Kainuun kulttuuriväki valittaa liian vähistä lentovuoroista Kuhmon Kamarimusiikin aikoihin – kuka maksaa viulut artistien taksikyydeillä Kuhmoon kauempaa Kuopiosta ja Oulusta !

Yle UUTISET kirjoittaa 18.7.2018 artikkelissaan otsikollla: ” Musiikkitapahtuman taiteilijat kuskataan Kuupion kentältä Kuhmoon ja takaisin – Kainuu haluaa lisää lentovuoroja kesällä”

Artikkelin mukaan Kainuu tarvitisi lisää lentovoroja kesällä ainakin Kuhmon Kamarimusiikin ja Kajaanin runoviikon aikoihin. Kesällä parhaimpaan matkailuaikaan lenetään Kajaaniin vain yksi vuoro päivässä, talvisen neljän vuoron sijasta. Toisaalta tuntuisihan aika kornilta, jos Kajaanin runoviikolle tuleva taiteellinen esiintyjä lentäisi ensin Kajaanin lentoaseman sijasta kauas muille kentille, ja tulisi sieltä paikalle taksilla.

Lisäksi aivan väärinä aikatauluina pidetään Kajaanin lentoja Euroopasta Kuhmoon tulevien artistien näkökulmasta: joka toinen päivä lennetään iltapäivällä ja joka toinen illalla.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180719_112144.jpg
Kuvakaappaus Kajanin Paltaniemen lenttoasemasta Wikipedian sivuilta

Ensimmäisen kerran vuonna 2018 on tilanne niin paha, että Kamarimusiikin järjestäjät joutuvat kuljettamaan artisteja ja ilmeisesti muutakin VIP-yleisöä enemmän Kuhmoon muilta lentokentiltä kuin, kuin Kajaanin lentokentältä.

Kamarimuusiikin järjestäjät huolehtivat näistä kuljetuksista takseilla ja ilmeisest myös itse vuokratuilla tai palkatuilla busseilla. Ylen artikkelin mukaan yleisostä huolehtii ELY-keskuksen ja kuntien avulla linja-auto ja taksiliikenne.

Yleisöstä itse varmaan suurin osa maksaa nämä jatkokuljetukset kaukaisilta kentiltä Kuhmoon, aivan VIP-yleisöä  laskematta ja tietenkin luultavasti näiden huippuartistein jatkokuljetuksest joutuu maksamaan Kuhmon Kamarimusiikon järjestäjä Kannatusyhdistys ry. Vai sponsoroiko näitä ilmaiseksi joku kainuulainen liikenneyrittäjä talkoilla.

Lisää kulujan ja vaivaa teettää järjestäjille, artisteille ja yleisölle pitenevien lentokenttien jatkokuljetuksien vuoksi.  Oheisena Kajaania ja Kuhmoa lähinnä olevien lentokenttien etäsisyys Kuhmoon:

Kajaanin lentoasema   – Kuhmo-Talo   matka 110 km ja aikaa menee autolla 2 tuntia

Kuopion lentoasema – Kuhmo-Talomatka 195 km ja aikaa menee autolla  noin 3 tuntia

Oulun lentoasema – Kuhmo-Talo         matka   259 km ja aikaa menee linjautolla  3 tuntia 40 minuuttia

Joensuun lentoasema – Kuhmo-Talo    matka 216 km ja aikaa autolla 3 tuntia

Lisäksi asiassa on toinenkin puoli: artistit ja yleisö eivät näe Kajaanin Paltaniemen kauniita maisemia, Kajaanin kaupunkia ja Sotkamon kirkonkylää, muualta kuin Kajaanin lentoaselmalta  Kuhmoon matkustaessa.

*

Toisaalta kannattaviahan nämä kesävuorot pitäisi olla muulloinkin kuin näiden tapahtumien aikoihin Helsinki – Kajaani välillä, myöntää Kainuun maakuntajohtaja Pentti Malinen Ylen haastattelussa .

Kajaanin lentokentän matkustajien määrä pitäisi saada vuodessa yli 100 000:n. Jotain olisi tehtävä Kajaanin lentoaseman matkustajien määrän nostamisella, mutta pienentämällä kesän lentovuoroja se ei ainakaan parane.

Vuokatti satsaa talvimatkailuun jopa Kiinan kanssa, mutta suuret kiinalaiset lentokoneet eivät vielä voi edes laskeutua  Kajaanin kentälle. Sama tilanne oli kentän kanssa, kun Paltamon golf-kenttää suunniteltiin, ja odotettiin japanilaisten lentävän suoraan Japanista Kainuuseen golfia pelaamaan…

Pitäisikö peräti tulevassa matkailun huumassa Kainuuseen, Paltaniemen kentän kiitoratoja laajentaa ja pdentää!

*

Kuhmoon jää matkailuloja 3 miljoonaa Kamarimusiikin ansiosta

Laskin vuosi sitten Kuhmon Kamarimusiikin jättävän Kuhmoon matkailutuloina 3 miljooja euroa, ja samoihin arvioon on päästy myös Kuhmon hallitopalveluiden ja Kuhmon kaupunginhallituksen tiedotteessa. Lisäksi tässä Ylen artikkelissa kävijämäärät ja tapahtumiin pääsylippunsa ostaneitten määrä on sama, kuin tässä vuoden takaisessa äimistelyssä.

Laskin vuosi sitten Kuhmon Kamarimuusikin matkailutulot. Kuhmon Kamarimusiikin kahdelle viikolle osallistuvat ovat siellä keskimäärin viisi päivää ja jättävät vuorokaudessa noin 80 euroa ravintoloihin, hotelleihin ja kauppoihin. Lisäksi yksityiset vuokraavat talojaan ja mökkejään Kamarimusiikin ystäville. Kävijöitten yksittäisiksi ihmisten määrikisi ilmoitetaan vuosittain noin 8000, mutta vähensin siitä mahdolliset 500 kainuulaista kävijää, jotka eivät yövy ja jätä ulkopuolisten tapaan niin paljon rahaa Kuhmoon.

Toisaalta monet vieraat voivat asua Kamarimusiikin aikoihin tuttujen, ystäviensä ja sukulaisten luona lähes ”ilmaiseksi” ja yöpyä omissa matkailuautoissaan ja vaunuissaan.

Tosin Sotkamo ja Kajaanikin voi napata oman osansa näistä Kamarimuusiikin matkailutuloista, mutta suurin osa niistä jää Kuhmoon.

Kamarimusiikin laskemani tuottamat matkailutulot Kuhmolle, ja tähän ei ole laskettu järjestäjien saamia pääsylipputuloja eri tapahtumissa:

7500 kävijää eri henkilöinä x  5 vuorokautta x  80€ vuorokauden jättämä raha kävijöiltä = 3 miljoonaa euroa. Toisaalta nyt tuo yksittäisen Kamarimusiikin vieraan jättämä rahasumma vuorokaudessa voi olla jo 100 euroa, mutta taas noita kainuulaisia kävijöitä voi olla enemmän

Kuhmon Kamarimusikin jättämä rahamäärä Kuhmoon  nnäyttäisi olevan jopa yli kolmen miljoonan euron. Kuhmon Kamarimusiiikki jättää koko vuoden matkailutuloista Kuhmoon peräti 40 %.

*

Julkisen valtion ja Kuhmon kaupungin kannattaa satsata tähän Kamarimuusikin festifaaliin

Kuhmon kaupunki antaa vuosittain tukea Kamarimusiikille noin 110 000 euroa ja valtion kulttuuriministeriön tuki on ollut vuosittain noin 215 000 euroa.

Yhteensä siis vähän yli 300 000 euron panostuksella, Kuhmo saa matkailutuloja Kamarimuusikista noin 3 miljoonaa.

Kuhmon Kamarimuusikin budjetti on yleensä noin yhden miljoonan. Puolet siitä katetaan pääsylipputuloilla, 300 000 euroa julkisilla tuilla ja 200 000 euroa jää eri sponsoreittein harteille.

Mistään ei löydy tietoa, mikä on tämä Kauhmon Kamarimuusikin taloudellinen tilinpäätös järjestäjän näkökulmasta, kun kaikki artistien palkat ja muut kulut vähennetään tuotosta.

Loppukirjoitus vielä kuvan jälkeen

IMG_20180719_112247.jpg
Kuvakaappaus Kuhmon Kamarimuusiikin sivuilta

*

J.K Onko toisaalta Kuhmon Kamarimusiikki liian itseoikeutettuna vaatimassa lisää lentovuoroja, kun on tavallaan vähän hienompien kulttuuri-ihmisten kävijöistä kysymys?

Kainuun Rastiviikot ja Suopallon MM-kisat tuskin voivat edes unissaan olla vaatimassa tällaista!

Tosiaan, kalliimmaksi ilmeisesti tulee Kuhmon Kamarimusiikin järjestäjälle kuljetttaa maailman huippuartistit viuloineen ja kanteleineen Kuhmoon taksilla tai muulla kulkuneuvolla, kauempaa lentokentiltä kuin Kajanista pitäen.

Kuhmon lentokentälle ei voi lentää kuin pienkoneilla ja Kuhmon rautatieasemakin sijaitsee kaukana Vartiuksessa.

Ja saako niitä taksejakaan helposti enää tämän uuden taksilain tiimoilta!

LÄHDE JA LEHTI: Ylen uutiset, Kuhmon hallintopalveluiden – Kainuun Etu Oy  ja  Kuhmon kaupunginhallituksen sivut ja tiedotteet

 

Mainokset

Fin5 Suunnistusviikolla Seinäjoen seudulla yli puolta vähemmän osanottajia avoimissa kuntosarjoissa ensimmäisenä päivänä, kuin Kainuun Rastiviikolla Kajaanissa

Yrittävätkö Kainuun Rastiviikko ja Fin5 Suunnistusviikko lisätä osanottajien määrää avoimien kuntosuunnistajien määrillä ja samalla kilpasuunnistajien osallistumisella viikoille! Mitä lisää järjestelyjä ja kustannuksia tuottaa järjestäjille, kuntosarjoihin ennakkoon ilmoittauneitten tietämätön määrä? 

Suuren suosion ainakin Kainuun Rastiviikolla 2018 Kajaanissa ovat saaneet avoimet kuntosarjat,  ne eivät ole kuitenkaan vetäneet väkeä Fin5 suunnistusviikolla Seinäjoen ja Lapuan seudulla ainakaan KRV:n tapaan avauspäivänä.

Eivätkö pohjanmaalaiset osaa markkinoita avoimia kuntosarjoa, vai onko hellevaroitus vähentänyt osanottajia Finvitosella avoimissa sarjoissa. Kajaanissa oli välillä sadettta!

Näihin avoimiin ns. kuntosarjoihin voi ilmoittautua rastiviikoilla myös paikan päällä jälki-imoittauneina – säiden, oman aikataulunsa ja päivän kuntonsa mukaan. Puhutaan rastiviikoista, vaikka Kainuun Rastiviikko on virallinen suojeltu nimi isolla ärrällä ja Fin5 on Suunnistusviikko on kai virallisesti isolla ässällä. Rastiviikko ja Suunnistusviikohan on aivan eri asia!

Kainuun Rastiviikolla oli ennakkoon kilpasarjoihin ilmoittautunut jälki-ilmoittauneet mukaan lukien 1811 suunnistajaa ja kuntosarjoihin 276 suunnistajaa. Tosin näissä avoimissa kuntosarjoissa on paljon ollut mukana kilpatason suunnistajia.

Lopullinen virallinen tilasto on KRV:n mukaan, että kilpasarjoihin ilmoittauneita on ollut tuo 1811 suunnistajaa, ja avoimiin kuntosarjoihin on osallistunut peräti 1544 erillisistä henkilöä. Lopullinen osallistujamäärä Kainuun Rastiviikolla on ollut 3355 osallistujaa.

Näiden rastiviikkojen tilastoinnissa kuntosarjoissa voidaan puhua kahdesta eri asiasta: erillisistä osallistuneista suunnistajista henkilömäärissä ja taas toisaalta kävijämääristä, sillä monet osallistuvat useinä päivinä ja taas toisaalta päivittäin tulee näihin uusia osallistujia.

Fin5 suunistusviikolle on ennakkoon ilmoittautunut  kilpasarjoihin 1553 suunnistajaa ja kuntosarjoihin vain 65 osallistujaa. Jälki-ilmoittauneita on myös voinut tulla Fnvitoselle KRV:n tapaan kilpasarjoihin.

Fin5 järjestäjien tulospalvelun mukaan ensimmäisenä päivänä on avoimissa kuntosarjoissa ollut tilastojen mukaan osallistuneita:

lähti        keskeytti     hylätty   yhteensä

A-pitkä                 86                   1                7            94

A-lyhyt                 40                   0                 2           42

B-lyhyt                 60                   0                  0           60

C-pitkä                 17                   0                 0            43

C-lyhyt                 26                   1                 2            29

C-ultra                  1                     0                 0             1

PERHE RR           31 joukkuetta, ja niissä voi olla yhdessä joukkueessa useampi suunnistaja

Laskujeni mukaan Fin5 avoimiin kuntosarjoihin on osallistunut vähintään 317 osallistujaa, mutta näissä perhesarjoissa voi olla muutama osanottaja vielä tilastoihin lisänä.

Kainuun Rastiviikon ensimmäisenä päivänä on avoimiin kuntosarjoihin osallistunut laskujeni mukaan vähintään 836 suunnistajaa, ja nyt Fin5:sella 317 suunnistajaa kello 18:00 päivityksen mukaan.

Siis yli puolta vähemmän on Finvitosen ja Kainuun ero avauspäivänä avoimien kuntosarjoihin osallistuneitten määrissä: KRV – 836 suunistajaa, Fin5 – 317 suunistajaa.

Tosin Finviosella voi tulla tulevina päivinä lisää paljonkin osallistujia kuntosarjoihin ja lisäksi kävijämäärät niissä voi olla suuria, koska kyseessä on viispäiväinen suunnistusviikko.

Kirjoitus jatkku kuvan jälkeen.

IMG_20180715_203149.jpg
Kuvakaappaus Fin5 järjestäjien sivuilta

Äimistelyttää toisaalta tuo Finvitosen avauspäivän ehkä pienikin osallistujien määrä, Kainuun Rastiviikkoon verrattaessa. Suhteessa kilpasarjoihin ennakkoon ilmoittauneiden ero näiden suunnistustapahtumien välillä ei ole näin suuri erotus: KRV – 1786  ja Fin5 – 1553. Tosin KRV:llä oli kilpasarjoihin ilmoittauneiden määrä ollut yhteensä  1811 suunnistajaa, kun jälki-ilmoittauneet on otettu mukaan.

Mikä on järjestäjien toivomus näillä suunnistustapahtumilla: haluavatko he kasvattaa kuntosuunnistajien määrää jälki-ilmoittauneiden osalta, vai suunnitella suunnistusviikonsa enakkoon tarkoilla kilpasuunnistajien määrillä?

Osanottajien määrät tosin ovat kyllä tipahtaneet molemmilla rastiviikoilla huippuvuosista, noin 4000 – 5000:n pelkästään kilpasuunnistajien määristä.

Jukolan viesti vetää erilaisia harraste-,  työpaikka- ja muita hupijoukkueitta suunnistuksen harrastajien voimalla, kansallisiin suunnituskilpailuihin pienemmillä paikakunnilla ei tahdo riittää enää osanottajia.

Miten käy tulevaisuudessa Suomessa järjestettävien rastiviikkojen osalta – muuttuvatko ne kohta kilpasarjoista näihin avoimiin kuntosarjoihin.

IMG_20180428_171219.jpg
Suunnistusviikot ovat kahden kiven välissä: markkinoitaanko niitä  kilpasarjoihin tai avoimiin kuntosarjoihin enemmän

Tosiaan näissä suunnitustaapahtumissa on ainakin helppoa valita lomalaisten nämä avoimet kuntosarjat, oman päivän ohjelmansa, säittten ja päivän kuntonsa mukaan.

Suomen Suunnistusliitto tosin ottaa omansa näitten rastiviikkojen järjestäjiltä osanottamaksuissa. Nähdäkseni 18% menee näistä Suunnistusliitolle automaattisesti osanottajien määrän mukaan myös kuntosarjoista, vaikka kilpaululisenssiä kuntosarjoihin osallistumisesta ei tarvita.

P.S kansallisissa suunnistuksissakin näyttää nykyään olevan näitä avoimia kuntosarjoja

Suomessa ilmestyvien sanomalehtien levikki 2017 – painetut lehdet vähenemässä ja digi lisääntymässä

Onko tulevaisuudessa niin, että mikään ei ole niin vanha kuin huomisen päivän sanomalehti!

Lukiessani erään tunnetun blogi-kirjoittajan päivän kirjoitusta tuli mieleen, että joko näillä suurimmilla blogeilla on enemmän lukijoita kuin pienillä paikallislehdillä. Saavatko gloggarit mainostuloja enemmän kuin sanomalehdet? Sen tiimoilta tutkin Suomessa ilmestyvien sanomalehtien levikkitilastoja, ja suuntaus näyttää olevan, että paperisten painettujen sanomalehtien osuus on joka vuosi vähenemässä ja taas verkossa julkaistavien digi-lehtien osuus noususssa.

Vielä kuitenkin näyttää paperilehtien luettavuus olevan suurempi kuin digeillä, vaikka muistaakseni Kainuun Sanomien entinen pätoimittaja Matti Piirainen taisi sanoa joku vuosi sitten, että ”painettu sana” paperisena häviää Suomesta kymmenen vuoden sisällä.

Suomessa levikintarkastuksen tekee Media Audit Finland ja tilastoin sen pohjalta niin sanotut maakunta- ja paikallislehdet. Iltapäivälehdet, viikkolehdet ja erikoisjulkaisut jätin tilastosta pois. Tilastoin lehtien suuruusjärjestyksessä luvut lehtien levikeistä vain kokonaislevikistä, joka sisältää painetun lehden ja siihen lisätyn digi-lehden,sekä lisäksi lisättynä  vieävain digi-lehden tilaajat.

Painettujen paperisten lehtien levikit ovat toki pienemmät, kuin tämä kokonaislevikki.

Digi-lehtihän tarkoittaa paperisen lehden näköislehteä, puhelimella ja verkossa erilaisilla tavoin siitä saatavilla olevaa versiota  ja vielä lisäksi useammat lehdet päivittävät  verkkojulkaisuaan päivittäin.

Levikkihän tarkoittaa lehden tilauksien määrää, irtomyyntiä ja määrättyjen vapaakappaleiden summaa. Lukijämäärät tai kävijämäärät klikkauksineen ovat toki paljon suuremmat lehtien kokonaislevikin summaa, mutta levikin määrä antaa jonkinlaisen kuvan lehden lukijoitten määristä.

Vielä muutama vuosi sitten olivat lehdet suurista  pienimpiin, päivittäisissä verkkojulkaisuissaan artikkelit ilmaisia, mutta nyt on nekin suurimmaksi osaksi mennyt maksumuurin taakse ”vain tilaajille. Mikäänhän ei ole ilmaista: saavatko lehdet tällä tavallan lisää tilaajia, tai menttävät ilmaisten surempien lukijamäärien vuoksi niissä mainostulojaan.

Toki poikkeuksiakin on, sillä Pohjois-Suomen valtalehti Kaleva Oulussa näyttäisi vielä ainakin kaiken julkaisevan verkkojulkaisussaan avoimesti ja ilmaiseksi kaikille lukijoille.

*

Sanomalehtien levikkitilastoista

Kaikki Suomessa ilmestyvät sanomalehdet eivät näköjään halua olla tässä levikintarkastuksessa mukana, sillä siitä puuttuu ainakin nopeassa vilkaisussa:  Ylöjärven Uutiset,Nya Åland, Loimaan Lehti, Koillissanomat, Kurun Lehti, Väylä, Siikajokilaakso, Lauttakylä, Laitilan Sanomat,  Urjalan Sanomat, Tervareitti jne.

Helsingin Sanomat tietenkin johtaa tilastoa levikiltään ja pienin vähintään viisi kertaa viikossa julkaistava lehti on Östynytland 5935:llä kokonais- levikillään. Entisen kotikuntani Kainuun Sanomien levikki on 12 547, synnyinkuntani Sotkamo-lehden levikki on 4000 – kaksi kertaa viikossa ilmestyvien lehtien joukossa, mutta  nykyisen kotikuntani Hämeenkyrön UutisOiva johtaa yksipäiväisten viikossa lehtien tilastoa 7532 levikillään.

Pietarsaaren Sanomat on pienin yksipäiväisistä  lehdistä 1688 levikillään, ja Puolanka-lehtikin kimmertää Ylä-Kainuun varjossa vain 2005 levikillään.

Lisäksi julkaistaan Suomessa vain verkossa ilmaisia lehtiä, joista painettua sanaa ei ole: Uusi Suomi, Kokemäkeläinen, Kansan Tahto ja Nopola News Kyyjärvellä…

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180713_061725.jpg
Tällainenkin ilmainen paikallislehti verkossa on olemassa. Kuvakaapaus lehden sivuilta verkossa

Polittiset lehdet, kute Demokraatti, Kansan Uutiset, SUOMENMAA, SUOMEN UUTISET, verkkouutiset.fi ilmestyvät enää pääosin vain verkossa. Nykyisin ainakin ilmaisevat melkein kaikki maakuntalehdet olevan Suomessa politiikasta riippumattomia!

Saman tyylisiä vain verkko-julkaisuja ovat nämä valtamedian vastaiseksi itsenä omineet julkaisut: Kansalainen, MV-media, Nykysuomi, Uber Uutiset, Oikea Media ja Verkkomedia.

Lisäksi näyttäisi olevan erilaisia blogin-facebookin tapaisia sekajulkaisuja, kuten Timin Sanomat.fi ja Erkki äimistelee.fi. Niillä ei ole mitään tekemistä oikeitten lehtien kanssa.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180713_062141.jpg
Nämä blogi-facebook-julkaisut eivät todellakaan ole mitään oikeita sanomalehtiä

Monilla paikkakunnilla lisäksi ilmestyy viikottain ns. ilmaisjakelulehtiä ja ne eivät kuulu näihin levikin tilastoihin, mutta niillä taas lukijämäärät painettuna ja verkossa ovat monesti näitä  tilattuja paikallislehtiä suuremmat. Ilmaisjakelulehdistä mainittakoon: Äänekosken Kaupunkisanomat, Oulu-lehti, Koti-Kajaani, Seinäjoen Sanomat, PUDASJÄRVI-lehti, Tamperelainen, Hervannan Sanomat ja Kainuun Sanomien konserniin kuuluva Kemijärven Koti-Lappi. Nämä lehdet toimivat mainoksista saaduilla tuloillaan.

Suomessa on noin 250 toimivaa sanoma- ja kaupunkilehteä.

Sanomalehdet ovat nykyään siirtynet suurempiin yhtenäisiin lehtikonserneihin, kuten Alma Media, mutta taas vastaavasti Kainuun Sanomat irtaantui siitä muutama vuosi sitten yksityisen pienemmän kustantajan perheyhtiön leipiin.

Lehdillä on yhteisiä toimituksia, kuten Lännen Media. Lisäksi lehdet ovat jo melkein kaikki muuttaneet sivunsa pienemään tabloidi-kokoon ja enää vain muutama lehti julkaisee sivunsa suuremmalla brodsheet- koollaan. Näitä suuren sivun lehtiä vielä ovat Maaseudun Tulevaisuus, KESKIPOHJANMAA ja Turun Sanomat.

Lisäksi lehdet julkaisevat sellaisenaan STT:n toimittamia uutisia ja näyttää maakuntalehdissäkin olevan ensistä vähemmän paikallisten toimittajien maakunnistaan tekemiän juttuja.

Ilkka ja Pohjalainen ovat saman kustantajan lehtiä ja ainakin verkossa ne näyttäisi aivan samanlaisilta artikkeliltaan ja julkisivultaan.

Lehtiä on myös lakkautettu, niin kävi Kemissä ilmestyvälle Pohjolan Sanomille, kun se sulautui Lapin Kansaan. Nurmijärven Sanomat lakkautettiin vuonna 2000 ja siellä vaikuttaa nykyään ilmaisjakelulehti Nurmijärven Uutiset.

Jatkuu kuvan jälkeeen

IMG_20170924_104053.jpg
Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä sekä ilmaiseksi että tilaajille

Varsinaiset tilastot sanomalehtien levikeistä 2017 Suomessa

Tilastot olen jakanut vähintään viisi kertaa viikossa ilmestyviin, kolme kertaa,  kaksi kertaa viikossa julkaistuihin ja kerran viikossa ilmestyviin sanomalehtiin. Jotain muutoksia on voinut tulla tämän jälkeen näihin lehtien ilmestymiskertoihin,  ja Maaseudun Tulevaisuus on listalta pois  valtakunnallisena lehtenä 73 486:n levikillään.

Suomessa ilmestyvien maakunta- , kaupunki- ja pienempien paikallislehtien kokonaislevikit vuodelta 2017 suuruusjärjestyksessä [kaikkihan ei ole tilastoissa, kuten jo aikaisemmin mainitsin]:

Vähintään 5-kertaa viikossa ilmestyvät lehdet:

Helsingin Sanomat  324 994, AAMULEHTI 105 730, Turun Sanomat 79 108, KESKISUOMALAINEN 72 663, Kaleva 57 659, Savon Sanomat 46 836, Etelä-Suomen Sanomat 42 808, SATAKUNNAN KANSA 42 808, Lapin Kansa 40 873, Ilkka 40 695

Karjalainen 33 610, Hufvudstadsbladet 31 007, Hämeen Sanomat 21 212, Etelä -Saimaa 20 370,  KESKIPOHJANMAA 19 426, LÄNSI-SAVO 17 919 , Pohjalainen 17 774,  Salon Seudun Sanomat 16 722, Vasabladet 16 153, AAMUPOSTI 16 048

Kymen Sanomat 15 602, Keski-Uusimaa 13 276, Kainuun Sanomat 12 547, Itä-Savo 12 164, Länsi-Suomi 12 033, Osterbottens Tiding 11 759, Iisalmen Sanomat 10 042, Länsi-Uusimaa 9447, Itä-Häme 9014, Uusimaa 9623, Forssan Lehti 8981, Warkauden Lehti 7797, Västrä Nyland 6657, Åbo Underttelser 6117, Östynyland 5935

3-päiväiset lehdet:

Nokian Uutiset 7072, Raahen Seutu 6996, Valkeakosken Sanomat 6082, Lieksan Lehti 5308, Pieksämäen Lehti 5104, Ylä-Karjala 4769, Orimattilan Sanomat 3653

*

2-päiväiset lehdet:

Alasatakunta 9070, Kankaanpään Seutu 7597, Rantapohja 7537, Tyrvään Sanomat 6536, Järviseudun Sanomat 6365, Kangasalan Sanomat 6318, Jämsän Seutu 6047, Ylä-Satakunta 6035,  Ylä- Kainuu 5711, Kauhajoki -lehti 5623

Suur-Keuruu 5238, Paikallislehti Sisä-Savo  5167, Kalajokilaakso 5046, Sydän-Satakunta 4854, Turun Tienoo 4742, Kuhmolainen 4549, Pohjankyrö-Lehti 4484, Pogostan Sanomat 4212, Kurikkalehti 4151, Sotkamo-lehti 4000, Loviisan Sanomat 3932, Iitin Seutu 3074, Kyrönmaa-lehti 2422

*

1-päiväiset lehdet:

UutisOiva 7532, Järviseudun Sanomat 6365, Kangaslalan Sanomat 6318, Perhonjokilaakso 6022, Laukaa-Konnevesi 5928, Nivala-lehti 5294, Komiat 5284, Kiuruvesi 5279, Uutis-Jousi 5126, Koillis-Savo 4891

Viisikunta 4758, Sampo 4722,  Pielavesi-Keitele 4673, Lestijoki 4633, Parikkalan Rautajärven Sanomat 4522, Keski-Häme 4518, Joutsan Lehti 4508, Kotiseudun Sanomat 4287, Järviseutu 4281

Kalajokiseutu 4189, Viisipiikkinen 4179,  Viitasaaren Seutu 4152,  Pyhäjokiseutu 4076, Paraisten kuulutukset 4051, Soisalon Seutu 3970, Matti ja Liisa 3799, Janakkalan Sanomat 3508, Suupohjan Sanomat 3602, Punkalaitumen Sanomat 3347

Padasjoen Sanomat 3351, Tejuka 3323, Pitäjäläinen 3320, Haapavesi-lehti 3191, Outokummun Seutu 3153, Pielisjokiseutu 2828, Sipoon Sanomat 2786, Miilu 2755, Hangon Lehti 2701, Merikarvia-lehti 2661, Kuhmoisten Sanomat 2526, Luoteisväylä 2320, Puolanka-lehti 2005, Joroisten lehti 1906, Jurvan Sanomat 1906, Pietarsaaren Sanomat 1688.

*

Mikä on sanomalehtien tulevaisuus Suomessa: painettuna vai diginä ja joutuuko lehtiä lopettamaan vähenevien tilausten ja mainostulojen vuoksi! Saavatko sanomalehdet tilaajien tuloistaan digi-lehtenä enemmän, kuin paperiset painetut lehdet? Siirtykö mainokset myös verkkojulkaisuihin, joissa uutiset päiviyttyy jatkuvasti, ja siinä tapauksessa mikään ei ole niin vanha kuin huominen paperinen sanomalehti.

Erkki Äimistelee.fi – Timin Sanomat.fi

Hämenkyron media @eekoo.fi

LÄHDE JA LEHTI  Media Audit Finland  levikintarkastus

KUVAT kaappaus Kokemänjoen sivuilta ja omasta albumista

 

Suopotkupallon MM-kisat 4000:n urheilijan voimin Hyrynsalmella päihittää jopa Kainuun Rastiviikon osanottajien määrissä Kainuussa – kahdet jalkapallon MM-kisat sattuvat nyt valitettavasti päällekkäin

Ihmeellistä on maailma ja äimisteltävää riittää, sillä jalkapalloa potkitaan yhtä aikaa MM-arvokisoissa naapurissa Venäjällä ja Kainuun Hyrynsalmella. Jalkapallon MM-kisat lähenevät loppuaan ja samana viikonloppuna 13.7-14.7 ratkotaan Hyrynsalmella Pölhönvaaran Vuorisuolla Suopotkupallon MM-kisoja.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180709_220035.jpg
Kuvakappaus Suopotkupallon järjestäjien sivuilta

Kaikki huiput eivät voi kahdessa paikassa yhtä aikaa. Hyyrynsalmella on myös kansainvälisesti ulkomaalaisia huippujoukkueita mukana MM-turnauksessa

Suopotkupallon MM-kisat ovat nyt pääosin Hyrynsalmen kunnnan vastuulla, ja hyvin näyttää matkailutuloja kunnalle tulevan ja järjestäjäkin saa seurojen osanottomaksuista mukavat tulot.

Suopotkupallon sivuilla tiedotetaan, että joukkueita on ilmoittaunut MM-turnaukseen noin 200 ja paikalla on 4000 urheilijaa. Tosin Suopotkupallon MM-kisoissakin on menty Kainuun Rastiviikon malliin, sillä harrastepuolelle on enemmän kallistuttu Hyryllä varsinaisen virallisen kilpailun sijasta, kuten Rastiviikolla on kohta enemmän kuntosarjalaisia kilpailijoiden sijasta mukana.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180710_064605.jpg
Järjestäjän sivut ketoo, että 200 joukkuetta ja 4000 pelajaa kirmaavat Hyrynsalmen soilla MM-kilpailuissa

Onko jo Suopotkupallon viralliset MM-kisat ohittaneet osanottajien määrässä 4000:lla urheilijallaan Kainuun Rastiviikon. Kainuun Rastiviikolle 2018 Kajaanissa oli ilmoittautunut kilpasarjoihin 1811 osanottajaa ja avoimissa kuntosarjoissa oli ollut mukana 1544 erillistä henkilöä. KRV:n virallinen osanottajien määrä oli ollut nyt 3355 osallistujaa.

Vuodesta 2000 alkaen on Hyrynsalmella potkittu suolla MM-kisojen arvosta. Joskus vuonna 2006 yritettiin kaapata Suopallonkisoja Sotkamon Vuokattiin, mutta se ei onneksi onnistunut. Hyrynsalmi on perinteisesti  se oikea aito Suopallon järjestäjä, ja lähistöllä riittää matkailupaikkoja urheilijoille Ukkohallassa ja Puolangan Paljakassa.

Suojalkapallon MM-kisat ovat pienelle Hyrynsalmen 2300 asukaan kunalle iso urakkka. Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180710_054041.jpg
Hyrynslamen kunnan logo

Jopa rahasampo Hyyrynsalmen kunnalle

Näyttäisi jäävän kohtuullisen hyvät tulot  MM-kiojen järjestämisestä Hyrynsalmen kunnalle ja matkailutulojakin näyttäisi jäävän paikallisille kaupoille, ravintoloille, takseille, leirintäkeskuksille ja hotelleille.

Laskettaessa, että 4000 kilpailijaa käyttää kolmena vuorokautena yhtenä henkilönä rahaa päivässä keskimäärin 100 euroa, niin yli miljoonan euroa jää matkailutuloina MM-kisoista Hyrynsalmelle [4000 osallistujaa x 3 vrk x 100€ = 1,2 miljoonaa].

Viralliset kilpailupäivät ovat tosin kahtena päivänä perjantaina ja lauantaina, mutta osa tulee valmistautumaan jo edellisinä päivinä ja osa pelaajista ei selviydy vielä toisena päivänä kotimatkalle, vaan jäävät vielä ”jälkipeliin” Hyrynsalmelle.

Osanottomaksujen keskihinta näyttäisi olevan ilmoittaumisesta johtuen noin 220€ seuralta. Se tieäää 44 000 euroa rahaa järjestäjille [200 joukkuetta x 220€ = 44 000€]. Tosin kaikki ei ole näissä tuloja, menojakin piisaa järjestäjille, se on tullut ilmi Kainuun Rastiviikonkin järjestelyjen osalta.

Lisäksi Hyrynsalmen soilla käy myös varmasti muitakin kuin kilpailijoita MM-kiosjen aikana äimistelemässä. Arviona voi olla tuollainen 15 000 katsojan määrä yhteensä paikalla, ja jokainen käyttäisi vain 10€, niin se tietäisi lisäksi rahaa 150 000 euroa jo turistienkin osalta.

Suopallon MM-kilpailut ovat tunnetusti kosteat ulkoisesti ja myös sisäisesti. Jos 4000:sta urheilijasta puoletkaan ostaa olutlaatikon paikallisista kaupoista, niin se tietää jo pelkästään kaljojen myyntiä kaupoille 50 000 euron edestä [2000 ostoskertaa x keskihinta tarjouksessa 24 tölkin olutlaatikko a 25€ = 50 000€].

Varmaan kaupoista ostetaan muutakin juomaa ja evästä kuin olutta, todellinen myynti on niille suurempi. Onkohan kaupat Hyrynsalmella osanneet taloudellisesti varautua tähän menekkiin – ovat varmaan usean vuoden kokemuksella.

Jatkuu vielä kuvien jälkeen.

IMG_20180526_124442_1-1.jpg
Että ei tarvitsisi Hyrynsalmen kauppojen myydä eioota juomien suhteen. Viitekuva ja ei liity Hyrynsalmen kauppojen olutvarastoihin
IMG_20171220_132145.jpg
Viitekuvaa mahdollisista Hyrynsalmen kauppojen olutvarastoista

 

Suopotkupallon kisapaikalle on viritelty kaikenlaisia ravintoloita, VIP-tiloja, telttoja, saunoja, kisapasseja myydään kilpailijoille kuljetuksiin ja muihin tapahtumiin, jopa suojuoksukin on lisälajina ohjelmassa. MM-kisoissa on viisi eri sarjaa, ja hauskoja nimiä on kuntosarjoissa Jukolan viestin harrastejoukkueiden tapaan: AC Tuherot, FC Kihokit, Team Juovuksissa jne..

Myös Kainuulle on tullut arvokkaita mestaruksia MM-arvokisoista Hyrynsalmella. Ristijärven Rimmit on voittanut naisten maailmanmestaruuden  kilpasarjassa vuonna 2013, ja paikallinen Moisiovaaran Palloseura MOPS on ollut maailmanmestari 2013.

Harrastesarjassa, elikkä 2.divisioonassa on Paltamon Jyry [TUL] voittanut B-mestaruuden vuonna 2007.

Kannattaa käydä MM-kisojen paikalla Hyrynsalmella äimistelmässä, siellä on joskus bongattu kisakatsomassa myös merkkihenkilöitä ja jullkkiksia. Tampereella asuva, Suomen parhaimpiin kuuluva dekkarikirjailija  Seppo Jokinen on myös ollut tuttu vieras Hyrynsalmella katsomassa suopalloa.

LÄHDE JA LEHTI Suopotkupallon MM-kilpailujen järjestäjien sivuilta ja kuvat osaksi omasta @imistelyn koti-albumista

Taksilain oudot kiemurat: länget maksaa enemmän kuin hevonen

Tuttavani on joutunut Hämeenkyröstä pitäen käymään sairaalassa Tampereella 50 km:n matkan Tayssiin Kelan korvattavilla kyydeillä. Heti uuden taksinvapautuslain tultua voimaan seuraavana maanantaina oli tilattu Kelan hyväksymä taksi myöhästynyt häneltä puoli tuntia, mutta asiakas oli sentään vielä hyväksytty tutkimuksiin varatun ajan myöhästymisestä huolimatta. Nyt ei saa  edes se puolituttu taksimies odottaa sairaalan luona saman asiakkaan paluukyytiä, vaan asiakas jotuu uuden taksin tilaamaan kotimatkaksi, ja se tietä yhteensä 50 euron omavastuuta entisen 25 euron sijasta. Taksi voi tulla nyt kotiovelle noutamaan vaikka mistä ympäri Pirkanmaata hämeenkyröläisen taksin sijasta.

Tuttuni asiakas oli kuitenkin huomannut, että nyt taksamittari on raksuttanut edullisempaa matkaa Hämeenkyrön ja Tampereen sairaalan välillä,  kuin ennen uuden taksilain hyväksymistä 1.7.2018. Mutta sehän ei koske varsinaisesti kyydissä olevaa asiakasta.

Tämän uuden lain pitäisi tuoda helpotusta autojen kriteerien vapauttamiseen, ajolupien helpottamiseen, hintojen taksojen rajoittamisen poistamiseen asikakkaan eduksi, mutta haittojakin on tullut vastaan Kela-kyyteihin autojen saatavuudella ainakin aluksi.

Alussa ainakin Kelan hyväksyttyjen välittäjien tarjoamisista taksikyydeistä on tullut eri Puolella Suomea puutetta, koska tarvittavia Kelan-ajoihin luvan saaneita [halukkaita] takseja ei vain ole löytynyt tarpeeksi. Kela on kilpailuttanut 17 maakuntien alueilla hyväksyttyjen Kelan taksien välittäjät [palveluntuottajat], mutta läheskään kaikki taksit eivät ole olleet halukkaita sitoutumaan tähän ja liittymään Kela-kyytien tarjoajiksi.

Hyväksytyt ja halukkaat taksiliikenteen harjoittajat ovat joutuneet vuokraamaaan Semelin omistaman mittariston ja laitteiston ehdoksi yrittäjillle, ja siitä on joutuvat maksamaan vuokraa 215 euroa kuukaudessa. Tulot ovat siis tippumassa taksiyrittäjiltä ainakin Kela-kyydeissä.

Nythän ei kaikissa ajoissa tarvitse edes keltaista kupua katolla ja ei edes mittareita autossa.

Lisäksi äimistelyttää, että Semel omistaa kolmanneksen, ainakin neljälle maakunnalle Kela-kyytejä välittävästä kuopiolaisesta Pro-Keskus Oy:stä.

Oheisena taulukko, josta ilmenee kunkin maakunan osalta, mikä palveluntuottaja-välittäjä saa ainoastaan välittää näitä Kelan hyväksymiä ajoja, joista asiakas maksaa vain itse sen 25 € omavastuun yhdensuuntaiselta matkalta:

Etelä-Savo   – Pro-Keskus Oy [lisäksi aliurakointina paikallinen Etelä-Savon Taksi Oy?]

Etelä-Karjala   – Taksi Saimaa Oy

Kainuu – Kainuun Taksivälitys Oy [yhteinen nimittäjä Korpitaxi]

Kanta-Häme -Tampereen Aluetaksi Oy

Keski- ja Pohjoispohjanmaa  – Pohjois-Suomen Taksi Oy

Keski-Suomi   –  Pro-Keskus Oy

Kymenlaakso   – Kymenlaakson Taksi Oy

Lappi    – Pro-Keskus Oy

Pirkanmaa    – Tampereen Aluetaksi Oy

Pohjanmaa   – Vaasan Ulataksi Oy

Pohjois-Savo  –   Pro -Keskus Oy

Päijät-Häme   – Pääkaupungin Taksit Oy

Satakunta – Lounais-Suomen Taksidata Oy

Uusimaa – Helsingin Uudenmantaksit Oy

Varsinais-Suomi  – Lounais- Suomen taksidata Oy

Etelä- Pohjanmaa Seinäjoen Keskustaksi Oy

Tosiaan Etelä-Savossa toimisi vielä tietojen mukaan Pro-Keskuksen alihankintana paikallinen Etelä-Savon Taksi, ja sehän tietää vain lisää osuuden kahmijoita välistä. Miten liene samanlaista vielä muissa Kuopiossa päämajaansa pitävän Pro-Keskuksen Kela-kyytien välittämissä maakunnissa?

Entisessä koti-maakunnassani Kainuussa näyttää kuitenkin Kela-kyytien välittäjänä takseille olevan paikallinen toimija Kainuun Taksivälitys Oy. Se on lanseerannut jo takseilleen yhtenäisen julkisivun  ja nimen Korpitaxi, sopii hyvin nimeeen ja Kainuun maakunnan imagoon..

Kuvan jälkeen äimistely vielä jatkuu.

IMG_20180708_201109.jpg
@Äimistelijän oma uber-taksi – hakisiko taksiyrittäjän lupia Hämeenkyröön? Keltainen muoviämpäri, johon on tekstattu TAKSI, on jo valmiina auton katolla..

Porissa ovat taksiyrittäjät uhanneet jopa lakolla, ja kaikki eivät ole hyväksyneet Kela-kyytien sopimista alueellaan uuden turkulaisen Lounais- Suomen Taksidatan Oy kanssa. Julkisen hankintalain kilpailutuksella tämä turkulainen välittäjä on tarjonnut kyytejä 10,6 % halvemmalla, kun Satakunnan aluetaksi olisi toiminut entisillä hinnoilla. Tämä tarkoittanee prosenttia ajettujen Kela-kyytien hinnoista, sillä varsinaisia kilometri-  ja lähtöhintoja ei kai enää uuden lain mukaan saa määrätä. Asiakas siis voisi vielä kysyä alennusta hinnoista Kela-kyytienkin hinnoista, ja niistä vetää välistä vielä tämä Kela-kyytien välittäjä..

Lisäksi taksiautoilijoita odottaa suuret korvaukset, jos myöhästelee näissä Kela-kyydeissä. Kela ei ota enää mitään vastuuta asioihin, vaan ne kaikki ajot ovat nyt näiden hyväksyttyjen välittäjien armoilla ja vastuulla.

Tosiaan äimistelyttää, että näitä Kela-kyytien välittäjiä toimii nyt muuallakin kuin omissa maakunnissaan. Tosin juuri tämän hankintalain perusteella Kajanissa kaupunki ostaa sähköä Savon Voimalta, eikä itse 76 % omistamaltaan  sähköyhtiöltään Loisteelta!

Nämä Kelakyytien välittäjät siis toimivat operaattoreina- palveluntuottajina taksimatkojen tilausten vastaanottamisesta, matkojen yhdistelystä, välityksestä, kuljetuspalveluiden järjestämisestä, valvonnasta, maksuliikenteestä ja raportoinnista Kelalle. Ilmeisesti uusi porras on tullut väliin lisäämään vain byrokratiaa, ja taksiyrittäjät ovat isännän asemasta joutuneet renkiksi – maksaako tässä kohta länget enemän kuin hevonen? Tosin aivan hevosella ei vielä saa takseina kyyditä asiakasta

Tässä näitä näyttää välirappusia riittävän kuin uudessa sotessa ja maakuntamallissa: on Taksiliittoa, kyytien välittäjiä, paikallisia taksiautoilijoiden yhdistyksiä,  Keloja ja nämä uudet Kela-kyytien välittäjät lisäksi.

Vuonna 2017 on tilastojen mukaan tehty Kela-kyytejä takseilla yhteensä 3,3 miljoonaa taksimatkaa, 361 000 henkilöä on saanut näistä korvauksen ja korvauksien yhteisumma ollut 153 miljoonaa euroa vuodessa.

****

EDIT  viime syksynä minulla tyrä repesi lopullisesti ja olin kovissa tuskissa. Tampereen ambulanssi ei ottanut kyytiin kotikäynnin jälkeen 8 km matkalla Hervannasta Tayssin sairaalaan 28.8.2017 maanantaina noin kello kahdeksan aikoihin aamulla. Ambulanssin henkilökunta tilasi  Kela-taksin minulle. Lompakkoni oli vaimon mukana työpaikallaan autossani. Taksi ei liikahtanut yhtään metriä, kun sanoin että rahaa ei ole nyt ja maksan matkan laskulla. Minulla oksennuspussi käsissä, kun verta jo yökkäilin sisuskaluista. Mentiin tytttöni luokse tällä taksilla ja hän olisi maksanut sen oman vastuuni 25 euroa pankkikortillaan, sekään ei kelvannut vaan käteistä olisi pitänyt olla tarpeeksi koko omavastuun edestä. Tyttöni olisi maksanut käteistä 15 euroa ylimääräistä, mitä hänelle oli käteistä ja vielä pankkikortillaan tuon 25 euroa, sekään ei kelvannut – piti hakea käteinen 25 euroa taksille Hervannan Duon pankkiautomaatilta, ja sitten sain vasta kyydin Taysiiin. Lääkäri paineli Taysissa tyrän väliaikaisesti paikoilleen ja sanoi että tämän leikkauksella on jo kiire. Pääsin leikkaukseen Hatanpäälle muutaman viikon sisällä ja tyrä on parantunut.

Onkohan nyt palvelu parempi vai huonompi Kela-takseilla?

 

 

Kesäfestivaaleja Suomen suvessa riittää – kurtun renkutuksista, viulun vingutuksista ja vaskikellojen kilinöistä ei kuitenkaan julkaista taloudellista tulosta ja tilinpäätöstietoja

AAMULEHTI kirjoittaa artikkelissaan 23.10.2017, että Ikaalisten kaupunki myöntää korottoman 74 000 euron lainan Ikaalisissa järjestettävälle pitkäaikaiselle Sata-Häme  Soi festivaalille. Samalla on Ikaaalisten kaupunki aikaistanut tapahtumalle myöntämänsä 66 000 euron avustusta, että se annetaan käyttöön jo vuoden alusta 2018.

Ikaalisten kaupunki on myös vaatinut, että Sata Häme Soi saadaan taloudellisesti kannattavaksi ja paikalliset yrittäjät tulevat tukemaan sitä entiseen malliin. Sata-Häme Soi on pyytänyt tapahtumalleen 175 000 euron lainaa Ikaalisten kaupungilta kymmeneksi vuodeksi.

Suomessa järjestetään satoja kesäfestifaaleja kesäisin, ja ne saavat avustuksia Opetus- ja kultturiministeriöltä, sekä paikallisilta kunnilta. Festivaalit tuottavat paikallisille yrittäjille matkailutuloja, ja on laskettu että kaupungin tai kunnan panostus tuo enemmän rahaa paikkakunnalle, mitä siihen julkisilta tuelta satsataan.

*

Mikä on sitten näiden festivaalien järjestäjien yhdisysten tilinpäätös ja taoudellinen tulos: siitä ei ota selvää itse erkkikään

Kainuun Rastiviikolla äimistelyttaa avoimissa kuntosarjoissa ei suunnistamaan lähteneitten määrä – torstaina 5.7.2018 jäänyt pois peräti 400 suunnistajaa

Mitä merkitsee Kainuun Rastiviikon taloudelle, että avoimiin kuntosarjoihin ei lähdetä suunnistamaan ilmoittaumisesta huolimatta! Onko yleensä järkevää enää lisätä tätä avoimien sarjojen osanottajien määrää, varsinaisiin sarjoihin ilmoittauneiden kustannuksella?

Nyt on hehkutettu Kainuun Rastiviikolla ja Fin5 suunistuksessa Seinäjoen seudulla sitä, että kohta enemmän ns. avoimissa kuntosarjoissa on osanottajia kuin varsinaisissa kilpasasarjoissa Eliitti-sarjoista aina 90- vuoden ikäisiin.

Onko tämä tarkoitus järjestäjien taholta, vai väärin muodin mukainen pakolla suuntaus?

Äimistelin vain sitä, että KRV:n kolmantena päivänä löytyy avoimista sarjoista KRV:n julkaisemien tulosten mukaan peräti 400 ei-suunistamaan lähtenyttä, ja ennakkoon oli ilmoittautunut näihin avoimiin kuntosarjoihin 279 suunnistajaa. Laskemissani voi olla muutaman sunnistajan virhe.

Siis reilusti yli sata suunnistajaa [121] on jäänyt pois niistäkin, jotka ovat ilmoittautuneet ennakkoon koko viikolle [400-279 = 121] . Lisäksi täytyy olla lähes 300 suuunnistajaa pois jääneitä, jotka ovat ilmoittauneet paikan päällä koko viikolle tai päivän kilpailuun. Se tunttuu epätodennäköiseltä, että aamulla paikan päällä yhteen kilpailuun ilmoittaunut suunnistaja, jää siitä pois päivän aikana – vaikka kuinka sataisi.

Näin ymmärtäisin nämä tulokset ja tilastot.

Hyvin on kuitenkin osallistunut avoimiin sarjoihin suunnistajia, sillä laskujeni mukaan heitä on lähtenyt matkaan torstaina peräti 843  suunnistajaa.  Näissä perhesarjoissa voi olla useampi suunnistaja ja onkin ilmoiteun yhden sijasta.

Lisää tulee paljon uusia osanottajia päivittäin avoimiin sarjoihin paikan päällä ilmoittautuneista, mutta ennakkoon ilmoittautuneita jää jostakin syystä pois.

Onko maastot ja kartat olleet vääriä, tai huonoja ilmoja pitänyt? Muuten vain ei ole jaksettu.

Ohessa tilastoa Kajaanin KRV:n  kolmannen päivän avoimien sarjojen osanottajien määristä, ensimmäisenä lukuna suunnistamaan lähtijöitten määrä eri radoilla, sitten keskeyttäneet, kolmantena hylätyt ja viimeisena tämä ei- lähteneitten määrä:

A-pitkä         67             2        1         49

A-lyhyt         140           6        0         60

B-pitkä          83            3        4         38

B-lyhyt         204          8         3         60

C-pitkä           71          12       0         44

C-lyhyt          141          6        2          66

C-Ultra            7            1        1          13

Perhe-RR       130         1        0          70

Äimistely jatkuuu kuvan jälkeen.

IMG_20180613_180334.jpg
Viitekuva omasta albumista

*

Mitä merkitsee tämä runsas ei- lähteneitten määrä avoimissa sarjoissa KRV:n järjestäjille, ja pitääkö enää kasvattaa avoimien sarjojen osanottajien määrää kilpasarjojen kustannuksilla?

Kainuun Suunnistuksen entinen puheenjohtaja ja suunnistuksen vaikuttaja Kainuussa Juha Härkönen [Kajaanin Kuohu] kirjoitti avoimilla fb-sivuillani osittaisessa sitaatissa kommentin: ”…Kun kuntosuunnistajien suhteellinen osuus kisoissa [KRV] kasvaa, piilee siinäkin riski. Jos rastiviikolle sattuisi todella kurjat kelit, taloudellinen riski kasvaa..”

Ilmeisesti Juha Härkönen tarkoittaa sitä, että huonojen kelien ollessa Rastiviikolla, avoimiin sarjoihin ei tule tarpeeksi paikan päällä ilmoittautuneiden  osalta tarpeeksi osanottajia.

Kilpasarjoihin osallistujat yleensä pitävät pintansa, ja jatkavat koko Rastiviikon keleistä piittaamatta loppuun asti. Paljon vähemmän näyttää näitä ei lähteneitä olevan näissä varsinaisissa sarjoissa, kuin näissä avoimissa sarjoissa.

Järjestäjille tosiaan voi teettää ylimääräistä työtä karttojen määrien ennakkoon laskelmien, paikan päällä imoitttauneista ja muitten töitten osalta,  kun ei ole varmaa siitä, että minkä verran näitä suunnistajia avoimiin sarjoihin loppujen lopuksi osallistuu päivittäin Rastiviikoilla…

Tuo suuri määrä ei lähteneitä suunnistajia ei ehkä merkitse mitään KRV:n järjestävälle seuralle Kajaanin Suunistajille taloudellsiesti, koska he ovat jo osanottomaksunsa maksaneet joko ennakkoon tai paikan päällä koko Rastiviikoksi.

Tai vain siinä tapauksessa järjestäjien ravintolatuloille ja Kajaanin sekä Kainuun matkailutuloina, jos ovat lähteneet pois jo kotiinsa Rastiviikolta.

Olisiko jo aika hillitä tätä avoimien sarjojen osanottajien määrää, ja markkinoida suunnistajia varsinaisiin entisiin perinteisiin kilpasarjoihin Eliitti-sarjoista vaareihin, mummoihin ja vasoihin.

P.S Suomen Suunnistusliitto ilmeisesti menettää lisenssimaksuja, koska näihin avoimiin sarjoihin osallistujilta sitä ei vaadita, mutta kuitenkin SSL ottaa osansa myös kilpailuista avoimien sarjojen osalta.

EDIT muistini mukaan fb-kaverini Kari Saastamoinen Kiuruvedeltä oli voittanut jonkun radan näissä avoimissa sarjoissa

@ERKKI äimistelee.fi