Ovatko suuret Euroopan olympiafestivaalitkin jopa 2021 vaarassa Vuokatin vaaran vanhanaikaisen ja vaarallisen hyppyrimäen takia Kainuussa! – luvatut nuorten MM-kisat jo peruttiin Sotkamolta

Alkusanat ja prologi: Sotkamon kunta on myöntänyt vuonna 1934  – 1,500 mk avustusta, että kirkolle hautausmaan viereen rakennettaisiin 40 metrin hyppyrimäki oympialaisten leiritystä varten.

Näin kirjoittaa Lauri Kiviniemi KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIASSA I – sivulla 117. Kirja on julkaistu vuonna 1997.

Nyt näyttää siltä, että Sotkamon hyppyrimäet ovat haudattu kansainvälisten kisojen osalta.

*

Äimistelen vaan ensimmäiseksi, että miksi yleensä Nuorten MM-kisoja haettiin Vuokattiin, kun mäen kunto oli jo tiedossa vuonna 2015, ja miksi ne sinne yleensä myönnettiin?

Media puhuu vain nuorten MM-kisojen peruuntumista Vuokatissa, mutta Euroopan nuorten olypiafestivaalitkin ovat myönnetty Vuokattiin vuodelle 2021.

Vuokatin Urheiluopistolla pitäisi olla töissä asiantuntijoita valmennuspäällikköä Jyri Pelkosta myöten, ei kun nimet vaan sopimuksen paperiin, kuin vanhaan vekseliin…

Sokea kreettakin näkee jo päältä päin, että tämä Vuoakatin vaaran mäki ei ole kilpailuun kelvollinen, eikä edes sopiva harjoitteluun. Mäkihyppääjät tosiaan loppuvat Suomesta sanotaan, mutta kun ei ole harrastajille edes kelvollisia harjoitusolosuhteita.

Miten kävisi jääkiekon, jos hallit sulettaisiin ja loppuisivat Suomesta!

Mäen epäkelvottomuuden 2015 toteamisen jälkeen, lisäksi on vielä siinä hypätty arvokisoja. Eikö kellot ole vieläkään soineet soineet, hyppääjän puomilta lähettämä valmentaja ei ole pannut viuhkaa alas.

YLEn uutisten mukaan mäen juurelle ei ole edes kelvollista tietä ja sääntöjen mukaan kilpailujen ajaksi pitäisi vähintään kaksi ambulanssia olla paikalla, mutta kun ei sinne pääse yhtäkään.

Eikö ole kysytty neuvoa edes Vesa-Pekka Sarparannalta! Sarparannan idea oli tehdä hyppyrimäki Korholanmäen kaivoksen Mondo Minelarsin [entinen Talkki] rotkoihin tuulilta suojattuna. se idea olisi ollut nyt ajankohtainen.

Vuonna 2017  Suomen Hiihtoliiton tiedotteessa sanotaan, että pohjoismaiden talviurheilulajien MM-arvokilpailut on myönnetty Suomeen, ja ennen kaikkea maan talviurheilun kehtoon Sotkamon kunnan Vuokattiin. Hiihtoliiton Mika Kulmala hehkuttaa tätä, puhumattakaan Vuokatin Urheiluopiston ja Sotkamon kunnan johdosta.

Järjestäjien taholta on sanottu, että tämä peruminen ei Vuokattia kaada, mutta mikä on tilanne imagon kannalta?

Kuvakaappaus Suomen Hiihtoliiton tiedotteesta, ja kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180419_111037.jpg
Että silleen

Nuorten vastaavia MM-kilpailuja on aikaisemmin järjestetty Vuokatissa 1992  ja 2005.

Tämä on jatkumoa Vuoakatin arvokisoille, on sanottu Vuokatin Urheiluopiston puolesta, näille luvatuille vuoden 2019 nuorten MM-kilpailuille. Nyt nämä kisat ovat peruttu, kun kansanvälisen Hiihtoliiton FIS:n toppatakkiherrat ovat käyneet mäkeen tutustumassa Vuokatissa paikan päällä maaliskuussa 2018.

Vuokatin vaarallinen vanhanaikainen mäki, ei FIS:n näkökulmasta täytä * sertifikaattia.

Vuokatilta kisat kuitenkin kiellettiin. Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180419_111248_1.jpg
Kuvakaappaus Hiihtoliiton sivuilta – Vuoakatilta evättiin Nuorten MM-kilpailut

 

Hiihtoliiton tiedotteen mukaan Vuokatin mäki ei täytä *sertifikaattia.

Hiihtoliiton Mika Kulmalan miestä nuorten MM-kisoja ei voida jakaa, että Vuokatti olisi saanut pitää maastohiihdon lajit, ja mäkihyppy sekä yhdistetty olisi siirretty muille paikkakunnille. [ei ole enää valitetavasti Suomessa montaa paikkakuntaa, missä näitä voi sääntöjen nojalla edes järjesää – Lahti – Kuusamo, ja Kuopio. [aivan luonnolista ja oikea päätös – toim.huom]

Vuoakatin HS 100 mäki pitäisi olla edelleenkin Suomen käytetyimpiä hyppyrimäkiä, urheilijoiden leirityksessä ja harjoittelussa.

Pohjoismaiden nuorten mestaruskilpailut pidettiin 26.-28.2018 juuri Vuokatissa alle 18-vuotiaiden sarjoissa, niissä olivat tietenkin maastohiihdon lisäksi juuri mäkihyppy ja yhdistetty. Vaaran mäki on silloin ollut laillinen! ja hyväksyttävässä hyppykunnossa.

Vuokatissa on kilpailtu 31.12.2017 mäkihypyn ja yhdistetyn alle 20 vuotiaiden kilpailut HS 100 mäessä, ja tavallaan äimistelen, että miksi silloin on yleensä saatu siinä edes hypätä!

Mäkihypyn LIDL-cuppia on hypätty vaaran HS 100 mäessä talvella 2016.

*

Euroopan nuorten olympiafestivaalit [EYOF] ovat myönnetty Vuokattiin jo lokakuussa 2016, ja niiden ajankohta on [olisi] 6.-13.2.2021. Tapahtuma on suuri, johon odotetaan tuhansia osallistujia, katsojia ja mediaa paikalle. Saako Vuokatti siihen mennessä mitat täyttävää hyppyrimäkeä uudelleen rakennetuksi, sillä tätä vanhaa mäkeä ei edes kannata enää korjata.

Olympiafestivaaleilla on myös ohjelmassa mäkihyppy.  Kainuun Hiihtoseuran Jarkko Määttä on voittanut ylivoimaisesti Tsekin Liberecssä vastaavan kilpailun 2011.

Missä Jarkko Määttä nykyisin harjoittelee Vuokatissa edes kohtuullisella lajin vaatimalla tasolla. Yhdistetyn maajoukkueessa oleva Kainuun Hiihtoseuran Arttu Mäkiaho saa myös kohta muuttaa muualle.  Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180419_105938_1.jpg
Kuvakaappaus MTV uutisista 16.2.2018

Kustannusarvio vanhan mäen kilpailukuntoon laittamiseksi maksanee 1 – 2 miljoonaa euroa.  Mäkeen kuitenkin kannattaa satsata, mitä olisi Vuokatti ilman kunnollista hyppyrimäkeä talviurheilun kehdossa – jääkiekkoareenoihin näyttää vain rahaa löytyvän..

Jopa matkailubisneksen takia uusi tai uusittu hyppyrimäki on välttämätön Vuokattiin, eikä vain urheilijoiden tarpeen vuoksi.

Kuopiolla on ollut samanlaisia ongelmia mäkihypyn ja yhdistetyn maailman cupien arvokisojen suhteen: kaupunki ei satsaa Puijon mäkiin, ja niissä ei voi enää kansainvälisiä arvokisoja maailman cupeja järjestää. Savon Sanomien toimittaja on jopa kehoittanut Puijon mäkien pois horisontista purkamista.

Lajeina ovat Vuokatissa Euroopan  nuorten olypialisten festivaaleissa maastohiihdon ja mäkihypyn lisäksi myös mm. alppihiihto, ampumahiihto ja taitoluistelu. Osa lajeista kilpailtaneen yhteistyössä myös muissa Kainuun kunnissa, kuten Kajaanissa. Televisio ja media varmaan seuraa [seuraisi] tällaistä suurtapahtumaa koko kisojen ajan!

Mikä parempaa mainosta Sotkamon kunnalle.

Pystyykö Vuokatti edes järjestämään tulevaisuudessa näitä Euroopan nuorten olypiafestivaaleja?

*

Paikallinen maakuntalehti Kainuun Sanomat kirjoittaa artikelissaan 18.12.2015: Vuokatin hyppyrimäkeen haetaan viideksi vuodeksi käyttölupaa, ja mäen korjaukset ovat valmistumassa loppusuoralla.  Vauhtimäen rakenteisiin ja tukiin on tehtynä valmistavat  rakenteet sekä toimenpideet, ja ne valmistuvat  ensi viikon alussa.

Vuokatin vaaran mäki on ollut silloin viikon käytökiellossa, mutta tilapäinen lupa on myönnetty harjoituksiin kolmeksi viikoksi, ja mäki on sitten korjattu?

Harjoitella vaaran mäessä on saanut, mutta ei kilpailla.

*

Sotkamon Vuoakatissa on järjestetty paljon mäkihypyn ja yhdistetyn arvokisoja, mutta nyt se näyttää loppuvan

Yhdistetyn maailman cupin kipailut järjestettiin Vuokatissa marraskuussa 1999, en muista varmaksi, oliko nämä ne kisat, kun Kajaanissa ei järjestetty yhdistetyn katuhiihtoa suunitelmien mukaan. Kajaanin kaupunki ei yhteistyössä Vuokatin kanssa suostunut lumen luontiin Kajaanin Kauppakadulle, vaikka Eurosport oli jo kesällä käynyt katsomassa kameroitten paikat valmiiksi Kajaanissa Kyynäspääniemeä ja Linnansiltaa myöten.

Tämä oli suurin moka Kajaanin matkailua mainostettaessa kaupungin toimesta!

YLEn arkiston mukaan televisio on ollut silloin paikalla: Bro-Erik Walenius selostajana, ja Jyri Pelkonen kommentoimassa. Yhdistetyn maailma cupia on järjestetty Vuokatissa myös tammikuussa 28.1.1994.Yhdistetyn toisekeksi korkeimman tason, elikkä Contintal-kilpailuja on myös Vuokatissa järjesteety noihin aikoihin muutaman kerran.

Ronny Ackerman ja Samppa Lajunen olivat voittajia vuoden 1999 Vuokatin uhdistetyn maailman vupissa kisoissa.

”Tämä on vaan sellainen”, kuten Antero Mertaranta sanoo jääkiekon MM-kisoja selostaessaan: Kajaani ei halunnut näkyvyyttä yhdistetyn maailman cupissa matkailun kannalta, ja nyt ei edes Vuokatti nuorten MM-kisoissa.

Kajaanissa vanhako HS 60 metrin puinen hyppyrimäki räjäytettiin taivaan tuuliin muutama vuosi sitten, ja uutta ei rakenneta tilalle, sillä Vuokatin mäkien on katsottu palvelevan tarpeeksi lähellä kajaanilaisia mäkihypyn harrastajia.

Vuokatin suurimäki remontoitiin juuri nuorten MM-kisoja varten 1992, ja se oli Toni Nimisen aaltoa: bussilasteittain tulivat ympäri Suomea fanit Vuokattiin katsomaan olympiavoittaja Toni Nimmistä ”Toni..Toni”, oli kirjotettu lakanoihin ja linja-autojen kylkiin.

Vuokatissa on vielä järjestetty normaalimäen SM-kisat 2015, oliko ne vain kesäkisat?

Mäkihypyn normaalimäen SM-kisoissa on kilpailtu vielä Vuokatissa 2007, ja kilpailun on voittanut Arttu Lappi.

Mäkihypyn ja yhdistetyn SM-kisat ovat järjestetty Vuokatissa 2006.

*

Vuoakatin vaaran mäki on vaarallinen ja vanhanaikainen.

IMG_20180419_202008.jpg
Pelottaa jo tässä mäessä hypätä

 

* sertifikaatti tarkoittaa muutettuna kansan kielelle: laatujärjestelmän käytössä oloa

P.S ennen olivat Sotkamossa Sirviön veljekset Karia ja Reijoa myöten kovia mäkimiehiä, oli Pekka Ristola olympiaedustajana yhdistetyssä,  oli Oiva ja Veli Piirainen. Veikko Kankkonenkin on syntynyt Sotkamossa. Kajaanilaisena aikoinaan Tapio Räisänen voitti MM-kultaa lahdessa. Jouko Karjalainen ja Jyri Pelkonen ovat Kajaanista lähtöisin ja Kari Jääskeläinenkin oli melkein A-maajoukkueessa yhdistetyssä.

Kukaan ei varmaan enää muista sotkaomolaista yhdistetyn kovaa miestä Mikko Meriläistä.

Onhan tämä fiasko tämä nuorten MM-kisojen peruuntuminen, vaikka Vuokatissa on järjestetty paljon arvokisoja veteraanille ja parakisoissa, mutta MM-kisat ovat kuitenkin MM-kisat.

Kunnollinen hyppyrimäki pitää nopeasti rakentaa Vuokattiin, että Euroopan nuorten Olympiafestivaalija ei peruta. Ennen kannattaa jättää nämä jäähallit rakentamatta.

Hiukan on satsattu pesäpalloon Sotkamossa Hiukan stadionille, mutta kannattaako Sotkmon myös hiukan uhrata perinteiseen talviurheiluun mäkihypylle panostusta rahallisesti…

 

 

 

 

 

Mainokset

Maastohiihdon maailman cup Vuokatissa 1995 – Suomen naiset kilpailivat hameissa ja Hydex-voiteita markkinoitiin urheilijoitten numeroissa

Kuka muistaa, kun Suomen maajoukueen naiset kilpailivat Vuokatissa aikoinaan maastohiihdon maailman cupissa kohutuissa mekoissa, wanhan ajan tyylin mukaisesti!

Nyt kaikki kuntoilijatkin hiihtävät vain niissä tiukoissa trikoissa.

Lauri Kivinimen kirjoittamassa ja vuonna 1997 julkaistussa KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIASSA I- kirjassa kerrotaan sivulla 25: ”Muistelut siitä, etteivät naiset olisi käyttänyt housuja hiihtäessä ennen 1930-lukua, eivät pidä täysin paikkaansa – ei sääntöä ilman poikkeusta tässäkin asiassa”

Kajaanin kaupungin Lamminjäällä 1913 on järjestetty hiihtokilpailut, ja voittaja Kajaanin Kisan Hanna Tikkanen on ennakkoluulottomasti yleisön äimistellessä hiihtänyt miesten housissa. Hannan voittoaika ollut ”perinteisellä” 5 km matkalla 32.52, ja toiseksi tullut Iida Heikkinen oli kellottanut ajan 34.31 ja kolmannen Olga Tikkasen aika ollut 38.21. Iida ja Olga olivat hiihtäneet tuulen lepattavissa mekoissa Hannan housuihin verrattuna, ja varmaan siitä suuret aikaerot tulleet housuissa kilpailleen Iidan ja hamehiihtäjien välillä.

Kuvakaappaus Kajaanin naisten kilpailuista, jossa Hanna Tikkanen housissa kilpailuun lähdössä. Kirjoitus jatkuu sen jälkeen.

IMG_20180417_044355.jpg
Naishiihtäjä uskaltauti hiihtohousihin pukeutuneena jo vuonna 1913 Kajaanissa lammen jäällä ja voitti kilpailun – Kuvakaappaus  Lauri Kiviniemen kirjasta KAINUUN LIIKUNNAN ja URHEILUN HISTORIASTA – Kainuun Liikunnan ry. kuvakokoelma

*

Sotkamon Vuokatissa kilpailtiin 1995 marraskuun lopulla maastohiihdon maailman cupia perinteisellä tyylillä miesten 10 km ja naisten 5 km  matkoilla. Sen jälkeen ei ole muistaakseni ollut Vuokatissa, ja sitäkään ennen maastohiihdon maailman cupia yleisissä sarjoissa!

Historiallista sikäli, että maastohiihdon maailman cupia ei ole kilpailtu muistaakseni koskaan Suomessa Lahden ja Rukan lisäksi, kuin ainostaan tämän kerran Vuokatissa.

[edit. tietojen mukaan maailma cupia on kilpailtu Suomessa, myös Kuopiossa, sekä Oloksella]

Vuokatissa juuri 1995 paljastettiiin nämä Suomen maajoukkueen ”kohutut” naisten hiihtoasut, jotka olivat lyhyitä hameita trikoitten päällä. Sitä en muista, että miten kauan arvokisoissa näitä käytettiin, mutta pitkäaikaista se ei kuitenkaan ollut – laskettiin ilmeisesti lepattavien hameitten johtavan tuloksissa häviämään sekunteja suomalaisten naisten osalta, muiden maitten tiukkoihin asuhuin verrattaessa.

Vuokatin kilpailuista jäi mieleen se, että pakkanen kiristyi sunnuntaille miesten kilpailuun aamulla kovaksi kahdenkymmenen asteen korvalle, mutta kilpailut pidettiin, ja lunta ei ollut kovin paljon Vuokatin vaaroille osaksi suunnatuilla laduilla.

Miesten kilpailuun osallistunut Sami Heiskanen tuli ennen kisaa vastaan Vuokatti-hallin ovella: valitteli kylmyyttä, kysyi missä on vessa, ja romautti Peltoset hallin seinää vasten…

Katsojista monet äimistelivät, että ompa Venäjän Vladirim Smirnov hoikistunut sitten viime kaudesta. Tosin monikaan paikalla olleista katsojista ei ollu nähtyt ”Smirreä” koskaan livenä, ainoastaan vain televisokuvan perusteella. Televisokuva vääristää urheilijan painavamman ja voimakkaamman näköiseksi kuin livenä luonnossa.

Naisten suomalaisten hamekilpailussa oli myös osanottajien numeroissa Vuokattilaisen voidetehtaan Hydexin logo. Jukka Hyttinen valmisti ja teetti Vuokatissa Hydex-merkillä luistovoiteita, ja Hydexin fluorijauheet olivat edullisia Swixsin Ceroihin verrattavissa.

Hydexiä ei ole enää markkinoilla, ja samoin on hävinnyt sen aikainen suosittu luistovoide Super Glide myynnistä, jota markkinoitiin Kokkolasta pitäen.

Kuva naisten hiihtäjien sen hetkisestä muodista ja äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180416_204551.jpg
Kuvakaappaus YLEN urheilun uutisista 2.11.2017 naisten hiihtomekoista  – Lehtikuva ja urheilijat poseeraavat Vuokatissa

*

Smirnov voitti miesten kilpailun ennen Norjan Björn Dählietä, ja Suomen Joensuun Katajan Sami Repo oli paras suomalainen hienosti kolmantena.

Vuoakatti Ski Team Kainuun manageri Hannu Koivusalo on ollut kipailun 68. ja sotkamolainen Janne Immonen sijalla 52. Ilmeisesti he [Hannu ja Janne] ovat kilpailleet ns. kansallisessa ryhmässä!

Hannu Koivusalo hävinnyt voittajalle Smirnoville vain 2 minuuttia.

Mika Myllylä on ollut suomalaista 11, Harri Kirvesniemi 12,  Karri Hietamäki 19, ..Jari Isometsä 43,.. Sami Heiskanen 47..

Laskujeni mukaan yhteensä peräti 23 suomalaista miestä on osallistunut Vuokatin maailman cupin miesten perinteiselle kympille. Kaikkien tulokset löytyvät tämän kirjoituksen lopussa.

Naisten vitosella on kilpailun voittanut Ljuvoh Egorova, ennen Elena Välbeä. Paras suomalaisista on ollut Puolangan Ryhdin Tuulikki Pyykkönen [nyk. Kemppainen] uudessa mekossaan kilpaillessa sijalla 7. Merja Kuusisto on ollut toseksi paras suomalainen sijalla 11. ja nämäkin kaikkien naisten tulokset löytyvät äimistelyn lopussa.

Suomen Hiihtoliiton päävalmentajana on toiminut samaan aikaan sotkamolainen Antti Leppävuori, Eino Petäjäniemi ollut Hiihtoliiton puhenjohtaja, ja mainiosti maailman cupin kuuluttajana oli Jari Piirainen, joka oli Vuokatin maailman cupin aikaan Suomen Hiihtoliiton lajipäällikkö.

Kuva Puolangan Ryhdin Tuulikki Pyykkösestä Vuoakatin maailman cupissa 1995, ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180416_204120.jpg
Kuvakaapaus  ILTALEHDEN artikkelista Tuulikki Pyykkösestä Vuokatissa 5.10.2016 – IL-ARKISTO  – Itsellä on nauhoitettuna vanhalla WHS-kasetilla tuo naisten hiihto, ja kuvan olisin saanut siitä, mutta se tallenne on nyt mökillä.  Huom! Hydex-suksivoiteitten mainos kilapilunumeroissa.

*

Sotkamon Vuokatin 1995 maastohiihdon maailman cupin tulokset:

Miehet perinteinen 10 km

1. SMIRNOV Vladimir  KAZ 26:03

2. DDÄHLIE Björn NOR 26:09.7 +6.1

3. REPO Sami 1971 FIN 26:46.0 +42.4

4 . MUEHLEGG Johann  GER 26:48.7 +45.1
5.  PROKOUROROV Alexei  RUS 26:49.7 +46.1
6. FAUNER Silvio  ITA 26:50.8 +47.2
7. BEHLE Jochen  GER 27:03.7 +1:00.1
8. BOTVINOV Michail  RUS 27:04.0 +1:00.4
9. SIVERTSEN Sture NOR 27:04.4 +1:00.8
10. NORDBAECK Hakan  SWE 27:05.4 +1:01.8
11. MYLLYLÄ Mika FIN 27:09.9 +1:06.3
12. KIRVESNIEMI Harri  FIN 27:10.2 +1:06.6
13. BATORY Ivan SVK 27:10.7 +1:07.1
14. SOERGAARD Krister  NOR 27:11.7 +1:08.1
15. ULVANG Vegard NOR 27:15.7 +1:12.1
16. BUCHTA Lubos  CZE 27:18.2 +1:14.6
17. BERGSTROEM Anders  SWE 27:18.7 +1:15.1
18. ALBARELLO Marco ITA 27:20.9 +1:17.3
19. HIETAMÄKI Karri FIN 27:22.7 +1:19.1
20. SKJELDAL Kristen NOR 27:24.1 +1:20.5
21. TSHEPIKOV Sergei RUS 27:25.7 +1:22.1
22. TAIPALE Kuisma  FIN 27:26.2 +1:22.6
23. HASLER Markus  LIE 27:27.0 +1:23.4
24. ALSGAARD Thomas  NOR 27:27.6 +1:24.0
25. FORSBERG Henrik  SWE 27:27.9 +1:24.3
26. VALBUSA Fulvio  ITA 27:28.1 +1:24.5
27. FREDRIKSSON Mathias SWE 27:29.9 +1:26.3
28. MOGREN Torgny  SWE 27:35.5 +1:31.9
29. GOERANSSON Morgan  SWE 27:35.9 +1:32.3
30. GOUTNIKOV Grigorij  RUS 27:36.3 +1:32.7
31. GANDLER Markus  AUT 27:36.5 +1:32.9
32. STADLOBER Alois AUT 27:36.8 +1:33.2
33. MAJ Fabio  ITA 27:37.4 +1:33.8
34. AZEGAMI Daichi JPN 27:37.5 +1:33.9
35. PALOLAHTI Ari FIN 27:40.1 +1:36.5
36. HARTONEN Jukka FIN 27:40.9 +1:37.3
37. LEGOTINE Vladimir  RUS 27:40.9 +1:37.3
38.  WOROBJOV Alexander  RUS 27:42.3 +1:38.7
39. KASSIN Elmo EST 27:46.9 +1:43.3
40. KRIANINE Serguei  RUS 27:47.3 +1:43.7
41. SCHLUETTER Andreas  GER 27:48.1 +1:44.5
42. RIIPINEN Hannu FIN 27:49.6 +1:46.0
43. ISOMETSÄ Jari  FIN 27:52.5 +1:48.9
44. KRISTIANSEN Egil NOR 27:54.5 +1:50.9
45. FARLEY Donald  CAN 27:55.9 +1:52.3
46. WADSWORTH Justin USA 27:56.7 +1:53.1
47. HEISKANEN Sami FIN 27:58.8 +1:55.2
48. MÖTTÖNEN Risto FIN 28:01.8 +1:58.2
49. URAIN Gerhard  AUT 28:02.3 +1:58.7
50. BELLMANN Uwe  GER 28:02.6 +1:59.0
51. KORUNKA Vaclav  CZE 28:03.5 +1:59.9
52. IMMONEN Janne  FIN 28:03.7 +2:00.1
53. HORIGOME Mitsuo JPN 28:03.7 +2:00.1
54. KUUSISTO Mika  FIN 28:04.1 +2:00.5
55. MAJBAECK Christer SWE 28:07.0 +2:03.4
56. VUORENMAA Markus  FIN 28:08.5 +2:04.9
57. IMAI Hiroyuki JPN 28:08.7 +2:05.1
58. ALM Juha  FIN 28:09.5 +2:05.9
59. DOLIDOWITSCH Sergei BLR 28:12.2 +2:08.6
60. PILLER COTTRER Pietro ITA 28:12.6 +2:09.0
61. EIDE Anders NOR 28:13.0 +2:09.4
62. DI CENTA Giorgio  ITA 28:14.4 +2:10.8
63. VEERPALU Andrus  EST 28:16.2 +2:12.6
64. MAE Jaak  EST 28:17.4 +2:13.8
65. KOZU Masaaki JPN 28:19.3 +2:15.7
66. REIN Torald  GER 28:19.5 +2:15.9
67. NASH Marcus USA 28:20.3 +2:16.7
68. KOIVUSALO Hannu  FIN 28:22.0 +2:18.4
69. RASANEN Jari FIN 28:22.2 +2:18.6
70. PARVIAINEN Kari FIN 28:23.8 +2:20.2
71. KIVINIEMI Jyrki  FIN 28:26.2 +2:22.6
72. KUCERA Josef  CZE 28:29.7 +2:26.1
73. TYYSKÄ Jarno  FIN 28:30.2 +2:26.6
74. ZORZI Cristian  ITA 28:33.5 +2:29.9
75. TREGOBOV Alexij  BLR 28:34.7 +2:31.1
76. MARENT Alexander  AUT 28:42.1 +2:38.5
77. MCKEEVER Robin  CAN 28:42.7 +2:39.1
78. BOUCHARD Dany  CAN 28:51.4 +2:47.8
79. SAARI Sami  FIN 28:52.4 +2:48.8
80. GODIOZ Gaudenzio  ITA 29:07.8 +3:04.2
81. NEUBER Janko  GER 29:13.3 +3:09.7   82. HOFFMANN Christian  AUT, 83. HÄGGMAN Leif FIN, 84. HILTUNEN Sami FIN

Naiset perinteinen 5 km

1. EGOROVA Ljubov  RUS 15:41.3
2 . VAELBE Elena RUS 15:44.3 +3.0
3. MIKKELSPLASS Marit  NOR 15:46.0 +4.7
4.  NEUMANNOVA Katerina CZE 15:52.1 +10.8
5. LAZUTINA Larissa RUS 15:55.4 +14.1
5. GAVRIILJUK Nina  RUS 15:55.4 +14.1
7. PYYKKÖNEN Tuulikki  FIN 15:58.9 +17.6
8. BARANOVA- MASOLKINA Natalia  RUS 16:00.6 +19.3
9. SKARI Bente  NOR 16:09.4 +28.1
10. BELMONDO Stefania  ITA 16:13.7 +32.4
11. KUUSISTO Merja  FIN 16:15.9 +34.6
12. SAVIALOVA Olga 1972 16:18.1 +36.8
13. HARTZ DYBENDAHL Trude  NOR 16:18.3 +37.0
14. NAGEJKINA Swetlana  RUS 16:24.5 +43.2
15. DI CENTA Manuela  ITA 16:30.1 +48.8
16. SORKMO Maj Helen  NOR 16:32.2 +50.9
17. HONEGGER Sylvia  SUI 16:35.7 +54.4
18. OLSEN Anita NOR 16:40.7 +59.4
19. TERELIA Irina  UKR 16:41.9 +1:00.6
20. FRITHIOFF Anna SWE 16:43.2 +1:01.9
21. TIIKKAINEN Kerttu  FIN 16:44.4 +1:03.1
22. MOEN Anita  NOR 16:45.9 +1:04.6
23. HENKEL Manuela GER 16:48.0 +1:06.7
24. JAUHO Milla  FIN 16:48.3 +1:07.0
25. SIRVIÖ Riikka  FIN 16:50.6 +1:09.3
26. KEMPPEL Nina  USA 16:50.6 +1:09.3
27. EK Elin  SWE 16:50.7 +1:09.4
28. EVALDSSON Annika SWE 16:51.1 +1:09.8
29. SUNDQVIST Kati  FIN 16:51.3 +1:10.0
30. HUBER Andrea  SUI 16:52.2 +1:10.9
31. BUKVAJOVA Jaroslava  SVK 16:53.1 +1:11.8
32. RODINA Elena  RUS 16:54.5 +1:13.2
33. KUEMMEL Ina  GER 16:56.2 +1:14.9
34. AOKI Fumiko JPN 16:57.0 +1:15.7
35. MJOEEN Cecilie  NOR 16:57.4 +1:16.1
36. ALBRECHT LORETAN Brigitte  SUI 16:58.1 +1:16.8
37. RESCHWAMM SCHULZE Anke  GER 16:58.6 +1:17.3
38. POROMAA FANQVIST Anette  SWE 16:59.5 +1:18.2
39. SMIGUN Kristina  EST 17:00.2 +1:18.9
40. TCHEPALOVA Julija RUS 17:01.5 +1:20.2
41. YOKOYAMA Sumiko JPN 17:02.5 +1:21.2
42. PELTOLA HYYTIÄINEN Heli  FIN 17:02.8 +1:21.5
43.  OTAKA Tomomi JPN 17:03.3 +1:22.0
44. ROKKE Kathrine  NOR 17:05.2 +1:23.9
45.  DAL SASSO Guidina ITA 17:05.7 +1:24.4
46. RAUTIALA Marke  FIN 17:08.3 +1:27.0
47. HAVRANCIKOVA Alzbeta SVK 17:10.4 +1:29.1
48. PARUZZI Gabriella ITA 17:10.8 +1:29.5
49. KITTILÄ Anu 1975  17:11.0 +1:29.7
49. PALUSELLI Cristina 1973 ITA 17:11.0 +1:29.7
51. 1020343 OEHMAN Karin  SWE 17:15.0 +1:33.7
52. HUGG Sara SWE 17:16.1 +1:34.8
53. BRAENNARE Mareena  FIN 17:18.2 +1:36.9
54. 1098525  EST 17:18.6 +1:37.3
55. BLUM Constanze  GER 17:20.9 +1:39.6
56. IIVANAINEN Kati  FIN 17:21.3 +1:40.0
57. EKLUND Tuula FIN 17:21.6 +1:40.3
58. SCOTT Beckie  CAN 17:26.5 +1:45.2
59. YOKOYAMA Kumiko  JPN 17:27.8 +1:46.5
60. PETTY Kerrin  USA 17:29.1 +1:47.8
60. LAHTINEN Hanne  FIN 17:29.1 +1:47.8
62. LYYTIKÄINEN Satu FIN 17:30.8 +1:49.5
63. OLOFSSON Anna-Carin  SWE 17:31.2 +1:49.9
64. PIENIMÄKI Elina  FIN 17:33.4 +1:52.1
65. KULLMAN Annette FIN 17:34.5 +1:53.2
66. KUTLIKOVA Tatiana  SVK 17:35.8 +1:54.5
67. FILIPOVA Pavlina  BUL 17:36.1 +1:54.8
68. LEHTO Henna FIN 17:37.0 +1:55.7
69. KUIVALAINEN Erja FIN 17:42.1 +2:00.8
70. FURUSAWA Midori  JPN 17:43.8 +2:02.5
70. SINKEVITCH Yelena BLR 17:43.8 +2:02.5
72. SMIGUN Katrin  EST 17:47.5 +2:06.2
73. PULKKINEN Kati  FIN 17:52.4 +2:11.1
74. TOEROE Anne FIN 17:58.8 +2:17.5
75. VALBUSA Sabina  ITA 17:59.1 +2:17.8
76. WECKSTROEM Ann-Mary  FIN 18:02.6 +2:21.3
77. VIERMA Kati  FIN 18:03.6 +2:22.3
78. HIRANO Masami JPN

Merkille pantavaa on, että aikaerot eivät olleet ollut kovin suuria parhaiden ja viimeisten osalta kilpailuissa. Muutama tuon aikaista suomalaista edustushiihtäjistä kilpailee vielä veteraanien kilpailuissa, muistaaksen ainakin Juha Alm on kiertänyt joitain kisoja, ainakin pitkillä matkoilla.

Ann-Mary Ähtävä [ent. Weckström kilpailee vieläkin 23 vuoden jälkeen Vuoakatin maailman cupista SM-kisoissa ja Suomen Cupissa Vuoakatti Ski Team Kainuun seuran väreissä.

Vieläkö palaa hameet uudestaan hiihtoon asuina naisille ainakin kuntoladuille, nyt iäkkäämmätkin hiihtäjät sujuttelevat siellä vain tiukoissa trikoissa..

*

EDIT hiihtäjä Tino Tiilikainen kertoo, että maastohiihdon maailman cupissa on kilpailtu Suomessa myös Kuopiossa ja Oloksella

Maastohiihdon tasosta kertoo maitten mestaruushiihdot -urheilijoitten aikaerot tuloksissa kärkeen verrattaessa – Norja ei niin ylivoimainen kuin luulisi

Aikaisemmin äimistelin vertailuissa Norjan ja Suomen maastohiihdossa, maitten osanottajien määristä nuorten ja yleisen sarjan osanottajien määriä maittensa mestaruushiihdoissa.

Norjassa on ollut paljon enemmän osanottajia maansa mestaruushiihdoissa Suomeen verrattaesa. Taso kertoo hiiihdon urheilijoiden määrästä, mutta myös voi tilastoa tehdä tarkemmin, joka kertoo kilpailujen tasosta laajemmin.

Suomessa tulee SM-hiihdoissa paljon eroa ajassa maajoukkuehiihtäjien ja kansallisten tason urheilijoiden välillä, mutta onko näin myös Norjan, Ruotsin ja Venäjän mestaruskilpailuissa!

Laskin niistä tilastoa, että miten paljon on eroa ollut kärkeen maitten mestaruuskilpailuissa;  10, 20, 30 , 40, 50:n jne  sijoittuneiden välillä.

Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä on kilpailtu 2018 maittensa mestaruushiihdoissa, ja ohessa niistä tilastointia. Kuva Vantaan SM-hiihtojen logosta ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180416_111059.jpg
Vantaalla kilpailitiin tammikuussa 2018 SM-hiihdoissa

*

Normaali-keskimatkojen maastohiihdon miesten 15 km ja naisten 5 – 10 km maitten mestaruuskisoja on kilpailtu 2018:  SM- hiihdot tammikuussa Vantaalla vapaalla tyylillä, Norjassa Altalla perinteisellä  10 ja 5 km, Ruotsissa maaliskuussa vapaalla, ja Venäjällä Komissa maalis-huhtikuun vaihteessa perinteisellä tyylillä. Aivan vertailukelpoisia nämä eivät ole aikaerojen tarkastelussa keskenään: vapaalla on kilpailtu Vantaalla ja Ruotsissa, sekä perinteisellä Venäjällä  ja Norjassa. Norjassa ollut vielä lyhyemmät matkat muita kyseessä.

Suuntaa antavia kuitenkin erot ovat sijoituksien osalta, maittensa keskinäisistä mestaruuskilpailuista maastohiihdossa.

*

Yhteenvetoa maitten mestaruushiihdoista, jos lukija ei jaksa loppuun asti katsoa, minuutit pyöristettynä helpommin luettavaksi:

Vantaalla miesten 16 km kilpailussa vapaalla, on kymmenes hävinnyt voittajalle 1.42 minuuttia, 50. 4 min ja 100. 6.30 minuuttia.

Vastaavissa Ruotsin mestaruushiihdoissa miehissä 15 km vapaalla10. sijoittunut ampumahiihtäjä Sebastian Samuelsson on hävinnyt kärkeen 2 min ja 50. 4.30 minuuttia ja 100. 8.30 minuuttia.

Venäjän mestaruuskilpailuissa miesten 15 km vapaalla:  kymmenes on hävinnyt voittajalle 1.30 minuuttia, 50. 3.30 min ja 80. 4.50 minuuttia. Suuria eroja ei näyttäisi olevan tilastossa miehissä Suomen, Ruotsin ja Venäjän kesken näillä matkoilla.

Norjassa on kilpailtu maansa mestaruuskisoissa lyhyemmillä matkoilla perinteisellä tyylillä, mutta siellä on ollut kovataso miehissä: kymmenes on hävinnyt perinteisen 10 km vain 32 sekuntia voittajalle, 20. +56 sek, 30.  +1.17,   50. 1.50 min, 100. 2.40, ja 150. + 3.12 minuuttia. Norjan mestaruushiihdot näyttäisivät tasoltaan ylivoimaisilta miehissä, näihin muihin maihin verrattaessa. Maaliin asti kilpaillut peräti 284 urheilijaa ja 250.sijoittunut hävinnyt vain 5 minuuttia kärkeen.

Vertailuna Norjan samoihin matkoihin vuonna 2017 Kontiolahdella järjestetyt SM-hiihdot keväällä vapaalla:

Lari lehtonen on voittanut ajalla 22:49, ja 10. Tero Seppälä on hävinnyt Lehtoselle 55 sekuntia. Heikki Korpela on ollut 20. ja hävinnyt kärkeen 1.12 minuutia. Ampumahiihtäjä Tuomas Grönman ollut kilpailun  30. ja hävinnyt Lehtoselle 1.30.

50. hävinnyt  Kontiolahdella kärkeen 1.56 minuuttia. Sadas [100.] kilpailussa sijoittunut  voittajalle  2.45 min, ja 150. +3.50 minuuttia. Maaliin tullut  peräti 179 miestä.

Aikaerot vuoden 2018 Norjan mestaruushiihtojen ja Kontiolahden SM-kilpailujen 2017 ovat jopa yllättävän pieniä sijoittuneilta, mutta otettava huomioon, että Kontiolahdella kilpailitiin vapaalla, Norjan perinteiseen verrattavissa.

Vantaalla naisten vapaan kympillä SM-hiihdoissa kympillä on kymmenes hävinnyt voittajalle 1.15 minuuttia, 50. +4 minuuttia ja 70. +6 minuuttia.

Ruotsin vastaavassa naisten kilpailussa kymmenes on hävinnyt kärkeen +2.50 minuuttia, ja 50.  +8 minuuttia. Ruotsissa taso on ollut jopa Suomea huonompi.

Venäjän naisten 10 km mestaruus- kilpailussa kymmenes on hävinnyt voittajalle 1,19 min, 50. 3.30 min ja 90. 6 minuuttia. Venäjän taso näyttää laajemmalta Suomeen ja Ruotsiin verrattaessa.

Norjan naisten vitosen mestaruuskilpailussa on ollut kovaa ja laajaa tasoa: kymmenes on hävinnyt voittajalle Marit Björgenille vain 48 sekuntia, 50. 1.50 minuuttia, 100. vain 2.30 minuuttia, ja 130. sija hävinnyt Björgenille 3.20 minuuttia. Kymmenennen ja 50:ksi sijoittuneiden 40 hiihtäjän aikaeroa on ollut vain minuutti!

Vertailuna Norjan mestaaruuskilpailuihin voisi taas mainita Kontiolahdella 2017 järjestetyt SM-hiihdot samalla vitosen matkoalla, mutta tosin vapaalla:

Kontiolahdella oli voittanut ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen ajalla 11.57, ja neljänneksi tullut ampumahiihtäjä Mari Laukkanen oli hävinnyt 23 sekuntia. Kymmnenennen Johanna Matintalon aika Mäkäräistä 57 sekuntia huonompi.

Puoleen väliin sataa 50. sijoittunut oli hävinnyt Mäkäräiselle 1.48 minuuttia ja 100. 2.35 minuuttia. Maaliin tullut Kontiolahdella 131 naista ja 130. aika jäänyt voittajasta 4 minuuttia.

Kontiolahdella kilpailut aikavertailussa kohtalaisen hyvin naisissa Norjaan verrattaessa, mutta on otettava huomioon, että Kontiolahdella kilpailtiin vapaalla ja noin 300 metriä alimatkalla.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20180416_115418.jpg
Norjalaisen VG-lehden sivuilla Marit Börgen tuulettaa  – voitti naisten 5 km perinteisen Norjan mestaruuden jäähyväiskilpailuissaan

*

Tässä vielä tarkempaa tilastoa näistä maittensa mestaruushiihdoista, sekä lisättynä pikien matkojen tuloksilla:

SM-hiihdoissa Vantaalla on miesten 16 km voittanut Anssi Pentsinen aikaan 38:35, ja kymmeneksi sijoittunut Lauri Gummerus on hävinnyt Anssille  + 1.42 minuuttia. Waltteri Vinkanharu on ollut kilpailun  20, ja hävinnyt kärkeen 2.30 minuuttia.

Miesten kisan tilastoa: 30. + 3.15 minuuttia kärkeen, 40. + 3.42 min, 50. + 4 min, 60. + 4.30 min, 70. + 5 min, 80. + 5 min, ja 100:s + 6.30 min. Maaliin on päässyt 126 miestä, ja viimeinen on hävinnyt Pentsiselle 13.30 minuuttia.

Vantaalla naisten vapaan kympin voitti Riitta-Liisa Roponen 25:29, ja kymmeneksi tullut Johanna Matintalo hävisi 1.15 minuuttia. Sanni Alatalo sijoittui 20, ja hävisi Roposelle 2.13 minuuttia.

30. + 2.43 minuuttia, 40. + 3.19 min, 50. + 4 min, 60. + 4.36  min ja 70. + 6 min. Maaliin  on tilastoitu 79 urheilijaa.

Ruotsin vastaavat kilpailut käytiin samoilla matkoilla ja vapaalla tyylillä väliaikalähtönä. Miesten mestaruuden 15 km Ruotsissa on voittanut Marcus Helner 36:48, ja kymmeneksi on sujutellut amumahiihtäjä Sebastian Samuelsson hävinnyt kärkeen + 2 minuuttia.

20. + 2.40 min, 30. + 3 min, 40. + 3.30 min, 50 + 4.30 min, 60. + 4,45 min, 70. + 5.48 min, 80. +  6 min, 90.+ 7 min, ja 100:s hävinnyt Helnerille 8.22 minuuttia. Viimeisenä 123 maaliin tullut on hävinnyt kärkeen 15.30 minuuttia.

Naisten vapaan kympin on voittanut Ruotsin mestaruushiihdoissa Charlotte Kalla 29:17, ja kymmeneksi sijoittunut Jennie Jirihed on hävinnyt Kallalle 3 minuuttia. Tilastoa:

10. sijoittunut hävinnyt kärkeen + 3 minuutia, 30. + 5 min,  + 6.30 min, 50. + 8 min, ja 60. +  10 minuuttia. Loppuun asti on hiihtänyt 63 kilpailijaa.

Venäjällä Komissa on miesten perinteisen 15 km voittanut Aleksander Bolshunov ajalla 38:48, ja kymmeneksi sijoitunut on hävinnyt hänelle yhden minuutin. Muita tilastoja:

20. + 2 min, 30. + 2.30 min, 40. +3 min, 50. + 3.30 min, 60. + 3.47 min, 70. +4 min, ja 80. + 5 minuttia.

Venäjällä mestaruuskisoissa on taas naisten 10 km perinteisellä voittanut Natalia Nepryaleva 29:39, ja kilapilun kymmenes Larisa Ryasina on hävinnyt kärken 1.19 minuttia.

20. + 2 min, 30. + 2.30 min, 40. + 3 min, 50. +  3.30 min, 60. + 4 min, ja 70:ses + 6 minuuttia.

Norjassa on kilpailtu perinteisellä tyylillä maan mestaruuksista miesten 10 km , ja naisten 5 km matkoilla, ja siellä on ollut tiukkaa aikojen perusteella, ja paljon osanottajia on ollut mukana.

Miesten perinteisen kympin oli voitttanut Norjassa Sjur Roethe 24:38, toisena Martin J Sunndby ja kolmas Johannes Kalbö. Kilpailun kymmenes on jäänyt hänestä + 30 sekuntia. Lisäksi tilastoa aikaeroista:

20. + 1minuutti, 30. +1.17 min, 40. + 1.30 min, 50. + 1.50 min, 60. +2 min, 70. +2.17 min, 80. + 2.30 min,  90. + 2.36 min, 100. 2.40 min, 110. + 2.48 min, 120. +  2.51 min, 130. +  3 min, 140. +  3 min, 150. + 3.12 min, 160. + 3.18 min, 170. + 3.30 min, 180. + 3.48 min, 190. + 3,.48 min,  200. + 4 min, 210. 4.13 min, 220. + 4.13 min, 230. + 4.36 min, 240. + 4.45 min, ja 250. + 5 minuuttia.

Maaliin saakka jaksoi miesten kympillä peräti 284 urheilijaa, ja kilpailun viimeinen hävisi voittajalle vain + 10 minuuttia.

Naisten vitosen voittaja on ollut Norjan mestaruushiihdoissa itse Marit Björgen – ajalla 13:16. Björgenille hävisi kilpailun kymmeneksi sijoittunut Anne Kjersi Kalvå melkein minuutin + 48 sekuntia.

Tilastoa sijoittuneista ja aikaeroista Norjan mestaruushiihdoista naisten vitoselta:

20. + 1.17 min, 30. +1,30 min, 40. + 1.44 min, 50 + 2 min, 60. + 2 min. 70. + 2.10 min, 80. + 2.14 min, 90. + 2.21 min, 100:s 2.30 min, 110. + 2.38 min, 130. + 3 min, 140. +3.20 min 150. + 3.48, ja maaliin tuli 157 kilpailijaa, ja viimeinen hävisi voitttajalle vain 5,55 minuuttia.

*

Pitkät matkat vertailussa maittensa mestaruushiihdoissa

Taivalkoskella kilpailtiin pitkien matkojen SM-kilpailut 6.-8.4.2018, Venäjän Komissa 24.3-1.4, Ruotsin mestaruushiihdot maaliskuun lopulla, ja Norjan mestaruushiihdot pitkillä matkoilla Altassa.

SM-hiihdoissa Taivalkoskella miesten 50 km perinteisellä väliaikalähdön kilpailun voitti IIvo Niskanen ajalla 2:13,8 ja kymmenenneksi sijoitunut Antti Ojansivu hävisi hänelle 6.30 minuuttia. Anssi Koirikivi sijoittui 20, ja hävisi Niskaselle 9.30 minuuttia. Kilpailun 30:s Antti Jelonen taas hävisi kärkeen Iivolle noin 13 minuuttia.

Tilastoa SM-kolmeltakympiltä sijoituksista ja aikaeroista:

40. + 15 minuuttia, 50. + 16 min, 50. +17 min, 60. + 19 min, 70. + 20.30 min, 80, +22 min, 90. + 24  min ja 100:neksi sijoittunut Niskaselle + 28 minuuttia. Maaliin hiihti kilpailussa 113 urheilijaa, ja viimeinen hävi kärkeen 1 tunti ja 3 minuuttia.

Taivalkoskella naisten perinteisen väliaikalähdön 30 km on voittanut Krista Pärmäkoski ajalla 1:22,31.  Kilpailun kymmenes on hävinnyt hänelle 7.30 minuuttia, ja 20:s Kati Venäläinen 12 minuuttia.

30. +14 minuuttia, 40. + 15 min, 50. + 19 min,  ja 60:s + 25 min. Maaliin on päässyt naisten kisassa kaikkiaan 66 urheilijaa.

Norjan mestaruushiihdoissa, miesten 50 km vapaan kultaan on hiihtänyt Sjur Rothe ajalla 2:06,23, ja kymmeneksi sijoittunut on hävinnyt kärkeen vajaat neljä minuuttia. Nyt on tosin kilpailtu vapaalla, ja en tiedä onko yhteis- vai väliaikalähdöstä ollut kysymys. Kilpailun 20. on hävinnyt Rothelle 6.30 minuuttia.

Tilastoa aikaerosta ja sijoituksista:

30. + 9 minuuttia, 40. + 11.30 min, 50. + 13 min, 60. +15 min, 70. + 16 min, 80. + 18 min, 90. + 20 min, 100. + 23 min, 110. + 25.20 min, 120. + 30 minuuttia, 130. + 38.20 minuttia. Maaliin tullut miesten kilpailussa 113 urheilijaa, ja viimeinen on hävinnyt Rothelle noin tunnin.

Norjan mestaruushiihtojen  naisten vapaan 30 km on voittanut Ragnhild Haga ajalla 1:20,59. Marit Björgen tullut toiseksi ja hävinnyt Hagalle 30 sekuntia. Kymmeneksi sijoittunut on hävinnyt keulaan hieman alta 5 minuuttia.

20. + 8 minuutia, 30. + 11,30 min, 40. + 14 min, ja 50. sijoittunut + 25 minuuttia. Maaliin asti on jaksanut 52 kilpailijaa, ja kilpailun viimeinen on hävinnyt Hagalle 30 minuuttia.

Ruotsin mestaruushiihtojen miesten 50 km perinteisen väliaikalähdön  kilpailun on voittanut Daniel Rickardsson ajalla 2:16,47 ja kymmeneksi sijoittunut on hävinnyt kärkeen 6 minuuttia. Tätä kilpailua voidaan verrata Suomen vastaavaan, vaikka nämä Ruotsin mestaruushiihdot ovat olleet monipäiväiset, ja jopa vähän osallistujia on riittänyt moneen kilpailupäivään peräkkäin!

20. + 10 minuuttia, 30. + 12min, 40. +16 min, 50. + 20 min, 60 +22,30 min, 70. +29 min, 80. +48.30 min ja maaliin saakka on jaksanut 81 kilpailijaa.

Ruotsin mestaruuden naisten 30 km on voittanyt Charlotte Kalla ajalla 1:29, ja kymmenes on hävinnyt kärkeen 7.30 minuuttia.

20. + 12 minuuttia,  30.+ 24 min, ja maaliin on tullut 34 urheilijaa – viimeinen on hävinnyt Kallalle  + 34 minuuttia.

Venäjän mestaruuksista on kilpailtu pitkillä matkalla vapaalla, ja nämä verrattavissa  tyylin mukaan Norjan mestaruushiihtoihin. Ilmeisesti  on ollut kysymys yhteislähdöstä?

Miesten 50 km on voittanut Artem Maltsev 2:01,43, ja kymmeneksi sijoittunut Andrei Melnichenko hävinnyt hänelle + 2 minuuttia.

20. + 3 minuuttia, 30. +5 min, 40. + 7.30 min, 50. + 11.30 min ja maaliin on tullut 55 kilpailijaa.

Naisissa venäjällä 30 km vapaan  mestaruuden on voittanun Olga Repinsyna aikaan 1:22,12, ja kymmeneksi sijoittunut Diana Golovan on hävinnyt vain 20 sekuntia.

30. + 4.20 min, 40. + 7 min, ja 45. +12 minuuttia.

*

P.S Norja ei ehkä aivan niin ylivoimainen ole lasketuissa tilastoissa muihin maihin verrattaessa maittensa mestaruushiihdoissa, muuta kuin runsailla osanottajien määrillä – lienekkö vielä alueittensa karsinnat Norjassa, ketkä yleensä pääsevät mukaan Norjan mestaruushiihtoihin.

Korean talviolympialaissa 2018 Norja saavutti maastohiihdossa 14 mitalia, Ruotsi 6, Suomi 4, Sveitsi 1, USA 1, Italia 1, Ranska 2 ja venäläiset urheilijat 8.

Kahdeksan maata on jakanut mitalit Etelä-Korean olympialaissa maastohiihdon mitalit keskenään.

Veraluna ampumahiihdossa on kymmenen maata ollut mitaleilla Koreassa: Saksa 7, Ranska 5, Ruotsi 4, Norja 6, Slovekia 3, Valko-Venäjä 2, Tsekki 2, Slovenia 1, Italia 2 ja Itävalta 1 mitalia.

 

 

 

Ampumahiihtoa varjostaa doping, kohta yhtä vahvasti kuin voimailulajeja – miksi maastohiihdossa on suhteessa vähemmän doping-tapauksia!

Ampumahiihdossa näyttää pesivän todella paha doping-ongelma, kohta yhtä vahvasti kuin voimailulajeissa. Venäläisiä, valkovenäläisiä ja ukranilaisia ampumahiihtäjiä on kärynnyt dopingista kohta yhtä paljon kuin urheilijoita voimailulajeissa, ja muiden maitten urheilijoita on ollut siinä sivussa mukana.

Suomalaista ampumahiihtäjistä ovat olleet kilpailukiellossa dopingin vuoksi vain Outi Kettunen ja Kaisa Varis. Norjalaisia ja ruotsalaisia en muista yhtään.

Kaikki urheilijathan eivät jää kiinni, ja suhteessa näitten urheilijoitten kiinni jäämisiä voidaan verrata suhteessa rattijuoppojen  määriin, jotka ovat todellisesti tien päällä puhaltaneet positiivisesti kaikista alkoholin vaikutuksessa autolla ajaneista. Muutama prosentti voi  autoilijoista vain jäädä kiinni.

Voidaan arvioida tuhansien ampumahiihtäjien jossain vaiheessa doopanneen, mutta ehkä vain alta 300 ah-urheilijaa on antanut positiivisen tuloksen testeissä, tai  vain epäilty.

Paljon on siis ampumahiihtäjiä kärähtänyt, mutta aineiden yleiseen käyttöön nähden ei  vielä tarpeeksi: kansainvälisen ampumahiihtoliiton IBUn johtoa epäillään asian salailusta. Kuvan jälkeen kirjoitus jatkuu.

IMG_20180412_052903-1.jpg
IBUN logo

*

Yhdessä kansainvälisen maailman antidopongin toimijan Wadan, Interpolin, Itävallan ja Norjan viranomaisten yhteisen tutkinnan perusteella on tehty ratsiat Itävallan Salzburgissa sijaitsevaan IBUN päämajaan sekä Norjaan.

Vuonna 2006, ovat jo poliisit tehneet ratsian olympialaisten majapaikassa Italiassa itävaltaltalaisten  ampuma- ja maastohiihtäjien majoitustiloihin, ja sieltä oli löytynyt ruiskuja, verensiirtovälineitä ja astmalääkkeitä. Ampumahiihtäjät olivat pötkineet pakoon olympiakylästä kuin arojänikset. [Turun Sanomat 21.2.2006]

Nykyisen ratsian ja doping-epäilyjen alkulähteen syy lienee, entisen Venäjän antidopigjohtajan Gigori Rodshenkon väitteet IBUN ja Venäjän yhteistyöstä, että venäläisten ampumahiihtäjien veripasseja sekä dopingtuloksia ei oltu tarpeeksi tutkittu, ja niitä on piiloteltu Venäjän antidopingin toimistolla.

Dopingista epäilyjen listalla on ollut peräti 31 venäläistä ampumahiihtäjää, kirjoittaa Helsingin Sanomat 16.12.2016.

Sanomalehti Kaleva kirjoittaa: Itävallan poliisi on tehnyt ratsian ampumahiihdon MM-kisoissa Hochfilzenissä Kazakstanin joukkueen majoitustiloihin hotelliin – sieltä oli löytynyt lääkeaineita ja välineitä, jotka viittaavat dopingiin.

Lisäksi on moitittu, että yleensä ampumahihdon maailman cupin kilpailut on myönnetty 2018 Venäjän Thumeniin. Tätä on sanonut myös  Suomen antidopingin pomo Harri Syväsalmi. [YLE 11.4.2018]

Itävallan poliisi on tehnyt ratsian IBUN tiloihin Itävallassa ja Norjassa, joka koskee norjalaista IBUN pitkäaikaista puheenjohtajaa Andres Besseberg. Besseberg on toiminut Wadan hallituksessa, ja hän on ollut lisäksi sen perustajajäseniä.

”Ei savua ilman tulta” on sanottu myös asiantuntevilta suomalaispiireiltä..

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180411_220423-1.jpg
Yleltä kaappamassa kuvassa kansainvälisen ampumahiihtoliiton  IBUN pitkäaikainen puheenjohtaja norjalainen Andres Besseberg  ojentaa kristallipallon Venäjän Thumemissa 2018 maailman cupin päätöstilaisuudessa, naisten maailman cupin voittajalle Kaisa Mäkäräiselle

Itävallan ratsia koskenee IBUN pääsihteeriä Nicole Reschiä ja sen toimistotiloja.

Saksalainen IBUN pääsihteeri Nicole Resch on toistaiseksi jäähdytetty tehtävästään jäähylle ”penkalle” tutkimuksien ajaksi. Resch on ammatiltaan juristi, ja hän on toiminut pitkään IBUssa.

Wada on vahvistanut ratsiat, mutta ei halua vielä tässä vaiheessa kommentoida asiasta enempää.

Ruotsalainen ampumahiihtotähti Sebastian Samuelsson vaatii jo Besgebergin potkuja. Ruotsin ammuhiihdon päävalmentaja Wofgang Pichler meinattiin hyllyttää penkalle Korean olympialaisista, koska hän oli valmentanut Venäjän maajoukkuetta Sotshin olympialaissa.

Venäjän Thumiin on myönnetty ampumahiihdon MM-kilpailut vuodelle 2021, mutta IBU on pyytänyt kisajärjestäjää Venäjää luopumaan niistä. Äimistely jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180412_042905.jpg
Kuvassa vasemmalla YLEltä kaapatussa kuvassa norjalainen IBUn puheenjohtaja Anders Besseberg tyylikkäänä, Thumenin maailman cupin palkintojen jaon tilaisuudessa

*

Halutaanko tosissaan puhdasta ampumahiihtoa, mutta kuitenkin on pakko salata – kun liikaa tapauksia on jo tullut ilmi suositussa lajissa!

Jotain perää voi olla, ilmeisesti ampumahiihdossa on niin paljon dopingia  käytössä, että lajin suojelemiseksi halutaan osa jo vaijentaa medialta testien salaamiselta.

Varmaan jalkapallon sopupeleissä, ei  myöskään maailman tasolla uskalleta kaikkea julkaista, mitä liitoille on tullut ilmi näistä!

Voimailulajit ovat  jo oma lukunsa vailla vertaa.

Ampumahiihdossa näyttää tosiaan pesivän pahempi ongelma kuin maastohiihdossa, mutta johtuuko se siitä, että laji on levinnyt  maastohiihtoa suuremmaksi monessa ns. sanotuissa nykyissä ja entisissä ”itäblogin” maissa.

Niissä  maissa

doping

ei ole ongelma,

niin  kauan kun ei vaan jää kiinni

*

EDIT  Iltasanomat kirjoittaa 13.4.2018  vuorokausi kirjoitukseni jälkeen, että ranskalaisen Le Mond ja norjalaisen VG-lehden mukaan IBU:n puheenjohtaja norjalainen Anders Besseberg on eronnut tehtävästään, hänen epäillään peitelleen 65 venäläisen ampumahiihtäjän doping-tuloksia ja saaneen niistä lahjuksina satoja tuhansia dollareita.

Besseberg on tietojen mukaan paljon veljeillyt venäläisten kanssa, ja käynyt siellä metsällä ja matkoilla.

*

Mitä minä vihjailin

kilpaurheilu on sairasta ja

tämä on vain jäävuoren

huippua – norjalainen veljeilee dopingissa venäläisten kanssa, millään ei

ole enää mitään väliä..

 

 

 

Miksi Norja on suurempi hiihtomaa kuin Suomi – Norjan mestaruushiihdoissa osanottajia Suomeen verrattaessa yli tuplasti

Mediassa ja somessa on eri keskustelupalstoilla äimistelty Norjan menestymistä maastohiihdon arvokisoissa olympialaisissa sekä MM-kisoissa.

Jopa dopinkia epäillään Norjan jatkuvalle menestymiselle. Norjan menestyminen voi  johtua myös runsaista massoista, lahjakkuuksien kartoittamisesta nuorista alkaen, hyvästä valmennuksesta ja yleensä vuonomaan innostuksesta maastohiihtoon.

Norjan menestys ei ole ilmeisesti pelkästään dopingin ja huulirasvan varassa. Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171128_040934.jpg
Vuosi sitten on löydetty norjalaisiin viittava huulirasvapuikko Sotkamon Vuokatin latujen laavulta. Kuvan puikon lähetti medialle sotkamolainen löytäjä – lähdettä ei  kuitenkaan paljasteta tietosuojan takia

 

Suomen mestaruuksista kisaillaan maastohiihdossa vielä huhtikuun alussa pohjoisessa Suomessa Taivalkoskella viikonloppuna 6.4. – 8.4.2018, ja samaan aikaan on kilpailtu myös vastavissa Norjan mestaruushiihdoissa.

Ilmoittautuneita järestäjien Taivalkosken-Metsäveikkojen mukaan on Taivalkoskella Talvivaaran maisemissa ollut hyvin, mutta Norja panee siinäkin paremmaksi.

Taivalkosken SM-kisojen avauksessa sprintissä, on mukaan ilmoittautunut naisiin 101 osanottajaa, ja miehiin 128 kilpailijaa.

Naisten sprinttiin on Taivalkoskella osallistunut ilmoittautuneista 93 osanottajaa, ja miesten ennakkoon ilmoittautuneista 106 hiihtäjää.

SM-sprinttteihin Taivalkoskelle on ilmoittautunut  yhteensä 229 urheilijaa.

Samaan aikoihin Norjan mestaruushiihtoihin on ilmoittautunut perinteisille naisten 5 km ja miesten 10 km matkoille: naiset 173 ilmoittauttunutta ja miehissä peräti 315 kilpailijaa.

Yhteensä Norjan mestaruushiihtoihin on ilmoittautunut lähes 500 kilpailijaa – tarkalleen 492.

Kuva Taivalkosken SM-hiihtojen sivuilta ja kirjoitus jatkkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180406_210809.jpg
Taivalkoskella on hyvin  järjestetyt kilpailut SM-hiihdoissa ja lunta ainakin riittää. Samalla kisat ovat Suomen Cupin viimeinen osakilpailu, ja ne televisioidaan YLEllä

*

Norja panee paremmaksi yli tuplasti verrattaessa Norjan ja Suomen osanottajia maittensa mestaruuskilpailuissa

Norjan mestaruuskilpailuissa on suhde Suomen mestaruuskilpailuihin Taivalkosken sprinttin ilmoittettujen määrissä: Taivalkoskelle on ilmoitettu  229 osanottajaa ja Norjan mestaruuskisoihin yhteensä 492:  SM-kisoissa on ollut suhteessa Norjan mestaruushiihtoihin  prosentuaalinen osuus Suomen osanottajista  46 %.

Lisäksi otettaessa huomioon Norjan väkiluku 5,2 miljoonaa, ja Suomen asukasmäärä 5,5 miljoonaa, niin siinäkin suhteessa norskit ovat suhteessa parempia.

Taivalkosken SM-kisoissa naisten sprinttiin 101:sta ilmoittautuneista on osallistunut varsinaiseen kilpailuun 93 urheilijaa ja miehissä 128:sta 106.

Taivalkoskella naisten 30 km kilpailuun on ilmoittautunut 99 urheilijaa ja miesten 50 km 149.

Norjan mestaruushiihdoissa perinteiselle vitoselle ja kympille on naisten 173 ilmoittaununeista osallistunut 157, ja miesten 319:sta hieman alta 300 osallistujaa.

IMG_20180406_210635.jpg
Norjan mestaruuskisoihin on ilmoitautunut lähes 500 urheilija – Norjan lipusta kuvakkappaus

*

Ruotsi jopa häviää osanottajajien määrissä Suomelle, mutta pärjää paremmin arvokisoissa – Venäjää ei voi edes näihin verrata

Ruotsin kansallissa mestaruuskisoissa on kilpailtu monena päivänä peräkkäin 21. – 25.3.2018, ja siellä naisten kympillä on maaliin tullut 63 urheilijaa, ja keskeyttäneitä tai ei lähtijöitä on tilastojen mukaan ollut yhteensä 11 naista.

Miesten 15 km Ruotsin mestaruuskilpailussa on maaliin päässyt 123, ja keskeyttäneitä tai ei lähteneitä on ollut yhteensä 13.

Ruotsin mestaruuskilpailut hajaantuu monelle päivälle, ja se voi vähentää osanottajien määrää yksittäisissä kilpailuissa.

Ruotsin väkimäärä on 9.9 miljoonaa, ja siinäkin suhteessa Ruotsi ei ole hiihtomaa Norjaan ja Suomeen verrattaessa, mutta kuitenkin pärjäävät aina hyvin arvokisoissa niin maasto- ja ampumahiihdossa Suomea yleensä paremmin.

Venäjän mestaruushiihtoja ei voi verrata näihin, siellä on niin paljon ihmisiä Suomeen Norjaan ja Ruotsiin verrattaessa laajalla alueeella, ja sitäkään ei tarvitse yksin syyttää dopinkin epäilyksiin, että miksi maasta aina vaan löytyy maastohiihdossa menestyneitä kilpailijoita.

Taivalkosken SM-hiihdoista ovat pois, sotilaitten MM-kilpailuissa samaan aikaan kilpailevat Ristomatti Hakola, Kusti Kittilä ja Juho MIkkonen, sekä kautensa jo lopettanut Matti Heikkinen.

*

Nuorten lahjakkuuksien kartoittaminen olisi tärkeä koululaiskisoista alken, ja miten saisivat innostumaan hiihdossa

Suomen naastohiihdossa aloittavat uudet valmentajat. Muutama lahjakkuus on nuorissa ja heille pitäisi järjestää optimaaliset olosuhteet harjoitteluun, jos vain siihen on täsmäiskuna mahdollisuuksia.

Samoin muutama kestomenystäjä  jatkaa, ja osa on keski-iässä, sekä muutama on ilmoitttanut lopettavansa uransa.

Muutamassa vuodessa ei kuitenkaan tapahdu ihmeitä Suomessa maastohiidon osalta.

Ruohonjuritasolta alkaen pitäisi alkaa kartoittamaan kestävyysurheiluun ja hiihtoon sopivat nuoret koululaiskisoista ja seurojen karkkihiihdoista alkaen – mutta mitkä  tekevät sen nykyisissä kouluissa, kun helpompi on opettajien laittaa koululaiset pelaaamaan jotain palloa. Talkoolaisia ja ammattimaisia alan tuntijoita ei tahdo seuroihin olla tarpeeksi mukana.

Ja millä motiviilla ne saisivat nämä nuoret itseään rääkkäämään, kun helpompi on katsella sitä nettiä..

*

Pitäisi perustaa joku valmennusporras nykyisen aikuisten huippuvalmennuksen lisäksi pitkällä tähtäyksellä maastohiihdon tulevaisuuden kannalta Suomessa, joka aloittaisi kartoituksen lupaavista hiihtoon mahdollisesti innostuneista nuorista kouluissa ja seuroissa, ja tukea heitä välineissa, suksihuollossa, valmennuksessa, taloudellisesti, sekä yleensä lajiin innostamisessa.

Sotkamon urheilulukio on tärkeä, mutta sitä ennen pitäisi tosissaan maanlaajuisesti Suomessa tehdä pohjatyötä enemmän lahjakkaiden kestävyys-urhelijoitten kartoittamisessa seuroista ja kouluista alkaen, mutta mitkä tahot sen tekevät talkoilla tai palkatta?

Norja on kääpiömaa jääkiekossa Suomeen verrattaessa.

*

Tilastoja nuorten mestauuskisoista Suomessa ja Norjassa

Tilastojen mukaan on seuraavasti ollut osanottajia  17 – 20 vuotiaiden maitten  mestaruushihoissa ilmoittautuneitten osalta.

Tilastoa sotkee se, että Suomessa kilpaillaan nuorissa nykyään aina 23 vuotiaisiin asti, mutta tämä näyttänee suunnan keskiarvolta. Miten lienee nuo tilastot tarkalleen laskettu, mutta näytävät suunnan Norjan ja Suomen maastohiihdon tulevaisuudesta.

Tilasot näyttävät  seuraavilta:

Vuonna 2013 on Norjan nuorten mestauuskiosissa on mukana ollut 689 osanottajaa ja Suomessa 235. Prosenteissa Suomen määrät ovat olleet 35% vain Norjan määrästä.

Vuonna 2012: Norjassa nuorten kisoissa 717 osanottajaa, ja Suomessa vastaavissa kisoissa 227, prosenteissa Suomen osalta osuus vain 30 %.

Vuonna 2011 on ollut Norjan nuorten mestaruushiihdoissa 631 ilmoittaununetta, ja vastaavissa Suomen 276 –  prosentteina Suomen osuus 43 %.

Vuonna 2010 vastaavat luvut: Norja 617 ja Suomi 454. Yllättävän hyvin on ollut suomalaisia nuoria maitten mestaruuskisoissaan Norjaan verrattavissa – 73 %. Mistä johtunee – lumitilanteista maissa?

Vuonna 2009: Norjan nuorten mestaruukisoissa 607 ilmoittautunutta ja Suomessa vastaaviin kisoihin 333. Prosentuaalinen osuus Suomelta Norjaan verrattavissa 54 %. Hyvä!

Vuonna 2008: Norjan nuorten kisoissa on ollut 598 ilmoittautunutta, ja vastaavissa Suomen kisoissa 324 –  osuus Suomen nuorten kisoihin osalistuneista Norjaan verrattaessa 54 %.  Hyvä tilanne Suomen maastohiihdon kannalta, ja mistä tämä johtunee juuri sinä vuonna!

Vuonna 2007: Norjan nuorten mestaruuskisoissa on ollut ilmoittautuneita 595 ja vastaavissa Norjan kisoissa 281, Suomen vertausluku kohtalainen 47 %.

Tampereella järjestettiin nuorten SM-hiihdot Kaupissa 10.3.2018 –  vapaan kisoihin oli ilmoittautunut 384  osanottajaa. Keskiarvossa mennään.

Pitäsikö kieltää kalliit fluorivoiteeet edes koululaiskilpailuissa ja nuorten kisoissa Suomessa, maastohiihdon kalliin harastuksen suhteessa jääkiekkoon verrattavissa.

Eedellä mainittuun: Norja on kääpiömaa Suomeen verrattaessa jääkiekossa, mutta parempi kuin jalkapallossa!

Ennen kulettiin 5 km koulumatkat hiihtäen, mutta nyt taksilla, ja sei ole pelastus maastohiihdon nousuun Suomessa, vaikka kuinka tietokeoneella lajin harrastajat somessa ja mediassa kilometreistään ja kilokaloreistaan yrittävät sanoa  vyötärönsä alta häipyneen..

Ennen Juha Mieto sanoi vain hakanneensa halkoja ja ojia kuokkineensa hiihdon lomassa.

LÄHDE JA LEHT:I   AAMULEHTI 11.02.2018 ja maitten hiihtoliittojen julkaisut

Kestävysurheilu.fi Hevoskuuri

@ERKKI äimistelee.fi @maastohiihto.fi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuluttajakuningas: Onko olutsota alkamassa Lidlin Sandelsin toimesta kauppojen kesken tosissaan – Kajaani siitä on paniikissa

Tampereen Hervannan Duon kauppakeskuksessa kanteli torstaina jo heti aamulla yhdeksältä iloisen reippaita ihmisiä ilmeineen, Sandelsin olutmerkin pahvinen salkku kädessään. ”Olen Teidät tänne minä pyytänyt”, sanottiin Sandelsin olutpullon vihreässä tekstissä, kun sitä myytiin aikoinaan vain aakaljana 70-luvulla, ja kolmosena oli Olvilta  se toinen taistelija musta Döbel.

Kaverini  ”kuluttajatietoinen” Timo  Kainuun Sotkamosta soitti eilen äimistelee.fi medialle, että onko @taloustoimittaja jo pannut merkille sen, että Sandels on Lidleissä tarjouksessa 22.32 €uroa alveineen 24 tlk laatikko .

”Mene äkkiä Hervannan Lidliin ostamaan ne juhannuskaljat, ennen kuin ne loppuu sieltä”, sanoi Timo kuluttajakuninkaalle.

En ollut uskonut kaiken kokeneita korviani, ja viestitin kaverille, että varmaan on kysymyksessä ollut se pienempien tölkkien määrän pakkaus…

Totta tosiaan siitä epäilystä – saksalaisen kauppaketjun mainoslehtisessä oli veret seisouttava tarjous : OLVI Sandels-olut 24-pack – vahva ja pehmeä vaalea lager, alk 4,7 till-%, 0,33 l x 24, 2,36 €/l, hinta sisältää pantin ja tarjous voimassa 5.4.-6.6. HALVEMI 22.32 – Valmistettu Suomessa.

Yleensä pehmeä, mutta vahva Sandels [ei mainos] maksaa kaupoissa 28 – 38 euroa 24 ltk, ja sen merkin tarjouksia ei tunnetta yleensä kaupoissa. Laatu ei ole antanut armoa tarjouksille.

Uusi alkoholilaki tuli voimaan ja verot nousivat, keskioluen hinta nousi vähän, mutta A-olut vähittäiskaupoissa pysyi lähes Alkon hinnoissa, vaikka alussa uumoiltiin sen hinnan laskevan Alkoon nähden huomattavasti.

Kuvakaappaus Hervannan Lidilstä ja talousartikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180405_091415_1.jpg
Hervannan Lidlissä oli Santtua tarjolla kuluttajille – ei mainos!@copyrigt erkki kovalainen-albumi – ei lupaa kaupalta kuvan otamiseen, ja eides julkaisuun

*

Avasiko Lidl olutsodan oikeesti ?

Lidl panee nyt olutta kauppojen kesken olutsodassa sellaiseen hintaan, että Sandels taistelee siinä kovemmin, kuin aikoinaan 1808 sodassa Iisalmen Koljonvirralla. Sandelsinhan valmistaa iisalmelainen – ajattele positiivisesti kotimainen Olvi.

Kauppaketjuilla Suomessa: Kesko, S-market, Tokmanni ja Lidl ovat oluesta ketjutarjoukset, tosin hinnat vaihtelee niissä paikkakunnittain, ja olen huomannut että mökkikunnassani Hämeenkyrön selän takana ne maksaa maltaitaTampereen Hervannan kauppoihin verrattaessa.

K-ryhmällä oli pitkään tarjouksessa se Olvin kultapurkki positiivisesti suomalainen 20 euron pintaan 24 tölkin laatikko, mutta se vaihtui kotimaassa valmistettuun [Sinebrchoff] virolaiseen Sakuun, jonka hinta on nyt Hervannan K-Supermarketissa 24  peräti euroa.

S-ryhmällä oli aikanaan talvella tarjouksessa markkinoiden halvin Karjala, jonka hinta oli laatikosta noin 21 euroa, mutta ne muuttivat sen Koffiin, joka maksoi ainakin Hervannassa aluksi 21 euroa lava. Nyt Hervannan S-market on muuttanut hintoja: Karjala maksaa noin 22 euroa laatikko, ja Koff on nostettu takaisin 27 euroon. [siitä osto-seikkailustani jo kirjoitin aikaisemmin]

Tokmannilla näkyy olevan tarjouksessa vielä legendaariset pullokaljat 12 -pullon tusinapakit. Karjalan mäyräkoira [12 pul.] maksaa Hämeenkyrön Tokmannilla noin 12 euroa, ja Olvissa seillä on lähes sama tarjous.

Kuvakaappaus Tampereen Koivistonkylän Prismasta aikoinaan. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171220_132145.jpg
S-ryhmän sisääntulon vetonaula on ollut Karjala @copyrigt erkki kovalainen oma kotialbumi

*

Kajaanissa ollaan paniikissa ja autokolonna nähty kohti Sotkamoa

Eilen Lidlien Sandelsin tarjouksesta Sotkamosta asti äimistelijälle soittanut Timo  [nimi oikea] viestitti taas uudelleen, että Sotkamon Lidli oli ollut täynnä asiakkaita ja liikenne oli ollut tukoksissa Sotkamon ja Kajaanin välillä Kontinjoelta asti. Pohjoispuolen tiellä Kajaanin ja Sotkamon välillä oli Naapurinvaaralta autot seisonut, kuin juhannuksen paluumuutossa.

Kajaanista on Sotkamon Lidliin matkaa 45 km, ja Iisalmen Lidliin Sandelsin kotimaisemiin 90 km. Innokkaat ovat kuulemma ajaneeet Kajaanista asti ihmeellisesti Iisalmeen Savoon asti kauppareissulle. Ennen luki Olvin mainoksessa, että ihmeellisen hyvää Iisalmesta.

Kainuun Sanomat kirjoittaa artikkelissaan 5.4.2018, että Kajaanin Lidlin kattoa epäillään romahtamaan vaaratilanteeksi liian lumen painon vuoksi, ja Kajaanin Lidli on suljettu useiksi päiviksi.

Tästä johtuu nämä autokolonnat Kajaanin ja sotkamon välisillä teillä.

Eräs innokas kirjoitti facebookissa, että paljon oli asiakkaita Kajaanin Lidiln pihalla ollut pullopalautuskasseineen torstaina ihmettelemässä,  viranomaisten tahoilta liinoilla eristettyä aluetta kaupan sisään pääsystä parkkipaikalla.

*

Tarjoukset ovat asiakkaiden sisään heittäjiä

Tuntuisi, että noilla oluen hinnoilla veroineen nuo kaljat menevät jo tappiolle, ja näin ovat sanoneet tästä monet mymälän hoitajat eri kauppaketjuissa äimistelijälle sitä kysyessäni.

Tavallan ovat ”oluenystävien” asikkaiden houkuttimia sisään kauppoihin nämä tarjoukset, mutta ostavatko ne sitten muuta lisäksi? Siitä löytyy  ketjuille tilastoa, kun höylää kasalla sen plussa- tai miinuskortin..

Kuvkaappaus todellisesta tilanteesta, kun asiakas oli mennyt ostamaan Tampereen Koivistonkylän Prismaan vain Koffin olutta tarjouksessa, mutta samalla muutakin oli eksynyt  asikkaallen ostoskoriin asti. Vielä jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180316_134640.jpg
Onnellisen asiakkaan ostoskoriin tuli muutakin hankittua, kuin vai  sitä tarjous Koffia  @copyrigt erkki kovalainen  – omakotilabumi – ei viitekuvaa vaan totta

Onko nyt olutsota oikeesti alkamassa, ja mitä tekee kilpailevat kaupparyhmät tämän Lidlin Sandelsin voittamiseksi sodassa?

LÄHDE JA LEHTI  Kainuun Sanomat ja oma @kaveripiiri

EDIT äimistelijä ei vielä hamstrannut varastoon juhannukseksi Santtua, jospa sitä on vielä kesän korvalla tarjolla, että ei mene yli päiväyksen ja parhaan käyttöajan.

@ERKKI äimistelee.fi @  @ERKKI KOVALAINEN  @taloustomituksen kuluttajakuningas.fi

One Wayn sauvat sulivat käteen ja keihään käret tökkäsivät routaan – 2017 vuoden 5,4 miljoonan liikevaihdolla tilikaudella tulosta +4,5 miljoonaa ja sitten konkurssiin?

Suomalainen tunnettu yritys One Way Sport, nykyiseltä nimeltään Carbon Ahletic Suomi Oy on hakeutunut konkurssiin Vantaan käräjäoikeudessa 2018 keväällä. Alun alkaen kävelysauva-bisneksestä vuonna 2004 uransa aloittaneen yrityksen suksisauvat olivat jo käsite keltaisilta väreiltään hiihtomaailmassa, kuten Fiskarsin oranssit saksit ja Fazerin sininen suklaalevy.

Fischerin sukismerkki ja sen maahantuoja Patrol hakivat oikeudessa One Wayta käräjille, että One Way olisi maalannut suksensa samoilla kelta-mustilla väreillä kuin Fischerit.

Patrol hävisi kiistan, vaikka huhujen mukaan Patrol olisi nyt ostamssa One Wayn tuotemerkkiä itselleen konkurssipesältä. Patrol tuo Suomeen maahan Fischerin suksea, ja sen tuotevalikoimaan täytentävänä merkkinä sopisi juuri tämä One Wayn sauvamerkki mainiosti.

Fischerin sauvamerkkiä on toki Suomessa myynnissä, mutta monet Fisherin tallihiihtäjistä hiihtävät monella muulla merkillä, kuten Swixsillä.

Tosin Fischer on maalannut suksensa myöhemmin mustille pohjille, ja samoin One Way sauvansa, ja sitä äimistelen. Keltainen väri näkyvyydeltään olisi ollut One Wayn sauvoissa käsite, jota ei olisi pitänyt muilla väreillä muuttaa.

Kuva Jämin SM-kisoista kolmen vuoden takaa, jossa paikalla on One Wayn mahtava mainos- ja huoltorekka. Kuvasta ei saa terävämpää ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180401_112436.jpg
One Wayn rekka Jämin maisemissa @copyrigt Erkki Kovalainen

*

One Wayn suksisauvojen historia tosiaan sai alkunsa yhteistyössä Marimenkon kanssa suunnitelluista kävelysauvoista 2004, ja ensimminen tallihiihtäjä sauvamerkillä oli Virpi Kuitunen. Myöhemmin merkki laajeni hiihtosauvoihin, tekstiileihin ja Sami Jauhojärvi siirtyi Fisceheriltä One Wayn suksimerkin ykköshiihtäjäksi.

One Way valmistutti sauvansa Kiinassa, ja ilmeisesti itävaltalainen tehdas valmisti ainakin näitä One Wayn kalliimpia kilpasuksia.

Maailmalla tunntuimpia OW- sauvojen käyttäjiä ovat olleet suomalaisista urheilijoista ainakin Matti Heikkinen, Aino-Kaisa Saarinen ja Sami Jauhojärvi.

Ulkomaalaisista huipusta sauvoja ovat käyttäneet Ranskan ah-maajoukkueen johdolla itse Martin Fourcade, ja muista Jessica Diggins, Dario Gologna ja Ragnhild Haga ja Dorothea Wierer. Gologna rikkoa sopimusta, ja kilpaili kisoissa One Wayn yrityssaneerauksen jälkeen muulla merkillä, mutta asia on sovittu One Wayn  ja Golognan managereitten kesken.

Ranskan sopimus on irtisanottu yrityssaneerauksen yhteydessä.

One Wayn suksisilla ovat kilpailleet Suomessa Sami  ”Musti” Jauhojärven lisäksi,  eri valmennusryhmissä nuorista aikuisiin seuraavat 16 urheilijaa One Wayn tallissa.

Maastohiihto 8 : Antti Ojansivu, Leo Rantahalvari, Linnea Henriksson, Niko Husu, Emil talsi, Atte Huttunen, Vilma Ryytty ja Julius Mäkinen.

Yhdistetty 4: Leevi Mutru, Wille Karhumaa, Waltteri Karhumaa ja Perttu Reponen.

Hiihtosuunnistajat 1: Siiri Salo.

Aampumahiihtäjistä 3: Venla Lehtonen, Jaakko Ranta ja Sanni Oikkonen.

*

One Wayn historiaa pähkinänkuoressa – salaisia asiakirjoja, keihäsprojekteja ja urheilukauppoja Kiinaan asti

Yritys aloittaa toimintansa ja on perustettu 2004. Ensimäisinä tuotiin markkinoille  Suomen suuressa kävelysauvabuumissa Marimekon kanssa yhteystyössä kävelysauvat, ja sen jälkeen hiihtäjä Virpi Kuitunen toimi sauvojen mannekiininä, ja sauvakauppa alkoi kukoistaa Suomessa. Sauvat valmistetaan Kiinassa.

One Way on voittanut 2008 Kuningaskuluttajan testissä kavelysauvatestin, jonka suorittaneet Suomen Ladun asiantuntijat. [Kuningaskuluttaja 17.4.2008]

M&M Markkinointi ja Mainonta julkaisee 21.2.2011 artikkelin, josssa sanotaan One Wayn nousseen seitsemässä vuodessa tyhjästä Suomen näkyvimmäksi sauvabrädiksi. Sauvoja on teetetty vuonna 2010 One Waylle peräti 600 000 paria.

Parhaillaan hyvinä vuosina Suomessa myydään noin 200 000 paria maastohiihtosauvoja, joista One Wayn markkinaosuus olisi peräti 40 %, sanoo yrityksen johtaja ja pääomistaja Ylen uutisille 8.3.2016. Näiden tietojen mukaan One Way markkinoi ja myy suksisauvoja paljon Suomen markkinoitten ulkopuolelle

One Wayn tuotevalikoima laajeni, tekstiileihin, monoihin ja hiihtosuksiin myöhemmässä vaiheessa.

Fischerin suksen maahantuoja Patrol haki oikeudessa 2012 myyntikieltoa One Wayn kelta”mustiksi” maalatuille suksille, koska se katsottiin olevan liian lähellä Fischerin värejä, ja kuluttajat voivat sekoittaa nämä näiden samanlaisten värien vuoksi tuotteet ja merkit keskenään toisiinsa mainonassa, mediassa ja televisiokuvissa.

Sami Jauhojärvi jätti hyvästit Fisceherille ja siirtyi suksissa ja välineissä One Wayn ykkösmannekiiniksi vuonna 2012.

Oikeus hylkäsi Patrolin One Wayn myyntikiellon vaatimukset perusteella, koska Fischeriä myydään myös muissakin väreissä.  Fischer ja Patrol määrättiin maksamaan hakijan oikeudenkäyntikuluja 40 000 euroa. [Lähde Turun Sanomat 10.12.2012.

Talouselämä kirjoittaa 12.11.2013: Suomalainen urheiluvälinevalmistaja One Way Sport Oy ja kiinalainen urheiluvälinevalmistaja 361 [361 astetta] ovat perustaneet yhteisyrityksen One Way Chinan.Yritys aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa, ja Kiinaan avataan ainakin 150 One Way China urheilukauppaa ja yritys on tarkoitus listata Hong Kongin pörssiin.

Aluksi valmistetaan One Way merkkisiä polkupyöriä ja niitä myydään Kiinan suurille markkinoille. Myöhemmin on tarkoitus laajentaa tuotevalikoimaa Pohjois-Kiinaan suksimarkkinoille. [ei ole tietoa, että miten tämä on onnistunut]

One Way Sport Oy on omistanut puolet 50 % One Way Chinasta.

Täällä Tampereen Hervannassa ovat aloittaneet TTY ja One Way uuden keihään suunnittelun projektin joskus vuonna 2014 – 2015. Uusi keihäs One Way merkillä pitäisi olla muita javelenita parempi ja lentää pitkälle. Keihäässä otettaisiin huomioon tuulet ja jopa heittäjien henkilökohtaiset ominaisuudet tarkemmin.

Keihäästä tulisi jäykkä, notkea, mutta ”lempeä” kädelle. Tero Pitkämäki ja Teemu Wirkkala olivat kokeilleet keihästä, ja todenneet sen hyväksi. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IIAF olisi hyväksynyt keihään, ja sillä olisi jo pitänyt heittää Pekingin MM-kisoissa ja Rion Olympialaisissa? Tarkempaa tietoa ei ole tämän projektin lopullisesta onnistumisesta. Tästä kirjoitti mm. Yleisurheilu sivuillaan 13.5.2015 ja MTV 24.11.2015.

One Way mukaan tallitoimintaan pitkissä hiihdoissa One Way Showproof Racingin kautta. [Hevoskuuri Kestävyysurheilu.fi 4.7.2014]

Sami Jauhojärvi voittaa kultaa 2014 Venäjän Shotsin olympialaisissa parisprintissä Iivo Niskasen kanssa One Way suksilla.

One Wayn sauvoja epäillään, että sen ilmoittamat hiilikuitupitoisuudet eivät pidä paikkaansa YLEn TTY:lle teettämän testin mukaan. One Wayn sauvamalleissa olisi hiilikuidun saijasta halvempia materiaaleja ja titanium mallissa , ei olisi myöskään tutkimusken mukaan löytynyt titaniumia.

Ylen uutisissa 8.3.2016 väittää One Wayn johto, että emme huijaa hiihtoa, mutta eivät ole aivan varmoja, miten Kiinassa ovat sauvat tehty.

Lahteen on avattu uusi One Way urheilukauppa, ja Etelä-Suomen Sanomat kirjoittaa siitä 24.11.2015 otsikolla One Wayn puolesta: ”Emme pelkää lumettomia talvia” [kuvakaappaus]. Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180402_162556.jpg
Kuvakaappaus Etelä-Suomen Sanomien sivuilta 24.11.2015 – kuva One Wayn

One Way Suomi Sport jättänyt toukokuussa 2016 Espoon käräoikeudelle velkasaneerauksen käsittelyn ohjelman. One Wayn markkinoinnista vastaava on sanonut Taloussanomille 26.5.2016, että maastohiihdon markkinat ovat laskeneet kolmen huonojen talvien vuoksi 70%, ja muuta vaihtoa ei ollut kuin velkasaaneerauksen hakemus.

Taloussanomissa 17.11.2017 kirjoitetaan One Wayn sanoneen, että vaikeudet on nyt voitettu, Kiinan myynti kasvannut 10 miljonaa kumppaninsa 361 Sportin kanssa. Talousvaikeuksiin ajautunut One Way on saamassa velkasaneerauksen ohjelman valmiiksi, ja odotellaan velkasaanerauksen lopullista hyväksymistä. Tappio 4,8 miljoonaa johtuu tilikaudelta, kun alaskirjaus tarkoittaa erilaisten saamisten arvonalennuksia, jotka vaikuttavat negatiiviseen tulokseen!?

Tuntuisi että arvonalannukset menevät tosin päin yrityssaneerauksessa, eli velallinen saa One Way saa velkoja anteeksi, ja se näyttäisi sitten kirjanpidollisesti voitollista tulosta.

Velkasaanerausohjelma aloitettu 16.6.2016 ja se päättyi maksuohjelman vahvistamiseen 24.3.2017. Päävelkojat pankit ja *Finnvera Oyj ovat hyväksyneet velkasaneerauksen suunnitelman. Velkaa ollut yhteensä noin 6,5 miljoonaa, velkojina: Nordea Pnkki oyj, Finnvera, kiinalaisyhtiöt Top One Ltd ja Ximanen Sunsire Sports Co, Apolle International Holding Ltd ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo.

Kovin salaista

YLE urheilu kirjoittaa 17.6.2016, että velkasaneerauskäsittelyssä on One Way vaatinut asiakirjoja 25 vuodeksi salaisiksi tilinpäätösten ja budjetin osalta 2016 – 2017. Käräjäoikeus ei suostunut, vaan viisi vuotta saavat One Wayn yritysaneeraukseen johtaneet tiedot olla salaisia.

Maastohiihtoon on tullut uusia tehdastalleja urheiluseuroikisi, kuten Helsingissä One Way Pro Team. Sitä on paheksuttu sillä, että se kaappaa nuoria urheilijoita kasvattajaseuroiltaan ympäri Suomea.

One Wayn piti olla yksi suurimpia Lahden MM-hiihtojen sponsoreita 2017, ja sen piti vaatettaa talkoolaiset ja palkatut ihmiset One Wayn keltaisilla kisa-asuilla. Summa oli satoja tuhansia euroja, ja velkasaaneerauksen vuoksi jättäytyi One Way tästä pois, ja uusi merkki tuli tilalle.

Taloussanomat kirjoittaa 17.11.2017, että One way on saamassa yritysaneerauksen valmiiksi ja tilanne näyttää valoisalta. Piina on hellittänyt ja käyttökate on noussut peräti 50 % !?

*

Huthtikuussa 2018 on Carpon Atletic Suomi [entinen One Way] hakeutunut konkurssin. Velkoja sillä on yhteensä noin 5,8 miljoonaa: suurimmat velkojat: Nordea 2 miljoonaa, Valtion omistama Finnvera 1,6 miljoonaa ja kiinalainen tavarantoimittaja Top One Ltd 745 000 euroa. Näinden yhteissumma tekee 4,3 miljoonaa – joten vielä muita velkojia on noin 1,5 miljoonan euron edestä.

Vuonna 2014 tilikautena olisi One Wayn liikevaihto ollut 12,4 miljoonaa ja tapiota tullut 400 000 euroa.

Vuoden 2015 on tilitietojen mukaan One Wayn liikevaihto olisi ollut 12,4 miljoonaa euroa, ja tulos miinuksella – 548 645 000 euroa.

Vuonna 2016 on liikevaihto tipahtanut 7,8 miljoonaan, ja ihmeellisesti on saatu sillä tappiota – 4,8 miljoonaa euroa.

Hups ja äimistelyä ohoh!

Vuoden 2017 tilikauden liikevaihto on ollut 5,4 miljoonaa euroa, mutta liiketulos on saatu näyttämään voittoa +4,5 miljoonaa euroa.Ihmeellistä.

Kuvakaappaus ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180403_202426.jpg
Kuvakaappaus Asiakastieto.fi sivuilta Carbon Atletic Suomi Oyn ihmeelisestä tilinpäätöksestä

One Way saanut vuoden 2017 tilikaudella [tilikausi kesäkuusta kesäkuuhun] ihmeellisesti tällaisen tuloksen. Tämä voi johtua noiden velkojen alasajosta yrityssaneerauksessa krjanpidollisesti, tai on kikkailtu tuon kiinalaisen tytäryhtiönsä kanssa, ja jossain on kummitellut vielä sisaryhtiö One Way Marketing Oy…

Miten tuo on mahdollista, sitä äimistelen ja sitten konkurssiin. Mistä tulos tullut -onko kikkailtu tämän kiinalaisen tytäryhtiönsä kanssa jotenkin. Edellisellä tilikaudella taas tuli 7,8 miljoona liikevaihdolla tappiota -4,8 miljoonaa.? Hävisikö rahat Kiinaan turvaan ja Finnveran kautta veronmaksajat maksaa viulut!

Velka-yrityssaneerauksessa yleensä leikataan velkoja velalliselta 50 – 80 %, ja One Wayn tilanteessa  velat ovat olleet velkasaneerauksen alkaessa 2016 – 6,5 miljoonaa, mutta konkurssiin haettaessa 2018 niitä on vielä ollut  5,8 miljoonaa.

Onko niitä velkoja leikattu yhtään, vai tehty uutta velkaa lisää saneerauksen aikana, joka ei pitäisi olla lakienkaan mukaan edes mahdollista.

Kuvakaappaus One Wayn tilitiedoista. Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180329_155809.jpg
Äimisteltävää riittää: 7,8 miljoonan liikevaihdolla saatu tappiota -4,8 miljoonaa ja toisaalta 5,4 miljoonan liikevaihdolla voitollista tulosta + 4,5 miljoonaa

Lopuksi äimisteltävää One Wayn tilanteesta: kasvoiko yritys liian hopeasti, rönsyili liikeideoissaan turhan moneen suuntaan, ja maksoiko liikaa nuo välineillä sponsoroitavat urheilijat?

Monesti nopeasti kasvavan yrityksen ongelma on ollut, se että se lähtee lajentamaan tuotteitaan kasvuhuumassa, ja unohtaa realiteetit.

Yrityksen nousua pitäisi  kasvattaa maltillisesti ja ottaa huomioon velat ja mahdolliset uhkatekijät tulevaisuudessa. Kävikö One Waylle näin, vaikka varmasti alkutekijöissä oli  yriytksestä luoda  vakavarainen ja kannattava yritys pitkällä tähtäimellä.

Rönsyilikö tuo Kiinan yhteistyö liikaa voimavaroja, oliko tuo One Way rekka liian kallis, ja maksoivatko tähdet, kuten Martin Fourcade liikaa markkina-arvoonsa nähden.

Aallekirjoittanut äimistelijäkin on aikoinaan saanut ”ilmaiseksi” tuon sinisen One Way-Suomi verkkaritakin, joka päällä äimistelen Tampereen Vuoreksen kerrostalon sukiseinällä.

Tästä ei ota selvää itse erkkikään, kun velkasaanerauksen asiakirjatkin ovat julistettu salaisiksi viideksi vuodeksi.

One Wayn sauvoja valmistettiin myös sinisinä keltaisen värin sijasta, ja merkki tulee varmaan tulevaisuudessa säilymään markkinoilla, kun joku ostaa O W:yn konkurssipesältä. [kuva]

IMG_20180402_175531.jpg
One Wayn sauvoja valmistettiin mysö sinisinä -@copyright erkki kovalainen

*Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama erityisrahastoyhtiö, joka tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia, pääomasijoitukisa ja vientitukea. Menivätkö Finnveran lainat One Waylle veronmaksajien piikkiin?

Moni media kirjoittaa One Wayn osalta suomalaisesta tavaranvalmistajasta, vaikka One Way on teettänyt tuotteensa ulkomailla – pääosin Kiinassa.

LÄHDE JA LEHTI mainittu asiayhteyksien ja uutisten osassa

EDIT käytän mieluummin kirjoituksessa yrityssaneerauksesta  termiä velkasaneeraus ja One Waytä uudemman Carbon Atletic Suomen sijasta

Tampereella Hervannassa 4.4.2018

@ERKKI äimistelee.fi  @talous

@ERKKI KOVALAINEN