Nikkelin hinta hurjassa nousussa, mutta sinkin hinta putoamassa – näillä hinnoilla ja tuotannolla Terrafamen liikevaihto nousisi loppuvuodesta noin 30 miljoonaa euroa – Terrafame nousee plussalle

NIKKELIN  hinta on ollut pörssissä muutaman viikon ajan hurjassa nousussa. Nyt 18.8.2019, nikkelin hinta on 16 090,00 US-dollaria tonnilta. Vasta muutama viikko sitten nikkelin hinta oli huomattavasti halvempi. Nikkelin hinta on noussut 30 % ja se on jo paljon.

SOTKAMON TERRAFAMEN  kaivos julkaisi 2019-puolivuosikatsauksensa, ja siinä nikkeliä oli toimitettu puolen vuoden aikana 13 500 tonnia, noin 12 000 dollarin keskihinnalla. Nikkelin hinta on nyt noussut noin 4000 dollaria tonnilta.

Tämä tietäsi nikkelin osalta, että kaivoksen liikevaihto nousisi suoraan näillä mahdollisilla hinnoilla ja vastaavalla arvion tuotannolla Terrafamelle noin 50 miljoona euroa puolen vuoden aikana, vuoden 2019 loppuun mennessä.

Liikevaihto dollareista muutettuna euroiksi tämän päivän valuuttakurssiin nähden.

SINKIN HINTA on kuitenkin ollut nyt vastaavasti laskussa. Terrafamen kaivoksen tietojen mukaan sinkin keskihinta on ollut ensimmäiseltä vuoden puoliskolla (tammi-kesäkuu) 2 700 US-dollaria/tonni. Sinkin hinta on nyt vain 2 263,00 US-dollari/tonni. Laskua tullut noin 500 dollaria tonnilta.

Terrafame on toimittanut sinkkiä ensimmäisellä puolivuodelta 27 000 tonnia.  Tämä tietäsi euroissa noin 12 miljoonan euron liikevaihdon laskua sinkin osalta, jos kaivoksen tuotanto pysyy vuoden loppuun keskimääräisesti yhtä hyvänä.

LASKETTAESSA nikkelin hinnan noususta johtuva liikevaihdon lisäys 50 miljoonaa euroa ja siitä vähennettäessä sinkin pudotus  12 miljoonaa euroa, niin se tietäisi Terrafamelle liikevaihdon nousua vuoden 2019 loppuun mennessä 38 miljoonaa €uroa.

TERRAFAMEN ilmoittamat malmien keskihinnat dollareissa ja niiden tuotanto eivät ole kuitenkaan täsmänneet aina tehtaan ilmoitettuun liikevaihtoon nähden. Yleensä liikevaihtoa on tullut noin 30 % vähemmän, muutettaessa hinnat euroiksi  ja kaivoksen ilmoittamaan liikevaihtoon verratttaessa.

Vähenettäessä 30 %  [noin.11 mlj.€] ”puhtaasta” syntyvästä arvioidusta liikevaihdon noususta 38 miljoonaa euroa, niin Terrafamen kaivokselle on odotettavissa loppuvuodeksi noin  30 miljoonan liikevaihdon nousua.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20190512_172910.jpg
Terrafame päässee loppuvuodesta liiketuloksessaan plussallle, juuri nikkelin hinnan nousun ansiosta. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

***

Positiivisiä uutisia on kuitenkin luvassa Terrafamen osalta

TERRAFAMEN liiketappio oli vuoden 2019 ensimmäiseltä vuosipuoliskolta – 16 miljoonaa euroa.

On mahdollista, että tämä nikkelin hintojen nousu, sinkin hinnan putoamisesta huolimatta nostaa Terrafamen tuloksen 2019 vuodelta voitolle muutaman miljoonaa euroa. Sekin on hyvä kaivoksen tuloksen ja työllistämisen kannalta Kainuussa!

***

EDIT

Tekniikka&Talous lehti kirjoittaa artikkelissaan 16.8.2019 otsikolla: ”Nikkelin hinta rakettimaisessa nousussa, Sotkamolainen Terrafame kiittää tästä” 

Lehti [T&T] kirjoittaa tästä nikkelin hinnan noususta, ja mainitsee juuri tuon nikkelin hinnan nosun merkitsevän arvion tuloksena juuri tuon 50 miljoonan euron liikevaihdon nousua Terrafamelle.

Lehti kuitenkin jättää laskematta ja kirjoittamatta tuon sinkin hinnan laskun, sekä Terrafamen ilmoitetun liikevaihdon 30 %:n vähennyksen; mitä olisi yleensä pitänyt liikevaihtoa syntyä ilmoitetuilla kaivoksen tuotannoilla, sekä malmien keskihinnoilla.

Tekniikka&Talous sanoo: Nikkelin hinnan pääsyy ei ole Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppa, vaan se löytyy suurtuottajasta Indonesiasta.

***

P.S äimistelijä toivoo edelleen Terrafamelle jatkossa parasta ja akkukemikaalitehdas tulee todella tarpeeseen

IMG_20190713_135618.jpg
Viite-kuvituskuva. ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia/talous ja kaivos

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

 

 

Mainokset

Vuokatti Areenan rakentaminen alkaa alustavien suunnitelmien mukaan jo kesällä 2019 tai viimeistään syksyn aikana – rakennusurakoitsija enää ilmeisesti valitsematta – Vuokatti Säätiö sr ja Osuuskauppa Maakunta operaattoriksi yhdessä vastaamaan Areenan käytöstä – Kajaani -Sotkamo akselilla kohta 5 jääkaukaloa?

VUOKATIN URHEILUOPISTON ympäristöön Sotkamoon suunnitellun Vuokatti Areenan rakentamisen oli määrä alkaa kesällä. Vuokatti Areenan paikka on heti Vuokattihallin vieressä.

Vuokatti Arenaan tulee kahden jääkaukalon monitoimihalli, sekä uimahalli.

KAINUUN SANOMAT kirjoittanut artikkelissaan 17.4.2019 otsikossaan: Vuokatti Areenan rakennustyöt alkavat kesällä – suunnitelmat kiinnostivat isoa joukkoa Sotkamossa.

Toisaalta on uutisoitu, että rakennustyöt alkaisivat viimeistään syksyllä.

KESÄKUUN loppuun mennessä tavoitteena oli kilpailuttaa niin kiinteistöleasing-rahoitus, operaattori, rakennushanke [rakennuttaja] sekä solmia vuokrasopimus Vuokatti Areenan operaattorin ja Sotkamon kunnan välillä.

KUNTARAHOITUS OY on valittu kiinteistöleasing-rahoittajaksi ja vuokrasopimusta maista ei tarvinnut enää tehdä. Sotkamon kunta on ostanut Vuokatti Säätiöltä maata rakentamista varten ja sen kauppahinta on ollut 300 000 euroa.

Aikaisempi maanvuokrasopimus ei ole kelvannut, koska Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatti Säätiö ovat hyväksyneet uuden mallin, jossa kunta rakennuttaa jäähallikiinteistön.

Areenan operaattoritoimijaksi on valittu Osuuskauppa Maakunta ja Vuoakatti Säätiö sr yhdessä. Ne perustavat erikseen yhteisen operaattoriyhtiön.

Areenan rakentamisen arvioidaan kestävän noin vuoden ja pitäisi olla valmiina viimeistään vuoden 2020 syksyllä. Areenan kustannusrvio on noin 8 miljoonaa euroa.

Urheilun lisäksi Vuokatti Areenaan halutaan tuoda isoja tapahtumia, kuten messuja ja konsertteja. Mielikuvitus vain rajana NHL- jääkiekon peleistä aina suuriin konsertteihin hiihtolomien aikana!

Vuokatti Areenan sidosryhmiä ovat näillä näkymin Sotkamon kunta, Vuokatti Säätiö ja Osuuskauppa Maakunta, jos muita toimijoita ei tullut tai saatu mukaan kumppaneiksi.

Vuokatti Areenan suunnittelija on arkkitehtuuritoimisto Arktes Oy Oulusta.

Rahoittajana toimii  Kuntarahoitus Oy. Sotkamon kunta vuokraa kiinteistön edelleen operaattoriyhtiölle, perien vuokrana kaikki kiinteistöstä aiheutuvat kulut.

****

Areenan rakentamisen aloittamisen esteenä enää hakusessa vain pää-rakennusurakoitsija alihankkijoineen ja muine toimijoineen?

SOTKAMON KUNNANHALLITUKSEN  avoimista pöytäkirjoista 18.6.2019 löytyy tietoa, että Vuokatti Areenan operaattoritoimijaksi on valittu Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatti Säätiö sr* yhdessä. Tämä oli ollut ainoa tarjous julkisen kilpailuttamiseen jälkeen määräaikaan mennessä.

Lisäksi ennen varsinaista operaattorisopimusta Sotkamon kunta ja operaattori laativat keskenään esisopimuksen, jonka voimassoloaikana tarkennetaan sopimukseen kuuluvia ehtoja!

Varsinainen operaattorisopimus voidaan allekirjoittaa operaattoritoimijan (Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatti Säätiö sr) kanssa sen jälkeen, kun on sovittu reunaehtoista, jotka tarkentuvat Vuokatti Areenan etenemisen myötä.

Operaattoritoimija vastaa kaikista Vuokatti Areenan johtuvista kuluista  ja sitoutuu maksamaan kunnalle markkinaehtoista vuokratasoa. Kaksi vakavarasista ja tunnettua toimijaa yhdessä.

Siis kysymyksessä on ilmeisesti käypä perusvuokra ja lisäksi siihen lasketaan Areenan toiminnasta aiheutuvat kulut rahoitusta (leasing) myöten. Tarkempaa tietoa tästä ei ole julkaistu.

Operaattorin siis pitäisi pystyä toiminnallaan kattamaan kunnalle Areenasta johtuvat kulut ja ehkä pitäisi jäädä vielä jotain tulosta taloudellisesti viivan alle…

Näyttäisi siltä, että Vuokatti Areenan esteenä enää olisi vain rakennusurakoitsija mahdollisinine aliurakoitsijoineen ja paikallisine toimijoineen.

Toisaalta voi olla, että rakentaja on valittu, mutta siitä ei ole tihkunut vielä tietoa.

Rakennustyötkin on toisaalta jo voitu aloittaa ennakkosuunitelmien mukaisesti, tai rakennusurakoitsijat ovat tehneet jo tarjouspyyntöjen osalta valmiit kustannuslaskelmansa ja urakoitsijat ovat heti päätettävissä Vuokatti Areenan osalta.

Jotain perusviemäröintiä ja kunnallistekniikkaa pitäisi kai aloittaa ensiksi Vuokatti Areenan pohjalle ainakin kunnan toimesta, ja miten nämä kulut jaetaan operaattorin ja kunnna kesken?

KAJAANIN  harjoitusjäähallin pääurakoitsija oli kajaanilainen Sakela Rakennus Oy ja mukana paikallisia toimijoita.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen. Kuva Vuokatin nykyisestä jäähallista.

IMG_20190329_123228.jpg

 

***

Sotkamon kunnalle Vuokatti Areena lähes riskitön – Kajaani-Sotkamo akselilla kohta viisi jääkaukaloa

SOTKAMON kunnalle Areena-hanke on lähes riskitön. Riski toisaalta on myös kunnalle, jos operaattori ei saa tarpeeksi tuloja Areenan tapahtumista ja jäähallien vuokrista.

KUNTARAHOITUS OY antaa edullisen leasing-rahoituksen ja Vuokatti Säätiö yhdessä osuuskauppa Maakunnan kanssa vuokralaisena vastaa Areenan pyörittämisestä kaikkine kuluineen, aina rahoituskuluja myöten. Perusvuokra käypänä vuokrana on kai määritelty ja siihen lisäksi erilaiset kulut?

Ensimmäisessä suunnitelmassa piti jokaisen sidosryhmän sijoittaa Vuokatti-Areena yhtiöön miljoona euroa, mutta nyt ilmeisesti Sotkamon kunnan kontalle jää vain tähän astiset kulut, alustavien suunnittelujen osalta.

Vuokatti Säätiö ja Osuuskauppa Maakunta sijoittanevat tähän perustettavaan tai jo perustettuun yhteiseen operattoriyhtiöön molemmat miljoona euroa?

VUODEN päästä on Kajaani-Sotkamo akselilla viisi jääkaukaloa (rataa), mikäli Vuokatin jäähalli ollisi vielä Vuoaktti Aareenan jälkeen käytössä. Sotkamo on varmaan Suomen pienimpiä kuntia suhteessa, jossa on eniten jääkaukaloja kunnan väkilukuun verrattaessa.

Kajaanin uusi toinen harjoitus-jäähalli on kohta käytössä.

P.S *sr on säätiörekisteriin merkitty säätiö

***

EDIT median ja somen tietojen mukaan Kajaanin Hokki on nyt vielä joutunut Mestis-kauteen valmistautuessa käymään jääharjoituksissa Vuokatin jäähallissa

***

LÄHDE JA LEHTI  Sotkamon kunnan esityslistat ja pöytäkirjat kunnan avoimilta virallisilta sivuilta, Kainuun Sanomat, YLE ja omat laskelmat

Kaaviopiirros Vuokatti Areenan rahoituksesta ja mallista

IMG_20190814_172142.jpg
Näin jotenkin Vuokatti Areena etenee. Kaaviopiirros Erkki Kovalainen. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen /Hämeenkyrö

 

§ Paltamon Kontiomäen rautatieasemalla noin 39 vuotias kajaanilainen mies päissään myöhästynyt junasta ja noussut sen jälkeen veturiin – käynyt myös painelemassa veturin nappuloita – kiistää yrittäneensä ottaa veturin haltuunsa

PALTAMO KONTIOMÄKI – OULUN POLIISILAITOKSEN TIEDOTE. Poliisille tullut tietoon torstaina 8.8.2019, että mies kävellyt Paltamon Kontiomäen rautatieaseman kiskoilla ja pistäytynyt sen jälkeen raiteilla seisonneessa veturissa.

Mies oli painellut veturin hanikoita ja nappuloita, mutta omien puheittensa mukaan kiistää sen, että olisi yrittänyt ottaa veturin kokonaan haltuunsa, sekä lähteä sillä ajamaan takaa toista junaa.

Mies on sanonut poliiseille myöhästyneensä edellisestä junasta. Tarkempaa tietoa ei ole, että onko kohti etelää Kajaania päin oltu menossa, vai Oulun suuntaan.

§ Kajaanilaista noin 39 vuotiasta miestä epäillään Raineliikkennesäännön rikkomisesta ja luvattoman käytön yrityksestä. Alkoholilla on ollut osuutta asiaan.

Poliisi tutkii tapausta.

***

EDIT artikkelin otsikkoa muokattu. Kontiomäki on Paltamoa, eikä vielä Kajaania

LÄHDE Oulun poliisilaitos tiedote.

Oheisena Oulun poliisilaitoksen tiedotteen kopio. Poliisikin puhuu ja on erehtyväinen  Kajaanin Kontiomäestä ja pähtyneestä.

PÄHTYNYT MIES YRITTI OTTAA TORSTAINA VETURIN KÄYTTÖÖN KONTIOMÄEN RAUTATIEASEMALLA KAJAANISSA

09.08.2019Oulu

Poliisille tuli torstaina (8.8.2019) ilmoitus päihtyneestä miehestä, joka kävelee Kontiomäessä ratakiskoilla ja oli käynyt myös asemalla olevan veturin ohjaamossa. Poliisi otti paikalta kiinni päihtyneen, vuonna -80 syntyneen kajaanilaisen miehen joka kertoi, että oli myöhästynyt omasta, Kajaanin menevästä junasta. Mies oli kertomansa mukaan mennyt veturiin ja painellut siellä jotain nappuloita. Mies kuitenkin kiisti yrittäneensä ottaa veturia käyttöön. Poliisi tutkii tapausta Raideliikennesäädännön rikkomisena ja luvattoman käytön yrityksenä.

Viite-kuvituskuvat poliisi ja VR kiskoilla

IMG_20190628_114809.jpg

IMG_20180816_153709.jpg
VR kiskoilla. Kuvituskuva ja ei liity tapaukseen. ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi  puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen

 

 

Kainuun Kuhmossa on ”Kivaa” asua : Kuhmo Kainuussa on Suomen syntyperäisin kunta ja pienin Kauniainen asukkailtaan, jotka ovat olleet siellä suurimman osan elämänsä aikana – Hämeenkyrössä, Ylöjärvellä ja Ikaalisissa ollaan kai keskitasoa

HELSINGIN SANOMIEN JA TILASTOKESKUKSEN julkaisun mukaan Kainuussa sijaitseva erämaapitäjä Kuhmo on asukkailtaan Suomen uskollisin kunta, missä sen syntyperäiset asukkaat ovat aina viihtyneet siellä olla ja asua.

Kuhmossa on siis kivaa aina asua ja siellä on edelleen urheiluseura Kuhmon Kiva voimissaan, vaikka Kuhmo Ski on tullut hienosti rinnalle.

Junantuomista aina puhutaan, vieraspaikkakunnalle muuttajista,  mutta onko Kuhmossa edes rautatien seisaketta, kuin korkeintaan rajalla.

Kuhmo on näissä tilastoissa Suomen suurin kunta asukkailtaan, sillä siellä asuu 76,5 % asukkaista, jotka eivät ole sieltä lähteneet pois, tai ovat voineet käydä välillä muissa kunnissa opiskelemassa tai työn perässä.

Vastaavasti suhteessa Suomen pienin kunta on pääkaupungin rikkaiden välimaastossa oleva saareke Kauniainen, jossa asuu vain 13 % syntyperäisiä kaunialaisia.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190621_154626.jpg
Hämeenkyröläiset viihtyvät kotiseutullaan noin 43 %:n arvolla

***

Hämeenkyrössä osaksi kyräällä ollaan juurillaan

HÄMEENKYRÖSSÄ täällä asuu vielä tilaston mukaan noin 43 % peruskyrääläisiä, jotka eivät ole lähteneet pois ja eivät ole lisäksi ”junantuomia” edes Tampereelta asti.

Synnyinkunassani Sotkamossa, on kai vielä 58 % perus-sotkamolaisia ja osa niistä varmaan korhosia sukunimeltään.

Täällä Hämeenkyrön naapurissa Ikaalisessa asuu vielä 48 % syntyperältään ikaalilaisia,  mutta Yölööjärvellä vain 32 %.

Tampereen vaikutus Pirkanmaalla on varmaan suuri näihin muuttoihin puolin ja toisin eri kunnissa, kuten Kainuun Kajaani maakunnan keskuksena.

Kajaanissa asuu edelleen noin 50 % syntyperältään Kajjaanilaisia. Tilastot vuosilta 1990 – 2018, ja linkki siihen ohessa, missä voit katsoa oman kuntasi tilanteen.

Syntyperäisiä kuntia Suomessa

IMG_20190710_105605.jpg
Viitekuva.  Kainuun keskuksessa Kajaanissa asuu noin puolet 50 %  aitoja kajaanilaisia juuriltaan.

ERKKI äimistelee.fi puolueeton eekoo-media ( @imistelee- Timin Sanomat)

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

Pirkka-lehti vuonna 1977: Kaikki 98 000 kainuulaista osallistuneet aikoinaan marjojen poimintaan – marjojen merkitys ollut Kainuussa tärkeä – ulkomaalaisista poimijoista ei silloin ollut kaupallisesti tietoakaan, mutta mikä oli poimitun marjan arvo osto-indeksillä nortti-askiin ja maitolitraan verrattaessa, sekä nyt!

PIRKKA-LEHTI 4/1977 kirjoittaa paljon Kainuun asioista ja yksi artikkeli lehdesä on otsikolla: KAINUUSSA elämisen tasoa parannetaan porukalla, jonka yksi aihe on marjastuksen merkitys Kainuussa.

MARJOISTA KAINUULLE LÄHES 30 MILJOONAA MARKKAA

-Paljon ostovoimaa Kainuuseen, työpaikkoja Sotkamoon, elinkeinoelämän vilkastumista, vähien kyläkauppojen säilymistä, luonnehtii lehdessä marjojen merkitystä Sotkamon kunnan elinkeinoasiamies Veikko Mantila ja lupaa lisää touhua, kunhan marjoja aletaan jalostaa omalla paikkakunnalla.

MAAKUNNAN suurimmalla marjojen ostajalla, sotkamolaisella kauppias Jansalla on rakenteilla tilavuudeltaan 600 000 – 700 000 marjakilon pakastamo, joitten valmistus voitaneen aloittaa vuonna 1978.

Marjojen jalostus tuo Sotkamoon noin 25 ympärivuotista työpaikkaa. Kokoamisaikana työvoimaa tarvitaan noin 50 henkeä.

Marjojen poimimiseen osallistuvat Sotkamon kunnan elinkeinoasiamiehen Veikko Mantilan mukaan kaikki 98 000 kainuulaista.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20180721_164738.jpg
Viite-kuvituskuva – Marjastaja meisemissa   ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto v 2018

***

Marjastuksen lisäksi myös kirjolohta purkitettu Kainuussa – oltiinko lohta kerran suunnitelmissa viedä Kainuusta Kyprokselle?

KAJAANIN KESKON johtaja Matti Flinkkilä sanoo Pirkka-lehdessä vuonna 1977: – Yksi esimerkki on marjakauppa ja kauppias Jansan marjapakastamohanke. Pari vuotta sitten huomattiin, että maakunnassa oli 100 000 kiloa kirjolohta myymättä: kauppias Kemppainen Hyrynsalmelta ryhtyi purkittamaan sitä, ja koko koko erä myytiin hetkessä muualle Suomeen. Nyt kirjolohta ei ole ollut saatavissa. Myös K-kauppiaitten viljelysopimukset ovat ohjelman hengen mukaisia. Kaupan ja kuntien yhteistyöstä on saatu hyviä tuloksia Kainuun elinkeinoelämälle ja palvelutasolle.

AAMULEHTI kirjoittaa 5.8.2019 artikkelissaan otsikolla: ” Mustikka on nyt todella kallista, poimijalle maksetaan ennätyshintoja

Lehden mukaan ei ole koskaan ollut muistissa näin korkeita mustikan hintoja. Mustikkaa on vähän, mutta kysyntää paljon. Kaikki haluavat sitä, mutta ei saa. Kun tilanne on sellainen, hinta nousee pilviin.

Aamulehden mukaan nyt (2019) mustikanpoimijalle maksetaan 6 – 7 euroa mustikkakilolta. Hinta aikaisemmin ollut 2,5 – 4 euroa kilolta. Kaksi litraa vastaa kiloa.

HELSINGIN UUTISET kirjoittaa 5.8.2019: IL: Viiden kilon mustikkalaatikkoa kaupataan torilla jopa 85 urolla (17 euroa/kg)

KALEVA otsikoinut 6.9.2006: Mustikan hinta jo 2,7 euroa kilolta. Lehden mukaan tuota poimijahintaa vuonna 2006 yli 10 vuotta sitten pidettiin ennätysmäisen korkeana, vastaavia hintoja ollut edellisen kerran nähty joskus 70-80-luvulla.

***

Hullu puolukkavuosi ja marjasota 1976 Kainuussa – vajaalla puolikkaalla ämpärillä puolukoita sai 10 askia norttia

KAINUUSSA oli muistaakseni juuri vuonna 1976 päällä hullupuolukkavuosi ja marjasota. Puolukasta maksettiin älyttömiä hintoja poimijalle. Ostajat tappelivat suorastaan marjoista.

Muistan kun eräs tuttuni vajaalla puolikkaalla ämpärillä sai niin paljon rahaa, että sai ostettua sillä kartongin punaista norttia (10 – askia).

Hinta saattoi olla tuolloin olla puolukasta poimijalle jotain alta 20 markkkaa kilolta, joka vastaa nyt yli 3 euroa. Tosin nortti-askikin saattoi maksaa vain 2 markkaa topalta.

Mikä oli silloin puolukkakilon hinta-indeksi poimijalle nortti-askin ja maitolitran hintaan verrattaessa ja mitä nyt!

YLE kirjoittaa vuosi sitten 10.9.2018: Puolukan hinnat korkeammalla kuin vuosiin – ostajat pelkäävät marjapulaa

Lehden mukaan perkkaamattomasta puolukasta maksettu 1,5 euroa kilolta, mikä on tuplahinta viime vuosiin verrattaessa. Peratusta marjasta  maksettu vielä enemmän, 2 euroa 20 senttiä kilolta, mutta perkkaamaan ryhtyy vain harva.

Kirjoitus jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190807_112647.jpg
Oikeudessa on myös puitu marjakulanssien ja poimijoitten riita-asioita. Kuva ERKKI äimistelee.fi

***

Marjat nykyisin talteen ulkomaisten poimijoiden voimalla

ULKOMAALAISIA  marjanpoimijoita on ollut paljon vuosittain myös Kainuussa. Yleisesti puhuttu  thaipoimijoista, mutta on niitä ollut muistakin maista, kuten Ukrainasta.

Keskustelua asiasta on virinnyt paljonkin, eikö suomalaiset itse pysty poimimaan marjat maasta, kuten näyttää vuonna 1977 kaikki 98 000 kainuulaista olleen marjatalkoissa.

Oikeuttakin käyty poimijoiden ja marjakulanssien välillä työsuhteista ja takuupalkoista. Yritys kuitenkin voittanut oikeudessa riita-asian vastaan ulokomaalaiset thaipoimijat.

Monien ulkomaalaisten marjanpoimijoiden kerrotaan tehneen vuosittain huipputilin poiminnasta Suomessa, mutta ostovoimakin on tosin erilainen heidän kotimaassaan marjoista saadulla kilohinnalla.

Eikö poimintahinta ole kohallaan suomalaisille poimijoille, tai ei vaan kehata lähteä metsään marjojen perässä tarpomaan, märkäneekö ja mätänee marjat nykyisin metsään ilman näitä ulkomaalaisia poimijoita.

Lakat, hillat, suomuuraimet ja vatut ovat vielä toinen juttu

***

EDIT mieleen tuli sellainen asia, että oltiinko suunnistelmissa viedä pakastettua lohta Kainuusta Kyprokselle joskus 2000-luvun taitteessa. Muistaakseni Radio Kajauksessa oli juttua tällaisesta…

LÄHDE JA LEHTI   Pirkka-lehti n:o 4 / 1977

IMG_20190808_100440.jpg
Viite-kuvituskuva  ERKKi äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

 

Terrafamen ja politikkojen ihmeelliset lupaukset eivät pidä kaivoksen osalta – onko jo aika nykyisten poliitikkojen, Terrafamen johdon ja median sanoa asiaakin todenperäisesti, eikä vain epämääräisiä ihmeitä -Terrafamesta tehtiin ennen eduskuntavaaleja politiikan välikappale – työntekijöille tämä epävarmuus ei ole myöskään hyvä juttu

TERRAFAMEN  Sotkamon nikkelikaivoksen kassavarat olivat vuoden 2018 lopullisten tilinpäätöstietojen mukaan 96 miljoonaa euroa .

Vuoden 2019  ensimmäisen puolen vuoden aikana aikana kaivoksen ínvestoinnit ovat olleet yhteensä 57 miljoonaa ja käyttökatetta syntynyt 1,5 miljoonaa.

Käyttökate = liiketoiminnan tuotot – kustannukset

Kassavarojen ja kassavirran laskenta =  investoinnit – käyttökate ilman KET:tä (kesken eräisten varastojen arvon muutos)

Terrafamen kaivoksen kassavirta on ollut tämän laskutavan mukaan miinuksella vuoden 2019 alusta 55,5 miljoonaa euroa (57,5 – 1,5 = 55,5)

Jos vähennyksenä on vuoden alun kassavaroista 96 – 55,6, niin Terrafamen kassassa olisi nyt rahaa noin 41 miljooonaa euroa.

TERRAFAMEN kotisivuilla sanotaan 20.2.2018 juuri vuoden lopussa: ”Terrafamen emoyhtiö Suomen Malmijalostus Oy on kohdentanut 20 miljoonaa euroa oman pääoman ehtoista rahoitusta. Yhtiö on  myös nostanut omistajien sopimasta akkukemikalitehtaan investointien rahoituspaketista 50 miljoonaa dollaria Galenan myöntämää oman pääoma ehtoista rahoitusta”

Kaivoksen kassaan on siis tullut rahaa valtiolta eli Suomen Malmijalostukselta ja toiselta omistajalta Trafigura- Galenalta yhteensä noin 56 miljoonaa euroa  joulukuussa 2018 .

Kaivos ilmoittaa tästä rahoituksesta, että valtion lisärahoitusta ei tähän ole tarvittu ja se on sisältynyt jo aikaisempaan sopimukseen.

Kuitenkin rahat ovat Terrafamen kassaan tämän johdosta lisääntyneet.

Ilman tätä 56 miljoonan rahoitusta, Terrafamen rahat olisivat laskelmieni mukaan jo nyt miinuksella noin – 15 miljoonaa euroa. (56 – 41 = 15 milj€ )

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20190504_161005.jpg
Riittääkö Terrafamen kaivoksen rahat tulevaisuudessa ilman  valtion lisäapua. Kuvitus-viitekuva lehden arkisto

TURUN SANOMAT kirjoittaa 2.5.2018. Terrrafamen hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia on sanonut osittaisessa sitaatissa: ”Kyllä tästä kannattava tulee. Lähdetään siitä, että kassavirta on 2019 positiivinen ja kuten aiemmin sanotttu, se kääntyy positiiviseksi tämän vuoden (2018) loppupuolella”

Nyt eletäään tätä kirjoittaessa elokuuta vuonna 2019.

Ratia uskoi kaivoksen tekevän voittoa ensi vuonna (2019) jo vuositasolla liikevoittoa. Ratian mukaan tiedossa oleva rahoitus riittää hyvin pitkälle akkukemikaalitehtaan rahoitukseen.  Tiedossa oleva rahoitus siis riittää akkukemikaalitehtaan perustamiseksi, ilman valtion tai muuta lisärahoitusta.

ILTALEHTI kirjoittaa 14.11.2014: Alexsander Stubb Talvivaarassa: ”Yleistuntuma Talvivaarassa on koskettava, mutta mieltä kohentava” . Lisäksi Stubb kaivoksen vierailun jälkeen twiitannut: ”Kiitos Talvivaara! Vastoinkäymisistä huolimatta hieno toiminta. Oli hienoa kuunnella ja keskustella. Täysi tuki hallitukselta”

UUSI SUOMI 10.2.2017: Ministeri Mika lintilä (kesk) 250 milj €:n järjestelyistä: ” Terrafame ei enää tarvitse valtion rahoitusta”

UUSI SUOMI 2.8.2018: Elinkeinoministeri Lintilä: Terrafamen arvo on jo ”satoja miljoonia” – myynti mahdollinen ajan kanssa.

Toivo herännyt Lintilän mielestä, että Terrafamessa tapahtunut jos ei aivan ihmettä, niin kummia kuitenkin. Onkin herännyt toivo, että kaivokseen sijoitetut rahat saadaan vielä takaisin.

SUOMENMAA keskustapuolueen lehti kirjoittaa 12.1.2017: Terrafamea ei olisi ilman keskustaa

SUOMENMAA kirjoittaa 7.11.2018 otsikolla: Onneksi hallitus uskoi Sotkamon ihmeeseen -opposition malli olisi  tuonut Suomelle miljardilaskun. Lisäksi lehti sanoo samassa jutussaan, että Terrafamen kaivoksella menee tällä hetkellä lujaa,

Lehti kehuu kirjoituksessaan vuolaasti Terrafamen tulevaisuutta elinkeinoministerin Mika Lintilän johdolla. Suomenmaa sanoo kirjoituksensa lopussa: ”Ilman Olli Rehnin, Juha Sipilän ja koko hallituksen rohkeita ratkaisuja Terrafamen ja Talvivaaran kaivosta ei olisi olemassa”

Sotkamo-lehti uutisoi 28.12.2018: ”Eero Suutari kertoi Terrafamen kohtalon hetkistä – kaivoksen alasasajosta luovuttiiin viime tipassa”

Kansanedustaja Eero Suutari oli avanut eduskuntavaalien kampanjansa Sotkamossa.

KAINUUN SANOMAT otsikossaan 26.7.2019: Toimitusjohtaja kommentoi Terrafamen miljoonatappioita: Ei syytä huoleen, kyse globaalin kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta

– Ei syytä huoleen, ei ole alamäestä kysymys, Lukkaroinen on sanonut.  Kaikki johtuu vain metallien hintojen muutoksista. (Mistä näitä malmien hintoja kukaan ennustaa varmasti, äimistelijän huom.)

Kainuun Sanomien artikkelissa 6.8.2019 elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk) , pitää akkukemikaalitehtaan rakentamista Terrafamen kaivokselle Sotkamoon merkittävänä askeleena. Akkuteollisuus on yksi kovasti nousevista alosta maailmassa.

Siinä vain muutamia esimerkkejä kaivoksen puolustamisesta poliitikkojen ja kaivoksen johdon taholta ilman konkreettisia laskelmia. Kainuulaiset poliitikot myös ennen eduskuntavaaleja 2019 puolustivat voimakkaasti kaivosta ja olivat jopa sen jatkon pelastaneet. Toisaalta ymmärrettävää ja varmaan osaksi vilpittömässä mielessä Kainuun puolustamiseksi.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20171108_062015.jpg
Ylöjärven Viljakkalassa sijainneen kultakaivoksen alueella hönkää ruostevettä vielä maasssa kymmeniä vuosia tehtaan sulkemisen jälkeen. Kuva ERKKI äimistele.fi kuva-arkisto

***

Ritiratirallaa – Ratian pomo laskuttanut konsulttifirmallaan satoja tuhansia oman johtavansa kaivoksensa konsultoinnista

SUOMEN KUVALEHTI kirjoittaa 27.4.2017: ” Terrafame-pomoille maksettiin lähes 100 000 euron bonukset – Tekivät 134 miljoonan euron tappion

SK:n artikkelin mukaan Terrafame maksaa toimitusjohtaja Joni Lukkaroiselle kaivosyhtiön 2016 suorituksen perusteella bonuksia 31 301 €uroa ja muille muuta lisää. Lisäksi Uuden Suomen mukaan edellisenä vuotena 2015, on Ratian yhtiölle maksettu konsultista Terrafameen 150 000 euroa vuodessa.

Työntekijöille on voitu myös maksaa näitä palkkioita muodollisesti, mutta ne ovat aivan sama yhtälö henkilöä kohden. Kuin pisara ketsuppia paistetun norsun päälle puristettuna tuubista.

Lisäksi tämä ”ihmemieheksi” kutsuttu Ratia on  Terrafamen hallituksen puheenjohtajan tienannut  lähes 100 000 euroa vuodessa ilman kaivoksen tuottamaa voittoa.

Palkitsemisesta on päättänyt Terrafamen hallitus, jota johtaa hallituksen puheenjohtaja Lauri Ratia.

Ratian perheen omistuksessa oleva yhtiö Beanio myynyt vuoden 2016 aikana Terrafamelle konsulttipalveluja kaivostoimintaan liittyen 180 000 eurolla!

Ymmärrän nuo bonukset, jos yritys tuottaa oikeasti hyvää voittoa. Ratia taitaa nyt jo tehdä enemmän hommia Stockmannin pelastamiseen.

Lisäksi Ratian konsulttifirma on laskuttanut edellisenä vuonna  2015 Terrafamelta konsultoinnista 150 000 euroa. UUSI SUOMI 17.8.2017.

”Ritiratirallaa, sellainenkin pipo oli muistaakseni aikoinaan olemassa Terrafamen pipon lisäksi.

***

Mikä on nykyisten kahden kainuulaisen kansanedustajan kanta Terrafameen edes muodollisesti

NYKYISILTÄ Kainuun kahdelta kansanedustajalta en ole nähnyt kommentteja Terrafamen  nykyisestä tilanteesta. Sekin johtuu vain siitä, että ollaanko hallituksessa vai oppositiossa.

Vasemmiston oululainen kansanedustaja Hanna Sarkkinen oli aikoinaan kaivoksen lopettamisen kannalla. Niin taisi olla koko puolue Paavo Arhinmäkeä ja Li Anderssonia myöten välillä eduskunnassa ja puheenvuoroissa oppositiossa ollessaan. Nyt  kaivos voi olla kannattavaa heidän mielestään kun ollaan hallituksessa.

Demareitten blogisti-juristi Saku Timonen Uuninpankkopoika ei arvosta lainkaan kirjoituksissaan tätä Terrafamea.  Se on tuottanut hänen mielestään koko ajan veronmaksajien rahoilla vain tappiota ja kuravettä historiansa ajan.

Media on tähän asti  kirjoittanut Terrafamen ”hyvistä” tuloksista viime vuodelta mutta se on vain matkinut kaivoksen omia julkaisuja osavuosikatsauksista perehtymättä sen enemmän lopullisiin lukuihin. Vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuolikkaan tuloksen tultua julki oli lehdistönkin pakko kirjoittaa todenmukaisesti sillä tiedot tulivat suoraan Terrafamen sivuilta.  Toimittajat eivät näköjään osaa itse tutkia ekonomisesti tai edes eivät yritä (osaa) kaivaa kaivoksen tuloslaskelmista esiin omia laskelmiaan.

MINUA HÄMÄÄ edelleen tuon kaivoksen ilmoittama käyttökate, että onko siihen laskettu tai pois jätetty tämä KET? Käyttökate saattaisi olla vielä huonompi, mutta toisaalta eihän tuo puolen vuoden tappio – 16 miljoonaa ja käyttökate vain 1,5 milj €, enää voi olla noita paljon heikompi.

Kirjoitus jatkuu vielä kuvan jälkeen.

IMG_20190713_135618.jpg
Kuva.  ERKKI äimistelee.fi arkisto

Kansantaloudellisia laskelmia kaivataan, eikä vain ympäri pyöreitä hatusta heitettyä huuhaata – työntekijöille ei tämä epävarmuus ole kuitenkaan hyvä asia

Olisi hyvin tehty jos asiat uutisoitaisiin kaivoksen johdon taholta kansantaloudellisesta näkökulmasta elikkä kaivoksen  tulevaisuudesta ja siihen sijoitetuista rahoista; eikä vain tulisi julki näitä epämääräisiä sanontoja – kyllä se siitä.

Onko lakelmia kunnolla edes tehty, vai eikö niitä haluta julkaista. Malmien hintoja ei voi kukaan ennustaa etukäteen ja joka vuosi on varmaan kaivoksella näitä seisokkeja.

Totta kai kaivos tuo paljon työllisyyttä Kainuuseen ja lähikuntiin, sekä työllistää vielä paljon välillisesti muita alihankkijoineen. Verotuloja myös tulee tätä kautta takaisin, mutta kallista työllistämistä on tämäkin, eikä kuulu tällainen nykyajan markkinatalouteen. Eikä tälläista varmasti ymmärrä edes kokoomuskaan.

Terrafamen työntekijöille tälläiset kaivoksen tappiot heittävät synkkiä pilviä ylle, sillä monet heistä uskovat kaivoksen tulevaisuudeen. Ovat perustaneet perheitä ja rakentaneet sekä ostaneet asuintaloja lähiseudulta luottaen kaivoksen tulevaisuuteen Kainuussa.

Kainuun pitäisi jo heti kehittää uutta työllisyyttä Terrafamen varalta.

Mutta nyt on samalla Kainuussa työvoimapula, mitä olen lukenut medioista!

***

Akkukemikaalitehtehdas pelastus, mutta tekee ne sitä muutkin tulevaisuudessa  – uraanilupa varma

TERRAFAME on ilmoittanut sivuillaan, että se aloittaa syksyllä 120 – 150 henkilön rekrytoinnin, jotta saadaan akkukemikaalitehtaalle prossesi- ja kemianteollisuuden alan päteviä asiantuntijoita.

Mikä on todellisuudessa akkukemikaalitehtaan tuotto ja sen investoinnnin 240 miljoonan suhde lopulliseen tulokseen ja miltä ajalta. Mistä yleensä kaivoksen tällä negatiivisellä kassavirralla rahat pitkässä juoksussa siihen ak-tehtaaseen saadaan, kun kaivostakin pitäisi koko ajan pyörittää malmien tuotannon osalta.

Terrafame ei ilmoita malmien myyntien sopimuksia sidosryhmälleen Tarafiguralle, eikä todellista malmien tuotannon ja kustannusten suhdetta. Avoimuutta näihin kaivattaisiin, vaikka ne ovat liikesalaisuuksia.

OLEN MONTA kertaa äimistellyt Terrafamen tuotannon ja malmien keskihintojen vartailua eri osavuosikatsauksien osalta, mitä liikevaihtoa niillä olisi pitänyt syntyä. Ilmoitettu liikevaihto kuitenkin aina laahaa noin 30 % perässä. Malmit ovat joko pitoisuudeltaan suuresti epäkuranttia, tai Tarfigura ostaa ne sopimuksen mukaan paljon pörssihintoja alemmilla hinnoilla.

Nyt on ilmeisesti voitu nauttia edellisten vuosien valmiista kasoistakin ja tehdä väliilä ”tulosta”, mutta uutta täytyy louhia ja kustannukset nousevat. Tuleeko pää vetävän käteen.

Onko tämä se kirottu kaivos! Miksi ei reilusti oteta vielä kerran puolueetonta konsulttia laskemaan tätä Terrafamen kaivoksen tulevaisuutta, vaikka se voi maksaa.

Todellisuudessa Terrafamen ja aikaisemman Talvivaaran osalta ei ole tullut koskaan  todellista voittoa lopullisten erien jälkeen tilinpäätöksissä, eikä kassavirta ole ollut positiivinen.

Ei tule valitettavasti lähivuosina olemaan kannattavaa näillä pelimerkeillä. Toivotaan parasta. Onko akkukemikaalitehtaalla tulevaisuutta, tai sen varjolla haetaan kaivokselle jatkoaikaa mahdollisella valtion lisärahalla työllisuuden turvaamiseksi Kainuussa. Se on toisaalta Kainuun kannalta hyvä asia.

URAANILUPA hyväksytään varmasti Terrafamelle eduskunnassa syksyllä, mutta nähdäkseni se on pieni pisara Terrafamen kaivoksen talouden näkökulmasta. Sama kuin ketsupilla maustettaisiin paistettua elefanttia nuotion loimussa.

Miksi sitä yleensä (uraania) haetaan, vai onko sekin vain jatkoajan tekohengitystä kaivoksen muodollisen jatkamisen vuoksi rahoittajille, vaikka tappiolla työllistämisen ehdoilla.

***

Malmeja varmasti riittää Terrafmen alueella

TOSIASIASSA kaivoksen alueella on varmasti mineraaleja vuosiksi, mutta onko koko kaivos pilattu alussa kiireellä ja väärillä liuotusmenetelmillä. Tulosta kaivokselle taloudellisesti on mahdoton ennustaa malmien hintojen vaihtelulla, akkukemikaalitehtaan menestymisellä ja uraanin tuotolla.

Onko Kainuun Terrafame ainut akkukemikaliitehdas tulevaisuudessa maailmalla ja miten muuttuu teknologia ympäristön muutoksien murrossa.

Realiteettia kuitenkin toivoisi  Terrafamen tulevaisuuden ennustuksiin, eikä vain tulevilla hatusta vedetyillä ihmeillä.

Toivon hyvää jatkoa kaivokselle akkukemikaalitehtaan ja uraanin jatkon osalta, ilman niitä ei kaivos tulevaisuudessa kannata.

Terrafamen kaivoksesta tehtiin ennen eduskuntavaaleja politiikan välikappale, nyt on keskustakin ollut hiljaa ja kaivoksesta ei paljon kirjoitella missään mediassa, muuta kuin osavuosikatsauksien yhteydessä. Onko kirottu kaivos jo unohdettu,vai eikö se ei enää olekaan  ihme!

Kaivoksen aikaisemmat kannattajat ovat nyt olleet hiiren hiljaa, vaikka nyt heidän pitäisi Terrafamea tukea huonolla hetkellä. Äimistelen vain näitä luopioita!

Onko mahdollista vielä kerran, että valtio ottaisi todella puolueettoman konsultin laskemaan Terrafamen tulevaisuuden, vaikka se ”vähän” maksaisi koko kaivoksen hintaan verrattaessa. Sen voisi laskea kustannusperusteisesti ja malmien hintojen tulevaisuuden reaalihinnoilla.

***

EDIT Sotkamossa Nuasjärven äärellä syntyneenä, en edes ota näkökulmaa kaivoksen ympäristön mahdollisiin saastuttamisiin ja lupiin eri viranomaisilta. Toivon Terrafamelta tulevaisuudessa muitakin hyviä uutisia, kuin kuka on kaivokselle sponsorina se tärkein pääkumppani Sotkamon (Jymy) pesäpallossa.

Kainuussa on matkailu arvossaan edelleen osa puhdasta sen luontoa.

Niin kauan kuin valtio antaa Terrafemelle rahaa Kainuun työllisyyden näkökulmasta, niin antakoon!

Vielä lopuksi, mistä rahat tuohon akkukemikaalitehtaan investointiin..

LÄHDE JA LEHTI edellä mainitut mediat ja omat laskelmat

IMG_20190606_080834.jpg
Tämä on ihme. Muistaakseni sellainen pipo oli aikoinaan, jossa luki ”rati riti rallaa” Omapiirros ja kuva kotialbumista ERKKI äimistelee.fi

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö

 

 

 

LOTTO, Etonic, Jalas ja Converse: Kuka muistaa vielä harvinaisempia lenkkitossujen merkkejä ja on juossut niillä – vahvojen urheiluketjujen kartelli ja monopoli pitivät tunnetut tossumerkit tavarataloista loitolla

LOTTO merkkisestä juoksutossusta löytyi kuva Hämeenkyröstä kaapin laatikosta. Siitäpä muistui mieleen tämä tarina.

Kuva on otettu Kajaanin EKA -marketissa, kun piti itse yrittää tehdä mainoskuvaa tossuista paikalliseen Kainuun Sanomien ilmoitukseen. Aika alkeellista toimintaa, ilmeisesti tossujen maahantuojalla ei ollut valmista materiaali lehti-ilmoituksiin.

Ollessani Kajaanin Ekassa töissä vapaa-ajan osastovastaavaana 90-luvulla ja itsekin hölkkäilin maratonia alle 2,30 tunnin, niin piti myös juoksutossuja yrittää myydä muun ohella.

Suuria juoksumerkkejä siihen aikaanm olivat, kuten Asics, Nike ja Adidas. Niitä oli vaikea saada tavarataloihin myyntiin. Suuret kauppaketjut siihen aikaan tavallaan estivät merkkilenkkareitten myynnin tavarataloissa; se pilaisi merkin imagon ja tulisi niille halpatuotteiden leima ilman asiantuntevaa myyjää.

Samoin kävi Salomonin hiihtokengissä, Fischerin ja Atomicin suksissa. Maahantuojan mukaan Keskon Intersporteilla ja Kesporteilla oli niille jo ”kattava” myynti, ja tavarataloihin varsinkin EKAAn niitä ei saa antaa myytäväksi..

Sama kaiku askelten on varmaan myös ollut urheiluketjujen ELMON ja Sportian näkökulmasta.

Onneksi löytyi kuitenkin vastaavia muita merkkejä tilalle, niin suksissa kuin lenkkitosuissa näiden suurten urheiluketjujen monopolin kartellin tilalle!

***

Lottoa, Sauconya ja Etonicia meni hyvin kaupaksi

Suurten urheiluketjujen kartellin vuoksi piti sitten saada myyntiin ehkä vähemmän tunnettuja lenkkareita, kuten LOTTO, Etonic ja Saucony.

LOTTO oli muistakseni italialainen merkki, mutta sen maahantuojaa en muista. Tossuista jäi mieleen yksi malli, jossa ei ollut ollenkaan kantavahvistusta, vaan se oli päkiäosaa matalammalla. Lotto on tunnetumpi jalkapallokengistään.

Tälläisen tossun näin Antti Loikkasella Impivaaran juoksussa joskus 90-luvun alussa Nurmijärven Rajamäellä.

Yritin itse juosta tuolla LOTON tossuilla, mutta äkikseltään ei onnistunut ja pohkeet tulivat kipeäksi. Lottoa kuitenkin myytiin hyvin muutaman vuoden aikana noin kolmella eri mallilla.

SAUCONY oli jo tunnettu merkki, ja sitä käyttivät ainakin huippu-triatlonistit ja duathlonistit maailmalla.

Sauconya oli jo ”helpompi” myydä sen paremman tunnettavutensa vuoksi ja merkki on t edelleen Suomessa  eri urheiluliikkeissä myynnissä. Punainen Sauconyn kilpatossu oli vallankin hyvä ja muut mallit olivat hyvin vaimennettuja, mutta eivät aivan keveimpiä tossuja. Sayconyä myytiin Kajaanin Ekassa, ehkä parhaiten näistä vähemmän tunnetuista merkeistä.

ETONIC tossumerkki tuli mieleen vasta tätä kirjoittaessa ja otsikkoa piti muuttaa. Tossumerkistä tulee mieleen sellainen littanan mallinen vihreä erittäin kevyt kilpatossu raalliraidan logolla, sekä sihen aikaan nähden erittäin tekninen harjoitustossu, mutta se oli todella painava ja ehkä liian kankea malliltaan.

Etonicia on tietääkseni vielä Suomessa myynnissä golf-kengissä.

PUMA oli myös hetken myynnissä Kajaanin Ekassa 90-luvulla ja merkistä tulee mieleen malli, jossa oli jotkut ruuvit sivussa joista sai tossun iskunvaimennusta muuttaa kiertämällä, tai tossun päällä oli mutteri nauhoituksessa, josta nauhat kiristettiin. Tuosta ruuvituksesta saadan erehtyä ja se saattoi olla eri merkissä (Adidas?).

JALASTA myin myös hetken Kajaanin EKASSA 90-luvulla lenkkitossuna, sitä ei kuitenkaan oltu valmistettu Jalasjärven Jokipiissä, vaan muistaakseni Kiinassa. Jalas on tunnetumpi suunnistus- ja hiihtokengistä, sekä turvajalkineista.

iih*to**

New Balance, Mizuno ja Converse, Brooks ja Karhu

BROOKS tuli markinoille Keskon omana merkkinään ja juoksin sillä ensimmäisen maratonini Kajaanissa 80-luvun alussa, kun olin töissä Kajaanin Kesportissa urheilutarvikemyyjänä.

Brooksit olivat pehmeitä juosta, mutta melkein kaikki myydyt tossut hajosivat liimauksista ja merkki oli ilmeisesti hetken tauolla Suomessa. Nyt niitä lienee uudestaan myynnissä Keskon Intersporteissa ja Kesporteissa.

NEW BALANCE  oli jo tuolloin myynnissä 80-luvun alussa ja sen mynti lienee ollut Suomessa koko ajan tasaista omalla markkinaosuudellaan.

Lisäksi tulee mieleen tossumerkit Mizuno ja Converse. Converse lienee paremmin tunnettu koripallotossuista, mutta sitä oli Suomessa myynnissä vähän aikaa lenkkitossuna 80-luvun lopulla Suomessa.

Mizuno lienee edelleen myynnissä, mutta Conversesta ei ole tietoa. Hölkkäurani parhaat tossut olivat kuitenkin myrkynvihreät kevyet ja erittäin kimmoisat Converset. Tossut ostin ”salaa” Kajaanin City-marketin halpakorista ja juoksin niillä hölkkiä niin kauan kuin ne vähänkin kestivät.

RISTO ULMALA oli 80-luvun lopulla Conversen ”tallijuoksija”

KARHUA myytiin vielä kovasti aikoinaan Suomessa, mutta senkin menestys hiipui ja valmistus Suomessa loppui. Mikä lienee Karhun tilanne tällä hetkellä. Martti Vainio taisi olla uskollisimpia karhun käyttäjiä uransa aikana.

Lisäksi tulee vielä ”harvinaisimmista ”merkeistä mieleen 80-luvulla ainakin tapetilla ollut  Mizuno merkkinen juoksutossu.

Tiger oli ennen Asicsta.

MYÖHEMMIN siirtyessä EKAn palveluksesta eri ketjun urheiluliikkeeseen töihin, niin huomasin, että siellä Asicsten, Niken ja Adidaksen myynti oli jo helppoa näihin harvinaisimpiin tossumerkkeihin verrattaessa. Asiakas jo tavallaan tuli kysymään määrättyä tossumerkkiä ja mallia, eikä tarvinnut tehdä pitkää myyntipuhetta,  kuten harvinaisemman merkin eteen.

P.S en tiedä tarkalleen nykyisten tossumerkkejen markkinaosuutta keskenään Suomessa ja niiden paremmuutta keskenään. Jokaisella merkillä on omat kannattajansa ja varmasti useammasta tossumerkistä löytyy hyvät mallit juoksijoille.

Kuitenkin tossumerkin myyntiä auttaa se, että mitä useammassa myyntipisteessä sitä on kaupoissa myynnissä, tosin niitä tilataan jo suoraan verkosta, mutta silloin pitää kyllä oikeesti kuluttajan tietää mitä haluaa.

***

EDIT joku näistä ”harvinaisemmista ” tossumerkeistä kajastaa vielä mielessä ja en muista sen nimeä 90-luvulta. (edit, sehän oli Reebok)

Kaksi kuvaa, kun yritetään tehdä mainosta Lotolle Kainuun Sanomien ilmoitukseen.

IMG_20190806_081103.jpg
Lotto-tossua yritetään saada kuvattavaksi Kajaanin Eka-marketin mainoshoitajan kanssa.
IMG_20190806_081158.jpg
Televisio piti varman rajoittaa pois kuvasta mainosta varten. Kuvassa Lotto-tosun yksi suosituimmista malleista. Kuva ERKKI äimistelee.fi kuva-arkisto

ERKKI äimistelee.fi puolueeton verkkomedia

@erkki kovalainen / Hämeenkyrö