SK: Tampereen kaupunki on ohjeistanut tai kieltänyt, että ramadania ei saa viettää kouluissa – oppilaat väsyvät ja keskittymishäiriöitä – ei se ole aina kelvannut ruoka suomalaisille kouluissa

SUOMEN KUVALHTI [SK) kirjoittaa 16.5 artikkelissaan otsikolla. ”Muslimien paastonaika lisää kouluissa häriöitä, kun lapset eivät syö – ”Emme voi syöttää väkisin tai ruiskulla ruokaa kenenkään kehoon”

MAAHANMUUTTAJAVOITTISSA kouluissa on paljon ramadania viettäviä muslimilapsia ja nälässä olevien koululaisten on vaikeata keskittyä varsinaiseen koulun käyntiin sekä opiskeluun.

Tampereen kaupunki päättänyt toukokuun alussa 2019, että kaupungin  kouluissa ei pidetä ramadania.

Taustalla on oppilaiden jaksaminen ja koko koulujen hyvinvointi.

”Kotona voi syömättömyys onnistua, mutta ei koulussa” on sanontut SK:ssa Tampereen kaupungin kieli- ja kulttuuriryhmäopetuksen suunnittelija  Katja Simonen.

POHJOIS-HERVANNAN koulussa Tampereella on 600:sta oppilaasta 40 % maaahanmuuttajataustaisia ja niistä noin 60 pitää ramadania kaupungin linjauksista huolimatta.

Välillä on ollut kouluissa ongelmana joulu- ja kevätjuhlien suvirret ja nyt tämä lisänä.

Ramadania vietetään nyt 5.5 – 4.6. 2019 välisenä aikana ja ajankohta vaihtelee vuosittain. Mulslimit voivat syödä [juoda] tänä aikana, vain auringonlaskun  ja aamuhämärän välissä.

***

EDIT

VIIME AIKOINA  on ollut myös juttua mediassa, että kouluruoka ei aina kelpaa edes kotimaan  koululaisille kouluissa, vaan nirsoillaan tai syödään omia eväitä.

Pitääkö olla maassa maan tavalla!

LÄHDE JA LEHTI  SUOMEN KUVALEHTI

IMG_20181021_151904.jpg
Kuva jo lakkautetusta Etelä-Hervannan koulusta Tampereella. Kuva ERKKI äimistelee.f verkkomedian omasta arkistosta.

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen

 

 

Mainokset

EU-vaalit 2019: tuplaehdokkaita ja varmoja valittuja tulevissa vaaleissa – pienet puolueet menettävät paikkansa ja suuret pärjäävät – Teuvo Hakkaraisen ei vielä tarvitse opetella poskisuudelmia -Kainuussa mahdollisuus vaikuttaa kolmannen kansanedustajan valitsemiseksi – Suomi jaettava kahteen piirin etelän ehkäisemiseksi

EUROPARLAMENTTI-VAALIT 2019. Europarlamentti vaalit järjestetään varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 26.5.2019. Ennakkoäänestys kotimaassa 15.5.-21.5. ja ulkomailla 15.5-18.5.2019. Suomesta valitaan nyt 13 tai 14 meppiä, riippuen Britannian erosta ja ajankohdasta. Vaalit järjestetään joka viides vuosi ja yhtenä vaalipiirinä on koko Suomi.

TÄLLÄ HETKELLÄ Suomesta Brysselissä ovat jäseninä: perussuomalaista Jussi Halla-aho ja Pirkko Ruohonen-Lerner, SDP:stä Liisa Jaakonsaari ja Miapetra Kumpula-Natri, keskustasta Anneli Jätteenmäki, Mirja Vehkaperä ja Elsi Katainen, kokoomuksesta Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja Petri Sarvanmaa, vihreistä Heidi Hautala, RKP Nils Torvalds ja vasemmiston Merja Kyllönen.

Ensiksi valituista paikkansa ovat jättäneet Alexander Stubb, Olli Rehn, Sampo Terho perusuomalaiset-siniset ja Paavo Väyrynen keskusta-tähdet. Edellisten vaalien 2014 suurimpia äänisaaliita saanet ovat juuri nämä kesken kauden lähteneet: Alexander Stubb 148 190 ääntä, Jussi Halla-aho 80 772, Olli Rehn 70 398, Paavo Väyrynen 69 360, Anneli Jätteenmäki 59 538, Merja Kyllönen 58 611, Sirpa Pietikäinen 49 842, Liisa Jaakonsaari 44 061, Henna Virkkunen 43 822, Miapetra Kumpula-Natri, Sampo Terho 33 898, Heidi Hautala 31 725 ja Nils Torvalds 29 300.

Kristillisten Sari Essayah sai myös suureen äänimäärän 61 264, mutta ei tullut pienen vertailuluvun vuoksi valituksi

Nykyisistä parlamentin jäsenistä ei ole enää ehdolla EU-vaaleissa 2019: Jussi Halla-aho, Anneli Jätteenmäki ja Liisa Jaakonsaari.

***

Tulevien meppien veikkaus ja mukana olevat puolueet

TULEVISSA EU -vaaleissa Suomesta mukana olevat puolueet: perussuomalaiset, SDP, kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmisto, RKP, kristilliset, feministinen puolue, liberaalit, Kansalaispuolue, Sininen tulevaisuus, Suomen kommunistinen puolue, Eläinoikeuspuolue, Seitsemän tähden liike ja Junes Lokan ryhmä.

TULEVIEN SUOMEN MEPPIEN VEIKKAUS ERI PUOLUEILTA

Perussuomalaisilta kärkiehdokkaita valituksi ovat: Sebastian Tynkkynen, Mika Raatikainen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Teuvo Hakkarainen ja Laura Huhtasaari.

Pesuilta pääsee EU:n nyt 3 – tai 4 jäsentä. Veikkaukseni tulevista mepeistä ovat [3]: Sebastian Tynkkynen, Mika Raatikainen ja Laura Huhtasaari. Jos neljä valitaan, niin Ruohonen-Lerner valitaan. Teuvo Hakkaraisen ei vielä tarvitse opetella poskisuudelmia.

Tynkkysen valinta mahdollistaa myös sen, että Kainuusta tulee kolmas kansanedustaja eduskuntaan, varakansanedustaja Eila Aavakare  Kajaanista.

Persut ehkä panostaa eniten näihin EU-vaaleihin, vaikka on suurin sen vastustaja.

SDP:n kärkiehdokkaita ovat: Miapetra Kumpula-Natri, Eero Heinäluoma ja Husu Hussein. Mielestäni kaksi [2] Heinäluoma ja Kumpula-Natri menee niin sanotusti läpi. Demarit kärsii nyt hallitusneuvottelijana näistä vaaleista.

Keskustan ehdokkaat, joista tulevat mepit valitaan: Mauri Pekkarinen, Mirja Vehkaperä, Pekka Puska ja Elsi Katainen. Näistä kepulaisista menee kolme [3] EU:n – Mauri Pekkarinen, Mirja Vehkaperä ja Elsi Katainen.

Mainittakoon, että Mirja Vehkaperä on muistaakseni Suomesta pohjoisin meppi Olusta ja Suomi pitäisi jakaa kahteen vaalipiiriin, jotta eteläkeskeisyys ei näissä EU-vaaleissa menestyisi jo asukasmäärän takia.

Kokoomuksen kärkinimiä ovat: Petri Sarvanmaa, Kimmo Sasi, Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen ja entinen meppi Eija-Riitta Korhola. Valituksi tulevat entiset [3) Petri Sarvanmaa, Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen. Tosin Eija-Riitta Korhola saa paljon ääniä ja Kimmo Sasista Tampereelta ei ole uhkaajaksi.

Kokoomus on aina vahvoilla näissä EU-valeissa, kävivä eduskunta vaaleissa miten hyvänsä.

Vihreitten merkittäviä ehdokkaitaita ovat: Heidi Hautala, Ville Niinistö ja Olli-Poika Parviainen Tampereelta. Vihreistä menee kaksi [2) läpi ja he ovat Heidi Hautala ja Ville Niinistö.

Vasemmisto on jo sotkenut pelinsä Merja Kyllösen vuoksi, sillä hän on ehdokkaana, mutta jos tulee valituksi niin jää valittuna eduskuntaan [luvannut]. Merja yrittää kerätä ääniä Oulun Hanna Sarkkiselle, mutta nyt menee pakka äänestäjillä sekaisin.

Vasemmistosta ei pääse ketään 13:n joukkoon, mutta jos 14 valitaan, niin eduskunnasta pudonnut Silvia Modig Helsingistä pääsee Brysseliin.

Kristillisten Sari Essayah on varmasti hyvä ehdokas Lapinlahdelta Savosta, mutta korkea henkilökohtainen äänimäärääkään ei riitä huonon vertailuvun vuoksi valitituksi.

Äimistelen tätä Saria kirjoituksen lopussa.

RKP:n ainoalle kärkiehdokkaalle ja Nils Torvaldille mepille käy nyt niin, että ei tule valituksi ja ruotsalaiset jäävät ilman paikkoja.

VALITTAVAT Suomen mepit [13] EU:n tulevissa vuoden 2019 vaalissa ovat: persut 3 –  Tynkkynen. Huhtasaari ja Raatikainen, SDP 2 – Eero Heinäluoma, Miapetra Kumpula-Natri ja Husu Hussein, Kokoomus 3 –  Petri Sarvanmaa,  Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen, Keskusta 3 – Mauri Pekkarinen, Mirja Vehkaperä ja Elsi Katainen, Vihreät  2- Heidi Hautala ja Ville Niinistö.

Jos 14 valitaan EU:n jäseneksi Suomesta, niin sillon varasijalla oleva vasemmmiston Sivia Modig on se neljästoista Suomen meppi.

Muista näistä edellä luetetuista pienistä puolueista ei valita yhtään edustajaa Suomesta Eurooppaan.

***

Duplaehdokkaita ja ironista kornia

TUPLAEHDOKKAITA ovat jo valittuja kansanedustajia EU-vaaleissa: Sari Essayah (kd), Peter Östrman (kd), Teuvo Hakkarainen (pes) Laura Huhtasaari (ps), Mauri Peltokangas (ps), Mika Raatikainen (ps) Minna Reijonen(ps), Sebastian Tynkkynen (ps) , Veikko Vallin (ps), Merja Kyllönen (vassut), Hanna Sarkkinen (vassut), Bella Forsgren (vihr), Saana Hyrkkö (vihr), Mirka Soininkoski (vihr) ja Iiris Somela (vihr).

EN äimistele enimmin Kainuun topakan tytön vasemmiston Merja Kyllösen ehdokkuutta kaksissa valeissa, sillä hän on ilmoittautunut edususkuntaan; käypi EU-vaaleissa miten vain.

Suurin luuseri on tämä kristillisten arvostamani urheilija Sari Essayah Lapinlahen Vedosta, sillä hän ei vielä ilmeisesti tiedä itsekkään mihin menee, jos tulee valituksi Brysseliin. Riippuu ja raippuu ilmeisesti siitä, että onko kristilliset hallituksessa ja missä parempi palkka…

Tynkkynen on sen sijaan reilusti ilmoittanut. että kun kun tulee valituksi EU:n, niin myös lentää sinne.

Soinisen Mirka kai vehreistä on julki tuonut, että ei lähde EU:n vaikka tulisi jäseneksi, ja samoin on ilmoittautunut Vallinin Veikko perussuomalaisista. Teuvo (Hakkarainen) ilmeisesti on valmis lähtijäksi, mutta hän vielä tällä kerralla on vain puolueen ääniharava.

Jussi Halla-aho palaa eduskuntaan kesälomilla 1.7. 2019 ja häntä paikkaa Mika Raatikainen. Merja Kyllöstä tuuraa samaan asti Risto Kalliorinne.

Se on vain tätä ! , käykää äänestämässä, niin kävin tänään minäkin Hämeenkyrön Kunanantalolla, että äänestysprosenti saataisiin yli 50:n prosentin

IMG_20190516_144849.jpg
ERKKI äimistelee.fi päätoimittaja kävi tänään torstaina 16.5.2019 ennakkoon todistettavasti äänestämässä Hämeenkyrön Kunnanvirastotalolla. Kuva omasta koti-albumista ja muita ei ollut tällä kertaa paikalla.

@ERKKI äimistelee.fi puolueeton koko kansan verkkomedia

@erkki äimistelee.fi /hämeenkyrö entinen kainuulainen

 

 

 

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä lähettää lämpimiä terveisiä hallitusneuvotteluihin: rahat loppuvat pian kunnilta sekä maakunnilta politikojen vaalilupauksien vuoksi, jos euroja ei lisää ohjata valtiolta kunnille

KUHMON KAUPUNGINJOHTAJA Tytti Määttä kirjoittaa 13.5.2019 verkkolehti Uuden Suomen Puheenvuorossa otsikolla: ” Lämpimät terveiset hallitusneuvotteluihin kuntatasolta”

TYTTI MÄÄTTÄ antaa ymmärtää kirjoituksessaan, että politikkojen ei kannata luvata kaikkea hyvää äänestäjille, sillä tällä menolla kunnat jotuvat vielä enemmän taloudellisiin vaikeuksiin.

”Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste sekä oppivelvollisuuksen ulottaminen viisivuotiaisiinovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia päättäjät tekevät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta”

Tytti Määttä toteaa puheenvuorossaan, että kuntatalous näyttää vuoden 2018 tilinpäätösten mukaan todella huonolta. Kuntien tulos on negatiivinen 196:ssa Suomen kunnista. Suomessa on on tilastoitu vuoden 2019 alussa 311 kuntaa.

Kainuussa on tulos miinuksella seitsemässä kunnassa. Kainuussa on kahdeksan kuntaa ja ilmeisesti vain Hyrynsalmi on tehnyt positiivisen tuloksen Kainuun kunnista.

Kuhmossa on asukkaita tilastojen mukaan nyt 8333 ja Hyrynsalmella 2286. Väki on kuitenkin koko ajan vähenemässä näissä kuten muissakin Kainuun kunnissa eri syistä.

Ainut maakunta mikä tekee positiivisen tuloksen on Uusimaa, mutta senkin 14 kuntaa 26:sta tekee huonon tuloksen, kirjoittaa Määttä.

Valtakunnan huonojen taloudellisten kuntien pohjalla ovat huonosti kertyneet verot, valtionosuuksien heikko kehitys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu.

***

KAINUUN kuntajohtajat ovat syystäkin käyneet kovaa keskustelua kustannusten taittamisesta myös soten osalta.

Kainuun mallissa sote on tuotettu maakuntapohjaisesti jo yli kymmenen vuotta. Suurimpia vaikutuksia menojen kasvuun ovat erikoissairaanhoidon nousseet  kustannukset, sanoo Tytti Määttä.

Pelkästään jo Kainuun osalta hoitomitoituksen korotus tarkoittaisi 1,5 – 3 miljoonan lisäpanostusta. Kuhmon taloudelle vaikutus olisi maksuosuuden kautta 200 000 – 400 000 euroa.

Kaikille lukiolaisille kertainvestointina ilmainen materiaali  tekisi  Kuhmon osalta jo 260 000 euroa.

Vertailuna Kuhmon puolen (0,5%) veroprosentin tuotto on noin 500 000 euroa, kiteyttää Määttä kirjoituksessaan.

Hoitaja mitoituksen lisääminen sekä oppivelvollisuuden kasvattaminen viisivuotiaisiin; tarkoitttaa myös suurta henkilöstön lisäämistä kuntiin. Kainuussa tämä tarkoittaisi 34 – 68 uuden hoitajan rekrytointia.

Nuoret eivät  hakeudu tarpeeksi näille aloille ja siitä johtuva työvoimapula.Vastakkain esitetätään  palkkojen korottamista ja kevyempää työtaakkaa, mutta silläkin on hintalappunsa , kiteyttää Määttä.

Tytti Määttä sanoo, että hän ei tarkoita missään muotoa kirjoituksellaan sitä, että maksuton toinen aste ja hoitajamitoituksen kasvattaminen ei olisi tarpeellista.

Kuhmon kaupunginjohtajan mielestä eduskunnan pitää huolehtia ja ohjata, että rahavirta suunnataan kunnille, missä juuri nämä kustannukset syntyvät.

***

”Tarvitsemme enemmän yhteisöllisyyttä ja yksilön omavastuusta itsestään ja läheisistään”

VEROTULOJEN kasvun tulppana on työikäisten väestön määrän väheneminen. Mikäli haluamme pitää yllä palvelujen tasoa ja määrää tai jopa kasvattaa sitä, työllisyysastetta tulee edelleen nousta.

Lisäksi tarvitsemme hyvin vakavaa pohdintaa yhteiskunnan tarjoamien pävelujen määrästä.

Tarvitsemme ehdottomasti myös nykyistä enemmän yhteisöllisyyttä ja yksikön omavastuuta itsestään ja läheisistään.

Näillä ajatuksilla Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa.

***

Tytti Määttä empii keskustapuolueen puheenjohtajakisaan lähtemistä

KAINUUN SANOMAT kirjoitttaa artikkelissaan 13.5.2019 otsikolla: Tytti Määttä aistii saumojaan keskustan puheenjohtajakisaan – Se ettei hän ole kansanedustaja, voi olla liian iso puute

Lehdessä [KS] keskustan kainuun piirin puheenjohtaja Esa Kemppainen uskoo Kainuun puolueväen seisovan Määtän ehdokkuden takana, mikäli tämä päättää lähteä mukaan puheenjohtajakisaan.

” Siitä ei eipäilystä, ettäkö kainuulaisten tukea olisi ”, sanoo Esa Kemppainen lehdessä.

***

Tytti Määttä

syntynyt 1980 Vaalassa, valtiotieteiden maisteri

syyskuussa 2017 valittin Kuhmon kaupunginjohtajaksi ja aloitti 2018 vuoden alusta

oli synnyinkuntansa Vaalan kunnanjohtaja 2009 -20117, sitä ennen Kuntaliiton erityisasiantuntija

Keskustanuorten varapuheenjohtaja

Pohjoismaiden Keskustanuorten puheenjohtaja

Nuorten Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtaja

Suomen Keskustan puoluevaltuuston jäsen

ehdokkaana ollut eduskunta- ja eurovaaleissa

***

Linkki ohessa Tytti Määtän blogista Uuden Suomen puheenvuorossa:

http://tyttimtt.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275913-lampimat-terveiset-hallitusneuvotteluihin-kuntatasolta?fbclid=Iw

IMG_20190504_161010.jpg
Kunnat ja maakunnat tarvitsisivat liää euroja valtiolta, mikäli kunnat pysyisivät toteuttamaan politikkoje vaalilupauksia, on Tytti Määttä sanonut. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

@ERKKI äimistelee.fi puoluetoon verkkomedia

@erkki kovalainen / hämeenkyrö

 

Datakeskukset yhä vireillä Suomeen – Sotkamoon niistä tulisi kaksi – onko toisen paikka niistä Pikkukylän Kirnusuolla? – Salent Partner Groupin edustajat vierailleet asian tiimoilta Suomessa – vaitiolosopimukset sitoo kuitenkin osapuolia

AAMULEHTI kirjoittaa artikkelissaan 14.5.2019 otsikolla: ” Jättimäisiä datakeskuksia odotetaan yhä”

SOTKAMOSTA puuttu kohta enää vain katettu pesäpallostadion, kunnollinen jalkapallostadion, Toton pelaajille ravirata ja kansainväliset mitat täyttävä hyppyrimäki.

VIIME SYKSYNÄ tuli suuri uutinen, että yhdysvaltalainen Silent Partner Group olisi suunnittelemassa neljälle valtavalle datakeskukselle paikkaa Suomessa ja peräti kaksi niistä tulisi Kainuun Sotkamoon.

Lehden mukaan niitä (Datakeskus) ei ole haudattu, vaikka mitään konkreettista ei ole tapahtunut asian etenemisen suhteen.

Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen on sanonut lehdessä: ” Keskusteluja on jatkettu, mutta mitään konkreettista uutta ei ole. Kunnan lupaviranomaisille ei ole tullut hakemuksia, jotka olisivat käsittelyssä”

Samoilla linjoilla datakeskuksien suhteen on myös ollut Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen.

Torniossa myös odotetaan mielenkiinnolla asoiden etenemistä datakeskuksien suhteen.

***

SILENT PARTNER GROUPIN toimitusjohtaja Dale Hobbie on kirjoittanut sähköpostilla, että yhtiönsä edustajat ovat käyneet huhtikuussa Helsingissä tapaamassa valtion edustajia ja yksityisiä teollisuustoimijoita.

Asiasta ei sen enempää sanota, mutta toisaalta suuniteltujen datakeskuksien sidosryhmät ja osapuolet ovat allekirjoittaneet asiasta vaitiolosopimuksen. Suunnitelmat ehkä sittenkin etenee suopuisasti, mutta niistä nyt vaan ei vielä kerrota julkisuuteen asti?

Datakeskukset vaativat suuren rahoituksen ja kunkin keskuksen kapasiteetti olisi huima 250 megawattia. Yksistään jo Haminan Googlen keskuksen kapasiteetti on hieman yli 100 megawattia. Näiden datakekeskusten tuottamiseen tarvittaisiin yksi ydinvoimala. Olkiluodon vanha reaktori on vertailuna teholtaan 800 megawattia.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190514_065657.jpg
Entisessä kotikunnassani menee nyt kovaa. Sotkamon kunnan vaakuna. Kuva omasta koti-albumista

***

Sotkamon toinen datakeskus Pikkukylälle?

ERKKI äimistelee.fi verkkomedia  kirjoitti jo syksyllä 2018, että Sotkamon toisen datakeskuksen paikka voisi olla synnyinseudullani Sotkamon Pikkukylällä: Vuokatin, Naapurinvaaran, Pohjavaaran ja Huuskonniemen välimaastoissa.

Se [Pikkukylä] olisi hyvä paikka datalle jo keskeisellä sijainniltaan, ja koska juuri mitään suurta teollisuutta ei aikaisemmin ole ollut Pikkukylällä.

Datakeskus voisi helposti ottaa jäähdytysvetensä Konapanjoesta, Paskalamesta tai Nuasjärvestä. Onko toisen datakeskuksen paikka sitten Sotkamossa Talvivaaralla, Sumsalla, Tipasojalla, Ontojoella, Pohjajoella vai Kokkovirralla. Tai muualla Kainuussa!

Datakeskus olisi suunnitelmissa omavarainen ja se ei käyttäisi kallista Kainuun sähköyhtiön Loisteen sähköä, vaan rakentaisi valtavan tuulivoimalan Naapurinvaaran Naapurin louhelle. Siinä sitä olisi Sotkamon turisteilla äimistelemistä näistä rupeleista ja härveleistä.

SOTKAMOSSA on muutenkin kova buumi päällä: Terrafamen kaivos suunnittelee akkukemikaalitehdasta ja uraanin ottamista, Vuokatti Areena hanke etenee aikataulussa, Sotkamon hopeakaivos on avannut porttinsa ja Mondo-Minerals kaivosyhtiö (entinen Suomen Talkki) suunnittelee akivoksen laajentamista Korholanmäellä.

Sotkamosta kohta puuttuu enää vain katettu pesäpallostadion katsojille, Totoa varten ravirata, kunnon jalkapallostadion ja kansainväliset mitat täyttävä hyppyrimäki…

LÄHDE JA LEHTI AAMULEHTI 14.5.2019

Kuvat aiheeseen liittyen.

IMG_20190504_161010.jpg
Datakeskukset maksaa valtavasti ja tarkkaa hintaa ei ole vielä tiedossa. Kuva ERKKI äimistelee,fi media arkisto
IMG_20190514_050631.jpg
Tosien Sotkamoon avattavan datakeskuksen paikka voisi hyvin olla Sotkamon Pikkukylän Kirnusuolla kynän osoittamassa kohdassa. Kuva ERKKI äimistelee.fi albumi
IMG_20181030_192003.jpg
Sotkamon Pikkukylä ei ole enää pikkukylä sen jälkeen, jos sinne datakeskus avataan. Kuva ERKKI äimistelee.fi oma arkisto. Kuva Markku Riikonen

@ERKKI äimistelee.fi   puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / hämeenkyrö

 

 

Tulevan hallituksen ministereitä, vaikka salkuista ei vielä tietoa – varjohallitusta pukkaa, sekä ministereitä kannattaa puolueiden ottaa ohi eduskuntaan valittujen kansanedustajien lisänä – Kimmo Tiilikainen ja Miapetra Kumpula-Natri – täyttä höpinää mämä nais-ja mieskiintiöt, mutta alueelliset jaot ymmärettävää

HALLITUS. Hallituksen kokoaminen on tällä hetkellä demareitten Antti Rinteen vastuulla ja se on luvattu julkaistavaksi toukokuun aikana.

Edellisen hallituksen kokoonpanon veikkasin melkein 100 %:sesti oikein ja ainut valtakunnallinnen media olin,  missä sanoin Anne Bernerin (keskusta) tulevan  ministeriksi Sipilän hallitukseen.

Nyt on tilanne vielä tällä hetkellä vaikea ennustaa, kun ei tiedä miten salkut ja ministeriautojen takapenkit jaetaan puoleuitten kesken. Jos sen tietäisi, niin veikkaaminen olisi helpompaa kuin heinän teko.

Voi tulla ainakin demareilla ja keskustalla sisäistä kärhämää ministerien valinnoista, kun liian paljon heillä on hyviä ehdokkaita sinne tyrkyllä

***

SDP:n osalta hallitukseen pääsevät tästä joukosta. Tietysti Antti Rinne on pääministeri: Antti Rinne, Sanna Marin, Antti Lindtman, Tuula Haatainen, Kirista Kiuru, Tytti Tuppurainen, Jutta Urpilainen, Sirpa Paatero, Erkki Tuomioja, Timo Harakka, Suna Kymäläinen, Johanna Ojala-Niemelä, Suna Kymäläinen, Ville Skinnari, Mika Kari, Kristiina Salonen ja Miapetra Kumpula-Natri ohi kansanedustajien.

Tulevat demareitten ministerit (8): Antti Rinne, Antti Lindtman, Kirista Kiuru, Johannes Koskinen, Jutta Urpilainen, Sirpa Paatero, Ville Skinnari ja Sanna Marin.

***

KESKUSTAN osalta ministerit valitaan tästä joukosta: Antti Kaikkonen, Matti Vanhanen, Annika Saarikko, Hannakaisa Heikkinen,  Matti Vanhanen, Markus Lohi, Anu Vehviläienen, Juha Sipilä, Katri Kulmuri, Antti Kurvinen,  Mikko Savola, Anne Kalmari, Mikko Kärnä, Mika Lintilä, Jari Leppä, Annika Saarikko ja Kimmo Tiilikainen ohi valittujen kansanedustajien eduskunnasta.

Keskustasta pääsee ministerin auton takapenkille seuraavat (5): Antti Kaikkonen, Jari Leppä, Hannakaisa Heikkinen, Anu Vehviläinen ja Markus Lohi. Annika Saarikko jakaa pestin puoleksi Hannakaisa Heikkisen kanssa kesken kauden.

Vanhasesta tulee eduskunnan puhemies ja Sipilä jää tavalliseksi kansanedustajaksi.

***

VIHREILLÄ kolme vankkkaa ehdokasta ministeriksi.

Vihreistä tulee valituksi hallitukseen tästä porukasta kolme (3) Pekka Haavisto, Krista Mikkonen ja Maria Ohisalo, elikkä ne kaikki.

***

VASEMMISTON  ehdokkaat ovat ministereiksi: Li Andersson, Paavo Arhinmäki, Hanna Sarkkinen, Merja Kyllönen ja Aino-Kaisa Pekonen.

Ministereiksi valittaneen (2) Li Andersson itse oikeutettuna ja  Merja Kyllönen pohjoisen edustajana Kainuusta. Kyllösellä on ministerikokemusta ja hänet puolue ehdottaa ministeriksi tasa-arvon ja aluejaon vuoksi.

Kyllönen on vielä ehdokkaanaa EU-vaaleissa,  mutta on luvannut palata eduskuntaan sen valinnasta huolimatta.

RKP saa yhden ministerin. Anna-Maja Henriksson on tuleva ministeri ja onko oikeusministeri hänen pestinsä

***

Aivan turhaa vouhotusta nämä nais- ja mieskiintiöt, mutta alueelliset valinnat ymmärrettävää

En ole ikinä kuuna päivänä ymmärtänyt, että minkä vuoksi politiikassa pitää olla millään tasolla kiintiöitä muka naisille ja miehille. Aivan samaa, että valitaanko kaikki naiset vai miehet.

Aina parhaat pitää valita.

Tuon alueellisen muka jaon vielä ymmärrän, mutta siinäkin jären käyttö on sallittu.

***

Puolueiden kannattaa käyttä ministereiksi muita kuin eduskuntaan valittuja

Miksi puolueet eivät käytä eduskuntaan valittujen lisäksi asiantuntijoina muita kuin eduskuntaan valittuja kansanedustajia. Siinä tulee tavallaan ”yksi kansaneustaja” lisää, vaikka hänellä ei ole napin painamisen oikeutta.

Keskustana ottaisin Kimmo Tiilikaisen ministeriksi, vaikka hän putosi edsukkunnasta ja samoin demareina ottaisin Miapetran ministeriksi, vaikka siitä vosivat urputtaa jo valitut kansanedsutajat. Tosin hän on EU-vaaleissa mukana, mutta kotimaan politiikka on sata kertaa tärkeämpää ja jos ei vielä tule valituksi EU:n.

***

Varjohallitusta jos Rinne ei onnistu

ANTTI RINTEELLÄ on mäen päälle rinteeelle nousua edessä hallituksen kasaamisessa. Jos ei saada hallitusta kasaan, niin tulee uusi varjohallitus tai uudet vaalit pahimmassa tapauksessa.

Presidentti Sauli Niinistökin on kommentoinut, että haasteita pisaa..

Nyt ei saada hallitusta sitten2222 kasattua, niin uuden yrityksen pohjalta voi olla seuraava kokoonpano.

Pääministeri Petteri Orpo, (kok),  oikeusministeri Antti Häkkänen (kok), sisäministeri Jussi Halla-aho, eurooppaministeri Sari Essayah (kd) , metsämaa Jani Leppä ja niin edelleen…

***

Antti Häkkänen on rehellisen tuntuiseni politikko Jussi Halla-ahon lisäksi, mitä olen tavannut

Tapasin Hämeenkyrössä ministerin Antti Häkkäsen (kok ja) Ikaalisissa Jussi Halla-ahon.  Minusta ne vaikuttivat hyvin puhuvilta suoraselkäisiltä politikoilta,  mitä olen puolueettomasti tavannut.

Jos Rinne ei saa hallitusta kasaan, niin tulevia varmoja ministereitä ovat oikeusministeri Antti Häkkänen (kok) ja sisäministeri Jussi Halla-aho (ps).Tietenkin Petteri Orpo (kok) pääministerinä.

***

EDIT heti kun julkaistaan tulevan hallituksen salkkujen jaot puolueitten kesken, niin tiedän varmasti ketä henkilöitä kustakin puolueesta on hallituksessa.

IMG_20190119_110141.jpg
Jussi puhumassa Ikaalisessa talvella. Kuva omasta koti-albumista
IMG_20190218_121203.jpg
Tältä ne himotut ministeriden autot näyttää. Ministeri Antti Häkkänen kohta nousemassa ministeri-auton kyytiin talvella Hämeenkyrössä. Kuva ERKKI äimistelee.fi oma-albumi

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen /hämeenkyrö

 

 

 

 

 

Jääkiekon MM-kisat 2019: Arvottomin ja irvokkain näytelmä on alkamassa C-luokan kisoilla – onneksi YLE ei näitä näytä – Mertarantakin maksumuurin takana

JÄÄKIEKON MM-KISAT 2019. Nyt se siis taas alkaa varma kevään merkki: niin sanotusti jääkiekon MM-kisat ovat alkamassa Slovakiassa.

NHL:ssä esiintyneitä suomalaisia mukana kaksi ja KHL:stä myös kaksi Jokereitten Marko Anttila ja Sakari Manninen Leijonien MM-kisajoukkueessa Slovakiassa.

Television ääreen, paikan päällä kisoissa ja baareihin rientävät muutkin suomalaiset, ketkä vain jotain ymmärtävät urheilusta.  Kisat alkavat perjantaina 10.5. ja päättyvät vasta toukokuun lopulla 26.5.2019.

Slovakian kisakaupungit ovat Bratislava ja Kosice. MM-kisat ovat jaettuna joukkueiden osalta kahteen lohkoon ja Leijonat pelaa alkusarjan ottelunsa A-lohkossa Kosicessa.

Lohkojako.

A-lohko Kosice: Kanada, USA, Suomi, Saksa, Slovakia, Tanska, Ranska ja Iso-Britannia.

B-lohko Bratislava: Ruotsi, Venäjä, Tsekki, Sveitsi, Norja, Latvia, Itävalta ja Italia.

Lohkojen neljä parasta pääsee pudotuspeleihin toisen lohkon joukkeita vastaan ja kaksi huonointa putoaa II-divisioonan MM-kisoihin seuraavalle vuodelle. Seuraavaan jääkiekon MM-kiosjen isäntämaa Sveitsi ei kuitenkaan putoa.

Suomella todella nimetön joukkue mukana  Slovakiassa

ÄIMISTELLÄ todella saa  Jukka Jalosen luotsaaman leijonien kokoonpanoa, sillä NHL:sä ei ketään varsinaisesti suomalaisia mukana. Ainoastaan Henri Jokiharju ja Juho Lammikko ovat käväisseet kauden aikana mailaa huitomassa NHL:ssä.

Suomen mestarista HPK:sta ei ketään mukana. (ei valittu). Kärpistä mukana kolme pelaajaa. KHL:ssä on laskujeni mukaan yli 40 suomalaista pelaajaa otellut  kaudella 2018 – 2019.

Rapakon takana on vielä NHL käynnissä, mutta jostain syystä siellä jo pelinsä lopettaneet suomalaiset ovat kieltäytyneet jääkiekon MM-kisoista. Kaikkiaan 21 suomalaista pelajaa NHL:stä Patrik Laineesta Jussi Jokiseen ovat kieltäytynyt kisoista eri syistä.

Siis nämähän ovat oikeesti ainakin Suomen osalta jääkiekon C-kisat III- divisioonaa.

Näihin mukamas jääkiekon MM-kisoihin riittäisi kääpiölajina jalkapalloon verrtattavissa 8 joukkuetta. Nyt siellä on kahdeksan turhaa ja lohkoista pudotuspeleihin pääsevät ovat jo käytännössä selvillä. Iso-Britannia pienenä muka mukana!

***

Onneksi YLE ei näytä näitä ja siinä se viisas – Mertaranta maksumuurin takana

Jääkiekon MM-kisojen televioinnin järjestää pääasiassa kaupallinen MTV Oy. Se lähettää Suomen ottelut ilmaiseksi MTV:n julkisella kanavalla, sekä mitalipelit. Muut pelit hoitaa maksumurin takana oleva C More, jonka selostajana on legendaarinen ”ilmaveivi” Antero Antsu Mertaranta.

Siis me ei kuulla ilmaiseksi edes Mertarannan sinivalkoista ääntä,  kuin mahdollisesti mitalipeleissä. C- Moren puolen hoitaa Mika Saukkonen.

Siinä kun meidän veronmaksajien pakkoverolla kituuttava YLE ei näyttänyt maastojuoksun SM-kisoja, niin nyt se toisaalta on viisas kuin ei osta näitä jääkiekon MM-kisoja itselleen. Toisaalta voi YLEn toimittajia olla Slovakiassa hallien kupeella ulkona kyttäämässä, että keneltä suomalaiselta ne saisi haistattelun.

Kisasdudio voi tosin olla Ylellä Pasilassa seuraamassa jääkiekon C- tason MM-kisoja, vaikka ei kisoja näytä.

Toisaalta luin jostain, että Veikkaus TV lähettää myös kaikki jääkiekon MM-kilpailujen ottelut netin kautta, mutta sinne pitää ilmeisesti kirjautua ja onko se maksullinen kanava.

Leijonat jahtaa tänään perjantaina 10.5.2019 Kanadan karhuja kello 17:15 Suomen aikaa alkavassa ottelussa. Huomenna lauantaina Suomi kohtaa myöhäisottelussa isäntämaan Slovakian.

****

EDIT artikkelia muokattu; lisätty maininta, että Jokereista/KHL:stä mukana Leijonissa kapteeni Marko Anttila ja Sakari Manninen.

En ole jääkiekon vastustaja missään määrin, sillä kävin katsomassa viime kaudella Hämeenkyrön Hokkaretten kaikki kotiottelut 4.divisioonassa ja RUUTULTA katsoin kaikki Kajaanin Hokin III-divisioonan ottelut livenä.

P.S toivon silti Suomen Leijonille menestystä Slovakiassa ja ilmaveivejä

IMG_20190510_080210.jpg
Viite-kuvituskuva ERKKI äimistelee.fi omasta albumista

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen / hämeenkyrö

Historian havinaa Kainuun urheilukenttien historiasta: Kainuun kentillä on tehty 5 yleisurheilun Suomen ennätystä – tilastoja kenttien ennätyksistä Kainuussa – Sotkamon kenttää koristaa pesäpallon katsomot ja Kajaanin kentällä ongelmia remontin jäljiltä – Kajaaniin ei enää myönnetä SM-tason kisoja

KAVERINI lähetti kuvan, jossa oli Kuhmon urheilukentän yleisurheilun kenttäennätykset ja siitä tuli mielenkiintoa alkaa etsimään Kajaanin vanhan urheilukentän sekä Vimpelinlaakson ”uuden” urheilukentän kenttäennätyksiä.

Kuva kaverin laittamasta kuvast jutun lopussa.

Kajaanin keskuskentän kenttäennätyksest olen nähnyt katsomon alakerrassa seinällä ja mistään enää löytänyt netistä niistä tilastoa. Ainut mikä jäänyt mieleen siitä on, että sukunimeltään Toivo nimisellä miehellä oli 3000 metrin esteiden kenttäennätys. Onko ne enää siellä näkyvillä ja pääseekö niitä edes enää sinne edes tirkistelemään.

Kajaanin vanhalla urheilukentällä on laskujeni mukaan kuitenkin tehty ainakin kaksi Suomen ennätystä.

Olin paikalla katsomossa, kun Pentti Kahma heitti kiekossa Suomen ennätyksen 1.7.1973 tuloksella 65,98. Entinen ennätys oli myös Kahman nimissä ja heitetty  vajaa kuukausi ennen Nivalassa.

Muistan kun kaverini vieressä sanoi, että tämä Kahman heitto on Suomen ennätys, mutta kuuluttaja mainistsi siitä vasta noin 5 minuuttia tuloksen julkaisun jälkeen.

Kemiärven Urheilijoita edustanut Kaisa Launela on heittänyt SE:n  50,80 naisten keihäässä 26.7.1964 Kajaanin vanhalla kentällä. Kysymys on ilmeisesti ollut kalottimaaottelusta. Muistaakseni näitä Launelan sisaruksia oli kaksi (Kirsi toinen), jotka heittivät keihästä.

Vimpelin kenttä on otettu virallisesti käyttöön Kajaanissa 1981 ja siinä on tehtailtu kaksi Suomen enätystä yleisurheilussa.

Muistaakseni ennen virallisia kentän avajaisia, pidettiin Vimpelin kentällä pirikunnalliset kilpailut ja siinä 10 000 metrin juoksun voitti tasatyöntöhiihtäjä Pekka Virtakoivu, joka silloin asui Kajaanissa.

Vuoden 1984 Kalevan kisoissa juoksi naisten 10 000 metrillä SE:n 32,39,25 Riihimäen Kiskon Tuija Toivonen (Jousimaa). Olin todistamassa tätä juoksua paikan päällä, koska olin laskemassa naisten kympin juoksijoiden kierroksia.

Samoissa Kalevan kisoissa Kajaanissa hyppäsi Erkki Niemi korkeuden Suomen ennätyksen 228.

Sotkamon Juhannuskisoissa vuonna 1980 ylitti Antti Kalliomäki seipään SE:n tuloksella 560. Muistini mukaan seiväs venyi siellä pitkäksi ja katsojat olivat melkein kaikki jo posituneet paikalla, kun Antti hyppäsi tämän ennätyksen.

Laskujeni mukaan, siis yhteensä viisi yleisurheilun aikuisten Suomen ennätystä on saavutettu  Kainuun kentillä.

Kovia tuloksia on SE:n lisäksi saavutettu Kajaanin Vimpelin kentällä. Kimmo Saaristo on juossut satasella Kalevan kisoissa 1984 ajan 10,44 ja se oikeuttaa vieläkin Suomen kaikkien aikojen tilastossa sijalle 18. Sinikka Keskitalo juoksi naisten kympillä samoissa kisoissa ajan 33.01,27 ja se oikeuttaa kaikkien aikojen tilastossa kahdeksanneksi.

Lahden Ahkeran joukkue ( Ari-Pekka Lattu, Juha Kukkamo, Mustapha Mabrouki ja Wilson Kirwa juoksivat SM-viesteissä Kajaanissa 2004 lähelle Kuhmon Kivan seurajoukkueiden Suomen ennätyksestä 3.11,97. Olin paikalla todistamassa tuota viestiä.

Kuhmon Kivalla (Risto Heikkinen, Heikki Rusanen, Pekka Rusanen ja Matti Rusanen) on vieläkin voimassa pitkän viestin SE 3.10,69, joka on saavutettu Jyväskylässä 1983.

ARTIKKELIN LOPUSSA on nähtävillä Vimpelin kentän kenttäennätykset, jotka on koonnut Kunto Viiru Kajaanista. Niistä löytyy yllättävän kovia tuloksia, mm USA:n Tom Petranoffin 90 metrinen keihäskaari. Tilastot koskee pääasiassa yleisiä sarjoja. Kajaanin kentillä voi olla voimassa nuorten ja veteraanien ennätyksiä.

Sotkamon kentän juoksuratoja koristaa nyt pesäpallon katsomot ja Kajaanin Vimpelin kentällä on ollut paljon rakenteellisia ongelmia remontin jäljeltä. Kajaanin Kipinän Eero Väyrynen  on kirjoittanut näistä paikallisten lehtien Kainuun Sanomien ja Koti-Kajaanin yleisön mielipide-osastoihin. Näistä seuraavasti tämän kirjoituksen lopussa.

Jostain kaipaisin mielenkiinnon vuoksi noita Kajaanin vanhan keskuskentän yleisurheilun kenttäennätyksiä.

***

Kainuun kentät yleisurheilun osalta rapakunnossa

KAINUUN YLEISURHEILUN  puheenjohtaja Eero Väyrynen kirjoittanut jo paikallisessa lehdessä Koti-Kajaanissa 14.2.2018 Kajaanin kentän epäonnistuneesta remontista. kentän remontti tehtynä vuonna 2014 ja siinä esiintynyt puutteita, jotka vasta itse urheilijat ovat nehuomanneet.

Pittushyppypaikka ei kunnossa, kentän pinnoite jäänyt liian ohukeksi, merkinnät ja maalaukset eivät pitätäneet sääntöjen mukaan paikkaansa, keihäänheiton sektorien mittauspisteet väärissä kohden ja kentän juoksurata vielä kalteva.

Nämä luvattu korjata urakoitsijan jäljeltä takuuseen, mutta ilmeisesti vieläkään niitä ei ole kokonaan hoidettu. Korjausremontin piti olla valmiina jo vuonna 2017.

Urheilijat itse huomanneet nämä virheet ja ilmeisesti Kajaanin kaupunki ei ole tarkistanut asiaa, vaan luottanut urakoitsijaan.

Nyt keväällä taas Eero Väyrynen on kirjoittanut 17.4.2019 samasta aiheesta Koti-Kajaanin lukijalle osastoon otsikolla:  ”Kajaani ei saanut vuoden 2021 SM-viestejä”

KAJAANIN KIPINÄ on hakenut vuoden 2021 SM-viestejä  Kajaaniin. Hakijoina ollut viesteille Oulun Pyrintö ja Kajaanin Kipinä. Yleisurheilun pohjoisen aluejohtokunta puoltanut viestejä Kajaaniin äänin 6 – 2. Suomen Urheiluliitto  (SUL) antanut viestit kuitenkin Oulun Pyrinnölle.

Osasyynä tähän on voinut vaikuttaa vuosia venynyt kaupungin ja urakoitsijan kenttäremontti, joka ei ole vieläkän valmis.

Kajaanin Kipinä olisi myös halunut hakea vuoden 2020  M/N, 19 v SM kisoja Kajaaniin. Kisat olleet haettavissa vuonna 2017, mutta ei voinut hakea, koska kaupungilta ei saatu vahvistusta urheilukentän kisojen edyllyttämään kuntoon.

Kisat myönnettiin Torniolle, joka kuitenkin ilmoitti viime syksynä, että ei pysty järjestämään näitä nuorten SM-kisoja. Kisat olivat uudelleen haettavissa viime vuoden lopulla. Taaskaan Kipinä ei voinut hakea kisoja, koska Kajaanin kaupungilta oli saatu lausunto, että ne eivät pysty taaskaan takaamaan kentän virallista kuntoa. Kisat myönnettiin Kemiin.

Eero Väyrynen kirjoittaa lopuksi: ” Kajaanin yleisurheilukenttä on jo neljän kesän ajan ollut pitkiä aikoja remontissa ja poissa urheilijoiden käytöstä, eikä ole vieläkään kunnossa. Toivottavasti kenttä (Vimpeli) saadaan tänä vuonna (2019) lopultakin SM-kisojen muiden kilpailujen sekä harjoittelun edellyttämään kuntoon.

***

Kuvia aiheeseen liittyen ja niiden jälkeen Kajaanin Vimpelilaakson urheilukentän yleisurheilun kenttäennätykset

received_286575048932371.png

Kuhmon kentän kenttäennätyksiä kaverini lähettämältä kuvalta

IMG_20190508_050549.jpg
Kajaanin vanhalla kentällä juostiin 1930 luvulla. Kuva Kajaani Opettajakoululaitoksen kuva-arkistosta ja julkaistu KAINUUN LIIKUNNAN JA URHEILUN HISTORIA I
IMG_20190508_045412.jpg
Kajaanin kentällä vielä pidettiin arvokisoja, kun kenttä oli niiden edellyttämässä kunnossa. Kuva Pekka Agart – KAINUUN LIIKUNNAN JA URHEILUN HISTORIA II. Kuva julkaistu Pekka Agartin minulle myöntämällä luvalla

IMG_20170525_150259.jpg

Täällä Tampereen lähellä Vesilahden kunnan Narvan kyläkenttä taitaa olla paremmassa kunnossa kuin Kainuun yleisurheilukentät. Kuva omasta kotilalbumista.

 

Kajaanin Vimpelinlaakson  yleisurheilun kenttäennätykset

Miehet:

100 m Talal Mansoor Qatar 10,18 CISM-1990

200 m Kimmo Saaristo Porin Tarmo 20,83 SM-1984

400 m Hannu Mykrä TuTo 46,54 SM-1984

800 m Jorma Härkönen Lahden Ahekera 1.48,38 SM-1984

1500 m Timo Lehto Oravais IF 3.42,08 SM-1984

3000 m Joseph Chehelelko Kenia 8.13,8 UKK-1986

5000m Martti Vainio Turun Urheiluliitto 13.38,64 UKK-1982

10 000 m Seppo Liuttu TU-38 28.46,77 SM-1984

Maraton Eddy Hellebuck Belgia 2.20,26 CISM-1990

3000m esteet Tommy Ekblom porvoon Urheilijat 8.29,43 SM-1984

400 m aidat Olaf Hense Länsi-Saksa  50,67 CISM-1990

Korkeus Erkki Niemi Vaasan Vasama 228 SM-1984

Seiväs Herman Fehringer Itävalta 560 CISM-1990

Kolmiloikka Esa Viitasalo Karijoen Tappara 16,53 SM-1984

Kuula Aulis Akonniemi Soinin Sisu 19,72 SM-1984

Kiekko Frantz Kruger VIFK 61,10 SM-2010

Moukari Juha Tianen Lappeenrannan U-M 79,72 SM 1984

Keihäs Tero Pitkämäki Seinäjoen seudun U 85,19  SM-2010

Keihäs , vanhamalli Tom Petranoff USA 90,28 UKK-1984

Kymmenottelu Lassi Raunio TP 7679 SM-2010

4 x 100 m maajoukkue Thaimaa 40,14 CISM-1990

4 x 400 m Länsi-Saksa 3.10,9 CISM-1990

4 x 800 m Lahden Ahkera 7.22,14 SM-2004

4 x 1500 m Lahden Ahkera 15.48,48 SM-2004

1000 m viesti Kajaanin Kipinä ( Tuomo Sutinen, Jari Bergholm, Juha Koskelo ja Jari Haverinen) 2.00,01  – 1991

1000 m viesti maajoukkue Suomi 2.06,36  PM-35  – 1995

1000m viesti puolustusvoimat UrhK/ Hämeen Ratsujääkäripataljoona 1.55,18  PV-1985

5000 m kävely Anssi Poikolainen Harjun Urheilijat-82 23.15,59 SM-17 1996

10 000 m kävely Jari Vatanen Joensuun Kataja 46.00,0 SM-35 – 1992

10 km tiekävely Pauli Pirjeta Lapinlahden Veto Pm-1984

20 km tiekävely Massimo Quiriconi Italia ? CICM-1990

3 x  5000 m viesti Raision Ryhti 1.10,78 SM-2004

Naiset:

100 m Helinä Marjamaa Kauhajoen Karhu 11,37 SM-1984

200 m Helinä Marjamaa   23,15 SM-1984

400 m Eila Räsänen Tampereen Pyrintö  54,44 SM-2010

800 m Mari Järvenpää Kokkolan Veikot 2.06,79 SM-2010

1500 m Irene Marttila Oulun Pyrintö 4.16,88 SM-1984

3000 m Tuija Toivonen Riihimäenm Kisko 9.09,86 SM-1984

5000 m Sandra Eriksson IF Nykarleby 10.05,03 SM-2010

Maraton Maire Kukkonen Sotkamon Jymy 2.52,51 Pm-1993

3000 m esteet Sandra Eriksson 10.05,02 SM-2010

100 m aidat Ida Aidanpää Aavasaksan Urheilijat 13,62 SM-2010

Korkeus Niina Ranta Turun Urheiluliitto 188 SM-1984

Seiväs Minna Nikkanen Someron Esa 440 SM-2010

Pituus Katriem Maenhout Belgia  619 CISM-1990

Kolmiloikka Elina Torro Lappeenrannan U-M 13,30 SM-2010

Kuula Asta Hovi Ruotsinpyhtään Kisailijat 16,18 SM-1984

Kiekko Ulla Lundholm Viipurin Urheilijat 63,14 SM-1984

Keihäs Sanni Utriainen  Nokian Urheilijat 56,29 SM-2010

Keihäs vanhamalli Tiina Lillak Esbo IF 67,32 UKK-1983

Seitsenottelu Niina Kelo Keski-Uusimaan yleisurheilu  5719 SM-2010

4 x 100 m  Mikkelin Kilpa-Veljet 46,21 SM 2004

4 x 400 m Lappeenrannan U-M  3.44,41 SM-2004

4 x 800 m Kokkolan Veikot 8.50,05  SM-2004

1000 m viesti  Sotkamon Jymy (Riitta Kärkkäinen, Mervi Niskanen, Anu pesonen ja Mervi Heikkinen) 2.36,8    1991

5000 m kävely Sirkka Oikarinen Jokelan Kisa 23.38,03   SM-1984

10 km tiekävely    Anne Halkivaha oripään Visa 51,22 SM-2010

3 x 3000 m viesti kauhavan Wisa 44.13,85   SM-2004

Tulokset vuodesta 1981 alkaen ja ne koonnut Kunto Viiru Kajaanista. CISM tarkitaa sotilaitten MM-kisoja, UKK Urho Kalevan Kisoja ja SM-kisat Suomen mestaruuskilpailuja. Vuosiluku ilmenee lyhenteiden perässä.

***

EDIT

Kajaanin kentällä on pidetty kahdet Kahdet Kalevan kisat, viestijuoksun SM-kisat, paljon nuorten ja veteraanien SM-tason arvokisoja, mutta loppuuko ne nyt Kajaanista ja Kainuusta kokonaan. Kainuun muiden kuntien kentät eivät taida kattaa SM-tason kisojen sääntöjä.

ERKKI äimistelee.fi

@erkki kovalainen – hämeenkyrö