Sotkamon kunta ei ilmeisesti tiennyt päätöksissään hallintojohtajan erottamisella, että samat säännöt eivät päde kuntatasolla kuin pesäpallossa – Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut hallintojohtajan irtisanomisen

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO -OIKEUS  on kumonnut vuonna 2017 Sotkamon kunnanvaltuuston tekemän päätöksen hallintojohtaja Paula Halosen irtisanomisesta.
Asiasta kirjoitti ensimmäisenä Kainuun Sanomat ja Sotkamo-lehti 25.9.2018.
Kuva ja artikkeli jatkuu.
IMG_20180925_213621-1.jpg
Kuvakaappaus Sotkamo-lehden sivuilta 25.9.2018
Sotkamon kuunnanvaltuusto sanoi hallintojohtajansa Paula Halosen irtisanomisen lähes yksimielisesti äänin  28 -5 tammikuun 23.päivänä 2017. Ilmeisesti vain perussuomalaiset ja joku muu toisten puolueiden valtuutetuista oli Halosen jatkon kannalla.
Aikaisemmin oli jo Sotkamon kunnanhallitus esittänyt, että hallintojohtaja ei jatka tehtävässään.
Paula Halonen on tietojen mukaan korkeasti koulutettu henkilö: oikeustiedeen kandidaatti ja kauppatieteiden maisteri.
Hallintojohtajajan irtisanomisen syitä on ollut monia: ristiriitaa ollut kunnanjohtajan Mika Kilpeläisen ja Halosen esimiehen talousjohtaja Heidi Pyykkösen kanssa. Kiistelty on jopa työhuoneista, tietokoneitten käytöstä ja kaikista käytännön asioista Sotkamon kunnan tominnassa.
Apuna kriisiin on ollut keskusteluja, työterveyshuoltoa ja psykolokia myöten, mutta apua tilanteeseen ei ole vain löytynyt.
***

Paula Halonen saa palata Sotkamaan lainvoimaisella päätöksellä ja saa pitää virkansa, sekä saa kunnalta laittomasta iritsanomisesta kovat korvaukset

Paula Halonen valittiin Kainuun Liiton hallintopäälliköksi määräaikaiseen virkaan 2019 asti. Asiasta kirjoitti Kuntalehti 30.10.2017. Sieltä Kainuun Liiton taholta ei ole mitään kärhämää  kuullut Halosen nykyisistä töistä.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180925_192933-1.jpg
Kuvakaapaus Kuntalehden sivuilta 30.10.2017

Ilmeisesti; jos kukaan osapuolista ei valita, niin Paula Halonen saa korvauksia laittomasta irtisanomisestaan korkoineen  100 000 – 200 00 euroa Sotkamon kunnalta, ja saa palata virkaansa. Jos vain haluaa palata!

Seuraava valituksen kohde kai on Korkein oikeus [KKO], jos osapuolista toiset valittavat, ja mitä sitten sen jälkeen kaikkine kuluineen…kuka voittaa tai häviää asiassa!

***

Uudet kuntavaalit olivat jo Sotkamossa tapetilla

Hallintojohtaja Paula Halonen ehdokkuus kuntavaaleissa evättiin Kuntalehden ja Sotkamo-lehden 10.3.2107 artikkelien mukaan.

Halonen oli ehdokkaana perussuomalaisten listoilla kuntavaaleissa Sotkamossa, mutta kunnan keskusvaalilautakunta ei hyväksnt Halosen ehdokkuutta. Halonen ei olisi vaalikelpoinen, koska  hän on valittanut valtuuston päätöksen irtisanomisesta virastaan.

MAALAISJÄRJELLÄ: kuntavaaleissa ei ole vaalikelpoinen henklö, joka on kunnan virassa. Jos Halonen ei olisi valittanut irtisanomisestaan, niin hän olisi saanut olla Sotkamon kuntavaaleissa ehdokkaana ei kunnan virassa olevana, mutta valituksen takia ei asia ollut vielä lainvoimainen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180925_212542-2.jpg
Sotkamon perussuomalaiset aikovat valittaa Paula Halosen hylkäämisestä kuntavaaleissa. Kuvakaapapus Kainuun Sanomista 19.4.2017

PERUSSUOMALAISTEN   Sotkamon ry:n puheenjohtaja  Hannu Korhonen oli päättänyt valittaa Paula Halosen ehdokkuuden hylkäämistä kuntavaaleissa Sotkamossa,  mutta uusia kuntavaaleja ei ole Sotkamossa vielä järjestetty.  Valitettiinko yleensä koko asiasta, ja nyt näyttäisi tämän Hallinto-oikeuden päätöksen vuoksi, että se ei ole enää edes mahdollista.

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI

Nyt näyttäisi siltä, että Sotkamon kunnan ja asianomaisen kannattaisi sopia asia jollain 150 000 – 200 000:n euron korvauksella irtisanotulle hallintojohtajalle.

Muuten maksaa myöhemmin länget kohta enemmän kuin hevonen!

Sotkamon kunnan päättäjillä on vielä opittavaa, kuntaa ei johdeta kuin pesäpalloa Sotkamossa.

Tapausta ei voi kommentoida tarkemmin,  koska ei asian taustoja tarkemmin tiedä, mutta kai jonkinlainen harkinta ja tieto on olemassa Hallinto-oikeudella.

***

Sotkamon kunnanhallituksen julkiset pöytäkirjat, jossa oli käsiteltävänä hallintojohtajan virkasuhteen erottaminen

SOTKAMON KUNTA  
Kunnanhallitus  
  
3.1.2017  
Hallintojohtajan virkasuhdetta koskeva menettely.  
  
Hallintojohtaja Paula Halosen ja 1.12.2015 aloittaneen talousjohtaja  
Heidi Pyykkösen välillä on ollut ristiriitatilanteita talousjohtajan  
virassaan aloittamisesta lähtien. Riitelyyn johtaneet tilanteet ovat  
syntyneet työtehtävien hoitamiseen liittyvistä käytännön asioista,  
toimenkuvista ja tiedon saannista. Työnantaja on hakenut ratkaisua  
tilanteeseen useilla keskusteluilla ja neuvotteluilla eri kokoonpanoilla,  
työterveyshuollon palveluluilla sekä työnohjauksella/työpsykologin  
palveluilla. Tilanne on välillä rauhoittunut mutta aina jostakin syystä  
eskaloitunut väittelyihin ja riitatilanteisiin, jotka näkyvät työpäivän  
arjessa ja tehtävien hoitamisen hankaloitumisena.  
Talousjohtajan välille syntyi riitaa webrobol-ohjelman  
 sattuneen tilanteen jälkeen, jossa hallintojohtajan ja  
käyttäjätunnuksista, työantaja päätyi antamaan työnjohdollisen  
määräyksen työhuoneen vaihtamisesta rauhoittaakseen tilannetta.  
Koska tilanne oli akuutti viimeisimmän riitatilanteen jälkeen, keskustelu  
riita-asiasta käytiin mahdollisimman pian 5.9.2016, kun hallintojohtaja  
Halonen oli palannut työmatkaltaan.
 
Koska kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen oli kyseisellä viikolla(5.-9.9.2016)  
kertausharjoituksissa, toimivat työnantajan edustajina  
henkilöstöjohtaja Merja Ojalammi, kunnanhallituksen puheenjohtaja  
Aimo Korhonen ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jouko Korhonen.  
Kun kyseisen palaverin sisältö tuotiin tietoon kunnanjohtaja Mika  
Kilpeläiselle, teki kunnanjohtaja päätöksen työhuoneen vaihtamisesta  
perustuen kyseisen 5.9.2016 palaveriin, aikaisempien ristiriitatilanteisiin  
työntekijöiden välillä ja viimeisimmän riitatilanteen yhteydessä käydyn  
työntekijöiden välisen sähköpostikeskusteluun.
  
Tilanteen rauhoittamiseksi antoi kunnanjohtaja hallintojohtajalle määräyksen  
työhuoneen vaihtamisesta sivistysjohtajan kanssa. Haloselle annettiin  
suullinen määräys huoneen vaihtamisesta henkilöstöjohtajan kautta  
suullisen määräyksen 12.9.2016 ja tämän jälkeen toimitti määräyksen  
kirjallisena, jossa oli asetettu huoneen vaihtamiselle aikarajaksi  
.9.2016 ja kunnanjohtajan antamana 7.9.2016.
  
Halonen kieltäytyi työhuoneen vaihtamisesta 13.9.2016 ja  
tämän seurauksena hänelle annettiin kirjallinen varoitus 15.9.2016.  
Kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen toisti määräyksen työhuoneen  

vaihtamisesta 4.11.2016 ja ilmoitti kirjallisesti sähköpostin välityksellävaihdon tapahtuvan 9.11.2016.

Kun vaihtaminen olisi ilmoitetun  mukaisesti pitänyt tapahtua 9.11.2016 kello 13, Halonen ilmoitti jälleen  kieltäytyvänsä esimiehen määräyksestä työhuoneiden vaihtamiseksi.  

Kun kunnanjohtaja antoi kirjallisena määräyksen työhuoneen  
vaihtamisesta 13.9.2016, jätti Halonen ilmoituksen työturvallisuuslain 5  
luvun 28 §:n mukaisesta häirinnästä työantajan taholta.  
Häirintäilmoitus johtui Halosen mukaan kunnanjohtajan antamasta  
määräyksestä työhuoneen vaihtamiseksi, jossa Halonen katsoi  
työantajan syyllistyvän häirintään ja epäasialliseen kohteluun.
Kunnanjohtaja Mika Kilpeläistä ja hallintojohtaja Paula Halosta kuultiin  
häirintäilmoituksen vuoksi. Henkilöstöjohtaja Merja Ojalammi ja  
kunnanhallituksen puheenjohtaja Aimo Korhonen totesivat kuulemisten  
perusteella, ettei työantajan edustajana toiminut kunnanjohtaja Mika  
Kilpeläinen ollut syyllistynyt häirintään tai epäasialliseen kohteluun ja  
että kunnanjohtajalla on ollut työnantajan direktio-oikeus määrätä  
työhuoneiden vaihto perusteenaan työrauhan säilyttäminen.
Haloselle annettiin toinen varoitus asiaan liittyen 24.11.2016 ja samassa  
yhteydessä hallintojohtajalle ilmoitettiin, että määräys työhuoneen  
vaihtamisesta on edelleen voimissa. Tällöin Halonen ilmoitti, ettei  
edelleenkään aio noudattaa määräystä työhuoneen vaihtamisesta.  
Haloselle oli ilmoitettu suullisesti ja kirjallisesti varoituksen yhteydessä  
mihin tällainen toiminta voi johtaa. Halosen saamat varoitukset on  
annettu hänen työnjohdollisista määräyksistä kieltäytymisen vuoksi, ei  
työnantajan vastatoimina työntekijää kohtaan.  
8.11.2016 työnantaja kutsui Halosen keskusteluun, jossa työnantaja  
ilmoitti käynnistävänsä päätösvalmistelun Halosen irtisanomiseksi  
työnantajan työnjohdollisista määräyksistä kieltäytymisten vuoksi.  
Sotkamon kunnan hallintosäännön mukaan hallintojohtajan  
mahdollinen irtisanominen tapahtuu Sotkamon kunnanvaltuuston  
päätöksellä.
Työnjohto-oikeus eli direktio-oikeus on työnantajalle  
työlainsäädännön takaama oikeus johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia  
ohjeita ja määräyksiä työntekijöille. Työnantaja päättää mitä, miten,  
missä, mihin aikaan ja ketkä työtä tekevät. Tähän oikeuteen luetaan  
työnantajan oikeus päättää työntekijöiden työtiloista, kuten  
työhuoneesta.
Työnantajan on osoitettava irtisanomiselle asiallinen peruste, jonka on  
myös oltava riittävän painava. Direktio-oikeus on yksi työelämän ja  
työpaikan keskeisimpiä sääntöjä. Työnjohdollisten määräysten  
noudattamatta jättäminen voi aiheuttaa työpaikalla sekaannusta,  
vaaratilanteita ja yleistä piittaamattomuutta annetuista ohjeista ja  
työpaikan säännöistä. Hallintojohtaja Halonen on lakimiehenä hyvin  

tietoinen direktio-oikeuden sekä annettujen varoitusten merkityksestä.

Tästä huolimatta hän on kieltäytynyt toistuvasti noudattamasta  
yksiselitteistä määräystä.
Halonen on ilmoittanut sähköpostilla 29.11.2016 olevansa valmis  
työhuoneen vaihtamiseen. Työnantaja on ilmoittanut tähän viestiin  
vastauksena, että koska työntekijä on toisen varoituksen saatuaan  
kieltäytynyt työnjohdollisesta määräyksestä ja hänellä on ollut lähes  
kolme kuukautta noudattaa alkuperäistä työnantajan määräystä,  
työnantaja jatkaa asian eteenpäin viemistä muilla tavoin.
Haloselta on pyydetty kirjallinen kuuleminen mahdolliseen  
irtisanomiseen liittyen ja Halonen on toimittanut sen 15.12.2016.  
Halosen kirjallinen kuuleminen on toimitettu kunnanhallituksen  
jäsenille kokouksen oheismateriaalina.
Vastauksessaan Halonen on  
myöntänyt kieltäytyneensä työnantajan määräyksestä, eikä hän ole  
esittänyt mitään seikkoja, joiden perustella hän olisi voinut näin tehdä.  
Halosen vastineen lisäksi kokouksen oheismateriaalina toimitetaan  
Halosen saamat varoitukset ja tapahtumiin liittyvät muistiot
Työantaja on selvittänyt mahdollisuuttaan tarjota Haloselle siirtoa  
toiseen virkaan tai työtehtävään. Selvityksen perusteella työnantajalla  
ei ole tarjota muuta virkkaa tai työtehtävää hallintojohtaja Haloselle.
Kunnanjohtaja antaa päätösehdotuksen kokouksessa.

 Kopionti Sotkamon kunnan sivuilta osittaisessa sitaatissa.

IMG_20180627_164639.jpg
Laki on lakia kunnissakin politiikasta huolimatta
IMG_20180821_071114.jpg
Sotkamon kunta

 

EDIT enempää ei voi kommentoida Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä, koska tarkemmin siitä on kirjoittanut vain Kainuun Sanomat ja Sotkomo-lehti vain tilaajille.

ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen eekoo-media

Mainokset

Airiston Helmeen viranomaisten tekemästä iskusta polittiset lehdet osaksi vaikenevat – oliko tämä vain Natoon kiirehtimistä ja Venäjän mielisten vastustamista!

Oliko tämä vain turhan näyttävä operaatio talousrikosten varjolla  venäläisvihan lisäämiseksi ja Suomen Natoon kiirehtimistä!

AIRISTON HELMEEN  Paraisilla ja Turun saristossa tehty suuri viranomaisten isku herättää keskusteluja.

Keskustapuolueen lappilainen varakansanedustaja entinen rajaupseeri Mikko Kärnä  laukoo kovilla ääripäistä, hän jopa väittää Airiston Helmen tiloja Venäjän sotasatamaksi.

KRP  on hymähtänyt Kärnän puheille ja kiistänyt muuta asiassa olevan, kuin talousrikosten tutkintaa.

Toisessa ääripäässä taas epäillään eri facebookeissa ja kommenteissa, että tämä operaatio on vain epätoivoinen yritys lietsoa venäläisvihaa ja sitä kautta lisätä Naton kannatusta Suomessa.

Venäjällä on tiedostettu tämä operaatio: Uusi Suomi kirjoittaa, että venäläismedia Ria Novosti  on kertonut uutisessaan, että pidätettyjen joukosa on yksi venäläinen.

Suomen polittinen johto on tasavallan presidenttiä myöten tiennyt tästä suoritettavasta iskusta Airiston Helmeen jo kesällä. Nyt ne pyörittelee ja muotoilee ympäri pyöreenä: mitenkä näin on käynyt! Eduskunnassa kai syksyllä tämä laki ulkomaalaisten maa-kiinteistökaupoista otetaan esille..[saa nähdä puolueitten kanta tästä – toim.huom].

Operaatio on ollut kyllä suuri varustaumisineen siihen verrattavissa, jos vain talousrikollisuutta olisi nyt tutkittu.

Saariston Helmeen on pumpattu miljoonia omistajien tahoilta, vaikka yritys on tuottanut koko ajan huimia tappioita. Miksi!?

Vaikuttiko tosiaan ”liian” suureen operaatioon nähden Suomen turvallisuus omana maanpuolustuksenaan ja Venäjän rooli tässä.

VIESTI  JA VAROITUS VENÄJÄLLE:  ”me ollaan Suomessa hereillä!”

***

VASEMMISTON KANSAN UUTISET VAIKENEE TÄYSIN JA PERUSSUOMALAISTEN SUOMEN UUTISET HEHKUTTAA

Suomen politittiset mediat kirjoittavat viranomaisten iskusta Airiston Helmeen maltillisesti lähinnä STT:n uutisten pohjalta ja omia mielipideitä ei juuri julki anneta.

Kansan Uutiset  vasemmiston pää-äänenkanattajana ei kirjoita mitään tästä, mutta perussuomalaisten SUOMEN UUTISET  hehkuttaa sitä enemmän.

Äimistelen tavallaan tätä vasemmiston Kansan Uutisten uutispimennystä, sillä lehti kyllä kirjoittaa paljon uutisia ulkomaista. Olisiko kirkoittanut, jos USA olisi ollut nyt kyseessä Suomen mahdollisena polittisena uhkana!

*

SUOMEN UUTISET  otsikolla verkkolehdessään 23.09.2018: ” Perussuomalaiset ottivat Venäjän uhan alusta asti tosissaan – tonttikaupoista  varoitettu jo vuosikausia sitten”

SUOMEN UUTISET sanoo monen perussuomalaispolitikon jo kauan aikaa sitten silloista puoluenjohtajaa Timo Soinia, Jussi Halla-ahoa ja Reijo Tossavaista myöten puhuneen tästä varoituksien sanoilla, että ulkomaalaisten maa-kiinteistön ostoja pitää rajoittaa ja niissä ovat vaaran merkit ilmassa.

*

KOKOOMUKSEN  Nykypäivän verkkouutiset.fi taas ottaa kunniata itselleen, ja manitsee parissakin artikkelissaan, että kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen on ensimmäisenä  eduskunnassa kantaneensa huolta venäläisten maakaupoista Suomessa.

Heinoselle on naureskeltu eduskunnassa, ja häntä on väitetty lietsovan Venäjän pelkoa. Kokoomuksen entinen puolustuministeri  Stefan Wallin on ollut ajamassa jo 2014 näistä maakauppojen rajoittamisista ulkomaalaisille ja sanonut nyt, että kapitalisti myy köyden, jolla hänet hirtetään.  [jokainen myy aattteesta riippumatta, jos tarpeeksi rahaa maksetaan toim. huom]

Verkkouutisien mukaan vihreitten Satu Hassi on esittänyt vuonna 1999 tätä maakauppojen vapauttamista eduskunnassa.

Verkkouutisten otsikossa sanotaan: ” Satu Hassi maakaupoista: 1999 ei osattu ennustaa tulevaisuutta”

Toisaalta taas sanotaan, että keskustapuolueen Esko Aho olisi avannnut ensimmäisenä 90-luvulla nämä vapaat maakaupat ulkomaiseen omistukseen…

*

SUOMENMAA  keskustan pää-äänenkannattaja julkaisee jopa ehkä 7 uutista, mutta ne ovat lähinnä STT:n uutisiin nojautuvia neutraaleja uutisia, ilman polittista kannanottoa.

Tosin mitään ei SUOMENMAA ”uskalla” uutisoida näistä keskustapuolueen ex-kansanedustajan Mikko Kärnän lausimista, että venäläisten ”sotakeskus” on Paraisilla.

*

DEMOKRAATTI fi [SDP]   kertoo parissa uutisessaan Airiston Helmeen suuntauvasta iskusta. Demokraatti viittaa Helsingin Sanomien uutiseen: ” Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet” – Poliisioperaatio venäläistaustaisen yrityksen ympärillä jatkuu”

Toisessa demokraatin artikkelissa Eero Heinäluoma sanoo, että Paraisten poliisoperaatiot saivat Eero Heinäluoman mietteliääksi postilain muutoksista – Asiassa tarvitaan  viileetä arviointia. [en kaikkea ymärtänyt toim. huom.]

DEMOKRAATTI ei mainosta ja puhu yhtään mitään siitä, että puolueensa kansanedustaja Suna Kymäläinen sai aikoinaan sen suurimman kohun aikaan, kun vastusi näitä ulkomaalaisten maakauppojen ostoja.

*

Vihreä Lanka   [vihreät] ei myöskään kirjoita mittään näistä maakaupoista, vaikka on muuten uutisiaan tänään julkaissut.

*

KD-kehti   kristillistä ei uutisoi mitään.

SFP-RKP lehti  ruotsalaisten kansanpuolueesta vaikenee kuin muuri.

SINISTEN  puolueella ei ole mitään julkaisua.

***

MOTTO:  perussuomalaisten SUOMEN UUTISET ja kokoomuksen verkkouutiset.fi kehuvat artikkelisissaan, että ”me olemme” jo kauan aikaisemmin sanoneet näistä vaaran paikoista ulkomaalaisten omistuksessa Suomen maista.

DEMOKTAATTI ja SUOMENMAA ei ota juuri kantaa asiohin, ja Kansan Uutiset sekä Vihreä Lanka eivät uutisoi  yhtään mitään.

Mitä voimme tästä päätellä!

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180924_173251.jpg
Kuvakaappaus  SUOMEN SOTILAS – lehden blogista

***

SUOMEN SOTILAS -media verkossa: ”Ulkomaalaisten maakaupat: Keinot kyllä on jos tahtoa löytyy”

SUOMEN SOTILAS-lehti on julkaissut verkossa 12.3.2015 Jaakko Puuperän kirjoittaman blogin, jossa kirjoittaja sanoo osittaisessa sitaatissa: ”On totta että lainsäädännössämme on puutteita joiden vuoksi yhteiskunnan turvallisuuden kannalta strategisia kiinteistö- ja maaomaisuutta liukuu bulvaanien haltuun, joiden taustalla on Venäjän valtio”.

Puuperän blogissa sanotaan lisäksi, että turha lainsäädännössä on mennä EU:n selän taakse uikuttamaan, että ”kun ei me voida unionin perussopimuksessa sanotaan näin”

Kysymys on nimittäin tahdosta ja siitä piitataanko asioista vai ei, sanoo Puujärvi lehden blogissa.

Jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20180924_173858.jpg
Naapurimme Venäjän lippu

***

P.S

  • onko tämä vain talousrikosten tutkintaa, mutta liian suureellista monen mielestä?
  • onko tämä polittisesti Natoon ”kiirehtimistä” ja samalla Venäjän vihan lietsontaa Suomen näkökulmasta?
  • onko tämä oikeesti Venäjän mahdollisten strategisien tukikohtien syynäämistä?
  • onko tämä varoitus Venäjälle, että hereillä ollaan  Suomen turvallisuden kannalta?
  • onko tämä rehellistä venäläisten oligarttien, gryndereitten ja bulvaanien jalkautumista Suomeen, että tätä kautta Suomi saa rahaa ja vauraustuvaa taloutta?

EDIT Moskova on tästä hereillä

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen @eekoo-media

 

 

 

 

 

 

Airiston Helmi Oy:n kiinteistö-maakaupat Turun saaristossa ihmetyttää – yritys tehnyt 50 000 euron liikevaihdolla vuonna 2016 tappiota 649 000 euroa

VIRANOMAISET ovat tehneet mittavan operaation Turun saaristossa ja iskujen kohteena on ollut Airiston Helmi Oy niminen yritys. Syynä ilmeisesti  vain on ollut, että yritystä epäillään talousrikoksista: rahanpesua, pimeätä työvoimaa ja verojen kiertoa ja laitonta rakentamista.

Toisien lähdeitten ja Helsingin Sanomien artikkelin mukaan Supo ja puolusvoimat ovat myös tarkkailleet venäläiskytköksiin liittyvän Airiston Helmen maakauppoja Suomen  puolustuksen näkökulmasta strategisesti tärkeisiin alueisiin.

Henkilöitä on pidätetty operaation toimesta.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_140240_1.jpg
Kuvakaappaus Helsingin Sanomien uutisesta 22.9.2018

AIRISTON HELMEN  taloustiedoista käy ilmi, että jotain ihmeellistä  niissä on jo maalaisjärjellä ajateltuna. Yritys on muun muassa tehnyt vuonna 2016 tilikaudella noin 50 000 euron liikevaihdolla tappiota  649 000 euroa.

Vuonna 2017 on Airiston Helmen liikevaihto ollut noin 30 000 euroa ja tappiota 316 000 euroa.

Vuonna 2014 on Helmi saanut jostain liikevaihtoa  kasaan 423 000 euroa ja tappiota tullut 270 000 euroa.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_104105.jpg
Airiston Helmi Oyn taloustietoja julkisilta sivuilta

KANSANEDUSTAJA SUNA KYMÄLÄINEN SDP  teki jo muutama vuosi sitten lakilaoitteen ulkomaalaisten tekemien maakauppojen rajoittamisesta Suomessa. Asia ei edennyt eduskunnan lakivaliokunnassa sen pitemmälle. Muistaakseni Kymäläinen teki tästä myös kansalaisaloitteen ja se keräsi 13 000 nimeä alle.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_092128.jpg
Kaappaus lehdestä, jossa  kansanedustaja Suna Kymäläinen sanoo olevansa huolestunut venäläistaustaisen yrityksen Airiston Helmen maakaupoista Turun saaristossa

KUHMOLAISLÄHTÖINEN  entinen kansanedustaja ja ministeri Paula Lehtomäki [keskusta] on ollut silloin Suomi-Venäjä-seuran puheenjohtajan roolissa varovaisempi  näistä ulkomaalaisten [Venäjän] maakauppojen rajoittamisesta Suomessa.

Viola Heistonen kirjoittaa Uuden Suomen Puheenvuorossa 19.10.2014, ja tyrmää täysin nämä kansanedustaja Suna Kymäläisen lakialoitteet venäläisten kiinteistö-maakauppojen rajoittamisesta Suomessa.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180923_100500.jpg
Ote Viola Heistosen blogi-kirjoituksesta Uuden Suomen Puheenvuorossa 19.10.2014

Jatkuu kuvien jälkeen.

IMG_20180923_141853.jpg
Airiston Helmen tietoja yrityksestä
IMG_20180923_194526.jpg
Paljon on maita ja mantuja Helmellä Turun saaristossa

****

Onko tämä KRP:n johtaman poliisioperaation kannalta vain pelkkää talousrikosten tutkintaa, vai onko taustalla muutakin?

Onko tämä verratavissa Neuvostoliiton sodan jälkeiseen Porkkalan vuokra-alueseen Suomessa!

EDIT klo 16:28   ketään ei ole vielä pidätetty, kuten artikkelissa on mainittu: kolme henkilöä on KRP ottanut kiinni

MUOKATTU  kaksi henkilöä pidätetty ja yksi päästetty vapaaksi

@ERKKI ämistelelee.fi

 

KTM-media tutkimus lehtien lukijämääristä: Kainuun Sanomilla menee hyvin – SUOMEN KUVALEHTI hyvin kärjessä, vaikka SK ei ollut aikoinaan tarkoitettu edes ”kainuulaisille” lukijoille!

 SUOMEN KUVALEHDEN paperista lehteä etsin tänään keskiviikkona iltapäivällä 19.8.2018 kaikista Tampereen Hervannan kaupoista –  R-kioskeista eri kauppaketjujen myymälöihin asti.

SK:ta ei ollut tarjolla yhdessäkään Hervannan myyntipisteessä, ja eräältä kauppiaalta sain kommentin, että SK ei mene täällä kaupaksi ja Hervannassa ei yleensä lueta tätä arvostettua mediaa.

SK on mielestäni tänään edelleen Suomen arvostetuimpia lehtiä.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180919_215043.jpg
Kuvakaappaus SUOMEN KUVALEHDEN  logosta

SK:n lehden ostelujeni syynä oli se, että viimeisessä sen paperilehdessä on iso juttu serkustani isäni veljen pojasta Pentti Kovalaisesta Sotkamosta. Serkkuni lähtöisin Sotkamon Korvanniemen koulupiiristä on tehnyt pitkän työn aikoinaan Kostamuksen rakentamisessa Kainuun ja Venäjän rajoilla Urho Kekkosen aikoihin [Neuvostoliitto] betonimiehenä.

Pitää vielä SK:ta etsiä jostain, tai käydä lehti lukemassa Hämeenkyrön kirjastossa.

SK on on edelleen Suomen kärkimedioita, vaikka lehti ei  ollut aikoinaan tarkoitettu edes ”kainuulaisille” lukijoille.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180919_224956.jpg
Serkustani Penttti Kovalaisesta SK kirjoittanut, ja etsin lehden vaikka väkisin lehden sisältöön pääsemiseksi. Kuvakaappaus  SK:n sivuilta

***

SUOMEN KUVALHTI EI OLLUT AIKOINAAN TARKOITETTU EDES KAINUUN KÖYHÄLLE KANSALLE

Muistan aikoinaan kohujuttua Suomen Kuvalehden osalta, kun sen päätoimittaja tai muu vastaava kustantaja sanoi lehdestään: SK ei ole tarkoitettukaan Kainuussa asuville lukijoille, vaan se on muuta laatukasta journalismia pääkaupungin seudulle.

Siiis korpikainuun  kansaa pantiin halvasta lehden näkökulmasta, että eihän ne Kainuussa edes ymmärrä lehdensä tarjokkaasta journalimista yhtään mitään.

***

Kainuun Sanomat ja SUOMEN KUVALEHTI pärjää edelleen hyvin

KTM-Kansallinen Mediatutkimus  on teettänyt tutkimuksen lehtien lukijämääristä syksyn 2017/kevään 2018 aikana. Tutkimuksessa ei näytä juuri olevan myytävien paikallislehtien määriä ja joitakin lehtiä näyttäisi puuttuvan tilastosta.

Media-tutkimuksessa on eroteltu lehtien painettujen sprinttilehtien lukijoitten määrät, painetun + näköislehtien lukijamäärät yhteensä, kokonaistavoitettavuus: painettu AIR +digi ja kokonaistavoitettavuus painettu + digi.

Painettu AIR + digi tarkoittaa: konaistavoitettavuusluku AIR + digi on lehden keskimääräisen numeron lukijamäärä lisättynä keskimääräisen viikon aikana lehden eri digitaalisia versioita käyttäneitten nettomäärillä.

Kokonaistavoitettavuus ja tämä AIR+ digi näyttäisi numeroina lehtien osalta olevan lähellä toisiaan.

Digi tarkoittaa tässä kaikkia netistä luettavia lehden lukijamääriä: www-sivusto, m-sivustot, näköislehdet ja sovellutukset yhteensä. Siis siihen on laskettu ilmeisesti myös lehtien facebook-sivut mukaan.

Lehtien lukijamäärien luvut on ilmoitettu keskimäräisenä viikossa kymmenissä tuhansissa; esim. luku 569 painetun paperisen lehden Helsingin Sanomien kohdalla tarkoittaa 569 000 paperisen sprintti-lehden tilajaa.

Lehdet ovat jaettuna tutkimuksen osalta osioissa:  sanomalehdet/ kärkimedialehdet  [tarkoittaa tyypilisä maakuntalehtiä + HS], muut valtakunalliset sanomalehdet ja liitteet, yleisaikakauslehdet, naisten lehdet, harrastelehdet, asuminen ja rakentaminen, autoilu ja tekniikka, tiede ja kultturi, talous ja yritystoiminta, ammatti- ja järjestölehdet ja asiakaslehdet, jne..

KTM on vertaillut myös kaupunkilehtien [ilmaisjakelulehdet] lukijamääriä, mutta niistä en ole tarkemmin ottanut huomioon tilastoja huomioon, koska paikkakuntien väkiluku  on suoraan verranollisia niiden lukijamääriin.

Laskelmisssani  ja vertailussa olen ottanut vain huomioon kokonaismäärän paperisella ja digivertailullla yhteensä suurimmalla luvulla, eli tämän kokonaistavoitettavuuden kaikilla mausteilla sanomalehdissä ja muissa valtakunnallisissa lehdissä.

Muut osiot erikoislehtineen ovat tilastossa tässä  AIR + digi muodossa, koska niistä ei ole tilastoitu ja julkaistu kokonaistavoitettavuutta KTM:n osalta.

***

Esimmerkkinä Helsingin Sanomien ja Kainuun Sanomien vertailua lukijamääristä keskenään ja kokonaistavoittevuutta lukijoilta KS:n ja HS:n kesken 

Kainuun Sanomien painetun lehden lukijamäärä on ollut 29 000. Painettu + näköislehti 31 000 . Näköislehden lukijamäärä 3000. Kokonaistavoittavuus painettu AIR + digi 70 000 €. Kokonaistavoittettavuus painettu viikko + digi 83 000.

Helsingin Sanomien painetun lehden lukijamäärä 569 000. Painettu + näköislehti lukijamäärältään yhteensä 673 000. Näköislehden lukijamäärä 145 000.  Kokonaistavoitttavuus painetulla AIRilla + digillä 1 705 000. [1,7 milj]  Kokonaistavoittavuus kaikilla osioilla HS:n osalta 1 881 000. [1,8 milj]

***     

Huom! osalla lehdistä on tilastoitu vain määrät tilauksissa paperisena versiona.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20170924_104132.jpg
Lehtiä on nykyään vielä paperilla, mutta syrjäyttääko digi sen vielä verkossa

***

ILTA-SANOMAT on suurin ja APU päihittää Seuran – maakuntalehdissä eroja – AAMULEHTI suhteessa paras

Helsingin Sanomat on tietenkin ykkönen sanomalehdissä 1,8 miljoonalla lukijoitten kokonaistavoitemäärällään ja lehden kohdalla voidaan puhua valtakunnallisesta lehdestä.

Suurista maakuntalehdistä ykkönen on Tampereella ilmestyvä AAMULEHTI viikossa 607 000 tavoitemäärällään, toisena Oulussa ilmestyvä Kaleva 361 000  ja kolmantena Turun Sanomat 352 000.

VERTAILULUKUJA   suhteutettuna  laskemalla lehden ilmestymisen kotipaikan väkiluku ja nämä lukijoitten kokonaistavoittavuuden määrät viikossa

Sanomalehtien levikki ulottuu koti-kaupunkien ulkopuolelle suuriin maakuntiin, mutta laskin vertailuluvuksi vain lehtien ilmestymiskunnan asukasmäärät: väkiluku jatteuna kokonaistavoitettavuudella. Lehtien kokonaislevikkialuetta on hankalampi vertailla ja varsinkin digi-lehdet leviää osaksi kaikilla lehdillä ympäri Suomea.

AAMULEHTI on siinäkin tilastossa ykkönen näistä kolmesta suuresta lehdestä: 607 000/232 asukasta = 2.6, toisena Turun Sanomat 361 000/202 000 = 1.85 ja kolmantena Kaleva 352 000/ 202 000 = 1,8.

Vertailuluvut ovat pyöristettynä lähimpään lukuun. Mitä suurempi luku, niin sitä parempi lehden kokonaistavoitettavuus suhteessa paikkakunnan väkilukuun

Porissa ilmesyvällä SATAKUNAN KANSALLA ja Kouvolassa ilmestyvällä Kouvolan Sanomilla on lehtien julkaisu-paikkakunnillaan suunnillleen sama väkiluku kunnissa. Porissa 85 000 asukasta ja Kouvolassa 84 000.

SATAKUNNAN KANSAN suhdeluku 186 000 kokonaistavoitettavuus/85 000 = 2.1 ja Kouvolan Sanomilla  102 000/84 000 = 1.2. Siis SATAKUNNAN KANSAA  luetaan puolta suhteessa  puolta enemmän kotikonnuillaan kuin Kouvolan Sanomia.

Kajaanissa ilmestyvällä Kainuun Sanomilla on hyvä vartailuluku: 83 000/37 000 = 2.2.

Iso ero on Lappeenrannassa ilmestyvällä Etelä-Saimaalla, Hämeenlinnassa julkaistavalla Hämen Sanomilla, suhteessa Joensuusssa ilmestyvään KARJALAISEEN nähden.

KARJALAINEN 174 000/76 000 = 2.3, Etelä-Saimaa 90 000/72 000 = 1.25 ja Hämeen Sanomat 75 000/ 68 000 = 1.1. Siis puolta parempi on suhteessa kokonaistavoitettavuus Karjalaisella, Etelä-Saimaaseen ja Hämeen Sanomiin nähden.

Yleensä nämä vertailuluvut vaihtelevat parhaan Lapin Kansan 2.7 ja huonoimman Hämeen Sanomien 1.1 välillä.

Esimerkkejä sanomalehtien paremmuusjärjestyksen vertailuluvuista. Nämä vain laskettu kaupunkien asukasluvun mukaan, mutta kokonaisuudessa koko levikkialueen väkiluvun mukaan maakunnissa ovat varmaan suhteessa vertailukelpoisia.

AAMULEHTI 2.6, ILKKA 2.4, Savon Sanomat 2.3, KARJALAINEN 2.3, Kainuun Sanomat 2.2, KESKIPOHJANMAA 2.2, Iisalmen Sanomat 2.1, SATAKUNNAN KANSA 2.1, FORSSAN LEHTI 2.0 Itä-Savo 1.9, ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 1.9, KESKISUOMALAINEN 1.9,  Turun Sanomat 1.85, Kaleva 1.8, Länsi -Savo  1.5, Pohjalainen 1.5, Salon Seudun Sanomat 1.5 Etelä-Saimaa 1.2, Hämeen Sanomat 1.1.

Rovanniemellä ilmestyvälle Lapin Kansalle tuli paras luku kaupungin väkilukuun verrattaessa 2.7, mutta lehden levikkialueseen Rovanneimen lisäksi kuuluu kaksi muuta kaupunkia Kemi ja Tornio – Pohjolan Sanomien sulautuessa Lapin Kansaan. Jätin Lapin Kansan sen vuoksi pois laskuista.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180914_085214.jpg
Vielä on tarjolla arvostettuja lehtiä lukijoille perinteisen paperisen muodossa

***

Muut valtakunnalliset sanomalehdet

Valtakunnallisten sanomalehtien osalta lasketaan suoraan lukijoitten määrä kokonaistavoitteella koko Suomen levikille, ilman mitään väkiluvun vertailua.

ILTA-SANOMAT päihittää kilpailijansa Iltalehden selvästi 2,4 miljoonalla konaistavoitettavuudellaan pahimman kilpailijansa ILTALEHDEN 2 miljoonaan vertailussa.

Kauppalehden luku 714 000 ja Maaseudun Tulevaisuudella 479 000. Kantri  249 000 ja Kauppalehti Optia 182.

***

YLEISAIKAKAUSLEHTIEN  suurin kokonaistavoitettavuus on Seiskalla 442 000. Näissä lehdissä lasketaan suoraan tämä tavoitettavuus painetun AIRIN ja digin mukaan. Muutamista lehdistä tietoja vain paperilehtien lukijamääristä.

Toisena on APU 415 000, ET-lehti 361, Seura 353 000 ja samalla määrällä Suomen Kuvalehti 353 000. Seuraavina ovat Hymy 168 000,  Aarre 102 000, Valitut Palat 76 000, rikoslehti Alibi 60 000, Image 78 000, Viva 76 000 Katso 59 000, Oma Aika 57 000, Kotimaa 54 000, Nykypäivä 45 000.

Aku Ankka lasketaan myös näihin  em. mainittuihin lehtiin ja sen luku on 541 000, mutta pidän sitä vähän eri lehtenä.

AMMATTI- JA JÄRJESTÖLEHDISSÄ  paras on Metsälehti + Metsälehti makasiini 197 000, toisena pelkkä Metsälehti 162 000, Koneviesti 159 000, Tehy 175 000, Opettaja 151 000 ja Käytännön maamises 62 000.

ASIAKASLEHTIEN  kärjessä on S-ryhmän Yhteishyvä 1,9 miljoonan määrällään, toisena K-ryhmän Pirkka 1,5 miljoonaa. OP-lehti 730 000. Yhteishyvällä ja Pirkalla on tosi suuri tavoitettavuus lukijamäärissä.

***

Tästä alkaen lukemisen helpottamiseksi luvut kirjoitettuna ilman nollia, siis noihin lukuihin lisäämällä kolme 000, saadaan luvut kymmenissä tuhansissa.

NAISTEN LEHTIEN  ykkönen on Anna 494, toisena Me Naiset 474, kolmantena Kodin Kuvalehti 404, Eeva 348, Kotiliesi 323, Demi 192, Trendi 182, Kodin Pellervo 138, Cloria 125, Cosmopolitan 107 ja Elle 69.

HARRASTELEHTIEN  suurin on Metsästys & Kalastus 217, Suuri käsityö 208,  Erä 185, Kotiliesi Käsityö 169, Suomen Luonto 141, URHEILULEHTI 123, Caravan 111, Vene 71 ja Kippari 52

TERVEYS- JA HYVINVOINTILEHTIEN   suurin on Hyvä terveys 369, toisena Kauneus & Terveys 279, Suuri käsityö 2018, ET- terveys 168,  Voi hyvin 149, Apu Terveys 127, Kotilääkäri 103, Fit 75, Sport 70, Kunto Plus 64.

ASUMISEN-, RAKENTAMISEN- JA PUUTARHALEHTIEN  paras on A-koti-paketti 917, Avotakka 226, Viherpipa 208 KOTI JA KEITTIÖ 175, TM- Rakennusmaailma 163, Unelmien Talo & Koti 143,  Meidän Mökki 142, Deko 115, Maalla 95 ja Antiikki & Desing 62

AUTOILUN JA TEKNIIKAN  lehtien suurin on TM TEKNIIKAN MAILMA 327, toisena MOOTTORI 285, kolmantena  VM Vauhdin Maailma 213 ja neljäntenä Tuulilasi 140.

TIEDE JA KULTTUURI:   TIEDE 436 ja TIETEEN KUVALHTI 243.

TALOUS JA YRITYSTOIMINTA:     Veronmaksajien taloustieto 418, Talouselämä 289, Arvopaperi 133, Tekniikka & Talous 150 ja Yrittäjäsanomat 116.

PERHELEHDET:  Meidän perhe 138, Vauva 45 ja Kaksplus 44.

RUOKA- JA JUOMALEHDET:  Gloria ruoka & Viini 218, Maku 156 ja Viini 82.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180919_212904.jpg
Kuvakaappaus SUOMEN KUVAHEHDEN sivuilta, pitänee kai tämä tarjous tilata, jos sitä paperista irtomyyntilehteä ei löydy edes mistään Pirkanmaan kaupoista

***

TOP -20 SUURINTA KAIKISTA LEHDISTÄ – LUVUT TARKOITTAA TUHANSIA, KOLME 000 PERÄÄN  -HUOMIOINTI VAIN SUORAAN KAIKKI SUOMESSA

1. ILTA-SANOMAT         2400      [2,4 miljoonaa]

2. ILTALEHTI                  2000

3. Yhteishyvä                   1900

4. Helsingin Sanomat     1800

5, Pirkka                            1500

6. A-kotipaketti ?              917   [917 000]

7. OP-lehti                          730

8. Kauppalehti                   714

9.  AAMULEHTI                 607

10. Aku Ankka                   541

11. Anna                             494

12.  MAASEUDUN TULEVAISUUS  479

13. Me Naiset                    474

14. Seiska                           442

15. TIEDE                            436

16, APU-lehti                      415

17. Veronmaksajien talous  419

18. Kodin Kuvalehti             418

19. ET-lehti                            361

20. Seura                                355

21. Suomen Kuvalehti         355

 

@ERKKI äimistelee.fi  @erkki kovalainen

 

 

 

 

 

 

 

Vasemmiston Kainuun meppi Merja Kyllönen äänestänyt tämän tekijänoikeus-sotkun puolesta – loppuuko myös äimistelyt ?

EU-PARLAMENTTI  on äänestänyt tekijänoikeusdirektiivin muuttamisesta EU:ssa äänin 438 – 226 tekijänoikeusdirektiivistä.

Tekijänoikeusdirektiivi on nimeltään  direktiivi tekijänoikuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla. Se on tarkoitettu yhdenmukaistamaan tekijänoikeuslainsäädäntöä EU-alueella ja vahvistamaan samalla digitaalisia sisämarkkinoita.

Tähän asti on ollut aika vapaata medioitten, lehtien, blogien ynm. linkittäminen esimerkiksi facebookissa, twitterissä  ja blogeissa.  Lehdet  kertovat uutisissaan toisten lehtien ensiksi julkaisemia uutisia, joko linkittämällä tai kertomalla mikä media kertoi ensin asiasta.

Kuvien käyttö ilman lupaa on tekijänoikeuteen kuuluvaa, ja niiden julkaiseminen on periaatteessa yksistään kielletty, ilman kuvan haltijan tai omistajan lupaa. Tätä sääntöä kuitenkin rikotaan jatkuvasti ainakin facebookissa eri ryhmissä ja yksittäisten ihmisten osalta.

Toisaalta nämä lait ja asetukset ovat välillä kuin veteen piirretty viiva!

Erilainen kopionti uutista on kielletty, ainakin lähde pitää mainita.  Oikeuteen asti voidaan mennä, jos on kysymys kaupallisesta yrityksestä, esim verkko-mediasta, jossa  mainoksia on julkaistu ja blogisti saa mainostuloja klikkausten määristä. Harvoin näin on kuitenkin käynyt, mutta MV-median osalta on tästä käyty oikeutta.

***

LINKKIVERO

Nyt tulisi mahdolliseksi lisenssimaksujen [linkkivero] periminen internet-alustoilta [fcebook, twitter, blogialustat esim WordPress], joissa julkaistaan klinkkejä esimerkiksi uutisista.  Näitä linkkejä julkaisevat ihmiset ja kirjoittavat yleensä pienen oman otsikkonsa tai mielipiteensä lehdestä jaetun linkin yläosaan. Tätä tapahtuu paljon facebookissa.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Kainuun Sanomat voisivat periä lisenssimaksuja facebookilta, twitteriltä tai muilta verkkomedioilta ja blogien kirjoittajilta, lehtien uutisten linkittämisestä somessa.

Fasebook joutuisi maksamaan korvauksia YLElle siitä, että linkitetään esimerkiksi YLEn uutisia: jos pätkä, teksti tai kuva viittaa vähänkin alkuperäiseen lähteeseen. Tällaista ei ole vielä ennen ollut.

Jos facebook joutuu näistä maksamaan suoraan lehdistölle ja medioille facebookin käyttäjien linkeistä; niin miten facebook perii nämä sitten välillisesti facebookissa olevilta kirjoittajilta ja miten nämä lasketaan ja kontrolloidaan!

Miten ketju etenee, jos joku facebookin käyttäjä julkaisee ILTALEHDEN artikkelin ja vielä  ILTA-SANOMISTA on ILTALEHTI linkittänyt lähteenä jutun. Kuka korvaa kenelle ja mitä!

Eikö ole toisaalta hyvä asia, että näiden linkityksien kautta lehdet ja mediat saavat lisää lukijoita somessa, ja nyt linkit ovat uhan alla, jos alustat joutuvat maksumiehiksi ja eivät halua enää maksaa niistä.

Suljetaanko koko facebook ja muita alustoja EU-maissa. Mahdollista on, että facebookissa ei saa enää jakaa linkkejä, korkeintaan omia videoita koiristaan hirvimetsällä ja mitä on aamulla valmistettu kotikeittiössä aamupuuron ruokaa murojen seka.

Siis onko nämä niitä meemäjä, joita saa tästä direktiivistä huolimatta edelleen julkaista facessa?[toimittaja huom. ei oikein ymmärrä, mitä nämä meemit loppujen lopuksi tarkoittaa]

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180918_185020.jpg
Nämä on kai niitä kotioloissa kuvattuja vapaita julkaistavia ”meemejä” facebokissa ja muilla netti-alustoilla, kun koira näkee naapurin kissan pusikossa. Kuva omasta koti-albumista. Julkaisu vapaa

Yotubessa jaetaan julkisesti näitä videoita musiikista ja kaikesta muusta televisiosta kaapattuihin videopätkiin.

Yötuben musiikkisisältö jo aikaisemmin poistettiin, mutta TEOSTO saatiin nopeasti  neuvottelupöytään ja musiikin jakaminen sekä sen kuunteleminen palasi Yotubessa takaisin. Tämä yotube- juttu on äimistelijällekkin vähän epäselvä.

Yötube on Googlen omistama, mutta en tiedä, että miten nämä vastuut taloudellisesti tulevaisuudessa jaetaan tämä ”linnkiveron” kannalta.

Miltä tuntuisi facebook ilman uutisia ja yotube ilman musiikkia!

Fasebookissa olisi vain tulevaisuudessa jaettuna näitä kodin omia askareita pihapiiristä, eikä maailman suurista tapahtumista puhuttaisi enää mitään…

EU-parlamentti siis hyväksyi tämän sananmuodon tästä ”linkkiverosta”, mutta se  päätös menee vielä eri neuvotteluihin EU:ssa. Nähdäkseni Suomen eduskunta vielä  äänestää asiasta oman maansa kohdalta ja sen toimeenpano jäisi kunkin EU-maan hareteille. Mutta minkäs sille sitten mahtaa, jos facebook menee kokonaan Euroopassa kiinni ja yotube lakkaa pelittämästä!

***

Julkisissa urheilukilpailuissa ei saa enää kuvata, ne ovat järjestäjän tekijänoikeuksien liittyviä tapahahtumia – Kyröskosken Kuulakarnevaaleja ei saa enää kuvata

Tähän mahdolliseen tekijänoikuksiendirektiiviin liittyy myös huomattava seikka, jota todella äimistelen. Direktiiivissä sanotaan, että julkisten urheilukilpailujen kuvaaminen kameralla yksittäiskuvissa ja videokaappaaukissa on paikalla kielletty.

Elikkä urheilukilpailujen järjestäjä omistaa oikeudet kuvaamiseen, ja sitä ei saa tehdä enää edes virallinen journalistinen lehdistö ja muutkaan verkko-mediat.

Timin Sanomat.fi Hämeenkyröstä ei saa enää kuvata edes Hämeenkyrön Kyröskosken perinteisiä Kuulakarnevaaleja. Timin Sanomat oli paikalla keväällä Kyröskosken Kuulakarnevaaleissa.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180524_185444.jpg
Tällaiset omat kuvat Timin Sanomien toimitukselta ovat tulevaisuudessa kielletty, pitää olla järjestäjien lupa tai maksaa siitä Kyröskosken Kuulakarnevaalien järjestäjille

@ERKKI äimistelee ja Timin Sanomat eivät lopu näiden direktiivien johjosta

Olen huomannut, että Suomen suosituimmat blogistit Sakari Timonen Uuninpankkopoika [APU] ja Kainuun Suomussalmen toinen poika Yrjöpoeka – Yrjö Puurunen jakavat paljon blogeissaan näitä linkkejä eri medioista ja lähteistä.

Sakari Timonen sanoi jossain aikaisemmin median haastattelussa, että hän on loppujen lopuksi laiska kirjoittamaan ja jakaa mieluummin näita linkkejä.

@ERKKI äimistelelee.fi ja Timin Sanomat.fi @eekoo-verkkomedia on ainoastaan yhden kerran jakanut valtamedian linkin, joka koski rikollisuutta eri kunnissa.

Syynä on se , että kirjoitan paremmin  ja nopeammin kansantajuisesti oman juttuni, kuin jaan sen suoraan mediasta kopioimalla linkin.

Timin Sanomat ja Erkki äimistelee ei ole kaupallinen media, ja ne eivät saa mainostuloja ja klikkauksien määristä yhtään mitään, vaikka tosin on välillä somessa väitetty.

Mutta jostain ne kirjoitusten lähdeet on kaikkien hankittava.

Äimistelijä on kirjoittanut artikkeleita, mutta aina on maininnut siellä lehden ja lähteen esim. [AAMULEHTI 23.09.2018].

Sitä en osaa sanoa, että onko tälläinenkin kiellettyä tulevaisuudessa, vaikka varsinaista linkkiä ei ole suoraan jaettu blogiin ja eri toimijoille?

***

Älkää pelätkö – äimistelijä jatkaa EU:n päätöksistä huolimatta

Erkki äimistelijällä.fi ja Timin Sanomilla.fi verkko-medioissa on kävijämääriä vuorokaudessa ollut keskimäärin noin 500 – 5000:n välillä – riippuu mitä ja mistä kirjoittaa. Ennätys on vuorokaudessa 9000 kävijää, elikkä pienen paikallislehden verran.

Hallituksen puheenjohtaja sanoi tästä direktiivistä Ylen Aaamussa kuultuaan IT-_asiantuntijan Petteri Järvisen haastattelussa, että nyt loppuu sitten nämä @äimistelyt.

Päin vastoin, äimistelijällä on niin paljon sisäpiirin vielä paljastamattomia juttuja varastossa, että niitä ei tarvitse valtamedioista linkittää.

***

Vasemmiston Kainuun meppi Merja Kyllönen on puoltanut tätä linkkiveroa

Oheisessa tilastoa, mitä Suomen parlamentiikot ovat äänestäneet tästä tekijänoikeusdirektiivistä:

Puolesta:

Anneli Jätteenmäki keskusta

Elsi Katainen keskusta

Miapetra Kumpula-Natri demarit

Merja Kyllönen vasemmisto

Petri Sarvanmaa kokoomus

Mirja Vehkaperä keskusta

Henna Virkkunen kokoomus

*

Vastaan:

Jussi Halla-aho perussuomalaiset

Heidi Hautala vihreät

Liisa Jaakonsaari demarit

Pirkko Ruohonen- Lerner perussuomalaiset

Nils Torvalds  (r )

*

Poissa : Sirpa Pietikäinen kokoomus

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180918_210217.jpg
ILTALEHDEN uutisia et saa enäää mahdollisesti tulevaisuudessa linkittää facebookissa. Fasebook joutuu maksamaan näistä ja ne perii sinulta osan takaisin. Viite-kuvituskuva omasta albumista. Kuvakaappaus ILTALEHDEN facebookin sivuilta

****

Melkoinen sopora tästä on tulossa kansankielellä

Siis melkoinen sekamelska näyttää olevan tulossa. Valtamedioitten rehellisiä uutisia et saa enää  tulevaisuudessa jakaa, vaan jokainen keksii henkilökohtaisesti omia juttujaan, ja ne voivat olla niitä valeuutisia.

Ymärrettävää toisaalta, että tekijänoikeuksista ja artikkeleistaan pitäisi asianomistajat mediat saada osansa korvauksistaan, tässä satojen miljoonien erurojen ruletissa. Toisaalta linkkien jako vain lisää lukijakuntaa ja mainostajat siitä tykkäävät.

Mikä hyvä kunkin asianomistajan  näkökulmasta!

LÄHDE  JA LEHTI  Ylen -aamu TV livenä ja Helsingin Sanomat aiheeseen liittyen

@ERKKI äimistelelee.fi @eekoo-media @Timin Sanomat.fi

 

 

 

 

 

Valemediat, ketkä äänestivät  ja oma äimistely ei lopu

 

Kainuulaisille suunnistajille mitaleja SM-sprintistä Oulusta – Kajaanin Kuohu myös pitänyt suunnistuksen ”SM-kisat” samoina päivinä

KOLMET SM-SUUUNNISTUKSET SAMANA VIIKONLOPPUNA: viestit OH:n järjestäminä, sprintit Oulussa ja Kajaanin Kuohulla ”SM-kisat”

SUUNNISTUKSEN  SM-sprintit kilpailtiin Oulussa sunnuntaina 16.9.2018 yli 1600:n suunnistajan voimin.

Kainuun seuroista oli Ouluun ilmoittautunut 33 suunnistajaa: Kajaanin Suunnistajat 12, Sotkamon Jymy 8, Suomussalmen Rasti 6, Puolangan Ryhti 4, Rasti-Hyry 2 ja Kuhmon Peurat 1 suunnistaja.

Karsinnoista finaaleihin oli selviytynyt 13 kainuulaisista suunnistajista: Teemu Köngäs Sojy H- 40, Jukka Kemppainen KaSu H-55, Arvi Noponen SuRa H-85, Aino Tolkkinen SoJy D-35, Jaana Korhonen KaSu D-35, Maaret Mäsynaho PuRy D-35, Liisa Kauppinen SuRa D-55, Maija Käkelä PuRy D-60, Mirja Humalamäki SuRa D-60, Kaarina Köngäs PuRy D-65, Eino Gretschel KaSu H-14, Nea Pääkkönen KuPe D-16 ja Venla Kankainen SoJy D-16.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180912_173117_1.jpg
Viite-kuvituskuva rastista

***

Kultaa ja hopeaa Kainuuseen ja muita hyviä sijoituksia

Sotkamon Jymyn Teemu Köngäs on voittanut Oulussa H-40 sarjassa kultaa ja saman seuran Venla Kankainen hopeaa  D-16 sarjassa.

Sotkamon MM-sprintin pääratamestari Jukka Kemppainen Kajaanin Suunistajista on sijoittunut H-55 sarjassa mainiosti 12:toista. Suomusalmen Rastin Arvi Noponen ollut H-85 sarjassa neljäs.

SoJyn Aino Tolkkinen D-35 sarjan kymmenes ja Maija Käkelä PuRy kahdeksas D-60 sarjassa.

Suomussalmen Rastin Mirja Humalamäen sijoitus 12.  D-60 sarjassa.

Läheltä Kainuuta Vaalasta on Taisto kemppainen Vaalan Karhusta ollut H-65 sarjassa seitsemäs.

Hyvä saavutus jo sinällään finaaliin pääsy näissä SM-sprinteissä, sillä monissa sarjoissa taso on kova ja osanottajia paljon ollut mukana. Sprintissä voi pienikin muutaman sekunnin virhe pudottaa paljon sijoituksia tuloksissa.

Kilpailujen järjestäjänä oululainen suunnistusseura SK-Pohjantähti.

P.S joku kainuulainen on voinut epähuomiossa jäädä minulta tuloksista huomioimatta.

***

Ounasvaaran Hiihtoseura järjestänyt SM-viestit edellisenä päivänä

Napapiirilä suunnistettu Sm-viestejä lauantaina 15.8.2018.Kainuusta ilmoitettu mukaan 6 joukkuetta. Suomussalmen Rasti H-34, Sotkamon Jymy H-18, Suomussalmen Rasti D-55, Sotkamon Jymy D-18, Kajaanin Suunnistajat  D-16 ja Sotkamon Jymy sarjassa  D-16.

Parhaat sijoitukset olivat SuRan D-55 joukkueen seitsemäs sija ja saman seuran H-35 joukkue on ollut kahdeksas.

Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180917_183902.jpg
Kajaanin Kuohu ilmoittaa julkisilla sivuillaan SM-suunnistuksistaan samana viikonloppuna viestien ja sprintin SM-kisojen kanssa.  Kuvakaappaus

***

Kajaanin Kuohu on myös järjestänyt suunnistuksen SM-kisat samoina päivinä – onko ollut edes Suomen Suunnistusliiton lupaa näille SM-varjokisoille?

@äimistelyttää,  kun Kajaanin Kuohu [TUL] on järjestänyt perinteiset ”SM-kisansa” taas samoina päivinä arvokisojen kanssa!

Äimistelijä osallistui aikoinaan monta kertaa näihin Kuohun SM-kisoihin jopa pelkästä velvoitteesta, vaikka muita suunnistuksen arvokisoja SM-kisoineen ja hölkkiä oli samana viikonloppuna tarjolla.

Kajaanin Kuohun lauantaina 15.9.2018 järjestetyt seuran SM-kisat ovat olleet nyt 30-vuotis juhlakilpailu, ja mukaan on ollut lähdössä 9 kilpailijaa.

Osanottajien määrä sinällään hyvä Kajaanin Kuohun SM-kisoissa, jos sitä vertaa kainuulaisten 33 osanottajan määrään SM-sprintissä.

Onko Kajaanin Kuohulla ollut edes SSL:n lupaa näille SM-kisoillensa samana viikonloppuna suunnistuksen sprintin ja viestien SM-kilpailujen kanssa. Monta potentiaalista kilpailijaa olisi ollut voinut olla Kuohun väreissä mukana myös SM-viesteissä ja SM-sprintissä.

***

EDIT  onnittelut kuitenkin Kuohulle näin pitkästä SM-kisojen jatkumosta! Tuloksista ja SM-mitalien saajista ei ole vielä tietoa.

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

Kahta halutonta voittavaa joukkuetta ei ottelu edes kiinostanut hiukan väkiväkisen yleisön edessä – Sotkamo ja Vimpeli halusivat vain molemat hävitä – sauna varmaan varattuna on ollut jo Jymylle!

Kaverini viestitti viikolla, että korkeintaan hiukan 1200 katsojaa rientää Sotkamon Hiukkaan katsomaan Vimpelin ja Sotkamon toista pronssiottelua miesten Superpesiksessä.

Äimistelin kaverini viestiä todella huonoksi, sillä luulin kuitenkin kainuulaisia kiinnostavan tämä ottelu vähintään 2500:n katsojan voimalla.

Superpesiksen sivuilta löytyy tilastoa, että vain hiukan 1514 katsojaa on uskaltaunut Hiukan hornankattilaan, ja niistäkin osa on jotain ei lippuja maksaneita.

Enemmän hävettää tämä yliesön vähyys, kuin SoJyn tappio – miksi lyötyä miestä näin kainuulaiset lyöt!

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180915_172612.jpg
Huono kuvakaappaus RUUTULTA, peli ei etene ja  pallukat vain pyörii

 

***

Kaksi todella halutonta joukkuetta kohtasivat toisensa

Seurasin ensimmäistä kertaa maksulliselta RUUTU  + plussalta tätä pronssiottelua Sotkamosta tutuista maisemista ja välillä ruutu pimeni.

Vaikka mentiin lopussa hiukan tiukkaan peliin, niin vaikutti siltä, että Vimpeli ei halua voittaa – vaan haluaa vielä ottaa saarikentälleen pyhäksi vähintään 2500 katsojaa, mutta Sotkamolla kimmersi jo ajatus: turhaan on enää sinne matkakuluineen matkustaa häviämään.

Vaikutti vaan siltä, että saunat oli jo etukäteen Jymyllä varattu ja lämmitetynä jossain Naapurinvaaran Lomakylän tai Katinkyllän maisemissa lauantaiksi kauden loppumisen ehtoolla.

Leppeämmät löylyt saunassa kuin, kuin kylmässä Hiukassa.

Jomalla katsojia ollut hornan kattilasassaan 3700.

Tämä on hyvä asia Suomen kansallispelille. Jatkaako Kohonen enää Jymyssä, siihen  tietää jokainen pesäpallon ystävä vastauksen

@ERKKI äimistelee.fi