Kajaanin kaupungin talousarvio 2019: jokainen kajaanilainen maksaa teatterista käynnistään vähintään 34 – 50 euroa, vaikka ei ole koskaan ikinä teatterissa käynyt – 320 000 euron tuotolla tappiota 2,6 miljoonaa

KANNATAN kulttuuria yli kaiken, mutta jotenkin talousluvut hämmentää nyt Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen osalta.

Eräs fb-kaverini linkitti entisen koti-kuntani Kajaanin talousarvion tulevalle vuodelle 2019 sivuilleen ja siitä eteen päin ja luin sen tarkasti. [kuten hän sen pyysi]

Pitkä teksti ja monet kommentoivat vain lukuja edes itse lukematta ja median otsikoitten mukaan. Suurin osa lukijoista ei osaa edes hahmottaa tuhansia ja mijoonia näissä toisiinsa.

Lähin’ sydäntäni on on urheilu ja kulttuuri, ja äimistelin Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen tukia valtiolta ja kunnalta liikevaihtoon verrattaessa.

Kajaanin talousarvion mukaan on Kajaanin kaupunginteatterille suunniteltu talousarviossa seuraavasti.

  • liikevaihtoa 290 000 euroa ja muita tuottoja päälle 30 000 euroa, yhtensä tuloja 320 000 euroa
  • kulut yhteensä: henkilöstökulut 2 273 000 euroa + muut liiketoiminnan kulut 418 000 euroa + materiaalit ja palvelut  304 000 euroa.

Siis: laskettaessa nämä kulut yhteen [2,2 miljoonaa + 418 000+ 304 000], niin se tekee kansankielellä yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa.

Tuottojen sekä liikevaihdon ja kulujen eroitus on +320 000  ja -2,9 miljoonaa, niin se on noin -2,6 mijoonaa euroa

Kajaanin kaupungin talousarviossa on määritelty, että yhteensä teatteri saa avustuksia 2,6 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä on yleensä tarkoittanut, että puolet siitä on Kajaanin kaupungin ja valtion tukea. Hyvä juttu, että ministeriö antaa Kajaaniin näin paljon tukea – kaikki pitää ottaa sieltä pois, mitä saavilla vielä yleensä on.

Kajaanin kaupunki ja valtio tukee teatteria kumpikin osapuoli noin 1,3 miljoonalla eurolla.

Jatkuu kuvan jälkeen jälkeen.

IMG_20181115_191505.jpg
Kuvakaappaus Kajaanin kaupunginteatterin-liikelaitoksen talousarviosta kaupungin  julkisilta sivuilta – näin kai ne nämä luvut on luettava

 

***

Jokainen kajaanilainen käy teatterissaan 30 – 50 euron maksulla, vaikka ei ikinä ole siellä käynyt ja VIP-kortilla kaupungin kultturellit ja politikot hämää vielä tätä tilastoa

Laskettaessa Kajaanin kaupunginteatterin tuotot ja kulut pelkkänä liikelaitoksena, niin se tekee jo vuodessa tappiota 2,6 miljoonaa euroa [2 995 000 – 320 = 2 675 000]

Laskettaessa yksinkertaisella matemaatiikalla, että jaetaan vain tuo Kajaanin kaupungin tuki noin 1,3 miljoonaa jokaista Kajaanin asukasta kohti 38 000, niin se tekee teatterissa  ei ikinään kävijälle veronmaksajien piikkiin noin 34 euroa.

Kajaanin teatterissa  käy vuosittain ehkä noin 25 000 – 30 000 kävijää, mutta mikä on pääsylippujen todellinen rehellinen tulo tässä, koska nämä kaupungin silmäätekevät virkamiehet ja politikot ilmeisesti pääsevät sinne ilmaiseksi.

Luulisi, että vähintään 20 % on siellä vapaamatkustajia, jotka eivät menisi paikalle muuta kuin virkansa pakosta, ja saavat olla siellä kukkoilla hyvin esillä.

Elikkä jokainen kajaanilainen maksaa jokaisesta pääsylipusta Kajaanin kaupunginteatteriin jotain  50 -100 euroa, vaikka ei olisi ikinä teatterin sisällä edes käynyt.

Kaikesta huolimattta entinen kajaanilainen kannattaa teatteria ja kulttuuria varsinkin maaseutuejen Napurinvaaran Havukoissa ja Puolangan Askanmäessä: Korven ääni kuuluu erämaasta.

Muuta ei Kajaanin talousarviossa ihmeteltävää: maahanmuuton  arvio on parilla millillä tasan ei voittoa ja tappiota. Kajaanin Elokuvateatterin Oyytä omaa yhtiötään kai kaupunki joutuu tukemaan jollain 60 000 eurolla vuodessa, mutta se on pikku juttu..

IMG_20181117_193557.jpg
Kajaanin kaupungin vaakuna

EDIT sama tilanne se on kyllä kaikissa muissakin Suomen teattereissa [ei hämminkiä]. Kajaanin tosiaan pitäisi kyllä saada uusi teatteri, kun uutta jäähalliakin ollaan siellä rakentamassa.

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen.fi

 

 

 

 

Mainokset

Krista Pärmäkosken kirjallinen varoitus on riittävä, koska suuremmissakin kilpailuissa on Kainuussa suullisella varoituksella selvitty – henkinen juttu voi olla suurinta Pärmäkoskelle tässä tapauksessa

MAASTOHIIHDON  TD- ryhmä on antanut Krista Pärmäkoskelle kirjallisen varoituksen, koska hän tahallaan auttoi seurakaveriaan Ikaalisten Urheilijoitten Maaret Pajunojaa jatkoon maastohiihdon Suomen cupin perinteisen sprintissä.

Maastohiihdolla ei ole valtuuksia muuta,  kuin antaa Pärmäkoskelle vain huomautus tai varotus.  Tämä ei enää edellytä Hiihtoliiton johtokunnan tai hallituksen käsittelyä. Kilpailukiellosta voisi päättää ainoastaan Hiihtoliiton johto.

 Suomen Hiihtoliiton säännöt ovat  kuitrenkin yksiselitteiset.

Kohta 1.3.2. Suomen Hiihtoliiton sivuilta [kuvakaappaus]

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181112_213541.jpg
Kuvakaappaus Suomen hiihtoliiton sääntöjen sivuilta

Veikkauksen vedonlyönti kohteessa on suurin juttu juridisesti, mutta sitäkään ei ole veikattu suurilla panoksilla.

Kirista Pärmäkoski katuu tekoaan ja tehnyt tämän ajattelematta koko asiaa.

Hiihtoliiton mielestä nämä säännöt kilpailukiellosta ja sopuhiihdoista ovat jo vanhoja nykyiseen aikaan verrattaessa ja niitä pitää muuttaa.

Toivottavasti Krista Pärmäkoski selviää tästä itse henkisesti, eikä se tuo hänelle paineita menestymiseen tulevaisuudessa. Häntä tarvitaan Suomen parhaana naishiihtäjänä.

Kirista Pärmäkosken saama kirjallinen varoitus on tässä tapauksessa riittävä rangaistus!

***

 SM-hopeamitalisti  Pasi Kallunki ei sopupeliin suostunut äimistelijälle Ässä-maastojuoksussa Kajaanissa – paljon suuremissakin kisoissa on Suomen Cupiin verrataessa varoituksia annettu ja Hannu Koivusalokin oli tässä kisassa mukana.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181112_132712.jpg
Kuvakaappaus Kainun Sanomien lehtileikeestä joskus vuonna 1998

Allekirjoittanut yritti sopia Kainuun Kunto-Ässien maastojuoksun viimeisessä sarjakilpailussa SM-50 km hopeamitalistia Pasi Kallunkia, että hän häviää minulle aikoinaan tahallaan.

Minun piti sijoittua vähintään kolmen sakkiin, että olisin voittanut koko Ässien sarjajuoksun, ja tämä Kallunki oli pahin uhka.

Kallunki ei suostunut sopimiseen, hän vetosi siihen, että hänellä on kohta kilpailukausi maastohiihdossa tulossa. En muista mitä tarjosin, varmaan jotain satasia..

Voitin kuitenkin tuon maastojuoksun ilman sopupeliä Kajaanin Vimpelin raskaalla pururadalla.

Kunto-Ässien seuran johto nuhteli minua suuresti tämän lehtiuutisen jälkeen suullisesti, ja tälläista ei enää saa tapahtua seuran maineen kannalta.

Suksen ostajat työpaikallani urheiluliikkeessä sanoivat, että eivät enää osta minulta  yhtään suksia, jos tällaistä vielä tulee ilmi jatkossa.

Kainuun Kunto-Ässien järjestämä juoksu-sarja oli aikoinaa kohta suurempi tapahtuma kuin nykyinen maastohiihdon Suomen Cuppi, koska Suomen Cupin päämies Hannu Koivusalokin oli tässä juoksussa mukana ja häivisi minulle selvästi.

@ERKKI äimistelee.fi

 

 

Vuokatti Areenan hankkeen tilanne tällä hetkellä? – rakennustyöt piti aloittaa lokakuussa 2018 – valtiolta saatu tukea kierrättämällä ST1:n kautta 171 000 euroa

Mikä on Vuokatti Areenan hankkeen tilanne tällä hetkellä? Kahden jäähallin rakennustyöt piti aloittaa lokakuussa 2018 syksyllä.

KINUUN SANOMAT  kirjoittaa artikkelissaan 1. kesäkuuta 2018 otsikolla: ” Sotkamo aikoo sijoittaa miljoonan Vuokatti Areenaan”

Lehden mukaan Sotkamon kunta on sijoittamassa 1000000 euroa Kiinteistö Oy Vuokatti Areenaan sijoitetun vapaan pääoman rahastoon [*SVOP].  Lisäksi kunanhallitus aikoo esittää valtuustolle omavelkaista takausta 1,4 miljoonan euron lainalle.

Vuokatti Areenan hankkeen takana ovat Sotkamon kunta, paikallinen Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto. Sotkamo on siis sijoittamassa yhden miljoonan euron edestä Vuokatti Areenaan, jos muut kumppanit lähtevät  siihen mukaan.

KS:n artikkelin mukaan Vuokatti Säätiö on jo lupautunut lähteä mukaan. Tämä kuntakonserniin kuuluva Kiinteistö Oy Vuokatti Areena hakee omavelkaista takausta Vuokatti Areenan rakentamista varten otettavalle 4,2 miljoonan investointilainalle.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181113_210743.jpg
Kainuulaisen  Osuuskaupan Maakunnan pitäisi olla mukana hankkeessa

***

JOKAINEN KOLME OSAKASTA VASTAA 33,33 % OSUUDELLA KAIKESTA

Nähdäkseni tämä Vuokatti Areena- hanke menee näin: Sotkamon kunta, Osuuskauppa Maakunta ja Vuokatin Urheiluopisto panisivat rahaa kukin tähän hankeeseen sen yhden miljoonan aluksi alkupääomana.

Vuokatti Areenan kustanusarvio on 8,1 miljoonaa euroa.

Vähennettäessä tästä 8,1 miljoonasta eurosta tämä sijoittajien yhteensä 3 miljoonaa euroa, niin vielä jää 5,2 miljoonaa euroa kustannuksista katettavaksi vieraalla pääomalla ja mahdollisilla yksityisillä tuilla.

Kiinteistö Oy Vuokattti hakee kumppaneiltaan omavelkaista takausta yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. [3 x 1,4 milj€= 4,2 miljoonaa].

Jos vähennetään 8,1  milj. kustannusarvio  – 3  miljoonaa kumpaneitten sijoituksest – 4,2 miljoonan takuulainat = 1miljoona jää vielä rahoitusta avoimeksi Vuokatti Aareenan -hankkeelle?

***

SOTAKAMON KUNTA MUKANA HISTORIALLISESSA PÄÄTÖKSESSÄ

YLE  uutisoi kirjoituksessaan 19.6.2018 otsikolla: ” Vuokatti Areena sai vauhtia Sotkamon kunnanvaltuustolta – ”Historiallinen päätös”

Sotkamon kunta on tällä päätöksellä lähtenyt mukaan miljoonalla eurolla Vuokatti Areenaan mukaan.

Sotkamon kunnan mielestä tämä on Vuokatin matkailuhistorian yksi suurimmista päätöksistä.

Sotkamo-lehti  on kirjoittanut jo 29.9.2017, että Vuokatti Areenan hankkeen koordinaattorina aloittaa 1.10.2017 alkaen Janne Leskinen, joka toimi Lahden MM-hiihtojen 2017 pääsihteerinä. Leskisen aika piti kestää 5 kuukautta 28.2.2018 saakka, ja vieläkö hän on mukana Vuokatin hankkeessa?

Lehti kirjoittaa vielä, että hanke toteutetaan Sotkamon kunnan alaisuudessa Kainuun Liiton myöntämän kehitysrahan turvin ja yhteistyössä Vuokatin Urheiluopiston ja Ossuskauppa Maakunnan kanssa.  Mikä on Kainuun Liiton myöntämä tuki, sen suuruutta ei löydy julkisesti.

***

YKSITYISELLE HANKKEELLE  EI MYÖNNETÄ VALTION TUKEA, MUTTA SITÄ SAATU KUITENKIN  KIERRÄTTÄMÄLLÄ 171 000 euroa

Keskustapuolueen kainuulainen kansanedustaja Marisanna Jarva kirjoittaa sivuillaan 9.11.2018 otsikolla: ” Vuokatti Areena sai valtiontukea”

Jarva pitää kirjoituksessaan tärkeänä valtiolta saamaa tukea. Hanke on saanut työ- ja elinkeinoministeriöltä energia tukea laiteinvestointiin, joka säästää energiaa ja on aiempaa ympäristöystävälisempää. Tuen saaja on ollut Vuokatti Areenan yhteistyökumppani ST1 Lähienergia Oy.

Kyseessä on ollut ei julkinen tuki suoraan, vaan mukana yritykseen kohdistunut tuki, koska tässä Vuokatin Areenan tapauksessa ei voi saada suoraan  tukea opetusministeriöltä, kun mukana hankkeessa on yksityisiä yrityksiä.

Alun alkaen kai pidettiin selviönä, että opetusministeriö tulee tähän mukaan ainakin  muutaman sadan tuhannen euron summalla.

Tuen suuruus on 171 000 euroa ST1:lle, ja se kohdistuu kahden kaukalon jäähallin jäähdytys- ja LVI-kokonaisuuden energian tehokkaaseen ohjaukseen. Mitenkä ja millä summalla on sitten tämä ST1 tässä mukana?

SVOP- rahasto on sijoitetun vapaan pääoman rahasto – sijoitus verrattavissa osakeantiin tai muuhun oman pääoman ehtoiseen rahoituksen hankintaan. Osakepääoman alentamiset voidaan merkitä SVOP-rahastoon. Varojen palauttaminen on myöhemmin helpompaa SVOP-rahastosta kuin osakepääomasta. SVOP-sijoituksella ei voi maksaa korkoa ja osinkoa.

Siis jotenkin tämä VSOP-rahasto on vapaampaa rahan käyttöä osakeanteihin verrattavissa, sieltä voidaan jakaa varoja osakkeille helpommin takaisin.

***

P.S mikä on siis nyt tilanne tässä Vuokatti Areenan hankeesssa, kun aikaisempien tietojen mukaan lapion pistot maahan ja kaivureitten tulo paikalle piti alkaa lokakuun aikana 2018. Arvioitu valmistuminen 2019 lopulla painaa jo kohta päälle..

IMG_20181113_192620.jpg
Viite-havaintokuvaa Vuokatti Areenasta

EDIT muokattu 14.11.2018 klo 7:04

Sotkamo-lehti otsikolla 12.11.2018 ” Vuokatti Areenan toteuttamiseksi etsitään vaihtoehtoisia rahoitusmalleja”

Aiemmin ilmoitetusta poiketen Areenan rakentamista ei aloiteta tämän vuoden aikana.[lehden artikkeli vain tilaajille]

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen.fi

 

 

YLEN pakkoverolla ja Suomen Hiihtoliitolla ei näköään ole enää mitään arpaa, osuutta ja sanomista miten maastohiihto näkyy nykyään ajallaan televisiossa – tekikö Heikkis Matti ja Kepa oikean ratkaisun?

Ennen sai Suomen Yleisradio näyttää mitä itse haluaa itsenäisesti milloin haluaa. Nyt ollaan kaiken kansainvälisen armoilla, ja siitä kärsii katsojat.

SUOMEN MAASTOHIIHDON SUOMEN CUP siirtyi perinteisestä ajankohdasta aikaisemmaksi, kun samaan aikaan pujotellaan maailman cupia Suomessa.

Ylen teleleviointi on ollut alustavasti syyllinen tähän, koska YLE hamuaa nyt kaikki mahdolliset talviurheilun kisat itselleen, vaikka nyt näyttää, että resurrit eivät heillä  edes siihen riitä.

Ketjureaktio on tästä syntynyt, kun näitä kisoja on palloteltu puolin ja toisin.

Ymmärrykseni  mukaan maastohiihdon Suomen cup joutui nyt nöyrtymään, ja siirtämään YLE:n televisoinnin vuoksi tämän kilpailun samaan aikaan Muonion Oloksen Tykkkihiihdon kanssa, joka on aina ollut Suomen maastohiihdon avaus kansainvälisesti viikkoa ennen Suomen cupin toista kilpailua.

Siis Levillä olisi pujoteltu samaan aikaan Maastohiihdon Suomen cupin kanssa, ja se ei YLElle sopinut.

Lisäksi tätä Levin aikatauluakin olisi muuteltu.

***

Suomen maastohiihdon pomo Mika Kulmala sanoo, että YLE ei ole missään tekemisissä tämän siirron kanssa. 

Mika Kulmala ILTALEHDEN uutisen 8.11.2018 mukaan sanoo: ” Yle ei ole tässä tapauksessa ”syyllinen”. Meillä ei ole heidän kanssaan sopimusta, vaan sopimuskumppanimme on SPORT & MEDIA, joka myös maailmalla enempi hallinnoi tv-sopimuksia”

Siis YLE tehnyt jonkun diilin suuremman kanssa, ja ei voi enää määrätä minne  kannattaa televiosion kameransa viedä eri urheilutapahtuimin.

***

Tekikö Matti Heikkinen ja Kerttu Niskanen oikean ratkaisun kilpailessaan kansainvälisessä kovassa seurassa Oloksella ja siellä on myös  mukana Kaisa Mäkäräinen?

Televisioinnin kannalta osa Suomen maastohiihtäjistä kansalliseen tasoon valitsi tietenkin Rovanniemen Suomen cupin, mutta kärkihihtäjämme Matti Heikkinen, Kerttu Niskanen kilpailee samaan aikaan Oloksella, jossa on myös mukana ilman pyssyä ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen.[luopiota]

Oloksella on mukana maailman huippuja venäläisiä hiihtäjiä myöten, ja Matti sekä Kerttu testaavat siellä kansainvälisen vauhdin, joka on oikea asia.

Ampumahiihtäjä Kaisa Mäkäräinen heitttää pyssyn selästään ja kilpailee kansainvälisen naisten tason kanssa Oloksella.

***

NÄKÖKULMA JA KOMMENTTI VÄÄRIN ÄIMISTELTY

Äimistelijän mielestä olisi kaikkien suomalaisten maastohiihdon kansainvälisten vähänkin huippujen maajoukkueen kera mennä Olokselle testamaan kansainvälinen kunto ja antaa kansallisen tason hiihtää Suomen cupia, joka on kuitenkin hyvä asia heille, että saavat olla teleleviossa esillä ja sen lisäksi lisätä maastohiihdon kiinostusta myös hiihdon harrastajien keskuudessa.

IMG_20180121_101508.jpg
YLEllä on ainakin hyvät asiantuntijat. Kuvakaapus Ylen liveltä

Mutta onneksi on Iivo mukana Rovanniemellä ja avaa siellä kautensa.

P.S aivan samaa missä kilpailee, mutta nyt pitää saada startteja, vaikka luonnon lumesta ei ole tietoakaan.

@ERKKI äimistelee,fi

 

 

Kajaanilaisen Arvi Kurkisen kirja: ”Elämä on elettävä” – mutta mitä tarkoittaa ramppa, silavaljaat, seitenlakkarinen paita, marhaminna ja syytingit?

KIRJA-ARVOSTELU

Kirjahyllystäni löytyi sattumalta kajaanilaisen Arvi Kurkisen vuonna 1993 julkaisema kirja: Elämä on elettävä

Arvi Kurkisen kirja sisältää niin paljon kainuulaisia ja muita murresanoja, että kirjan luettuaan on niiden sanavarastosta paljon käyty läpi.

Arvi Kurkinen toimi aikoinaan Kainuun Osuusliikkeen myymälöitten tarkastajana ja teki eläkeläisenä vielä osaksi vahtimestarin-valvojan hommia Kajaanin EKA-marketissa ja sitä kautta työpaikallani häneen tutustuin.

Arvi kierrelyt Kainuun ”osuloita” tarkistamassa ja myymälänhoitajia jutustamassa inventaarioiden jälkeen, pitääkö varastojen arvot paikkaansa. Olo on kuin osuuskaupanhoitajalla inventaarin jälkeen, sanotaan..

Kirjan olen joskus aikaisemmin lukenut ja luin sen nyt uudestaan. Äimistelin kainuulaisten perinteisten sanojen paljoutta kirjassa, niitä oli enemmän konsanaan kuin Veikko Huovisen, Ilmari Kiannon ja Kalle Päätalon kirjoissa.

Kirja oli helppo lukea lyhyine virkkeineen ja lauseineen; olisi kuin Antti Tuuria lukenut.

Kurkisen kirja oli oikeestaan täynnä perinteisiä kainuulaisia sanoja, ja muitakin vanhoja sanontoja:  rappuset, silavaljaat, kitkulöylyt, lapsilykky, särvin, lapsilykky, marhaminna, ramppa, syytingit, kiesit, puutelista, parsi, palsta, jurotti, raskittu, rante, karttuva, rappuut, töpinäksi, raskittu, kalavitat, kortteeri, töpinäksi, karahti, porstua, keritä, lieka, kiesit, kopasta, törsätä, veranta, kuhtuneet, siimes, vesakkoporukka, sarka, viilut, kivireki, huusholli, rahi tai rahki, höngyllään, seitenlakkarinen paita, karju, kurttu, kehiä..

Tässä oli vain murto-osa esimerkkinä kirjan kainuulaisista perinne-murresanoista.

Jos Veikko Huovinen olisi tämän kirjoittanut, niin kirja olisi tunnettu. Kurkisen kirja kertoo sodan jälkeisestä elämästä ja päähenkilöinä siinä ovat Nikke, Maija, Taavetti ja Impi.

Kirjassa tanssitaan, juopotellaan, seurustellaan, synnytetään kotona ja navetassa sodan jälkeisessä ajassa maaseudulla.

Elämä oli ”rikasta” kaikin puolin. Vaihtelua siitä ei puuttunut, sanotaan kirjan alkutekstissä.

Jatkuu kuvan jälkeen

IMG_20181107_084401.jpg
Kuvakaappaus Arvi Kurkisen kirjan esipuheesta

***

Otteita Arvi Kurkisen kirjan sisällöstä

” Hanurinsoitto kuului jo veräjälle saakka. Lattialankut jyskyivät ja paukkuivat jenkan tahdissa. Pölypilvi pöllähti avoimesta ikkunasta ulos. Se antoi innostusta päästä heti tanssinpyörteisiin”

” Suon reunastaa pyrähti metskana lentoon ja noitui mennessään; kovak, kovak, vekkee, ja laskeutui turvallisen matkan päähän. Nikke nosti pyörän olalleen ja lähti ylittämään rämettä”

” Ilma oli mukavan leuto. Saunan antama puhtaus tuntui iholla”

” Maikki oli huomannut sian olevan höngyllään seurattuaan sitä useamman päivän ajan”

” Muori katteli silmänpohjillaan, kun käveli pirtin halki ulos. Mumisi jotain yökyöpeleistä”

” Sadetakki kohisi ja lahkeet hinkkasivat toisiaan, kun Nikke käveli liiteriin hakemaan polkypyöräänsä. Sadepuku oli vielä aivan ehjä. Isävainaa ei ollut ehtinyt käyttää sitä monellakaan kirkolla käyntireissulla”

” Humalaiset törsäävät jo ennnen veräjää, vesakko kuhisee, kun siellä melskaavat ja pulloja kolistelevat”

” Öljypuku hengitti heikosti”

”Nikke veti rampasta ja ovi avautui helposti”

” Kello kävi aamun aikaisia tunteja. Nikke heräsi sängystää, johon hän oli siirtynyt, meni ulos ja laski kaarella nurkan taakse vetensä pitkään seisten. Heputti loputkin tipat samalla ilmaa haistellen ja pilvien liikkeitä tutkien. Nikkeä puistatti.

***

KIRJA-ARVOSTELU

Arvi Kurkisen Elämä on elettävä kirjassa paljon sanoja, joita nykyinen nuoriso ei varmaan kaikkia ymmärrä. Minulle nuo sanat olivat kaikki tuttuja Sotkamon lapsuuden ajoilta Pikkukylältä ja kouluista.

Arvi Kurkinen kirjoittaa ymmärrettävästi lyhyitä lauseita sekä virkkeitä – kirjaa on helppo lukea.

Kirjasta tuli lähinnä mieleen Veikko Huovisen Koirankynnen leikkaaja. Kurkisen kirjan loppu oli tavallaan yllättävä juoneltaan ja se jätti miettimistä lukijallle. Tikkuria ei kuitenkaan kainuulaisista murresanoista muistaakseni Arvin kirjassa mainittu.

Minkä kirjailijan Suomi onkaan menettänyt, kun Aarvi Kurkinen ei ole enemmän kirjoittanut. Kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jos sitä on jostain saatavilla. Kirjan kansikin on hyvä yksinkertaisuudestaan huolimatta.

Elämä on elettävä – on oikeastaan muistojen helmi!

Arvi taisi vielä lisätä suullisesti minulle kirjan nimen jälkeen..elettävä niin kuin se on.

ARVI KURKINEN: Elämä on elettävä

  • kannen suunnittelu Veikko Niskanen
  • painopaikka Koti-Kajaani offset paino 1993
  • 214 sivua
  • muovikantinen päällystetty
  •  omakustannus
IMG_20181107_071302.jpg
Arvi Kurkinen: ELÄMÄ ON ELETTEVÄ

Erkki Kovalainen

Hämeenkyrössä 7.11.2018

 

 

Onko perustettavan suuren datakeskuksen paikka Sotkamossa Pikkukylän maastoissa – projektin vetäjillä norjalaisilla yhtiöillä osakepääomaa vain 3100 euroa

SILENT PARTNER GROUP  on julkaissut Kainuuta koskien veret seisouttavan uutisen, se aikoo perustaa suuren 250 megawatin datakeskuksen Sotkamoon ja Haminaan. Kolmas paikka on vielä Suomessa salainen.

Norjaan ollaan myös tekemässä kolme vastaavaa datakeskusta.

SPGC on amerikkalainen yhtiö ja se on katsonut Sotkamon sille mieluisekseen paikaksi, jossa dataa voitaisiin tehdä ja välittää maailmalle.

Sotkamossa ja Haminassa ei vielä ollut asiasta tiedetty mitään, mutta siitä kertoi ensimmäisenä yllättäen 29.10.2018 Tivi-lehti.

Haminan ympyräkaupungissa on oltu aivan pyörällä päästään uutisen johdosta ja Sotkamossa jopa äimistelty, kun amerikkalainen iso yhtiö ei ole ollut minkaanlaisessa yhteydessä Sotkamon virkamiehiin, kunnan johtoon ja edes politikoihin. Ne on ohitettu ja selvää pässin lihaa Sotkamoon tehtaan perustaminen..

YLE on saanut kuitenkin vahvistuksen yhtiön puolesta, että täyttä tottahan tämä on.

Mitään tontteja ja lupia ei ole vielä  edes kyselty datakeskuksen paikalle Sotkamossa, miltään ELY-keskukselta, kunnalta, Kainuun maakunnalta ja Kainuun Liitolta: saako toisen tontille edes ilman lupaa rakentaa mitään datakeskusta.

Yksi mahdollinen paikka voisi olla tällä datalle, jossain Pikkykylän maisemissa lähellä Pohjavaarantietä. Konapanjoesta, Paskalammesta tai Nuasjärvestä voisi yhtiö ottaa datakeskukselle jäähdytysvettä ja keskus aikoo olla omavarainen käytettävänsä sähkön kannalta ilman kallista Loistetta.

Mahdolliset tuulivoimalat voitaisiin pystyttää Naapurinlouhen laelle, lähelle Pikkukylää ja Huuskonniemeä. Tuulimyllyt olisivat mahtava näky Naapurinlouhen mäellä ja sitä kävisivät Vuokatin turistit myös äimistelemässä Huuskonniemen tiehaarassa.

***

Kaksi norjalaista yhtiötä alkaa vetää Suomessa projektia, mutta heillä ei osakepääoma ole kummoinen

Suomessa näiden datakeskuksen perustamista alkaa vetää kaksi Norjaan rekisteröityä yhtiötä: Power Systems Group Norway [PSGN] ja Asgard Dave lopment Group [ADG].

Vähän äimisteltävää vielä riittää, että nämä norjalaiset yhtiöt ovat perustettu YLEN uutisten tietojen mukaan vasta 10 vuorokautta sitten ja niiden osakepääoma on kummallakin euroissa vain 3100 euroa!

Energia Myynti Suomi Oy on  alustavien tietojen mukaan amerikkalaisen yhtiön pääkumppani sähkön järjestelyssä, kainuulaisiin sähköihin Loisteisiin SPGS ei ilmeisesti luota tässä suuressa datakeskuksen asiassa.

Energia Myynti Oy ilmoittaa pääpaikakseen Suomessa Vantaan, ja sen liikevaihto ollut vuonna 2017 taloustietojen mukaan 180,5 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 0,8 miljoonaa. Siis luotettavalta ja vakavaraiselta yritys kuitenkin vaikuttaa.

Energia Myynti Oy:n pääyhtiö on tanskalainen Energia Danmark.

Kuvakaappaus Energian Myynnin taloustietojen sivuilta ja jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181030_175018.jpg
Tanskalaisen yrityksen tytäryhtiö Suomessa vaikuttaa kohtalaisen vakavaraiselta. Kuvakaappaus yrityksen taloustietojen sivuilta.

***

Pikkukylälle?

Tosiaan Sotkamossa tuskin Tipasoja Silverin ja Talvivaara Terrafamen vuoksi tulisivat enää kysymykseen peustettavan datakeskuksen osalta, mutta hyvin se voisi olla synnyinkyläni Sotkamon Pikkukylä, sillä siellä ei ole vielä teollisuutta suuresti aikaisemmin ollut.

Jatkuu kuvan jälkeen.

IMG_20181031_043514.jpg
Olisiko se suuren datakeskuksen paikka Pikkukylällä hiiren nuolen kohdalla kuvan ylhäällä keskellä? Kuvakaappaus Maanmittauslaitoksen vapaista ja ilmaisista julkaistavista kartoista ilman tarvittavaa lupaa. Paskalampi nuolen vieressä. Synnyintaloni Saviaho kartan vasemmassa yläkulmassa. Naapurinlouhi näkyy kartalla, johon tulisi mahdollisesti ne sähköä tuottavat suuret tuuliropelit.

Kontinjoelta Terrafamelle menevälle ”Tuhkakylän tielle” tielle ei ole myöskään saatu avustusta kunnostamiseen sen turvalliseksi Sotkamon ja Kajaanin kunnilta, ja tie olisi datakeskuksen lisääntyvän liikenteen johdosta entistä vaarallisempi koululaisille ja muille tiellä kulkijoille.

Miksi yleensä suuri amerikkalainen yhtiö ei valinnut datakeskuksen paikakseen Kainuun keskusta Kajaania, vaan Sotkamon mahdollisen pienen Pikkukylän? Onko kolmas datakeskus nykyisessä kotikunnassani Hämeenkyrössä lähellä Tamperetta.

***

EDIT vielä äimistelyttää, että valtakunnan suuret mediat eivät ole tästä mielestäni suuresti vielä ”tosissaan” uutisoinneet Kainuun Sanomia ja Sotkamo-lehteä lukuun ottamatta, ja mihin tämä amerikkalainen yhtiö maksaa yleensä veronsa, kun Suomi on kovasti verotettava maa yrityksien näkökulmasta.

Kainuun politiikaan vaikuttajat kansanedustajia myöten eivät ole ottaneet kantaa koko  tulevaan datakeskukseen Sotkamossa, vaikka aina heti hehkuttavat tällaisia suuria hankkeita maakuntaan – eikö nekään usko tähän koko juttuun ja pitävät tätä huuhaana.

Onko SPCG vielä mahdollisesti vaatimassa [anomassa] rahaa Suomen valtiolta, Kainuulta ja Sotkamon kunnalta perustettavaan datakeskukseensa yritys-tukiaisina?

Kuitenkin otetaan tämä datakeskuksen perustaminen Sotkamoon positiivisenä juttuna ja siihen vankasti vielä uskotaan.

IMG_20181030_192007.jpg
Sotkamon Pikkukylä voisi oikeesti olla sen datakeskuksen keskus Konapanjoen, Naapurinvaaran, Vuokatin ja Nuasjärven maisemissa. Kuva Markku Riikonen.

LÄHDE JA LEHTI: YLE , Kaleva, Kainuun Sanomat, Sotkamo-lehti, Kymen Sanomat ja Tivi-lehti

@ERKKI äimistelee.fi @talous-erkki kovalainen.fi

 

 

Terrafamen kaivos Sotkamossa myy ilmeisesti köyhää ”gkuraa” Tarafiguralle – kaivoksen ilmoittamat malmien tuotannot ja niiden keskihinnat heittää paljon ilmoitettuun liikevaihtoon verrattaessa

SOTKAMON  Terrafamen kaivoksen johtaja on sanonut TALOUSSANOMIEN  haastattelussa, että malmi on köyhää, mutta kun sitä tarpeeksi jalostetaan suurilla volyymeillä, niin se muutuu voitoksi.

Aikoinaan olin Keskon palveluksessa Kajaanissa, ja eräs kauppias sanoi, että  kun myyt tarpeeksi paljon tappiolla – niin se lopussa muuttuu voitoksi, tai ainakin tulee liikevaihtoa..

Terrafamen kaivos ilmoittaa kolmannessa osavuosikatsauksessaan Q3, että sen liikevaihto heinä-syysuun ajalta on ollut 86 miljoonaa euroa.

Terrafame on tuottanut nikkeliä samalla jaksolla 7326 tonnia keskihintaan 13 266 US-dollaria tonni.

Sinkkiä kaivos on tuottanut 16 530 tonnia keskihintaan pörssissä 2537 dollaria tonni.

Tällä laskennalla olisi liikevaihto malmeista ollut, että Terrafamen kaivokselle nikkelin myynti dollareissa olisi [7326 x 1326] = 97 867 miljoonaa US-dollaria.

Vastaava sinkki: 16 530 tonnia kertaa X keskihinta 2537 US-dollaria/ tonni = 41 936 miljoonaa dollaria.

Yhteensä näiden malmien toimitukset [myynnit] tekevät noin 140 miljoonaa US-dollaria kaivoksen osalta kolmannessa vuoden 2018 osavuosikatsauksessa. [98+42= 140]

Laskettaessa yhteen nämä Terrafamen nikkelin ja sinkin toimitukset; olisi pitänyt tulla liikevaihtoa Terrafamen kaivokselle euroissa 123  miljoonaa euroa kolmannella osavuosikatsauksella – laskemalla tämän hetken dollarin kurssilla 0,876 euroa – 140 US-dollaria= 123 miljoonaa euroa.[0,876 x 140= 123]

Kaivos ilmoittaa liikevaihdokseen kolmannella osavuosikatsauksella 86 miljoonaa euroa.

Erotusta jää pyöreästi 37 miljoonaa [123 – 86 €] euroa, mitä pitäisi olla, jos liikevaihto täsmäisi malmien tomitukseeen ja niiden keskihintoihin osavuosikatsausessa. Puhutaan noin 30%.sta.

Toinen juttu on tietenkin, että miten limittyy nämä Terrafamen kaivoksen tuottamat malmit, joko myynti- tai laskutusperusteisesti tilikaudessa. Ymmärrykseni mukaan kuitenkin malmien tuottaminen on samalla myytiä ja se tapahtuu laskutusperiaatteessa kirjanpidon mukaan.

Puhutaanko myynnistä: toimituksina myynti- vai laskutusperusteisesti ja malmien puoliraaka-aineina tuotettuina?

Saako Terrafame sopimuksessa pörssihintaa vain alemman hinnan yhteistyökumppaniltaan Tarfiguralta, vai onko noin paljon epäkuranttia nuo myytävät keskeneräiset malmit puolijalosteina Terrafamen osalta?

Kuitenkin näissä ilmeisesti seurataan osaltaan pörssihintoja, nikkelin sekä sinkin hinta on nyt laskenut kesästä.

Köyhää keskeneräistä puolijalostetta malmin raaka-ainetta.

Yleensä ollut laskelmieni mukaan, että nämä malmien toimitukset [tuoettiin] keskihinnoiltaan Terrafamen osalta aikaisemmin erosivat osavuosikatsauksissaan vain noin 20 % siitä, mitä on kaivoksen ilmoitettu liikevaihto, mutta nyt eranto on jo suuri 30 %.

Malmien tuotanto maksaa suhteessa tuotantoon ja töihin sen jalostamiseksi saman verran kiinteinä ja muutuvina kuluina, olipa malmeilla mikä päivän pörssi-hintansa. Paljon malmia vähillä tuotoilla voi olla huonompi, kuin vähemmän malmia paremmilla markkinahinnoilla ja pienimmillä tuotannon kuluilla.

Mikä on todellsisuudessa Terrafamen malmien jalostusarvo!

EDIT en osaa varmalla sanoa, että miten Terrafamen kirjanpidossa käsitellään nämä toimitukset, tuotetut malmit, ja myynnit ilmoitettuun liikevaihtoon suhteutettuna esim. osaomistajansa Trafiguran osalta. Yleensä myynnit kirjataan yritykselle, kun lasku on lähetetty, eikä suoritusperusteisesti, kun tuote on vasta tilaajaalle toimitettu paikalle.

Miten  nämä limittyy Terrafamen kirjanpidossa!

Åimistelyttää vähän tämä Terrafamen liikevaihdon ja kaivoksen ilmoittaman malmien tuottaminen tai toimitukset niiden pörssien keskihinnoilla osavuosikatsauksessa,   erotuksena ilmoitettuun  liikevaihtoon verrattaessa.

Ilmankos Terrafame on vaihtavassa perinteisen metallien tuotantonsa akukemikaalitehtaan rakentamiseen, ja se on hyvä juttu koko Kainuun kannalta.

Pelkkä nikkelin ja sinkin tuottaminen ei olisi ollut pitkässä juoksussa kannattavaa kaivokselle, ja vielä siihen se uraani  päälle – niin hyvin menee Tarrafamella jatkossa kymmeniä vuosia!

EDIT  en kirjoita enää Terrafamesta kolmeen kuukauteen, ennen kuin seuraava osavuosikatsaus julkaistaan. Toiset näköään pahoittaa tästä mielensä.

IMG_20181026_182457.jpg
Piti laskea noita Terrafamen talouslukuja tavallisella laskimella ja leikkurikin oli mukana

@ERKKI äimistelee.fi @erkki kovalainen Nuasjärven rannalla Sotkamossa syntyneenä