000 markkaa  oikeudenkäynti kuluineen.  Siitä olen kirjoittanut aikaisemmin  näissä äimistelyissä kesäkuussa – Kalliiksi tuli melonit ja Ryöbin kela. Tuomari kysyi minulta ollessani todistajana jäljittämäni tämän kelavarkaan kävelytyyliä, että tunnistinko hänet siitä. Sanoin vähän ”löntysteleväksi” ja tuomari kimpaantui minulle, että tällainen kielenkäyttö ei ole täällä sopivaa.

Kaverilta varasti kännykän kaksi ulkomaalaismiestä meidän ollessa ruokailemassa hänen takkinsa taskusta. Todistamassa olin taas ja neuvoin tuomaria, että tuomitkaa edes toinen – kun toinen ei tullut paikalle. Tuomari ohjeisti minua, että näin asioida ei  täällä hoidella ja myöhemmässä oikeudenkäynnissä ei näkynyt kumpaakaan mailla halmeilla, olivat häippäisseet ilmeisesti maasta. Mitähän maksoi yhteiskunnalle, kun näillä rosvoilla oli tulkit ja asianajajat lennätetty Kajaaniin oikeudenkäynteihin Helsingistä saakka…

Eräs mieshenkilö näpisti työpaikaltani tavaratalosta c- soittokasetin ja pari sätkäpaperi pakkausta. Vein hänet koppiini ja kyselin ”muustakin” ominpäin, kun sitä epäilin toisestakin jutusta. Sanoi, että hän ei kerro mitään, ennen kuin saa asianajajansa paikalle.  Kehoitin lähtemään ja äkkiä ulos..

Suomi on oikeusvaltio, mutta joskus tuntui – viekää vaikka ravihevonen kassan läpi maksamatta – niin mitään en nää ja  huomaa…

Kyläpoliisiksi polisiiylijohtaja  Mikko Paateron  ohjeistuksen mukaisesti meinasin alkaa polisipulan vuoksi kesällä. Naapurin huomasin ostavan kaljalaatikon kaupan kassalta viikonloppuna ja myöhemmin näin hänet käynnistävän ruohonleikkuria  ja savu tuprusi  samaan aikaan saunan piipusta.  § – Siksi epäilin hänen jo yhden oluen ottaneen ja syyllistyvän itsevetävän ruohonleikkurin kuljettamiseen alkoholin vaikutuksen alaisena. En kuitenkaan mennyt kyttäämään,  asioista olisi voitu varmaan sopia ja liventävänä asiana olisi ollut, jos  hän olisi yhden tarjonnut…

 

Talvivaaran konkurssi antaa potkua Taivaljärven hopekaivoshankkeen rahoituksen nopeuttamiselle

Kullan lisäksi vuollaan kohta hopeata Sotkamossa.

Kainuuseen ollaan suunnittelemassa uusia työpaikkoja Talvivaaran kaivoksen loppumisen uhkana ja tietääkö se vihreää valoa julkiselta sektorilta mahdollisilla järjestelyillään Sotkamon Tipakselle suunnitelmissa olevalle Taivaljärven hopeakaivokselle. Talvivaaran konkurssi saatta olla hyväkin asia, sillä kaivoksen loppumisen pelkona Taivaljärven hopeakaivos saanee uutta potkua myös uuden kaivostoiminnan aloittamiseen Sotkamossa. Valtion tai uuden yrittäjän myötä Kainuun kultakaivokseksi luonnettittu Talvivaara jatkanee toimintaansa ja lisäksi Kainuun työllistämistä parantamaan tulee mahdollisesti tämä uusi kaivos Tipakselle.

Sotkamo Silver Oy on ruotsalainen pörssiyhtio Sotkamo Silver Ab ja suomessa toimiva tytäryhtiö on tämä Silver Oy. Yhtiön päätoimipaikka on Tukholma ja Suomessa osoitteeksi ilmoitetaan Kidekuja 2,  88610  Vuokatti. Toimitusjohtaja on Timo Lindborg.

Viimeisen osavuosikatsauksen mukaan – tammi-kesäkuu 2014 kauden tulos ollut – 2573 kruunua tappiolla, rahaa kassassa 32 541  ja omapääoma 139 253 ( 1 kr = jotain 0,11 euroa). Yhtiön rahoitustarve aloittamiselle on eri ilmoitusten mukaan 35 – 50 miljoonaa euroa josta osaa on yritetty kerätä erilaisilla osakeannoilla ( uusmerkinnät ja merkintäoikeus ). Osakkeen hinta ollut 6 kruunua ( 0,65 – 0,68 e ). Osakkeet eivät kuitenkaan ole toivotulla tavalla käyneet kaupaksi ja rahoitustarve on edelleen olemassa. Toukokuussa osakkeiden yhteiseksi arvoksi ilmoitettiin 141 595 341 kruunua. Suurin omistaja on ollut silloin Suomen Teollisuusrahoitus 14,1 % ja Teknoventure  14,1 %, Ilmarisella osakkeita 8,7 %, sekä toimitusjohtaja Timo Lindborgin trough companylla 7,3 %.

Sotkamon Silver Oy on ostannut itselleen Tipakselta 400 hehtaarin maa-alueen ja sitä on suunniteltu vakuudeksi mahdollisille lainoille. Suunnitellun kaivoksen etäisyys on Sotkamon kirkonkylältä 40 km. Yhtiöllä on kaivokselle luvat ympäristö- ja rakennuslupa-asioissa kunnossa. Lisäksi Sotkamo Silverillä on suunnitteilla Vammalan Hopeajärvelle kultakaivos. Vuosikymmeniä on kannattava Haverin kultakaivos toiminnut Ylöjärven Viljakkalassa ja se on nyt matkailukäytössä. Tosin tämä kultakaivos ei ole ollut Sotkamo Silverillä.

Kainuulaisia politikkoja on käynyt tietääkseni aikaisemmin tutustumassa Taivaljärveen ja kaivoksen tuloa Sotkamon ja Kainuun kannalta pidetty myönteisenä asiana. Kaivos työllistäisi erilaisten arvioiden mukaan 100 – 200 työntekijää ja muut kerrannaisvaikutukset päälle. Taivaljärvi on tullut puheenaiheeksi taas Talvivaaran mahdollisen loppumisen vuoksi ja Taivaljärveä voisi pitää yhtenä korvaavana työllistäjänä.

Eräs kansanedustajista taisi sanoa Taivaljärven kaivoshankkeeseen tutustuessaa pari vuotta sitten, että rahat pitäisi sijoittaa kotimaisiin kaivoksiin euroopan hulttiovaltioiden sijaan! Tulisiko sittenkin valtio, kunta ja eri tahot nyt nopeasti mukaan rahoitukseen tehtaan käynnistämisen jouduttamiseksi. Uhkakuvina ollut rahoitukselle tähän asti hopean ja kullan hinnan laskeminen ja energiaverot haitanneet pelkona sijoittajille ja omistajille. Taivaljärven toiminta-ajaksi on uumoiltu ainakin 8-vuotta kohtalaisen tuottavalla louhintamäärillä.

Asiat voi parhaalla mahdollisella tavalla kehiyttyessään johtaa siihen, että Talvivaara jatkaa ja sen lopettamisen pelkona saadaan rahoitus järjestettyä nopeastikin Taivaljärven hopeakaivokselle –  ja molemmat kaivokset toiminnassa!

Politikot  – valtio, maakunta ja kuntatasolla ovat kaikki olleet yhtämieltä, että Talvivaaran kaivokselle tarvitaan jatko. Miksi nyt vain lipitetään rahaa siihen pienissä erissä Ely-keskuksen kautta ja kaivos pidetään hengissä puolivaloilla lähinnä ympäristösuojelun puitteissa ja kerrotaan metallitehtaan käynnistämisestä. Kaikista edullisinta samalla kertaa olisi laittaa louhinta käyntiin kunnolla ja kaivos tuottamaan! Ulkopuolista nopeaa rahoittajaa tuskin heti löytyy ja tämä rahan lipiköinti ja muka tehtaan toiminnan pitäminen hereillä ei ole edullista kenellekään.  Nyt pitäisi kaikkien puhaltaa yhteen hiileen Talvivaaran ja Taivaljärven kuntoon saattamiseksi.Toinen vaihtoehto on laittaa kokonaan Talvivaara kiinni, mutta toimenpiteisiin on ryhdyttävä tavalla tai toisella , ei huommenna – vaan tänään!
Lipittäminen ja puolivaloilla ajaminen ei ole pitkässä juoksussa kannattaavaa kenellekkään!

Likaisen lumen suksivoiteet

Talvivaaran myötä kannattaa yrittäjien keksiä uusia innovaatioita kehittelemään positiivisellä ajatuksella. Vuokatti on Suomen tunnetuin hiihtokeskus Rukan kanssa ja monet ovat epäilleet ja valittaneet suksien luistoa Talvivaaran takia ja jopa nokisista laduista valitelleet, vaikka asialle ei ole ehkä ollut perää! Vuokatti-hiihto on saanut suuren suosion keväisin ja uudelle ”erittäin likaisen” kelin suksivoiteille olisi mielestäni markkinarako.

Kotimaisella Vauhdin-voidetahtaalla on ollut Silver-merkkistä luistogeeliä ja sen pohjalle voisi tosiaan kehitellä uuden likaa ja nokea hylkivän fluori- luistovoiteen nimenomaan Vuokatin ja Talvivaaraan olosuhteisiin. Nimenä voiteelle voisi olla joku – Winterhill Vuokatti Ski-unclean ski wax snow.  Tuhkakylän koululle voisi tehdä harjoitusladun, jossa voidetta testattaisiin oikeissa olosuhteissa ja venäläishiihtäjien kautta testausta  ja voiteen kehittelyä voisi laajentaa Kostamukseen ja Muurmanskiin.

 

 

Blogi – Stubbilta ja muilta ministereiltä onnistunut Talvivaaran kierros!

Flypen lento BE 5676 laskeutui etuajassa  turvallisesti Paltaniemen maan kamaralle. Sain kunnian toimittajana olla seuraamassa pääministeri Alexander Stubbin ja muiden ministereiden tutustumista Talvivaaran kaivokseen. Koneesta laskeutui lapsiperheitä, etelässä ruskettuneita lomalaisia, tärkeän näköistä valkokauluskansaa, suksipusseilla varustettuja Vuokattiin matkaavia hiihtäjiä, jotka uskoivat vielä puhtaisiin lumiin ja ministeriryhmä myös jalkautui tottuneesti koneesta. Stubb haisteli selvästi raikasta havun tuoksua, Ihalaisen ilme oli tavanomaisen vakava, Gran-Laasonen ihmetteli, että täälläkin on elämää, vaikka ei vorssa mielestäni järin iso paikka ole  ja Vapaavuoren ilme oli tiukka.

Vastaanottajina oli maakuntajohtaja Pentti Malinen ja tietenkin Sotkamon kunnanjohtaja Petri Kauppinen. Stubbin askel oli norja, kuin villillä varsalla – olemus oli hoikentunut vielä Berliinin- maratonin jälkeen. Tottuneen nopeasti Stubb taikoi lumiansa tyylikkään tumman takkinsa poimuihin piiloon ja katse terävöityi, nyt ei twittailla.. Kaikki oli pukeutunut arvokkaasti tummiin asuihin ja pääministerin kokonaisuutta korosti tyylikkään näköinen kaulahuivi.

Kahta jäin vielä kaipaamaan – Talvivaaran peruskiven muuraajista Mauri Pekkarista ja Paula  Lehtomäkeä! Varsinkin Mauri Pekkarinen viuhtovine käsineen olisi nyt ollut omalla maallaan..

Nopeasti ryhmä nousi odottavaan tilataksiin ja auto kaasutti lentokentältä Nakertajan suuntaan. Seurasimme kuljettajani kanssa seuruetta lähes lumettoman Kajaanin ohi Sotkamon tielle ja  siitä kohti Talvivaaraa. Kontijoelta Parkualle oli asutusta kainuuksi paljonkin ja varmaan ministerit nyökyttelivät tyytyväisinä tien varressa oleville nykyaikaisille taloille. Mustolanmutkassa oli muutama utelias tullut seuraamaan saattuetta ja yksi jopa heilautti kättään tervehdykseksi. Mustolanmutkan jäätyä taakse tie muutui likaisen ja käytetyn näköiseksi ja sehän tiesi vain hyvää – pyörät pyörivät edelleenkin Talvivaarassa.. Postilaatikolla vanhempi mies oli hakemassa päivän Kainuun Sanomia ja muutama kuormaauto huristi vastaan mutkassa.

Ankean sumuinen marraskuun iltapäivä saatteli ministeri- saattuetta ja varisparvi lehahti lentoon synkän kuusikon kätköistä ennen Tuhkakylää – sehän tiesi elämää luonnossa edelleenkin, muutamia lumen rippeitä näkyi tien poskessa. Tuhkalan urkin kello oli jähmettynyt samaan asentoon missä se oli viisi vuotta sitten ajaessani urheilutalon ohi. Olin kuulevinani Erkki Junkarisen siellä vielä laulavan – ”minä kesällä  keinussa kerran”.  Entinen kyläkauppa seisoi tyhjillään, kuin se toivoisi heräävänsä vielä henkiin Talvivaaran takia.

Bussin jarruvalot syttyivät ja mekin vedettiin liinat kiinni. Hannu Hyvösen johtamana Stop -Tavivaara ryhmä pysäytti meidät. Audiessia ei oltu sovittu eikä luvattu, mutta kohteliaasti Stubb pysähtyi pariksi minuutiksi ja otti eräpukumallisesti pukeutuneilta stop-ryhmäläisiltä adressin vastaan. Adressissa oli 50 000 allekirjoitusta, jossa vedottiin Talvivaaran kaivoksen luvan perumista kokonaan. Lähes kahden tunnin värjöttely viiden asteen pakkasessa palkittiin. Hyvönen kerkesi mainita kiireen keskellä, että helppo istua toisen persiellä ja toisen rahoilla rahoittaa. Tuskin Stubb tästä mielensä pahoitti. Antoivat stoppilaiset ymmmärtää, että turhaan tänne tulevat, se on vain teatteria. Äimistelijän mielestä mikä sitten hyvä, jos eivät tule, niin sekään ei hyvä..ja toisaalta tulivat  ministereitä vastaan ottamaan.

Läpäistyämme turva- ja porttitarkastuksen, ministerit menivät saattueineen ensimmäiseen bussiin ja me media jälkijunaan. Nyökkäilin tutuille toimittajille – Kainuun Sanomat, Kaleva, Iltasanomat… Ilma oli sumuisen harmaa ja tummat pilvet roikkuivat kaivoksen yllä. Korkealta ”kotkanpesästä” avartui koko mahtava alue. Ministerit  ihmettelivät alueen todellista laajuutta ja ajatuksia tuli varmaan heille mieleen. Toimitusjohtaja Pekka Perästä ei näkynyt pierua, eikä edes marlboron henkäystäkään ja kysyinkin entiseltä Aamulehden rikostoimittajalta, nykyiseltä kaivoksen viestittäjältä Olli-Pekka Nissiseltä tästä ; vastaukseksi sain Pekan olevan kovassa työn touhussa Esboossa ja hän ei näin ollen päässyt ministereitä vastaan ottamaan.

Lehdistötilaisuudessa toimittajat äimistelivät paikallisten perussuomalaisten politikkojen tapaan, että miksi matkailuyrittäjille ja mökkiläisille ei ollut kuulemista järjestetty Ely-keskuksen, TE-toimiston, konkurssipesän vastaavien hoitajien ja kaivoksen edustajien lisäksi. Suoraa vastausta ei tullut, mutta ilmeisesti kiireisiin vedottiin.  Ymmärrän kiireet, jos oikein tiukalle mennään, niin kohta kai Talvivaaran susilta ja ilveksiltäkin on kysyttävä – mitä tehdään? Kysymyksiä lehdistötilaisuudessa tuli paljon, mieleeni jäi osa Stubbin vastauksista – ”puhutaan politiikasta ja juridiikasta mitä tahansa, mutta loppupelissä on kyse työntekijöitten työpaikoista ja heidän perheistään – lupaamme tehdä kaikkemme ympäristön suojelemisen eteen ja hallitus on tästä lähtien sataprosenttiseti ( 100 % ) mukana Talvivaarassa  – kaiken teemme ympäristön suojelemisen eteen” !

Ministereiden lupaukset oli äimistelijälle lupauksia antavia Talvivaaran suhteen. Stubb näki konkreetisesti mistä on kysymys ja Vapaavuorikin varmasti pyörtää ajatuksiaan valtion omistuksen suhteen.

Lopussa näin verkkokalvoltani Stubbin nopeasti hamuahavan nokian- lumiansa takkinsa poimuista  tottuneesti käsiinsä – twiitinhän hän kiireessään laittoi nopeasti rutiinilla –  # ..kiitos yhtiötä ja sen johtoa tähän astisesta” hienosta” työstä..

Siitäkös älämölö nousi, mutta ministeriryhmän vierailu Talvivaaran suhteen oli  oikeesti lupauksia antava!

Minullakin oli kiire! Yksityiskoneella piti huristella takaisin Aamulehden toimittajan kanssa Pirkkalaan, mutta onneksi AlmaMedia maksoi osan viuluista. Koira alkoi herätä nukutuksestaan ja sauna oli lämmin ja kaksi Laitilan Kultakukkoa koristi lumetonta Hämeenkyrön maisemaa…

 

 

Joukkuelajien valmentajien ja pelaajien palkkataso Suomessa !

Asia tuli äimistelyn kohteeksi, kun huomasin jalkapalloilun kakkosessa pelaavan AC-Kajaanin  puheenjohta Arvo Toivaisen mukaan valmentajan vaihtoon olevan osan syynä Korhosen palkkataso.  AC- Kajaani vaihtoi valmentajansa Jarmo Korhosen ensi kaudeksi Jari Pyykölään. En osaa sanoa, onko tämä palkkaus ollut ainut syy valmentajan vaihtoon, mutta mietin miten suuret valmentajien palkkojen erot on jo kakkosessakin.

Palkkahaitari voi ääripäissä olla suurikin, mutta luulen kakkosen tasolla  valmentajien keskipalkan olevan  2000 euron vaiheilla kuukaudessa. Osa työskentelee päätoimisesti ja osa sivutyönään, palkka voi lisääntyä erilaisten ruoka, majoitus ja voittopeleistä saatuine lisineen.  Jarmo Korhosen palkan veikkaan olleen 3000 – 5000 euron välillä kuukaudessa ja nykyisellä voi olla 30 %:n pudotus; nämä on vain minun arvailua. Ehkä ansio Pyykölällä on 2500 euroa kuukausi. Kolmosessa, missä esim. Kajaanin Haka pelaa – tuskin maksetaan juurikaan palkkoja, vaan jonkinlaista kulukorvausta, poikkeuksena tietenkin ulkomaalaispelaajat, joilta edellytetään tietääkseni työluvan saannin ehtona vähintään 1000 euron ”palkkaturvaa”.

Pelaajien palkat lienee vuositasolla kakkosessa muutamasta satasesta – 1000:en euroon kuukausi. Ulkomaalaisille pelaajille täytyy tietääkseni taata, ennen työluvan saantia vähintään 1000 euron ansiot / kk ja se saa muodostua pelaajan palkasta ja muustakin ansiosta.

Ulkomaalaispelaajia saa olla ilmoitetusta kokoonpanosta enintään puolet kirjattuna peliä kohden ja vähintään puolet pitää olla ns. Suomen kasvattajasäännön ( SK )  omaavia pelaajia. SK-pelaajaksi luokitellaan pelaaja, joka on ollu rekisteröityneenä suomalaisessa seurassa vähintään kolmen vuoden ajan ikävuosinaan 12 – 21. Esim 16 pelaajasta 8 saa olla ulkomaalaisia, mutta nämä kaikki saavat olla mukana yhtäaikaa kentällä.

Kolmosessa saa tietääkseni tehdä vaihtoja kentällä pelin aikana mielin määrin ja säännöt ovat tässä lievempiä varsinaisiin ylempiin tasoihin verrattaessa.  Suomen kansalaisuudet omistavalla ulkomaalaistaustaisella pelaajalla ja suomalaisella pelaajalla ei tätä 1000 euron alarajaa pelaajasopimuksissa ole. Luulen vastaavantasoisten kotimaisten pelaajien olevan kalliimpia kuin ulkomaalaisten.

Mitkä sitten on palkat ykkösessä ja Veikkausliigassa. Helsingin Sanomien tutkimuksen mukaan vuonna 2012 Veikkausliigan keskiansio on ollut 23 000 euroa vuodessa. Puolet pelaajista kuuluu tuloluokkaan 10 000 – 30 000 euroa vuodessa. Vain 12 % ansaitsee 40 – 80 000 euroa ja 20 % pelaajista kuuluu alle 10 000 euroa vuodessa ansaitseviin. Verotietojen 2013 mukaan suurimmat palkat saivat HJK:n pelaajat – Mikaell Forssell – 184 000, Teemu Tainio – 130 000, Mika Väyrynen – 95 000 euroa. Marienhaminan IFK:n Petteri Forsselin ansiot tasan 100 000.

Valmentajien palkat lienee 50 000 euron keskiarvoa, poikkeuksena Antti Muurisen ansiot HJK.sta 2012 – 101 000 euroa, mutta veikkaan tilipussin Mypassa tipahtaneen puolella. Ykkösessä arvailen palkkatason olevan Veikkausliigan ja kakkosen välillä, mutta muutama vuosi sitten Juha Malinen valmentaessaan ykkösessä AC-Oulua,  hän  sai varmaan keskiarvoa 2000 euroa, huomattavasti suuremman palkan – 4000 – 5000 euroa. Ykkösen pelajaapalkkiot lienee  1000 euron keskiarvolla kuukausi.

Jääkiekossa nousee ansiot jo huomattavasti vertailussa jalkapalloilijoiden ja valmentajien palkkoihin Suomessa. Vuoden 2013 verokakenterin mukaan parhaiden palkatut jääkiekkoilijat Liigassa olivat, Ville Peltonen HIFK – 247 000, Ossi Väänänen Jokerit – 194 000, Ville Nieminen Tappara – 94 000 euroa. Hajonta suuri joukkueiden ja pelaajinen kesken, keskiarvon ollessa 50  000 euron kieppeillä.

Kalleimman valmentajan ansiot sai HIFK:n Raimo Summanen – 223 000  ja huonoin  HPK:n Pasi Arvonen – 56 000. Keskiarvo on kuitenkin yli 100 000 euroa valmentajien kesken. Mestiksessä tipahtavat ansiot jo huomattavasti, veikkaukseni ainakin puolella Liigaan nähden. Parhaat valmentajien palkat lienee TUTON Ismo Lehkosella, Hokista KooKoon siirtyneellä Petri Mattilalla ja Jukureiden Antti pennasella – ehkä noin 4000 – 5000 euroa kuussa. Pelaajien palkiot vaihtelee 1000 – 2000 euroon kuukaudessa. Muutama toki hankkinee suuremmankin palkan, ehkä 3000 euroa kuukaudessa.

Pesäpallossa vaikea hahmottaa ansiotasoa, koska osa on ansiotyössä, opiskelijoita jne.  Suurimmat tulot Joensuun Hannu Kiukosella – 100 000, mutta koostunee osa muusta kuin pesäpalloilusta saaduista tuloista. Sotkamon amattilaisella Toni Kohosella ansiot 50 000 euroa ja se lienee paarasta pelkällä palloilulla ansaituilla. Pienimmät koko vuoden ansiot löysin Koskenkorvan Jouni Mäeltä – vuodessa vain 2800 euroa. Vaihtelu tosiaan  suurta ja kun ei tiedä pelkkiä palloilusta tulevia tuloja niin vertailu vaikeaa pelaajien kesken. Haitari tosiaan muutamasta tonnista kolmeenkymmeneen tuhanteen vuodessa.

Koripallossa Hanno Möttölällä oli ansiot vain 20 000 euroa ja Suomessa maksettavistta palkoista ei ole tarkempaa tietoa, veikkaukseni kuukausipalkat vain 1500 e keskiarvolla. Lentopallo myös lienee amatöörimaista ja palkkiot lienee pesallon pääsarjan luokkaa, jos sitäkään. Salibandyssa lienee suurin osa sopimuksista  kulukorvauksell, joskin harvat voi saada jonkinlaista palkkaakin. Jostain olin lukenevani Tero Tiitun ansioiksi 20 000 vuodessa, mutta sekin koostunee ulkomailla hankituista palkoista.

SVAL ja Suomen Ammattivalmentajat ry : SVAL on akavalainen ammattiliitto ammattivalmentajille, joka edistää ja valvoo valmentajien yhteisiä etuja työelämässä ja yhteikunnallisissa asioissa, tavoitteena varmistaa jäsentensä etuja mahdollisimman kattavilla työsopimuksilla ja toimii yhteistyössä Suomen Valmentajat ry kesken, joka on lajivalmentajien palvelujärjestö. Eri lajiryhmillä voi olla vielä erikseen omia etujensa valvontajärjestöjä.

Pelaajayhdistykset: Ainakin jääkiekkkoilijoilla ja jalkapalloilijoilla on turvanaan ja apunaan perustetut pelaajayhdistykset, jotka  ovat edunvalvojinana pelaajille ja valvovat pelaajien asemaa tyntekijöinä sopimus- ja palkkaasioissa ja myös apuna sivilliasioissakin. Varsinaisia palkkataulukoita ei ole, vaan jokainen tekee sopimukset itsenäisesti paikallisesti seuran kesken. Voi olla pitkiäkin irtisanomisajan palkkoja esim. kauden kattavalla sopimuksella ja se vaikeuttaa irtisanomista ja uuden valmentajan palkkausta palkkakulujen päällekkäisyydellä.

Yhteenveto : Suomessa vain muutamat pääsee urheillessa niin sanotusti huippuansioihin yli 100 000 euron vuosituloihin. Jääkiekossa suurimmat ansiotulot ja kotimaassa pelailemalla ei rikastu. Vaikea verrata kaikkia tuloja, koska alimmilla tasoilla maksetaan palkka vain osalta kautta ja taas pääsarjoissa tehdään vuoden tai pitemmän ajan sopimuksia. Lisäksi palkkakuvioita sotkee nämä jatkuvat pelaajavaihdokset kauden aikana muutaman ottelun sopimuksesta kuukauteen, ja niistä ei ota selvää erkkikään. Osalle tuloista voidaan käyttää nimitystä vuosiansiot ja osalle lyhyimmille sopimuksille kuukausipalkka. Palkkojahan ei voi edes verrata ulkomailla hankittuihin tuloihin.

TALVIVAARAN TALOUSFAKTA – Kaivokseen sijoitetulla rahalla työntekijät olisi maksettu uuninpankolle kymmeneksi vuodeksi !

Uuninpankolta äimistelyä –Keskustelua herättänyt Talvivaaran kaivoksen työllistävä vaikutus ja äimistelin päässäni, miten olisi työntekijät maksettu kotiin uuninpankolle syleksimään sillä rahalla, mikä kaivokseen on sijoitettu! Kaivokseen investoitujen ( uhrattujen ) varojen arvio vaihtelee 1 miljardista – 1,5 miljardiin ja velkaa on yhtiölle tullut viime taseeseen saakka 1,4 miljardia.  Tehtaan rakennuskustannukset on olleet 600 miljoonan seutuvilla ja sen jälkeen on rahaa investoitu vieraalla pääomalla ja osakeantien ja joukkovelkakirjojen kautta. Esimerkiksi vuonna 2013 tappiota tullut 812 miljoonaa . Ääripäänä ”sijoitetulle” rahalle voisi laskea 1,5 miljardin investoinnit ja lisäyksenä 1,5 miljardin velka – sijoitetun paketin arvo olisi 3 miljardia. Taas minimissään laskisi vain rakennus- ja muut perustamisen lyhyen ajan kustannukset, niin 800 miljoonaa, kun tappioita ja vieraanpäänoman sijoituksia ei lasketa!

Äimistelin sijoitetulle rahalle helposti laskettavan keskiarvon: 1 miljardin ja suhteutin sitä maksettuihin palkkoihin. Tehdas toiminnut vuodesta 2008 ja ensimmäinen myytävä kuorma lähtennyt 2009. Käytännössä tuotantoa ollut kuutisen vuotta. Laskelmassani annoin kuitenkin ”hyvää” molempiin päihin ja laskin sijoitukset ja palkkakustannukset laskemisenkin helpottamiseksi 10 vuodelta.

Äimistelyni mukaan uuninpankolle olisi voinut maksaa kotiin kymmenenen vuoden ajalta – 1388   työntekijää. Varsinaisia palkkalistoilla oleviahan on ollut keskimäärin 500 ja alihankkijat mukaanlukien arviot 800:n kahta puolta. Äimistelijän merkantin koulutuspohjalta laskelmani on seuraava ja ajatuksena on tuo kymmenen vuoden jakso, ottamatta huomioon kaivoksen jatkumista eteenpäin ja tulevilta kymmenien vuosien mahdollisilta voitoilta tai tappioilta.

Laskelmani:  Talvivaaraan sijoitettu 1 miljardi ja se jaetaan 10 vuoteen jaksotettuna – on 100 miljoonaa vuodessa ja se jaetaan 12:sta kuukautta kohti – on 8,3 miljoonaa vuotta kohti investoinnit. Laskin keskimääräiset kokonaiskulut  ( siältää työntekijän bruttopalkan ja työnantajan oheiskulut – tellit ja vakuutukset ) työntekijää kohden kuukaudessa 6000 euroa ja se jatteuna 8,3 miljoonalla – tulee palkattavien työntekijöiden määräksi 1388 henkilöä.  Sama tulee jos suoraan laskee vuositasolla 100 miljoonaa jaettuna 72 000 euron työntekijän vuosikustannuksilla ( 12 x 6000  ) = 1388 työntekijää. Määrä täsmää myös jos ottaa huomioon ; esim. 2012 ja 2013 palkakustannukset olleet keskimäärin 30 miljoonaa vuodessa ja laskemani uuninpankolle maksun kustannukset 100 miljoonaa euroa vuositasolla.  Palkkalistoilla ollut keskimäärin 500 työntekijää ja tuon 100 miljoonan  ja 30 miljoonan palkakustannuksien suhde noin 30 %, niin 500 työntekijää voi kertoa kolmella – niin tulee 1500 työntekijää!  Jos työntekijöiden palkkakulut henkilöä kohden on arviotani pienemmät, niin kotiin maksettavien määrä vain lisääntyy…

Keskimääräinen palkkaarvioni voi heittää vähän ja veroa on tullut Kajaanille ja Sotkamolle työntekijöiden verotulojen kautta arvioni mukaa 3 – 5 miljoonaa ja se kerrottuna kaivoksen toimintavuosilla  6, tekee hyvää 30 miljoonaa kaivoksen puolelle. Lisäksi verotuloja on tullut alihankkijoiden, majoituksien ynm kautta ja en pysty laskemaan niitä. Yhteisöveroa (yrityksen voittoveroa) ei ilmeisesti paljon ole tullut. Työnantajan kuluista tulee tavallaan takaisin ”yhteiskunnalle” vielä kokonaiskulujen ja työntekijän bruttopalkan erotus. Äimistelyni mukaan, laskipa nämä työntekijöiden palkkakustannukset suhteutettuna kaivokseen sijoitettuihin varoihin ja syntyneisiin velkoihin varovaisestikin  – ainakin nuo keskimäärin 500 työntekijää olisi pystytty ” kotiin”  maksamaan kymmeneksi vuodeksi ja siinäkin on vielä tulevaisuutta ajatellen muutaman vuoden vara!  Tö tietysti motivoi jokaista ja henkinen puoli on toinen juttu!

Omantunnon kysymys : Tehdas olisi käynnistymässä yksityisen tai valtion toimin ja saisit jostain 100 000 euroa. Tämä summa olisi pakko sijoittaa Talvivaraan osakkeisiin  osakesijoituksena, osakkeen arvon ollessa sillä hetkellä 1 euro, tai ottaisitko puhtaana rahana uuninpankolle  sen sijaan 70 000 euroa……

Joku on vielä tarjoutunut ostamaan 100 000 kpl Talvivaaran osakkeita, vaikka pörssi on suljettu. Tarjonnut osakkeista yhteissumman 10 euroa, osakketta kohti – 0,0001 euroa. Virallinen viimeinen pörssinoteraaus oli keskiviikkona 0,0303 euroa osakkeelta.

Miksi Pekka Perä ei sijoittanut vielä omaapääomaa ennen konkurssia yritykseen, jos se konkurssin ehkäiseminen oli muutamasta miljoonasta kiinni. Perä hankkinut Talvivaaran historian aikana siitä 20 miljoonaa euroa ansioita pääoma- ja ansiotuloineen…

Kirjoitukseni ei ole tarkoitus provosoida ja ketään ärsyttää! Toivottavasti kaivos saa rahoituksen kuntoon ja kymmenien vuosien saatossa uuninpankkomaksut vähenevät  ja palkaa aletaan maksaa yrityksen kannattavuuden näkökulmasta. Konkurssiin mentäessä uuninpankolle maksut suhteessa vain lisääntyy ympäristön loppuhoidon vuoksi. Kirjoituksen teemahan on uuninpankkomaksujen suhteen, että kaivos loppuu, mutta sitä ei toivota. Alkuun olisi hyvä, jos muutaman vuoden päästä kaivos pääsisi lopputulokseen + 0 –  ennen veroja; edes työntekijöitten palkkojen verotulot jäisi kunnille ja valtiolle!

Mikä on Talvivaaran malmin jalostusarvo !

Jalostusarvo liiketaloudellisin termein tarkoittaa yrityksen tuotannon arvon nousua yritykseen sijoitetun pääoman ja henkilökunnan panoksen tulosta prosentteissa. Tuotetulle hyödykkeelle tai yritykselle on tavallaan saatu lisäarvoa tuotannon kautta. Jalostuarvo saadaan vähentämällä liiketuloksesta käyttöomaisuudenmyyntivoitot, poistot ja henkilöstökulut ja jalostusarvo- prosentti saadaan 100 x jalostusarvo jaettuna liikevaihdolla. Jalostusarvon prosentin nostaminen merkitsee parempaa suuntaa yrityksessä. Talvivaaran kaivosyhtiölle taitaa olla vaikea laskea siedettävää jalostuasrvoa edes kukaan ekonomi!

Talvivaaran tuottamalle malmikilolle voitaisiin laskea jalostusarvo erilaisin mittarein toisesta näkökulmasta; paljonko valmis myytäväksi tarkoitettu malmikilo on ”jalostettuna” maksanut huomioimalla tuotannon kulut ja siihen sijoitetut investoinnit. Talvivaaran malmikilon tuotannon jalostusarvo euroissa  on älyttömän suuri ja se ei ole ollut kannattavaa liiketoimintaa. Jalostusarvo- termi sopii Talvivaaran kohdalla,  puhutaanhan malmin jalostamisesta.

Talvivaaran kaivoksen rakennuskustannukset olivat melkein 600 miljoonaa euroa ja jonkinlaisen arvion mukaan kaivokseen on sijoitettu( uhrattu) kaikkiaan ainakin miljardi. Koko ajan on malmikilon tuottamisen  jalostuksen hinta kasvannut, kun lasketaan tehtaan pyörittäminen henkilöstö-  ja ympäristönsuojelukuluineen ja luonnon ilmiöineen.  Malmien maailman markkinahinnat on myös vaihdelleet mieluummin alaspäin . Kaivoksen  historian  aikana on vajaassa kymmenessä vuodessa  velkaa saatu aikaiseksi ainakin 1,4 miljardia euroa. En tiedä onko tässä kaikki, onko nämä vain liiketoiminnan pyörittämisestä syntynyt velka ja onko siihen laskettu yrityksen perustamisen yhteydessä tulleita vieraita pääomia.

Talvivaaran sijoitetut varat ovat tulleet valtion eri tahojen avustuksina ,yrityksen omine ja vierainen pääomineen ja höynäytettyjen osakesijoittajien sijoituksilla. Valtion ”investoinnille” ei näytä tulevan loppua. Konkurssipeää hoitaa käytännössä valtion perustama uusi ”Talvivaaratoimisto Oy”. Toimisto on jo varannut pika-avustusta Kainuun Ely-keskukselle 10 miljoonaa ja 50 miljoonaa vähän pitemmälle kestävämmälle kehitykselle. Konkurssin myötä valtiolta palaisi Solidiumin kautta rahaa 200 miljoonaa ja ympäristöln maisemointiin ainakin toinen puoli lisää. Kuvetta joutuu kaivamaan, kävipä miten tahansa. Ministeri Vapaavuori antaa ymmärtää, että Talvivaara on vielä jonkinlainen itsenäinen yritys, mutta pääministeri Stubbin mielestä ”valtio” hakee jatkajaa kaivostoiminnalle.

Ostajaehdokkaita ei todellakaan ole olemassa monta; jotka olisivat vakavaraisia, alan asiantuntijoita ja vielä joutuvat sijoittamaan 200 – 500 miljoonaa, vaikka puhtaalta pöydältä päästäisiin aloittamaan. Suurena uhkana vielä nämä ympäristöongelmien lisääntyneet kustannukset . Luulin ostajan jo olevan tiedossa ja veikkailin tätä Nyrstaria, jolla on saatavia jo Talvivaaralta 200 miljoonan edestä ja ne soviteltaisiin kaupoissa. Sekin tuntuu ei uskottavalta ajatukselta tarkemmin äimistellessä , vaikka Nyrstar tarvitsee Talvivaaran tuotantoa.

Eduskunnan kyselytunnilla oli harras tunnelma käsiteltäessä Talvivaaraa, kenenkään syyttemättä toisiaan. Toisaalta tuntuu ihmeelliseltä, että tähän on tultu. Valtion olisi jotenkin pitänyt ottaa ohjat jo vuosi sitten altaiden vuotaessa..mutta sehän on itsenäinen yritys. Pekka Perä taas huomannut vasta konkurssiaamuna, että kas – rahat on loppu!  Perällä ei usko lopu, haikailee vielä ostavansa  konkurssipesältä liiketoimintaa…

Olisiko sellainen mahdollisuus vielä olemassa, että valtio ottaisi oikeesti liiketoimintaa haltuunsa  ja samalla hoitaisi ympäristöasioita. Nyt tavallaan hoidetaan vain ympäristöasioita ja eri asiana etsitään jatkajaa, mutta mikä olisi Perän rooli asiantuntijoiden ollessa vähissä….

Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat olisivat tehneet poliittisen itsemurhan visahtamallakaan tehtaan alasajosta. Vihreitten Ville Niinistö  vähän ihmetteli ja perussuomalaisten Martti Mölsä  kyseli alasajon kustannuksia ja aikataulua vaihtoehtona, jonka Vapaavuori kumosi asiantuntijoiden lausuntoihin viitaten. Sekin vaihtoehto on pakon sanelema, jos jatkajaa ei löydy.  Kauppahinta ei varmaan  Perän sijoittamaa kahta euroa suurempi ole, kunhan sijoittaa vain jonkun 300 miljoonaa  uudeksi pesämunaksi.

Valtio joutuu vielä uhraamaan paljon rahaa kaivokseen, jos tosiaan vakavaa ostajaa ei nyt jo ole tiedossa ja vielä siinäkin tapauksessa. Kannattavuuden saavuttamiseksi menee joka tapauksessa vuosia, vaikka toimintaa jatkettaisiin puhtaalta pöydältä.  Lasketteleukeskukset alkavat kannattaa kolmannella yrittäjällä ja KHL-jääkiekko ei varmasti pyöri omillaan ilman sponsoreiden miljoonasijoituksia.

Jos alettaisiin myymään Talvivaaran malmia todellisen jalostusarvon pohjalta (tuotannon todelliset kustannukset huomioituna hinnoittelussa ), niin hinta olisi toivottoman korkea minkaanlaiseen kaupankäyntiin.

Osakesijoittajille lohtuna, että aivan arvottomia ei osakkeet ole myös Talvivaaran pörssiyhtiön kaatuessa  (kaatuu). Osaketappioita vo vähentää verotuksessa viiden vuoden ajan jos niillä on tehnyt voitollista kauppaa. Voitoistahan saa  vähentää kulut…