Kommmentti ja näkökulma: Naisten viestissä ampumahiihdon maailman cupissa osuuksilla väärä järjestys

VAIN OMA NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI
MITÄ JÄRKEÄ OLI HIIHTÄÄ AMPUMAHIIHDON MAAILMAN CUPIN NAISTEN VIESTISSÄ SUOMEN TÄLLÄ HIIHTOJÄRJESTYKSELLÄ – TÄMÄ ON KUITENKIN KILPAURHEILUA !

Ihmettelin jo ennen ampumahiihdon maailman cupin naisten viestijoukkueen järjestystä Itävallassa kotiväelle : mitä hittoa!

Toisen osuuden jälkeen sanoin, että maaliin asti ei tulla nyt suksilla. Urheilussa pitäisi pyrkiä aina parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tällä tasolla, vaikka ennakon mukaan tässä ei olisi mitaleista taisteltu, mutta hyvään kympin sakkkiin olisi onnistuessaan ollut kaikki mahdollisuudet näillä tuulilla.

Suomen tie liputettiin ulos Venla Lehtosen kolmannella osuudella, ja vielä kehtasi YLEn kommnentaattori Perunka sanoa: ”hyvä että Kaisa saa säästellä itseään”, vaikka vähän ennen vielä yritettiin stempata Suomelle parempaa sijoitusta.

Kuvassa Kaisa Mäkäräinen Ylen lähetyksessä

Jossittelua, ja ei tiedä mikä olisi ollut lopputulos, jos Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen olisi ollut kahdella ensimmäisellä osuudella, parhaita ei pidä yleensä uhrata kärkeen viesteissä, mutta Suomen muiden tason tietäen tämä olisi ollut ainoa oikea ratkaisu!!

Viesti olisi voinut lähteä kulkemaan alusta hyvin, ja huono aloitusosuus vaikuttaa jo henkisesti muiden jatkossa yrittämiseen ja mielialaan. Vain minun ajatuksella – hyvällä Marin ja Kaisan aloituksella olisi voitu tulla maaliin asti hyvinkin, ja sijoitus olisi ollut parempi.

Nyt on lisäksi suuri vaara olemassa, että Suomen Olympiakomitea ei edes esitä viestijoukkueita naisiin olympialaisiin, ja vain kaksi naista päsee sinne Suomesta kilpailemaan.

Oliko tämä viestijärjestys vain valmentajien päätös [ok], mutta jos urheilijat ovat tässä päätöksessä olleet – niin harakoille on ammuttu!

Kuvassa ampumahiihdon päävalmentaja Antti Leppävuori

***

Pointit:

– halusivatko urheilijat hiihtää itse tällä järjestyksellä, vai oliko se valmentajien päätös?
– mietittiinkö jo etukäteen, että Kaisan ei tarvitse hiihtää osuuttaan säästellen? [epäurheilijamaista käytöstä muita urheiljoita kohtaan, jos näin olisi ajateltu, en kuitenkaan usko siihen]
– tuo 6 km rykäisy ei vaikuta mitään huippu-urheilijan valmistautumiseen tuleviin kisoihin, on vain hyvää harjoitusta ohessa!
– olisiko lopputulos ollut parempi erilaisella järjestyksellä, jos alku olisi lähtenyt viestissä  paremmin?
– Toivaista ja Lehtosta on kuitenkaan tästä turha syyttää henkilökohtaisesti!

J.K muuten YLEN toimittaja Johannes Oikarinen sanoi lähetyksessä, että olympialaisissa ei jaeta Koreassa maailman cupin pisteitä, vain ainoastaan MM-kisoissa. Sanna-Leena Perunka ei kommentoinut siihen mitään – kuka tietäää vastauksen, luin jostain virallisilta sivuilta, että niitä jaetaan olympialaisissa normaalisti.

 

@ERKKI äimistelee.fi @eekoo-media – biatlhon.fi

Mainokset

Uhkaako rakettimies olympialaisten aatetta Etelä-Korean talviolympialaissa 2018 – sodan uhkaa ja dopingia

Ciltius, altius ja fortius – nopeammin korkeammella ja voimakkaammin/rohkeammalle on olympialiikkeen urheilullinen motto. Nykyään voisi sanoa, että ihmiskunnan luontaisia rajoja dopingin avulla rikkomalla, ja rahan sekä politikoinnin ahneudella ei ole rajoja!

Pohjois-Korean päämies Kim Jong -un on häärinnyt olympialaisten lähellä rakettien uhkailullaan ja niitä kokeilemalla. Onko se vain unta, – vai totta?

Kimin ilmeisesti päätukikohdasta Pohjois-Korean Pjongjangista on matkaa Eteleä-Korean talviolympialaisten piiopaikkaan Pyeongchangiin navigaattorin mukaan linnun tietä 293 kilometriä, alta sama kuin Kajaanista Jyväskylään ja Pieksämälle.

Pohjois-Korean rajalle on olympialaisten kisapaikasta sama matka kuin Kajaanista Iisalmeen. Rakettimies ilotulitteineen ympärillä häärii!

****
Korean talviolympialaisssa on paljon uhkia ilmassa

Venäjä on pantu boikottiin epäilyjen valtionjohtoisten dopigin järjestelyjen vuoksi. Venäläiset puhtaiksi epäillyt urheilijat saavat osallistua ilman isänmaallisuutta. Eihän tämäkään ole sitä urheilun ja kansallismielisyyden kuvaa. Mitä ovat sinne mahdollisesti osallistuvat urheilijat ilman venäläisyyttä – vanhat Suomen korpikommunistit äimistelisivät täta haudoissaan. Venäjälläkin on puhtaita urheilijoita olemassa varmasti, ja tämä heidän kieltäminen kokonaan Venäjän lipun alla on kyllä väärin.

Putin on ilmeisesti luvannut näin vapaasti venäläisten urheilijoden osallistumisen, sillä jalkapallon MM-kisatkin ovat Venäjälla vastapainona polittisessa hirviössä ja boikotissa, ja näkyykö ne edes YLeltä?

YLEN uutisten 7.12.2017 mukaan Yhdysvaltojen YK-lähettiläs on sanonut, että USA harkitsee Korean olympialaisiin osallistumista urheilijoiden turvallisuuden vuoksi. Kaikki on kuitenkin Trumpin päätettävissä, että lähteekö jenkkien urheilijat kisoihin. Trumpiin kuitenkin luotetaan, että hän tekee päätöksen ja luottaa siinä urheilijoiden turvaan.

Olympialaisten järjestäjät ovat sanoneet, että Pohjois-Koreasta ei kisoille uhkaa, mutta sotaharjoitukisa ympärillä kuitenkin häärätään…

Norjalaiset maastohiihtäjät ovat myös äimistelleet Astrid Jacopcenin johdolla, että uskaltaako Koreassa hiihtää, ja samoilla aatoksilla ovat olleet myös Heidi Weng ja Caspercen Falla. Itävallasta ja Ranskastakin myös kuullut samanlaisia tuulia länsirintamalta.

Olypialaisten televiso-oikeudet omistama Discovery yhdessä Eurosportin ja DNA kanssa Suomeen on imoittanut Iltalehden 8.12.2017 artikkelin mukaan, että lähetyksistä heillä piuhat poikki mahdolisesti heti vuoden 2018 alusta. Ohjelmaa verkkohin levittävä DNA on sanonut, että Dicovery on nostamassa liikaa hintojaan, ja ei ole varaa sitä maksaa. Tästä kärsisi ennen kaikkea olympialsiten jääkiekkolähetykset Suomeen, sillä heillä on siihen yksinoikeus, ja itse Teemu Selänne on sinne palkattu kommentaattorikisi. Hiihtolajit kuitenkin tullenee siinä ohessa Ylen kautta, jos ei livenä, niin ainakin heti pikapuoliin. Oma ihmeensä on tuo vuoraokaudenkin aikaero Koreasta Suomeen lähetyksien kannalta.

Tuo aikaero Suomen ja Korean välillä tekee jo omat temppunsa suomalaisten katsottavuuden kannalta. Koreassa kisailtaan iltämyöhällä ja Suomessa ne näkyy aikaisin aamulla.

****

Kuka muistaa nämä olympialaisten boikotoinnit vielä?

– Moskovan kesäolympialaissa 1980 peräti 47 maata jätti kisat väliin, syynä Neuvostoliiton osallistuminen Afganistien sisällissotaan.

– Los Angelesin kesäolympialaisissa 1984, oli 14 maasta vastaiskua boikotilla, ilmeisesti juuri tämän USA:n ja muidenkin maiden boikotilla Moskovaan.

– Muncehinin olympialaisissa 1972 oli se musta syskuu ja verilöyly.

Etelä-Koreasta on median tietojen mukaan lähdössä vielä delegaatio Pohjois-Koreaan , että tulisitteko sittenkin mukaan, vaikka ette ole ilmoittautuneet .[tällä ilmeisesti turvattaisiin Pohjois-Korean iskut olympailaisiin, kun omiakin on mukana?]

Kuvakaappaus Ilta-Sanomista 30.8.2017, kun Kim Jong -un myhäilee tyytyväisenä ohjuskokeilun jäljiltä.
Kuva KCNA/reuter

J.K kylmää sotaa ei taida enää olla olemassa, on vain nopean toiminnan joukkoja raketteineen

LÄHDE JA LEHTI : Ilta-Sanomat, ILTALEHTI ja @eekoo-media.fi

Pohois-Korean päämies hymyilee tyytyväisenä ohjuskokeilun jälkeen. Kuva  KCNA/reuter

Kehittyvätkö pitopohjasukset vielä voideltavien suksien tasolle laajalla kelialueella – uutuuksia ja kehitystä on tullut niihin muutaman vuoden sisällä!

Mikä on perinteisen maastohiihdon tulevaisuus: kilpaillaanko ja harrastetaanko sitä zero- skin- vai nanopitopohjilla, vai  perinteisesti voideltuilla suksilla, keksitäänkö vielä joku mullistuttava pitomateriaali ja systeemi, vai hiihdetäänkö vain tasatyönnöllä!

Kenen ehdoilla mennään tulevaisuudessa, suksimerkkien markkinavoimien, vai kuluttajien tai huippu-urheilijoiden ehdoilla? Määräkö suksien valmistajat tulevaisuudessa  hiihdon suunnan, miten se  muuttuu!

Kaverini, entinen kilpaurheilija soitteli sunnuntaina Kajaanista ja valitti, että hänen uudenkarheat pitopohjakarvasukset eivät olleet toimineet nollan räntäkelissä. Jäätä ja lunta oli paakkuntunut suksien pohjaan ja luistokaan ei ollut hänen mielestään hyvä. En osannut sanoa niistä mitään, tarkemmin näkemättä hänen suksiaan. Onko sukset hänelle sopivan jäykkyiset, vai eikö keli ollut yhtään sopiva, vai oliko odotukset hänellä liian hyvät entisenä urheilijana suksien ominaisuuksista?  Olisiko suksissa liian karheat vai niukat karvat! Suksimerkin ja hintaluokan tiedän, mutta sitä ei tässä mainita.

Pitopohjasuksia oli jo 80-luvulla, mutta niiden kehittely pysähtyi ilmeisesti luisteluhiihdon tullessa muotiin. Mieleen muistuu Kuusiston never wax ja Karhun Multigrade, joissa oli synteettinen erilainen pitomateriaali suksen keskellä. Pysähtyykö nyt pitopohjasuksen kehitys, tasatyönnön tullessa suosioon perinteisessä hiihdossa?

Äimistelin jo tänne 19.1.2015 pitopohjasuksista : ” Pitopohjasukset – hiihdon surma vai pelastus”

Silloin oli tämä pitopohjasuksi- buumi jatkumassa kuumimmillaan muutaman vuoden alun ajälkeen, mutta nyt ovat taas maahantuojien ja tehtaitten julkaisujen mukaan pitopohjat perinteiseen hiihtoon kehittyneet siitä valtavasti. Silloin kohta kolme vuotta olivat nämä karvapohjat juuri tulossa suosioon, ja nyt niitä on fiksattu paremmin luistavaksi, ja zero-pitopohjista on nyt valmistettu parempia kilpamalleja. Rukalla maailman cupissa hiihtivät niillä huiput kilpaa ongelmakeleissä, mutta taas viikkoa myöhemmin Lillehammerissa käytettiin voideltavia suksia.

Kaikilta tunnetuilta suksien valmistajilla löytyy nyt pitopohjasuksia,  zero-, skin- ja nanopohjilla. Karvapohjiin voi vaihtaa karvat kulumisen jälkeen, ja lisäksi on tarjolla erilaisia karvoja eilaisiin keliolosuhteisiin nähden.

Kuvakaappaus Ylen lähetyksestä Rukalta, jossa norjalaisen voittajan pitopohjasukset vilahtavat  kuvassa

Pitopohjasukset voidaan jakaa pito-systeeminsä mukaan seuraavasti:

  • Zero – mekaanisesti käsitelty erilainen   pitoalue suksen keskellä erivärisenä
  • Skin – pitoalue pitokarvalla suksen keskellä
  • Nano-grip – pitoalue tavallaan koko suksea ilman erillistä muutosta suksen keskellä. Tämä on jäämässä pois näiden zerojen ja karvapohjien sijasta
  •  Optigrip – tavallaan välimalli kemiallisen mekaanisen pidon välillä. Karhu käyttää tätä systeemiä suksissaan
  • suomupohjat tai vastaavat – pitoalue jyrsitty suksen pohjiin erilaisilla kuvioilla. Metsäsuksissa näitä vielä varmaan käytetään, ja aivan pienten lasten suksissa
  • itsekarhennus: hiihtäjät voivat karhentaa itse normaalit voideltavat suksensa keskeltä, ja tehdä niistä pitopohjasukset
  • karvojen lisääminen voideltaviin suksiin: jostain luin,että joku tarjoaa palvelunaan vanhojen voideltavien suksien karvoitusta niihin lisäämällä

****

Eri suksimerkkien tarjontaa pitopohjasuksissa

Tässä on eri suksimerkeistä puolueeton suppea esittely, mitä ne valmistavat nykyään pitopohjissa kuluttajien käytettäväksi ja myyntiin. Monilla merkeillä on vielä näistä enemmän eritasoisia ja -hintaisia malleja tarjolla, mitä tässä on nyt esillä, ja vanhoja muutaman vuoden takaisia mallejakin näkyy olevan vielä ketjuilla ja urheiluliikkeillä asiakkailleen tarjolla.

Hintahaitari vaihtelee niissä laadun ja tarjouksen perusteella 100 eurosta 600 euroon – on mistä valita. Lähinnä tässä on nyt kerrottu suksimerkkien uutuuksista ja mihin pitomalliin suksitehtaat panostavat merkeillään. Suksien ominaisuuksien kehumiset erilaisiin olosuhteisiin on otettu valmistajien, maahantuojien ja niitä myytävien liikkeiden sivuilta.

—-

Atomic: Atomicilla on pitokarvasuksi Atomic Pro Skintec. Maahantuoja lupaa varman pidon ja hyvän luiston kaikissa lumiolosuhteissa. Kuluneet ja pitokykykynsä menettäneet karvat voi vaihtaa. Atomicin mahdollisesta zero-pohjasta ei löydy tietoa. Lisäksi tätä Pro mallia ladukkampi versio on Sprot Pro Skintec

Kuvassa Atomicin Pro Skintec-karvapitopohja
Fischerin Twin Skin Race

Fischer: Fischer Twin Skin Carbon [uutuus], Race ja Pro sukset.  Pito perustuu olaksen molemmin puoleen sijoitettuhin teflon päällysteisiin mohair-nousukarvoihin. Nousukarvat pito-alueen etuosassa ovat syvemmällä, joka parantaa hiihtoa uudistuksen jälkeen liun aikana.  Sukset ovat ihanteelliset ja helppohoitoiset kaikkiin vallitseviin olosuhteisiin.  Fischerin zeropohjaa-kilpamallia RCS Zero on käytetty menestyksekkäästi kilpailuissa ongelmakeleillä.

Rossignol:   Rossignolilta löytyy karvapohjamallisto R-Skin nimellä, ja sillä on ainakin laadukas R-Skin Race malli, jossa karva ei liian karhean agressiivinen, ja suksi siksi on miellyttävä hiihtää. Zeroa vastaava malli on Rossignolilla aktiivihiihtäjille tarkoitettu Zymax R-Grip ja X-IUM WCS R-Grip. Huolettomia hiihtokelejä tarjoo nämä, mutta pitoalue karhennetaan niissä kelien mukaan ja ja jäänestoa pintaan.

Rossignolin Skin pitokarvaa
Rossignolin R-Grip pitoa

Salomon:   Salomonilla on uutuusmallit Salomon S/Race Skin Classic ja lisäksi edullisempi malli RC Skin. Nämä tulleet entisen Aero-sarjan tilalle. Nämä ovat tarkoitettu valmistajan ja maahantuojan sivujen mukaan aloittelijoillle,hyville hiihtäjille, harjoittelijoille

Kuvassa Salomonin pitokarvaa

ja kilpahiihtäjille. Antavat hyvän liun. Matti Heikkinen on hiihtänyt pitopohjasuksilla kilpaa perinteistä, mutta mistään en löydä tietoa Salomonin zeroa-vastaavasta mallista, käyttääkö Salomonin tallin kilpahiihtäjät itse keskeltä karhennettua pohjaa!

 

 

Madshus:    Madshusilta löytyy vielä zero-pohjaa ja karvapitoa. Madshusin Ultrasonic classis Zero sarjan sukset ovat hyviä hinta-laatusuhdeessa perinteisen tyylin kuntohiihtäjille, ja jopa kilpahiihtäjien tarpeeseen

Madshusin karvapitoa

nollakelistä kylmemmälle kelille. Madshusin TerraSonic Intellegrip suksissa on pitoalue pölyeteenistä ja mohairista valmistettua nosukarvaa, joka takaa hyvän pidon luiston kärsimättä. Lisäksi Madshusilla näyttää olevan vielä uusi Madshus Carbon classic pitokarvasuksi, jossa integroidut  mohair-pitokarvan ja nylonin yhdistelmä ehkäisee suksen jäätymiseltä. Suksessa on nano-pohja luistoalueilla.

Madshusin zero-pohjaa 

One Way:   One Waylla on kilpatason malli zero-pohjalla One Way Premio Classic 10 zero, ja karvapohjalla One Way Grip ”karva”. Zeroa mainostetaan omiaan vaikeisiin

One Wayn OW Grip

olosuhteisiin, ja karvapohjan pitäisi luistaa ja pitää erinomaisen hyvin kelillä kuin kelillä, ja sillä voi hiihtää pakkasellakin.

 

 

 

Peltonen:  Peltoselta löytyy pitokarvaa ainakin neljää mallia vaatimus- ja hintatason mukaan: Peltonen SkinPro, Infra X, SkinTrack ja Skin Race Stiff. SkinProlle luvataan voideltavia suksia vastaava luisto myös alamäessä ja tasa työnnössä. Infra X on uusi kilpa-ja aktiivihiihtäjän suksi, jossa on ohuempi ja lyhempi karva luiston parantuessa. Peltosella

Peltosen SkiPro pitokarvaa suksien pohjissa

on lisäksi zero-pohjalla Acadia Zero Classic, ja nano-pohjalla Nanogrip Facile 3.0. Peltosen tämä nano-pohja pitäisi olla parannettu versio, ja toimii parhaiten kun voitelu on vaikeata.

 

 

 

KARHU:    Kiteen suksitehtaalla valmistetuilla Karhuillla on nanogrip- pohjallla perinteisen  Karhu Optgrip-sarjan suksia . Uututena heillä on Optigrip 3.0 pinnoite, joka on entisiä versioita liukkaampi, ja toimivat hyvin myös kuivassa lumessa. Tämä Karhun nano-Optigrip on jonkinlainen kemiallisen ja mekaanisen pidon välimuoto, ja nähdäkseni Karhulla ei varsinaista zero-pitopohjamallistoa ole.  Lisäksi Karhulla on karvapohjapitosuksen mallistossa Karhu Bear Skin malli, joka on tarkoitettu vaativalle kuntohiihtäjälle ja sen käyttöalue on laaja. Noissa Optirip-malleissa ei pitäisi suksen jäykkyyden hiihtäjän painoon nähde olla niin tarkaa kuin zero- ja karvapohjilla.

Karhun  pitopohjaa

YOKO:     Kiteen suksitehtaalla valmistettavalla Yokolla löytyy perinteiseen nano-grip pohjalla malli YOKO YXC Optigrip 3.0 classic, joka vastannee lähinnä samalla tehtaalla valmistettavaa Karhun vastaavaa malllia. Pitävät ja liukuvat hyvin uuden erityisen pinnoitteen ansiosta. Zero- ja skin-karvapohjamallia ei tietääkseni ole Yokon mallistossa ollenkaan.

Jävinen :  Perinteinen maineikas Järvisen suksi meni konkurssiin kesällä, ja se valmistutti suksiaan myös Kiteellä. Vielä jotkut liikkeet näyttävät kauppaavan Järvisen Optigrip Carbon 57 pitopohjasuksea.

***

Vertailua enemmän zeron ja skinin kesken, kuin erimerkkien

Ei ehkä kannata vertailla keskenään erimerkkisten suksien ominaisuuksia toimivuudeltaan keskenään. Varmaan löytyy hyvät pitopohjat hiihtäjille, jos jäykkyys ja malli on sopiva hiihtäjän, painoon , suksen laatuun ,vaatimuksiin ja odotuksiin nähden.

Eenemmän kannattaa miettiä eroja erilaisten pitomallien [zero, skin ja nano] keskenään. Haluaako hiihdon harrastaja ja kilpailija nopean liukkaan vähemmän pitävän suksen, vai haluaako hiihtää pitävämällä suksella! Mikä ontässä kompromissi.

Toisaalta ei ehkä kannata kaikessa matkia huippu-urheilijoitakaan – tallihiihtäjillä voi olla tarjolla kymmenen paria pitopohjasuksia urheilijalle erilaisiin keliolosuhteisiin ja erilaisilla jäykkyyksillä hiihtolaustaan nähden.

Mihin haluaa suksein valmistjat panostaa arvostuksessaan tulevaisuudessa, edetäänkö markinavoimien myynnin, suksien kehityksen , kuluttajien tai huippu-urheilijoiden ehdoilla. Vaikuttaako suksien markkinointi ja valmistus kulutustottumuksiin ja hiihtämiseen tulevaisuudessa. Olkiko koko perinteisen pitopohjasuksen uudelleen tulo vain markkinointi kikkaa aluksi, mutta sitten oli kilpailun vuoksi pakko jatkossa jotain keksiä.

Mitä sanoo voidevalmistajat tästä suuntauksesta.

Kuhan tulisi edes eteläiseen Suomeen ensiksi  luonnon lunta hiihtämiseen  asti, luonnon olosuhteissa metsälenkeillä!

Korean olympialaisten tiukka aikataulu ”helpottaa” nyt maastohiihdon naisten viestiin valintoja – ampumahiihtäjät eivät taida ehtiä apuun!

Kilpaileeko Mari Laukkanen kolmena päivänä peräkkäin Etelä-Korean olympialaisissa!

Kaisa Mäkäräinen keskittynee täysin omaan lajiinsa!

Lukekaapa olympialaisten 2018 kisaohjelma tarkkaan: saako, pystyykö, jaksaako ja annetaanko Marin urakoida kolmena päivänä peräkkäin kahdessa lajissa olympialaisissa?

Villeimmät ajatukset ovat jopa leijuneet ilmassa ilman patruunoita, että molemmat ampumahiihtäjät Kaisa Mäkäräinen ja  Mari Laukkanen edustaisivat Suomea olympialaissa 2018 maastohiihdossa parisprintissä vapaalla, ja toisivat kultaa Suomelle

Viimen talven Lahden MM-hiihtojen osalta käytiin runsaasti kommentteja, olisiko ampumahiihtäjät  Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen pitänyt valita maastohiihdon naisten 4 x 5 km viestiin vapaille osuuksille.

Naisten viestijoukkue saavutti pronssia Lahdessa, joukkueella Aino-Kaisa Saarinen, Kerrtu Niskanen, Laura Mononen ja Krista Pärmäkoski. Vieläkin monet äimistelee, että pronssi olisi vaihtunut hopeaan, jos ampumahiihtäjät Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen, tai edes toinen näistä ampumahiihtäjistä olisi ollut mukana viestin vapailla osuuksilla.

Maastohiihdon päävalmentajalalla Reijo Jylhällä lienee pähkäiltävää olympialaisten  naisten viestin joukkueen valinnassa, vaikka ampumahiihtäjät eivät siihen nyt olisi tyrkyllä tiukan ohjelman vuoksi

Kaisa Mäkäräinen voitti kultaa maastohiihdon SM-kisoissa 5 km vapaalla, ja hopeata 30km. Mari Laukkanen sijoittui neljänneksi vapaan 5 km sm-kisassa.

Silloin aikaisemmin talvella ampumahiihtofanit ja media toivoivat Laukkasta ja Mäkäräistä maastohiihdon MM-kisoihin Lahteen – miten käy nyt Koreassa päällekkäisyyksien vuoksi, sillä varmaan menestys omassa lajissaan katsotaan ampumahiihtäjille tärkeämmäksi. Urheilijoiden  liitoilla [ampumahiihto ja maastohiihto] on myös omat päätökset asiasta. Suomen Olympiakomitealle varmaan lienee aivan sama,  mistä ne mitalit  maallemme olympialaisissa ropisee!

Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen nimettiin Lahden maastohiihdon MM-kisoihin 2017. Mari Laukkanen oli vapaan sprintissä paras suomalainen hyvällä sijalla kahdeksas, ja Mäkäräinen ei hiihtänyt yhtään matkaa Lahdessa – vapaa 30 km olisi ollut ilmeisesti tarjolla. Lisäksi oli keskustelua valinnoista ja näytöistä ennen Lahden kisoja maasto- ja ampumahiihtäjien välillä.

Mäkäräinen ei tyytynyt vain  ilmeisesti ”tarjottuun” 30 km vapaaseen Lahdessa,  kun ei tullut varmuuttaa maastohiihdon taholta viestipaikasta, niin hän valitsi samoin aikoihin kilpailtujen ampumahiihdon maailman cupin Etelelä-Koreassa olympialaisten maisemissa.

Nyt näyttää jo keskusteluja virinneen Korean olympilaisten naisten  maastohiihdon naisten viestijoukkueen valinnoista, Rukan maastohiihdon maailman cupin ja ampumahiihdon MC-Östersundin avauksen tuloksien johdosta. Östersundissa normaalimatkalla Kaisa Mäkäräinen esitti toiseksi parasta hiihtovauhtia, ja Mari Laukkaselta myös hyvää hiihtovauhtia hänelle ei ehkä sopivalla matkalla.

Ainakin asiantuntijat Jari Isometsä, Toni Roponen ja Sami Jauhojärvi ovat jo eri medioissa ainakin kommentoineet alkutalven tuloksia, ja kaikki kilpailut ovat tavallaan jo näyttöjä. Roponen ja Isometsä ovat olleet jo huolissaan Kerttu Niskasen kunnosta.

Tosilla naisilla ei näytä vielä kulkevan maastohiihdossa, ja taas Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen ovat jo esittäneet kovaa hiihtovauhtia. Mari Laukkanen voitti ylivoimaisesti Anne Kyllöstä Suomen cupin vapaan sprintissä Vuokatissa.

Lisäksi Östersudin ampumahiihdon sekaviesti vielä sotki tai helpotti Korean olympialaisten viestivalintoja ampuma- ja maastohiihdon välillä. Östersundissa suomen ah-joukkue Mari Laukkanen, Kaisa Mäkäräinen Tero Seppälä ja Tuomas Grönman sijoittuivat kahdeksanneksi, ja se on ollut kiritteerinä sekajoukkueen valitsemiseksi Korena olympialaisiin.

Ampumahiihdon sekaviesti sattuu Koreassa maastohiihdon naisten vapaan parisprinttiä edeltävälle päivälle. Naisten maastohiihdon viesti sattuu lisäksi samalle päivälle, kuin ampumahiihdon naisten yhteislähtö – ja siitä on kaksi välipäivää tuohon sekaviestiin ampumahiihdossa.

Mari  Laukkaselle näytäisi urakointia riittävän Korean olympialaisissa 2018

Tiukalta näyttää ampumahiihtäjien apu ainakin naisten  maastohihdon viestiin, mutta Mari Laukkasta voisi vielä haaveilla maastohiihdon parisprintiin, johon joukkueeseen hän varmaan kuuluisi. Ketä ampumahiihtäjiä sitten hiihtäisi edellisellä päivällä sekaviestissä? Ja että ei siinä kaikki, niin naisten ampumahiihdon viesti on maastohiihdon parisprintin jälkeisenä päivänä.

Lisäksi olympialaissa ampumahiihdossa jaetaan myös niitä tärkeitä maailman cupin pisteitä, siis olympialaiset toimii maailman cupin yhtenä osakilpailuna.

Villeimmät ajatukset ovat jopa olleet, että molemmat ampumahiihtäjät Kaisa Mäkäräinen ja Mari Laukkanen edustaisivat Suomea maastohiihdon parisprintissä  olympialaisissa 2018, ha toisivat kultaa Suomelle!

***

Etelä-Korean olympialaisten 9.2. – 25.2.2018 kisaohjelma Pyegnchangissa naisten maastohiihdon ja naisten ampumahiihdon osalta:

  • Lauantaina 3. kisapäivä 10.2. – naiset maastohiihto yhdistelmäkilpailu 7,5 km p +7,5 km vapaalla, ja samana päivänä myös naisten ampumahiihdon pikamatka, mutta nämä eivät vaikuta keskeisiin valintoihin
  • Maanantaina 5. kisapäivä 12.2.-  naisten ampumahiihdon takaa-ajo
  •  Tiistaina 6. kisapäivä 13.2. – naisten sprintti perinteisellä
  • Keskiviiikkona 7. kisapäivä 14.2. -naisten ampumahiihdon normaalimatka 15 km
  • Torstaina  8. kisapäivä 15.2. – naiset väliaikalähtönä 10 km vapaalla

Siten alkaa jo tulla tiukkaa ohjelmaa naisten ampumahiihtäjien ja maastohiihtäjien kesken aikatauluissa:

  • Lauantaina 10. kisapäivä 17.2. – maastohiihdon naisten viesti 4 x  5 km, kaksi ensimmäistä osuutta perinteisellä ja kaksi viimeistä vapaalla. Samana päivänä ampumahiihdon naisten yhteislähtö 12,5 km. Ampumahiihtäjät näin ovat pois sulettu naisten maastohiihdon viestistä vapailta osuuksilta! [jos ei aivan mullistavaa tapahdu]
  • Tiistaina 13. kisapäivä 20.2. – ampumahiihdon sekaviesti 2 x 6 km naiset, ja 2 x 7,5 km miehet
  • Keskiviikkona 14. kisapäivä 21.2. – naisten maastohiihdon parisprintti vapaalla. Hiihtääkö Mari Laukkanen edellisenä päivänä ampumahiihdon sekaviestissä ja mahdolisesti heti perään seuraavana päivänä  maastohiihdon vapaan parisprinttiä, ja sitten naisten ampumahiihdon viestissä kolmantena päivänä peräkkäin. Tähän sekaviestiin valittaneen joukkue Suomesta.
  • Torstaina 15. kisapäivä 22.2. – ampumahiihdon naisten viesti. Mari Laukkasella tulisi kolme kisaa peräkkäin! Parisprintti on monine  osuuksineen raskas kilpailu!
  • Sunnuntaina  18.kisapäivä 25.2.- naisten maastohiihto 30 km perinteisellä
Kaisa Mäkäräinen keskittyy varmaan täysin vain ampumahiihtoon Korean olympialaisissa

***

Kahdeksalla naishiihtäjälla ainakin olisi mahdollisuudet olympialaisten naisten viestijoukkueeseen

Tällä hetkellä näyttäisi ainakin siltä, että seuraavilla kahdeksalla urheilijalla on mahdollisuudet päästä kuntonsa vuoksi Korean olympialaisten naisten viestijoukkueeseen: Kerttu Niskanen, Krista Pärmäkoski, Laura Mononen, Aino-Kaisa Saarinen, Riitta-Liisa Ropoenen, Aanne Kyllönen. Mari Laukkanen ja Kaisa Mäkäräinen.

Hiihtoliiton päävalmentajalle Reijo Jylhälle tullenee kuitenkin pähkäiltävää tähän naisten viestin joukkueen[himoittuun paikkaan ja mahdolliseen mitaliin] valintaan, jo ilman ampumahiihtäjien siitä edolla jo poisi oloa.

Näyttäisi siltä, että maastohiihdon naisten sprintissä on mahdollisuudet mitaleille, mutta ampumahiihdon sekaviestissä ja naisten viestissä ei, mutta hyvään sijoitukseen kyllä. Päästääkö ampumahiihdon johto Maria sprinttiin?

Neuvotteluja varmaan käydään hiihtoliiton päävalmentajan Reijo Jylhän ja ampumahiihdon päävalmentajan Antti leppävuoren välillä. Olympiakomitealle on myös oma roolinsa, ja sille varmaan tärkeintä on vain mitalien määrä  olympialaisissa, tulipa ne lajista kuin lajista.

Antti Leppävuorella miettimistä, annetaanko Mari Laukkanen lainaan Koreassa maastohiihdon puolelle

Ampumahiihto on Euroopassa  suositumpi laji kuin maastohiihto, mutta Suomessa vielä ehkä  maastohiihto menee arvostuksessa ampumahiihdon edelle.

J.K  tosiaan samalle päivälle 17.2.2018 sattuu naisten maastohiihdon viesti ja ampumahiihdon yhteislähtö: mitä jos Mari Laukkanen on hirmukunnossa maastohiihtäjiin nähden ja ammunta takkunut – kuka antaisi luvan….haluaisiko Laukkanen olla maastohiihdon viestissä itse mukana…

Kaisa Mäkäräinen keskittyy varmaan täysin omaan lajiinsa ampumahiihtoon, olipa tilanne mikä tahansa. Maaiilman cupin pisteitähän jaetaan ampumahiihdon osalt amyös olympialaisissa.

MM-kisoja on maastohiihdossa ja ampumahiihdossa kohta liiankin tiheään, mutta olympialaiset ovat vain kerran neljässä vuodessa.

Olympialaisiin on tosin vielä aikaa, ja vaikka mitä voi sattua urheilijoiden kunnon, terveydentilan ja loukkaantumisien osalta.

Oma mielipiteeni on, että jos ammunta takkuaa tai on epävarmaa ampumahiihdon osalta urheilijalle, niin kannattaa mennä [jos lupa liitoilta] näihin maastohiihdon viesteihin ja sprinnteihin – varmistaakseen Suomelle mahdollisimman hyvän tuloksen ja mitalin.

Erilaisia fluorien raaka-aineita tullaan kieltämään suksien voitelussa arvokisoissa – saako kilpailija kohta doping-tuomion väärästä voitelusta!

Fluoripitoiset suksivoiteet ollaan osittain kieltämässä, ja tutkitaanko niiden pitoisuuksia suksien pohjasta kohta suurennuslasilla. Pohjein uritus ja kuvitus noussee suurempaan arvoon tulevaisuudessa. Kuvassa punainen yksinkertainen suksen urituslaite
Luomuporkkanaa vain pidoksi

Näin unta tai kuulin huhua,  Rukalla olisi keskusteltu maailman cupin aikoihin, että tulevaisuudessa ollaan kieltämässsä erilaisten fluorien raaka-aineiden käyttöä suksivoiteissa ainakin arvokisoissa.

Erilaisia laitteita ja mittareita kehitellään, joilla kilpailuun lähtevän hiihtäjän sukset pohjat tarkistetaan ennen lähtöä, ja kilpailija estetään näin liika- fluoripitoisilla suksilla starttaamasta kilpailuun. Toinen mahdollisuus on tietenkin, että maaliin tulon jälkeen tehdään tarkistus, ja urheilija saa tästä kahden vuoden doping-tuomion.

Muistaakseni voidevalmistaja Rexillä oli jo aikoinaan sininen ultravalo- lamppu, jolla näki suksien pohjista voideen imeytymisen, miten tasasesti se on levinnyt suksien pohjiin. Vai riittääkö pelkkä jollakin rätillä pyyhkäisy suksien pohjien puhtauksien todistamiseksi, ja varmuuden vuoksi järjestäjät putsaavat kovilla voiteenpoistonesteillä urheilijoiden sukset puhtaaksi ennen lähtöä.

Hiihtäjän sauvojen pituudet tarkistetaan perinteisen hiihdossa, ja lisäksi suksien pohjien voiteet, ja ovatko lisäksi liian tiukkoja nuo nykyisten hiihtäjien trikoot, että ilman vastus on vauhdissa liian vähäinen! Lisäksi on vielä nuo veritestit, että veri ei ole liian sankkaa puuroa hemoglobiinin arvoiltaan.

Fluorivoiteita suksien luistoon alkoi tulla julkiseen tietoon ja kauppoihin joskus 80- luvun lopulla, miten kauan lienee ennen tätä tämä salainen ase ollut huippujen käytössä, mutta sitten siitä haluttiin tehdä bisnestä myös tavallisten tallaajien osalta. Sitten tuli vielä lisäksi nämä fluorit pitopurkkeihin ja erilaisiin nesteisiin.

Suksien pohjakuvionti ja uritus suksien valinnan ohella nousee vielä suurempaan arvoon tulevaisuudessa, vai kielletäänkö pohjakuviotkin suksien pohjissa.

Mitä sanonee voidefirmat tällaisesta? Kehitelläänkö erilaisia lämpöpatterita ja mekaanisia laitteita suksien luiston parantamiseksi voiteitten sijasta!

Kehitelläänkö uusia korvaavia myrkkyjä tilalle, vai yritetäänkö sekaan ujuttaa vanhoja kielletyjä fluoreja voiteiden sekaan, kun niitä on tonnitolkulla tehtaitten varastossa.

Nyt on ilmeisesti kysymys kilapiluista huippuitasolla, mutta sovelletaanko tätä myös muualle.

Tällaista huhua on vaan liikkeellä, ja onko tämä hyvä asia. Miten tätä valvotaan tavallisissa kansallisissa, koulujen hiihdoissa, laturetkillä ja massahiihdoissa? Kielletäänkö fluoripitoisten voiteitten myynti ja valmistus kokonaan, silloinhan tämä olisi simppelijuttu.

Rukalla jo tosin hiihdettiin perinteistä pitopohjasuksilla kilpaa ilman minkaanlaisia pitovoiteita, siihen päälle vielä fluoriluistot kieltoon, niin tasapuolisemmaksi menee hiihto, jos vielä säännöt muokataan että saa hiihtää vain pitopohjasuksilla perinteistä arvokisoissa.

Mistä testauslaitteet kaikille kouluille ja urheiluseuroille. Miten nämä säännöt pätee Suomessa ja kansainvälisesti keskenään. Sallitaanko prosentteissa joku fluorin määrä voiteissa, niitähän nytkin on myynnissä eri pitoisuuksilla.

Tavallista kodin tiskiainetta suoraan pullosta tulevaisuudessa vain luistoksi

***

Herää kysymys, että kumpaa tässä haetaan: myrkyllisten aineiden postamista, vai urheilijoiden tasavertaistamista kilpailuissa?

Kilpahiihto ja hiihtäminen on tavallaan mennyt kalliiksi ja vaikeaksi  harrastukseksi kalliiden fluorivoiteitten osalta, niiltä jotka maksavat itse voiteensa. Tasapuolistakaan se  ei ole, jos jo jossain lasten koululaishihdoissa ja nuorten kansallisissa toisilla on kalliit fluorivoiteet asiantuntevasti laitettuna suksien pohjissa. Suksia pitää olla vielä monia pareja eri keleille ja tyyleille.

Mennäänkö asiassa väärin päin, ensin pitäisi kieltää kalliit fluorit nuorilta,  eikä ammattihiihtäjiltä ja arvokisoista.

Useamman suksiparin voiteleminen kalliilla fluorilla jo maksaa satoja euroa. Kaupalle ei paljoa jäänyt ainakaan ennen näiden kalliden fluorijauheitten myynnillä -pieniä muutaman kymmenen gramman purkkeja tai nappeja myytiin ulos seurahintaan 500 mk, ja se maksoi 420 – 420 mk urheiluliikkelle. Minkalainen bisnes lienee ollut sitten tämä valmistajille ja tukkumyyjille!

Kalliiksi varmaan tulee voitelu, kun lasketaan nämä ilmaiset voiteet maajoukkue- ja tallihiihtäjille. Jokuhan tehdas, maahantuoja tai hiihtoliitto ne maksaa, ja niiden kustannukset sirtyvät osittain muiden maksettavaksi.

Totta kuitenkin mielestäni olisi ainakin se, että nuorten ja lasten hiihdoissa nämä kalliit fluorivoiteet jopa voisi lailla kieltää, mutta mitä uutta suksivoiteitten valmistajilla sen tilalle. Ennen oli jopa kynttilää vielä 60-luvulla köyhän maalaispojan suksiin koulujen hiihdoissa, ja yksi purkki Vauhdin porkkana riitti pidoksi.

Tavallista puutarhan luomuporkkanaa ilman lisäaineita vaan pidoksi

Kuntoilija jos katsoo tärkeäksi itselleen, että  laskee ja hiihtää muita nopeammin illalla valaistuilla laduilla, niin hankkikoon voiteensa vaikka pimeästä myynnistä.

Totta kuitenkin, että fluoreista on paljon hyötyä kevään laturetkillä ja massahiihdoissa kaikille tasoon katsomatta.

Jos tällainen sääntö on tulossa, niin ketkä ovat tässä voittajia ja taas ketkä häviävät!

Kuvassa Pirkan-hiihdon kärki tulee Hämenkyrön Kyröskoskelle 2016 tasatyöntöä nuoskakelillä, ja varmasti on kaikilla fluorivoiteet suksiensa pohjissa

Terrafamen kaivoksen liikevaihto ei täsmää nikkelin ja sinkin osalta tuotantomääriin ja keskihintoihin verrattaessa – myydäänkö malmeja alennuksella vai keskeneräisinä tuotteina !

Malmien hinnat ilmoitetaan dollareissa, mutta taloustiedoissa liikevaihto euroissa

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on tehnyt lopullisen pesäeron Kainuusta ja Sotkamosta ylimääräisessä yhtiökokouksessaan 23.11.207 Espoossa, ja muuttaa kirjansa Sotkamosta Espooseen. Nimeksi tulee nyt Ahtium Oyj. Tällä ei ole merkitystä nykyisen Terrafamen kaivoksen osalta, sillä se on täysin erillään entisestä pörssi-emoyhtiöstään, mutta kaikki eivät näytä vieläkään sitä tiedostavan.

Kirjoitin jo vuoden alussa 28.4.2017 tänne äimistely-blogiin, ihmetellen Sotkamon Terrafamen kaivoksen nikkelin sekä sinkin keskihinnan ja tuotannon suhteesta ilmoitettuun liikevaihtoon, verrattaessa vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen Q1 osavuosikatsauksen taloustietoja ensimmäisen kolmen kuukauden vuoden 2017 ajalta.

Liikevaihdoksi Terrafame ilmoitti vuoden kolmelta ensimmäiseltä kuukaudelta tammi-maliskuu 41,3 miljoonaa euroa. Nikkelin keskimääräinen hinta on ollut 10 271 US-dollaria tonnilta ja sinkin 2780 US-d/tonni. Nikkeliä on tuotettu 4780 t ja sinkkiä 9791  tonnia. Laskemalla malmien tuotannot keskihinnoilla ja muuttamalla niistä tulevan liikevaihdon dollareista euroiksi = 69 mljoonaa €. Oletettu keskiarvo dollarin ja euron kurssille 1$-0,85€

Erotusta tulee ilmoitetun liikevaihdon ja näin laskemalla [69 – 41] = 28 miljoonaa euroa. Mistä tämä johtunee, onko Terrafamella ollut muuta liikevaihtoa näiden malmien tuotannon lisäksi, vai onko ne myyty pörssihintaa matalammilla hinnoilla?

Eerotus on kuitenkin suuri tämä 28 miljoonaa, ilmoitetun liikevaihdon ja tämän laskennallisen oletetun liikevaihdon erotuksella!

***

Sama suhde nytkin kaivoksen kolmannella vuosineljänneksellä Q3-2017 – 16 miljoonaa alennusta?

Terrafamen kaivos julkaisi osavuosikatsauksensa taloustiedoistaan kolmannelta vuosineljännekseltä heinä-syyskuu Q3, ja sama epäsuhde näyttää olevan edelleen ilmoitetun liikevaihdon ja laskennallisten malmien tuottojen  ja niiden keskihintojen suhteessa.

Liikevaihtoa oli ilmoitettu Q3 – 63,9 miljoonaa euroa, ja siinä hämmästytti jo se, että tällä liikevaihdolla saatiin liikevoittoa näyttämään 42,5 miljoonaa. Tosin se tapahtui näillä keskeneräisten varastojen arvojen [KET] nostamisella noin 55 miljoonalla eurolla.

Edellisessä Q 2 oli varastojen arvo 56 miljoonaa, mutta se nostettiin 111,9 miljoonaan euroon. Ilman tätä varastojen arvojen muutosta, olisi käyttökate ollut -7,9 miljoonaa, mutta se saatiin näyttämään plussalle 47,6 miljoonaa, ja liikevoittoa peräti 42,5 miljoonaa.

Terrafamen Q 3- ilmoitettuja taloustietoja:

  • liikevaihto 63,9 miljoonaa €
  •  nikkeliä tuotettu 5506 tonnia
  •  sinkkiä tuotettu 12 242 tonnia
  • nikkelin keskhinta ollut 10 528 US-dollaria/tonni [kaivoksen ilmoittama ja tarkistamalla pitää paikkansa]
  •  sininkin keskihinta 2963 US-dollaria tonni
  • Dollarin ja euron kurssit: 1$ – 0,85€
  •  lisäksi malmeja on kasattu primäärikasoille yhteensä 4,9 Mt, nikkeliä kasattu 13 192 t, sinkkiä kasattu 25 697, nikkeliä liuotettu 7 197 t, ja sinkkiä liuotettu 13 027 tonnia [en ymmärrä mitä kaikkea nuo tarkoittaa jalostuksen kannalta, mutta joku viisas voisi noistakin arvoista päätellä edellisiin katsauksiin verrattaessa, mitä on minkä verran jalostettu ja myytynä]

Laskemalla ja kertomalla yksinkertaisesti noiden malmien nikkelin ja sinkin tuotannot keskenään malmien keskihinnoilla tuolla kolmen kuukauden ajalta dollareiksi, ja muuttamalla ne dollarin sekä euron keskiarvon kurssiarvolla euroiksi: tulisi liikevaihtoa olla 79,99 miljoonaa euroa.

Terrafame ei erittele tarkemmin liikevaihdon tiedoissaan erikseen nikkelin, sinkin ja muunkaan mahdollisen myynnin tietoja, mutta laskemalla pääsee tähän tulokseen oletetusta liikevaihdosta. Tosin voi tarkemmat laskelmat, löytyä jos ne tilaa erikseen Terrafamen taloustiedoista.

Erotusta kaivoksen ilmoitettuun liikevaihtoon [ 79,9 milj.€-63,9 ]= 16 miljoonaa euroa. Malmeja on siis myyty tämän laskennan mukaa noin 20 % alennuksella edelleen eteenpäin. Terrafamehan teki osaomistus-kumppaninsa rahoittajan ja velkojansa Trafiguran kanssa sopimuksen, että se toimittaa malminsa sille sopimuksen mukaan jatkossa määrättyyn aikaan saakka.

Malmit nikkeli ja sinkki on siis myyty oletettavasti -20% alle pörssihintojen edelleen.

Nikkeliä olisi näin myyty 10 528 US-dollarin sijasta – 20 % 8400 US-dollaria tonnilta, ja nikkeliä 2963 dollarin hinnan -20% alennuksen vuoksi hintaan 2370 US-dollaria/tonni.

***

Mistä nämä erot kaivoksen ilmoitetun liikevaihdon ja laskennallisen eroista voi johtua?

  • Terrafame olisi myynyt tosiaan alennuksella malmejaan, alle pörssihintojen
  • onko lyhenetty Tarafiguran velkaa pörrsihintojen erotuksella, mutta jotenkin kai sekin pitäisi kirjanpidossa ja taseissa näkyä, ja miten se on teknisesti mahdollista
  • onko nuo Terrafamen myymät malmit puolituotetta arvoltaan, ja niistä ei saada täyttä hintaa
  •  onko kaivoksella muuta liikevaihtoa näiden malmien lisäksi
  • onko tässä huomioitu arvonlisäveron osuus, joka yleensä vähennetään myynnistä sekä tuotoista, ja sen jälkeen se on liikevaihtoa – silloin tuo erotus pitäisi paikkaansa [ malmien myynti tapahtuu kuitenkin ulkomaille, ja tarvitseeko EU:n maihin ja ulkopuolisiin maihin maksaa viennistä alvia? Tarifiguran kotipaikka on merkitty Singaporeen ja lisäksi se  on yrityksenä osa omaa Terrafamen yhtiötä. Lisäksi on omat kiemuransa siitä, että viedäänkö tuotteet suoraan pääteasemalle ilman väliseisauksia kuljetusfirman toimesta?]
  • Terrafame on ilmoittanut jossain julkaisuissaan, että arvonlisäveron arvo olisi sillä tuotannonsa  kerrannaisvaikutuksen osalta suoraan 41 miljoonaa euroa vodessa, mutta tosiaan maksetaanko tästä malmien viennistä tätä veroa?

Kuitenkin kaivos on antanut ymmärtää lausunnoisssaan, että malmeista saadaan täydet pörssihinnat, ja malmien arvot ovat täyttä tavaraa! Pörssihinnat vaihteluineen tosiaan voivat vaikuttaa kaivoksen liikevaihtoon, jos jokin suhde näillä mahdollisilla alennuksilla on sidottu myös malmien päivitettyihin pörssihintoihin.

Terrafemen taloustiedoistahan ei käy selvää, että mihin aikaan kuukausista, päivistä ja millä päivän pörssihinnoilla myynti ja laskutus on aina kirjattu, mutta jonkinlaisen tilastoinnin keskiarvon on luvut antavat. Malmien myynnistähän pääasiassa tuo Terrafamen liikevaihto muodostunee tuotannon ja hintojen määrillä.

***

Hävikkiä koko alkuvuodelta 2107 – 57 miljoonaa euroa

Laskin koko alkuvuoden nikkelien ja malmien keskihinnat, ja kerroin ne niiden tuotannolla: 57 miljoonaa on annettu alennusta tai muuten on tullut erotusta tuotannon ja likevaihdon erotuksella.

Koko vuoden 2017 taloustietoja tammi-syyskuu:

  • nikkeliä on tuotettu 15 4691 tonnia
  •  sinkkiä on tuotettu 33 237 tonnia
  •  nikkelin keskihinta koko kaudelta 10 008 US-dollaria/tonni
  • sinkin hinta koko kaudelta 2779 US-dollaria/tonni
  • Terrafamen ilmoittama liikevaihto virallisesti 152,4 miljoonaa euroa

Näin siis kertyy [pitäisi olla] laskennallisesti liikevaihtoa kaivokselle noin 247 miljoonaa dollaria, ja se muutettuna 0,85 euron kurssiin euroiksi =  209 miljoonaa euroa liikevaihtoa.

Terrafamen ilmoittama liikevaihto tuolta ajalta on 152,4 miljoonaa, joten erotusta tulee 57 miljoonaa ”hävikkinä” menetyistä malmien hinnoista!

***

Terrafamen logo

Liikevaihtoa muista kuin nikkelistä ja sinkistä – sakkaa uraanilla höystettynä

Uraanin jalostamislupaa ja myyntiä Terrafame on hakemassa. Ylen uutisissa 18.1.2016, myöntää Terrafamen toimitusjohtaja: asiakkaamme ottaa uraania talteen. Kaivos ei myy suoraan uraania, mutta asiakkaat ottavat sitä talteen myytävien materiaalien seasta.

Lisäksi toimitusjohtaja sanoo, että pyrimme myymään raffinaattialtaan sakkaa, joka sisältää pienen määrän uraania 20 mg/kg. Terrafame ei otttanut kantaa kysymykseen, että onko tätä sakkaa jo myytynä..

Näistä mahdollisista uraanin hipuista, ei kuitenkaan lisämyyntiä nikkelin ja sinkin lisäksi paljoa tule – siis missä mättää nuo kaivoksen ilmoitetun liikevaihtojen, ja laskenallisten myyntien, tuotantojen sekä malmien keskihintojen eroitus!

Tuskin mitään ihmeellisiä kalustojen ja koneittenkaan myyntejä on tapahtunut Terrafamen osalta vuoden 2017 aikana.

EDIT:  tätä kirjoittaessa on nikkelin pörssihinta USD/t 11 730 $, ja sinkin USD/t 3271 $

Kurssi: 1 USD = 0,851$   1 EUR = 1,175 USD

 

Talvivaaran Kaivosososakeyhtiö Oyj on tuottanut voittoa 520 miljoonaaa euroa kuudessa kuukaudessa – osakkaat on kutsuttu ylimääräiseen yhtiökokoukseen 23.11.2017 Espooseen ja haluavat Sotkamosta pois

 

Talvivaaran Kaivososakeyhtiö haluaa Sotkamosta pois ja muuttaa nimensä  Ahtiumiksi

Jos Sotkamossa sijaitseva Terrafamen kaivos tienasi voittoa osavuosikatsauksensa Q3 [heinä-elokuu 3 kuukautta] mukaan 64 miljoonan euron liikevaihdolla voittoa 42 miljoonaa euroa varaston arvojensa nostamisella, niin entinen sen emo-pörssiyhtiö panee vielä paljon paremmaksi.

Peräti 520 miljoonaa euroa olisi Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ollut voitolla osavuosikatsauksensa mukaan kuudessa kuukaudessa vuoden alusta  30.6.2017: liikevaihtoa ei ollut yhtiöllä yhtään ja kassassa rahaa vain 1,5 miljoonaa.

Kuvakaappaus kaivoksen  sivuilta välitilinpäätöksestä – voittoa ilman liikevaihtoa 520 miljoonaa euroa ajalta 1.1.2017 – 30.6.2017

Taivivaaran Kaivososakeyhtiön osakkaat kutsuttu ylimääräiseen yhtiökokoukoukseen 23.11.207 – nimen muutos, ja vähän ihmeellistä

Täysin erillään nykyisestä Terrafamen kaivoksesta oleva Talvivaaran Kaivososakeytiö Oyj on kutsunut osaakkeenomistajat ylimääräiseen yhtiökokoukseen Espooseen 23.11.2017. Hallitus ehdottaa yhtiöllle nimenmuutosta  Ahtium Oyj, joka on yhtiön rinnakkaistoiminimi englanniksi Ahtium plc. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj on velkasaneerauksessa.

Ahistaako jo ahtaalla nimen vuoksi!

Lisäksi hallitus esittää, että yhtiön kotipaikka siirretään Sotkamosta  pois Espooseen, jossa sen pääkonttori sijaitsee. Virallisestihan vielä yhtiön kotipaikka on merkitty Sotkamoon.

Talvivaaran Kaivososakeyyhtiöllä on osakkeenomistajia valtion Solidiumista ja itsestään omista osakkeistaan yksityisiin talouksiin 80 265 osakkeen omistajaa, ja heillä osakkeita on yhteensä  2 108 154 152 100 .

Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä omistaa vielä perustamastaan  yhtiöstä 74 603  895 osaketta, mutta se on enää vain 1,78 % kaikista osakkeista. Siitä voi suhdelukua verrata!

Osakkeilla ei ole enää mitään arvoa pörssissä, ja siitä ei käydä kauppaa. Talvivaara on suunnitellut ja kehitellyt uusia liike-ideoitaan kaivostoiminnan vastikkeeksi, mutta niistä ei ole kuulunut  lopullista tulosta. Liiketoiminnan puutteessa rahavarat lopuvat pian yhtiön kassasta ja se menee monkurssiin, ja lopullisesti osakkailta katkaistaan viimeinenkin oljenkorsi osakkeiden arvoon.

***

Koolle kutsutun ylimääräisen yhtiökokouksen käsiteltäviä asioita – voittoa tullut yhtiölle puolessa vuodessa 520 miljoonaa euroa! Huom! 520 miljoonaa

Hallitus ehdottaa yhtiökokouksessa hallituksen päättävän uusien osakkeiden antamisesta, ja yhtiön hallussa olevien omien  osakkeiden luovuttamista joko maksua vastaan, mukaan lukien kuittaamalla yhtiöltä olevia saatavia vastaan, tai täysin maksutta.

Talvivaaran osavuosikatsauksen tammi-kesäkuun 30.6.2017 mukaan 799 miljoonan euron  vapaan pääoman arvo alennettaisiin kokonaan nollaan, ja tällä kuitattaisiiin tähän asti kertyneitä 816 miljoonan tappioita, ja tämän jälkeen tappioiden määrä olisi 17 105 703 euroa.

Lisäksi hallitus ehdottaa 8 miljoonan suuruisen ylikurssirahaston nollaamista tappioiden alas kirjaamiseen, ja tämän jälkeen jäisi tappiota taseisiin näkymään vain 9 019 861 euroa. [ihmeellistä joskus tuo kirjanpito]

Tappioita putsataan taseista ihmeellisesti. Voittoa on saatu 520 miljoonaa,  ilmeisesti näyttämään tuottoa  velkojen ja korkojen alas leikkaamisella pois kirjanpidosta, ja jotain on mukamas myyty keskenään sidosryhmille.

Talvivaaran tiedotteen mukaan kassassa on ollut 30.6.2017 likviditeettiä rahaa vain 1,5 miljoonaa euroa  [1 589 623], ja myyntisaamisia 286 750 euroa.

Talvivaaran kaivososakeyhtiöllä ei ole tällä hetkellä minkaanlaista liikevaihtoa, ja henkilökuntaa töissä ollut 30.6.2017 – 20 ihmistä. Yhtiö etsii koko ajan uusia liikeideoita, että millä saisi jatkuvuutta, ja velkasaneerauksen onnistumista.

Osavuosikatsauksessa tammi-kesäkuu 30.6.2017 on saatu näyttämään yhtiölle voittoa 520 405 198 euroa, mutta todellinen liiketulos on ollut tappiollinen – 2 228 266 euroa. Taas on kirjanpito ihmeellistä: voittoa on saatu näkymään satoja miljoonia velkojen ja korkojen leikkauksilla.

Sen verran ihmeellistä ja äimisteltävää on tuon välitilinpäätöksen tiedotus ja ylimääräisen yhtiökokouksen julkaisun anti monimutkaisine varojen, pörssien, velkojen, osakkeiden alentamisineen, osakeantineen, osakkeiden vaihtoineen, velkojat kuitanneet saneerausvelkasaatavian arvottomilla  osakkeilla, uusia omistajia tullut, mutta ei rahaa ynm, että siitä ei ota elvää itse erkkikään.

Mikä lienee tappio todellisuudessa, mutta se on faktaa, että yhtiön kassassa on rahaa ollut vain 1,5 miljoonaa euroa 30.6.2017.

Talvivaaran Kaivososakeyhtiön sivuilta löytyy tiedotteet väitilinpäätöksestä 30.6.2017 ja ylimääräisen yhtiökokouksen kutsusta, sieltä voi asioista ymmärtävä käydä niitä vilkaisemassa.